Tampereen Keskustan Ulkopuolisten 1960- Ja 1970-Luvun Asuinalueiden Inventointi Ja Arvottaminen

Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen

Tampereen kaupunki . Kaupunkiympäristön kehittäminen . Maankäytön suunnittelu . 2010 Pöyry Environment Oy Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu 7.4.2010 Frenckellinaukio 2 B PL 487 33101 Tampere www.tampere.ﬁ /kaavatjakiinteistot/kaavoitus/ Taitto: Birgitta Helsing Kannen kuva: Ristikukkula / Tesoma (lähde: Aarre Mattisen valokuvakokoelma / Rakennusliike Mattinen & Niemelä Oy)

Pöyry Environment Oy TIIVISTELMÄ

Selvityksessä on inventoitu Ruotulan, Peltolammin, Multisillan, Kaukajärven ja Anna- lan, Tesoman sekä Lentävänniemen asuinalueet ja arvotettu ne kaupunkikuvan ja ra- kennuskulttuurin näkökulmasta. Selvitys on laadittu marraskuun 2009 ja helmikuun 2010 välisenä aikana ja se liittyy Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) –työhön, jonka tavoitteena on etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. 1960- ja 1970 –lukujen, nyt 40-50 vuotta vanhat asuinalueet ovat nousemassa vaalittavan rakennusperinnön piiriin. Peruskorjaustarve on ollut alueilla ajankohtainen jo toistakymmentä vuotta. Viime vuosina keskusteluun ovat tulleet mukaan vaatimukset maankäytön tiivistämisestä ja jopa rakennusten purkamisesta. Ilman riittävää analyy- siä ns. lähiökauden tavoitteista, rakennuskannasta ja miljööstä on vaarana, että mer- kittäviäkin rakennuksia puretaan tai maankäyttöä tehostetaan niin, että alueiden ominaispiirteet hämärtyvät ja ajankuva katoaa. Tampereen lähiö- ja aluerakentamiskoh- teiden arvojen ja muutoksensietokyvyn selvittäminen on ollut kiireellinen tehtävä, jotta näiden asuinalueiden rakennusperintöä osataan vaalia ja täydennysrakentaminen suunnitella niihin sopivalla tavalla. Tässä raportissa on kuvattu 1960- ja 1970 luvun tamperelaista rakentamista kansallises- sa viitekehyksessä sekä tarkasteltu lyhyesti aikakauden rakentamistapaan johtaneita kehitystekijöitä. Inventoiduista asuinalueista on kirjattu tiivistetyssä muodossa alueen historia ja rakentuminen, maisema- ja aluerakenne, viheralueet sekä rakennuskannan ominaispiirteet. Näiden tulosten pohjalta kukin alue on arvotettu ottamalla huomioon alueellinen yhtenäisyys, paikallinen identiteetti, ympäristöarvot ja arkkitehtoniset arvot. Kartoilla arvot on esitetty kahtena teemana: punaisella on osoitettu muutoksille herkät, aikakautensa edustavat asuinalueet/alueiden osat, joissa korttelirakenne, ym- päristö ja rakennuskanta ovat säilyneet, ja sinisellä aikakaudelleen tyypilliset asuinalueet/alueiden osat, joissa korttelirakenne on säilynyt. Pohja-aineistona työssä on käytetty Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen Suunnit- telupalveluissa laadittuja ns. korttelikortteja, joihin on koottu tiedot asemakaavoituksen vaiheista eli alkuperäisestä asemakaavasta ja siihen tehdyistä muutoksista sekä rakennuskannasta kortteleittain. Tampereen väkiluku kasvoi toisen maailmansodan jälkeen nopeasti. Tämä synnytti tarpeen laajalle asuinrakentamiselle, joka suuntautui aluksi keskustan tuntumassa oleville esikaupunkialueille. Messukylän ja Lielahden liittäminen kaupunkiin mahdollisti pian myös uudenlaisen aluerakentamisen, joka perustui pääosin kaupungin maanomistuk- seen. Monet 1940-luvun pientalokaavat otettiinkin 1960-luvulle tultaessa uuteen kä- sittelyyn. Ruotulan, Peltolammin ja Multisillan omakotitontit vaihtuivat rivitalojen, lamellitalojen ja tornitalojen väljiksi kokonaisuuksiksi. Joukkoliikenteen kehitys ja hen- kilöautojen määrän nopea kasvu loivat edellytykset tälle uudelle asumisideologialle, jossa asunnot ja työpaikat sijaitsivat kaupunkirakenteen eri osissa. 1960-luvulla muut- toliike maaseudulta Tampereelle jatkoi kasvuaan, ja myös lisääntyneet opiskelijamää- rät tarvitsivat asuntoja. Asuntopulan torjumiseksi tuli rakentaa enemmän, nopeammin ja edullisemmin. Betonielementtitekniikkaan perustuva teollinen rakentaminen tarjosi tähän mahdollisuudet. Lähiöiden rakentaminen perustui suurelta osin aluerakennussopimuksiin, joissa kaupunki vastasi kaavoituksesta ja rakennusliike talojen ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Ensimmäinen uusien periaatteiden mukaan suunniteltu ja rakennettu asuinalue oli 1963-1966 toteutettu Ruotula, jossa on havaittavissa yhtäläisyyksiä Espoon Tapiolan puutarhakaupunkiin. Väljästi rakennetulla alueella on sekä pientaloja, rivitaloja, lamelleja että pistetaloja. Ruotulan kanssa samaan aikaan suunniteltiin niin ikään pienimitta- kaavainen Tohloppi. Varsinainen lähiörakentaminen alkoi pian tämän jälkeen Tesoman Ristimäellä ja Kaukajärven alueella. Inventoiduilla alueilla voidaan havaita suunnitteluperiaatteissa tapahtuneet muutokset. Ruotula edustaa Otto-Iivari Meurmanin opetusten mukaista intiimiä puutarhakaupunkiajattelua, Kaukajärven ensimmäinen vaihe ja Lentävänniemi Helsingin Pihlajamä- estä tuttua plastista sommittelua, jolle oli ominaista pitkien lamellien ja korkeampien pistetalojen vaihtelu. Professori Olli Kivisen luomaa ns. keuhkokaaviota, joka perustui liikenteen eriyttämiseen ja keskeisten alueiden vihervyöhykkeeseen, on toteutettu mm. Peltolammin, Multisillan ja Lentävänniemen alueilla. Jyväskylän Kortepohjasta alkanutta ns. kompaktikaupungin mallia sovellettiin Tampereella ensi kertaa Kaukajär- ven toisen vaiheen rakentamisessa.

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ...... 7 1.1 Tarkoitus...... 7 1.2 Lähtökohdat ...... 7 1.3 Aiemmat inventoinnit ...... 7 1.4 Organisaatio ...... 7 2 AIKAKAUDEN ASUNTOALUEIDEN KEHITYSTAUSTA ...... 8 2.1 Suunnitteluajattelun muutos ...... 8 2.2 Metsäkaupungista kompaktikaupunkiin ...... 9 2.3 Kehitystekijät Tampereella ...... 13 Alueliitokset mahdollistivat kaupungin laajentumisen...... 13 Aluerakentaminen ja betonielementtitekniikka nopeuttivat tuotantoa ...... 13 Liikenteen kehitys mahdollisti asumisen yhä kauempana keskustasta ...... 14 Innovatiivinen rakennustekniikan kehitys loi uusia mahdollisuuksia rakentamiselle ...... 15 Standardointi systematisoi rakentamista ...... 15 Rahoitus ohjasi osaltaan rakentamista ja asuntoratkaisuja ...... 16 Aluerakentaminen ja uudet toimintamallit Tampereella ...... 16 Varustetason nousu toi laatua asumiseen ...... 17 2.4 Asumisen arkea leimasivat nopeat ja väliaikaiset ratkaisut ...... 17 2.5 Lähiökritiikki kohdistui juurettomuuteen ja ympäristön yksipuolisuuteen ...... 18 2.6 Maisemaa ja kaupunkikuvaa hallitsevat maastonmuodot ja luonnonläheisyys ...... 18 2.7 Tulevaisuuden haasteita ...... 19 3 ARVOTTAMISEN PERIAATTEET ...... 20

4 KOHDEALUEIDEN KUVAUS JA ARVOTTAMINEN ...... 22 4.1 RUOTULA ...... 22 4.1.1 Alueen historia ja rakentuminen ...... 22 4.1.2 Maisemarakenne ...... 25 4.1.3 Aluerakenne ...... 25 4.1.4 Rakennukset ja korttelit ...... 27 4.1.5. Viheralueet ...... 29 4.1.6 Asemakaavaan toteutuneisuus ...... 29 4.1.7 Kohteen arvot ...... 30 4.2 PELTOLAMMI ...... 32 4.2.1 Alueen historia ja rakentuminen ...... 32 4.2.2 Maisemarakenne ...... 35 4.2.3 Aluerakenne ...... 35 4.2.4 Rakennukset ja korttelit ...... 37 4.2.5 Viheralueet ...... 39 4.2.6 Asemakaavan toteutuneisuus ...... 40 4.2.7 Kohteen arvot ...... 41 4.3 MULTISILTA ...... 43 4.3.1 Alueen historia ja rakentuminen ...... 43 4.3.2 Maisemarakenne ...... 46 4.3.3 Aluerakenne ...... 46 4.3.4 Rakennukset ja korttelit ...... 48 4.3.5 Viheralueet ...... 49 4.3.6 Asemakaavan toteutuneisuus ...... 49 4.3.7 Kohteen arvot ...... 50 4.4 KAUKAJÄRVI JA ANNALA ...... 52 4.4.1 Alueen historia ja rakentuminen ...... 52 4.4.2 Maisemarakenne ...... 57 4.4.3 Aluerakenne ...... 58 4.4.4 Rakennukset ja korttelit ...... 60 4.4.5 Viheralueet ...... 61 4.4.6 Asemakaavan toteutuneisuus ...... 63 4.4.7 Kohteen arvot ...... 64 4.5 TESOMA ...... 66 4.5.1 Alueen historia ja rakentuminen ...... 66 4.5.2 Maisemarakenne ...... 69 4.5.3 Aluerakenne ...... 69 4.5.4 Rakennukset ja korttelit ...... 72 4.5.5 Viheralueet ...... 74 4.5.6 Asemakaavaan toteutuneisuus ...... 75 4.5.7 Kohteen arvot ...... 76 4.6 LENTÄVÄNNIEMI ...... 78 4.6.1 Alueen historia ja rakentuminen ...... 78 4.6.2 Maisemarakenne ...... 82 4.6.3 Aluerakenne ...... 82 4.6.4 Rakennukset ja korttelit ...... 83 4.6.5 Viheralueet ...... 84 4.6.6 Asemakaavan toteutuneisuus ...... 85 4.6.7 Kohteen arvot ...... 86 KOHTEIDEN ARVOT / YHTEENVETO ...... 88 LÄHTEET Kohdealueiden sijainti ja rajaukset. 1 JOHDANTO

1.1 Tarkoitus 1.3 Aiemmat inventoinnit Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön ke- Tampereen kaupungilla laadittiin 1980- ja 1990-lu- hittäminen käynnisti vuoden 2009 syksyllä laajal- kujen vaihteessa pientaloalueselvityksiä jälleen- la pohjatyöllä tämän Tampereen keskustan ulko- rakennuskauden 1940- ja 1950-lukujen asuntoalu- puolelle sijoittuvien 1960- ja 1970-lukujen asuin- eista. Pientaloalueselvitykset ja raportit sisälsivät alueiden inventointiin ja arvottamiseen tähtäävän inventointeja, arvottamista ja rakentamistapaoh- selvityksen. Raportissa on selvitetty ko. ajanjak- jeita sekä ehdotuksia täydennysrakentamisesta. son asuinalueiden historiallisia, kulttuurihistori- Tämä työ on edelleenkin asemakaavoituksen ja allisia, maisemallisia, arkkitehtonisia ja kaupunki- rakennuslupa-harkinnan valmistelu- ja ratkaisuai- kuvallisia arvoja tulevien maankäytön suunnitel- neistoa. mien pohjaksi. Selvitys koskee Hervantaa lukuun Viime vuosina ovat valmistuneet Pispalan (raken- ottamatta aikakauden merkittävimpiä asuinaluei- nettu 1880-luvulta lähtien), Petsamon (rakennetta Tampereella: Peltolammia, Multisiltaa, Kauka- tu 1930-luvulta lähtien), Kissanmaan (rakennettu järveä ja Annalaa, Tesomaa, Lentävänniemeä sekä 1950-luvulta lähtien), Lapin (rakennettu 1910-lu- Ruotulaa. vulta lähtien) ja Härmälän (rakennettu 1920-luvul- 1960- ja 1970 –lukujen, nyt 40-50 vuotta vanhat ta lähtien) rakennuskannan ja miljöön inventoinit asuinalueet ovat nousemassa vaalittavan raken- osana suojeluasemakaavojen valmistelua. Kaleva nusperinnön piiriin. Peruskorjaustarve on ollut (rakennettu 1950-luvulta lähtien) on arvotettu val- alueilla ajankohtainen jo toistakymmentä vuotta. takunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristök- Viime vuosina keskusteluun ovat tulleet mukaan si. Sen kohdalla inventointi on edessä. vaatimukset maankäytön tiivistämisestä ja jopa 1990-luvun puolivälissä selvitettiin työryhmätyö- rakennusten purkamisesta. Ilman riittävää analyy- nä 1960-70-luvun asuntoalueiden perusparanta- siä ns. lähiökauden tavoitteista, rakennuskannas- mista rakennuskannan ikääntyessä. Työtä jatket- ta ja miljööstä on vaarana, että merkittäviäkin ra- tiin 2000-luvun alkuun Aluekehityksen vuorovai- kennuksia puretaan tai maankäyttöä tehostetaan kutusohjelmien avulla. Työ kuitenkin hiipui konk- niin, että alueiden ominaispiirteet hämärtyvät ja reettisten toimien jäädessä toteutumatta. Arvot- ajankuva katoaa. Tampereen lähiö- ja aluerakentamisen pohjaksi ei tuolloin tehty nykynäkemyk- tamiskohteiden arvojen selvittäminen on ollut kii- sen mukaan riittäviä inventointeja. Merkittävää reellinen tehtävä, jotta näiden asuinalueiden ra- täydennysrakentamista alueilla ei ole toistaiseksi kennusperintöä osataan vaalia ja täydennysraken- taminen suunnitella alueen ominaispiirteitä ja tar- toteutettu. peita korostaen. 1.4 Organisaatio ja aikataulu 1.2 Lähtökohdat Tampereen Kaupunkiympäristön kehittämisen taholta selvitystyötä ovat tehneet ja ohjanneet Tämä raportti liittyy Yhdyskuntarakenteen eheyt- yleiskaavoituksesta arkkitehti Karoliina Laakko- täminen Tampereella –työhön, jonka tarkoitukse- nen-Pöntys ja arkkitehti Pia Hastio. Asemakaavoi- na on etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia aluei- tuksesta työhön on osallistunut projektiarkkiteh- ta olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatka- ti Jouko Seppänen ja Pirkanmaan maakuntamu- en. Työ sisältyy kaupunginhallituksen suunnittelu- seosta kulttuuriympäristön asiantuntijana tutkija jaoston vuonna 2008 hyväksymään yleiskaavoi- Hannele Kuitunen. tusohjelmaan ja sen vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2009 kaavoitusohjelmassa. Tätä raporttia Selvityksessä konsulttina on toiminut Pöyry Fin- varten on jokaisesta inventoidusta alueesta laadit- land Oy (31.12.2009 asti Pöyry Environment Oy) tu Korttelikortit –raporttti, joihin on koottu tiedot projektipäällikkö arkkitehti Jarmo Lukan johdol- asemakaavoituksen vaiheista eli alkuperäisestä la. Selvitystyötä on alikonsulttina vetänyt tutkija asemakaavasta ja siihen tehdyistä muutoksista se- Lauri Putkonen. Pöyry Finland Oy:stä työhön ovat kä rakennuskannasta kortteleittain. Raportteihin osallistuneet FM Minna Lehtonen, arkkitehti Arto on valokuvattu kaikki alueiden rakennukset. Huovila, maisema-arkkitehti Eeva Rapola ja arkkitehti Sanna Karppinen. Inventointityön aikana Tampereen kaupungin in- ternet-sivuilla on ollut mahdollista antaa palautet- Korttelikortit laadittiin syksyllä 2009. Inventoin- ta inventointityötä tekeville ja vastata alueita kos- tityö käynnistyi saman vuoden marraskuussa ja keviin kysymyksiin. Palautetta saatiin yhteensä 30 konsulttien osalta työ valmistui tammikuussa kpl. Kaupunginosittain palaute jakautui seuraa- 2010. Raporttia täydennettiin Kaupunkiympäris- vasti: Peltolammi 9 kpl, Multisilta 8 kpl, Kaukajär- tön kehittämisessä helmikuun 2010 aikana. vi ja Annala 0 kpl, Tesoma 6 kpl, Lentävänniemi 4 kpl, Ruotula 2 kpl ja muu palaute 1 kpl.

7 2 AIKAKAUDEN ASUNTOALUEIDEN KEHITYSTAUSTA

Vakiintuneita, tietyn ajanjakson aikana rakennet- Lähtökohdan Saarisen hajakeskittämiselle eli de- tuja alueita määrittävät ajan yhteiskunnalliset tar- sentralisoidulle kaupungille muodosti yhdysval- peet, ajanjakson kansainväliset ja kansalliset pyrki- talaisen kaupungin ruuhkaisen ytimen kuormituk- mykset, ihanteet ja esikuvat, ajan rakentamistapa, sen ohjaamisen hajautettuihin osakeskuksiin. rakentamiselle soveliaat ja vapautuneet alueet ja Otto-Iivari Meurmanin asemakaavaoppi rakennuspaikkojen ominaisuudet sekä kaavoitus Otto-Iivari Meurman otti Saarisen hajakeskitys- ja rakentamisajankohdan taloudelliset olosuhteet. periaatteen käyttöön suomalaisessa kaupunki- Nämä lähtökohdat näkyvät alueiden yleisilmees- suunnittelussa ja esitti tulkintansa aiheesta 1947 sä, rakennuksissa, rakenteissa, liikenneväylissä, julkaistussa kirjassa Asemakaavaoppi. Asemakaa- viheralueissa sekä asuntoja asukasjakaumassa, va-arkkitehti Aaro Alapeuso toi asemakaavaopin palveluissa ja muissa toiminnoissa. Tässä luvussa ajatuksia Tampereen 1950-luvun jälleenrakennus- on lyhyesti käyty läpi lähiö- ja aluerakentamiseen kauden asuntoalueiden suunnitteluun mm. Niemi, johtaneita muutoksia suunnitteluajattelussa ja – Ryydynpohja, Takahuhti, Ikuri, Kissanmaa,. ideologioissa, kaupungin kasvussa sekä tekniikan ja toimintamallien kehityksessä. Olli Kivisen keuhkokaavio Olli Kivinen jatkoi Meurmanin hajakeskitysperiaat- 2.1 Suunnitteluajattelun muutos teen mukaista suunnittelua ja kehitti lähiön raken- teeksi niin sanotun Keuhkokaavion, joka omaksut- Lähiö- ja aluerakentamiseen johtaneet kansainvä- tiin laajalti käytännön suunnittelussa. Liki jokaises- liset ja kansalliset muutokset suunnitteluajattelus- ta Suomen kaupungista löytyy Kivisen kehittämän sa ja -ideologioissa voidaan tiivistää seuraavasti: keuhkokaavion-mukainen asuinalue. Puutarhakaupunki Suomalaiset sovellukset, metsäkaupunki 1800-luvun voimakkaan ja hallitsemattoman kau- Suomalainen metsälähiö ei vastaa suoranaisesti pungistumisen ja teollistumisen slummiutumis-, mitään kansainvälistä ideologiaa, vaan on oman- kurjistumis- ja terveysongelmiin kehitettiin ﬁ lan- lainen sovellus tai yhdistelmä näistä ideologiois- trooppisista lähtökohdista terveellistä, toiminta. Suomessa vältyttiin pahimmilta lähiörakenta- nallisesti jäsentynyttä kaupungin teollisuussaas- misen virheiltä eivätkä suunnittelijat omaksuneet teiden ulkopuolelle sijoittuvaa puutarhakaupun- kansainvälisiä suuntauksia sellaisenaan. Varoitta- ki-ajatusta. Tampereella työväen asuntoalueiksi via esimerkkejä inhimillisen mittakaavan unohta- suunniteltiin 1910-luvulla osittain myös itävalta- misesta löydettiin esimerkiksi Ruotsista ja Tans- laisen Camillo Citten kaupunkikritiikin innoittamia kasta. kaupunginosia kuten Lappi ja Viinikan alkuosa. 1960- ja 1970-lukujen keskustan ulkopuolelle suun- Asumiskone ja toimintojen eriyttäminen nitelluissa uusissa asuntoalueissa yhdisteltiin Ebe- Keskustan ulkopuolisten asuntoalueiden ideolo- nezer Howardin puutarhakaupunki, Eliel Saarisen gista pohjaa loi myös Kansainvälinen modernin hajakeskitys Otto-Iivari Meurmanin ja Olli Kivisen arkkitehtuurin kokous CIAM. Vuonna 1929 se täh- edelleen kehittämänä, amerikkalaisten sosiologi- täsi hyvien asumismahdollisuuksien luomiseen sia kaupunkisuunnitteluteorioita sekä ruotsalaisia kaikille ideana minimiasunto, Vuoden 1933 CIAM aluerakentamisen esimerkkejä. teemana oli toimintojen eriyttäminen ns. Ateenan kartta. Funktionalismin toiminnallisuutta koros- Kompaktikaupunki taen haluttiin teollisuus ja liikenneväylät erilleen 1970-luvulla metsäkaupunki koettiin palveluiden asumisesta, väliin puistovyöhykkeet. Petsamon tehostamisessa liian väljäksi. Jyväskylän Korte- kaupunginosassa on nähtävissä tämän ajattelun pohjan 1964-68 suunniteltu asuntoalue edusti vaikutusta. uutta tiivistä kompaktikaupunkia, jossa rakenteel- linen verkostoajattelu, strukturalismi tuli kaupun- Hajakeskittäminen kisuunnitteluun. Tampereella vuoden 1968 kilpai- Lähiöiden rakentumiseen johtaneen kehityksen lun tuloksena on rakentunut Hervannan kompak- taustalla oli vielä laajempi kansainvälinen yhdys- tikaupungin aatteisiin perustuva tytärkaupunki. kuntarakenteisiin vaikuttanut ilmiö. Suunnittelu- ideologiat kehittyivät lähiöiden suuntaan erityisesti yhdysvalloissa, jossa työskennellyt Eliel Saari- nen esitti oman mallinsa hajakeskitetystä kaupunkirakenteesta kirjassaan ”The City” vuonna 1943.

8 2.2 Metsäkaupungista kompaktikaupunkiin Tässä selvityksessä tarkasteltavissa asuinalueissa on selviä vaikutteita Saarisen ja Meurmanin aset- tamista suuntaviivoista ja Kivisen suunnitteluperi- aatetta on käytetty selvänä esimerkkinä. Alueissa on nähtävissä vaikutteita Espoon Tapiolan met- säkaupungista ja Helsingin Pihlajamäen lähiöstä. Selvityksen kohdealueet edustavat lähiörakenta- misessa varhaista vapaasti maastoon sijoittuvaa metsäkaupunki-mallia. Kivisen suunnitteluperiaatteen mukaan asumalä- hiö rakentuu ulkosyöttöisen katuverkon varaan. Asumalähiön kaavio: Alueen palvelut on sijoitettu pääosin keskukseen, 1. Lähiökeskus, jossa pääosa lähiön myymälöistä sijaitsee, 2. johon on hyvät yhteydet asuntokortteleista kes- asuntokortteli; ajoneuvoliikenne suuntautuu kortteleihin keisen viheralueen kautta. Kaaviossa on osoitet- ulkoapäin, kun taas jalankulkutiet suuntautuvat alueen tu myös työpaikka-alue pienteollisuudelle tai käsi- keskelle, 3. keskeinen viheralue, yleiset rakennukset ja pallo- tai leikkikentät, 4. lähiön pienteollisuus- tai käsityöalue. työlle. Urheilukentät sijoittuvat keskeiselle viher- alueelle ja lisäksi asumalähiötä ympäröivät viheralueet. Lähiöiden väliin jääville alueille esitettiin sijoitettavaksi liikenneväylät ja mahdollisesti julkisia rakennuksia. Funktionalistisen suunnitteluideologian mukaisena tavoitteena oli erotella asuminen ja työpaikat eri alueille kuitenkin niin, että työpaik- ka-alueita sijoitetaan liikenteen hajauttamiseksi kaupungissa eri suunnille. Lähiöiden korttelirakenteessa haluttiin eroon kes- kikaupungin umpikorttelirakenteesta ja ahtaudesta. Väljää korttelirakennetta perusteltiin alueen viihtyisyydellä ja asuntojen valoisuudella. Katuver- kolle ja pysäköinnille jätettiin väljät tilavaraukset. 18 Konsentrinen kaupunki Rakentamisajan kaupunkikuvatavoite oli toisen- lainen kuin nykyisin, sillä lähiöissä ei tavoiteltu pe- rinteistä kaupunkitilaa. Nykyisin koettavissa oleva ympäristön väljyys on osa lähiön alkuperäisiä arvoja.

19 Desentralisoitu kaupunki

Kuvassa ote Olli Kivisen laatimasta Hämeenlinnan yleiskaa- vasta vuodelta 1957, jossa on havainnollistettu lähiöiden rakentamisen suunnitteluperiaatteita. Vasemmalla ns. keuhkokaavio, joka toimi esimerkkinä monen metsälähiön suunnittelussa. Oikealla kuvassa desentralisoidun kaupungin suunnitteluperiaate, jossa keskustan tiivistämisen sijaan pyrittiin hajauttamaan kaupunkirakennetta. Tampereen lähiöissä keuhkokaavion rakenne on selvästi nähtävissä Peltolammilla, Multisillassa, Kaukajärvellä ja Lentävännie- messä. (Lähde: Hämeenlinnan yleiskaava 1957, Olli Kivinen)

9 Espoon Tapiolan metsäkaupunki toimi esimerkki- nä Suomen ensimmäisille aluerakennuskohteille. Näitä olivat Helsingin Herttoniemi, Munkkivuori ja Maunula sekä Turun Iso-Heikkilä. Suomen ensim- mäisenä lähiönä pidetään Helsingin Pihlajamäkeä, jonka rakentaminen käynnistyi 1960-luvun alussa. Pihlajamäki perustui Olli Kivisen vuonna 1960 laa- timaan kaavaan. Sen vaikutus näkyy Tampereel- la Kaukajärven rakenteessa pitkinä lamellitaloina ja korkeina pistetaloina. Pihlajamäen asuinra- kennuksista järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti Lauri Silvennoinen. Pihlajamäen suunnitelmissa on taas vaikutteita Tampereen Kalevaan vuosina 1955-1960 rakenne- tusta Kalevankartanosta, jonka suunnittelijoina toimivat Dag Englund ja Lauri Silvennoinen. Ka- levankartano on pitkään nauhamaiseen lamellita- loon ja pistetaloryhmään perustuva suurkortteli, joka sijaitsee Kalevantien ja Sammonkadun välissä ja se tunnetaan paremmin Kiinanmuurina. 1960-luvulla kaupunkia suunniteltiin kuin veistosta tai vapaasti sommiteltua maalausta. Aikakaudella vaikuttaneet suunnitteluideologiat ja suuntaukset sekoittuivat ja vaikutteita tuli useilta eri suunnil- ta. Lähiöiden suunnittelun periaatteet eivät kehittyneet hetkessä, vaan pitkän prosessin seurauksena. Tarkasteltavien Tampereen kohdealueiden suunnittelussa on yhdistelty useita vallalla olleita periaatteita ja ne noudattelevat rakenteeltaan vapaasti maastoon sovitetun metsälähiön periaatet- ta kukin omanlaisena sovelluksenaan. Metsäkaupunkia kohtaan esitetyn kritiikin seurauksena lähiöiden suunnittelussa alkoi 1960-luvun puolivälin jälkeen muutos tehostetumpaan rakenteeseen. Metsäkaupungista siirryttiin kompaktikaupunkiin, jossa rakenne oli tiiviimpi ja suorakulmaista ruudukkoa noudattava ruutukaava. Kompaktikaupungin suunnittelulla pyrittiin sosi- aalisuutta parantamaan tiiviimmällä rakenteella. Ensimmäisenä kompaktikaupungin sovelluksena pidetään Bengt Lundstenin vuonna 1965 suunnit- telemaa Jyväskylän Kortepohjan aluetta. Tampereen suurimman lähiön Hervannan suunnit- Vertailu Itä-Tapiolan ja Ruotulan alueiden välillä osoit- telu käynnistyi 1960-luvun lopulla kompaktikau- taa, että alueiden suunnittelussa on noudatettu samoja pungin periaatteen mukaisesti. Rakentaminen al- periaatteita. Tapiolan rakentaminen alkoi vuonna 1953. Ruotulan asemakaava on hyväksytty 1961 ja rakentami- koi 1970-luvun alussa, mutta painopiste oli kuiten- nen alkoi 1962. kin vuosikymmenen lopulla. Toteutustapana elementtirakentaminen oli vallalla koko 1970-luvun ajan.

10 Sunila Pihlajamäki

Lentävänniemi Kaukajärvi

Kotkan Sunilan (suun. Alvar Aalto) ja Helsingin Pihlajamäen alueen vertailu Lentävänniemen ja Kaukajärven I rakennusvaiheen asemakaavan mukaiseen havainnekuvaan.

11 KEHITYS SUOMESSA 1920 1950 1960 1970

TEKNINEN KEHITYS: Standardointi Määrälliset ja taloudelliset LVIS-järjestelmien Rationalisointi, raken- Elementtien kokeiluja Myös muu rakennus- 1962-1964 elementti- Modulimitoitus tavoitteet tekn. kehitys: wc, vesi, nustyön tehostaminen ja osaelementtejä tekniikka kehittyy tekniikan läpimurto pääosassa kauko/aluelämpö YHTEISKUNNALLISET ILMIÖT: Suuri maaltamuutto yksityisautojen Lähiöiden rakentu- Joukkoliikenteen Teollisuuden kehitys, ja kaupunkien kasvu yleistyminen minen kehittyminen palveluyhteiskunta 1949 Arava Asuntokysymys

IDEOLOGIOIDEN KEHITTYMINEN:

Funktionalismi, toimintojen Lähiön ensimmäiseksi Lähiön ideaalimalli: Avoin Alue- (Ruutukaava)Kompakti- Lähiökritiikki eritteleminen malliksi metsäkaupunki keuhkokaavio tilarakenne rakentaminen kaupunki Ympäristöreaktio

Eliel Saarinen 1946 1947 1953 1957 1958 1967 Hajakeskitys Heikki von O.I. Meurman Viljo Revell Olli Kivinen Rakennuslain muutos Pentti Murole Pro Helsingfors 1918 Hertzen: Asemakaavaoppi ”sininen nauha” Keuhkokaavio, Kompaktikaupunki The City 1943 Koti vaiko Asuntoreformi- Hämeenlinnan kasarmi lapsil- kilpailu yleiskaava lemme

1936 1940 1951 1958 1960 1962 1965 1967 1969 Alvar Aalto Olympia- Espoo Tapiola Pohjoinen Helsinki Helsinki Jyväskylä Helsinki Vantaa Sunila kylä Tapiola Pihlajamäki Myllypuro Kortepohja Siltamäki Koivukylä

KEHITYS TAMPEREELLA 1920 1950 1960 1970 Alustava kehitys: Lähiöiden aika Esikaupunkien Jälleenrakentamisen Kantakaupungin kasvu aika kasvu 1968 Lappi, mm Kissanmaa, Hervanta Petsamo, Koivistonkylä, Viiala, Viinikka, Kalkku, Ikuri, Pohtola, 1964 1967 1972 1961 Nekala, Niemi Kaukajärvi Kaukajärvi II Kaukajärvi III Ruotula Annala Härmälä 1945 Järvensivu Kaleva 1959 1966 Kalevan Sampo Lentävänniemi Alueliitokset ja lähiöalueet: 1955-1960 Hatanpää 1920– Peltolammi, Multisilta Kalevankartano eli Harju 1937 – Tesoma Kiinanmuurin kortteli 1965 1967 Messukylä 1947 – Ruotula, Kaukajärvi 1954 Peltolammi Multisislta Lielahti 1950 – Lentävänniemi Rahola Amurin muutos 1963 Tesoma 1958 Tammelan Muurarien lakko muutos Tohloppi 1961 Ristimäki 1959 Tesomajärvi Ensimmäinen puolielementtitalo 1970 1962 ensimmäinen BES- Ensimmäinen koetalo Nekalaan täyselementtitalo 3M-modulimitoitus

12 2.3 Kehitystekijät Tampereella Suomen sodanjälkeinen nopea teollistuminen no- Tampereen kaupunkiin tehtyjen alueliitosten joh- peutti myös kaupungistumista. Euroopan nouse- dosta kaupungilla oli osoittaa alueita lähiöiden ra- minen sota-ajasta jaloilleen, sotakorvausten ras- kentamiseen. Hatanpään alueliitos toteutui vuon- kaat vaatimukset ja sodanjälkeinen Neuvostolii- na 1920 ja siihen sisältyivät Peltolammin ja Multisil- ton bilateraalinen kauppa vahvistivat Tampereen lan alueet. Harjun liitoksessa vuonna 1937 Tesoman konepaja-, tekstiili- ja kenkäteollisuutta. Tampere ja Tohlopin alueet liitettiin Tampereen kaupunkiin. jatkoi kehitystään vetovoimaisena työvoimaval- Vuoden 1947 Messukylän liitoksen myötä Ruotu- taisen teollisuuden kaupunkina ja sai osansa 1950- la ja Kaukajärvi liitettiin osaksi Tamperetta. Lielah- luvulta alkaneesta maaltamuutosta. Tästä seurasi ti oli osa Ylöjärveä vuoteen 1950 asti, jolloin teh- 1960- ja 1970-lukujen aikana huomattava asunto- dyssä liitoksessa myös Lentävänniemestä tuli osa tuotannon tarve. Asuntojen kysyntään pystyttiin Tamperetta. vastaamaan aluerakentamisella. Uusien, vanhas- ta kaupunkirakenteesta erillisten asuinalueiden, Aluerakentaminen ja betonielementtirakentamisen mahdollistivat mm. autoistuminen, tekniikka nopeuttivat tuotantoa liikenneväylien, julkisen liikenteen ja rakennustek- 1960-luvun asuntopulaan tarvittiin asuntoja yhä niikan kehittyminen sekä kaupan palvelut. Seuraa- enemmän ja nopeammin. Ratkaisuksi tarjottiin vissa kappaleissa käydään tiivistetysti läpi lähiö- ja aluerakentamista ja betonielementtien hyödyn- aluerakentamisen mahdollistaneita tekijöitä Tam- tämistä. Tiilirakentamiseen verrattuna element- pereella. tituotannon etuina olivat edullisuus ja nopeus. Aluerakentamisessa päästiin noin 20–30 % edulli- Alueliitokset mahdollistivat kaupungin sempaan hintatasoon verrattuna silloisiin aravata- laajentumisen lojen hintoihin. Ennen 1960-lukua Tampere oli kasvanut kaupun- Selvityksessä mukana olevista alueista ensimmäi- gin liitosalueiden myötä kehämäisesti esikaupun- senä toteutettiin Ruotula. Sijainniltaan se oli vie- keina keskustan ympärille. Tampereen esikaupun- lä selkeästi lähempänä kantakaupunkia ja muita keihin kuuluivat Lappi, Petsamo, Viinikka, Nekala, pienempi niin pinta-alaltaan kuin asukasluvultaan. Härmälä. Pispala ja Järvensivu olivat kehittyneet Ruotulan alueella on selviä vaikutteita Espoon Ta- esikaupunkimaisina alueina kaupungin silloisten piolan metsäkaupungista. Alueen suunnitelmat rajojen ulkopuolelle. Myös Kaleva, Härmälä ja Pyy- on hyväksytty 1961 ja alueen ensimmäiset kerros- nikki olivat vielä kiinteästi kaupunkirakenteeseen talot valmistuivat vuonna 1963. Ruotula oli Tam- liittyneitä alueita. pereen ensimmäinen aluerakennuskohde.

Kaupungin laajentuminen mahdollisti lähiöiden rakentamisen. Inven- toiduista alueista Ruotula ja Kauka- järvi sijoittuvat Messukylän alueelle, Peltolammi ja Multisilta Hatanpään alueelle, Tesoma Pohjois-Pirkkalasta liitetyn Harjun liitosalueelle ja Len- tävänniemi Ylöjärvestä liitetyn Har- jun alueelle. Ruotulan alue rakentui olemassa olevan kaupunkirakenteen jatkoksi ja Tohlopin-Tesoman alue liittyi läheisten Lamminpään, Ikurin ja Raholan pientaloalueiden läheisyyteen. Sen sijaan Kaukajärvi, Peltolammi ja Lentävänniemi rakennettiin irralleen sen hetkisestä kaupunkirakenteesta.

13 Tohlopin aluerakentamissuunnitelmat on hyväk- Aluerakentaminen väheni vuoden 1973 energiak- sytty 1961. Tohloppi on suunnitelmien mukaan riisin ja siitä aiheutuneen taloudellisen laskusuh- pientaloalue, eikä suunnitelmassa ole osoitettu danteen seurauksena. 1970-luku oli loppuun as- kahta kerrosta korkeampia rakennuksia yhtä nel- ti kuitenkin vielä tiiviin lähiörakentamisen aikaa, jäkerroksista taloa lukuun ottamatta. Alkuperäi- mutta käynnissä oli jo muutos mm. lähiöraken- sistä suunnitelmista poiketen Tohlopin alueelle on tamista kohtaan esitetyn kritiikin seurauksena. rakennettu myös kolmekerroksisia elementtiker- 1980-luvulla aluerakentaminen toteutettiin jo toi- rostaloja. senlaisista lähtökohdista, kuten Linnainmaa, Haa- palinna ja Hallilla. Seuraavina vuosina hyväksyttiin useita lähiöiden suunnitelmia: Tesoman alueen suunnitelma hyväk- 1970-luvun loppupuolella, Tampereen suuren vä- syttiin 1963. Vuoden 1964 aikana hyväksyttiin Pel- estökasvun taituttua, lähiöiden epäiltiin jäävän tolammin, Kaukajärven ja Lentävänniemen asema- pysyvästi kaupunkirakenteesta irrallisiksi. Tämän kaavat. Peltolammin alueen jatkoksi suunniteltiin hetkistä kaupunkirakennetta tarkasteltaessa voi- Multisillan alue vuonna 1967. Tesoman Ristimäen daan huomata, että 1960- ja 1970-luvun lähiöt lamellitalot valmistuivat vuonna 1964. Kaukajär- ovat pääosin liittyneet kiinteäksi osaksi kaupun- ven rakentaminen käynnistyi vuoden 1964 aikana kirakennetta. Vireillä olevan Lahdesjärvi-Lakalaiva ja ensimmäiset talot valmistuivat 1965. Peltolam- osayleiskaavan toteutuminen tulee yhdistämään mille ensimmäiset asuintalot valmistuivat vuonna Helsinki-Tampere moottoritien länsipuolella sijait- 1966. Multisilta ja Lentävänniemi on rakennettu sevan Peltolammin eteläisen Tampereen kokonai- muutamia vuosia myöhemmin. suuteen. Kaupunki kasvoi 1960- ja 1970-lukujen aikana use- Liikenteen kehitys mahdollisti asumisen aan eri suuntaan. Samanaikaisesti oli rakenteil- la Tesoman, Peltolammin ja Kaukajärven alueet. yhä kauempana keskustasta Myös kaupunkirakenteen sisällä tapahtui mer- Tampereella liikenteen ja asuinalueiden kehitys- kittäviä muutoksia, erityisesti Amurin ja Tamme- kulku tapahtui päinvastoin kuin puutarhakaupun- lan alueilla, kun vanhaa puukaupunkirakennetta ki-mallissa oli esitetty: joukkoliikenteen kehitty- uudistettiin uusilla suunnittelupeniaatteilla ja ra- minen alkoi esikaupunkikehityksen johdannaise- kennustekniikalla. Tampereen kaupungin väkiluku na 1920-luvulla. Puutarhakaupungin ideaalimallin kasvoi aktiivisimman lähiörakentamisen aikana eli mukaan ensin olisi kehitetty liikenteelliset edelly- vuosien 1965 - 1980 välillä 25 287 asukkaalla. Jos tykset esikaupunkien kasvulle, mutta Tampereella tarkastelun ulottaa hieman pitemmälle, niin kas- rakentuivat ensin esikaupungit ja vasta sitten al- vua vuosien 1960 ja 1980 välillä on 40 427 asukas- koi joukkoliikenteen kehitys. ta. Lähiöiden kehittymisen edellytyksenä oli liiken- Asukaslukujen kehitys kaupunginosittain on esi- teellinen saavutettavuus, koska lähiöt sijoittuvat tetty oheisessa taulukossa, johon tiedot on koot- kaupunkirakenteesta irralleen. Yksityisautojen tu Tampereen kaupungin tilastollisista vuosikir- yleistyminen ja toimiva joukkoliikenne mahdollis- joista (Henkikirjoitettu väestö osa-alueittain –tau- tivat asumisen kauempana keskustasta. Lähiölle lukot). edullinen sijainti oli myös lähellä olemassa olevia liikenneyhteyksiä. Autoistumisen Taulukko: Asukasmäärät kaupunginosittain 1970-2009. myötä liikenteestä muodostui Tilastoalue 1970 1980 1990 2000 2009 tärkeä kaupunkirakenteellinen Ruotula 2 404 1 841 1 561 1 784 1 505 elementti. Liikenteen kehittyminen mahdollisti kaupunkiraken- Peltolammi 3 025 3 596 3 291 3 581 3 536 teellisen toimintojen eriyttämisen Multisilta 343 3 713 2 883 2 374 2 444 ja se oli myös vallitsevan suunnitteluajattelun mukainen tavoite. Kaukajärvi 2 948 6 681 7 736 9 436 10 758 Lähiöistä muodostui puhtaasti Lentävänniemi 2 5 236 5 015 4 448 4 201 asuinalueita ja työpaikat sijaitsi- Tohloppi 786 1 786 1 832 1 837 2 097 vat erillisillä alueilla. Tämä ei tar- koittanut välttämättä pitkiä etäi- Tesomajärvi 3 009 2 363 1 759 1 426 1 354 syyksiä, sillä työpaikka-alueita oli Ristimäki 3 135 2 825 2 158 1 840 2 140 jakautunut eri puolille kaupunkia. Myös virkistys ja kauppa alkoivat Ikuri 2 516 3 848 4 010 4 459 4 132 eriytyä omille alueilleen.

14 Innovatiivinen rakennustekniikan kehi- pimurto tapahtui vähitellen vuosien 1962 ja 1964 tys loi uusia mahdollisuuksia rakentami- välisenä aikana ja elementtitekniikka syrjäytti pai- selle kallarakentamisen. Elementtitekniikkaan otettiin mallia kansainvä- Betonitekniikan yleistymisen ensimmäisenä vai- lisistä esimerkeistä ja sovellettiin suomalaiseen heena oli suurmuottien käyttö, mutta se nähtiin tuotantoon. Mallia haettiin Ruotsista ja Tanskas- vain välivaiheena siirtymistä täydelliseen element- ta sekä erityisesti Ranskasta. Rakennustekniikas- tirakentamiseen. Betonin etuna perinteiseen tiili- sa ranskalaisten esimerkillä oli vaikutusta suoma- rakentamiseen verrattuna oli sisätöiden huomat- laiseen elementtitekniikkaan, vaikka esimerkin tava vähentyminen, koska betonilla saatiin tehtyä mukaisia tekniikoita ei kuitenkaan lisensoitu sel- sileitä seinäpintoja ja siten tehostettiin rakenta- laisenaan. Suomalaiset rakennusliikkeet kehittivät mista. Betonirakentamiseen liittyi tärkeänä raken- omia tuotantomenetelmiä paikallisiin oloihin pa- tamisen rationalisointia, jonka avulla tavoiteltiin remmin soveltuvina. rakentamisen kustannusten alentamista. Tampereella asuntotuotannon kehityskulku ker- Talotyyppeinä olivat yleisimpinä nauhamaiset usei- rostalovoittoiseksi tapahtui Kalevan alueella, joka den porrashuoneiden lamellitalot ja yhden porras- kuitenkin toteutettiin vielä pääosassa tiilirakentei- huoneen ympärille ryhmittyvät pistetalot. Suun- sina taloina. Kalevaan rakennettiin aravatalojen li- nitteluperiaate oli avoimesti luonnonympäristöön säksi myös edullisia puolikunnallisia taloja. Tiilita- sijoittuvat rakennukset. Rakennustyyppinä piste- lojen rakentaminen oli vielä käsityötä. 1950-luvul- talo vastasi hyvin avoimen ympäristön suunnitte- la alettiin etsiä keinoja rakennustyön rationalisoin- luperiaatteeseen. Lamellitaloilla on joissakin tapa- tiin työmenetelmiä tehostamalla. Tampereen en- uksissa muodostettu suljettua korttelirakennetta, simmäiset elementtitalot valmistuivat 1955 osoit- mutta pääsääntöisesti ne ovat vapaasti maastoon teisiin Kaskitie 19 ja 21. Kalevan alueella tehtiin sijoitettuja. kehitystyötä, jota sitten voitiin täydessä mitassa Taloudellisesti tehokas elementtitekniikan käyttö hyödyntää lähiöiden rakentamisessa. Kalevassa edellytti rakennustyön koneellistamista ja nostu- rakennettiin vielä talo ja kortteli kerrallaan, josta reiden käyttöä rakennustyömaalla. 1960-luvulla sitten siirryttiin alueiden rakentamiseen. elementtien koko pysyi pienenä, mutta element- Tampereella toiminut rakennusliike Mattinen & tien koon kasvaessa tarvittiin tehokkaampia nos- Niemelä Oy oli elementtitekniikan pioneereja tureita. Rakentamisessa käytettiin myös tilaele- Suomessa, kun se kehitteli elementtijärjestelmää menttejä kylpyhuoneiden osalla, jotka voitiin nos- ranskalaisen Camus-järjestelmän esimerkin mukai- taa valmiina paikalleen. 1960-luvun ja 1970-luvun sesti. Tampereella ensimmäiset elementtirakenta- alun lähiöissä nosturit ja niiden radat eivät vielä misen ja kehitystyön kohteena oli Kalevan Sampo. vaikuttaneet rakennusten sijoitteluun. Rakennusten suunnittelijana toimi Olli Vahtera, 1960-1970-lukujen aikana kerrostalorakenta- joka oli myöhemmin monien muiden alueraken- misen rakennusteknisessä kehityksessä va- nuskohteiden suunnittelijana. Korttelin taloja ra- kiintui torninosturi, suurmuotti, kirjahyllyrun- kennettiin osaelementteinä ja kaksi taloa täysele- ko ja ruutuelementti. mentteinä. Kalevassa ensimmäiset puolielement- titalot valmistuivat 1959. Myös Tampereen Haka siirtyi elementtien käyttöön Kalevan alueen ra- Standardointi systematisoi rakentamista kentamisessa. Kehitystyötä tehtiin, kun rakennettiin puolielementtitekniikalla Pellervonkadun Ha- Rakentamisen rationalisoinnin yksi ilmentymä oli kan taloja vuosien 1961-1963 aikana. standardointi, joka käynnistyi vuonna 1942 Suo- men Arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimiston pe- Suomen ensimmäinen täyselementtitalo valmis- rustamisen myötä. Alkuvaiheessa työ keskittyi ik- tui vuonna 1962, jolloin valmistui myös rakennus- kuna- ja ovistandardien laatimiseen sekä raken- liike Mattinen & Niemelän ensimmäinen täysele- nustietokortiston luomiseen. Standardointityöllä menttitalo. Rakennustekniikan kehittämisessä oli merkittävä vaikutus sodan jälkeisessä jälleenra- käytiin kilpajuoksua ja ensimmäiseksi elementti- kentamisessa. rakentajaksi on ilmoittautunut useampi rakennusliike. Joka tapauksessa Tampereella oltiin tuolloin Väestöliiton vuonna 1953 järjestämässä asuntore- kehityksen kärjessä. Elementtien käyttö yleistyi formikilpailussa todettiin, että rakentamisessa on 1960-luvun alussa, kun useat rakennusliikkeet ot- pyrittävä suuriin rakennusyksiköihin ja rakennus- tivat elementtitekniikan käyttöön. Varsinainen lä- osien standardointiin. Kilpailusta on tunnettu Viljo Revellin ehdotus Sininen nauha.

15 Tapiolan itäinen lähiö oli Suomen ensimmäinen kä Peltolammin että Lentävänniemen alueraken- merkittävä elementtirakentamiseen pohjautuva teen. Kaukajärvitoimikunta antoi alueen suunnit- alue. Tapiolassa kokeiltiin useissa kohteissa osa- telun arkkitehtitoimisto Heikki Aitolan tehtäväksi. elementtejä. Ensimmäinen täyselementtitalo oli Asuntojen teollisessa tuotannossa siirryttiin 1970- Viljo Revellin suunnittelema As.Oy Mäntyviita, jo- luvulla kokonaisvastuurakentamiseen, jossa ra- hon tarvittavat elementit valettiin työmaalla. kennusliike vastasi kaikesta rakennushankkeen Elementtirakentamisen kehityttyä standardoinnin toimista. Rakennuttaja määritteli tilatarpeet ja ohella kehitettiin mittajärjestelmiä. Mitoituksessa järjesti rahoituksen. Rakennusliike vastasi raken- käytettiin 1960-luvun alkupuolella 1M- ja 3M-mo- tamisesta kokonaisuudessa avaimet käteen- peri- dulimitoitusta ja 1960-luvun lopulla ryhdyttiin ke- aatteella. hittämään BES-järjestelmää. Ensimmäinen BES- koetalo valmistui vuonna 1971 Tampereelle Neka- Rahoitus ohjasi osaltaan rakentamista ja laan. asuntoratkaisuja Rahoitusjärjestelmien kehittyminen oli yksi edelly- Aluerakentaminen ja uudet toimintamal- tys laajamittaiselle aluerakentamiselle. Rakennus- lit Tampereella liikkeiden ja kaupungin lisäksi tarvittiin pankkien ja julkisen rahoitusjärjestelmän kehittymistä se- Lähiöiden rakentaminen perustui suurelta kä asukkaiden omaa asuntosäästämistä. Vuonna osin aluerakennussopimuksiin, jossa kaupun- 1949 perustettiin Arava eli Asuntorakennustuo- ki vastasi kaavoituksesta ja rakennusliike ta- tannon valtuuskunta rahoittamaan asuntoraken- lojen ja kunnallistekniikan rakentamisesta. tamista. Aluerakentamisen mahdollisti vuoden 1958 Aravan ehtoihin kuului myös asuntojen mitoitus- rakennuslain muutos. sääntöjä, jotka ohjasivat asuntojen ja alueiden suunnittelua. Arava säänteli myös asuntojen tila- Kaupunki solmi lähiöiden rakentamisesta alue- mitoitusta ja sen ehdoissa määriteltiin esimerkiksi rakennussopimuksia rakennusliikkeiden kanssa. huoneistojakauma, jonka johdosta arava-rahoite- Kaupungin tehtäväksi jäi alueiden kaavoitus yh- tuissa lähiöissä suosittiin pienasuntojen sijaan per- teistyössä rakennusliikkeiden ja alueita suunni- heasuntoja. Vertailuna voidaan käyttää aiemmin telleiden arkkitehtitoimistojen kanssa. Alueiden rakennettua Kalevan aluetta, jossa painotettiin suunnitteluryhmissä oli mukana kaupungin ase- pienemmällä mitoituksella toteutettuja asuntoja. makaavaosasto, rakennusten tai alueiden suunnittelusta vastannut arkkitehtitoimisto ja raken- Aravan mitoitussäännöt takasivat asuntojen laa- nusliikkeen edustajat. dun ja määrittelivät myös laadun minimitason. Mi- nimitasosta muodostui noudatettava ohjeisto, jo- Lähiöitä alettiin rakentaa alueille, jotka olivat kau- ta seurattiin. Käytännössä tämä saattoi myös ra- pungin omistuksessa tai maanhankinta oli muu- joittaa rakentamiseen laatuun panostamista, kun ten järjestettävissä. Kaukajärven toteutuksessa minimistä muodostui noudatettava rakentamisen kaupungin osuus oli pienempi, kun alueen maan- taso. hankinnasta vastasivat Keskisen Rakennusliike Oy ja Niilo Ahti Oy. Arava edellytti asunnon ostajalta omarahoitus- osuutta, jolloin myös asuntosäästäminen kehittyi. Aluerakentamisessa haettiin uusia toimintamuo- Aravan alkuvaiheessa vaadittiin 60% omarahoitus- toja. Peltolammilla rakennusliikkeen vastuulle jäi osuutta, mutta osuutta pienennettiin, jotta asun- myös kunnallistekniikan toteuttaminen. Alueille non hankkiminen onnistuisi myös pienemmillä tu- rakennettiin myös aluelämpökeskuksia, joita on loilla. 1960-luvulla omarahoitusosuus oli noin 30%, nähtävissä Ruotulan, Peltolammin ja Kaukajär- kun samaan aikaan pelkällä pankkilainoituksella ven alueilla. Kaukajärvelle perustettiin Kaukajärvi- asunnon omarahoitusosuus oli noin 70%. osuuskunta hallinnoimaan ja huoltamaan aluetta ja rakennuksia. Pankeilla oli merkittävä rooli aluerakentamisen ra- hoittajina. Esimerkiksi Lentävänniemen alueraken- Rakennusliikkeiden toimintatapaa nimitettiin pe- taminen jaettiin Yhdyspankin ja Postisäästöpankin rustajaurakoinniksi, jota on kutsuttu myös nimi- rahoittamiin alueisiin. Kaukajärven rakentamisen tyksellä grynderi. Toimintatavassa rakennusliike rahoittajana toimi Tampereen Säästöpankki. hankkii tontin, vastaa talon suunnittelusta, rakentaa talon ja myy asunnot. Rakennusliikkeiden toimesta hoidettiin myös alueiden suunnittelu. Ark- kitehtitoimisto Vahtera & Heino suunnitteli se-

16 Pääosa lähiöiden asunnoista oli omistusasuntoja. Osa toteutettiin vuokrataloina ja osa osuuskun- tamuotoisina. Kalevan alueella toteutettiin jo ns. puolikunnallisia taloja, jotka eivät vaatineet kaupungilta niin mittavaa taloudellista panosta, koska kaupungin rahoitus oli väliaikaista. Omistusasu- minen ei vaatinut kaupungilta rahallisia panostuk- sia. Tampereen kaupunki omisti enemmistön rakennusliike Hakasta, joka tunnettiin Tampereen ra- kentajana. Hakalla oli merkittävä rooli alueraken- tajana Multisillassa ja Tesomalla. Haka toimi aluksi sosiaalisessa rakentamisessa, mutta elementtirakentamisen myötä mahdollistui myös aluerakentaminen. Varustetason nousu toi laatua asumiseen Lähiöiden rakennuskanta oli vertailukohtaan näh- den varustetasoltaan korkeatasoista. Kerrosta- lojen tarjoama asumistasoa verrattiin vanhoihin puutaloihin, joissa oli vielä usein ulkovessa ja kyl- mä vesi. Iso osa lähiöihin muuttaneista tuli maaseudulta tai Tampereen vanhoilta puutaloalueilta, joten asumisessa oli totuttu vaatimattomaan va- rustetasoon. Uusissa kerrostaloasunnoissa oli va- Lähiöistä voitiin olla myös ylpeitä ja uusille alueille rusteet, joihon oltiin tyytyväisiä: sisä-wc, vesijoh- muuttaneet asukkaat olivat tyytyväisiä uusiin asuinaluei- to, josta tuli sekä kylmää että lämmintä vettä, ja siinsa. Uusi asuinalueita esiteltiin postikorteissa. Kuvassa vasemmalla postikortti Tesomalta vuodelta 1975. Takana kylpyamme. Kellarikerroksessa oli yleensä yhteis- on terveiset ”Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta t: käytössä oleva sauna. Keittiöstä löytyivät jo 1950- Airi ja Väinö”. Oikealla postikortti Kaukajärveltä. Myös luvulta lähtien yleistyneet sähköliesi ja jääkaappi. Hervannasta julkaistiin useita postikortteja. (Lähde: Isompiin asuntoihin liittyi usein parveke. Mah- Tampereen Mediamuseo) dollisesta vanhan asunnon ahtaudesta oli päästy eroon. Autollekin oli osoitettu oma paikka. Pihas- ta löytyivät leikkipaikat, tomutustelineet ja pyykki- 2.4 Asumisen arkea leimasivat no- narut. Läheiset viheralueet tarjosivat hyvät ulkoi- peat ja väliaikaiset ratkaisut lumahdollisuudet. Lähiöihin muutti paljon lapsiperheitä. Asunnot oli- Alueille oli yleensä suunniteltu myös tarvittavat vat pääosin perheasuntoja ja pienemmät asunnot palvelut, kuten kauppa, päiväkoti ja koulut, vaik- olivat vähemmistönä. Kun alueiden rakentami- kakin niiden toteutumista saatiin usein odottaa. nen oli vielä nopeaa, niin lähiöissä oli niiden val- Lähiöiden toteutuksessa oli huomioitu monipuo- mistuttua huomattavasti nykyistä enemmän vä- lisesti asumisen perustarpeet ja asumisen laadul- estöä. Päiväkotien ja koulujen rakentaminen saat- liset tarpeet tyydytettiin edulliseen hintaan. Lähi- toi tapahtua myöhässä tarpeeseen nähden, joten öillä onnistuttiin vastaamaan määrällisiin ja talo- alueilla oli käytössä myös väliaikaisjärjestelyjä pal- udellisiin tavoitteisiin, mutta ympäristö jäi toisar- velujen toteuttamisessa. Kouluissa oli ahdasta ja voiseksi. käytössä oli myös ilta- ja aamuvuorot. Päiväkoteja perustettiin myös kerrostalojen kellarikerroksiin. Asukkaat olivat tyytyväisiä uusiin nykyaikaisiin Pankkipalvelut saatettiin hoitaa väliaikaisessa pa- asuntoihin sekä koko asuinalueeseen. Lähiöistä ol- rakissa ja alueella kävi kirjastoauto. tiin myös ylpeitä. Tämä näkyi myös siinä, että lähi- öt esiintyivät myös postikorteissa, joita lähetettiin Metsälähiöitä pidettiin lapsille sopivana kasvuym- entiselle kotiseudulle tervehdyksenä. Joulukortis- päristönä, koska kaupunkikeskustaa pidettiin vaa- sakin saatettiin kuvata asuinalueen lamellitaloja ja rallisena ja rauhattomana. Lähiössä oli tarjolla tur- viereisiä pysäköintialueita tai liikekeskusta. vallinen ympäristö, jossa oli koulut, lastentarhat ja

17 leikkipaikat. Leikkipaikat pyrittiin sijoittamaan pi- Lähiöissä ilmeni jonkin verran sosiaalisia ongelmia hoille, siten että sinne on asunnoista mahdollisim- ja myös avioerot yleistyivät. Lähiöiden peruspal- man hyvä näkyväisyys. veluihin kuului yleensä baari. Keskioluen myynti vapautui vuonna 1969. Alkoholi aiheutti joko suo- Lähiöiden edellytyksenä oli toimiva joukkoliiken- raan tai välillisesti paljon ongelmia. ne ja sen edellytyksenä oli soveltuva katuverkko. Vaikka yksityisautot olivat yleistyneet, niin autoja Lähiöiden aikaan liittyi myös nuorison oman kult- oli kuitenkin huomattavasti nykyistä vähemmän. tuuri kehittyminen. Aiemmin vallinneita asentei- Perheen perustarpeisiin alueelta löytyi palvelut, ta kyseenalaistettiin ja ilmaistiin kapinana. Ilmai- mutta työpaikat sijaitsivat pääsääntöisesti muu- sukeinoina olivat kulutusyhteiskunnan tarjoamat alla. mahdollisuudet: vaatteet, musiikki, elokuvat ja esimerkiksi moottoripyörät. Nuorisolla oli myös 2.5 Lähiökritiikki kohdistui juuretto- mahdollisuus opiskella. Nuorisokulttuurin myötä muuteen ja ympäristön yksipuolisuu- syntyi hipit ja lähiöissäkin näkynyt punk. Musiikis- sa maalta muuttaneiden tuntoja kuvasi Mikko Ala- teen talo. Ajankuvaa löytyy myös Irwinin laulusta ”Os- Lähiörakentamista kohtaan esitettiin kritiikkiä jo toskeskus ja krouvi”. Eppu Normaali esitti oman varhaisessa vaiheessa. Lähiöiden epäiltiin muo- kritiikkinsä lähiöitä kohtaan laulussa ”Puhtoinen dostavan sosiaalisia tyhjiöitä, joilla ei kytkentö- lähiöni”. Aikakauden musiikki painottui tampere- jä asukkaiden kesken. Asukkaat olivat kuitenkin laisena ilmiönä. usein tyytyväisiä lähiöihin. Arvostettuja ominai- suuksia ovat edelleen luonnonläheisyys, rauhalli- 2.6 Maisemaa ja kaupunkikuvaa hal- suus ja palvelujen saatavuus. litsevat maastonmuodot ja luonnon- Lähiöissä kritisoitiin yksitoikkoista ja viimeistele- läheisyys mätöntä asuinympäristöä. Alueet oli toteutettu Suomessa 1950- ja -60-luvun asuinalueet rakentui- toiminnallisesti yksipuolisiksi. Lähiö oli tarkoitet- vat metsien kallio- ja moreenialueille, koska maa- tu asumiseen ja sinne oli osoitettu vain tarpeelli- perä soveltui savipeltoja paremmin rakentami- simmat palvelut, kun työpaikkoja ja muita palve- seen. Ajan asuinympäristön tyypillinen ominais- luita ei niistä löytynyt. Alueet olivat myös erillään piirre onkin metsäalue kallioineen, jolloin alueet muusta kaupunkirakenteesta. yleensä myös maisemakuvallisesti erottuivat sel- Elementtirakentaminen oli johtanut yksipuoliseen keästi kaupunkiranteessa. Kookkaat rakennuk- rakennustapaan. Julkisivut olivat yksitoikkoista set, pysäköintialueet ja katuverkosto muodosti- ruutuelementtiä, taloissa oli umpinaiset päätysei- vat mittakaavallisesti toisenlaisen ilmeen aiemmin nät. Myöskään asuntotyypeissä ei ollut vaihtelua. lähinnä maaseutumaiseen ympäristöön. Lähiöissä Lamelleista oli suunniteltu muutamia perustyyp- ei kuitenkaan tavoiteltu perinteisiä kaupunkitiloja pejä ja vaihtelu syntyi vain lamellityyppiä vaihta- tai katutilan rajausta. malla. Julkisivuissa ei ollut muuntelun mahdolli- Rakennukset ovat väljästi luonnonympäristöön si- suuksia. joitettuja lamelli- ja pistetaloja ja kadut myötäile- Arkkitehdit olivat aluksi innolla mukana teollisen vät maaston muotoja. Korkeimmat rakennukset rakentamisen kehittämisessä, mutta lopulta suun- ovat sijoitettu yleensä selänteiden lakialueille ja nittelijan vaikuttamisen mahdollisuudet kutistui- matalammat rivitalot alemmaksi metsänreunaan vat olemattomaksi tuotantotekniikan tehokkuu- luontonäkymien järjestämiseksi. Puisto- ja urhei- den nimissä. Kuten Erkki Helamaa asian ilmaisi lualueet sijoittuivat laaksoalueille. Rakennusten ja ”1970-luku oli arkkitehdin piina-aikaa”. Myös Aar- viheralueiden sijoittelulla maisemarakenteen mu- ne Heinon mukaan lopulta ainoaksi suunnittelijan kaan korostettiin alueen luontoa ja ympäristöä. vapaudeksi kutistui vapaa värien käyttö. Lopulta 1970-luvulta rakentaminen laajentui peltoalueille järjestelmärakentamisen ideaali oli muuntautunut ja muille vaikeammin rakennettaville paikoille, mi- kaikkea suunnittelua ohjaavaksi möröksi. kä on etäännyttänyt maisemarakenteen ja luon- nonelementtien näkymisen kaupunkirakenteessa. Lähiöihin muutti hetkessä suuri väestömäärä, jol- Tampereen 60- ja 70-lukujen lähiöt on rakennettu loin ongelmilta ei voitu välttyä. Lyhyessä ajassa ta- pääosin metsäisille alueille. Poikkeuksena on Kau- pahtui paljon suuria asioita: suomalaisten nopea kajärvi, jonka ympäristössä oli myös maanviljelys- kaupungistuminen, maaseutuelinkeinon vähene- tä ja siksi siellä on metsien lisäksi avointa maise- minen ja teollisen tuotannon muutos. Työttömyy- maa. destä tuli yhteiskunnan ilmiö. Elinympäristön ja elintapojen muutos aiheutti sopeutumisongelmia.

18 Tarkasteltujen alueiden arkkitehtuuri on niukkaa. uusia, julkisivuja ja muita rakenneosia on tarpeen 1960-luvun puolella rakennettujen talojen arkki- kunnostaa. Myös rakennusten energiatehokkuu- tehtuurissa rationalisointi ei ole karsinut yksityis- den parantaseen on tarvetta. Samalla nämä alu- kohtia, mutta siirryttäessä 1970-luvulle rakennuk- eet ovat nousemassa osaksi vaalittavaa rakennus- siin rakennusten muotoja on karsittu. Lähiöiden perintöä, jolloin on harkittava, miten niihin koh- rakentamisella vastattiin määrällisiin ja taloudelli- distuvat muutostarpeet voidaan toteuttaa harki- siin tavoitteisiin, välttäen ylimääräisiä kuluja. Aika- tusti. kautensa kansainvälisistä esimerkeistä poiketen Ikärakenteen muutos on johtanut senioritalojen suomalaisten lähiöiden mittakaava on kuitenkin sekä hissillisten talojen tarpeeseen myös lähiöis- inhimillinen. Rakennuksissa ja rakennusosissa on sä. Alueille muuttanut sukupolvi haluaa usein py- käytetty elementtitekniikasta johtuen toistoa, ei- syä itselleen tutussa ympäristössä, mutta heillä on kä poikkeuksia rakennustekniikassa juurikaan ole. tarpeita ikääntyville suunnatuista palveluista. Yk- Vaikka rakennuksista ei välttämättä löydy arkki- si mahdollisuus täydennysrakentamiselle on van- tehtuuriltaan yksittäisesti merkittäviä kohteita, henevalle väestölle suunnatut asunnot. Vanhojen niin aluerakenne ja -kokonaisuus ovat tärkeässä rakennusten muutostyöt saattavat muodostua osassa alueiden arvottamisessa. Rakennusteknii- suuriksi ja niihin saattaa jäädä toiminnallisia puut- kan kehityksessä Tampereella oltiin valtakunnal- teita, kun taas uudet rakennukset voidaan suunni- lisesti eturintamassa ja kehitystyön tulokset on tella esteettömiksi ja hyvin toimiviksi. Senioriasun- nähtävissä lähiöissä. noille hyvä sijainti olisi palveluiden ja kulkuyhteyk- Alueille on ominaista viheralueiden suuri määrä sien läheisyydessä. suhteessa rakennettuun alueeseen ja metsät ovat Lähiöissä tapahtuu muuttoliikettä, mutta se ei yk- tarjonneet niille valmiin viherverkon. Korttelialu- sinään riitä korvaamaan asukaslukujen vähene- eilla on säilytetty luonnonpuustoa ja kallioalueita. mistä. Alueille suuntautuu paluumuuttoa, mutta Kerrostaloalueille ominaista on aitaamattomuus, menossa oleva sukupolvenvaihdos tapahtuu pit- laajat nurmialueet, sorapolut ja pihakohtaiset leik- källä aikavälillä. Ikärakenteen tasapainottamisek- kialueet. Autottomat piha-alueet ovat viihtyisiä si tulisi alueiden uudisrakentamisen olla riittävän ja turvallisia, mutta haittapuolena ovat laajat jä- monipuolista. sentelemättömät paikoitusalueet. Rivitaloalueille ominaista ovat pensasaitarivit, monipuolinen kas- Lähiöissä on olemassa olevat palvelut, joiden tu- villisuus ja yhtiökohtaiset yhteiset oleskelupihat. keminen on tärkeää. Alueilta löytyy peruspalve- Rakennusryhmiä ja katuja rytmitettiin puurivein. lut, kuten päiväkoti, koulu, kauppa ja mahdollises- Puistoissa puita on käytetty erilajisina ryhmäistu- ti seurakuntatiloja ja kerhoja tai muita kokoontu- tuksina. Rakentuessaan alueiden lähiympäristön mistiloja, joita kaikkia voidaan hyödyntää parem- ilme on ollut paljas. Korkeista kerrostaloista on ol- min, jos alueelle saadaan lisää asukkaita. Lähiöi- lut hyvät näkymät ympäristöön. Nykyisin maise- den asukasluvun lisäys mahdollistaa myös joukko- mat ovat monin paikoin kasvaneet umpeen, kun liikenneyhteyksien palvelutason ylläpitämisen. ympäristön puut ovat kasvaneet täyteen mittaan- 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden ympäristö on sa. monelta osalta jäänyt keskeneräiseksi. Viimeis- Kaikkialla näkyvä luonto muodostaa alueiden omi- telyä ei ole alkuperäisten suunnitelmien mukaan naispiirteet. Viheralueiden yksilölliset piirteet luo- koettu tärkeäksi, vaan tavoite oli ajalle tyypillinen vat alueille omaa identiteettiä. Ympäröivät metsä- rationaalinen, perustarpeet tyydyttävä ympäris- alueet muodostavat osan alueiden luonnonlähei- tö. Ajankohtaan liittyivät myös taloudelliset rajoit- sestä mielikuvasta ja niillä on asukkaille virkistys- teet. Vuosien jättämät jäljet ja jo alun perin vaati- arvoa. Ruotulaa lukuun ottamatta tarkastelluissa mattomasti toteutettu ympäristö kaipaavat kehit- alueissa tärkeänä tekijänä on veden läheisyys – ei- tämistä. kä ranta ole Ruotulassakaan kaukana. Alueilla on rakentamattomia tontteja, koska alku- peräisissä asemakaavoissa on tehty varauksia ylei- 2.7 Tulevaisuuden haasteita sille rakennuksille, joita ei ole kuitenkaan ollut tar- 1960- ja 1970-lukujen lähiöiden ja aluerakentamis- vetta rakentaa. Tontit näyttäytyvät ympäristössä kohteiden rakennuskanta on vanhentunut ja alu- väljyytenä, joka tosin voidaan myös kokea osaksi eet ovat tulleet peruskorjausikään. Nykyisiin uu- alueen viihtyisyyttä varsinkin, jos rakentamatto- disasuntoihin verrattuna ne ovat joiltakin osin milla tonteilla on metsää. Rakentamattomia tont- vaatimattomia. Tekniset järjestelmät on tarpeen teja voidaan tarkastella mahdollisina täydennysra- kennuspaikkoina.

19 3 ARVOTTAMISEN PERIAATTEET

Rakennetun kulttuuriympä- ristön arvottaminen on 1960- luvulta lähtien nojautunut kansainväliseen tapaan jakaa arvot arkkitehtonisiin arvoihin, ympäristöarvoihin ja his- toriallisiin arvoihin. Näitä arvoja on tulkittu vaihtelevin kriteerein, joista varsin monet ovat peräisin luonnonsuoje- lun piiristä. Museoviraston ja ympäristöministeriön vuonna 1993 julkaisemassa selvityk- sessä ”Rakennettu kulttuuri- ympäristö – valtakunnallises- ti merkittävät kulttuurihisto- rialliset ympäristöt esitettiin seuraava arvottamiskaavio. Tällainen kriteeristö on taustalla arvotettaessa rakennettuja kulttuuriympä- Aitous, alkuperäisyys: Alkuperäisen tai sitä vas- ristöjä. Sen pääasiallinen tarkoitus on paitsi aut- taavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin, taa inventoijia löytämään kohteet, myös osoittaa tyylin tms. ilmeneminen ja jatkuvuus kohteessa. minkälaiset perusteet valinnalle on löydettävissä. Säilyneisyys: Ominaisuus, joka liittyy sekä alueiden Perusteet esitetään tavallisesti osana kohdeselos- kulttuurihistoriallisiin rakenteisiin, mutta myös yk- tusta, varsinaista pisteytystä ei juurikaan käytetä. sittäisten historiallisten kohteiden laatuun. Tä- Pohjoismaisen ministerineuvoston ohjeet vuodel- tä kriteeriä käytetään muiden kriteerien rinnalla ta 2002 Kulttuuriympäristö ympäristövaikutusten kaikkia kohteita arvioitaessa. arvioinnissa - opas pohjoismaiseen käytäntöön on Historiallinen todistusvoimaisuus (lähdearvo): laajentanut kriteeristöä edellä kuvatusta. Oppaas- Kohteen arvo historiallisen tapahtuman tai ilmiön sa kuvataan kriteereitä seuraavasti: todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä Ainutlaatuisuus - harvinaisuus: Kohde on ainut- esimerkkinä. laatuinen tai se on yksi harvoista tyyppinsä edus- Identiteetti: Valtakunnallinen, alueellinen tai pai- tajista. kallinen. Alueellinen harvinaisuus: Kohde on harvinainen Elämyksellisyys: Kohteen kyky herättää tiedolli- alueellaan. Se tulee säilyttää kulttuurihistoriallisen sia, tunnepohjaisia tai muita elämyksiä ja oivalluk- monimuotoisuuden ja edustavuuden vuoksi. sia; kohde on ehjä kokonaisuus, jonka laatu on sel- Paikallinen/alueellinen tyypillisyys: Maantieteelli- keästi havaittavissa ja koettavissa. sesti tai luonnonoloista määräytynyt taikka alueel- Kertovuus: Tämä kriteeri on läheinen sekä histo- le kulttuurisesti ominainen rialliselle todistusvoimaisuudelle että elämykselli- Edustavuus: syydelle; sen vaikuttavuus voi perustua sekä en- • Tyyppinä: maaseutuympäristö, maatila, teolli- nalta omaksuttuun tietoon että voimakkaaseen suusympäristö ensivaikutelmaan. • Ajanjaksona: kyläasutus, asemakylät, rakennus- Monimuotoisuus, monipuolisuus: Ajallinen, toi- tapa, tyyli minnallinen, arkkitehtoninen tai muu monipuolisuus. • Maantieteellisesti: rannikon monitoimisuus, nummilaitumet Integriteetti, harmonisuus: Yhtenäinen, samaan toimintaan tai ajankohtaan, tyyliin tms. liittyvä ko- Toiminnallinen edustavuus: Käytön jatkuvuus tai konaisuus. edellytykset säilyttää se osana elävää ympäristöä. Yhteys luonnonoloihin: Kohteen rakentuminen paikallisten luonnonolojen yhteyteen tai muunlai- nen liittyminen niihin.

20 Periaatteessa edellä kuvatut kriteerit ovat käyttö- Selvityksessä mukana olevista kohdealueista on kelpoisia myös uudemman rakennusperinnön ar- laadittu arvotus alla olevassa luettelossa mukana vottamisessa. Lähiöiden arvottamisessa jää kui- olevien näkökulmien pohjalta. tenkin kaipaamaan kriteereitä, jotka ottavat huomioon myös asukkaat ja heidän luomansa arvot. Tekniikan tohtori Aija Staff ans on 26.9.2009 Tam- ALUEELLINEN YHTENÄISYYS pereella pidetyssä JOY-seminaarissa sivunnut lä- • rakennuskannan ajallinen yhtenäisyys heltä aihetta puheenvuorossaan paikallisuus suunnitteluarvona. Hän luettelee hyvän asumisen • kaupunkirakenteen ominaispiirteet neljä ulottuvuutta: PAIKALLINEN IDENTITEETTI 1. Vahva identiteetti • alueen historia • Historia • asukasaktiviteetti (kaupunginosayhdis- • Kulttuuri, kulttuurimaisema tykset – omalehti, omat sivustot) • Rakentamistapa • Kauneus YMPÄRISTÖARVOT 2. Palvelutarjonta ja yhteydet eri puolille • asemakaavan suhde luontoon ja topografi aan 3. Sosiaalinen ympäristö, yhteisö • tervehditään • alueen asema suurmaisemassa • tunnetaan, myös kauppiaat • vihersuunnittelu, puistot, kevytväylät, niiden hoidon aste • ”kyläyhteisö kaupungissa” • virkistysalueiden saavutettavuus • kaikenikäisiä • yhdistys, lehti, tapahtumat ARKKITEHTONISET ARVOT • siisti, hoidettu • kaavoituksen laatu > hyvän asuinympä- 4. Luontoyhteys ristön toteutuminen • Puistot • rakennuskannan laatu (yhtenäisyys, • Rannat vaihtelevuus, tyypillisyys ym.) • Ulkoilumahdollisuudet • alkuperäisen arkkitehtuurin säilyneisyys • Elvyttävyys • muutosten laatutaso • Vuodenajat Nyt laaditussa selvityksessä on pyritty yhdistä- Kriteerien toteutuneisuus on merkitty koh- mään alussa kuvattu perinteinen arvottamismal- dealueiden arvottamisen yhteydessä seuraa- li ja Staff ansin esille tuomat näkökohdat. Apuna vasti: on käytetty myös niitä kokemuksia, joita Helsingin ••• erittäin hyvä kaupungin lähiöprojektin yhteydessä on kertynyt. •• hyvä Paikallinen identiteetti on nähty yhtenä keskeise- • puutteellinen nä arvona, joka yhdessä ympäristöarvojen kanssa on myös asukkaille tärkeää.

21 4 KOHDEALUEIDEN KUVAUS JA ARVOTTAMINEN

4.1 RUOTULA 4.1.1 Alueen historia ja rakentuminen Messukylään kuulunut Ruotula tuli osaksi Tamperetta vuoden 1947 alueliitoksen yhte- ydessä. Ensimmäinen, pientaloasutukseen perustuva asemakaava saatiin yhdessä viereisen Huikaksen alueen kanssa 1950. Kaa- voitus perustui tässä vaiheessa vuoden 1945 maanhankintalakiin, jonka tavoitteena oli tar- jota asutustiloja rintamamiehille. Ruotulassa tontteja muodostettiin 9 hehtaarin alueelle kaikkiaan puolisen sataa. Tätä kaavaa ei kuitenkaan ehditty toteuttaa, kun jo ilmeni te- hokkaamman rakentamisen tarve. Uusi, 24 hehtaarin asemakaava laadittiin maaliskuus- sa 1961 Tampereen kaupungin asemakaavaosastolla Aaro Alapeuson johdolla. Se hyväk- syttiin valtuustossa 29.3.1961 ja vahvistettiin ministeriössä 13.10.1961. Uusi asemakaava perustui asunto-osakeyh- tiömuotoisiin omakotikortteleihin, yksittäi- siin omakotirakennuksiin, rivitaloryhmään sekä piste- ja lamellitalojen ryhmiin. Pieneh- kön torin tuntumassa oli lisäksi liike- ja asuin- rakennus sekä porrastettu pitkä lamellitalo. Keskellä oli puisto, jonka reunalla oli yleisten Ote Kuninkaankartasta vuodelta 1780. rakennusten tontti.

Ote peruskartasta vuodelta 1953. Ote peruskartasta vuodelta 1961.

22 Asemakaava vuodelta 1961.

23 24 4.1.2 Maisemarakenne Ruotulan asuinalue sijaitsee Tampereen laajem- vä Jaakonmäenkadun linjaus seuraa osin vanhaa massa maisemarakenteessa kaupungin kaakkoi- Irjalasta takametsien laidunmaille ja Aitolanlah- sen puoleisella Kauppi-Niihaman alueen metsäisen den rantaan kulkenutta kärrypolkua, joka näkyy jo selänteen reunavyöhykkeellä. Näsijärven Aitolah- 1780-luvun Kuninkaankartaston kartassa. Alue ra- den ja Kaukajärven murroslaakson väliin sijoittuva jautuu pohjoispuolelta metsäkaistaleeseen, jonka rikkonainen selänne on moreeni-kalliomaaperää. takana sijaitsee yksi kaupungin pääväylistä, Teis- Paikoin selänteen lakialueet ovat hyvin jyrkkärin- kontie. Alueen eteläpuolelta selänne laskeutuu teisiä karuja kallioalueita, mutta pääosin alue on jyrkemmin alapuoliseen laaksoon. Kolmekerroksi- korkokuvaltaan tasaisempaa. Selänteen kaupun- set kerrostalot peittyvät kuitenkin aluetta reunus- gin puoleinen loiva rinne on savimaa-perää, joka tavan metsäalueen taakse. on aikaisemmin ollut peltoviljelyksessä, mutta ny- kyään kaupunkirakenne on levittäytynyt alueelle. 4.1.3 Aluerakenne Maatalousajasta alueella muistuttavat asutuksen Alueen rakenteessa on edelleen havaittavissa viit- lomaan jääneen vanhat tilakeskukset ja puistojen teitä perinteisestä maanviljelysympäristöstä, joka maisemaniityt. on vaiheittain muuttunut asutuksi. Vanha tilanraja Ruotulan taloryhmät sommiteltiin peltoaluetta on havaittavissa länsiosan puistokaistana. rajaavalle matalahkolle kallioiselle metsäselän- Ruotulan asemakaava on hyväksytty 1961. Ensim- teelle. Korkeimmat kerrostalot sijaitsevat selän- mäiset talot alueelle valmistuivat vuonna 1963 ja teen korkeimmilla lakialueilla ja rivitalot alempana aluerakentamisen osalta alue valmistui vuonna maastossa. Alueen keskelle sijoitettiin puisto savi- 1966. maalla olevalle peltoaukealle, johon tuli lampiaihe entisestä kosteikkopainanteesta. Alueen läpi vie- Ruotula ajoittuu lähiörakentamisen varhaiseen

Ruotulan asuinalue sijaitsee Tam- pereen laajemmassa maisemarakenteessa kaupungin kaakkoisen puoleisella metsäisen selänteen reunavyöhykkeellä. (Lähde: Tampe- reen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys)

Ruotulan aluepuisto sijoittuu metsäisen selänteen rajaamalle entiselle peltoalueelle. Pellolla sijainneesta kosteikkopainanteesta on tehty lampiaihe puistoon.

25 vaiheeseen, mikä näkyy alueen ominaisuuksissa useissa kohdissa. Ruotulan alue sijoittuu Kissan- maan jälleenrakennuskauden alueen jatkoksi, kun myöhemmin toteutetut lähiöt on rakennettu kaupunkirakenteesta irrallisina. Aluerakenteessa eli katuverkon, puistojen ja toimintojen sijoittelussa ei ole viitteitä lähiöiden suunnittelussa esiin nous- seista suunnitteluvirtauksista. Alueen kerrostalojen sijoittelussa käytettiin avointa korttelirakennetta, joka oli yleinen varhaisissa lähiöissä. Alue- rakenteessa on noudateltu maaston muotoja ja lähtökohtia on otettu olemassa olevasta kaupunkirakenteesta ainakin katujen ja puistojen sijoituk- sen osalta. Ruotula on myös rakennusten mittakaavan ja rakennusten määrän osalta pieni alue ja poikkeaa siten myöhemmästä lähiörakentamises- ta. Alueelle tultiin aluksi etelästä, kun Teiskontietä ei ollut. Jaakonmäen aukio on alueen sisääntulo ja painopiste.

Rakennemalli Ruotulasta (lähde: Aarre Mattisen valokuvakokoelma / Rakennusliike Mattinen & Niemelä Oy)

Ilmakuva Ruotulasta pohjoissuunnasta kuvattuna (lähde: Tampereen teknillinen yliopisto / Olli Jokinen)

26 4.1.4 Rakennukset ja korttelit Ruotulaa voidaan pitää Tampereen ensimmäisenä yhtenäisesti suunniteltuna ja toteutettuna aluerakentamiskohteena. Alueen rakentamisesta tuli vastaamaan Rakennustoimisto Mattinen & Nie- melä. Rakennusten suunnittelusta vastasi arkkitehti Aarne Heino arkkitehtitoimisto Vahtera & Heinolta. Aravasäännösten vuoksi rakentaminen toteutettiin vaiheittain. Lamelli- ja pistetalot ovat puolielementtirakenteisia, loivan harjakaton kat- tamia rakennuksia. Niiden rakentamisessa käytet- tiin nosturitekniikkaa. Elementtien käyttö on varsin vivahteikasta, koska horisontaalivyöhykkeissä on käytetty pystyuritettua pintaa. Tornitalojen vä- ritys eroaa taloittain muodostaen vaihtelevan kokonaisuuden. Lamellitalojen alakerroksessa on pi- han puolella autotallien rivistö. Ruotulan alue on elementtirakentamisen varhaista vaihetta, jolloin elementtirakentamisessa vielä käytettiin jonkin verran yksityiskohtia. Alueen kai- kissa kerrostaloissa on sisäänvedetyt parvekkeet, jolloin talon kappalemaisuus korostuu. Kerrosta- loissa on umpinainen maanpäällinen kellarikerros, johon on sijoitettu mahdollisten autotallien lisäksi varastoja ja muita aputiloja. Lamellitaloille on tyy- pillistä myös umpinaiset rakennusten päädyt. Ruotulan matalat, harjakattoiset omakotitalot Ruotulan kerrostaloaluetta Tornimäenkädulta ja pientaloaluetta tehtiin ensimmäistä kertaa Suomessa sandwich- Pokalankadulta. As Oy Ruotulan Tornit muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jossa myös rakennusten alkuperäinen, taloittain rakenteeseen perustuvalla täyselementtiteknii- vaihteleva väritys on onnistuttu säilyttämään. kalla. Uloimpana on harjapintainen 5 cm betoni, välissä 10 cm mineraalivillalevy ja sisäpintana 8-12 cm kantava teräsbetonilevy. Ulkoseinäelement- tien pystyttämiseen kului aikaa keskimäärin viisi tuntia. Erilliset autotallisiivet samoin kuin rivitalojen erilliset noppamaiset tallit aikaansaavat suojai- sia etupihoja. Alueen itäreunalla on rinnetonteil- la joukko perinteisellä menetelmällä rakennettuja tiilisiä pientaloja. Ruotulan elementtipientalot ovat omalaatuinen ilmiö aluerakentamisessa. Tampereen lähiöissä talotyyppeinä on käytetty rivitaloja tai porrastet- tuna kytkettyjä pientaloja, mutta vastaavia erillis- pientaloja ei Tampereen lähiöissä ole. Talot ovat erittäin matalia: niissä on matala sokkeli ja myös räystäsrakenne on matala. Rakennusten eteen muodostuu pienipiirteinen etupiha, jota on elä- vöitetty puu- tai pensasistutuksin. Talojen sisään- käyntiä on korostettu eriväristen seinäpintojen avulla. Kadun eri puolilla on käytetty erilaista ta- lotyyppiä, jossa on muunneltu ainakin autotallisii- peä. Osa alueen pientaloista on rakennettu tiiles- Ruotulan omakotitalot olivat maan ensimmäiset täyselementtira- tä. Talotyyppien vaihtelu onkin yksi alueen ilmettä kenteiset pientalot. Parhaimmillaan yhden talon seinäelementit rikastuttava tekijä. asennettiin viidessä tunnissa. (lähde: Aarre Mattisen valokuvakokoelma / Rakennusliike Mattinen & Niemelä Oy)

27 Rakennukset ovat säilyneet alkuperäisen näköi- sinä, vaikka niissä on tehty julkisivuremontteja. Ilmeisesti alkuperäiseen väritykseen ei ole tehty suuria muutoksia. Alueella ei ole tehty lisäeris- tyksiä tai muita rakennusten ilmettä voimakkaasti muuttavia korjauksia. Alueen pohjoisosassa on yhteinen lämpökeskus- rakennus, joka ei ole enää alkuperäisessä käytös- sä, koska Ruotula on kaukolämmön piirissä. Ra- kennuksella on arkkitehtonisia arvoja ja se toimii maamerkkinä pohjoisesta lähestyttäessä. Myös pienehkö ostoskeskus ja pesula kuuluivat jo alus- Ruotulan pientaloaluetta. ta alueen rakennuskantaan. Yleisten rakennusten tontti rakennettiin vasta 1984, kun paikalle nousi suurehko palvelukeskus, Lahdensivunkoti. Ruotula on alueena säilyttänyt hyvin kokonaisil- meensä ja alkuperäiset piirteensä. Rakennuksille antaa leimansa säännöllisestä ylläpidosta kertova huoliteltu yleisasu. Pientaloalueisiin liittyy varsin laajat puutarhamaiset piha-alueet, jotka yhdisty- vät luontevasti yhtenäisiin viherkäytäviin. Rakennusliike Mattinen-Niemelän seuraava aluerakennuskohde oli Peltolammin alue, jossa ele- menttitaloissa on paljon yhtäläisyyksiä Ruotulan alueen talojen kanssa. Ensivilkaisulta talot voivat näyttää jopa samanlaisilta, mutta ne ovat kuitenkin talotyypistä tehtyjä erilaisia variaatioita.

Ruotulan ostoskeskus ennen ja nyt. (lähteet: Aarre Mattisen valokuvakokoelma / Rakennusliike Mattinen & Niemelä Oy ja Tampereen kaupunki / rakennusvalvonta)

Ruotulan lämpökeskus.

28 4.1.5. Viheralueet Ruotulan asuinalue on rakentuessaan rajautunut Ruotulan alueen alkuperäinen puistomaisen veh- ympäröivään metsikköön, mutta pian ympäröi- reä ilme on hyvin säilynyt. Kerrostaloryhmät sijait- vät asuinalueet ovat laajentuneet liki. Aluetta ra- sevat väljästi kalliomäillä. Piha-alueet ovat aitaa- jaavat nykyisin kapeat metsäkaistaleet, mutta nii- mattomia ja ne limittyvät säilytettyihin luonnon- den kapeudesta johtuen alueella ei ole metsälähi- puustoalueisiin. Paikoitusalueet ovat pääosin säi- ön ilmettä eikä selänne, johon alue on rakentunut, lyneet alkuperäisen kokoisina ja sorapintaisina, ole maastossa selkeästi havaittavissa. Teiskontien jolloin ne eivät laajojen asfalttikenttien tavoin riko puoleiset metsäkaistaleet ovat kuitenkin tärkeä alueen ilmettä. Kerrostalokortteleiden alueilla säi- näkö- ja melusuoja. lytetyn puuston lisäksi ei ole juuri muita istutuksia Ruotulan keskellä sijaitsee entisellä peltoaukealla kuin laajat nurmialueet ja koivupuut, mutta koska Jaakonmäenpuisto, mutta alueella ei ole 1960-lu- ne sijaitsevat lomittain istutetumpien rivitaloalu- vun lähiölle tyypillistä autotonta keskuspuistora- eiden kanssa, niin alueen ilme ei ole liian yksitoti- kennetta, jonka kautta kulkee toimintoja palve- nen. Pihoilla on säilynyt alkuperäisiä penkkejä, ei- leva kävelyreittiverkosto. Alueen ilme on kuiten- kä uusia rakenteita ole juuri tehty ilmettä häiritse- kin hyvin vehreä, johtuen väljästä rakentamisesta västi. ja talojen lomiin jääneistä luonnonpuustoalueista. Rivitalorakennuksia rajaavat katujen puolelta lei- Alueen länsireunaa pitkin kulkeva kevyenliiken- katut pensasaidat. Piha-alueilla on monipuolisia ja teen reitti johtaa pohjoispuolella sijaitsevaan laa- -lajisia istutuksia säilytetyn luonnonpuuston vasta- jempaan Kauppi-Niihaman keskuspuistoverkos- kohtana. Pihoilla on selvästi havaittavissa alkupe- toon ja eteläpuolella oleville Varsapuiston ja Huh- räisten pihasuunnitelmien toteutuminen ja sama marin maisemapelloille. istutusteema toistuu rivitaloryhmän kaikilla pihoilla. Lisäksi useilla pihoilla on säilynyt alkuperäiset pintamateriaalit kuten sorapinnat ja liuskekiveyk- set. Ruotulan keskeinen aluepuisto on rakennettu Jaa- konmäenpuisto, jossa sijaitsee alueen virkistystoiminnot. Puistosta on säilynyt puistosuunnitelma 60-luvun lopulta, jonka muunnelmana se näyttäisi toteutuneen. Puistossa on laajat nurmialueet, monipuoliset ja -lajiset ryhmäistutukset, kaartelevat sorapintaiset polut, lampiaihe sekä toiminta-alueina pallo- ja leikkikenttä. 4.1.6 Asemakaavan toteutuneisuus Alue on toteutettu alkuperäisen asemakaavan mukaisesti. Alueen rakentaminen on tehty lyhyes- sä ajassa yhtäjaksoisesti, joten alueen ilme on yh- tenäinen. Asemakaavan mukainen julkinen rakennus on toteutettu myöhemmin eli vuonna 1984. Tornimäen- kadulla yksi uudempi kerrostalo tontti, joka rajautuu tarkastelualueen ulkopuolelle. Ruotulassa on erityispiirteenä pientalojen tont- tiväylät, jotka jatkavat alueen katuverkkoa. Ele- menttirakenteiset pientalot on sijoitettu suurille Ruotulassa pientaloalueilla katutiloja rajaavat leikatut pensasaidat. Ympäristön säilytetyn luonnonpuuston tonteille yhtiömuotoisina. Katu päättyy tonttiin, vastakohtana piha-alueilla on monipuoliset istutukset. mutta jatkuu tontin sisäisenä väylänä koko tontin Kerrostaloryhmien piha-alueet ovat aitaamattomia ja ne läpi eivätkä ne pääty tontin rajaan. Tontin väyläl- limittyvät säilytettyihin luonnonpuustoalueisiin. Piha- lä kulkiessa kadun ja tonttiväylän eroa ei huomaa, alueita luonnehtivat nurmialueet ja koivuistutukset. koska väylät on rakennettu aivan kuin kadut.

29 4.1.7 Kohteen arvot

ALUEELLINEN YHTENÄISYYS ••• YMPÄRISTÖARVOT ••• RAKENNUSKANNAN AJALLINEN YHTENÄISYYS Rakennusten sijoittelu mukailee maaston muoto- Ruotulaa voidaan pitää Tampereen ensimmäisenä ja. Korkeammat tornitalot piiloutuvat maisemassa yhtenäisesti suunniteltuna ja toteutettuna aluera- kookkaiden puiden taakse. Katutiloja rajaavat rivi- kentamiskohteena. Pääosa alueen rakennuskan- ja omakotitalojen pensasaitarivit, jotka antavat nasta on valmistunut vuosina 1963 - 66. alueelle puistomaisen ja huolitellun ilmeen. Säily- tetyn luonnonpuuston vastakohtana on monilaji- KAUPUNKIRAKENTEEN OMINAISPIIRTEET sia istutuksia. Alkuperäisen asemakaavan mukai- Ruotula edustaa 1950-luvulla kehittynyttä puutar- set viheralueet ovat säilyneet hyvin. Asuinalueen hakaupunkiajattelua, jossa omakotitalot, rivitalot, keskellä sijaitsee hoidettu ja monipuolinen Jaa- lamelli- ja pistetalot on sijoitettu väljästi luonnon- konmäenpuisto. Alueelta on hyvät yhteydet Kaup- muotoja mukailevaan kortteliverkostoon. Alueen pi – Niihaman monipuoliseen aluepuistoon. keskellä on suurehko puisto ja rakennusten lomaan on jätetty selkeät vihervyöhykkeet. Lisäksi alueen keskellä on pieni liikekeskus ja lämpökes- ARKKITEHTONISET ARVOT ••• kus. Alueelle ei aikanaan tullut koulua vaan yleis- Ruotula on puhdasoppinen esimerkki Otto-Iiva- tenrakennusten tontille rakennettiin 1980-luvulla ri Meurmanin edustamasta varhaisesta reformis- palvelukeskus, joka sopeutuu ympäristöön. tisesta lähiöajattelusta, jota leimasi intiimi perus- sävy ja luonnonläheisyys. Alueella toteutettiin ensi kertaa Suomessa elementtitekniikkaa laajasti PAIKALLINEN IDENTITEETTI •• omakotialueen rakentamisessa. Samojen suunnit- Ruotula muodostaa omaleimaisen, arkkitehtuuril- telijoiden ja urakoitsijan käyttäminen on johtanut taan yhtenäisen asuntoalueen, jota leimaa ympä- yhtenäiseen arkkitehtuuriin. Varhaiselle element- ristöstä huolehtiminen. Taloyhtiöt ovat pitäneet tirakentamiselle tyypillisesti rakennusten julkisi- rakennukset ja ympäristön hyvässä kunnossa. vut ovat varsin vaihtelevia. Myös rakennusten vä- Asukastoiminta on varsin vilkasta. Alueen palvelut ritys erityisesti pistetaloissa aikaansaa aikakaudel- ovat sen sijaan yksipuoliset. le tyypillistä elävyyttä.Rakennusten peruskorjaus on tehty alkuperäistä arkkitehtuuria vaalien.

30 PUNAINEN TEEMA: Aikakauden edustava asuinalue tai alueen osa, jossa al- kuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus. TOIMENPIDESUOSITUS Arkkitehtonisesti arvokkailla alueilla tulisi pyrkiä säilyt- tämään korttelirakenne, viherympäristö ja rakennusten alkuperäiset ominaispiirteet. Virheelliset rakenne- ratkaisut pyritään korjaamaan siten, että rakennusten arkkitehtoniset arvot säilyvät. Alueet ovat arkoja muutoksille.

SININEN TEEMA: Aikakaudelleen tyypillinen asuinalue tai alueen osa, jolla alkuperäinen korttelirakenne on säilynyt. Alueen kaupunkirakenteella on arvoa. TOIMENPIDESUOSITUS Alueiden korttelirakenne ja viherympäristö tulee pyr- kiä säilyttämään. Tarvittavat muutokset ja lisäykset tulee sovittaa alueen alkuperäiseen luonteeseen.

Alueilla, joille ei ole osoitettu väriteemaa, tulisi huomioida kaupunkirakenteellinen kokonaisuus sekä rakennusten ja lähiympäristön ominaispiirteet.

31 4.2 PELTOLAMMI 4.2.1 Alueen historia ja rakentuminen Peltolammin alueen tuntumasta, Lakalaivasta, on löydetty asutuksen merkkejä kivikauden vanhimman vaiheen, Suomusjärvikulttuurin ajoilta. Alue kuului 1600-luvulta saakka Hatanpään kartanolle. Tuolloin on myös mainintoja Pärrinkosken mylly- toiminnasta. Hatanpäätä isännöivät 1600-luvulla Creutzit, 1700-luvun jälkipuolella Boijet ja Gabriel Ahlman. Vuodesta 1825 sen omisti Nils Johan Id- man ja hänen perillisillään se oli aina vuoteen 1913, jolloin Tampereen kaupunki osti Hatanpään maat. Peltolammi ja Multisilta kuuluivat tuolloin hallin- nollisesti Messukylään ja Tampereen kaupunkiin ne liitettiin vasta 1920. Peltolammille laadittiin ensimmäinen, omakoti- asutukseen perustuva asemakaava vuonna 1948 ja samanlainen hyväksyttiin myös Multisiltaan vuonna 1950. Peltolammin asemakaavan muutos toteutettiin kahdessa vaiheessa 1962, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun alue luovutettiin Pirkan- maan Asuntosäästäjät Oy:lle. Pian kuitenkin Ra- kennusliike Mattinen & Niemelä tarjoutui Pelto- lammin aluerakentajaksi. Uusi kerrostaloasutuk- seen painottuva asemakaava laadittiin yhteistyös- sä Tampereen kaupungin asemakaavaosaston ja Arkkitehtitoimisto Vahtera & Heinon kanssa. Olli Ote Kuninkaankartasta vuodelta 1780. Vahtera vastasi yhdessä Raimo Narjuksen kanssa kaavoituksesta ja Aarne Heino talosuunnittelus- ta. Asemakaava valmistui 1964 ja se hyväksyttiin © Maanmittauslaitos kaupunginvaltuustossa 3.2.1965 ja vahvistettiin si- säasiainministeriössä 17.6.1965. Kaava on pääosin toteutunut, vaikka esim. toinen koulurakennus jäi rakentamatta ja paikka on nyt liikuntakäytössä.

Ote peruskartasta vuodelta 1961.

32 Asemakaava vuodelta 1965.

33 34 Peltolammin ja Multisillan asuinalueet sijaitsevat Tampereen eteläpuo- leisella kaupunkikuvaa rajaavalla metsäisellä kallioselänteellä (lähde: Tampereen kantakaupungin ympä- ristö- ja maisemaselvitys).

4.2.2 Maisemarakenne 4.2.3 Aluerakenne Peltolammin ja Multisillan asuinalueet sijaitsevat Peltolammin aluerakenne perustuu keuhkokaavi- Tampereen eteläpuoleisella kaupunkikuvaa rajaa- on mukaiseen metsälähiön ideaalirakenteeseen. valla metsäisellä kallioselänteellä. Selänteen juu- Lähiö muodostuu alkuperäisen rakenteen mukai- rella kulkee junarata ja sen edessä aukeaa kau- sesti asumasoluista, jotka ryhmittyvät kauppojen punki ja Pyhäjärven rantalaakson kaupunkiraken- ja muiden palveluiden muodostaman keskuksen netta. Peltolammi-järvi sijaitsee laakson reunalla, ympärille. Asumasoluja yhdistää alueen keskeinen selänteeseen työntyneenä ja on aikanaan ollut puistoydin ja alueella keskeisesti sijaitseva palve- noin 6 800 eKr. Ancylysjärven pieni lahti. Pelto- lukeskittymä. Alueen sisäosassa olevalla puisto- lammin ja Multisillan asuinalueet peittyvät maise- alueella on kevyen liikenteen reittejä ja myös ta- maa rajaavan metsäreunan taakse. Laaksossa si- lojen välissä on alueen toimintoja yhdistävä reitti. jaitsevat Peltolammi sekä Pärrinkosken puroleh- Lähiön ulkoreunoilla on metsäiset viheralueet. to, jotka nykyään toimivat osana viherverkkoa. Alueen katuverkko on keuhkokaavion mukaisesti Peltolammin ja Multisillan asuinalueiden välistä ulkosyöttöinen. Pähkinämäenkatu ja Säästäjänka- laskeutuu laaksoon maaston muotoja mukaillen jo tu on pääosin vain sisäkehän puolelta rakennettu Kuninkaankartassa näkyvä Rukkamäentie. Asuin- ja ainoastaan rivitalojen kohdalla rakennuksia on alueiden uusi päätie kulkee suoralinjaisemmin se- molemmin puolin katua. Kokoojakadulta liittymät länteen ylitse. Selänteen alue on mäkimaastoista, tonteille on ohjattu kujien kautta. Alue liittyy kol- jossa korkeuserot ovat hyvinkin vaihtelevat. Se- mesta kohtaa Lempääläntiehen. länteiden moreenimaaperä näkyy viheralueilla lu- kuisina ja osin melko suurinakin lohkareina. Luon- Peltolammin rakenteessa matalammat lamelli- nonkasvillisuus lakialueilla on karua ja mäntyval- talot reunustavat alueen keskellä sijaitsevia kor- taisia, rinteet ovat kuusivaltaista metsää. keampia tornitaloja. Rakennukset on sijoitettu maaston muodot huomioiden rinteen suuntaisi- Peltolammilla korkeimmat rakennusryhmät sijait- na. Kerrostalot on rakennettu suorakulmaiseen sevat ympäristön korkeimmilla alueilla, kallioisil- koordinaatistoon, kun taas rivitalot on sommitel- la lakialueilla ja korostavat sijoittelullaan maaston tu hieman vapaammin. muotoja. Matalammat rivitalot sijaitsevat hieman alempana rinnealueilla. Rakennukset seuraavat Pysäköinti on sijoitettu osittain talojen kellariker- selänteen lakialueen linjaa. Selänteiden alaosat, roksissa oleviin autotalleihin ja osittain katujen lä- moreenipeitteiset ja lohkareiset rinteet sekä laak- heisyyteen keskitetyille pysäköintialueille. Aluera- soalueen savikko, entinen meren pohja, on jätetty kenteessa on varattu palveluiden yhteyteen pysä- vapaiksi luonnonmukaisiksi viheralueiksi. köintialueet. Alkuperäinen pysäköinnin mitoitus on ollut vähäinen nykytilanteeseen verrattuna ja autopaikkoja on lisätty myös piha-alueille.

35 Alueen palvelut sijoittuvat alkuperäisen rakenteen mukaisiin kohtiin. Säästäjäntorilla ei ole enää kauppaa, vaan alueen kaupat ovat Pähkinämäen- kadulla ja Tilkonmäenkadulla alueen keskuksessa, jossa sijaitsevat myös päiväkoti ja seurakuntatalo. Koulu sijaitsee alueen länsipuolella ja sen yhtey- dessä on myös kirjasto. Pohjoisen ja eteläisen pal- velukeskittymän yhteydessä sijaitsevat alueen al- kuperäiset lämpökeskukset.

Peltolammin ilmakuva (lähde: Aarre Mattisen valokuvakokoelma / Rakennusliike Mattinen & Niemelä Oy)

36 4.2.4 Rakennukset ja korttelit Peltolammi on hyvin yhtenäinen aluekokonaisuus, jossa on suurelta osin alkuperäisessä asussa säily- nyt rakennuskanta. Rakennusten arkkitehtuuri on yksinkertaista ja pelkistettyä. Rakentaminen on tehty elementtituotannon alkuvaiheessa ja tämä näkyy myös rakenteiden yksityiskohtien määräs- sä. Arkkitehtuuriltaan kerrostalot ovat elementtirakentamisen varhaisen vaiheen tyypillisiä eikä yk- sittäisillä rakennuksilla ole erityisiä arkkitehtonisia arvoja. Kuitenkin aluekokonaisuus on merkittävä, yhtenäisenä toteutettu ja hyvin säilynyt kokonaisuus, jolla on arkkitehtonista arvoa.

Sisäkuva Peltolammin vastavalmistuneesta opiskelija- asunnosta ja rakennus ulkoapäin kuvattuna syksyllä 2009.

Lähiön rakennusten suunnittelusta vastasivat pääosin arkkitehti Aarne Heino / Arkkitehtitoimis- to Vahtera & Heino sekä arkkitehti Pentti Petäjä. Peltolammi oli Suomen ensimmäinen kansainvä- listä 3M-moduulia noudattava asuntoalue. Raken- nusliike Mattinen & Niemelä toteutti rakennukset noudattaen pitkälle rationalisoitua betonielementtitekniikka. Osa elementeistä valettiin paikalla, osa Sarvijaakontien valimossa. Samojen perus- elementtien käyttö mahdollisti edullisen sarjatuo- tannon. Suurehkojen elementtien käyttö edellytti rakentamisessa aikaisempaa laajamittaisempaa Arkkitehtitoimisto Vahtera & Heino käytti useimmissa nosturien käyttöä. Mattinen & Niemelän asuinkohteissa samaa puista Kahden suunnittelijan kädenjälki näkyy yhä alueen tyyppivedintä. Peltolammin alueelle tyypillistä julkisivu- yhtenäisessä ilmeessä. Heinon suunnittelemille la- järjestelmää on nähtävissä Asunto Oy Vaahterankonnun mellitaloille on tunnusomaista loiva harjakatto, si- julkisivussa. Alakerroksessa on puiset autotallinovet, säänvedetyt ja suurehkoilla ikkunoilla varustetut asuinkerroksissa nauhaikkunaa imitoiva elementtivyöhy- ke, jota keventää betoniuritus. porrashuoneet, alakerran autotallikerros, julkisivujen varsin elävä vyöhykejako sekä huoneisto- parvekkeiden reiälliset betonikaiteet. Talojen sei- Peltolammin ensimmäiset lamellitalot valmistuivat nälinjoissa on parvekkeiden kohdalla käytetty si- 1966 Vaahterakujan varrelle. Peltolammin lamel- säänvetoja, joista myöhemmässä elementtiraken- li- ja tornitalot, ovat täyselementtitaloja. Useim- tamisessa luovuttiin. Peltolammin rakennuksissa mat talot olivat aravarahoitteisia, mutta joukkoon on käytetty herkkää, rakennuksittain vaihtelee vä- mahtui myös kolmen tornitalon ja yhden lamellita- riskaalaa, joka rakennusten detaljien lisäksi tulisi lon opiskelija-asuntoyhtiö. huomioida julkisivukorjausten yhteydessä.

37 Peltolammin Säästäjänkatu.

Peltolammin julkisista rakennuksista koulu suunniteltiin 1968 Tampereen kaupungin arkkitehti- Seurakuntatalo näkyy kukkulalta hyvin ympäristöön. Rakennusta osastolla Jaakko Ilveskosken johdolla. Eteläisen rajaa taustan metsä. ostoskeskuksen suunnittelusta vastasi Pentti Pe- täjä. Peltolammin seurakuntakeskuksen suunnitteli 1970 Aarne Heino. Vuonna 1977 rakennetun Peltolammin pohjoisosan rivitaloalueen rakennuksista puolet suunnitteli arkkitehti Pekka Ilves- koski ja puolet Raija Hakulinen rakennusliike Mat- tinen & Niemelältä. Peltolammin seurakuntatalo toimii aikakautensa suunnittelusuuntauksien esimerkkinä. Raken- nus on arkkitehtuuriltaan niukkailmeinen, mutta vähäiset yksityiskohdat nousevat esille: julkisivun nauhamaiset ikkunat, valkoiset julkisivupinnat ja sisäänkäynnin yllä kevyillä pilareilla oleva katos. Katosta kannattelee ristin muotoinen pilari, joka muuttuu katoksen yläpuolella kirkon ristiksi. Ra- kennus sijaitsee kukkulan laella samalla tavalla kuin keskiaikaiset kirkot. Alueen lämpökeskuksista eteläosan palvelukes- kuksen yhteyteen sijoitettu lämpökeskus on säi- lyttänyt piirteensä. Peltolammin aluetta reunustaa rivitalokorttelit, jotka sijoittuvat osittain maaston rinteisiin. Alku- peräisessä aluesuunnitelman mukaan osa rivitaloista on ollut tarkoitus toteuttaa porrastettuina ketjutaloina. Ainoastaan Pähkinämäenkujan alussa on toteutettu näitä atrium-tyyppisiä kytkettyjä rivitaloja ja muut on toteutettu tavanomaisempi- na rivitaloina. Rivitalojen sisäpihanpuolisiin julki- sivuihin kuuluu alueen rivitaloille ominainen par- vekeratkaisu, jossa parvekkeen alla on pieni terassi/sisäänkäynti. Peltolammin eteläpäässä osoitteessa Pähkinämä- enkuja 1 on kytkettyjen pientalojen kortteli, jossa Peltolammin eteläpäässä osoitteessa Pähkinämäenkuja 1 on kytket- autoallit rajaavat taloille atrium-tyyppiset etupi- tyjen pientalojen kortteli, jossa autotallit rajaavat taloille atrium- tyyppiset etupihan. han.

38 Alueen rakennuksissa on tehty korjaustoimenpi- teitä ja joissakin taloissa muutokset ovat muuttaneet talojen alkuperäistä ilmettä. Julkisivumaala- uksen yhteydessä joidenkin talojen ilmettä ken- ties halutaan muuttaa alkuperäisiä värejä muuttamalla. Asuntojen toiminnallisia puutteita on korjattu, kun taloihin on lisätty pienemmistä asunnoista puuttuneita parvekkeita. Joihinkin asuntoihin on tehty ns. ranskalainen parveke. Myös parvekekai- teita on uusittu esimerkiksi lasisiksi. Muutokset ovat julkisivussa näkyviä, mutta toisaalta myös tarpeellisia. Alueella on joihinkin taloihin toteutettu lisäläm- möneristys rakennusrungon ulkopuolelle ja pinta- materiaaliksi on lisätty rouhepintainen levy. Kun julkisivupinnat pinnoitetaan ja listoitetaan tällä tavalla, niin väistämättä talon ilme menetetään ja talojen yksityiskohdat peittyvät verhouksen alle.

4.2.5 Viheralueet Peltolammin asuinalueen vehreän keskuksen muodostaa metsäinen Tilkonmäenpuisto, alueen lähipuisto, jonka ympärille rakennukset sijoittuvat. Liikenne ja autopaikat jäävät alueiden reunoil- le. Asuinalueiden laitojen puolelta alueita ympäröi metsä ja myös kaupungin puolelta Peltolammin aluetta rajaa melu- ja näkösuojana Metsäpuisto. Asuinalueiden ytimenä olevat viheralueet yltävät liki rakennuksia ja piha-alueet sulautuvat metsä- alueisiin. Puistoalueen ohessa sijaitsee myös Pel- tolammin koulun piha- ja pallokenttäalueet. Lähi- puistot liittyvät yhteen Tampereen eteläisen suuralueen viherverkostoon, jonka tärkeänä ydinalueena toimii Peltolammin-järven ympäristö, jossa sijaitsevat Pärrinkosken luonnonsuojelualue, laaja polkuverkosto ja uimapaikka. Alueella on myös suojeltu jalopuumetsikkö ja viheralueiden puusto on osin melko iäkästä. Rakentuessaan alueen vir- kistysarvoja ja luonnonläheisyyttä mainostettiin Peltolammin puhdasvetisellä järvellä ja uudella ui- mapaikalla.

Ylimmässä kuvassa alkuperäinen julkisivu, joka on maalattu. Keskellä ja alla kuvassa lisälämmön- eristetty ja levytetty talo.

39 Alueella on havaittavissa rakentumisen ajanku- valle ominaisia piirteitä kuten viheralueiden suuri määrä suhteessa rakennettuun alueeseen, säily- tetty ja korostettu luonnonympäristö sekä pihoil- ta oleva välitön yhteys puistoalueille. Pihapiirejä il- mentää aitaamattomuus, laajat nurmialueet sekä lakialueen luontainen ja säilytetty honkapuusto. Alueelle omaleimaista ovat alueen kokoojakatua ja asuinalueita reunustavat koivurivit. Pihapiirien istutukset ovat pääasiassa lehtipuita ja nurmialu- eita kun vastakohtana on luonnonmetsänä jylhä kuusimetsä ja lohkareinen maasto. Monipuolisim- mat ja -lajisimmat istutukset ovat rivitaloalueiden, koulujen ja seurakuntatalon ympäristöissä. Peltolammin asuinalueella on toimiva alueen si- Kuva Peltolammin asuinalueen läpi kulkevan keskeisen kevyenlii- säinen reittiverkosto. Alueen läpi kulkee kortte- kenteen raitin alkuperäisestä ilmeestä. (Kuvalähde: Aarre Mattisen leiden keskellä kevyen liikenteen pääraitti, jonka valokuvakokoelma / Rakennusliike Mattinen & Niemelä Oy) varrelle sijoittuu leikkipaikat ja palvelut. Raitin al- kuperäinen luonne (sorapinta, jatkuvuus, turvalli- suus) on kärsinyt lisääntyneet autoliikenteen, pai- koitusalueiden ja asfaltoinnin myötä.

4.2.6 Asemakaavan toteutuneisuus Peltolammin alue on rakennettu pääosin alkupe- räisen aluesuunnitelman mukaisesti. Koulu rakennettiin kaavassa esitettyä suurempana yksikkö- nä ja toisen koulun aluevaraus jäi urheilukentäk- si. Keskeiseltä palvelualueelta on jäänyt muutama tontti rakentumatta. Alueella on yleisiä pysäköin- tialueita lämpökeskusten ja ostoskeskuksen lä- heisyydessä. Yleiset pysäköintialueet ovat toteutuneet pitkälti kaavan mukaisesti. Alueen nimistö pohjautuu osittain alueen vanhoihin paikannimiin (Peltolammi, Tilkonmäenkatu), osin alueen ominaisuuksiin (Pähkinämäenkatu) ja osin alueen rakentumisaikakauden ilmiöihin (Sääs- täjänkatu). Muut paikannimet ovat puiden nimien johdoksia (Vaahterakuja, Kuusamapuisto).

Vuonna 1969 ilmestyneen Peltolammilehden mukaan liikekeskuksen keskuspihasta oli alun perin tarkoitus tehdä näyttävä suihkulähteineen ja kukkaistutuksineen. Samas- sa lehdessä olevan Havainnekuvan mukaan kerrostalojen vastakohdaksi on rytmitetty leikattuja jalopuita ja laajoja nurmikenttiä. Liikekeskuksen ympäristöelementiksi toteutui kuitenkin Unto Hietasen Satajalka-veistos, nurmialueet ovat väistyneet paikoitusalueen tieltä ja kerrostalorivejä rytmittämään valittiin kotimainen koivu.

40 4.2.7 Kohteen arvot Peltolammi on yhtenäisesti rakennettu metsälä- PAIKALLINEN IDENTITEETTI ••• hiö 1960-luvun jälkipuolelta. Rakennukset on sijoi- Peltolammilla on alueen synnystä lähtien toiminut tettu vaihtelevasti maastoon mukautuen laajojen aktiivinen kaupunginosayhdistys, joka on toimit- metsäpuistojen muodostaessa alueen keuhkot. tanut omaa lehteä. Vaikka alueella on sekä omis- Rakennukset on toteutettu täyselementtiteknii- tus- että vuokrataloja, on alueella selkeä identi- kalla, mutta niiden julkisivujäsentely on silti varsin teetti. Tämä kuvastuu muun muassa ympäristön vaihtelevaa. Eräissä taloyhtiöissä on kuitenkin vii- hyvänä hoitona. me vuosina suoritettu mm. lämmöneristyskorja- uksia, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi rakennusten arkkitehtuuriin. Peltolammi täyttää kaikki YMPÄRISTÖARVOT •• ensimmäisen polven lähiörakentamisen tunnus- Rakennusten ja viheralueiden sijoittelu seuraa merkit – vaihtelevat rakennustyypit, ostoskeskuk- maaston muotoja. Säilytetyillä metsäalueilla ja set ja koulut sekä laajat virkistysalueet. Lähiöllä puistoalueiden hyvällä saavutettavuudella on tär- on selkeästi korostunut paikallisidentiteetti, mikä keä merkitys alueen omaleimaisuuden syntymi- heijastuu asukkaiden yhteistoimintana. seen. Lähipuistosta hyvät yhteydet Tampereen eteläisen suuralueen viherverkostoon, jonka tär- keänä ydinalueena toimii Peltolammin ympäristö. ALUEELLINEN YHTENÄISYYS ••• Alueen kasvillisuus on osin huonokuntoista ja laa- RAKENNUSKANNAN AJALLINEN YHTENÄISYYS jentuneet paikoitusalueet rikkovat pihapiirien ja Peltolammi on rakennettu lähes kokonaan 1960- keskeisen kevyenliikenteen raitin viihtyisyyttä. luvun jälkipuolella. Alueen pohjoisosassa on 70-luvun yhtenäinen rivitaloalue. Alueella on tapahtu- ARKKITEHTONISET ARVOT •• nut vain vähäistä uudisrakentamista 2000-luvun Lähiöasemakaava vuodelta 1964 on toteutunut alussa. pääosin. Alueen urakoi kokonaan Rakennuslii- KAUPUNKIRAKENTEEN OMINAISPIIRTEET ke Mattinen & Niemelä ja rakennusten suunnit- Peltolammin alueen rakennuskanta muodostuu telusta vastasi kaksi arkkitehtitoimistoa, mikä on yhtenäisen arkkitehtuurin omaavista lamelleis- tuottanut yhtenäisen kaupunkikuvan. Peltolammi ta, pistetaloista ja rivitaloista. Rakennukset sijait- edustaakin varhaisen, 1960-luvun lähiökauden väl- sevat väljästi maaston muotoja mukaillen, mutta jää rakennustapaa, jossa elementtitekniikka ei ole silti suorakulmaisessa koordinaatistossa. Alueen johtanut yksitoikkoiseen yleisvaikutelmaan. Osit- keskellä on liikekeskus johon liittyy mm. lasten tain tämä johtuu eri rakennustyyppien – lamelli- päiväkoti ja lähellä on myös edustava seurakunta- talojen, pistetalojen ja rivitalojen tasapainoisesta keskus. Etelä- ja pohjoisosissa on pienet palvelu- suhteesta. Myös rakennusten loivat harjakatot lie- keskittymät. Koulutonteista toteutettiin vain toi- ventävät elementtitekniikkaan liitettyä laatikko- nen. Alueen ulkokehällä kulkee kokoojakatu, jol- maisuutta. Rakennushistorialliselta kannalta mer- ta on käynti asuntoalueelle tonttikatujen kautta. kittävää on se, että Peltolammilla toteutettiin ensi Peltolammin puistomaisessa ytimessä kulkee ke- kertaa Suomessa 3M-modulia. vyen liikenteen reitti, samoin itäisten korttelialu- Rakennuskanta on pääosin säilyttänyt alkuperäi- eiden lomassa. set piirteensä. Joissakin asuntoyhtiöissä on toteutettu julkisivujen lämpöeristys tavalla, joka on häivyttänyt 60-luvun betoniarkkitehtuurin. Seu- rakuntatalo on edustava esimerkki aikakautensa arkkitehtuurista.

41 PUNAINEN TEEMA: Aikakauden edustava asuinalue tai alueen osa, jossa al- kuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus. TOIMENPIDESUOSITUS Arkkitehtonisesti arvokkailla alueilla tulisi pyrkiä säilyt- tämään korttelirakenne, viherympäristö ja rakennusten alkuperäiset ominaispiirteet. Virheelliset rakenne- ratkaisut pyritään korjaamaan siten, että rakennusten arkkitehtoniset arvot säilyvät. Alueet ovat arkoja muutoksille.

Alueilla, joille ei ole osoitettu väriteemaa, tulisi huomioida kaupunkirakenteellinen kokonaisuus sekä rakennusten ja lähiympäristön ominaispiirteet.

42 4.3 MULTISILTA 4.3.1 Alueen historia ja rakentuminen Multisillan lähiöasemakaava laadittiin Tampereen kaupungin asemakaavaosastolla Aaro Alapeuson johdolla ja se vahvistettiin vuonna 1968. Kaavaa muutettiin seuraavina vuosina mm. lisäämällä rakennusoikeutta ja muuttamalla pientaloja rivi- talokortteleita lamellikortteleiksi. Peltolammista poiketen lamellitaloja ei ole sijoitettu Multisillas- sa suorakulmaiseen koordinaatistoon, vaan ne on sijoitettu maaston ja korttelimuotojen sommitte- lun mukaisesti. Lempääläntie jakaa alueen kahtia. Pohjoisosassa lamellitalot ovat pääosin 3–5 –kerroksisia ja vesitornin länsipuolella on 1970-luvun pientaloja. Eteläosassa lamellit ovat enimmäk- seen 5-kerroksisia ja lounaisosassa 3-kerroksisia. Alueen reunoilla on myös pientaloja. Multisillassa vihervyöhykkeet näyttelevät merkit- tävää osaa. Niiden käytettävyyttä rajoittaa kuitenkin itä-länsi suuntainen voimalinja sekä maaston runsas kivisyys – seikka, joka vaikeutti aikanaan myös alueen rakentamista. Toisaalta suuret siirto- kivilohkareet antavat alueelle oman leimansa. Ote Kuninkaankartasta vuodelta 1780.

Ote peruskartasta vuodelta 1961.

43 Asemakaava vuodelta 1968. 44 45 4.3.2 Maisemarakenne Peltolammin ja Multisillan asuinalueet sijaitsevat itäpuolelle. Multisillan maamerkkinä on vesitor- Tampereen eteläpuoleisella kaupunkikuvaa rajaa- ni. Aluetta ympäröivät viheralueet, jotka rajaavat valla metsäisellä kallioselänteellä. Selänteen juu- Multisillan selkeästi erottuvaksi alueeksi. rella kulkee junarata ja sen edessä aukeaa kaupunki ja Pyhäjärven rantalaakson kaupunkirakennetta. Peltolammi-järvi sijaitsee laakson reunalla, selänteeseen työntyneenä ja on aikanaan ollut noin 6 800 eKr. Ancylysjärven pieni lahti. Pelto- lammin ja Multisillan asuinalueet peittyvät maisemaa rajaavan metsäreunan taakse. Laaksossa sijaitsevat Peltolammi sekä Pärrinkosken puroleh- to, jotka nykyään toimivat osana viherverkkoa. Peltolammin ja Multisillan asuinalueiden välistä laskeutuu laaksoon maaston muotoja mukaillen jo Kuninkaankartassa näkyvä Rukkamäentie. Asuin- alueiden uusi päätie kulkee suoralinjaisemmin se- länteen ylitse. Selänteen alue on mäkimaastoista, jossa korkeuserot ovat hyvinkin vaihtelevat. Se- länteiden moreenimaaperä näkyy viheralueilla lu- kuisina ja osin melko suurinakin lohkareina. Luon- nonkasvillisuus lakialueilla on karua ja mäntyval- taisia, rinteet ovat kuusivaltaista metsää. Multisillan asuinalue sijoittuu kolmen eri kalliomä- en rinteille ja rakennukset seuraavat pääosin rinteiden muotoja. Viheralueiksi on jätetty lakialueet ja rinteiden välinen painanne. Rakennusten ja viheralueiden sijoittelussa maisemarakenteeseen korostuu luonnon ja rakentamisen vastakohtai- suus. Multisillan Kitiniityn alueella viheralueet sijoittuvat voimalinjan linjauksen alueelle.

4.3.3 Aluerakenne Multisillan lähiö jakautuu kahteen erilliseen osaan Lempääläntien eri puolille. Kaupan ympärille muo- dostuva keskus on Lempääläntien länsipuolel- la. Koulu ja päiväkoti sijoittuvat Lempääläntien

Peltolammin ja Multisillan asuinalueet sijaitsevat Tampereen eteläpuo- leisella kaupunkikuvaa rajaavalla metsäisellä kallioselänteellä (lähde: Tampereen kantakaupungin ympä- ristö- ja maisemaselvitys).

46 Multisilta rakentuu ns. keuhkokaavion mukaises- nuksessa suklaatehtaan toimitilat ja Multisillanka- ti: alueella on ulkosyöttöinen katuverkko ja alu- dulla on myös pizzeria-kebab. Kitiniitynkadulla on een keskelle jää yhtenäinen metsäpuisto. Palvelut ravintola ja kioski. sijoittuvat alueelle keskeisesti sijoittuvan puiston Alueen kortteleista on yhteys keskeisen metsä- ja raittien yhteyteen. Lempääläntien itä- eli Kitinii- puiston kautta palveluihin tai ympäristössä olevil- tynkadun puolen aluerakenne ei ole niin selkeäs- le laajemmille viheralueille. Laaja ja runsaspuustoi- ti keuhkokaavion mukainen, varsinkin kun alueen nen puistoalue on yksi Multisillan alueelle ominais- halkaisee korkeajännitelinja. piirteistä. Lempääläntien ja asuinalueen väliin on Alueen palvelukeskuksessa on kauppa, pub ja seu- jätetty viheralueet. rakuntakoti. Lisäksi keskuksessa on omassa raken-

Ylemmässä kuvassa Multisilta lännestä nähtynä. Alhaalla vesitornin läheinen alue koillisesta nähtynä. (lähde: Tampereen Teknillinen Yliopisto / Olli Jokinen)

47 4.3.4 Rakennukset ja korttelit Kerrostalot sijoittuvat Multisillassa alueen keskei- Osassa Multisillan alueen taloissa on tehty raken- sen puiston ympärille, jolloin jokaisesta korttelis- nusten perusilmettä muuttaneita korjauksia. Esi- ta on yhteys puistoon. Kerrostalot ovat pääsään- merkiksi porrashuoneiden sisäänkäynteihin on töisesti lamellitaloja, joissa on kolme tai viisi ker- tehty laajennuksia ja julkisivujen väripintoihin on rosta. Multisillan alueelle on ominaista maaston tehty muutoksia. Myös piha-alueille on tehty leik- suuret korkeuserot. Kerrostalot sijoittuvat yleen- ki- ja oleskelualueita sekä uusia piharakennuksia. sä maastonmuotoja mukaillen muutamaa poikke- Alueella suurimmat muutokset on tehty vuokrata- usta lukuun ottamatta. Osa rakennuksista sijoit- loihin. Asunto-osakeyhtiöiden korjaustoimet ovat tuu korkeille rinteille, mutta maaston korkeimmat olleet pienimuotoisempia ja suuntautuvat enem- kohdat ovat rakentamattomia. män kunnossapitoon. Autopaikat sijoittuvat tonttien etuosaan laajoina kenttinä. Joillakin tonteilla on rakennettu myös autokatoksia.

Porrashuoneiden sisäänkäynteihin on tehty laajennuksia.

Peltolammin rakenteesta poiketen Multisillassa on myös omakotitaloja, jotka sijoittuvat kerrosta- loalueen ulkokehälle. Alueen omakotitalot on rakennettu pääosin 1970-luvun aikana. Arkkitehtuu- riltaan ne ovat aikakaudelle tyypillisiä tasakattoi- Peltolammin vesitorni erottuu selkeästi Multisillan sia tai loivasti harjakattoisia ja tiiliverhottuja talo- Kitiniitynkadulle. ja. Multisillan rakentaminen jaettiin Rakennuskun- ta Tampereen Hakan ja rakennusliike Mattinen & Niemelän kesken. Haka rakensi Lempääläntien itä- puolen ja Mattinen & Niemelä tien länsipuolisen alueen. Hakan alueen suunnitelmat laadittiin Kulu- tusosuuskuntien keskusliitossa, arkkitehtina Olavi Maamies. Mattinen & Niemelä käytti myös Multi- sillassa rakennusten suunnittelijana Aarne Heinoa arkkitehtitoimisto Vahtera & Heinolta. Alueen rakentaminen käynnistyi vuoden 1968 lopussa kol- mella kaupungin vuokrakerrostalolla Multiojanka- dun varrella. Multisillankdun luoteispuolella sijaitsevia kerrostaloja. Multisillan koululla ja päiväkodilla on arkkitehtonisia arvoja aikakautensa edustavina rakennuksina. Arkkitehtuuriltaan kerrostalot ovat niukkailmei- siä. Porrashuoneet jaksottavat vähäeleisiä julkisivuja. Joissakin hissillisissä kerrostaloissa korostuu hissikonehuone ja porrashuone ulkonemina. Taloissa on tasakatto tai loiva harjakatto. Multi- siltaa rakennettaessa rationalisoinnissa oli edetty melko pitkälle, mikä näkyy rakennusten yksityiskohtien karsimisena. Elementeistä on karsittu yksityiskohtia ja julkisivujen jäsentely on tehty väri- pinnoilla. Parvekkeiden sijoituksessa on siirrytty osittain rakennusrungon ulkopuolisiin kantaviin Multisillankdun päiväkoti. rakenteisiin.

48 4.3.5 Viheralueet 4.3.6 Asemakaavan toteutuneisuus Multisillan asuinrakennukset sijoittuvat kahden Multisillan asemakaavaan on tehty joitakin muu- moreenimäen rinteille, joiden välinen laakso ja la- toksia. Osa pientalotonteista on muutettu kerros- kialueet (Multisillanpuisto ja Terävänmäki) ovat talotonteiksi ja rakennusoikeutta on lisätty. Alu- jätetty metsäpuistoalueiksi. Puistoalueilla kulkee een rakentaminen ajoittuu pääsääntöisesti 1970- virkistysreittiverkosto, jonka kautta tavoitetaan luvulle. Ensimmäiset rakennukset valmistuivat myös alueen palvelut. Multisillanpuistossa sijait- 1969 ja viimeisimmät ovat valmistuneet 2005. see alueen virkistystoiminnot; leikkipuisto ja pal- Alueen keskeisen puiston yhteydessä on raken- lokenttä. Nämä ovat kuitenkin toteutuneet myö- tamaton alue kaupalle ja yleisille rakennuksille. hemmin kuin alue on rakentunut. Multipuro kul- Yleisten rakennusten korttelialueelle on rakennet- kee aivan asuinalueen vieritse, mutta sitä ei ole tu koulu ja päiväkoti. Liikerakennusten korttelialu- hyödynnetty viheralueiden maisemaelementti- eelle on rakennettu kaksi rakennusta. nä. Kitinmäessä viheralueena toimiva Perkkoon- puisto ei sijoitu niinkään maastonmuotojen tai Multiojankadulla on omakotitaloja, joita olisi alku- aluesommittelun mukaan vaan pääosin alueen peräisten asemakaavojen mukaan ollut tarkoitus sivuitse kulkevan voimalinjauksen kohdalle. Lähi- toteuttaa enemmän, mutta osa tonteista on muu- puistot liittyvät Tampereen eteläisen suuralueen tettu kerrostalokortteliksi. Myös Multisillankadun viherverkostoon, jonka tärkeänä ydinalueena toi- omakotitontteja on yhdistetty kerrostalotonttei- mii Peltolammi-järven ympäristö, jossa sijaitsevat hin. Multisillankadulla omakotitalot on sijoitettu Pärrinkosken luonnonsuojelualue, laaja polkuver- kadun ulkokehälle. kosto ja uimapaikka. Alkuperäisessä asemakaavassa keskeisille puisto- Rakennuskortteleiden ympäristöissä on havaitta- alueille suunniteltuja virkistysreittejä ei ole kaikil- vissa alkuperäisiä istutuksia, mutta yleisilmeeltään ta osin toteutettu. Asemakaavassa on osoitettu alueet ovat kasvillisuudeltaan melko yksipuolisia. puistoalueille useita leikki- tai urheilukenttiä, mut- Autot ovat vallanneet pihapiirien alaa ja piha-alu- ta niitä ei ole rakennettu. Koulun yhteyteen on ra- eita on aidattu poiketen alkuperäisestä avoimes- kennettu pelikenttä ja Multisillankadulla Peltolam- ta ilmeestä. min läheisyydessä on jalkapallokenttä. Alueella on toteutettu asemakaavan mukaisesti kaksi yleistä pysäköintialuetta, jotka sijoittuvat kaavassa osoitettujen palvelujen yhteyteen.

49 4.3.7 Kohteen arvot ALUEELLINEN YHTENÄISYYS •• ARKKITEHTONISET ARVOT • Multisillan kaupunginosa muodostaa rakennus- Multisillan lähiöasemakaavaa täydennettiin jo al- kannaltaan ajallisesti yhtenäisen 1970-luvun lähi- kuvuosina ja sellaisenaan se on toteutunut varsin ön. Tampereen kaupungin asemakaavaosastolla hyvin. Alueen vanhimmat lamellikerrostalot ovat laadittu Multisillan lähiöasemakaava vahvistettiin vuodelta 1969 ja pääosa rakennuskannasta periy- vuonna 1968. Alueen tehokkuutta nostettiin 1970- tyy 1970-luvulta. Multisillan rakennuskanta on ark- luvun alussa. Lamellitalot on sijoitettu mäkistä kitehtuuriltaan varsin yhtenäistä johtuen siitä, et- maastoa mukaillen kahdeksi kokonaisuudeksi, joi- tä alueen rakentamisesta vastasi kaksi yhtiötä ark- ta erottaa Lempääläntie. Kummankin alueen reu- kitehteineen. Pohjoisosassa rakennukset sijaitse- namilla on pientalokortteleita. Koulu, päiväkoti ja vat eteläistä osaa väljemmin. Molempien osa-alu- liikekeskus sijaitsevat lähiön keskellä. eiden rakennuskanta kuvastaa ajan elementtirakentamisen niukkalinjaista arkkitehtuuria. PAIKALLINEN IDENTITEETTI •• Multisillan koululla ja päiväkodilla on arkkitehtoni- Kaupunkirakenteesta johtuen Multisilta ei muo- sia arvoja aikakautensa edustavina rakennuksina. dosta samalla tavalla yhtenäistä kokonaisuutta kuin viereinen Peltolammi. Ostoskeskuksen palvelutaso on viime vuosina laskenut. Myös vuokratalojen suurehko osuus lienee vaikuttanut asukaskannan vaihtuvuuteen.

YMPÄRISTÖARVOT • Multisillan viheralueiksi on säilytetty maaston lakialueet. Puistot sijoittuvat asuinalueen keskelle ja niiden kautta kulkee kattava kevyenliikenteen verkosto. Suuren korkeuseron vuoksi lähipuisto- alueet eivät kuitenkaan ole välttämättä kaikkien tavoitettavissa ja puistoalue on kunnostuksen tarpeessa. Kitinmäen alueella Perkkoonpuisto sijoittuu pääosin voimalinjan kohdalle. Lähipuistosta on kuitenkin hyvät yhteydet Tampereen eteläisen suuralueen viherverkostoon, jonka tärkeänä ydinalueena toimii Peltolammin ympäristö.

50 PUNAINEN TEEMA: Aikakauden edustava asuinalue tai alueen osa, jossa al- kuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus. TOIMENPIDESUOSITUS Arkkitehtonisesti arvokkailla alueilla tulisi pyrkiä säilyt- tämään korttelirakenne, viherympäristö ja rakennusten alkuperäiset ominaispiirteet. Virheelliset rakenne- ratkaisut pyritään korjaamaan siten, että rakennusten arkkitehtoniset arvot säilyvät. Alueet ovat arkoja muutoksille.

Alueilla, joille ei ole osoitettu väriteemaa, tulisi huomioida kaupunkirakenteellinen kokonaisuus sekä rakennusten ja lähiympäristön ominaispiirteet.

51 4.4 KAUKAJÄRVI JA ANNALA 4.4.1 Alueen historia ja rakentuminen Kaukajärven seudun asutus on saanut alkunsa jo kivikaudella. Asutus vakiintui rautakaudella, min- kä osoituksena on Vilusenharjun löydöistään rikas kalmisto. Peltotalouteen perustuva kylämuodos- tus Kaukajärven ympäristössä periytyy siis rauta- kaudelta vaikka ensimmäiset historialliset tiedot ovat vasta vuodelta 1540, jolloin mainitaan Juvan tila. Haiharan kylästä on maininta vuodelta 1554. Haiharaan perustettiin 1600-luvulla kruununpuus- telli ja kartanoksi kylän tilat yhdistettiin 1800-luvulla kauppaneuvos Lundahlin ja kapteeni Anselm Grahnin omistajakausina. Kartanoalueella sijaitsee useita rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Väentupa, talli, mamsellimylly ja aitat edustavat alueen vanhinta rakennuskantaa. Kar- tanoalueen puiston rehevä ja kostea lehto muodostaa arvokkaan kasvillisuusalueen. Haiharan kartanoympäristöllä samoin kuin Uusi-Juvan ra- kennusryhmällä on keskeinen merkitys alueen historiallisen jatkuvuuden merkkeinä. Vuoden 1936 topograﬁ kartasta ilmenee Kaukajär- ven historiallisen agraarimaiseman rakenne ennen 1960-luvulla alkanutta aluerakentamista (läh- de: Tampereen kaupunginkirjasto, Pirkanmaa-kokoelma) Ote Kuninkaankartasta vuodelta 1780.

Vuoden 1936 topograﬁ kartasta ilmenee Kaukajärven historiallisen agraarimaiseman rakenne ennen 1960-luvulla alkanutta aluerakentamista (lähde: Tampereen kaupunginkirjasto, Pirkanmaa-kokoelma)

52 Haiharan kartanon maat myytiin vuonna 1962 Ra- otsikoi Aamulehti 10.10.1963. Kaukajärven etelä- kennustoimisto Niilo Ahti Oy:lle ja Keskisen Raken- rinteelle sijoitettu lähiö noudattaa tosin asema- nusliike Oy:lle. Kaukajärven ensimmäisen vaiheen kaavaltaan enemmän Helsingin Pihlajamäkeä tai asemakaavan laati 1964 arkkitehti Heikki Aitola Vantaan Kaivokselaa. Rakentaminen alueella al- Tampereen kaupungin asemakaavaosaston ohjei- koi vuoden 1964 lopulla ja ensimmäiset asukkaan- den ja suuntaviivojen mukaan. Kaava vahvistettiin sa lähiö sai vuoden 1965 syyskuussa. Ensimmäisen vielä samana vuonna. ”Tapiola Tampereellekin”, vaiheen rakentaminen kesti vuoteen 1967.

Kaukajärven I rakennusvaiheen asemakaava vuodelta 1964.

53 Kaukajärven II rakennusvaiheen asemakaava.

54 Kaukajärven III rakennusvaiheen asemakaava.

Kaukajärven II-vaiheen kaavoituksesta järjestet- tiin 1966 suunnittelukilpailu, jonka voitti Heikki Ai- tola ehdotuksellaan Bumerangi. Myös toiseksi sijoittuneet arkkitehdit Jaakko ja Antti Tähtinen olivat valinneet saman nimimerkin. Kilpailulautakun- ta korosti Aitolan ehdotuksen soveltuvan proses- sirakentamisen ja lisäksi kiinteä kaupunkimainen ratkaisu liittyy ympäröivään luontoon. Aitola laati tämänkin kaavan yhteistyössä kaupungin asemakaavaosaston kanssa. Kaukajärvi II:n asemakaava vahvistettiin 1967. Heikki Aitola laati 1969 yhdessä asemakaavaosaston kanssa myös III-vaiheen eli Annalan asemakaavan, joka vahvistettiin 1973.

55 56 4.4.2 Maisemarakenne Kaukajärven ja Annalan asuinalueet sijaitsevat yh- ympäristöön. Maaston alimmilla kohdilla, turve- dessä Tampereen alueen maisemallisessa solmu- kerrostumien alueilla sijaitsevat luonnonmukaiset kohdassa, jossa risteävät kantakaupungin läpi kul- puistoalueet: Isolammin ympäristö ja Kaukajärven keva harjujakso ja Pitkäjärvi – Kaukajärvi – Iides- ranta-alue. Harju-alueelta avautuu paikoin näky- järvi -murroslaakso. Alueella tämä maisemaraken- miä ympäröivään maisemaan vaikka osin kookas teen merkittävä kohta on näkynyt moninaisina puusto peittää niitä. historiallisina kerroksina kuten Messukylän kirkko, vanhat tilakeskukset ja luonnon erityispiirteis- Annala sä kuten Hikivuori ja Vilusenharju. Kaupungin laa- Annalan asuinalue sijoittuu Kaukajärvilaakson ete- jentuminen, soranotto, rakentaminen ja tielinja- läpuoleiselle kaupunkikuvaa rajaavalle metsäiselle ukset ovat kuitenkin häivyttäneet ja jopa hävittä- kallioselänteelle. Asuinalue sijaitsee metsän reu- neet alueen maisemallisia arvoja. navyöhykkeessä, Hikivuoren kohdalla, jossa Hou- kanoja laskeutuu alas laaksoon. Annalan kerros- Kaukajärvi I ja II taloryhmät sijaitsevat lakialueella ja matalammat Kaukajärven asuinalueen rakennusryhmät sijoit- rivitalot rinnealueella. Asuinalueen reunalta avau- tuvat harjun päälle, korkeammat kerrostalot laki- tuvat maisemallisesti tärkeät näkymät alas laak- alueille ja matalammat rivitalot rinnealueille. Ra- soon ja Kaukajärven asuinalueelle. kennusryhmät näkyvät sijaintinsa vuoksi laajalle

Kaukajärven ja Annalan asuinalueet sijaitsevat yhdessä Tampereen alueen maisemallisessa solmukohdassa. Tässä maiseman solmukohdassa ris- teävät kantakaupungin läpi kulkeva harjujakso ja Pitkäjärvi – Kaukajärvi – Iidesjärvi -murroslaakso. (Lähde: Tampereen kantakaupungin ympä- ristö- ja maisemaselvitys)

Näkymä Annalasta kohti Kaukajärven murroslaaksoa.

57 4.4.3 Aluerakenne Kaukajärven aluerakenteessa asuinkorttelit ryh- Haiharan läheinen osa Kaukajärven lähiöstä muo- mittyvät alueen keskeisen puiston ja Isolammen dostaa oman osa-alueen, joka on alkuperäisessä muodostaman keskipisteen ympärille. Kaukajär- asemakaavassa muodostanut yhden asumasolun. ven rakenne on jaettavissa kolmeen vaiheittain Alue on rakennettu aikaisemmin kuin muut Kau- toteutettuun osaan, jotka muodostavat yhdes- kajärven osa-alueet. Haiharan läheisyyteen ensim- sä kiinteän kokonaisuuden. Alueen rakenne nou- mäiset talot valmistuivat vuonna 1965 Haiharan- dattelee lähiön ideaalimallin rakennetta, jossa lä- kadulle ja Järvikadulle, samana vuonna valmistui hiö jakautuu erillisiin osa-alueisiin eli asumasolui- myös liikerakennus. Tämän osan kerrostalot val- hin. Kaukajärvellä on keskeinen puistoalue, jonka mistuivat vuosien 1966 ja 1967 aikana. Alkuperäi- yhteydessä on myös koulu. Katuverkko poikkeaa sen lähiörakenteen mukainen asumasolu on myös osittain lähiön ideaalimallista, sillä se toimii toi- Saarenvainionkadulla koulun eteläpuolella. sinaan alueen runkona ja osittain katuverkko on Pysäköintialueet on sijoitettu katujen läheisyy- korttelirakenteen ulkopuolella. teen osoitetuille alueille. Järjestelyn avulla autot Kaukajärvi I ja II on saatu pois tonteilta, mutta toisaalta syntyy laajoja pysäköintikenttiä. Selvimmin pysäköintiken- Kaukajärven I-vaiheen eli Haiharan puoleisen tät näkyvät Saarenvainionkadulla ja Solkikadulla. osan asemakaava on vahvistettu 1964. Olli Kivi- sen vuonna 1960 suunnittelemassa Helsingin Pih- Kaukajärven palvelut sijoittuvat pääosin Juvanka- lajamäen asemakaavassa on samankaltaisia pitkiä dulle ja Keskisenkadulle. Alueella on ruokakaup- lamellinauhoja ja korkeille maastokohdille sijoitet- poja, erikoiskauppoja, terveyskeskus ja muuta lii- tuja pistetaloja kuin Kaukajärven asemakaavassa. ketilaa. Alueen läheisyydessä on myös jäähalli ja Kaukajärven suunnitelma on kuitenkin selkeästi sisäliikuntahalli. Keskisenkadun alue ei kuulu sel- omanlaisensa sovellus. Kaukajärven lamellitalois- vitysalueeseen. sa ei ole taitekohtia ja alueen talotyyppeinä käytet- Palvelujen läheisyyteen sijoittuvat keskeisesti ty myös rivitaloja alueen etelärinteellä. Samankal- myös koulu, kirjasto, vapaa-aikatalo ja seurakun- taisia piirteitä kuin Kaukajärvellä on myös Kivisen tatalo. Julkiset toiminnot ryhmittyvät Isolammen- 1961 suunnittelemassa Vantaan Kaivokselassa. puiston läheisyyteen.

58 Annala Annala on rakennettu Kaukajärven lähiön III-ra- Annalan rakennukset ovat pääosin matalia kerros- kennusvaiheessa. Annala muodostaa lähiön suun- taloja tai rivitaloja. Korkeimmat rakennukset sijoit- nitteluperiaatteen mukaisen asumasolun, jossa tuvat korkeille kukkuloille. Alueen ulkokehällä on on tarvittavat palvelut. pitänyt huomioida maaston korkeuserot ja raken- Annalan asemakaava on vahvistettu 1972 ja en- nukset on sijoitettu maaston muotoja mukaillen. simmäinen kerrostalo alueelle valmistui 1973 ja vii- Pysäköinti on sijoitettu korttelirakenteeseen osit- meisimmät vuonna 1991. tain keskitettyinä pysäköintikenttinä ja osittain Ensimmäisen vaiheen rakentaminen sijoittuu tii- tonttikohtaisina pysäköintialueina. Alueen keskei- viille ja selvästi rajatulle alueelle Annalankadun, nen puisto, korttelipihat ja kevyen liikenteen reitit Hikivuorenkadun ja Ojavainionkadun muodosta- on saatu rahoitettua autoilta. Toisaalta autopaikat man katulenkin läheisyyteen. Kerrostalot ovat on sijoitettu kaduille näkyvästi ja avoimessa kort- enimmäkseen tasakattoisia ja talot ovat ulkoisesti telirakenteessa pysäköintialueet sijoittuvat näky- yhtenäisiä. viin paikkoihin. Annalan korttelirakenne kompaktikaupunkipe- Annalan palvelut sijoittuvat Annalankadulle, jos- riaatteen mukaista ruutukaavaa etenkin alueen sa on ruokakauppa ja sen läheisyydessä Kolunka- keskiosassa. Ulkokehän rakennukset on ryhmitel- dulla päiväkoti. Koulu sijaitsee selvitysalueen ulko- ty vapaammin ja suorakulmaisesta koordinaatis- puolella Juvankadulla. Alue tukeutuu Kaukajärven tosta poiketen. Vaikka korttelirakenne mukailee alueen palveluihin. ruutukaavaa, niin rakenteessa on väljyyttä. Isonii- tynpolku on alueen keskeinen raitti, joka jatkuu Isoniitynpuiston kautta edelleen Isolammenpuis- toon. Raitin yhteydessä alueen keskellä on myös puistoalueita.

Ilmakuva Kaukajärven ja Annalan asuinalueista (lähde: Tampereen Teknillinen Yliopisto / Olli Jokinen)

59 4.4.4 Rakennukset ja korttelit Kaukajärvi I ja II Kaukajärven rannan puoleista rinnettä myötäile- vät pitkät tasakattoiset lamellikerrostalot, jotka edustavat 1960-luvun puhdaslinjaista modernis- mia. Pitkät lamellitalot näkyvät vahvoina horison- taalisina linjoina Kaukajärven rantamaisemassa. Talot on suunniteltu kappalemaista muotoa korostaen, sillä myös parvekkeet on sisään vedetty- jä ja samassa linjassa ulkoseinän kanssa. Korttelit noudattavat 1960-luvun alun ihanteiden mukaista avointa rakennetta, jolloin asunnoista on saatu avautumaan näkymät maisemaan. Järvikadun puolella katutilaa rajaavat autotallit. Pisin talo on saanut alueen asukkailta kuvaavan lempinimen: vaakasuuntainen pilvenpiirtäjä. Lamellitalojen pintamateriaalina on alun perin ollut maalattu betonielementti. Väripinta on ollut ik- Järvikadun lamellitalojen puistonäkymä. kunoiden välissä, jolloin julkisivuissa on korostunut ikkunoiden muodostamat vaakalinjat. Julkisi- vuremontit ovat muuttaneet merkittävästi rakennusten arkkitehtonista ilmettä. Haiharan kartanoon johtavan koivukujan etelä- puolella on matalien rivitalojen ja atriumtalojen ryhmä. Rivitalot sijoittuvat eteläiselle rinteelle Iso- lammelle avautuvaan maisemaan. Osa taloista on pitkiä ja nauhamaisia. Autotallit on osittain sijoitettu asuntojen yhteyteen ja osittain autopaikat ovat kadun varren pysäköintikentällä. Alueen länsiosassa kohoaa neljän 7-kerroksisen pistetalon ryhmä ja näiden juurella yksikerroksi- nen liikekeskus. Kaukajärvi I:n rakennussuunnitte- lusta vastasivat Heikki Aitolan lisäksi Arkkitehtitoi- misto Olavi Suvitie ja Taito Uusitalo sekä Arkkiteh- titoimisto Jaakko Tähtinen (Antti Tähtinen). En- simmäisen vaiheen rakentamisessa käytettiin se- kä paikalla valettuja suurmuotteja että sandwich- rakenteisia elementtejä. Rakennesuunnittelusta vastasi useimmissa kohteissa Insinööritoimisto Ahonen & Ilveskoski. Kaukajärvi II:n korttelirakenne poikkeaa I–vaiheen maastoa mukailevasta mallista. Väljä ruutukortte- lirakenne muistuttaa perusratkaisuiltaan Jyväsky- län Kortepohjaa, jonka kilpailu käytiin vuotta aiemmin. Alueen rakentaminen käynnistyi heti kaavan vahvistamisen jälkeen ja ensimmäiset rakennukset valmistuivat 1968. Rakennukset toteutettiin täyselementtitekniikalla. Korttelissa 5851 Heikki Aitolan suunnittelemat rakennukset ovat 2–7-kerroksisia ja tasakattoisia. Rakennuksissa on maan- päälliset kellarikerrokset. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytetty klinkkeripintaista be- Isolamminpuistoon rajoittuvia rivitaloja Runeberginkadulta ja Kau- tonia. Myös kortteli 6180 muodostaa yhtenäisen kajärven Kivitasku. kaupunkikuvallisesti eheän kokonaisuuden, jossa 2- ja 7-kerroksiset, niin ikään klinkkeripintaiset lamellitalot kehystävät rauhaisia piha-alueita.

60 Kaukajärven koulu on vähäeleistä ja rationalistista rostuu Annalassa, jossa ympäristölliset arvot ovat arkkitehtuuria, joka on rakennusajankohdalle tyy- jääneet vähemmälle toteutusajankohdan rationa- pillistä. Koulu sijaitsee aluerakenteessa keskeises- lismista johtuen. ti ja sinne kulkuyhteys myös puiston kautta. Annalan 1970-luvun rivitalojen arkkitehtuuri on Julkisena rakennuksena Kaukajärven seurakun- myös vähäeleistä ja niukkaa. Uudemmissa 1980- tatalo ei erotu sijaintinsa vuoksi Keskisenkadulle, luvun rivitaloissa on enemmän muotoja, sillä ta- mutta toisella puolella se liittyy tärkeään kevyen loissa on harjakatto ja rakennusrungossa porras- liikenteen reittiin ja Isolammenpuistoon. Puiston tuksia. puolella seurakuntatalon pihassa kasvaa erityisen Alueen rakennuksissa ja ympäristön käsittelyssä komea mänty. on puutteita, mutta ne ovatkin vielä suurelta osin Liikerakennuksista arkkitehtuuriltaan erottuu alkuperäisessä tilassa ja ikääntymisen rasitteet Heikki Aitolan suunnittelema liikerakennus Iso- ovat nähtävissä. Enimmäkseen Annalan rakennus- lammenkadulla. Rakennus on suhteellisen pieni- kanta on säilynyt alkuperäisessä asussaan ja alu- kokoinen liikerakennukseksi. Alun perin siihen on een kerrostalot ovat vasta tulossa peruskorjausi- suunniteltu viisi liikehuoneistoa (mm. pankki, Lin- kään. Alueen kaakkoisimmassa korttelissa on aloi- kosuon myymälä ja kemikalio). Rakennus muo- tettu rakennusten kunnostaminen ja alueen täy- dostaa voimakkaat vaakalinjat ja yksityiskohdat dennysrakentaminen. korostavat rationaalista suunnittelulinjaa. Raken- nuksen pohjoispääty on nostettu maastosta irti ja päätyä kiertää terassi. Annala Annalan asuntoalue liittyy saumattomasti vanhaan maatalousmaisemaan, jonka perinteistä rakennuskantaa edustaa Uusi-Juvan tilan rakennusryhmä. Peltorinteessä sijaitsevat rivitalot, korkeammalla rinteessä 3-kerroksiset lamellitalot. Itäinen, ruutu- asemakaavan mukaan rakennettu alue koostuu 3- kerroksisista lamelleista. Hikivuoren etelärinteen kortteleissa on 7-kerroksisia lamelleja. Lähiön en- Annalan asuinaluetta Isoniitynpuiston läheisyydessä. simmäinen kerrostalo valmistui 1973. Rakenteena on käytetty betonista sandwich-elementtiä. Annalan alueen muuta Kaukajärveä myöhempi rakentaminen on huomattavissa myös rakennusten ulkonäöstä. 1970-luvun elementtirakentamisessa korostuivat tuotannon tekniset ja taloudelliset arvot ja rakennusten esteettiset arvot jäivät vähem- mälle. Rakennusten yksityiskohdat ovat niukkoja ja pelkistettyjä. Rakennusten ulkonäköä yhdistää julkisivuissa kattorakenteen kohdalla oleva pelli- tys, joka korostaa tasakattoisuutta ja rakennuksen vaakalinjoja. Julkisivun elävöittämisen keinok- si on jäänyt väripinnoilla jäsentely. Rationaalisuu- Annalassa on muutamia laajoja pysäköintialueita kerros- den myötä esimerkiksi elementeissä ei enää ole talojen välittömässä läheisyydessä. laattapintaa, kuten Kaukajärven II-rakennusvai- heessa vielä oli. Annalaan vuosien 1988–1991 vä- 4.4.5 Viheralueet lisenä aikana rakennetuissa uusimmissa kerrosta- Kaukajärvi I ja II loissa julkisivumateriaalina on tiili. Kaukajärven aluepuistot muodostuvat Kaukajär- Alueen yksittäisten rakennusten arkkitehtuuris- ven ranta-alueista ja Isolammin laaksopainantees- sa ei ole erityisiä arvoja, mutta alueella on alku- ta. Viheralueissa on hyödynnetty maaseutuajan peräistä lähiörakentamisen yhtenäisyyttä. Ympä- peltoalueiden lammet, Kaukajärven rantavyöhy- ristöön ja rakennuksiin kohdistuva muutospaine ke, Haiharan kartanoalue ja -puisto sekä virkistys- saattaa johtaa siihen, että alueen yhtenäisyys jää reitteinä vanhat tiet. Puistoalueet liittyvät Tam- vähemmälle huomiolle. Erityisesti näkökulma ko- pereen kaakkoisen suuralueen laajempaan viher-

61 verkkoon. Viheralueet ovat maisemallisesti, lajis- tollisesti ja historiallisesti arvokkaita. Lähiympä- ristö tarjoaa useita ulkoilumahdollisuuksia kuten uimaranta-alueen ja soutustadionin. Alueella on ollut luonnostaan hyvät lähtökohdat viheralueille, mutta myös suunnittelulla pyrittiin luomaan Kau- kajärven asuinalueesta maisemallisesti tasokas ja virkistysmahdollisuuksiltaan houkutteleva. Isolammenpuisto ja Kaukajärven rannassa sijaitseva Haiharanpuisto on suunniteltu ja rakennettu alueen rakentumisen aikana ja/tai heti sen jälkeen. Puistot ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti ja niitä on pidetty kunnossa. Luonnonmetsä- alueiden ja polkuverkoston lisäksi puistoissa sijaitsee useita leikki- ja pallokenttiä. Isolammenpuisto- alueella leikkikentän ympärille on muotoiltu loivia kumpareita, joihin on mahdollisesti käytetty rakentamisesta syntyneitä maamassoja. Haiharan- puiston maisemaelementeiksi on tehty kaksi lam- pea. Istutuksissa on käytetty kotimaisia kasvilaje- ja. Asuinalueista etenkin ensimmäisenä toteutetulla Haiharan alueella (1965-74), on nurmialueiden ja Haiharan alueen lamellitalon edustaistutuksia. rakennusten vastakohtana monipuoliset ja -lajiset istutukset. Harjun korkeimmalla kohdalla on säily- tetty myös luontaisia honkapuita. Haiharan kartanolle johtanut koivukuja on säilytetty osana alue- rakennetta ja toimii nykyään kevyenliikenteenväy- länä. Pihojen sorapintaiset kävelytiet seuraavat rinteessä lamellitalojen suorakulmaista linjausta. Puistoalueilla vapaamuotoisempi polkuverkosto seuraa rinteen muotoja. Lundahlinpuisto sijaitsee rinteen suuntaisesti rakennusten välissä. Puistos- sa sijaitsee alueen leikkikenttä, jossa on säilynyt jopa alkuperäisiä leikkivälineitä. Harjun päätteenä, Kaukajärveen laskevalla rinteellä sijaitsee Granin- puisto, jonka polun varren istuskeluryhmistä voi ihailla näkymiä järvelle.

Lundahlinpuiston leikkikentän säilynyttä alkuperäistä välineistöä.

Muulta Kaukajärven alueelta mainittavia ovat Saa- renvainionkadun rakennussolujen (1968-1977) ra- jaamilla sisäpihoilla toistuvat, säilyneet alkuperäi- set pihasommitelmat joka solussa. Näillä pihoilla on myös monipuoliset istutukset. Myös Isolam- min puiston ohessa sijaitsevan koulun ja kirjaston ympäristöt erottuvat huoliteltuina ja monipuo- lisesti istutettuina. Myöhemmin rakentuneiden Kaukajärven kartanolta johtava koivukujanne toimii kerrostalojen (1978- 1997) piha-alueet ovat melko nykyään kevyenliikenteenväylänä. pelkistettyjä.

62 4.4.6 Asemakaavan toteutuneisuus Annala Kaukajärvi I ja II Annalan aluepuistona toimivat vanhan Juvan tilan Kaukajärven I-rakennusvaihe on toteutunut pää- pellot ja Hikivuoren alue. Nämä viheralueet liitty- sääntöisesti alkuperäisen asemakaavasuunnitel- vät saumattomasti yhteen Kaukajärven viheraluei- man mukaisesti. Yksi syy alueen toteutuksen yhte- den kanssa ja sitä kautta laajempaan Tampereen näisyyteen on alueen kaavan ja rakennusten suun- kaakkoisen suuralueen viherverkkoon. Juvan ti- nittelun sekä myös rakentamisen keskittyminen lakokonaisuus, peltoaukeat ja Houkanojan puro- samoille tahoille. Kaukajärven ranta-alueelle ei laakso maisemineen tuovat kerrostaloryhmien kuitenkaan rakennettu koulua asemakaavan mu- vastakohdaksi muistuman alueen maataloushisto- kaisesti, vaan tontti jäänyt rakentamatta. riasta. Kaukajärven rannassa sijaitseva Hikivuoren Kaukajärven II-rakennusvaihe pohjautuu suunnit- alue on arvokas kohde sekä geologisesti että mo- telukilpailuun, jonka voitti Heikki Aitola. Toteutu- nipuoliselta lajistoltaan. Vuoren jyrkänteeltä avau- nut rakenne noudattelee pääpiirteissään kilpailu- tuvat näkymät Kaukajärvelle. ehdotusta, mutta katurakenteessa ja Vilusen lä- Annalan asuinalueen läpi kulkee Isonniitynpolun heisyydessä olevissa korttelissa on tehty muutok- kevyenliikenteen raitti, jonka varrelle Isoniityn- sia. puistoalueet kytkeytyvät. Isonniitynpuisto on osin luonnonmukainen metsäalue, jonka alueelle on Annala jäänyt kapea purolaakso ja osa alueella säilyneistä Alue on toteutunut pääosin alkuperäisen asema- Hallin kylän aikaisista rakennuksista. Kerrostalo- kaavan mukaisena. Vähäisenä poikkeuksena on ryhmien välissä taas sijaitsevat toiminnalliset osi- Vanha-Juvankatu, jonka linjausta on hieman siir- ot mm. pallokentät. retty alkuperäisestä. Kallioportinkadun päässä on vielä rakentamaton rivitalotontti. Rakennusryhmien piha-alueet ovat pelkistettyjä ja muodostuvat nurmialueista ja puuistutuksista. Annalassa on tehty lähiön kehittämiseen tähdän- Uudempien rakennuksien piha-aluilla valtaosan ti- nyt Kaukajärviosuuskunnan käynnistämä tutki- lasta vievät autopaikat. mus- ja kehitystyö Tampereen Teknillisen Yliopis- ton toimesta, josta julkaistiin raportti ”Lähiön sosiaalinen kehittäminen” vuonna 1999. Tutkimuk- sen yhteydessä toteutettiin asukaskävelyjä ja osallistumista. Tampereen Vuokratalosäätiö on käynnistänyt Uu- distuva Annala-projektin vuonna 2008, jolla täh- dätään alueen ympäristön parantamiseen ja rakennusten nykyaikaistamiseen. Annalasta on tehty yleissuunnitelma, jossa on tutkittu lisärakenta- mista olemassa olevien kerrostalojen yhteyteen pihoja täydentävinä rakennuksina. Esimerkkinä on toteutumassa Juvankadun ja Ojavainionkadun kulmatontin lisärakentaminen rivitaloilla ja kerros- Isonniitynpolun kevyenliikenteen raitti ja siihen liittyvä talon lisäkerroksella. Suunnitelmiin sisältyy perus- puistoalue. korjattavia ja täydennysrakennettavia taloja Ko- lunkadulta, Takunvainionkadulta ja Hikivuorenka- dulta. Annalan alue on laajentunut huomattavasti lähiö- rakentamisen ajasta. Lähialueille on rakentunut paljon kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja, joten vanhempi lähiön alue muodostaa vain pienen osan koko Annalasta.

63 4.4.7 Kohteen arvot Kaukajärvi I ja II Annala ALUEELLINEN YHTENÄISYYS •• ALUEELLINEN YHTENÄISYYS •• Kaukajärvi on rakennettu kolmessa vaiheessa, Kaukajärven suunnittelun kolmas vaihe, Annala, joista jokainen muodostaa asemakaavallisesti ja sai asemakaavan 1973. Alue rakennettiin 1970- ja ajallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Ensimmäi- 1980-lukujen kuluessa. Ruutukorttelit muodosta- nen, Kaukajärven etelärannan alue, rakennettiin vat yhtenäisen ja eheän kokonaisuuden, jota reu- vuosina 1964–67. Toinen vaihe, edellisestä länteen nustaa maastoon vapaammin sijoittuvat korttelit. sijoittuva alue rakennettiin vuoden 1966 asemakaavakilpailun tuloksena pääosin 1968–73. Kau- PAIKALLINEN IDENTITEETTI •• kajärvi I:n alue Järvikadun-Haiharankadun alueella Annalan asuntoalue liittyy historialliseen maata- muodostaa eheän, alueena hyvin säilyneen koko- lousmaisemaan. Kerrostalokortteleita leimaa jon- naisuuden. Kaukajärvi II:ssa Juvankatu jakaa alu- kinasteinen hoitamattomuus. Alue liittyy olennai- een kahteen osaan ja kaupallinen painopiste on sena osana Kaukajärven kokonaisuuteen. siirtynyt Keskisenkadun pohjoispuolelle. Ehein kokonaisuus löytyy Saarenvainionkadulta. YMPÄRISTÖARVOT •• Annalan maisemaelementtejä ovat säilynyt Juvan PAIKALLINEN IDENTITEETTI •• tilan rakennusryhmä, Houkanojan purokäytävä Kaukajärven I vaiheen alueelle antaa leimansa ra- sekä Hikivuoren alue. Asuinalueen reunalta avau- kennusten sijainti vanhan kartanoympäristön tun- tuu tärkeä näkymä alas laaksoon ja Kaukajärven tumassa ja suuren virkistysarvon omaavan Kauka- asuinalueelle. Alueen läpi kulkee toimiva kevyen- järven rannalla. Yhteisöllisyys leimaa asuntoalu- liikenteen raitti, joka yhdistää puistoalueet ja pal- een ilmapiiriä, mikä näkyy hyvin hoidettuna ympä- velut. Muuten katukuva ja rakennusryhmien piha- ristönä. Alueella on aktiivinen asukastoiminta. alueet ovat viherrakenteellisesti hyvin pelkistetty- Kaukajärvi II -alueella sijaitsevat merkittävimmät jä. Pysäköintialueet sijaitsevat korttelirakenteessa julkiset palvelut. Juvankatu jakaa alueen kahteen näkyvillä paikoilla ja ne on koostettu ympäristöä luonteeltaan erilaiseen asuinympäristöön. häiritseviksi kentiksi.

YMPÄRISTÖARVOT ••• ARKKITEHTONISET ARVOT •• Kaukajärvellä rakennusten ja puistoalueiden sijoit- Annalan alueen pohjoisreunalla sijaitsevat mata- telussa on hyödynnetty alueen maisemarakennet- lat 1970- ja 1980-lukujen rivitaloalueet, mutta pää- ta. Alue näkyy suurmaisemassa omaleimaisena alu- osa rakennuskannasta muodostuu laajahkosta eena. Pelkistettyjen rakennusryhmien vastakohta- ruutukaavakortteleiden alueesta. Annalan kerros- na ovat monipuoliset istutukset. Haiharan karta- talot ja rivitalot ovat arkkitehtuuriltaan ajankoh- noalue sulautuu osaksi puistorakennetta. Alueelle dalle tyypillisiä ja tavanomaisia. Rakennukset ovat on suunniteltu ja toteutettu monipuolisia puisto- arkkitehtuuriltaan niukkalinjaisia, mutta ne muo- alueita. Puistoalueet liittyvät Tampereen kaakkoi- dostavat alueellisesti yhtenäisen ja ehyen koko- sen suuralueen laajempaan viherverkkoon. naisuuden. Rakennuksissa ja ympäristössä alueen ikääntyminen näkyy peruskunnostuksen tarpee- ARKKITEHTONISET ARVOT ••• na. Tyypillisten 1970-luvun lamellitalojen peruspa- Arkkitehti Heikki Aitolan suunnittelema Kaukajär- rannus ja täydennysrakentaminen on käynnisty- vi I:n asemakaava edustaa aikansa korkeatasois- nyt, mikä muuttaa alueen ilmettä. ta lähiörakentamista. Järvenrantarinteessä sijaitsevat pitkät lamellit, mäenharjanteen korkeammat pistetalot ja etelärinteen porrastettu rivitaloalue muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden, jossa puistoalueilla on näkyvä asema. Kartanoon johtava puistokuja muodostaa alueen pääakselin. Alueen rakennusten suunnittelusta vastasi kolme arkkitehtitoimistoa, mikä on osaltaan johtanut yh- tenäiseen ilmeeseen. Viime vuosien perusparannustoimet eivät ole kuitenkaan kaikilta osin kunnioittaneet alkuperäistä arkkitehtuuria. Arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntyneen Kau- kajärvi II-alueen asemakaavallinen rakenne perustuu ruutukorttelirakenteeseen. Arkkitehtonisesti yhtenäisen kokonaisuuden muodostaa korttelissa 6180 arkkitehti Aitolan suunnittelema lamellitalojen ryhmä vuosilta 1969–72. Juvankadun länsipuo- listen lamellitalojen arkkitehtuuri on muuttunut peruskorjausten tuloksena. 64 PUNAINEN TEEMA: Aikakauden edustava asuinalue tai alueen osa, jossa al- kuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus. TOIMENPIDESUOSITUS Arkkitehtonisesti arvokkailla alueilla tulisi pyrkiä säilyt- tämään korttelirakenne, viherympäristö ja rakennusten alkuperäiset ominaispiirteet. Virheelliset rakenne- ratkaisut pyritään korjaamaan siten, että rakennusten arkkitehtoniset arvot säilyvät. Alueet ovat arkoja muutoksille.

Alueilla, joille ei ole osoitettu väriteemaa, tulisi huomioida kaupunkirakenteellinen kokonaisuus sekä rakennusten ja lähiympäristön ominaispiirteet.

65 4.5 TESOMA 4.5.1 Alueen historia ja rakentuminen Kuten muutkin Tampereen alueet Tesoma oli kivikauden ihmisten eräaluetta, mistä kertoo Ikurista löydetty oikokirves. Asutus vakiintui rautakaudella ja Tesomasta muodostui Pirkkalan pitäjän harjun jakokunnan kylien takamaa. Jo 1400-luvulta on tietoja Tohlopin, Hyhkyn ja Pispalan kylistä, Kaa- rila ja Rahola mainitaan 1540-luvulla. Tesoman ja Tohlopin maita raivattiin 1700-luvulla niityiksi. Alu- een kautta kulki tuolloin myös merkittävä Pyhäjär- ven pohjoisrannan tieyhteys, nykyinen Nokiantie. Vuonna 1895 valmistui Tampereelta Poriin johtava rautatie. Aivan radan eteläpuolella sijaitsi Kaarilan kartanoon kuulunut Ristimäen torppa, joka antoi nimensä 1960-luvun lähiölle. Ote Kuninkaankartasta vuodelta 1780. Ristimäen torpan alue palstoitettiin pientalo- alueeksi 1928 ja alue alkoi rakentua paria vuotta myöhemmin ja siitä muodostui pian tiivis yhtei- © Maanmittauslaitos sö. Vuonna 1937 Tesoman ja Tohlopin alueet liitettiin Tampereen kaupunkiin. Lähellä sijaitseva Iku- ri kaavoitettiin 1948 omakotialueeksi maanhan- kintalain nojalla. Tesomajärveä ryhdyttiin kaavoit- tamaan 1950-luvulla ja ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin 1956. Tohloppiin laadittiin asemakaava kaupungin asemakaavaosastolla ja se vah- vistui 1962. Ristimäki ja Tesomajärven alue saivat kaupungin laatiman asemakaavan 1963. Kaavat laadittiin Aaro Alapeuson johdolla. Ristikukkulan, (Kohmankaari) asemakaavanmuutos tehtiin 1965 ja Ikuriin kuuluvan Länsi-Tesoman asemakaavanmuutos vahvistettiin 1968. Ote Maanmittaushallituksen kartasta 1930-luvulta.

Ote peruskartasta vuodelta 1960. 66 Ikuri ja Ristimäki/Tesomajärvi 1960-luvun asemakaavat.

Tohlopin asemakaava vuodelta 1962.

67 68 4.5.2 Maisemarakenne Tesoman alue sijaitsee Tampereen suurmaise- Tesoman asuinalueiden rakennusryhmät ovat massa kaupungin ja Pyhäjärven lounaispuoleisella pääasiallisesti sijoittuneet metsäisille moreeni- ja metsäisellä selänteellä. Alue sijaitsee yhden Tam- kalliokumpareille. Viheralueet sijaitsevat alavim- pereen maiseman solmukohdan läheisyydessä, milla alueilla Tesoma- ja Tohloppijärven ympäris- jossa Nokian suunnasta tuleva kapea harjumuo- tössä, mutta myös näyttävimmät ja korkeimmat dostuma yhtyy Tampereen läpi kulkevaan harju- kallioiden lakialueet Ristimäellä ja vesitornin poh- jaksoon. Ympäristössä tämä näkyy mm. historian joispuolella ovat säilytetty rakentamatta. Raken- ajan kerrostumina sekä monimuotoisina luonto- tuessaan alue on osin rajautunut ympäröiviin pel- kohteina mm. Ristimäki ja Tohloppi-järvi ympäris- toalueisiin. töineen.

Tesoman alue sijaitsee Tampereen laajemmassa maisemarakenteessa Ylöjärveltä ja Nokialta tulevien harju- jaksojen risteyskohdan länsipuolella. (Lähde: Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys)

4.5.3 Aluerakenne Tesoma koostuu tämän selvityksen aluejaon mu- on kuitenkin alueiden läheisyydestä ja alueen pal- kaisesti Tohlopin, Ristimäen, Tesomajärven ja osit- veluista johtuva sidos toisiinsa. tain Ikurin kaupunginosista ja pääasiallisesti niihin Tohlopin, Ristimäen, Tesomajärven ja Ikurin Viron- sijoittuvista kerrostaloalueista. Tohlopin alue on törmänkadun osa-alueiden rakenteellisena run- tarkasteltu omana osa-alueena, koska se eroaa ra- kona toimii keskeinen katu. Keuhkokaavio-ajat- kennuskannaltaan muusta Tesoman alueesta. telusta muistuttaa osa-alueiden ytimenä olevat Tesomaseuran määrityksen mukaan aluerajaus puistoalueet. Ristimäki on pienimuotoinen sovel- hahmottuu liikekeskustan muodostaman keski- lus keuhkokaaviosta, jossa on keskellä puistoa ja pisteen ympärille, jolloin alueen sisään jää Tohlo- alueella on aiemmin toiminut myös keskeisesti si- pin alueen lisäksi myös osa Raholasta. Tesoman jainnut kauppa. Liikekeskustan läheinen Tesoma- tarkkaa aluerajausta ei ole esitetty. Tesomalaisik- järven alue ja Virontörmänkadun kerrostaloalue si voidaan lukea ne, jotka tuntevat olevansa teso- muodostavat yhdessä lähiön ideaalimallina pide- malaisia. tyn keuhkokaavion mukaisen rakenteen. Tohlo- pin alueella pieni liikerakennus sijoittuu vastaaval- Tesoman alue on rakentunut 1960-luvulta alka- la tavalla alueen keskipisteeseen, jolloin myös sen en olemassa olevan asutuksen läheisyyteen. Toh- rakenne on kyseisen ideaalimallin mukainen. lopin alueen läheisyydessä on ollut Lamminpään pientaloalue ja myös Tesomankadulla ja Ikurissa Lähiökautena suunnittelussa eroteltiin alueiden on ollut pientaloja. Lähiörakentamisen asuinalu- toiminnot omille alueille, joka johti usein siihen, eita ei ole kuitenkaan suunniteltu olemassa ole- että asuinlähiöissä ei ollut työpaikkoja eikä aluera- vaan rakenteeseen yhdistettyinä vaan ne on ero- kenne ollut sekoittunut. Tesoman alueella on huo- tettu joko viheralueilla tai kaduilla läheisistä asuin- mioitu kuitenkin työpaikka-alueiden sijoitus asuinalueista. Tohloppi, Ristimäki, Tesomajärvi ja Ikurin alueen läheisyyteen, jotka sijaitsevat pääosin rau- kerrostaloalue ovat kukin erillisiä osa-alueita, joilla tatien läheisyydessä.

69 Tesomajärvi, Ristimäki ja Ikuri Tesoman lähiörakentaminen alkoi vuonna 1964 Ristimäen alueelta. Ensimmäisenä valmistuivat talot osoitteeseen Kohmankaari 2. Myös Ristimäenkatu 35:n talo valmistui vuonna 1964.Tesoman lähiö muodostuu eri osa-alueista, jotka on rakennettu melko yhtenäisesti ja yh- dessä ne hahmottuvat Tesoman lä- hiöalueena. Ristimäki on Tesoman valtatien itäpuolella, Tesomajärvi on liikekeskuksen läheisyydessä ja osittain Tesomankadun eteläpuo- lella sekä Ikurin puolella oleva Vi- rontörmänkadun alue. Tesomanka- dun eteläpuolella on pientaloalue, joka on rakennettu ennen lähiövai- hetta. Tesomankatu muodostaa Ristimäen alueella on myös työpaikkoja. Etualalla radanvarren teollisuus- aluetta yhdistävän rungon. talo, taustalla Ristikukkulan asuntoalue. Kuva (lähde: Aarre Mattisen valokuvakokoelma / Rakennusliike Mattinen & Niemelä Oy) Ristimäki on rakenteeltaan lähiöide- ologian mukainen asumasolu, jossa on keskeinen piiriin kuuluu myös Tohlppi, Lamminpää, Hauki- puisto ja ulkosyöttöinen katuverkko. Aiemmin alu- luoma, Ikuri, Kalkku ja Rahola. Liikekeskuksessa eella on ollut myös keskeisesti sijainnut kauppa. on erikoisliikkeitä ja ravintoloita, läheisyydessä on Kadun ulkokehällä on koulu ja työpaikka-alue sekä myös kirkko ja kirjasto. Tesomalla on myös uima- vuonna 1981 rakennettu kirjasto. halli ja jäähalli. Palvelut sijaitsevat pääosin Tesomajärven alueel- Tesoman eri osa-alueiden läheisyydessä on hyvät la olevassa liikekeskuksessa, jonka palvelutarjon- yhteydet puistoihin. Tesomajärven ympärille muo- ta on monipuolinen. Tesoman palveluita käyttää dostuva puisto on koko Tesoman alueelle keskei- melko laaja lähiympäristön alue, jonka vaikutus- nen ja sieltä on myös laajat alueelliset yhteydet.

70 Tohloppi Tohlopin aluetta rajaa lännessä Tesoman valtatie, Kaikilta alueen tonteilta on lyhyt yhteys puistoi- pohjoisessa Myllypuronkatu ja idässä puistoalu- hin. Alueen keskellä on metsäinen Tohlopinpuis- eet. Tohlopinkatu on alueen keskeinen liikenne- to, jonka kautta kulkee pohjois-etelä suuntainen väylä ja siihen liittyvät tonttikadut. Tohlopinpuisto kevyenliikenteen pääväylä. on alueella keskeisesti saavutettavissa. Käräjätör- Tohlopin alueen vanhimmissa rivitaloissa autopai- män alue ei sisälly ensimmäisen vaiheen suunni- kat on sijoitettu asuntokohtaisesti. Joissakin rivi- telmaan vaan ensimmäisen vaiheen suunnitelma taloissa on pieniä pysäköintialueita, joihin on ra- rajautuu Vanhatien itäpuolelle. Alueen keskeinen kennettu lisäksi ympäristöön huonosti sovitettuja kevyen liikenteen väylä on vielä nimellä ensimmäi- autokatoksia. Kerrostaloalueilla pysäköintialueet sessä asemakaavassa alueen katuna ja se on ni- muodostuvat suuremmiksi kuin rivitaloalueilla. meltään Vanha Kirkkotie. Käräjätörmän alueella on enemmän kerrostaloja Valtaosa Tohlopin alueen rakennuksista on rivita- ja siellä pysäköintialueet heikentävät talojen lähi- loja. Alueen kerrostalot sijoittuvat Tohlopinkadun ympäristön laatua. läheisyyteen ja Käräjätörmälle. Alueella on myös joitakin pientaloja. Palveluissa Tohlopin alue tukeutuu pääosin lähialueisiin. Tohlopinkadulla on leipomo-kahvila ja Haukiluomankadulla on kioski. Käräjätörmän puolella on päiväkoti ja palvelutalo.

71 4.5.4 Rakennukset ja korttelit Tesomajärvi, Ristimäki ja Ikuri Tesoma oli Tampereen ensimmäinen suuri aluerakennuskohde. Rakennusliike Mattinen & Nieme- lä ja Asuntokeskuskunta Haka olivat rakentajina. Työt käynnistyivät 1963 Tesomajärven kiinteistö- osakeyhtiön vuokrataloista. Korttelin 3809 lamellitalojen yhtenäinen ryhmä suunniteltiin 1963 Ku- lutusosuuskuntien keskusliiton rakennustoimis- tossa, arkkitehteinä Sulo Savolainen ja Teuvo Lind- fors. Korttelin 3812 suuri vuokratalokokonaisuus Kiin- teistö Oy Tesomajärvi rakennettiin vuosina 1964- 67. Viuhkamaisesti sijoitetut kolmikerroksiset lamellit rajaavat suurta yhteistä piha-aluetta, jonka päätteenä kohoaa seitsemänkerroksinen asuin- ja liikerakennus. Alueen rakensi täyselementtiteknii- kalla Rakennustoimisto Mattinen & Niemelä, arkkitehtina Aarne Heino. Heino suunnitteli myöhem- min, 1976, myös viereisen korttelin 3791 lamellitalot. Ristimäen alueen rakentaminen aloitettiin pe- rustamalla 1963 Tampereen ensimmäinen asun- to-osuuskunta, Asunto-osuuskunta Ristikukkula (kortteli 3811). Rahoittajana oli Tampereen Sääs- töpankki ja pääurakoitsijana Rakennustoimisto Mattinen & Niemelä. Alue koostui 3- ja 7-kerroksisista lamellitaloista, jotka sijaitsivat mäkisessä maastossa osin kehämäisesti, osin säteittäin. Ra- Tesoman kerrostaloaluetta ja liikekeskus. kennusten suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoi- misto Vahtera & Heino ja rakentaminen suoritet- tiin elementtitekniikalla.

Pienoismallikuva Tampereen Hakan rakentamasta Länsi-Tesoman alu- Ristimäen ensimmäisen vaiheen kenttävalimo. (lähde: eesta Virontörmänkadulla. Alueen suunnitteli Kulutusosuuskuntien Aarre Mattisen valokuvakokoelma / Rakennusliike Matti- Keskusliiton toimesta arkkitehti Aino-Virpi Maamies. nen & Niemelä Oy)

72 Vasemmalla ilmakuva Länsi-Tesoman alueesta. (lähde: Tamperetta rakentamassa, Asuntokeskuskunta Tampereen Haka 50 vuotta). Oikealla Virontörmänkatu pohjoisesta nähtynä (Kuvalähde: Tampereen Teknillinen Yliopisto / Olli Jokinen)

Asuntokeskuskunta Tampereen Haka rakensi Vi- Pysäköinti on useissa kohdissa osoitettu omille rontörmän (Länsi-Tesoman) alueen, jonka ensim- tonteille. Tällöin ne ovat pois talojen pihapiiristä, mäiset rakennukset valmistuivat 1968 ja liikekes- mutta toisaalta ne muodostavat laajoja kenttiä ka- kus 1970. Asuntoalueen suunnittelijana oli arkki- tujen varsille. tehti Aino-Virpi Maamies, joka oli voittanut alueen Tesoman suuri kansakoulu, nykyinen ala-aste, val- arkkitehtikilpailun. Alue koostuu 7- ja 3- kerroksi- mistui 1967. Sen suunnitteli arkkitehti Pekka Ilves- sista lamellitaloista, jotka rajaavat väljiä, yhteisiä koski. Koulun taustalla kohoaa kaupunkimaise- piha-alueita. Asunnoista kolmannes oli vuokra- maa hallitseva massiivinen, sienimäinen vesitorni asuntoja, kolmannes osuuskunta-asuntoja ja kol- vuodelta 1970. Sen on suunnitellut Arkkitehtitoi- mannes osakehuoneistoja. Aluetta täydennettiin misto Olavi Suvitie ja Taito Uusitalo. Sama toimis- 1970-luvun alussa. to suunnitteli myös punatiilisen Tesoman kirkon, Tesoman kerrostalot ovat arkkitehtuuriltaan ta- joka valmistui 1978. Kokonaisuus on arkkitehtoni- vanomaisia eikä niissä ole erityisiä arkkitehtonisesti merkittävä. sia arvoja. Tesoman eri osa-alueet ovat kuitenkin yhtenäisesti toteutettuja ja rakennukset ovat säi- lyneet melko hyvin alkuperäisen kaltaisina. Joi- hinkin taloihin on tehty rungon ulkopuolinen lisä- eristys, kuten esimerkiksi Tesomajärvenkatu 18:n korttelissa. Useimmiten ulkopuolinen lisäeristys muuttaa talon ilmettä ja talojen vähäiset yksityiskohdat peitetään uudella julkisivuverhouksella. Levyllä pinnoitetussa ja liitoskohtien pellityksissä on vielä niukempi ulkoasu kuin alkuperäisissä ele- menttitaloissa. Rakennedetaljeja ei useinkaan ole viimeistelty, jolloin tulee vaikutelma väliaikaisesta Tesoman kirkko vihittiin käyttöön 1978. ratkaisusta. Tesoman kerrostalot ovat eri osa-alueilla yhtenäi- Tesomalla on joidenkin rakennusliike Mattinen siä. Ristimäessä erilaisia rakennustyyppejä yhdis- & Niemelän rakentamien kohteiden yhteydessä tää yhtenäinen väri samoin kuin Tesomajärvenka- Unto Hietasen betoniveistoksia. Ristimäenkatu dulla ja Virontörmänkadulla. Liikekeskuksen poh- 36:n seinässä on Unto Hietasen ensimmäinen be- joispuolinen Raiskionkadun korttelin talot muo- toniveistos vuodelta 1967. Teos ”Siirtymäkohta” dostavat oman yhtenäisen kokonaisuuden. on geometrinen relieﬁ , joka kuvaa elementtirakentamisen aikaan siirtymistä. Toinen Hietasen Tohlopin Käräjätörmän ja Ikurin Karjakontiellä ole- betoniteos on Kohmankaari 20:n pihassa oleva va uudempi rakennuskanta eroavat lähiöaikakau- ”Seita”, joka Mattinen & Niemelä lahjoitti Asunto- den rakentamisesta niin materiaaleiltaan kuin ul- osuuskunta Ristikukkulalle 1968. koasultaan. Kohmankaaren itä-osassa on (vuosina 1973-1975 Tesomalla korttelirakenne ei ole ainoastaan avoi- valmistunut) arkkitehtonisesti edustava rivitalo- mia kortteleita, vaan pihoja on myös rajattu taloil- kokonaisuus. la, jolloin pihat muodostuvat suojaisiksi.

73 Tohloppi Tohlopin alueen vanhimman osan muodostaa korttelien 2210, 2211 ja 2212 rivitaloalue, jonka yh- tenäinen, laadukas arkkitehtuuri on Pekka Ilves- kosken käsialaa. Vuosina 1967-69 rakennettuun alueeseen kuuluu myös pienehkö liikekeskus se- kä samaa konstruktivistista linjaa edustava läm- pökeskus. Kokonaisuus on arkkitehtonisesti mer- kittävä. Myös korttelit 2201 ja 2202 muodostavat eheän, väljän rivitalokokonaisuuden vuodelta 1970. Alueen punatiilipäätyiset rakennukset suunnitteli Arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie ja Taito Uu- sitalo. Kokonaisuuteen kuuluu liikerakennus/läm- pökeskus. Tohlopin koilliskulmassa sijaitseva Kiinteistö Oy Tohlopinkontu on hyvä esimerkki onnistunees- ta peruskorjauksesta. 1970-luvun alun lamellira- kennukset ovat saaneet lisäväriä ja uudet parvekkeet. Tohlopinkadun 1960-luvulla rakennettujen rivitalojen arkkitehtuuri on onnistunutta. Rakennuksissa on muodostettu mielenkiintoisia pieniä etupihoja ja asuntokohtaiset pihat on rajattu hienosti asuntokohtaisesti. Pyydyspohjankadun puolella talot on ryhmitetty yhteisen korttelipihan ympärille. Vuonna 1970 valmistuneet Katraankadun tiilira- kenteiset rivitalot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, johon liittyy myös aluelämpökeskus ja sen yhteydessä olevat liiketilat. Muut alueen kerrostalot ja rivitalot ovat melko tavanomaisia eikä rakennuksissa ole merkittäviä eri- tyispiirteitä. Käräjätörmän aluetta on rakennettu 1980-luvulta lähtien vuoteen 2002 asti. Tohlopin kadun läheisyydessä oleviin vuokraker- rostaloihin on tehty laajoja korjauksia, joissa talojen ulkoasu on muuttunut alkuperäisestä. Suoni- menkadulla korjaukset on tehty onnistuneesti ja parannukset on ulotettu myös talojen pihoihin. Tohlopin alueen rivitaloyhtiöitä. 4.5.5 Viheralueet Tesomanpuisto ja Tohloppi-järven ympäristö ovat Rivitaloalueiden sisäänkäyntien puolella on useim- osa läntisten kaupunginosien keskuspuistovyöhy- miten monilajiset edustaistutukset ja samat kasvi- kettä ja ne tarjoavat monipuoliset virkistysmah- lajit esim. puuistutukset toistuvat pihalta toisel- dollisuudet sekä viheryhteydet pohjoiseen Ylöjär- le. Katualueita reunustavat usein leikatut pensa- ven ylänköalueelle sekä etelään Mustavuoren ul- saidat. Rakennusryhmillä on myös usein yhteinen koilualueelle. Viheralueilla on arvokkaita luonto- oleskelupiha-alue, jossa sijaitsee leikkialue. kohteita mm. Rasonhaan lehtoalue ja geologisia kalliokohteita. Tesomajärvi, Ristimäki ja Ikuri Kerrostalokorttelien pihat rajautuvat rakennusten Tesoman asuinalueiden läpi johtaa kevyenliiken- keskelle ja ovat autottomia. Pihapiirejä ilmentävät teen reitti, joka yhdistää palvelut ja viheralueet. laajat nurmialueet ja puuistutukset sekä toisaalta Reitin varrella sijaitsee mm. Käärmekallionpuis- säilytetyt luonnonmetsäalueet, maastonmuodot to kallioisella metsärinteellä leikkialueineen sekä sekä moreenilohkareet ja kallioalueet. Puurivein Tesoman kirkko. Asuinalueilta on hyvät yhteydet on rajattu usein rakennusten edustat ja paikoitus- Tesomajärven puistoon. Luonnonmukainen puis- alueet. Paikoin on käytetty myös hyvin monilajisia toalue sijaitsee alavalla soistuneella kangasmaalla puuistutuksia vastakohtana rakennuksille. Raken- ja tarjoaa alueella monipuoliset virkistysmahdolli- nuksien keskellä voi sijaita myös korttelikohtainen suudet. leikkialue.

74 Kuva Ristimäen kerrostaloryhmien piha-alueelta, jota ilmentää laajat nurmialueet ja puuryhmät. Piha-alueet sulautuu puistoalueisiin ja säilytettyihin metsäalueisiin.

Kuva Tohlopinkadun varren rivitalokorttelin yhteiseltä sisäpihalta, jossa sijaitsee leikkialue. Piha-alueet rajautuvat leikatuin pensasaidoin.

Ristimäessä kerrostaloryhmien keskellä sijaitsee Ristimäessä Kohmankaaren katua on jatkettu mo- Kohmanpuisto, jota ilmentää säilytetty synkeä lemmista päistään alkuperäisen asemakaavan laa- kuusimetsä. Puisto on toteutettu tehdyn suunni- timisen jälkeen. Kohmankaaren eteläisessä pääs- telman mukaan vuonna 1967. Rinteiseen maas- sä on rivitalokortteli, johon ensimmäiset talot toon on sovitettu pallokenttä ja lasten leikkialue. ovat valmistuneet vuosien 1973 -1975 välillä. Koh- Puistossa kulkee alueen virkistysreittiverkosto. mankaaren pohjoiseen päähän on viime vuosina Kohmanpuistosta on hyvät yhteydet alueen laa- toteutettu täydennysrakentamista. jempaan viherverkostoon. Tohloppi Tohloppi Ensimmäisen vuonna 1961 hyväksytyn asemakaa- Tohlopin asuinalueen keskellä sijaitsee moreeni- van mukaan Tohlopin alueelle on suunniteltu vain mäellä Tohlopinpuisto. Puiston kautta kulkevat vähän kerrostaloja. Alueen keskukseksi on tarkoi- asuintaloryhmät yhdistävät kevyenliikenteen rei- tettu Tohlopinkadun pohjoispää, jonne on osoitet- tit, joita on kuitenkin vain harvakseltaan. Puis- tu kaksi korttelia asuin- ja liikerakentamiselle. Ker- to onkin enemmän luonnonmukainen lähimetsä- rosluku näissä kortteleissa on kaksi, mutta toisella alue. Alueella ei ole rakennettuja puistoalueita, tontilla on osoitettu paikka yhdelle kerrostalolle. vaan leikkialueina toimivat asuinkorttelikohtaiset Kaavasuunnitelmaa on ilmeisesti muutettu tämän puistoalueet. Lähipuistot liittyvät yhteen Tampe- jälkeen ja näille kahdelle tonteille on rakennettu reen lounaisen suuralueen viherverkostoon Toh- kerrostaloja. Alkuperäisestä asemakaavasta poi- loppijärven alueen ja Tesomanpuiston kautta. keten myös Suoniemenkadulla ja Katraankadulla rivitalotonteille on rakennettu kerrostaloja. Rivi- 4.5.6 Asemakaavaan toteutuneisuus talojen korttelit on toteutettu vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta alkuperäisen suunnitelman Tesomajärvi, Ristimäki ja Ikuri mukaisesti. Tesoman asuinkorttelien rakenne noudattelee alkuperäistä asemakaavasuunnitelmaa ja myös Myös alueen palvelut, kuten koulu ja terveyspal- korttelirakenne on toteutettu kaavan mukaisesti. velut on alun perin tarkoitettu sijoitettavaksi Toh- Merkittävimmät muutokset on tapahtunut liike- lopinkadun pohjoispäähän. Palvelualueiden alue- keskuksen korttelissa. varaukset on kuitenkin ensimmäisen asemakaavan jälkeen muutettu ja tonteille on rakennettu Alkuperäisessä suunnitelmassa on ollut ylimitoi- kerrostaloja. tusta yleisten rakennusten tonttien määrässä, joten niiden osalta alueella on tehty kaavamuutok- sia ja tontteja on muutettu asuinrakentamiseen.

75 4.5.7 Kohteen arvot Tesoma (Tesomajärvi, Ristimäki ja Ikuri) Tohloppi ALUEELLINEN YHTENÄISYYS •• ALUEELLINEN YHTENÄISYYS •• Tesoman alueen rakentaminen alkoi Ristimä- Tohlopissa yhtenäiset rivitalokortteleiden koko- en alueella 1960-luvun keskivaiheilla. Ristikukku- naisuudet 1960- ja 70-lukujen vaihteesta antavat la korttelissa 3811 sekä korttelit 3812, 3807, 3809 perusleiman kaupunginosalle. ja 3815 muodostavat kukin yhtenäisiä 1960-luvun kerrostalokokonaisuuksia. Länsi-Tesomassa yhte- näinen seitsen- ja kolmikerrosten lamellitalojen PAIKALLINEN IDENTITEETTI •• ryhmä muodostaa vaikuttavasti kaartuvan koko- Tohlopin alueen luonnonläheistä identiteettiä konaisuuden Virontörmänkadun varrella. rostavat läheiset puistoalueet. Myös järven lä- heisyys ja uimaranta on tukevat mielikuvaa. Kos- ka Tohlopin alueelta puuttuu palvelut, niin alue ei PAIKALLINEN IDENTITEETTI •• muodostu itsenäiseksi asuinalueeksi vaan se kiin- Tesoma rakentuu useasta asuinaluekokonai- nittyy osittain Lamminpään ja osittain Tesoman suudesta ja pääosa palveluista on keskittynyt asuinalueisiin. Tesomankadun ja Tesoman valtatien risteykseen. Alueella on aktiivista asukastoimintaa, mikä on ollut omiaan yhdistämään muutoin melko hajanais- YMPÄRISTÖARVOT •• ta kaupunkirakennetta. Tohlopin asuinalueella monipuoliset viheralueet il- mentävät hyvin alueen luontoa ja ovat asukkaiden saavutettavissa. Virkistysreittiyhteydet ja -toimin- YMPÄRISTÖARVOT •• not ovat kuitenkin paikoin puutteelliset. Raken- Tesoman ja Ristimäen asuinalueilla monipuoliset nusryhmien piha-alueilla säilytetyt luonnonmetsä- viheralueet ilmentävät hyvin alueiden luontoa ja alueet, maastonmuodot ja moreenilohkareet an- ovat asukkaiden saavutettavissa. Virkistysreitti- tavat alueelle ominaispiirteet. Osin kerrostaloalu- yhteydet ovat kuitenkin paikoin puutteelliset. Ra- eiden piha-alueet ovat pelkistettyjä ja tilaa vievät kennusryhmien piha-alueilla on monilajisia puuis- jäsentelemättömät paikoitusalueet. tutuksia ja korttelikohtaisia leikkialueita. Raken- nusryhmien lomassa säilytetyt luonnonmetsäalu- eet, maastonmuodot ja moreenilohkareet anta- ARKKITEHTONISET ARVOT ••• vat alueelle ominaispiirteet. Tohlopissa arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnittelemat rivitalokorttelit 2210, 2211 ja 2212 edusta- Autottomien kortteleiden haittapuolena ovat jä- vat 1960-luvun konstruktivistista suuntausta. Ko- sentelemättömät laajat paikoitusalueet. Ostos- konaisuus on arkkitehtonisesti merkittävä. Sa- keskuksen ympäristöä ei ole jäsennelty viherra- moin Arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie ja Taito Uusi- kentamisella lainkaan. talon suunnittelema kortteleiden 2201 ja 2202 väl- jä rivitaloalue vuodelta 1970 on vihreine piha-alu- ARKKITEHTONISET ARVOT •• eineen hyvä esimerkki aikansa pientaloarkkitehtuurista. Kokonaisuuteen kuuluu liikerakennus ja 1963 perustettu Ristikukkula oli Tampereen en- lämpökeskus. simmäinen asunto-osuuskunta ja yksi maan varhaisimpia. Arkkitehti Aarne Heinon suunnittelema viuhkamaisesti sijoitettu elementtirakenteisten lamellitalojen ryhmä lukeutuu aikansa vaikuttavimpiin asuntoalueisiin. Myös korttelin 3812 lamellitalojen kokonaisuus suurine yhteispihoineen on korttelirakenteeltaan varsin harvinainen, mutta rakennuksiltaan tyypillinen 1960-luvun alue. Ra- kennusten ilme on muuttunut perusparannusten myötä. Korttelit 3807 ja 3809 sekä Virontörmän- kadun varrella olevat korttelit edustavat mittakaavaltaan massiivisempia kokonaisuuksia. Vesi- tornin, koulun, kirkon ja korttelin 3807 muodostama kokonaisuus on arkkitehtonisesti merkittävä. Kohmankaaren itäosassa korttelissa 3800 sijaitseva rivitalokokonaisuus on arkkitehtonisesti edustava.

76 PUNAINEN TEEMA: SININEN TEEMA: Aikakauden edustava asuinalue tai alueen osa, jossa al- Aikakaudelleen tyypillinen asuinalue tai alueen osa, kuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskan- jolla alkuperäinen korttelirakenne on säilynyt. Alueen ta on säilynyt. Arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus. kaupunkirakenteella on arvoa. TOIMENPIDESUOSITUS TOIMENPIDESUOSITUS Arkkitehtonisesti arvokkailla alueilla tulisi pyrkiä säilyt- Alueiden korttelirakenne ja viherympäristö tulee pyr- tämään korttelirakenne, viherympäristö ja rakennus- kiä säilyttämään. Tarvittavat muutokset ja lisäykset tu- ten alkuperäiset ominaispiirteet. Virheelliset rakenne- lee sovittaa alueen alkuperäiseen luonteeseen. ratkaisut pyritään korjaamaan siten, että rakennusten arkkitehtoniset arvot säilyvät. Alueet ovat arkoja muutoksille. Alueilla, joille ei ole osoitettu väriteemaa, tulisi huomioida kaupunkirakenteellinen kokonaisuus sekä rakennusten ja lähiympäristön ominaispiirteet.

77 4.6 LENTÄVÄNNIEMI 4.6.1 Alueen historia ja rakentuminen Lentävänniemen kehitys liittyy Lielahden histori- pereen kaupungille helpottaakseen yrityskauppo- aan, sillä vasta lähiörakentamisen myötä aluees- jen rahoitustarpeita. ta muodostui itsenäinen kaupunginosa. Lielahti ja Sellutehtaan raakavesiputki oli pitkään Lentävän- Lentävänniemi olivat osa Ylöjärveä vuoteen 1950 nimen maamerkki. Noin metrin halkaisijaltaan ol- asti, jolloin ne liitettiin Tampereen kaupunkiin. lut puinen ja vuotava putki oli etenkin talvisin Alueen läheisyydessä Lielahdessa on ollut aikoi- nähtävyys vesisuihkujen jäädyttyä suuriksi ja ko- naan isoja maatiloja ja kartanoita, joiden vaikutuk- risteellisiksi jäämuodostelmiksi. Noin 2,5 km pit- sesta myös Lentävänniemeen perustettiin torp- kä putki sijaitsi Lielahdenkadun läheisyydessä ka- pia. Lentävänniemen alueella ja läheisyydessä oli dun suuntaisena. Putkilinjan kautta johdettiin vet- Laalahden, Männistön, Nokelan, Koivulan ja Suo- tä tehtaan käyttöön Jänislahdesta, koska tehtaan mensaaren torpat 1800-luvulta aina 1900-luvun läheisyydestä riittävän puhdasta vettä ei ollut saa- puolelle. tavilla. Putki rakennettiin 1930-luvulla ja se puret- tiin vuonna 1999, kun se korvattiin lasikuituisella Pyhällönpuiston kautta kulkeva puistoraitti on al- maan alle sijoitetulla putkella. Tiilinen pumppaa- kuperäinen väylä Männistön torpalta Suomensaa- morakennus sijaitsee edelleen Jänislahden ran- ren torpalle. Pyhällönlähde toimi vedenottopaik- nassa. kana ja siitä käytettiin vielä kerrostalojen valmis- tuttuakin, mutta käyttö loppui kun lähteestä pois- Halkoniemessä sijainnut tehtaan lieteallas oli nä- tettiin kivirakenteinen kaivorakennelma. Suomen- kyvä merkki teollisuuden vaikutuksesta. Lentä- saari oli nimensä mukaisesti saari, kun sinne ei vie- vänniemen rannoilla on myös merkkejä tukkien lä ollut nykyisen kaltaista maakannasta. uitosta, sillä rannalta löytyy paljon tukkinippujen kiinnityslenkkejä ja rantaan ajautuu edelleen up- Lielahden teollisuus on vaikuttanut Lentävännnie- potukkeja. men paikallishistoriaan ja se on jättänyt merkkejä myös lähiympäristöön. Vuonna 1914 J.W. Enqvist Viime vuosina Lielahden alueen teollisuus on väis- aloitti sellun valmistuksen Lielahden kartanon na- tynyt ja alueesta kehittynyt kauppojen keskitty- vetassa. Läheinen Niemen kartano, saha ja sen mä. Lielahden tehtaan toiminta päättyi vuonna maat liitettiin yhtiöön vuonna 1916. Enqvist myy- 2008. tiin osaksi G.A. Serlachius yhtymää 1965, jolloin Ennen lähiörakentamisen aikaa Lentävänniemes- myös maaomaisuus siirtyi Serlachiukselle. Vuonna sä oli vain vähän vanhaa asutusta. Vuonna 1970 1966 Serlachius myi Lentävänniemen alueen Tam- Lentävänniemessä oli tilastojen mukaan kaksi asu- kasta. Lentävänniemen pohjoisosassa on ollut hu- viloita, joista on edelleen jäljellä vuonna 1934 rakennettu Fosellesin huvila. Suomensaaressa oli Enqvistin tehtaanjohtajan kesähuvila. Lähiön rakentaminen mahdollistui maan siirryttyä Tampereen kaupungin omistukseen. Alkuperäis- ten suunnitelmien mukaan asuinalue mitoitettiin noin 7000:lle asukkaalle. Ensimmäisenä Lentävänniemen taloista on rakennettu ns. Kukkojen talot vuonna 1967 Vähänie- menkadulle. Alueen rakentaminen jatkui vuonna 1971 alkaen kaupan läheisten lamellitalojen rakentamisella. Alueen rakentaminen eteni samanaikaisesti Lentävänniemenkadulla ja Jänislammen- kadulla. Viimeisimpinä rakennettiin Lentävännie- menkadun ja Lielahdenkadun loppuosat. Alueen viimeisimmät rivitalot valmistuivat vuonna 1980. Lentävännimeen kuljettiin aluksi Vähäniemenka- tua. Nykyiselle paikalleen Pohtolankadun risteyk- sestä Lentävänniemeen asti Lielahdenkatu rakennettiin vuonna 1977. Ote Kuninkaankartasta vuodelta 1780.

Ote Maanmittaushallituksen kartasta 1930-luvulta.

Ote peruskartasta vuodelta 1960.

79 Asemakaava vuodelta 1966. 80 81 Lentävänniemen asuinalue sijaitsee Tampereen luoteispuoleisella Näsijärveen työntyvällä niemellä. (lähde: Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys)

4.6.2 Maisemarakenne Lentävänniemen asuinalue sijaitsee Tampereen luoteispuoleisella Näsijärveen työntyvällä niemel- lä. Niemi on entinen Ancylysjärven n. 6800 eKr ai- kainen saari. Niemen korkein alue, kallio-moree- niselänne on niin sanotusti vedenkoskematonta maa-aluetta. Ranta-alueiden alavammat savikot ovat entistä järvenpohjaa. Lentävänniemen asuinkorttelit ryhmittyvät kallio- moreeniselänteille, kerrostalot korkeimmille lakialueille ja rivitalot Siivikanlahden rannan puoleisil- le rinteille. Asutusalueiden väliin jää entinen lah- denpoukama, kapea laakso, johon sijoittuu alueen keskeinen viheralue Pyhällönpuisto.

4.6.3 Aluerakenne Lentävänniemen lähiö on esimerkki 1960-luvun suunnitteluihanteesta. Alueen rakenne on Olli Ki- visen kehittämän ns. keuhkokaavion mukainen. Alueen katuverkko on ulkoreunoilla, alueen kes- kellä on puistoakseli ja myös kauppa on alueen keskellä. Aluerakenne poikkeaa ideaalimallista koulun sijoituksella, sillä keskeisen sijainnin sijaan koulu on aluerakenteen reunalla. Suunnitteluideologian mukaisesti alueen sisällä toimintoja on jäsennelty omille alueille. Pysäköin- tialueet on pääsääntöisesti keskitetty joko tonttikohtaisesti tai useiden tonttien yhteiseksi suu- remmaksi pysäköintialueeksi. Tarkasteltavan lä- hiöalueen rakennukset ovat keskeisiltä osiltaan kerrostaloja ja alueen pohjoisosassa myös rivitaloja. Omakotitalot on sijoitettu läheiselle Reuharin- niemen alueelle.

82 Vasemmalla kuva Lentävänniemen pienoismallista. Yllä alue koillisesta nähtynä. (Ilmakuva: Tampereen Teknilli- nen Yliopisto / Olli Jokinen)

Korkeimmat rakennukset ylittävät puuston korke- uden, jolloin ne näkyvät maisemassa pitkälle. Py- hällönpuisto on alueen keskellä olevassa laaksossa. Myös alueen ulkokehällä on melko yhtenäinen puisto. Lentävänniemen rannat ovat rakentamattomia ja rantapuistossa on myös virkistysreittejä. 4.6.4 Rakennukset ja korttelit Lentävänniemen länsipuolen rakentamisesta vastasi Rakennustoimisto Mattinen-Niemelä Oy, jossa suunnittelijana toimi arkkitehti Aarne Heino. Aluerakenteessa kerrostalot sijoittuvat keskeisen Itäpuolen rakentamisesta vastasi Keskus-Sato Oy puiston läheisyyteen siten, että jokaiselta tontilta ja Insinöörityö Oy sekä arkkitehtina toimi Tauno on lyhyt jalankulkuyhteys puistoon ja sitä kautta Salo. alueen palveluihin. Lentävänniemen korttelit sijoittuvat avoimes- Lamellitalot sijoittuvat alueen pääkatujen eli Lie- ti metsälähiön periaatteen mukaisesti sommitel- lahdenkadun ja Lentävänniemenkatujen suuntai- tuina luontoon ja topograﬁ aan sovittaen. Piste- sesti. Pistetalot sijoittuvat alueen keskiosaan ja talojen ja lamellitalojen maastollinen sommittelu osa rakennuksista sijoittuu maaston korkeille koh- ja avoin korttelirakenne toteuttavat metsälähi- dille. ön mukaisia tavoitteita. Korkeat talot sijaitsevat

83 maaston kukkuloilla, jolloin ne näkyvät maisemassa ja vastaavasti asunnoista aukeaa näkymät maisemaan. Tontteja ja puistoja ei ole rajattu, joten puistot ulottuvat talojen pihoihin asti. Alueen arkkitehtuurin arvot ovat pääosin aluerakenteessa, eikä niinkään yksittäisissä rakennuksissa. Alueen rakentamisen aikana korostui rakentamisen rationalisointi, jonka seurauksena taloudelliset ja tuotannolliset tavoitteet korostuivat, jolloin arkkitehtuuri ja ympäristön käsittely jäivät vä- hälle huomiolle. Lentävänniemen asuinrakennuksissa on pääsään- töisesti rungon ulkopuoliset parvekerakenteet, jolloin rakennusrunko on voitu jatkaa suorassa linjassa ilman porrastuksia ja parvekkeiden pielisei- Piha-alue Männistönkujan kerrostaloalueelta. nät ovat kantavia. Lentävänniemenkadulla kortteli 2701 ja Lielahden- kadulla kortteli 2707 muodostavat alueen rakenteessa mielenkiintoisen sommitelman. Korttelien välissä on aikaudelleen tyypillinen ja arkkitehtonisesti edustava liikekeskus. Kortteleiden ulkoreunoilla on matalia lamellitaloja ja keskellä korkeita pistetaloja. Lentävänniemenkadun ja Männistönkujan kolmi- kerroksissa taloissa on jätetty osa kellarikerrok- sesta rakentamatta ja yläpuoliset asuinkerrokset on tuettu pilarein, jolloin maantasossa on näkynyt rakennuksen läpi. Näihin pilareilla kannateltuihin osiin on kuitenkin tehty lautaverhoiltuja varastoja tai muita aputiloja. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin alkuperäisen asunsa. Julkisivumuutoksia on tapahtunut maa- Uusittuja parvekkeita Lentävänniemenkadulla sijaitsevissa taloissa. lausten ja vähäisesti myös ikkunamuutosten seurauksena. Julkisivumaalauksissa alkuperäinen vä- ritys on usein muutettu toiseksi. Lentävänniemen rakennukset ovat pääsääntöi- sesti omistusasuntoja. Tämän vuoksi taloissa on yleensä tehty välttämättömät kunnostukset, mutta toisaalta ei usein ole ryhdytty laajamittaisiin ja kalliisiin kunnostuksiin. Alueen rakennukset ovat osittain tästäkin syystä säilyneet alkuperäisen kaltaisina, lukuun ottamatta julkisivujen värimuutok- sia. 4.6.5 Viheralueet Lentävänniemen asuinaluetta ympäröivät Näsijär- ven puolelta rantametsät. Alkuperäisen asema- Lentävänniemen liikekeskus. kaavan vuodelta 1966 mukaan aluetta on suunniteltu rajaavan ja koossapitävän metsäalueet myös mantereen puolelta. Nykyisin kuitenkin aluetta rajaavat osin jo ympäröivät pientaloalueet. Len- tävänniemen aluepuistona toimii alueen keskellä laaksossa sijaitseva Pyhällönpuisto. Puistosta on

84 Lentävänniemen asuinaluetta reunustaa ympä- röivien pääkatujen puolelta koivu- ja pilarihaapa- puurivit. Alueella on toimiva ja turvallinen sisäinen polkuverkosto, mutta autottoman ilmeen haittapuolena alueella on useat laajat ja jäsentelemät- tömät paikoitusalueet. Kerrostaloryhmien piha- ja korttelialueiden yleisilme on hyvin pelkistetty ja keskeneräinen. Piha-alueita ilmentävät nurmialu- Kerrostalon piha-alueen leikkipaikka. eet, koivurivit ja säilytetyt, mutta osin jo huono- kuntoiset luonnonpuustoalueet. Pihoilla on ajalle tyypillisiä istutuksia, mutta harvakseltaan. Moni- puolisuutta ja mielenkiintoa ympäristöön tuovat säilyneet Enqvistin tehtaan metsänhoitajan aikai- set lehtikuusi-istutukset, leikkipaikat ja ajankuvan mukaiset penkit. Pienipiirteisempää ja monipuoli- sempaa ilmettä löytyy alueen rannanpuoleisilta ri- vitaloalueilta. Pihoilla on havaittavissa vielä merk- kejä alkuperäisistä lähiökauden istutuksista.

4.6.6 Asemakaavan toteutuneisuus Lentävänniemen ensimmäiset kerrostalot valmistuivat vuonna 1967 Niemen alueeseen tukeutuen. Seuraavassa vaiheessa alkoi itsenäisen lähiöalu- een rakentaminen, joka edellytti myös katujen ja kunnallistekniikan rakentamista. Seuraavat talot valmistuivat vuonna 1971 ja tästä eteenpäin aluetta rakennettiin kunnes se valmistui vuonna 1980. Alkuperäisissä kaavasuunnitelmissa huomio kiinnittyy erittäin pitkiin lamellitalojen nauhoihin, joita ei ole kuitenkaan rakennettu alkuperäisten suunnitelmien mukaisina. Rakennettujen lamelli- Pyhällönpuiston läpi johtava Jänislahdenpolku, joka talojen muoto ja koko poikkeaa suunnitelmasta. yhdistää asuinalueet. Myös asuintalojen sijoitukset poikkeavat joiltakin osin suunnitellusta ratkaisusta. Osa alueelle suun- yhteys alueen laajempaan ranta-alueiden viher- nitelluista pistetalojen alueista on suunnitelmista verkkoon sekä Lentävänniemen pohjoispuolella poiketen rakennettu lamellitaloina. sijaitsevaan Suomensaareen. Suomensaari on toi- Koulu on rakennettu alkuperäisestä suunnitelmas- minnallisesti monipuolinen ja ulkoilijoita laajem- ta poiketen vain alueen reunalle. Alueelle on alun minkin palveleva alue. perin mitoitettu kaksi koulua, mutta tarve on ollut Pyhällönpuiston sijoittuminen alueen laaksoon il- vain yhdelle koululle, joten keskeisen puiston yh- mentää hienosti paikan maisemarakennetta ja luo teydessä ollut koulun tontti on jäänyt rakentamat- samalla vastakohdan kalliomäille sijoittuville kor- ta. Tontille on tehty kaavamuutos ja alueelle on ra- keille kerrostaloryhmille. Puisto on osittain luon- kennettu kerrostaloja vuosina 2004 -2005. nonmukainen ja osittain rakennettu. Puiston ete- Alkuperäisessä kaavasuunnitelmassa on osoitettu lä- ja keskiosat ovat kuusimetsää ja pohjoinen ran- katujen reunaan sijoitettuja pysäköintialueita, joi- nanpuoli rehevää lehtipuuvaltaista kosteikkoleh- ta ei kuitenkaan ole toteutettu suunnitellussa laa- toa, jossa on myös Pyhällönlähde ja kolmesta kivi- juudessa, vaan tonttikohtaisesti on toteutettu toi- röykkiöstä koostuva muinaisjäännös. Puistossa on senlaisia ratkaisuja. Useille tonteille yhteisiä kes- vapaasti mutkitteleva sorapintainen polkuverkos- kitettyjä pysäköintialueita on toteutettu alueella to, joka seuraa laakson pohjaa sekä yhdistää kah- suunnitelmien mukaisesti ja ne muodostavat ym- den kallioselänteen asuinalueet. päristössä näkyviä laajoja pysäköintikenttiä.

85 4.6.7 Kohteen arvot ALUEELLINEN YHTENÄISYYS •• ARKKITEHTONISET ARVOT •• Lentävänniemi on yhtenäisesti rakennettu 1970- Alue on säilynyt alkuperäisen kaltaisena. Raken- luvun lähiö. Alueen ensimmäiset kerrostalot Vähä- nuksissa on peruskorjaustarvetta ja osaan on teh- niemenkadulle valmistuivat 1967 ja seuraavat val- ty joitakin muutoksia. mistuivat 1971 kaupan läheisyyteen. Alueen arkkitehtuurin arvot ovat pääosin aluera- Aluerakenne pohjautuu puhdaslinjaisesti lähiön kenteessa, eikä niinkään yksittäisissä rakennuksis- ideaalimallin eli Olli Kivisen kehittämään keuhko- sa. Liikekeskus ja koulu ovat edustavia esimerk- kaavion mukaiseen rakenteeseen. Alueella on ul- kejä aikakautensa rakentamisesta. Pistetalojen ja kosyöttöinen katuverkko, alueella sijaitsevat kes- lamellitalojen maastollinen sommittelu ja avoin keisesti Pyhällönpuisto ja myös palvelut. Kaupan korttelirakenne toteuttavat metsälähiön mukaisia läheisyydessä rakentaminen on tiiviimpää ja poh- tavoitteita. Tontteja ja puistoja ei ole rajattu, joten joisosassa on väljempää rivitaloaluetta. Korkeat puistot ulottuvat talojen pihoihin asti. talot on sijoitettu maaston kukkuloille, jolloin ta- Alueen rakentamisen aikana oli vallalla rationaali- lot näkyvät maisemassa pitkälle. Aluetta ei toteu- nen suuntaus, jonka seurauksena taloudelliset ja tettu alkuperäisen, pitkiin lamellitalonauhoihin tuotannolliset tavoitteet korostuivat, jolloin arkki- perustuvan suunnitelman mukaisena. tehtuuri ja ympäristö jäivät vähälle huomiolle. Lä- hiympäristössä on joitakin puutteita, jotka olisivat PAIKALLINEN IDENTITEETTI •• kuitenkin korjattavissa. Ennen lähiörakentamisen aikaa Lentävänniemi oli Pysäköinti on koostettu omille alueille, jolloin au- osa Lielahtea. Alueen liikenne kulkee edelleen Lie- toja ei ole tonteilla, mutta toisaalta laajat pysä- lahden kautta ja Lentävänniemi tukeutuu Lielah- köintikentät ovat ympäristössä häiritseviä. teen monissa kaupallisissa sekä julkisissa palveluissa. Metsäpuistoilla ja alueen rakentamattomilla rannoilla on tärkeä merkitys alueen luonnonläheisyy- den kokemisessa. Lentävänniemeä ympäröivä Nä- sijärvi antaa mahdollisuuden hyödyntää vesistöä sekä kesällä että talvella. Pyhällönpuisto on alueelle tärkeä kulkureitti ja alueen eri osia yhdistä- vä tekijä.

YMPÄRISTÖARVOT •• Rakennusten ja viheralueiden sijoittelu seuraa paikan maisemarakennetta. Pyhällönpuisto, monipuoliset virkistystoiminnot ja laajempi ranta-alueiden viherverkko on hyvin saavutettavissa. Autottomilla kerrostalokortteleiden alueilla on toimiva kevyenliikenteen raitti. Kasvillisuudella, kuten säilytetyillä lehtikuusiryhmillä ja pääkatu- jen pilarihaaparivistöillä, on luotu alueelle omaleimaista ilmettä. Tosin kerrostalokortteleiden piha- alueiden ilme on osin viimeistelemätön, säilytet- ty luonnonpuusto tarvitsee hoitotoimenpiteitä ja laajat paikoitusalueet jäsentelemättömiä.

86 PUNAINEN TEEMA: Aikakauden edustava asuinalue tai alueen osa, jossa al- kuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus. TOIMENPIDESUOSITUS Arkkitehtonisesti arvokkailla alueilla tulisi pyrkiä säilyt- tämään korttelirakenne, viherympäristö ja rakennusten alkuperäiset ominaispiirteet. Virheelliset rakenne- ratkaisut pyritään korjaamaan siten, että rakennusten arkkitehtoniset arvot säilyvät. Alueet ovat arkoja muutoksille.

Alueilla, joille ei ole osoitettu väriteemaa, tulisi huomioida kaupunkirakenteellinen kokonaisuus sekä rakennusten ja lähiympäristön ominaispiirteet.

87 KOHTEIDEN ARVOT / YHTEENVETO

4.1 RUOTULA 4.2 PELTOLAMMI 4.3 MULTISILTA 4.4 KAUKAJÄRVI

RUOTULA PELTOLAMMI MULTISILTA KAUKAJÄRVI I, II ALUEELLINEN YHTENÄISYYS • • • ALUEELLINEN YHTENÄISYYS • • • ALUEELLINEN YHTENÄISYYS • • ALUEELLINEN YHTENÄISYYS • • • • • • • • • • RAKENNUSKANNAN AJALLINEN YHTENÄISYYS RAKENNUSKANNAN AJALLINEN YHTENÄISYYS Multisillan kaupunginosa muodostaa Kaukajärvi on rakennettu kolmessa vai- Ruotulaa voidaan pitää Tampereen ensim- Peltolammi on rakennettu lähes kokonaan rakennuskannaltaan ajallisesti yhtenäi- heessa, joista jokainen muodostaa ase- mäisenä yhtenäisesti suunniteltuna ja to- 1960-luvun jälkipuolella. Alueen pohjois- sen 1970-luvun lähiön. Tampereen kau- makaavallisesti ja ajallisesti yhtenäisen teutettuna aluerakentamiskohteena. Pää- osassa on 70-luvun yhtenäinen rivitalo- pungin asemakaavaosastolla laadittu kokonaisuuden. Ensimmäinen, Kaukajär- osa alueen rakennuskannasta on valmis- alue. Alueella on tapahtunut vain vähäistä Multisillan lähiöasemakaava vahvistettiin ven etelärannan alue, rakennettiin vuo- tunut vuosina 1963 - 66. uudisrakentamista 2000-luvun alussa. vuonna 1968. Alueen tehokkuutta nos- sina 1964–67. Toinen vaihe, edellisestä tettiin 1970-luvun alussa. Lamellitalot on länteen sijoittuva alue rakennettiin vuoden KAUPUNKIRAKENTEEN OMINAISPIIRTEET KAUPUNKIRAKENTEEN OMINAISPIIRTEET sijoitettu mäkistä maastoa mukaillen kah- 1966 asemakaavakilpailun tuloksena pääosin 1968–73. Kaukajärvi I:n alue Ruotula edustaa 1950-luvulla kehittynyt- Peltolammin alueen rakennuskanta muo- deksi kokonaisuudeksi, joita erottaa Lem- Järvikadun-Haiharankadun alueella muo- tä puutarhakaupunkiajattelua, jossa oma- dostuu yhtenäisen arkkitehtuurin omaavis- pääläntie. Kummankin alueen reunamilla dostaa eheän, alueena hyvin säilyneen ko- kotitalot, rivitalot, lamelli- ja pistetalot on ta lamelleista, pistetaloista ja rivitaloista. on pientalokortteleita. Koulu, päiväkoti ja konaisuuden. Kaukajärvi II:ssa Juvankatu sijoitettu väljästi luonnonmuotoja mukai- Rakennukset sijaitsevat väljästi maaston liikekeskus sijaitsevat lähiön keskellä. levaan kortteliverkostoon. Alueen keskel- muotoja mukaillen, mutta silti suorakul- jakaa alueen kahteen osaan ja kaupalli- lä on suurehko puisto ja rakennusten lo- maisessa koordinaatistossa. Alueen kes- nen painopiste on siirtynyt Keskisenkadun maan on jätetty selkeät vihervyöhykkeet. kellä on liikekeskus johon liittyy mm. las- pohjoispuolelle. Ehein kokonaisuus löytyy Saarenvainionkadulta. Lisäksi alueen keskellä on pieni liikekeskus ten päiväkoti ja lähellä on myös edusta- ja lämpökeskus. Alueelle ei aikanaan tul- va seurakuntakeskus. Etelä- ja pohjois- lut koulua vaan yleistenrakennusten ton- osissa on pienet palvelukeskittymät. Kou- tille rakennettiin 1980-luvulla palvelukes- lutonteista toteutettiin vain toinen. Alueen kus, joka sopeutuu ympäristöön. ulkokehällä kulkee kokoojakatu, jolta on käynti asuntoalueelle tonttikatujen kautta. Peltolammin puistomaisessa ytimessä kulkee kevyen liikenteen reitti, samoin itäisten korttelialueiden lomassa. PAIKALLINEN IDENTITEETTI • • PAIKALLINEN IDENTITEETTI • • • PAIKALLINEN IDENTITEETTI • • PAIKALLINEN IDENTITEETTI • • • • • • • • • • Ruotula muodostaa omaleimaisen, ark- Peltolammilla on alueen synnystä lähtien Kaupunkirakenteesta johtuen Multisilta Kaukajärven I vaiheen alueelle antaa kitehtuuriltaan yhtenäisen asuntoalueen, toiminut aktiivinen kaupunginosayhdistys, ei muodosta samalla tavalla yhtenäistä leimansa rakennusten sijainti vanhan jota leimaa ympäristöstä huolehtiminen. joka on toimittanut omaa lehteä. Vaikka kokonaisuutta kuin viereinen Peltolammi. kartanoympäristön tuntumassa ja suuren Taloyhtiöt ovat pitäneet rakennukset ja alueella on sekä omistus- että vuokrata- Ostoskeskuksen palvelutaso on viime vuo- virkistysarvon omaavan Kaukajärven ran- ympäristön hyvässä kunnossa. Asukastoi- loja, on alueella selkeä identiteetti. Tämä sina laskenut. Myös vuokratalojen suureh- nalla. Yhteisöllisyys leimaa asuntoalueen minta on varsin vilkasta. Alueen palvelut kuvastuu muun muassa ympäristön hyvä- ko osuus lienee vaikuttanut asukaskannan ilmapiiriä, mikä näkyy hyvin hoidettuna ovat sen sijaan yksipuoliset. nä hoitona. vaihtuvuuteen. ympäristönä. Alueella on aktiivinen asukastoiminta. Kaukajärvi II -alueella sijaitsevat merkittä- vimmät julkiset palvelut. Juvankatu jakaa alueen kahteen luonteeltaan erilaiseen asuinympäristöön.

YMPÄRISTÖARVOT • • • YMPÄRISTÖARVOT • • YMPÄRISTÖARVOT • YMPÄRISTÖARVOT • • • • • • • • • • • Rakennusten sijoittelu mukailee maaston Rakennusten ja viheralueiden sijoittelu Multisillan viheralueiksi on säilytetty maas- Kaukajärvellä rakennusten ja puistoalu- muotoja. Korkeammat tornitalot piiloutuvat seuraa maaston muotoja. Säilytetyillä ton lakialueet. Puistot sijoittuvat asuin- eiden sijoittelussa on hyödynnetty alueen maisemassa kookkaiden puiden taakse. metsäalueilla ja puistoalueiden hyvällä alueen keskelle ja niiden kautta kulkee maisemarakennetta. Alue näkyy suurmai- Katutiloja rajaavat rivi- ja omakotitalojen saavutettavuudella on tärkeä merkitys kattava kevyenliikenteen verkosto. Suuren semassa omaleimaisena alueena. Pelkis- pensasaitarivit, jotka antavat alueelle puis- alueen omaleimaisuuden syntymiseen. korkeuseron vuoksi lähipuistoalueet eivät tettyjen rakennusryhmien vastakohtana tomaisen ja huolitellun ilmeen. Säilytetyn Lähipuistosta hyvät yhteydet Tampereen kuitenkaan ole välttämättä kaikkien tavoi- ovat monipuoliset istutukset. Haiharan luonnonpuuston vastakohtana on monila- eteläisen suuralueen viherverkostoon, jon- tettavissa ja puistoalue on kunnostuksen kartanoalue sulautuu osaksi puistoraken- jisia istutuksia. Alkuperäisen asemakaavan ka tärkeänä ydinalueena toimii Peltolam- tarpeessa. Kitinmäen alueella Perkkoon- netta. Alueelle on suunniteltu ja toteutettu mukaiset viheralueet ovat säilyneet hyvin. min ympäristö. Alueen kasvillisuus on osin puisto sijoittuu pääosin voimalinjan koh- monipuolisia puistoalueita. Puistoalueet Asuinalueen keskellä sijaitsee hoidettu ja huonokuntoista ja laajentuneet paikoitus- dalle. Lähipuistosta on kuitenkin hyvät liittyvät Tampereen kaakkoisen suuralueen monipuolinen Jaakonmäenpuisto. Alueel- alueet rikkovat pihapiirien ja keskeisen yhteydet Tampereen eteläisen suuralueen laajempaan viherverkkoon. ta on hyvät yhteydet Kauppi – Niihaman kevyenliikenteen raitin viihtyisyyttä. viherverkostoon, jonka tärkeänä ydinalu- monipuoliseen aluepuistoon. eena toimii Peltolammin ympäristö.

ARKKITEHTONISET ARVOT • • • ARKKITEHTONISET ARVOT • • ARKKITEHTONISET ARVOT • ARKKITEHTONISET ARVOT • • • • • • • • • • • • Ruotula on puhdasoppinen esimerkki Lähiöasemakaava vuodelta 1964 on Multisillan lähiöasemakaavaa täydennet- Arkkitehti Heikki Aitolan suunnittelema Otto-Iivari Meurmanin edustamasta var- toteutunut pääosin. Alueen urakoi koko- tiin jo alkuvuosina ja sellaisenaan se on Kaukajärvi I:n asemakaava edustaa ai- haisesta reformistisesta lähiöajattelusta, naan Rakennusliike Mattinen & Niemelä toteutunut varsin hyvin. Alueen vanhimmat kansa korkeatasoista lähiörakentamista. jota leimasi intiimi perussävy ja luonnon- ja rakennusten suunnittelusta vastasi kak- lamellikerrostalot ovat vuodelta 1969 ja Järvenrantarinteessä sijaitsevat pitkät läheisyys. Alueella toteutettiin ensi kertaa si arkkitehtitoimistoa, mikä on tuottanut pääosa rakennuskannasta periytyy 1970- lamellit, mäenharjanteen korkeammat Suomessa elementtitekniikkaa laajasti yhtenäisen kaupunkikuvan. Peltolammi luvulta. Multisillan rakennuskanta on ark- pistetalot ja etelärinteen porrastettu ri- omakotialueen rakentamisessa. Samojen edustaakin varhaisen, 1960-luvun lä- kitehtuuriltaan varsin yhtenäistä johtuen vitaloalue muodostavat tasapainoisen suunnittelijoiden ja urakoitsijan käyttämi- hiökauden väljää rakennustapaa, jossa siitä, että alueen rakentamisesta vastasi kokonaisuuden, jossa puistoalueilla on nen on johtanut yhtenäiseen arkkitehtuu- elementtitekniikka ei ole johtanut yksitoik- kaksi yhtiötä arkkitehteineen. Pohjois- näkyvä asema. Kartanoon johtava puis- riin. Varhaiselle elementtirakentamiselle koiseen yleisvaikutelmaan. Osittain tämä osassa rakennukset sijaitsevat eteläistä tokuja muodostaa alueen pääakselin. tyypillisesti rakennusten julkisivut ovat johtuu eri rakennustyyppien – lamellitalo- osaa väljemmin. Molempien osa-alueiden Alueen rakennusten suunnittelusta vas- varsin vaihtelevia. Myös rakennusten väri- jen, pistetalojen ja rivitalojen tasapainoi- rakennuskanta kuvastaa ajan elementtira- tasi kolme arkkitehtitoimistoa, mikä on tys erityisesti pistetaloissa aikaansaa aika- sesta suhteesta. Myös rakennusten loivat kentamisen niukkalinjaista arkkitehtuuria. osaltaan johtanut yhtenäiseen ilmeeseen. kaudelle tyypillistä elävyyttä.Rakennusten harjakatot lieventävät elementtitekniikkaan Multisillan koululla ja päiväkodilla on ark- Viime vuosien perusparannustoimet eivät peruskorjaus on tehty alkuperäistä arkki- liitettyä laatikkomaisuutta. Rakennushisto- kitehtonisia arvoja aikakautensa edustavi- ole kuitenkaan kaikilta osin kunnioittaneet tehtuuria vaalien. rialliselta kannalta merkittävää on se, että na rakennuksina. alkuperäistä arkkitehtuuria. Peltolammilla toteutettiin ensi kertaa Suo- Arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntyneen messa 3M-modulia. Kaukajärvi II-alueen asemakaavallinen ra- Rakennuskanta on pääosin säilyttänyt al- kenne perustuu ruutukorttelirakenteeseen. kuperäiset piirteensä. Joissakin asuntoyh- Arkkitehtonisesti yhtenäisen kokonaisuu- tiöissä on toteutettu julkisivujen lämpöeris- den muodostaa korttelissa 6180 arkkitehti tys tavalla, joka on häivyttänyt 60-luvun Aitolan suunnittelema lamellitalojen ryh- betoniarkkitehtuurin. Seurakuntatalo on mä vuosilta 1969–72. Juvankadun län- edustava esimerkki aikakautensa arkki- sipuolisten lamellitalojen arkkitehtuuri on tehtuurista. muuttunut peruskorjausten tuloksena.

88 4.5 TESOMA 4.6 LENTÄVÄNNIEMI

ANNALA TESOMAJÄRVI, RISTIMÄKI, IKURI TOHLOPPI LENTÄVÄNNIEMI • • • • • • • • • • ALUEELLINEN YHTENÄISYYS • • ALUEELLINEN YHTENÄISYYS • • ALUEELLINEN YHTENÄISYYS • • ALUEELLINEN YHTENÄISYYS • • Kaukajärven suunnittelun kolmas vaihe, Tesoman alueen rakentaminen alkoi Risti- Tohlopissa yhtenäiset rivitalokortteleiden Lentävänniemi on yhtenäisesti rakennet- Annala, sai asemakaavan 1973. Alue ra- mäen alueella 1960-luvun keskivaiheilla. kokonaisuudet 1960- ja 70-lukujen vaih- tu 1970-luvun lähiö. Alueen ensimmäiset kennettiin 1970- ja 1980-lukujen kulues- Ristikukkula korttelissa 3811 sekä korttelit teesta antavat perusleiman kaupungin- kerrostalot Vähäniemenkadulle valmistui- sa. Ruutukorttelit muodostavat yhtenäisen 3812, 3807, 3809 ja 3815 muodostavat osalle. vat 1967 ja seuraavat valmistuivat 1971 ja eheän kokonaisuuden, jota reunustaa kukin yhtenäisiä 1960-luvun kerrostaloko- kaupan läheisyyteen. maastoon vapaammin sijoittuvat korttelit. konaisuuksia. Länsi-Tesomassa yhtenäinen Aluerakenne pohjautuu puhdaslinjaisesti seitsen- ja kolmikerrosten lamellitalojen lähiön ideaalimallin eli Olli Kivisen kehit- ryhmä muodostaa vaikuttavasti kaartu- tämään keuhkokaavion mukaiseen raken- van kokonaisuuden Virontörmänkadun teeseen. Alueella on ulkosyöttöinen katu- varrella. verkko, alueella sijaitsevat keskeisesti Py- hällönpuisto ja myös palvelut. Kaupan lä- heisyydessä rakentaminen on tiiviimpää ja pohjoisosassa on väljempää rivitaloaluetta. Korkeat talot on sijoitettu maaston kukkuloille, jolloin talot näkyvät maisemassa pitkälle. Aluetta ei toteutettu alkuperäisen, pitkiin lamellitalonauhoihin perustuvan suunnitelman mukaisena.

• • • • • • • • • PAIKALLINEN IDENTITEETTI • • PAIKALLINEN IDENTITEETTI • • PAIKALLINEN IDENTITEETTI • • PAIKALLINEN IDENTITEETTI • • Annalan asuntoalue liittyy historialliseen Tesoma rakentuu useasta asuinalueko- Tohlopin alueen luonnonläheistä identi- Ennen lähiörakentamisen aikaa Lentävän- maatalousmaisemaan. Kerrostalokorttelei- konaisuudesta ja pääosa palveluista on teettiä korostavat läheiset puistoalueet. niemi oli osa Lielahtea. Alueen liikenne ta leimaa jonkinasteinen hoitamattomuus. keskittynyt Tesomankadun ja Tesoman Myös järven läheisyys ja uimaranta on tu- kulkee edelleen Lielahden kautta ja Len- Alue liittyy olennaisena osana Kaukajärven valtatien risteykseen. Alueella on aktiivis- kevat mielikuvaa. Koska Tohlopin alueelta tävänniemi tukeutuu Lielahteen monissa kokonaisuuteen. ta asukastoimintaa, mikä on ollut omiaan puuttuu palvelut, niin alue ei muodostu it- kaupallisissa sekä julkisissa palveluissa. yhdistämään muutoin melko hajanaista senäiseksi asuinalueeksi vaan se kiinnittyy Metsäpuistoilla ja alueen rakentamatto- kaupunkirakennetta. osittain Lamminpään ja osittain Tesoman milla rannoilla on tärkeä merkitys alueen asuinalueisiin. luonnonläheisyyden kokemisessa. Len- tävänniemeä ympäröivä Näsijärvi antaa mahdollisuuden hyödyntää vesistöä sekä kesällä että talvella. Pyhällönpuisto on alueelle tärkeä kulkureitti ja alueen eri osia yhdistävä tekijä. • • • • • • • • • YMPÄRISTÖARVOT • • YMPÄRISTÖARVOT • • YMPÄRISTÖARVOT • • YMPÄRISTÖARVOT • • Annalan maisemaelementtejä ovat säilynyt Tesoman ja Ristimäen asuinalueilla moni- Tohlopin asuinalueella monipuoliset viher- Rakennusten ja viheralueiden sijoittelu Juvan tilan rakennusryhmä, Houkanojan puoliset viheralueet ilmentävät hyvin aluei- alueet ilmentävät hyvin alueen luontoa ja seuraa paikan maisemarakennetta. Pyhäl- purokäytävä sekä Hikivuoren alue. Asuin- den luontoa ja ovat asukkaiden saavutet- ovat asukkaiden saavutettavissa. Virkistys- lönpuisto, monipuoliset virkistystoiminnot alueen reunalta avautuu tärkeä näkymä tavissa. Virkistysreittiyhteydet ovat kuitenkin reittiyhteydet ja -toiminnot ovat kuitenkin ja laajempi ranta-alueiden viherverkko on alas laaksoon ja Kaukajärven asuinalu- paikoin puutteelliset. Rakennusryhmien paikoin puutteelliset. Rakennusryhmien hyvin saavutettavissa. eelle. Alueen läpi kulkee toimiva kevyen- piha-alueilla on monilajisia puuistutuksia piha-alueilla säilytetyt luonnonmetsäalu- Autottomilla kerrostalokortteleiden alueilla liikenteen raitti, joka yhdistää puistoalueet ja korttelikohtaisia leikkialueita. Rakennus- eet, maastonmuodot ja moreenilohkareet on toimiva kevyenliikenteen raitti. Kasvil- ja palvelut. Muuten katukuva ja rakennusryhmien lomassa säilytetyt luonnonmetsä- antavat alueelle ominaispiirteet. Osin lisuudella, kuten säilytetyillä lehtikuusiryh- ryhmien piha-alueet ovat viherrakenteel- alueet, maastonmuodot ja moreenilohka- kerrostaloalueiden piha-alueet ovat pel- millä ja pääkatujen pilarihaaparivistöillä, lisesti hyvin pelkistettyjä. Pysäköintialueet reet antavat alueelle ominaispiirteet. kistettyjä ja tilaa vievät jäsentelemättömät on luotu alueelle omaleimaista ilmettä. sijaitsevat korttelirakenteessa näkyvillä Autottomien kortteleiden haittapuolena paikoitusalueet. Tosin kerrostalokortteleiden piha-alueiden paikoilla ja ne on koostettu ympäristöä ovat jäsentelemättömät laajat paikoitus- ilme on osin viimeistelemätön, säilytetty häiritseviksi kentiksi. alueet. Ostoskeskuksen ympäristöä ei ole luonnonpuusto tarvitsee hoitotoimenpitei- jäsennelty viherrakentamisella lainkaan. tä ja laajat paikoitusalueet jäsentelemät- tömiä. • • • • • • • • • ARKKITEHTONISET ARVOT • • ARKKITEHTONISET ARVOT • • ARKKITEHTONISET ARVOT • • • ARKKITEHTONISET ARVOT • • Annalan alueen pohjoisreunalla sijaitsevat 1963 perustettu Ristikukkula oli Tampe- Tohlopissa arkkitehti Pekka Ilveskosken Alue on säilynyt alkuperäisen kaltaisena. matalat 1970- ja 1980-lukujen rivitalo- reen ensimmäinen asunto-osuuskunta ja suunnittelemat rivitalokorttelit 2210, 2211 Rakennuksissa on peruskorjaustarvetta ja alueet, mutta pääosa rakennuskannasta yksi maan varhaisimpia. Arkkitehti Aarne ja 2212 edustavat 1960-luvun konstruk- osaan on tehty joitakin muutoksia. muodostuu laajahkosta ruutukaavakort- Heinon suunnittelema viuhkamaisesti sijoi- tivistista suuntausta. Kokonaisuus on ark- Alueen arkkitehtuurin arvot ovat pääosin teleiden alueesta. Annalan kerrostalot ja tettu elementtirakenteisten lamellitalojen kitehtonisesti merkittävä. Samoin Arkkiteh- aluerakenteessa, eikä niinkään yksittäi- rivitalot ovat arkkitehtuuriltaan ajankoh- ryhmä lukeutuu aikansa vaikuttavimpiin titoimisto Olavi Suvitie ja Taito Uusitalon sissä rakennuksissa. Liikekeskus ja koulu dalle tyypillisiä ja tavanomaisia. Raken- asuntoalueisiin. Myös korttelin 3812 la- suunnittelema kortteleiden 2201 ja 2202 ovat edustavia esimerkkejä aikakautensa nukset ovat arkkitehtuuriltaan niukkalin- mellitalojen kokonaisuus suurine yhteis- väljä rivitaloalue vuodelta 1970 on vihrei- rakentamisesta. Pistetalojen ja lamellita- jaisia, mutta ne muodostavat alueellisesti pihoineen on korttelirakenteeltaan varsin ne piha-alueineen hyvä esimerkki aikansa lojen maastollinen sommittelu ja avoin yhtenäisen ja ehyen kokonaisuuden. Ra- harvinainen, mutta rakennuksiltaan tyypil- pientaloarkkitehtuurista. Kokonaisuuteen korttelirakenne toteuttavat metsälähiön kennuksissa ja ympäristössä alueen ikään- linen 1960-luvun alue. Rakennusten ilme kuuluu liikerakennus ja lämpökeskus. mukaisia tavoitteita. Tontteja ja puistoja ei tyminen näkyy peruskunnostuksen tarpee- on muuttunut perusparannusten myötä. ole rajattu, joten puistot ulottuvat talojen na. Tyypillisten 1970-luvun lamellitalojen Korttelit 3807 ja 3809 sekä Virontörmän- pihoihin asti. perusparannus ja täydennysrakentaminen kadun varrella olevat korttelit edustavat Alueen rakentamisen aikana oli vallalla on käynnistynyt. mittakaavaltaan massiivisempia koko- rationaalinen suuntaus, jonka seuraukse- naisuuksia. Vesitornin, koulun, kirkon ja na taloudelliset ja tuotannolliset tavoitteet korttelin 3807 muodostama kokonaisuus korostuivat, jolloin arkkitehtuuri ja ympä- on arkkitehtonisesti merkittävä. Kohman- ristö jäivät vähälle huomiolle. Lähiympä- kaaren itäosassa korttelissa 3800 sijaitse- ristössä on joitakin puutteita, jotka olisivat va rivitalokokonaisuus on arkkitehtonisesti kuitenkin korjattavissa. edustava. Pysäköinti on koostettu omille alueille, jolloin autoja ei ole tonteilla, mutta toisaalta laajat pysäköintikentät ovat ympäristössä häiritseviä.

Kirjallisuutta – käytetyt lähteet:

KAUKAJÄRVI • Kaukajärvi: korttelikortit 1.12.2009. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos. Suunnittelupalvelut. Yleiskaavoitus. • Aura Seppo, Ylinen Helena,Ylönen Ari, 1999. Lähiön sosiaalinen kehittäminen. Tampereen Teknillinen Korkeakoulu, Arkkitehtuurin osasto. • Peltonen, Pertti 1966. Aluerakentamista Tampereen Kaukajärvellä. Rakennustaito 20/1966. • Riihonen, Eeva 1995. Kaukajärven tarinoita. Tampereen kaupunginosat –julkaisusarja, osa VI. Kaukajärviseura ja Tampereen kaupunki 1995. • Kaukajärven uutiset ,toukokuu 2005 s. 8-9, joulukuu 2005 s.9 • Tampereen kaupunki. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008, kohdekortit 27 ja 28. • Tampereen kaupunki. Kaukajärvi - Rantapuisto, suunnitelmapiirros 1971 • Tampereen kaupunki. Isolammenpuisto, vihersuunnitelma 1978

LENTÄVÄNNIEMI • Lentävänniemi 1970-luvun Tamperetta. Rakentaminen alkaa syksyllä 1970. Tammerkoski 1970. • Kontio Erkki, Bonsdorﬀ Lars 1968. G.A. Serlachius Oy 1868-1968 • Lehtonen Simo 2005. Lielahti silloin, ennen… • Miilunpalo Seppo 2000. Juhlavuoden kronikka, Niemen kaupunginosa ja omakotiyhdistys vuosina 1950-2000, • Mäenpää Ulla 1995. Muistoiksi muuttunut aika, kertomuksia Lielahdesta, • Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Liiton Lielahden osasto n:o 6. ry:n 60-vuotis juhlajulkaisu, 1977 (ei tekijätietoa) • Randell Seppo 1997. Näköala Vainiolta, Lielahden kaupunginosakirja • Tyrkkö Martti 1967. Ylöjärven historiaa • Tampereen kaupunki. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008, kohdekortit 52.

PELTOLAMMI JA MULTISILTA • Heino, Aarne 1966. Tampereen Peltolammin asuntoalueen kokonaissuunnitelma. Rakennustaito 20/1966. • Koivu, Sirpa 1997. Peltolammikartoitus. 1997. • Lehtonen, Tapio 1990. Peltolammin alueen kasvillisuus. Tampere. • Peltolammi: korttelikortit 1.12.2009. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos. Suunnittelupalvelut. Yleiskaavoitus. • Peltolammi. Peltolammiseuran tiedotuslehti 1969–. • Peltolammin asumalähiö rakenteille. Tammerkoski 1966. • Reinikainen, Juha 1999. Eränkäynnistä aluerakentamiseen : Peltolammi, Multisilta, Lakalaiva. Tampereen kaupunginosat –julkaisusarja, osa XVI. Peltolammi-seura ry ja Tampereen kaupunki. 1999. • Tampereen kaupunki. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008, kohdekortit 34 ja 35.

RUOTULA • Peltonen, Pertti 1964. Elementtirakentaminen Tampereella. Rakennustaito 11/1964. • Ruotula: korttelikortit 11.11.2009. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos. Suunnittelupalvelut. Yleiskaavoitus. • Tampereen kaupunki. Ruotulan puisto, suunnitelmapiirros 1960-luvun loppu (ei päivätty) • Tampereen kaupunki. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008, kohdekortit 16 ja 26.

TESOMA • Raitio, Raine, Tesoma. Lähiöelämää Länsi-Tampereella. Tesoman kaupunginosakirja. Tampere 2004. • http://www.mansetori.fi /index.php?option=com_content&task=view&id=202&Itemid=183 -Tesoman kaupunginosan historiaa • Tampereen kaupunki. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008, kohdekortit 48 ja 49. • Tampereen kaupunki. Kohmanpuisto, suunnitelmapiirros 1960-luvun loppu (ei päivätty) YLEISTÄ: • Aitola, Heikki 1994. 35 vuotta arkkitehdin työtä. Hämeenlinna. • Alapeuso, Aaro 1968. Kaupunki kannaksella. Tampereen kaavoituksen peruspiirteitä. Tammerkoski 1968. • Alapeuso, Aaro 1972. Sodan jälkeisen Tampereen suunnittelua. Tammerkoski 1972. • Chudoba Minna 2007. Desentralisaatiosta hajakeskitykseen –kaupunkikirurginen mattoveitsi lähiöitä luomassa. Yhdyskuntasuunnittelulehti 2007:2 • Hankonen, Johanna 1994. Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Suunnittelujärjestelmän läpimurto suomalaisten asuntoalueiden rakentumisessa 1960-luvulla. Otatieto Oy, Gaudeamus. Tampere: Tampereen teknillisen korkeakoulun Arkkitehtuurin osasto. • Helamaa, Erkki 1992. Kun Suomea valmiiksi rakennettiin, asuntosuunnittelua 1940–1980. Arkkitehdin työ. • Suomen Arkkitehtiliitto 1892–1992. Toim. Pekka Korvenmaa. Helsinki: Suomen Arkkitehtiliitto. • Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto 2009. Siltamäen kontaktikaupunki. Inventointi, arvotus, kehittämisperiaatteet, korjaustapaohjeet. Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2009:3 • Hurme, Riitta 1991. Suomalainen lähiö Tapiolasta Pihlajamäkeen. Bidrag till kännedom av Finlans natur och folk. Utgivna av Finlands Vetenskaps-Societeten 141. Helsinki. • Hurme, Riitta 1991b. Asuntorakentamisen murrosvaiheita 1940-luvulta 1960-luvulle. Betoni Suomessa 1860–1960. Helsinki: Suomen Betoniyhdistys. • Hurtta, Heikki, 2008. Kuusikymmenvuotias lähiö. Helsingin Sanomat 13.1.2008. (http://www.kotus.fi /index.phtml?s=2494) • Hytönen, Yki – Seppänen, Matti 2009. Tehdään elementeistä. Suomalaisen betonielementtirakentamisen historia. Helsinki: Betonituote Oy. • Iisakkila, Leena 1978. Perustietoa maisemaan vaikuttavista luonnontekijöistä. Espoo: Ota-kustantamo. • Jalkanen, Kajaste, Kauppinen, Pakkala, Rosengren 1997. Asuinaluesuunnittelu. Rakennustieto Oy. • Kahri, Esko – Pyykönen, Hannu 1994. Asuntoarkkitehtuuri ja –suunnittelu. Helsinki: Rakennustieto Oy. • Kerrostalot 1880-1940. Petri Neuvonen, Erkki Mäkiö, Maarit Malinen. Rakennustieto 2002. • Kivinen, Olli 1957. Hämeenlinna Yleiskaava. • Lindh, Tommi 2001. Ensimmäiset lähiöt – alku aluerakentamiselle. Rakennusperintömme, kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö – Museovirasto – Rakennustieto Oy. Helsinki. • Louhivaara Maija 1999. Tampereen kadunnimet. Tampereen museoiden julkaisuja 51 • Maula, Jere 1971. Keskisuurten suomalaisten kaupunkien ja kaupunkisuunnittelun tila ja tulevaisuudennä- kymät 1970-luvun alkaessa. Teknillinen korkeakoulu, TKK, Yhteiskuntasuunnittelun laitos. Julkaisu 6/1971. • Maula, Jere 1986. Kaupunkien rakentaminen. Hämeen historia V. Toisen maailmansodan jälkeinen aika. Hämeenlinna: Hämeen Heimoliitto. • Meurman, Otto–I 1947. Asemakaavaoppi. Helsinki. • Mäkelä, Pekka 1985. Läpi harmaan kiven. Kertomus MNK Rakennusosakeyhtiön toiminnasta 1950–1985. Jyväskylä. • Mäkio, Erkki et al. 1990. Kerrostalot 1940-1960. Rakennustietosäätiö, Helsinki. • Mäkio, Erkki et al. 1994. Kerrostalot 1960-1975. Rakennustietosäätiö, Helsinki. • Mäkio, Erkki 1994. Rakennustekniikan murros. Sankaruus ja arki – Suomen 50-luvun miljöö. Heroism and the everyday – Building Finland in the 1950´s. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo. • Neuvonen, Petri 2009. Kerrostalojen julkisivukorjaus. Julkisivun ominaispiirteet ja korjaustavan valinta. Ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 37/2009. • Niskanen, Aino 1989. Kokeilujen aika. Betoni 1949- ja 50-lukujen arkkitehtuurissa. Tehdään betonista. Betoni suomalaisessa arkkitehtuurissa. Suomen betoniteollisuuden keskusjärjestö 1929 – 1989. Helsinki: Rakennustaiteen museo. • Norri, Marja-Riitta 1989. Betoniin valettu hulluus – asuntorakentamisesta 1960–70 luvuilla. Tehdään betonista. Betoni suomalaisessa arkkitehtuurissa. Suomen betoniteollisuuden keskusliitto 1929–1989. Helsinki: Rakennustaiteen museo. • Näsi Juha, Näsi Salme 1990. Tamperetta rakentamassa, Asuntokeskuskunta Tampereen Haka 50 vuotta • Pihlajamäen arvot ja aatteet : suojelun viitekehystä hakemassa / toim. Riitta Salastie. Helsinki : Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2003. 165 s. (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu ; 2003:5) • Rasila, Viljo 1992. Tampereen historia IV. Vuodesta 1944 vuoteen 1990. Tampereen kaupunki 1992. • Staff ans, Aija 2004, Vaikuttavat asukkaat. Vuorovaikutus ja paikallinen tieto kaupunkisuunnittelun haasteina. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja A 29. Espoo 2004. • Staff ans, Aija 2009, Paikallisuus suunnitteluarvona. Kannattaako kuunnella? Joy-seminaari Tampereella 26.9.2009. • Suomalaista kaupunkiarkkitehtuuria – Finnish town planning and architecture / Jussi Kautto, Ilkka Holmila, Jukka Turtiainen. Suomalaista kaupunkiarkkitehtuuria. Helsinki : Suomen rakennustaiteen museo, 1990. • Tallqvist, Tore 1989. Draamaa, proosaa, runoutta. Puhtaaksivalettu betoni suomalaisessa rakennustaiteessa vuosina 1960–1980. Tehdään betonista. Betoni suomalaisessa arkkitehtuurissa. Suomen betoniteollisuuden keskusliitto 1929–1989. Helsinki: Rakennustaiteen museo. • Tampere: Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008. Tampereen kaupunki. Suunnittelupalvelut. Selvitykset ja arvioinnit 2008. Maankäytön suunnittelu, julkaisuja 1. • Tampereen Hakan tämän vuoden tuotanto noin 600 asuntoa. Tammerkoski 1969. • Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö, julkaisuja 2/98. Tampere. • Tampereen kaupunki rakentaa vuokra-asuntoja tehostetulla vauhdilla. Tammerkoski 1969. • Tampereen tilastollinen vuosikirja 1971, 1985 • Tamperelaiset, tehdaskaupungin väestö, alue ja asuminen 1918-1940, Keskinen Jouni, Peltola Jarmo, Suodenjoki Sami • Tuominen, Laura 1992. 1900-luvun rakennusperintö. Luettelointi- ja suojelukysymyksiä. Ympäristöministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, Helsinki. Selvitys 8/1992. • Tuominen, Laura 2001. Arvot ja arvottaminen. Rakennusperintömme, kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö – Museovirasto – Rakennustieto Oy. Helsinki. • Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979 : inventointiraportti / Amanda Eskola. Vantaa : Vantaan kaupunki, 2002. • Vuorela, Pertti 1991. Rakennetun ympäristön suunnittelun johtavista periaatteista Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Rakennetun ympäristön kauneus ja laatu. VTT Tiedotteita 1234. • Vuosaari, Uutelan rakennetun ympäristön arvot / Riitta Salastie, Raisa Kinnunen-Siirola. Helsinki : Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2003.

HAASTATTELU: • Teollisuusneuvos Aarre Mattisen haastattelu 7.12.2009