Sektori-inventointi Espoon koulut

Espoo

2017 Tilaaja Espoon kaupunki, Tilapalvelut-liikelaitos

Ohjausryhmä Juha Iivanainen, Tilapalvelut-liikelaitos, hankekehityspäällikkö Juha Hovinen, sivistystoimi, suunnittelupäällikkö Maarit Henttonen, kaupunginmuseo, tutkimuspäällikkö Jyri Vilja, kaupunginmuseo, intendentti Marja Sahlberg, kaupunginmuseo, intendentti, arkkitehti

Konsultti ark-byroo Oy Kustaankatu 3, 00500 Helsinki www.arkbyroo.fi [email protected] 010 2350 566

Työryhmä Marianna Heikinheimo, TkT, arkkitehti SAFA, vastaava tutkija Johanna Nordman, arkkitehti SAFA, tutkija Anne Vähätalo, arkkitehti SAFA, tutkija Noora Laak, TkK, arkkitehtiopiskelija, avustava tutkija Anna Solin, TkK, arkkitehtiopiskelija, avustava tutkija Kerttu Loukusa, arkkitehti, avustava graafikko, valokuvien käsittely Atte Karttunen, graafikko, valokuvaus (mainittu AK), ulkoasu

Etukannen kuva Pallonheittoa Aarnivalkean kansakoulun pihalla. EKM.

Takakannen kuva Kaitaan koulu kuvattuna 2016. Kuva AK/ark-byroo 2016.

Suoritusaika Kesäkuu 2016–tammikuu 2017

© Arkkitehtitoimisto ark-byroo

Asiasanat Espoon kaupunki, koulu, kansakoulu, peruskoulu, opettaja-asuntola, Espoon koulujen sektori-inventointi, 1900- luku, arkkitehtuuri, pihapiiri Sisällys

1. Johdanto ...... 4

2. Koulurakentamisen normit ...... 11

3. Espoon koulu­arkkitehtuurin vuosikymmenet ...... 22 3.1. 1910-luku ...... 24 3.2. 1920-luku...... 29 3.3. 1930-luku ...... 32 3.4. 1940-luku...... 36 3.5. 1950-luku...... 42 3.6. 1960-luku...... 55 3.7. 1970-luku...... 63 3.8. 1980-luku...... 69

4. Arvottaminen...... 75 4.1. Arvottamisen kriteerit ...... 75 4.2. Espoon koulujen arvottaminen ...... 77 4.3. Johtopäätöksiä ...... 84

5. Lähdeluettelo ...... 86

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

3 1. Johdanto

Espoon koulujen sektori-inventoinnin kohteena ovat erottamaan paikkakunnan koulurakentamisen ennen vuotta 1990 rakennetut koulurakennukset, ominaispiirteitä. Tavoitteena on siten koota yleis- niiden opettaja-asuntolat ja pihapiirit, kaikkiaan 82 kuvaa Espoon koulujen arkkitehtuurista, typologi- kohdetta. Kouluja korjataan jatkuvasti ja niitä kehi- sesta kehityksestä ja rakentamisen laajuudesta eri tetään oppimisympäristöinä. Espoon ennen vuotta vuosikymmenillä. 1990 rakennettujen koulujen sektori-inventoinnin Kenttäkatselmuksissa kouluympäristöjä on tarkoituksena on piirtää yleiskuvaa espoolaisten verrattu alkuperäisiin suunnitelmiin ja muutossuun- koulujen kulttuurihistoriallisista arvoista ja siten nitelmiin sekä ulkoa että sisältä havaintoja tehden. tukea kaavoitusta sekä yksittäisten koulujen korja- Tämän työn kohteena olevat koulut on arvotettu us- ja muutoshankkeiden suunnittelua. säilyneisyyden, kaupunkikuvallisten, historiallisten Inventointi käsitti kenttätyön valmisteluvaiheen ja arkkitehtonisten arvojen perusteella kolmeen sekä varsinaisen kenttätyön ja jälkityön. Kenttätyön luokkaan. Arviointimenetelmä on selostettu tarkem- valmisteluvaiheessa kohteista kerättiin taustatietoa min luvussa 4. Kauko-kokoelmahallintajärjestelmää arkisto- ja kirjallisuustutkimuksen avulla. Kenttä- on täytetty Espoon kaupunginmuseon arviointime- työn aikana konsultti inventoi kohdekoulut sekä netelmää käyttäen. Museon ylläpitämässä tieto- sisältä että ulkoa verraten paikan päällä tehtyjä kannassa kouluja ei tarkastella omana ryhmänään, havaintoja taustatietoihin. Jälkityövaiheessa taus- toisin kuin tässä raportissa. toituksen ja inventoinnin tulokset syötettiin Espoon Inventointi tarkastelee paitsi koulurakennuksia, kaupunginmuseon Kauko-kokoelmahallintajärjestel- niiden yhteyteen rakennettuja opettaja-asuntoloita mään. Arvottaminen suoritettiin kenttätyövaiheen ja koulujen pihapiirejä. Inventoinnin piiriin kuului jälkeen yhteistyössä ohjausryhmän kanssa konsultin yhteensä 22 opettaja-asuntolaa, joista kuusi sijaitsi tuottaman alustavan arvion pohjalta. Tämä raportti koulurakennuksessa tai sen siivessä. Osa asunto- on inventoinnin ja arvotuksen yhteenveto. Kouluista loista käsiteltiin itsenäisinä inventointikohteinaan, on inventoinnissa käytetty niiden nykyisiä suomen- osa inventoitiin koulun pihapiirin osana.3 Lisäksi ja ruotsinkielisiä nimiä. inventoitiin yksi itsenäinen talonmiehen asunto. Kenttätyövaiheessa ulkopuolelle rajattiin neljä Kolmen inventoinnin piiriin kuuluneen koulun opet- koulua, jotka on purettu.1 Kyseisistä kouluista täy- taja-asuntola oli purettu. dennettiin Kauko-kokoelmahallintajärjestelmään Koulupihat ja niihin lukeutuvat rakennukset kuitenkin taustatiedot. Tarkastelun ulkopuolelle inventoitiin osana koulujen sektori-inventointia. rajattiin kokonaan koulut, jotka toimivat alun perin Kirjallisuustutkimus tuotti jonkun verran tietoa muuhun käyttöön rakennetussa rakennuksessa. koulupihojen suunnittelua ohjanneista normeista, Inventointiin ei myöskään otettu ennen 1910 raken- mutta ei kokonaisvaltaista näkemystä aiheesta. nettuja Espoon vanhimpia kouluja, jotka eivät enää Inventointi kohdistui pääasiassa rakennuksiin ja nii- toimi kouluina.2 den pihapiireihin. Pihat on käsitelty Kauko-kokoel- Tässä inventoinnissa espoolaista koulurakenta- mahallintajärjestelmän edellyttämässä laajuudessa, mista käsitellään vuosikymmenittäin suhteessa kou- mutta niitä ei ole varsinaisesti tarkasteltu omana lusuunnittelun normeihin ja ihanteisiin. Espoolaisia kokonaisuutenaan. kouluja tarkastellaan yleistä taustaa vastaan pyrkien Historiatietoa espoolaisista kouluista on saa- tavilla vaihtelevasti. Useista kouluista on laadittu historiikkeja, mutta niistä vain osa on tallennettu 1 Revontulen koulu purettiin 2008, Auroran koulu purettiin 2015. Purettuihin kuuluvat myös Mårtensbron koulu ja Espoon kaupunginarkiston kokoelmiin. Tämän Hakalehdon koulu. 2 Lagstadin koulu 1873, Träskändan koulu 1891, Matasaaren koulu 1896, Mankkaan koulun rakennukset 1901 ja 1932, 3 Koulun pihapiirin osana käsiteltiin kahdeksan Gumbölen koulu 1908, Smesdsbyn koulu 1910, Kauklahden asuinrakennusta, jotka liittyvät Viherkallion, Karhusuon, kansakoulu 1912, Träskbyn koulu 1919 ja Björkbackan koulu Friisilän, Karamalmin, Merisaappaan, Lintuvaaran, 1919. Härö 1991. Laajalahden ja Mattlidenin kouluihin.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

4 1. Johdanto

Rödskogs skola lukeutuu Espoon vanhimpiin, alkuperäisen käyttötarkoituksensa säilyttäneisiin kouluihin. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

5 1. Johdanto raportin yhteyteen on koottu koulukohtainen Työn ensimmäisessä luvussa esitellään työn kirjallisuusluettelo historiikeista ja kyseisiä kouluja kohderajaus ja tehtävänanto sekä keskeiset lähteet. käsittelevistä kirjallisista lähteistä. Useista kouluis- Toinen luku taustoittaa suomalaisen kouluraken- ta on tehty rakennushistoriaselvityksiä koulura- tamisen normeja ja muita rakentamiseen vaikutta- kennusten korjaus- ja muutostöiden tueksi. Tiedot neita tekijöitä. Kolmas luku käsittelee espoolaisen selvityksistä on niin ikään liitetty kirjallisuuslu- kouluarkkitehtuurin kehitystä vuosikymmenittäin etteloon. Tässä inventoinnissa on myös arvioitu 1910-luvulta 1980-luvun loppuun saakka. Kussakin koulukohtaisesti rakennushistoriaselvityksen alaluvussa on kuvailtu Espoon koulurakentamista laatimisen tarvetta. kyseisellä vuosikymmenellä ja pyritty rinnastamaan Suomalaista kouluarkkitehtuuria ei ole tutkittu sitä ajankohdan arkkitehtuuri-ilmiöihin ja koulura- kattavasti. Professori, taidehistorioitsija Henrik Li- kentamisen normeihin. Kultakin vuosikymmeneltä liuksen tutkimus käsittelee maamme varhaisimpien on esitelty tarkemmin yksi edustava koulu, jossa koulurakennusten arkkitehtuuria rajautuen itsenäi- kiteytyy syntyajankohdalleen tyypillisiä piirteitä. syyden aikaan.4 Espoolaista kouluarkkitehtuuria ja Neljännessä luvussa on selostettu kouluinventoin- koulujen historiaa ovat tutkineet professori, kasva- nin arvottamisen perusteet ja esitetty yhteenveto tustieteilijä Veli Nurmi Espoon kaupunginmuseon arvioinnista. Luku sisältää myös tämän inventoinnin julkaisemassa teoksessa Espoon kansakoulut sekä tuloksena tehtyjä johtopäätöksiä espoolaisen koulu- TkT, arkkitehti Kari Jormakka Espoon kaupungin arkkitehtuurin arvoista. julkaisemassa tutkimuksessa Sydämellistä yhteis- elämää: Espoon koulutaloja 1873–1990.5 Myös TkT, arkkitehti Leena Makkosen tutkimus, Helsingin kau- punkisuunnitteluviraston julkaisema raportti Opin- tiellä: Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–19806 on ollut tärkeä tietolähde ja verrannaisteos tälle inventoinnille. Koulurakennusten muutosta ja kou- lurakentamista ohjanneita normeja valottivat lisäksi Espoon kaupunginmuseon julkaisu Espoon koulujen historiaa, Pauli Palvan artikkeli ”Kansakouluraken- nukset vuosisadan aikana”,7 arkkitehti Sirkka-Liisa Jetsosen 1950-luvun julkista rakentamista käsitte- levä artikkeli,8 sekä suunnittelevien arkkitehtien Arkkitehti-lehden artikkelit 1950–1970-luvulta. Espoon rakennusvalvonnan lupa-aineistot muodostivat kaikkein keskeisimmän lähdeaineiston itse koulurakennusten lisäksi. Espoon kaupunginar- kistossa on koottuina kouluja koskevia lehtileikkeitä ja koulujen historiikkeja. Osa historiikeista löytyi pelkästään kouluilta. Espoon kaupunginmuseon lausuntoaineistot ja valokuvakokoelma ovat olleet tärkeitä lähteitä koulujen rakennusvaiheiden hah- mottamisessa. Arvokkaita suullisia tietoja inventoi- jat saivat myös koulujen rehtoreilta ja vahtimesta- reilta. Kouluja koskevan aineiston hajanaisuuden vuoksi tämän työn lähdeluettelon osaksi on koottu koulukohtainen lähdeluettelo.

4 Lilius 1982. 5 Nurmi 1991 ja Jormakka 1991. 6 Makkonen 2004. 7 Nissinen & Ropponen 1983 ja Palva 1966. 8 Jetsonen 1994.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

6 1. Johdanto

Aarnivalkean koulu Tapiolassa edustaa kansainväliset mitat täyttävää modernismia. Kuva on julkaistu (Arkkitehti 6-7/1957), valokuvaaja on Aarne Pietinen, kuvalähde EKM.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

7 1. Johdanto

Mårtensbro skola vuodelta 1956 purettiin vuonna 2016. Sen viereen rakennetaan Espoonlahden uutta metroasemaa. Kuva ark-byroo 2016.

Meritorin koulu edustaa 1980-luvun laadukasta koulusuunnittelua. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

8 1. Johdanto

Kohdeluettelo

Koulu Rakennusvuosi Suunnittelijat Kungsgårdsskolan, talousrakennus 1909 Arkkitehti Albert Nyberg eteläpääty Kungsgårdsskolan 1910 Arkkitehti Albert Nyberg Rödskogs skola 1916 Kunnaninsinööri Tapio Vuorinen Bemböle skola 1923 Arkkitehti J.S. Sirén Leppävaaran koulu 1939 Arkkitehdit Kitty ja Lauri-Erik Hanstén Viherlaakson koulu ja lukio 1 1947 Arkkitehti Aarne Ervi Niittykummun koulu 1948 Arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg Nuuksion koulu ja opettaja-asuntola 1952 Maaseudun keskusrakennustoimisto Laajalahden koulu 1952 Arkkitehti Toivo Pelli Mankkaan koulun opettaja-asuntola 1952 Arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg Mankkaanpuron koulu 1952 Arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg Rastaalan koulu, alarakennus 1952 Arkkitehti Toivo Pelli Rastaalan koulun opettaja-asuntola 1952 Arkkitehti Toivo Pelli Karamalmens skola 1954 Arkkitehti Hilding Ekelund Lagstad skola och daghem 1954 Arkkitehti Toivo Pelli Hansakallion koulu 1955 Arkkitehdit Kaija ja Heikki Sirén Pakankylän koulu 1955 Arkkitehti Esko Järventaus Viherlaakson koulu ja lukio 2 1955 Arkkitehti Juri E. Sillander Tuomarilan koulu ja opettaja-asuntola 1956 Arkkitehdit Aura Meller ja Veikko Rauhala Lintuvaaran koulu 1956 Arkkitehdit Olli Vahtera ja Pekka Pitkänen Mårtensbro skola och daghem (purettu) 1956 Arkkitehti Esko K. Mäkelä Mäkkylän koulu / Boställsskolan 1956 Arkkitehti Kaj-Erik Salenius Aarnivalkean koulu 1957 Arkkitehdit Heikki ja Kaija Sirén Aarnivalkean koulu, ent. opettaja-asuntolat 1957 Arkkitehdit Heikki ja Kaija Sirén Auroran koulu (purettu) 1957 Arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg Rödskog skola lärarbostad 1957 Kunnaninsinööri Tapio Vuorinen Haukilahden koulu ja lukio 1957 Arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg Lahnuksen koulun opettaja-asuntola 1958 Arkkitehti Veikko Nortomaa Tapiolan koulu ja lukio 1958 Arkkitehti Jorma Järvi Lahnuksen koulu 1958 Arkkitehti Veikko Nortomaa Mäkkylän koulun opettaja-asuntola 1958 Arkkitehti Kaj-Erik Salenius Smedsby skola 1958 Arkkitehdit Aura Meller ja Veikko Rauhala Smedsby skola lärarbostad 1958 Arkkitehdit Aura Meller ja Veikko Rauhala Friisilän koulu 1959 Arkkitehti Jorma Järvi Leppävaaran lukio 1959 Arkkitehti Aulis Salo Mattlidens skola och gymnasium 1959 Arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg Viherkallion koulu 1959 Arkkitehti Aulis Salo Jousenkaaren koulu 1960 Arkkitehti Osmo Sipari Jupperin koulu 1961 Arkkitehtitoimisto Heikki Sysimetsä Jupperin koulun opettaja-asuntola 1961 Arkkitehtitoimisto Heikki Sysimetsä Karhusuon koulu 1961 Arkkitehti Matti Hakuri Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio 1964 Arkkitehdit Eija-Leena ja Elja Airaksinen Espoo International School - Sepontie 4 1965 Arkkitehti Matti Hakuri Hakalehdon koulu (purettu) 1965 Arkkitehti Olavi Niemi Sepon koulu 1965 Arkkitehti Matti Hakuri Nöykkiönlaakson koulu 1965 Arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg Veräjäpellon koulu 1966 Arkkitehti Kaj Salenius Espoon yhteislyseon koulu ja lukio 1967 Arkkitehdit Kaija ja Heikki Sirén

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

9 1. Johdanto

Revontulen koulu (purettu) 1967 Arkkitehti Osmo Sipari Rastaalan koulun lisärakennus 1968 Arkkitehti Erkki Pasanen Soukan koulu 1969 Arkkitehti Kari Virta Matinlahden koulu 1969 Arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg Matinlahden koulun voimistelusaliosa 1969 Arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg Kaitaan koulu ja lukio 1970 Arkkitehti Osmo Sipari Matinlahden koulu (ent. kirjasto) 1970 Arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg Kalajärven koulu 1971 Arkkitehti Osmo Sipari Karakallion koulu 1973 Arkkitehti Kosti Kuronen Mainingin koulu 1974 Arkkitehti Osmo Lappo Espoonlahden koulu ja lukio 1975 Arkkitehti Osmo Sipari Päiväkehrän koulu, kirjasto (purettu) 1975 Arkkitehti Matti Hakuri Päiväkehrän koulu 1975 Arkkitehti Matti Hakuri Tiistilän koulu, yläkoulu A-rakennus 1976 Arkkitehti Arno Savela Kirstin koulu 1977 Espoon kaupunki Rehtorintien koulurakennus 1979 Arkkitehti Osmo Sipari Komeetan koulu 1982 Arkkitehtitoimisto Reino Hämäläinen ja Seppo Niemioja Latokasken koulu ja päiväkoti 1982 Arkkitehti Rauno Uski Veräjänkulman koulu 1982 Espoon kaupunki Laurinlahden koulu 1983 Espoon kaupunki Karamzinin koulu 1984 Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen Kuitinmäen koulu 1984 Arkkitehdit Reijo Perko ja Simo Hautamäki Tähtiniityn koulu 1984 Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen Tiistilän koulu, alakoulu B-rakennus 1984 Espoon kaupunki Lähderannan koulu 1985 Arkkitehti Touko Neronen Sunan koulu 1985 Arkkitehdit Kari Järvinen ja Timo Airas Toppelundin koulu ja Haukilahden kirjasto 1985 Espoon kaupunki Nöykkiön koulu 1986 Arkkitehdit Eero Miikkulainen ja Pentti Korhonen Merisaappaan koulu 1986 Arkkitehdit Kirsti ja Egil Nordin Kilon koulu 1986 Arkkitehtitoimisto Perko & Rautamäki Perkkaanpuiston koulu 1986 Espoon kaupunki Meritorin koulu 1987 Arkkitehti Aarne von Boehm Koulumäen koulu 1988 Arkkitehti Rauno Uski Eestinkallion koulu 1989 Arkkitehtuuritoimisto Huhtiniemi ja Söderström Eestinkallion koulu ent. talonmiehen asunto 1989 Arkkitehtuuritoimisto Huhtiniemi ja Söderström Vindängens skola och daghem 1989 Arkkitehtitoimisto Ålander-Packalén-Korsström

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

10 2. Koulurakentamisen normit

Tämä luku käsittelee koulurakentamista ohjanneita normeja ja perustuu aikaisempaan tutkimuskir- jallisuuteen. Vuonna 1869 perustettu kouluhalli- tus ohjasi ja valvoi koulurakentamista Suomessa vuoteen 1991 saakka, jolloin Opetushallitus perus- tettiin. Valtio tuki koulujen rakentamista ja toimin- taa 1860-luvulta alkaen. Suoranaisia rakentamista koskevia ohjeita on esiintynyt etupäässä asetuksissa, valtioneuvoston normaalihintapäätöksissä, sekä yleisten rakennusten ylihallituksen toimittamissa mallipiirustuskokoelmissa 1800–1900-lukujen tait- teen molemmin puolin. Lainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet välillisesti koulurakentamiseen.

Koulurakentamisen normiohjaus pähkinänkuoressa

12/1866 Kansakouluasetus oli lähtölaukaus koulurakentamiselle. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä koulurakentamista ohjattiin ase- tuksilla ja itse suunnitteluratkaisuja mallipiirustuksin. 101/1921 Laki yleisestä oppivelvollisuudesta lisäsi koulurakentamista. 180/1926 Laki kansakoululaitoksen kustannuksista. 1932 Tyyppipiirustusten rinnalle luotiin normaalihintajärjestelmä, jonka avulla koulura- kentamista ohjattiin valtion toimesta seuraavina vuosikymmeninä. 1954 Valtio tavoitteli kustannussäästöjä ja uusi kansakoulujen rakentamista koskevia säädöksiä. Kuutiometrien sijaan alettiin laskea hyötyneliöitä. 247/1957 Uuden kansakoululain myötä ryhdyttiin rakentamaan myös kansalaiskouluja ja kunnallisia keskikouluja. Tämän lain nojalla annetuilla säädöksillä eli vuosittain annetuilla päätöksillä kansakoulurakennusten piirustusten, työselitysten ja nor- maalihintojen perusteista, ohjattiin rakentamista aina vuoteen 1978 asti. 467/1968 Laki koulujärjestelmän perusteista 1971 Koulujen uusi tilaohjelma ja normaalihinta-asetus määrittelivät opetustilat toimin- nan mukaan. Koulutyyppi ei ollut ratkaiseva tekijä. 1972–1977 Peruskoulu-uudistus toteutettiin Pohjois-Suomesta etelään edeten. 1112/1978 Laki peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista, jonka nojalla annetuilla säädöksillä ohjattiin koulurakentamista vuoteen 1992 asti. 476/1983 Peruskoululaki. Peruskouluasetuksessa 718/1984 annettiin ohjeita myös koulun tiloista.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

11 2. Koulurakentamisen normit

Valtio alkaa ohjeistaa Mallipiirustuskokoelmat koulurakentamista 1904 ja 1910

Vuoden 1866 kansakouluasetus velvoitti kaupungit Vuonna 1904 julkaistiin arkkitehti Yrjö Sadeniemen perustamaan kansakouluja.9 Yleistä oppivelvolli- laatima maalaiskoulujen mallipiirustuskokoelma.17 suutta ei säädetty ja maalaiskunnille kansakoulujen Koulurakentamista oli arvosteltu luokkien pie- perustaminen oli vapaaehtoista.10 Maalaiskansakoulu- nuudesta ja koulueteisen puuttumisesta. Uudessa jen valtionapu edellytti tilavan koulun rakentamista. kokoelmassa painotettiin myös veistosalin merkitys- Siihen piti kuulua luokkahuoneen lisäksi opettajan tä – salia käytettiin yleisesti myös voimistelusalina. kahden huoneen, keittiön ja eteisen käsittävä asunto Suositeltiin myös, että luokat avautuisivat oven sekä tarpeelliset ulkorakennukset. Kuntien tai yksi- välityksellä saliin, josta niihin saataisiin lisää ilmaa. tyisten tahojen kustantamien koulutalojen suhteen Vuonna 1910 julkaistiin järjestyksessään toinen ei asetettu vaatimuksia.11 Vuonna 1869 perustetun Yrjö Sadeniemen laatima mallipiirustuskokoelma. kouluhallituksen tehtävänä oli ohjata ja valvoa kan- Piirustuksissa oli otettu huomioon senaatin asetta- sakoulujen rakentamista.12 Kansakoulut erosivat vielä man kansakoulujen rakennuskysymyksiä pohtineen kansakouluasetuksen jälkeenkin huoneohjelmiltaan, komitean 1905 valmistunut mietintö. Komitean pohjaratkaisultaan ja arkkitehtuuriltaan huomatta- tehtävänä oli ollut halvempien ja tarkoituksen- vasti toisistaan. Yleisiä ongelmia olivat muun muassa mukaisempien koulutalojen rakentamisnormien ahtaus, kylmyys ja luokkahuoneiden huono ilma.13 laatiminen.18 Vuonna 1892 valtio julkaisi ensimmäisen suoma- Komitean mukaan koulutalojen piti olla yksiker- laisen koulurakennusten tyyppipiirustusten kokoel- roksisia ja tontilla piti olla tilaa myös sivurakennuk- man Mallipiirustuksia kansakoulurakennuksia varten sille kasvimaalle ja opetuspuutarhalle. Rakennusten maalla.14 Kokoelmassa oli 36 mallipiirustusta ja se oli rajattava tonttia kolmelta sivulta. Luokkahuoneet perustui yleisten rakennusten ylihallituksen järjestä- piti sijoittaa joko itä- tai eteläsivulle ja niissä tuli mään arkkitehtuurikilpailuun. Julkaisu sisälsi myös olla vain yksi ulkoseinä. Niiden muoto oli pit- yleisiä koulutaloja koskevia määräyksiä. Koulu tuli si- känomainen suorakaide, jonka normikoko oli 65 joittaa pitäjän suurimpaan kylään, hyväkuntoisen tien neliömetriä, huonekorkeus 3,8 metriä, suurin sallittu varteen. Sopivin paikka oli kukkula, josta oli avoimia leveys seitsemän metriä ja suurin sallittu pituus 10 näkymiä ympäristöön. Tontilla piti olla tilaa koulu- metriä. Ikkuna-ala oli kuudesosa lattian pinta-alasta talon lisäksi myös suojaisalle pihalle ja koulupuutar- ja ikkunan piti ulottua huoneessa mahdollisim- halle. Koulutalon piti olla yksikerroksinen, poikkeus- man korkealle, ja ikkunapenkin alareunan tuli olla tapauksessa opettajan asunnon sai sijoittaa toiseen vähintään 0,9 metrin korkeudella. Ohjeissa suositel- kerrokseen. Luokkahuoneista annettiin tarkkoja tiin vuoden 1892 normien tapaan terveysikkunoita. määräyksiä, esimerkiksi huonekorkeutta piti olla 3,8 Tuloilmaa suositeltiin esilämmitettäväksi ja piippu- metriä. Yhden luokan koulussa luokkahuoneen kooksi jen yhteyteen rakennettavaksi ilmanvaihtohormeja. oli määrätty 67–71,5 neliömetriä. Mallikoulut olivat Veistoluokan vähimmäispinta-ala oli 50 neliömetriä ulkoasultaan yksinkertaisia ja koristelemattomia.15 ja oppilaseteisen 13. Vuonna 1897 annettiin kansakoulujen piirijako- asetus, jossa kunnat velvoitettiin jakamaan alueensa Opettajien asunnot koulupiireihin niin, että jokaisella kouluikäisellä oli mahdollisuus saada kansakouluopetusta omalla äidin- Kansakoulun alkuaikoina 1800–1900-lukujen kielellään korkeintaan viiden kilometrin päässä kodis- vaihteessa opettajan rooli oli vahva. Tämä näkyy taan harvaan asuttuja seutuja lukuun ottamatta.16 myös koulurakennuksessa. Kansakoulua­setuksen mukaan opettajaa varten oli rakennettava kahdes- ta huoneesta ja keittiöstä koostuva asunto. Tämä, 9 Suomen asetuskokoelma 12/1866. 10 Nissinen & Ropponen 1983, 2; Jormakka 1991, 29–30. kuten myös tilavien kouluhuoneiden ja tarpeellisten­ 11 Lilius 1982, 123. ulkohuoneiden rakentaminen oli koulun valtionavun 12 Suomen asetuskokoelma 29/1869; Lilius 1982, 103 ja 123. 13 Lilius 1982, 123 ja 126. 14 Edlund 1892. 15 Lilius 1982, 124 ja 127. 17 Sadeniemi 1904 ja 1910. 16 Nissinen, Ropponen 1983, 3. 18 Lilius 1982, 127–129.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

12 2. Koulurakentamisen normit

Leppävaaran koulussa oli sen valmistuessa uusien normien mukaan ruokasali. Kuva on vuodelta 1961. EKM.

Veistotunti on käynnissä Leppävaaran koulussa 1952. Metallityöhuone ja veistosali sijoitettiin vuonna 1949 valmistuneeseen laajennusosaan. EKM.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

13 2. Koulurakentamisen normit saamisen ehtona.19 Naisopettajan huoneiston koko rustuksilla tavoiteltiin tarkoituksenmukaisuutta ja oli vähintään 65 neliömetriä ja miesopettajan 90. kustannussäästöjä. Ohjekirjan hillittyä 1920-luvun Naisopettajan huoneistoon kuului kaksi huonetta, klassismia edustavat rakennustyypit olivat satu- keittiö ja eteinen, miesopettajan yksi huone enem- lakattoisia ja massoittelultaan yksinkertaisia.28 män. Yrjö Sademiehen ensimmäisessä mallipiirus- Puurakenteiset maalaiskansakoulut suunniteltiin tuskokoelmassa vuodelta 1904 opettajan asunnon pääosin kaksikerroksisiksi. Kivirakenteisissa kau- ja opettajan työhuoneen tärkeys nostettiin esille. punkikouluissa sallittiin useampi kerros.29 Asutus- Lisäksi huomautettiin, että työhuoneen olisi hyvä keskusten kouluissa vesijohdot ja viemärit sekä sijaita niin, että opettaja saattoi sieltä käsin valvoa keskuslämmitysjärjestelmä yleistyivät. Maaseudulla koulupihaa.20 Vuonna 1910 julkaistussa Sademiehen uunilämmitys oli edelleen vallitseva. Luokkien akus- toisessa mallipiirustuskokoelmassa asunnot on tiikkaan ryhdyttiin kiinnittämään huomiota ja värit selvästi erotettu opetustiloista.21 Ulkorakennuksiin vaalenivat.30 kuului aitta, halkovaja, navetta, rehulato, kellari, Mallikoulujen tilallinen jäsentely kehittyi sikolätti ja erilliset käymälät sekä oppilaille että 1920-luvulla. Alakansakoulu sai oman huoneensa opettajalle.22 Sadeniemen mallipiirustukset olivat tai peräti oman rakennuksen. Pienissä kouluissa suosittuja ja niitä käytettiin 1920-luvulle saakka.23 veistosalia käytettiin edelleen myös voimistelusali- Suomessa maalaiskansakoulujen rakennusohjelma na, mutta suuremmissa kouluissa tilat erotettiin toi- oli vuosisadan vaihteessa niin mittava, että tyyppi- sistaan. Voimistelusaliin liittyvät puku- ja pesutilat piirustuksien käyttö oli lähes ehdotonta.24 oli esitetty normeissa, mutta niitä ei läheskään aina toteutettu. Keskikäytäväkoulu oli vallitseva tyyppi, Koulujen tilallinen jäsentely vaikka sivukäytäväkoulujakin suunniteltiin. Koulu- kehittyi 1920-luvulla ruokailun järjestämiseksi tarvittiin tilat koulukeitto- loille. Kouluihin perustettiin kotitalousluokkia.31 1921 Laki yleisestä oppivelvollisuudesta koski kaikkia 9–13-vuotiaita lapsia, ja sen seurauksena Suomes- Oppilasmäärästä sa rakennettiin suuri määrä uusia kouluja, mikä valtionavun mittari kysyi kuntien ja valtion varoja. Kuntia velvoitettiin ylläpitämään nelivuotisen kansakoulun lisäksi myös 1930-luvun alussa vallitsi lama. Kansakoulujen pikkulapsille alkeisopetusta antavaa, kaksivuotista kustannuslaki 1931 supisti valtionapua ja hillitsi alakansakoulua. Aikaisemmin kansakouluissa oli kansakoulujen rakennustoimintaa. Valtionavun voitu antaa alkeisopetusta pikkulapsille lukukauden saamisen perusteeksi tuli oppilasmäärä, mikä suun- ulkopuolella ja vain poikkeustapauksissa koulu- tasi rakentamista entistä suurempiin yksiköihin.32 rakennuksissa oli ollut pikkulapsille varattu oma Toiminnot pyrittiin erottamaan toisistaan aikaisem- opetustila.25 paa selkeämmin. Symmetriaa ei enää tavoiteltu. Kouluhallitus järjesti koulurakennusten tyyppi- Arkkitehdit pyrkivät suunnittelemaan hygieenisiä ja piirustusten suunnittelukilpailuja. Tyyppipiirustuk- terveyttä edistäviä rakennuksia. Veistosali ja voimis- set muokkasivat koulurakennuksille oman, julkista telusali erotettiin toisistaan ja voimistelusalin yhtey- tehtävää kuvastavan ilmeensä.26 Vuonna 1922 teen ryhdyttiin rakentamaan puku- ja pesuhuoneita. julkaistiin kouluhallituksen järjestämään arkkiteh- Kouluruokailun terveysvaikutusta korostettiin ja tuurikilpailuun perustuva Maalaiskansakoulujen kouluihin alettiin rakentaa keittiöiden lisäksi pieniä rakennuspiirustuksia – ohjekirja.27 Uusilla mallipii- ruokasaleja. Suurissa kouluissa oli tiloja opettajille ja opetusvälineille. Kaupunkikouluihin rakennettiin myös muita erikoistiloja.33 19 Palva 1966, 115. 20 Lilius 1982, 126–127. Sotavuodet 1939–1945 olivat koulumaailmassa 21 Erillinen sisäänkäynti tarvittiin, jotta opettajan asunto voitiin poikkeuksellista aikaa. Koulussa käynti oli epä- tarvittaessa eristää opettajan perheessä esiintyvän taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Oker-Blom 1910, 68–69. 22 Lilius 1982, 127–129. 28 Jormakka 1991, 50–51. 23 Lilius 1982, 127–129. 29 Palva 1966, 118. 24 Lilius 1982, 130. 30 Palva 1966, 118. 25 Nissinen & Ropponen 1983, 3. 31 Palva 1966, 118. 26 Tapaninen 2001, 28. 32 Jormakka 1991, 55. 27 Anon 1922; Palva 1966, 118. 33 Palva 1966, 118.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

14 2. Koulurakentamisen normit

Hansakallion koulun kotitalousluokka. Kuvalähde Arkkitehti 7–8/1961.

Aarnivalkean koulun luonnontieteiden luokkahuone. Kuvalähde Arkkitehti 6-7/1957.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

15 2. Koulurakentamisen normit säännöllistä, siirtolaisille piti järjestää koulutusta, nen vilkastui entisestään.43 Muutos suosi suurten ja rakennustarvikkeita säännösteltiin. Kaikesta oli koulujen rakentamista. Kansakoululain tultua pulaa. Rakennustarvikkeiden säännöstely jatkui voimaan alkoi myös kansalaiskoulujen ja kunnal- 1950-luvun alkuun saakka.34 Vuonna 1943 voimaan listen keskikoulujen rakentaminen.44 Kansakoulun astunut kouluruokailua säätelevä laki velvoitti yläasteiden opetuksen keskittäminen sekä yhteisten kunnat tarjoamaan kaikille oppilaille maksuttomat rakennusten tai rakennusryhmien suunnittelu eri kouluateriat.35 Tätä ennen lapset olivat syöneet koulumuodoille pakotti etsimään uusia ratkaisuja.45 koulupäivän aikana eväitä. Jo vuonna 1905 oli pe- Koulupiiriä ei saanut enää ilman erityistä syytä rustettu koulukeittolayhdistys, jonka tavoitteena oli muodostaa niin pieneksi, että koulussa oli vain yksi keittolounaan tarjoaminen oppilaille. 36 opettaja.46 Vuonna 1958 voimaan astunut kansakoululaki Vuosittain rakennettiin tai määräsi, että kaikilla kansakouluilla tulee olla oma korjattiin 200 koulua kouluhallituksen hyväksymä huoneisto ja että maa- laiskunnissa on rakennettava opettajien asuntoja 1950-luvulla Suomessa rakennettiin kaksisataa uutta yhtä monta kuin koulussa on opettajia, kauppaloissa koulua tai laajennusta vuosittain. Vanhimpien kou- vähintään puolelle opettajamäärälle.47 Laissa lisäksi lujen pärekatot vaihdettiin tiili-, pelti- tai huopakat- säädettiin, että kansakoulun tontilla tai sen lähei- toihin ja keskuslämmitys syrjäytti uunilämmityk- syydessä tulee olla oppilaiden välituntien viettoon ja sen. Kouluihin asennettiin sähkövalo, vesijohdot ja urheiluharjoituksiin sopiva leikkikenttä.48 viemärit.37 Sodan jälkeinen koulujen laajamittainen Huone- ja tilavuusmittoja tarkistettiin valtio- rakentaminen rasitti kuntien ja valtion taloutta. neuvoston normaalihin­tapäätöksessä vuonna 1959. Valtioneuvosto päätti vuonna 1954 maalaiskuntien Kunnille annettiin myös oikeus anoa lisätiloja. kansakoulurakennusten normaalihintojen ja kun- Tämä johti siihen, että rakennettiin yhä suurempia nossapitokustannusten perusteista tilanormeineen. kouluja.49 Päätös astui voimaan seuraavana vuonna ja normeja tarkistettiin vuosittain.38 Uuden normituksen mukai- Monimuotoiset seen luokkaan sai sijoittaa 34 oppilasta ja vastaavasti koulukokonaisuudet yläluokkaan 40 oppilasta. Se merkitsi enintään 1,5 neliömetriä oppilasta kohden, kun ihanne oli suu- Vuoden 1960 normaalihintapäätös ohjasi rakenta- rempi, jopa 2,5 neliömetriä.39 Luokkahuone kehittyi maan samalle tontille monia, eri oppilasryhmille myös muodoltaan pitkänomaisesta suorakulmiosta tarkoitettuja koulurakennuksia.50 1960-luvun alussa neliömäisemmäksi, mikä toi oppilaat lähemmäksi valtio rajoitti taloudellista tukea kouluhankkeil- opettajaa.40 Kasvatusopillisen tutkimuksen uusim- le, koska kouluopetuksen sisällöllinen uudistus pia tuloksia ja opetustyön aatevirtauksia ryhdyttiin oli tuloillaan.51 1960- ja 1970-luvuilla tavoiteltiin soveltamaan käytäntöön.41 yleisesti sivistystason nostoa ja valinnaisuuden lisäämistä.52 Koulurakennusten sisällä opetustilat Kansakoululaki 1957 monipuolistuivat ja erikoisluokkia tuli lisää.53 Vuo- den 1962 normaalihintapäätöksessä luokan pin- Ala- ja yläkoulu liitettiin varsinaiseksi kansakouluk- ta-alaksi määriteltiin kansakoulun alempia luokkia si. Koulutuksen sisällöllinen uudistaminen siirtyi varten 44–47 neliömetriä ja ylempiä luokkia varten eteenpäin.42 Lain myötä kansakoulujen rakentami-

43 Nurmi 1989, 48; Kansakoulukalenteri 1958, 108. 44 Palva 1966, 120. 45 Palva 1966, 124. 34 Nurmi 1989, 23–27 ja 47–48. 46 Kansakoulukalenteri 1958, 108. 35 Nurmi 1989, 25. 47 Kansakoulukalenteri 1958, 103. 36 Valtasaari 1966, 262. 48 Kansakoulukalenteri 1958, 130. 37 Palva 1966, 120. 49 Kansakoulukalenteri 1959, 108. 38 Palva 1966, 120. 50 Kansakoulukalenteri 1960, 108. 39 Lappo 1962, 13. 51 Ainoastaan pieni osa lupa-anomuksista hyväksyttiin. Nurmi 40 Lappo 1962, 13. 1989, 58–59. 41 Palva 1966, 124. 52 Opetushallituksen verkkosivu. 42 Kuikka 1993, 106–107. 53 Tapaninen 2001, 28.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

16 2. Koulurakentamisen normit

54–60 neliömetriä. Luokkahuoneen korkeus oli 3,4 kouluhallitus kartoitti kuntien perusasteen koulujen metriä, mutta jos luokassa oli koneellinen ilman- ja lukioiden korjaus- ja rakentamistarpeet vuosille vaihto, korkeudeksi riitti 2,9 metriä. 1975–1980 ennakkoon.58 Tiiviiden kaupunkikeskustojen ulkopuolelle 1980-luvun loppupuolella koulutuksen sääte- rakennettujen koulujen osalta koulutontin koko lyjärjestelmä arvioitiin uudelleen. Normiohjauk- usein takasi riittävän kokoisen piha-alueen, mutta sesta pyrittiin luopumaan, mikä lisäsi olennaisesti istutusten ja ympäristön jäsentely toteutui vaihtele- kuntien toimintavapautta.59 Espooseenkin kaksi vasti. Osmo Lappo viittaa kirjoituksessaan Keski-Eu- koulua suunnitellut arkkitehti Osmo Lappo kertoo, rooppalaiseen käsitteeseen ”Schulgrün”, päällystet- että uusien normien noudattaminen oli Espoossakin tyihin pihoihin välittömästi liittyvään, hoidettuun valtionavun saamisen edellytys 1970-luvulla ja niistä viheralueeseen, jonka hän valittaa olevan Suomessa pidettiin tiukasti kiinni.60 lähes tuntematon. Lapon mukaan laihoihin pihato- teutuksiin ja pääasiassa hiekkapintaisiin pihoihin oli syynä se, ettei valtionavustusta myönnetty ympä- ristötöihin, vaan ainoastaan itse rakennusta varten, jolloin varsinainen koulumiljöö rajoittui koulun sisätiloihin.54

Kohti joustavaa tilasuunnittelua

Vuonna 1971 annetussa normaalihintapäätöksessä koulun opetustilojen mitoitusta uudistettiin jälleen. Aiemmin luokkahuoneet oli mitoitettu koulutyypin mukaan, mutta nyt niiden mitoitukseen sovellettiin käyttötarkoituksen huomioivaa moduuliperiaatetta. Myös koulun hallintotilojen tarve arvioitiin uu- delleen sekä määrällisesti että laadullisesti. Nor- maalihintapäätöstä täydennettiin kouluhallituksen suunnitteluohjeilla. Koulujen tila-ohjelma uusittiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1972–1977. Kouluihin tuli saada tiloja erikokoisille ja -tasoisille oppilasryhmille. Myös oppiaineiden valinnaisuus vaikutti tilantarpeeseen. Tilojen jakaminen ja yhdis- teltävyys nähtiin yhtenä ratkaisuna. Auditorio oli luentoja ja kirjasto yksilöllistä työskentelyä varten.55 Peruskouluasetuksen mukaan 32 oppilaan normin mukaisen luokkahuoneen koko oli 60 neliömetriä. Lisäksi asetuksessa esitettiin 20 neliömetrin ja 40 neliömetrin kokoisia ryhmä- ja tukiopetushuoneita, joita voi yhdistää.56 1970-luvulla myös vanhoja kouluja muutettiin uusien määräysten mukaiseksi. 57 Lakimuutos edel- lytti mittavaa rakentamistoimintaa ja valtionapu- hakemukset ruuhkaantuivat. Valtio pyrki määrä- tietoisesti viemään peruskoulu-uudistuksen läpi ja

54 Lappo 1962, 15–16. 55 Itälä 1967, 3 58 Kähkönen 1974, 39. 56 Savela 1971, 34–36. 59 Opetushallituksen verkkosivu. 57 Kähkönen 1974, 39. 60 Osmo Lapon haastattelu 21.11.2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

17 2. Koulurakentamisen normit

Heikki ja Kaija Sirénin suunnittelema Aarnivalkean koulu (1957) on tyypiltään keski- ja sivukäytä- väkoulun yhdistelmä. Koulun pohjakerros. Arkkitehti 6-7/1957.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

18 2. Koulurakentamisen normit

Jorma Järven suunnitteleman Tapiolan koulun (1958) pohjakerros. Koulu on typologialtaan solu- ja sivukäy- täväkoulun yhdistelmä. Arkkitehti 7-8/1961.

Osmo Siparin suunnittelema Jousenkaaren koulu (1960) on tyypiltään solukoulu. Koulun pohjakerros. Arkkitehti 7-8/1961.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

19 2. Koulurakentamisen normit

Mainingin koulu (1974) on Osmo Lapon käsialaa ja ensimmäisiä peruskoulu-uudistuksen mukaisella tilaohjelmalla suunniteltuja koulurakennuksia. Arkkitehti 7/1971.

Arkkitehti Erkki Pasasen suunnitteleman Rastaalan koulun lisärakennus (1968) on esimerkki 1960-luvun lopussa yleistyneestä hallikoulusta. Koulun pohjakerros. Arkkitehti 7/1971.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

20 2. Koulurakentamisen normit

Arkkitehtien Kari Järvinen ja Timo Airas suunnittelema Sunan koulu valmistui vuonna 1985. Koulu on tyypiltään keskikäytävä- koulu ja siinä on myös solukoulun piirteitä. Koulun pohjakerros. Arkkitehti 6/1986.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

21 3. Espoon koulu­ arkkitehtuurin vuosikymmenet

Tämä luku käsittelee Espoon kouluarkkitehtuurin kielinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1890 ominaispiirteitä vuosikymmenittäin 1910-luvulta kiertokouluna, mutta toimi jo seuraavasta vuodesta 1980-luvun loppuun, vaikka espoolaisen koulura- alkaen rakennusmestari K. Vilkmanin omistaman kentamisen historia alkaa jo 1870-luvulta. Kun- Åminnen kartanon tiloissa.62 Ensimmäiset kunnalli- kin vuosikymmenen espoolaiskoulut on kuvailtu set Espoon maalaiskunnan kansakoulut rakennettiin pääpiirteissään ja lisäksi on esitelty yksi edustava mitä todennäköisimmin mallipiirustuksia ja koulu- koulu kultakin vuosikymmeneltä tarkemmin sanoin hallituksen ohjeita noudattaen, mikä oli valtionavun ja kuvin. saamisen edellytys. Varhaisimmat koulupihat 1800- ja 1900-luvun Espoon vanhimmat kansakoulut vaihteessa suunniteltiin hyödyn näkökulmasta: koulupihalla tuli olla tilaa sivurakennuksille sekä Espoon ensimmäinen kansakoulu, ruotsinkielinen kasvimaalle ja opetuspuutarhalle.63 Max Oker-Blo- Lagstads folkskola rakennettiin Espoonjoen rannalle min Kouluhygienia-oppikirja alleviivaa koulupi- kirkkoa vastapäätä 1871–1874 kirkon omistamalle han valoisuuden merkitystä oppilaiden terveyden tilalle. Puurakenteisessa koulussa oli luokat sekä kannalta. Oker-Blom suositteli pihan kooksi kolme tytöille että pojille ja naispuolisen opettajan asunto.61 neliömetriä oppilasta kohden. Lisäksi hän tähdensi Pihapiirissä oli myös miespuolisen opettajan asunto pihan valvottavuutta ja suositteli pihalle karkeaa sekä talousrakennus. Espoon ensimmäinen suomen- hiekkaa pölyisyyden ehkäisemiseksi.64

62 Nissinen & Ropponen 1983, 3, 7 ja 14. 61 Kansakouluasetus 1866 edellytti, että tyttöjä ja poikia opetetaan erikseen. Vasta 1880-luvulla alettiin taloudellisista 63 Senaatin asettaman kansakoulujen rakennuskysymyksiä syistä opettaa tyttöjä ja poikia yhdessä. Nissinen & Ropponen tutkineen komitean mietintö 1905. Lilius 1982, 127–129. 1983, 2–3. 64 Oker-Blom 1910, 24–26.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

22 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet

Lagstadin vanha koulu vuodelta 1874 oli Espoon ensimmäinen ruotsinkielinen kansakolu. EKM.

Åminnen kartanon tiloissa toimi jonkun aikaa vuodelta 1891 alkaen Espoon ensimmäinen suomenkieli- nen kansakoulu. Kuva Riitta Paavonen. EKM.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

23 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet 3.1. 1910-luku

Edelleen kouluina toimivat 1910-luvun koulut

Espoossa on kaksi edelleen koulukäytössä olevaa koulurakennusta 1910-luvulta: Kungsgårdsskolan ja Rödskogs skola. Nämä maalaiskansakoulut ovat keskenään erilaisia, vaikka niiden rakentamista ovat ohjanneet samat säädökset ja normit. Toisaalta molemmat ovat yksikerroksisia puutaloja, joiden huoneohjelmaan kuului opettajan asunto. Ne sijait- sevat kouluhallituksen ohjeiden mukaisesti hyvien yhteyksien varrella näkyvillä paikoilla vahvistaen alueen identiteettiä ja tonteilla oli tilaa myös sivura- kennuksille, kasvimaalle ja opetuspuutarhalle. Arkkitehti Albert Nybergin65 suunnittelema Kungsgårdsskolan vuodelta 1910 on yksilöllisesti suunniteltu kansakoulu. Arkkitehtonisesti malli- ratkaisuja kunnianhimoisempi luomus sijaitsee korkealla mäellä ja sen pihasta avautuvat näkymät kohti Kauklahden asemaa ja teollisuusaluetta. Massoittelussa ja julkisivuissa jugendin epäsym- metria yhdistyy symmetriseen käsittelyyn. Alaker- rassa oli kahden luokkahuoneen lisäksi veistosali ja miesopettajan asunto. Toisessa kerroksessa sijaitsi naisopettajan pienempi asunto.66 Rödskogs skola valmistui 1916 ja sen ratkaisu perustuu tyyppipiirus- tuksiin. Kylämaisemaa täydentävässä kouluraken- nuksessa oli alun perin yksi luokkahuone, veistosali ja eteisen erottama opettajan asunto. Veisto- ja voimistelusali oli sijoitettu luokan viereen ja näiden väliin oli asennettu ovi. Huoneiden sijoittelu ja salin monikäyttöisyys vastaavat 1904 julkaistun mallipii- rustussarjan ohjetta.

65 Arkkitehti Albert Nyberg (1877–1952) suunnitteli samanaikaisesti Tehtaankadun kansakoulua Helsinkiin. 66 Ensimmäisessä kerroksessa oli myös kaksi eteistä, joista toinen erotti miespuoleisen opettajan asunnon luokkaosasta. Pitkänomaisissa ja suorakaiteen muotoisissa luokkahuoneissa on yhdellä sivuseinällä ikkunoita. Pienempi voimistelusali avautuu kahteen suuntaan.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

24 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.1. 1910-luku

Kungsgårdsskolan edustaa yksilöllistä jugend-arkkitehtuuria ja on toinen Espoon kahdesta alkuperäisessä käytössään olevista koulurakennuksista 1910-luvulta. EKM

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

25 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.1. 1910-luku

Rödskogin koulu

Puurakenteinen maalaiskansakoulu Vuonna 1892 valmistunut Rödskogin vanha koulu oli järjestyksessään toinen Espoon maalaiskunnan kunnallinen kansakoulu. Se paloi 1915, ja nykyinen rakennus valmistui samalle paikalle vuotta myö- hemmin. Tämä yhden luokan maalaiskansakoulun ratkaisu perustuu sisä- ja ulkotiloiltaan arkkitehti Yrjö Sadeniemen mallipiirustuksiin.67 Yksikerrok- sinen rakennus on osin auma- ja osin harjakattoi- nen. Rakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri on pelkistettyä. L-kirjaimen muotoisen rakennuksen opetushuonesiipi sijaitsee etelä-pohjoissuunnassa ja alkuperäinen asuntosiipi sen länsipuolella. Opetta- jan käytössä oli myös puoli hehtaaria viljelysmaata. 68Taitekohdassa on koulueteinen. Itään ja etelään an- tava iso luokkahuone on yhdistetty oven välityksellä voimistelu- ja veistosaliin. Veistosalin kautta saatiin luokkaan suurempi määrä raitista, esilämmitettyä ilmaa. Monikäyttöisen veistosalin seinustoilla ovat säilyneet vanhat, kokoon taitettavat höyläpenkit.

Pihapiiri Alun perin pihapiiriin kuuluneet navetta, puuliiteri, kellari ja ruoka-aitta tuhoutuivat 1915 tulipalossa. Koulun nykyinen ulkoasu on 1950-luvulta. Tuolloin toteutettu laajennus on luonteva osa kokonaisuutta. Koulu on edelleen kylän tärkein julkinen rakennus. Koulu ja opettaja-asuntola muodostavat harmonisen rakennusryhmän, joka täydentää Snettans-Rödsko- gin nauhamaista kylä- ja viljelysmaisemaa69.

67 Nissinen & Ropponen 1983, 9–10; Nurmi 1991, 65–66. 68 Nurmi 1991, 65–66. 69 Snettans–Rödskogin kylä- ja viljelymaisema on RKY 2009 -kohde.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

26 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.1. 1910-luku

1916 valmistunut Rödskogin koulu alkuperäisessä asussaan. EKM.

Koulun laajennus ja nykyinen ulkoasu on 1950-luvulta. Kuva AK/ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

27 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.1. 1910-luku

Opetushuoneiden tilahahmo on säilynyt alkuperäisenä. Salia on käytetty muun muassa voimistelu- ja veistosalina. Kuva ark-byroo 2016.

Entisen opettaja-asuntolan pohjaratkaisu on selkeä ja tilat valoisat. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

28 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet 3.2. 1920-luku

Laki yleisestä oppivelvollisuudesta ja taloudelli- valkoisia rappauskoristeita. Sokkeli on punagraniit- nen nousukausi vilkastuttivat koulurakentamista tia. Pääjulkisivussa on kaksi tasa-arvoista sisään- 1920-luvun Suomessa. Espoossa oli jo 1920-luvun käyntiä. Ikkunat ovat pieniruutuisia. Molemmissa alussa 12 ruotsinkielistä ja neljä suomenkielistä päädyissä on avonaiset kuistit. Katon jyrkkä lape on kansakoulua, joten oppivelvollisuuslain täytän- katkaistu keskeltä ikkunataitteella, ja pellillä ver- töönpano ei aiheuttanut suurta lisärakentamisen hottu vesikatto on mustaksi maalattu, mikä lienee tarvetta.70 Bembölen koulu on kuitenkin ainoa, alkuperäinen väri. Pihapiirin muut rakennukset edelleen käytössä oleva 1920-luvun koulu Espoossa. ovat koululle alisteisia. Bembölen koulun ulkoasu on Vaikka koulu on monella tapaa poikkeuksellinen, se säilynyt erittäin hyvin. kuvastaa myös rakennusajankohtansa tyylipiirteitä Myös sisätilat on jäsennelty symmetrisesti ja koulusuunnitteluun vaikuttaneita tekijöitä. 1920-luvun klassismin ihanteiden mukaan. Kes- kiakselilla sijaitsevan sisääntuloaulan jatkeena Bembölen koulu on kolmisyöksyinen portaikko, joka johtaa toisen kerroksen keskikäytävään. Alakerrassa oli alun Arkkitehtuurikilpailun tulos perin kaksi opettaja-asuntoa73 ja uusien normien Arkkitehti Johan Sigfrid Sirénin71 vuonna 1923 mukainen keittola. Yksi toisen kerroksen neljästä suunnittelema Bembölen koulu sijaitsee näkyväl- suuresta luokkahuoneesta toimi alun perin veisto- ja lä paikalla mäenrinteen laella peltoaukeiden ja voimistelusalina. Luokissa oli uunilämmitys, kiinteät kylänmäen taitekohdassa, nykyisen Turuntien ja kaapit ja korokkeet. Ne ovat valoisia ja kussakin Kuninkaantien risteyksen kiintopisteenä. Rakennus on kahdesta kolmeen suurta ikkunaa. Sisäpuolella perustuu mallikoulujen suunnitelmista järjestetyn suurimpia muutoksia ovat olleet asuntojen ottami- arkkitehtikilpailun toisen palkinnon vuonna 1921 nen opetuskäyttöön ja taloteknisten järjestelmien saaneeseen ehdotukseen, jonka tekijänä oli arkki- uusiminen. tehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg. Bembölen koulu valmistui vuotta ennen eduskuntatalon arkkitehtuu- Merkittävä asema osana rakennettua rikilpailua, jonka J. S. Sirén voitti ja josta tuli hänen kulttuuriympäristöä päätyönsä. J. S. Sirén oli yksi aikansa merkittävim- Rakennus on Espoon ensimmäinen tiilirakenteinen mistä arkkitehdeista. koulu ja ainoa alkuperäisessä käytössään oleva koulurakennus 1920-luvulta. Maisemallisesti merkit- Barokkiklassismia tävän rakennuspaikan valinnan ja koulun komean Toteutuksessa mallisuunnitelman puurunko vaih- olemuksen taustalla lienee ollut pyrkimys vahvistaa dettiin kiviaineiseksi, julkisivuun lisättiin kaksi alueen ruotsinkielisen väestön identiteettiä.74 Suuri kerrosta korkeat pilasterit, ja katto muutettiin Rantatie kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin mallikoulun satulakatosta säterikatoksi.72 Puhtaaksi rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009) muurattu, kaksikerroksinen punatiilirakennus on ja Bembölen kylä on ollut asuttu ainakin keskiajal- monumentaalinen ja rakennuksen materiaalit ovat ta alkaen, mahdollisesti jo rautakaudella. Lisäksi maalaiskansakouluksi poikkeuksellisen arvokkaita. kohde sijaitsee maakunnallisesti merkittävällä Julkisivut on jäsennelty symmetrisesti ja niissä on Espoon jokilaakson maisema-alueella. Koulu on asemakaavassa suojeltu sr-1 merkinnällä, kyläalue sm-2 merkinnällä ja Kuninkaantie eli Suuri Rantatie 70 Espoon perinneseuran verkkosivu. st-1 merkinnällä. 71 Arkkitehti Johan Sigfried Sirén (1881–1961) tunnetaan eduskuntatalon ja julkisten rakennusten, kuten Helsingin yliopiston päärakennuksen laajennuksen, suunnittelijana. Hän oli myös Teknillisen korkeakoulun professori 1931–1957. Arkkitehtitoimisto Kaarlo Borgin, Johan Sirén ja Urho Åbergin arkkitehtitoimisto perustettiin 1918 ja Sirén osallistui sen toimintaan 1925 saakka. Kolmikko osallistui 1920-luvun alussa ahkerasti kilpailuihin. Arkkitehtuurimuseon verkkosivu. 72 Kattotyyppi on samanlainen kuin läheisen Träskändan 73 Kilpailuehdotuksessa oli kolme opettaja-asuntoa. kartanossa. Jormakka 1991, 52–53. 74 Jormakka 1991, 56.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

29 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.2. 1920-luku

Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema Bembölen koulu sijaitsee kahden tärkeän historiallisen tien, Suuren Rantatien ja Turun- tien risteyskohdassa. EKM.

Bembölen koulu perustuu mallikoulujen arkkitehtikilpailun toisen palkinnon vuonna 1921 saaneeseen ehdotukseen, jonka tekijänä oli arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg. Kuvalähde Sydämellistä yhteiselämää - Espoon koulutaloja 1873–1990.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

30 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.2. 1920-luku

Bembölen koulun ulkoasu on säilynyt alkuperäisenä. Puhtaaksi muurattu kaksikerroksinen punatiilirakennus edustaa 1920-luvun monumentaalista klassismia. Kuva ark-byroo 2016.

Koulun arkkitehtuurissa on viimeisteltyjä yksityiskohtia Oven kruunaavat taidokkaasti muuratut, sisäkkäiset holvi- kuten päädyn kuisti kaiteineen. Kuva ark-byroo 2016. kaaret. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

31 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet 3.3. 1930-luku

Vuoden 1929 New Yorkin pörssiromahduksesta Uudenlaiset tilajärjestelyt käyntiin lähtenyt talouslama sai maailmanlaajuiset Myös sisätiloissa on moderneja piirteitä ja suun- mittasuhteet. Suomessa syvin lama osui vuosiin nitelma seuraa ajankohdan koulurakentamisen 1929–1932, jolloin kouluja ei juuri rakennettu. Vuo- uusia normeja. Toiminnot on jaettu luokkahuone- ja sikymmenen lopulla talous jälleen elpyi. Suomalai- voimistelusalisiipeen L-kirjaimen muotoisen pohja- set arkkitehdit kiinnostuivat modernista, teollista ratkaisun puitteissa. Koulu on tyypiltään sivukäy- tuotantotapaa ihannoivasta arkkitehtuurista jo täväkoulu, mikä on myös tyypillinen piirre 1930-lu- 1920-luvun lopussa, ja uusi ideologia alkoi näkyä vun arkkitehtuurissa. Epäsymmetrisesti sijoitettu koulurakennusten muotokielessä 1930-luvulla.75 valoisa porrashuone johtaa kahdessa kerroksessa Leppävaaran koulu on Espoon ainoa alkuperäi- länteen avautuvaan sivukäytävään, jonka varrelle on sessä käytössään oleva koulurakennus 1930-luvul- järjestetty ilmavat luokkahuoneet. Porrashuoneesta ta. Arkkitehtiparin Kitty ja Lauri-Erik Hanstén76 on kulku alkuperäiseen voimistelusalisiipeen, jonka suunnittelema rakennus valmistui juuri ennen toista alakerrassa oli keittola, uusien normien mukaan maailmansotaa ja se oli Bembölen koulua neljä ker- ruokasali, opettajahuone ja opetusvälinevarasto. taa suurempi. Koulu rakennettiin Albergan kartanon Toisen kerroksen voimistelusali oli varustettu näyt- maille rautatien tuntumaan ja sen vieressä sijaitsi tämöllä, ja sen yhteyteen oli rakennettu puku- ja Leppävaaran vanha, puurakenteinen kansakoulu77. suihkutila, mitkä olivat uusia piirteitä 1930-luvun Vanhaan kouluun sijoitettiin 1930-luvulla kolme suomalaisessa kouluarkkitehtuurissa. Koulun tila- opettaja-asuntoa. hahmo on pääosin säilynyt, mutta pintarakenteita on paljolti muutettu ulkona ja sisällä. Leppävaaran koulu Koulukeskittymä Suuri kivikoulu Leisténien piirtämä pieni laajennus vuodelta 1949 Leppävaaran koulu oli valmistuessaan vuonna 1939 muutti rakennuksen pohjaratkaisun U-kirjaimen Espoon kouluista suurin78. Kokonsa puolesta se muotoon. Luokkahuonesiipeä jatkettiin muutamal- kuvastaa ajankohdan pyrkimyksiä kohti suurem- la luokalla sekä sivuportaalla. 1980-luvulla koulua pia yksiköitä. Tyyliltään kaksikerroksinen rapattu laajennettiin peruskoulun vaatimusten mukaiseksi tiilirakennus edustaa siirtymävaihetta pelkistetystä lisärakennuksella, jonka arkkitehtuuri poikkeaa klassisismista modernismiin. Epäsymmetrisesti 1930-luvun ratkaisusta. Koulu on nykyisin osa suu- sijoitettu pääsisäänkäynti porrashuoneineen ja rempaa koulukeskittymää. suurine ikkunapintoineen sekä vähäeleinen ilmaisu edustavat 1930-luvun kouluarkkitehtuurin uusia piirteitä. Ikkunoiden rapatut kehykset ja aumakatto puolestaan ovat klassisismin jatkumoa. Rakennus sijoittuu rinteeseen, joten siihen muo- dostuu osittainen kellarikerros. 1930-luvun kaupun- kisuunnittelulle oli luonteenomaista ottaa topografia huomioon ja tarpeen tullen poiketa suorakulmaises- ta koordinaatistosta.

75 Makkonen 2004, 44. 76 Arkkitehtipari Kitty Hanstén (1896–1997) ja Lauri-Erik Hanstén (1896–1967) suunnitteli myös 1923 valmistuneen Lauttasaaren kansakoulun, ja 1939 valmistuneen Munkkiniemen ala-asteen. Heikinheimo et al., ark-byroo Oy 2016. 77 Vanha koulu oli valmistunut 1906 ja se on sittemmin purettu. 78 Jormakka 1991, 56.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

32 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.3. 1930-luku

Leppävaaran koulu kuvattuna ilmasta vuonna 1958. Kuvassa näkyy koulun ensimmäinen laajennus, vanha puukoulu oikealla ja etualalla koulun hyötypuutarha. EKM.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

33 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.3. 1930-luku

Leppävaaran koulun valmistumisensa aikoihin kuvattuna. EKM.

Leppävaaran koulun pääjulkisivu kuvattuna 2016. Kuva ark-byroo.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

34 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.3. 1930-luku

Koulun pääportaassa on 1930-luvun arkkitehtuurille ominainen lähes koko seinäpinnan kokoinen ikkuna. Kuva ark-byroo 2016.

Leppävaaran koulun luokkahuoneet ovat valoisat ja ilmavat. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

35 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet 3.4. 1940-luku

Förtitalismin piirteitä Sodan jälkeen rakennetut koulut

Talvisota keskeytti koulujen rakennustyöt maassam- Espoon Viherlaakson ja Niittykummun koulut on me. Sodan jälkeen 1940-luvun puolivälissä koulujen rakennettu 1940-luvulla sotien jälkeen ja ne ovat lukumäärä oli aikaisempaa pienempi.79 Oppilasmää- edelleen koulukäytössä. Niiden arkkitehtuurissa rät kasvoivat samaan aikaan oppivelvollisuuden to- niukkaan muotokieleen yhdistyy pehmentäviä yksi- teuttamisen ja siirtoväen muuton myötä. Puutetta oli tyiskohtia ja käytetyt materiaalit ovat maanläheisiä. sekä työntekijöistä, että materiaalista. Tyypillinen Kumpaakin koulua on laajennettu 1950-luvulla. koulurakennus 1940-luvun lopussa oli satulakattoi- Viherlaakson koulu vuodelta 1947 on arkkitehti nen, rapattu kivirakennus, jossa oli kaksi tai kolme Aarne Ervin (1910–1977), suomalaisen koulusuunnit- kerrosta ja sivukäytävät. Erityyppiset tilat sijoi- telun uudistajan ensimmäinen koulusuunnitelma.81 tettiin usein eri siipiin. Opettajien asunnot voitiin Osin kivi- ja osin puurakenteisen koulutalon arkki- myös sijoittaa erilliseen rakennukseen. Julkisivujen tehtuurissa näkyy sodanjälkeisen materiaalipulan jäsentely oli yksinkertaista ja ikkunat sijoitettiin ta- synnyttämä kekseliäisyys. Kolmiosaisen massan savälein. Ajalle tyypillisiä piirteitä ovat liuskekivellä vähäeleisyys ja suuret ikkunapinnat ovat ajankoh- päällystetyt sokkelit, tiilikatto ja rapatut ulkoseinät. dan modernille arkkitehtuurille tunnusomaisia piir- Pääsisäänkäynnit suunniteltiin huolella. Kaavamai- teitä. Sodanjälkeisessä arkkitehtuurissa korostuivat suutta elävöitettiin yksityiskohdilla. Rakennus sijoi- yleisesti myös ihmisen mittakaavan huomioiminen, tettiin tontilleen maaston mukaan, mikä heijastui luonnonmukaisten materiaalien käyttö ja voimakas usein sisätiloissa tasoeroina sekä portaina. Vaikka materiaalin tuntu. Ervin suunnittelema Viherlaakso rakennuksen sijainti tontillaan tutkittiin huolelli- koulu on tässä suhteessa aikansa tyypillinen edusta- sesti, suunnittelussa ei erityisesti otettu huomioon ja. Lisäksi se rakennettiin talkoovoimin.82 ympäröivää kaupunkirakennetta laajemmin.80 Arkkitehti Erich von Ungern-Sternbergin piirtä- mä Niittykummun koulu valmistui 1948. Kokonai- suuteen kuului koulu, jonka kolme siipeä rajaavat pihaa, ja opettaja-asuntola. Koulu on ajalleen tyypil- linen monikerroksinen, tiilikattoinen ja julkisivuil- taan rapattu rakennus. Hyvin säilyneitä sisätiloja leimaavat leveät, mosaiikkibetonilla verhotut keski- käytävät, valoisat portaikot ja tilavat luokat.

79 Luovutetulle alueelle jäi yli 500 koulua ja sodassa tuhoutui lähes 150 suomalaista koulurakennusta. Palva 1966, 120. 81 Koivisto 2001, 20–22; Paavilainen, 2014. 80 Jetsonen 1994, 45–50; Tapaninen 2001, 8. 82 Jormakka 1991, 57.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

36 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.4. 1940-luku

Niittykummun kouluun kuului valmistumisvaiheessa 1948 kaksi siipeä, joista vasemmassa oli opettajien asuntola. Kokonaisuut- ta laajennettiin jo 1950-luvulla voimistelu- ja juhlasalisiivellä, sekä toisella opettaja-asuntolalla. EKM.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

37 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.4. 1940-luku

Niittykummun koulun ulkoasu on säilynyt hyvin. Kuva ark-byroo 2016.

Katoksen kannattimien ja seinän käsittely on kekseliästä. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

38 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.4. 1940-luku

Viherlaakson koulu ja lukio

1940-luvun koulukokonaisuus Koulu koostuu kolmesta yhteen kytketystä, saman- suuntaisesta osasta, joihin eri toiminnot on jaettu. Kolmikerroksiselle, kiviaineiselle luokkahuonesiivel- le antavat ilmettä nauhamaiset ikkunat. Liikunta- ja juhlasalisiiven puurakenteiset ulkoseinät on pysty- verhoiltu ja tuettu tiilipilarein. Asuinsiipi on pieni, puurakenteinen noppa, joka vartioi koulun pihaa suuren tammen katveesta. Rehtorin ja vahtimestarin asunnot oli sijoitettu päällekkäin, eikä muuta henki- lökuntaa varten rakennettu asuntoja.

Sisätilat Alkuperäiseen huoneohjelmaan kuului kuuden luokkahuoneen lisäksi veistosali, näyttämöllä ja parvella varustettu voimistelu- ja juhlasali pesu- ja pukutiloineen, aamiaishuone sekä koulu- ja opetus- keittiö. Rakennuksen sisäänkäynti on edelleenkin alkuperäisessä paikassaan, nivelosaan sijoitetun katoksen alla. Pääaulasta on kulku juhlasaliin ja opetussiipeen, missä ilmavat luokat on järjestetty sivukäytävien varrelle. Pohjaltaan neliönmuotoisen voimistelu- ja juhlasalin seinät levytettiin sävyla- katulla mäntyvanerilla. Se on ajalleen tyypillinen teollinen, huokea materiaali, jota arkkitehti on käsitellyt taiten saaden aikaan voimakkaan mate- riaalintunnun päätilaan. Saliin liittyy eteisaulan päällä sijaitseva kevyesti porrastettu parvi, mikä on 1940-luvun kouluarkkitehtuurin uusi piirre.

Viherlaakson koulu nykyisin Aarne Ervin suunnittelema Viherlaakson koulu ja lukio edustaa sodanjälkeisen pula-ajan modernismin parhaimmistoa. Rakennuksen arkkitehtuuri on yk- sityiskohdiltaan ja mittasuhteiltaan hyvin harkittua ja kokonaisuus on säilynyt meidän päiviimme lähes alkuperäisenä. Myös vuonna 1955 valmistunut lisä- rakennus edustaa onnistuneesti suurten ikäluokkien tarpeeseen sovitettua ratkaisua. Koulun myöhemmät laajennukset istuvat luontevasti osaksi kokonaisuut- ta ja ne rajaavat kolmelta sivulta suojattua pihaa.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

39 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.4. 1940-luku

Viherlaakson koulun vanhimmassa osassa on kolme samansuuntaista siipeä, vasemmalta alkaen: asun- tosiipi, juhlasali ja luokkahuonesiipi. Kuva ark-byroo 2016.

Juhlasalisiiven julkisivussa rytmittyvät rapatut teräsbetonirakenteet ja puurakenteiset seinän osat innovatiivisella tavalla. Kuva AK/ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

40 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.4. 1940-luku

Alkuperäisen koulun viereen valmistui lisärakennus jo 1955. Kuva AK/ark-byroo 2016.

Voimistelu- ja juhlasalin seinät on levytetty sävylakatulla mäntyvanerilla ja lattia on kalanruotoparkettia tammesta. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

41 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet 3.5. 1950-luku

Vuosikymmenen alussa kouluarkkitehtuuria leima- Aarne Ervi kuuluu Jorma Järven ja Osmo Siparin si niukkuus, ja loppupuolella taloudellisen kasvun kanssa modernien koulusuunnittelijoiden tärkeim- mukanaan tuomat mahdollisuudet. Rakentaminen oli pään kolmikkoon, joka 1950-luvulta alkaen aktiivisesti Suomessa edelleen käsityövaltaista ja pääosa kouluista uudisti suomalaista koulusuunnittelua. Myös Hilding suunniteltiin yksilöllisesti. 1950-luvun jälkipuoliskolla Ekelund voidaan laskea tärkeäksi koulusuunnittelijak- arkkitehtuurin suunta muuttui kansainvälisemmäksi ja si, vaikka hän ei varsinaisesti uudistanut kouluratkai- rationaalisemmaksi. Ajankohdan kehittyvät raken- suja.87 Hänen piirtämänsä Karamalmin koulu vuodelta nustavat, kuten elementtirakentaminen, kiinnostivat 1954 edustaa arkkitehtuurin siirtymävaihetta. suunnittelijoita. Ruotsalaisista ja tanskalaisista, ja myö- Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelema Aarnival- hemmin myös yhdysvaltalaisista ratkaisuista otetiin kean koulu vuodelta 1957 sijaitsee Tapiolan Silkkiniityn oppia. Monikerroksisen rapatun koulun sijaan alettiin tuntumassa. Matala, moderni koulu edustaa vuosi- rakentaa matalia, paviljonkimaisia kouluja, joissa oli kymmenen lopun suuntausta, jossa kokeiltiin uusia tiili- ja levyseiniä, ja nauhaikkunoita. 1950-luvun lo- pedagogisia toiminta-ajatuksia, materiaaleja ja raken- pulla Suomessa suosittiin matalia kouluja, koska niitä nustekniikoita. Se syntyi kilpailun tuloksena. Koulu on pidettiin turvallisina. Välitön yhteys pihalle oli helppo tyypiltään keski- ja sivukäytäväkoulun yhdistelmä, ja järjestää ja mittakaavan katsottiin soveltuvan lapsille.83 alakoulussa on myös solukoulun piirteitä. Koulut sijoitettiin tyypillisesti tasaiselle maalle, kun Tapiolan koulu ja lukio vuodelta 1958 on Jorma aikaisemmin ne oli sijoitettu mäille ja kohtiin, joista Järven88 käsialaa. Sen voimistelusalin veistoksellinen aukesi näkymiä. Perinteiset keski- ja sivukäytäväkoulut katto kohoaa matalan rakennuksen yläpuolella. Eri- olivat edelleen vallitsevia, mutta myös kiinnostusta uu- tyisluokat on sijoitettu rungosta ulkoneviin kuusikul- denlaisiin tyyppeihin ilmeni.84 Opettaja-asuntoloiden maisiin pieniin massoihin. Järvi käytti kuusikulmaisia rakentamista jatkettiin. luokkahuoneita myös seuraavana vuonna valmis- tuneessa Friisilän koulussa. Jälkimmäinen koulu on Espoon 1950-luvun koulut Espoon ensimmäisiä hallikouluja. Hallin muodostavat voimistelusali ja sen leveä sivukäytävä, joka toimi 1950-luku oli Espoossa vilkasta koulurakentamisen samalla ruokatilana. Friisilän kouluun kuuluu myös aikaa. Vuosikymmen aikana rakennetuista 23 kouluta- opettajien rivitalo, mutta Tapiolan kouluun ja lukioon losta 21 on edelleen käytössä.85 Maaseudun keskusra- ei rakennettu opettajien asuntoja. Nämä kaksi Järven kennustoimiston ohjeen mukaan toteutettu Nuuksion suunnittelemaa espoolaiskoulua edustavat vuosikym- koulu vuodelta 1952 on edustava ja hyvin säilynyt menen lopun uutta kokeilevampaa otetta. esimerkki ajankohdan maaseutumaiseen ympäristöön Espoon Rödskogin koulu vuodelta 1916 on tyypilli- sovitetusta tyyppikoulusta. Harjakattoinen, rapattu nen esimerkki 1950-luvun laajennuksesta ja peruspa- rakennus edustaa pelkistettyä, mutta laadukkaasti rannuksesta. Taloon asennettiin keskuslämmitys sekä toteutettua 1950-luvun alun arkirakentamista, jonka vesi- ja viemärijohdot, koulurakennusta laajennettiin voima piilee huolellisesti toteutetuissa yksityiskohdissa ja pihapiiriin rakennettiin uusi opettaja-asuntola.89 ja ajalleen ominaisissa materiaalivalinnoissa.86 Koulu Myös monia vasta rakennettuja kouluja laajennettiin on tyypiltään sivukäytäväkoulu ja sen yhteyteen raken- 1950-luvulla. Espoossa näin meneteltiin esimerkiksi nettiin asuntolasiipi opettajia varten. Erich von Ungern-Sternbergin piirtämien Mankkaan- puron ja Niittykummun koulujen kohdalla. Laajennus- mahdollisuus oli usein otettu huomioon suunnittelus- 83 Järvi 1955, 165–167; Jetsonen 1994, 46 ja 50. 84 Makkonen 2004, 52. sa alusta alkaen. 85 Viherlaakson koulun laajennusosa on selvitystyön tilaajan kohdeluettelon mukaan laskettu omana kouluna. Auroran koulu (1957, Erich von Ungern-Sternberg) ja Mårtensbro skola 87 Koivisto 2001, 20–22. (1956, Esko K. Mäkelä) on purettu. 88 Jorma Järvi (1908–1962) pohti kirjoituksissaan uutta 86 Eristerappaus on tuonut ulkoseiniin lisää paksuutta, mutta kouluarkkitehtuuria. Hän suunnitteli muun muassa Suomen ei ole muuttanut rakennuksen perushahmoa ratkaisevasti. ensimmäisen hallikoulun, Rovaniemen yhteislyseon, joka Sisätilat ovat erittäin hyvin säilyneet. Pintamateriaalit ovat valmistui 1952. Jetsonen 1994, 46; Arkkitehtuurimuseon pääosin alkuperäisiä ja koulussa on säilynyt runsaasti vanhoja verkkosivu, arkkitehti-esittelyt. rakennusosia. 89 Nurmi 1989, 47.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

42 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.5. 1950-luku

Nuuksion koulu alkuperäisessä asussaan. EKM.

Nuuksion koulun ulkoasu on säilynyt hyvin. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

43 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.5. 1950-luku

Luokkatunti on meneillään Nuuksion koulussa 1960-luvun alussa. Nuukion koulun arkisto.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

44 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.5. 1950-luku

Hansakallion koulun julkisivussa on tuontu esiin käytettyä moduulimitoitusta. EKM.

Hansakallion koulun opettaja-asuntola oli rivitalo. EKM.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

45 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.5. 1950-luku

Arkkitehti Hilding Ekelundin suunnitteleman Karamalmenin koulun julkisivu kuvastaa siirtymävaihetta perinteisestä kohti modernimpaa ilmaisua. Tiilipinnat ja nauhaikkunat vuorottelevat. EKM.

Karamalmenin koulun laajennus vuodelta 2010 on suunniteltu säestäväksi aiheeksi suhteessa alkupe- räiseen rakennukseen. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

46 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.5. 1950-luku

Tuomarilan koulu kuvattuna melko pian valmistumisensa 1956 jälkeen. EKM.

Tuomarilan koulun aulatiloja kuvattuna 2016. Kuva ark-byroo.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

47 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.5. 1950-luku

Yleisnäkymä kohti Friisilän koulua. EKM.

Friisilän koulun opettaja-asuntolat ovat säilyneet hyvin. Kuva AK/ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

48 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.5. 1950-luku

Arkkitehti Jorma Järven suunnitteleman Tapiolan koulun ja lukion pienoismallissa on kennomaisia, muusta rakennusrungosta ulkonevia osia. EKM.

Tapiolan koulun ja lukion veistoksellisia muotoja kuvattuna melko pian valmistumisen jälkeen. EKM.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

49 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.5. 1950-luku

Tapiolan koulu ja lukio on korjattu perusteellisesti vuonna 2016. Vaikka materiaalien ja rakenteiden autenttisuus on kärsinyt, ovat alkuperäisen ratkaisun ideat pääosin säilyneet. Kuva ark-byroo 2016.

Tapiolan koulun ja lukion muutettuja sisätiloja. Korjauksen suunnittelijat ovat käyttäneet alkuperäistä suunnitelmaa lähtökohtana, mutta eivät ole pyrkineet säilyttämään sellaisenaan sisätiloja. Käytävää on levennetty, kun taas seinän alkuperäisiä värejä on palautettu. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

50 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.5. 1950-luku

Aarnivalkean koulu

Osana Tapiolan modernia puutarhakaupunkia Kaija ja Heikki Sirénin uraauurtava Aarnivalkean koulu on osa Tapiolan modernia puistokaupunkia, missä suosittiin kokeellisia suunnitteluratkaisuja. Vaikka koulu on toteutettu poiketen monista raken- nusmääräyksistä, sen mitoitus noudattaa ajankohdan tiukkaa lainsäädäntöä. Koulun ominaispiirteisiin kuuluvat valoisuus, näkymät pihoille ja välitön yhteys luokkahuoneista pihalle. Matala rakennus viereisine opettaja-asuntoloineen sijaitsee näkyvällä paikalla Tapiolassa Silkkiniityn puistoalueen pohjoispuolella ja kytkeytyy luontevasti sen avaraan maisemaan.90 Julkisen puiston, puolijulkisten ulkotilojen ja yksityisten pihojen luontevat siirtymät ovat Tapio- lan puutarhakaupungille tyypillisiä piirteitä. Myös koulua ympäröivä, harkittu puusto on Tapiolalle ominainen piirre. Tapiola kuuluu docomomo-järjes- tön luetteloon suomalaisen modernismin merkkite- oksista, ja se kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Lisäksi Tapiola on luokiteltu kansallismaisemaksi.

Arkkitehtoninen ratkaisu Koulu on sijoitettu tasaiselle maalle etelään avautuvan sisäpihan ympärille. Koulun kokeellisiin piirteisiin kuuluivat alun perin puuelementeistä rakennetut kevyet ulkoseinät ikkunanauhoineen ja niukkaan mitoitukseen perustuvat detaljit, esimerkiksi räystäät. Ainutlaatuisia ratkaisuja ovat myös välitön yhteys alakoulun luokista pihalle ja sisäpihan ulkoilmaluokka. Sisätiloissa on poikkeuksellista valoisuutta ja avaruut- ta. Alakoulun keskikäytävää valaisee ylhäältä käytävän pituinen valokuilu, kun taas yläkoulun kattoikkunat sijaitsevat luokkien kohdalla. Rakennuksen poikittaiset kantavat seinät ovat puhtaaksi valettua betonia. Rakennus on massoittelultaan ja tilahahmoltaan kohtuullisen hyvin säilynyt, paitsi ulkoilmaluokan ja sisääntuloaulan osalta. Detalji- ja materiaalitasolla on tehty enemmän muutoksia, joiden seurauksena raken- nuksen alun perin tarkasti suunnitellut yksityiskohdat ja mittasuhteet ovat paikoin muuttuneet oleellisesti. Kokonaisuuteen kuuluu yksi kaksikerroksinen ja kaksi yksikerroksista rivitaloa. Yksikerroksiset rakennukset on myöhemmin muutettu koulu- ja kerhotiloiksi.

90 Siren 1957, 94–100; Tuomi 1992, 124–125; Jormakka 1991, 61–63.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

51 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.5. 1950-luku

Aarnivalkean koulukokonaisuuteen kuuluu kolme opettaja-asuntolaa. Koulu sijaitsee avarassa maisematilassa Silkkiniityn pohjoispuolella. EKM.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

52 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.5. 1950-luku

Kaksi asuntolarakennusta on otettu opetuskäyttöön. Kuva ark-byroo 2016

Aarnivalkean koulun luokkahuoneista avautuu puistomaisia näkymiä. Luonto tulee rakennuksen sisälle. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

53 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.5. 1950-luku

Aarnivalkean koulun tiloja voitiin jo alunperin yhdistellä ja erottaa toisistaan. Kuva Arkkitehti 6-7/1957.

Aarnivalkean koulun yksityiskohdat suunniteltiin erityisen suurella tarkkuudella. Kuva Arkkitehti 6-7/1957.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

54 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet 3.6. 1960-luku

1960-luvulla elettiin kaupungistumisen, lähiöiden Arkkitehti-lehdessä käytiin keskustelua valmis- rakentamisen ja teollisen massatuotannon aikakaut- teilla olevan peruskoulu-uudistuksen vaikutuksista ta ja Espookin sai osansa pääkaupunkiseudun kas- arkkitehtuuriin. Aktiivisesti uusia koulutyyppejä vusta. Maaseutumainen maalaiskunta kaupungistui kehittänyt Osmo Sipari korosti koulurakennuksen nopeasti. Kasvusta huolimatta Espooseen rakennet- tilajaottelun merkitystä: eri siipiin sijoitetut tilat tiin vähemmän kouluja kuin edellisellä vuosikym- lisäisivät koulun laajennettavuutta. Hän piti myös menellä. Ilmiötä selittää rakentamista ohjaavien koulun muunneltavuutta tärkeänä, korosti aine- normien muutos, mikä johti koulujen koon kasvuun opetustilojen suunnittelun merkitystä, ja kritisoi 1950–1960-luvun taitteessa ja pyrkimys rakentaa kouluja koskevia suunnittelunormeja, jotka rajoitti- koulukeskittymiä.91 vat yksilöllisempien ja monipuolisempien koulujen suunnittelua.94 Koulurakennusten kansainväliset esikuvat 1960-luvun espoolaiset koulut

Kouluhallitus järjesti vuonna 1962 tiloissaan Kohti systeemiarkkitehtuuria arkkitehtuurinäyttelyn koulurakentamisen uusis- Arkkitehtuurin muodonanto muuttui 1960-luvulla ta tuulista. Näyttelyn järjestäjiin lukeutui joukko aikaisempaa ehdottomammaksi. Massoittelu oli maamme eturivin arkkitehteja kuten Aarno Ruusu- laatikkomaisen suorakulmaista. Kouluarkkitehtuu- vuori, Reima Pietilä ja Osmo Sipari. Koulu rakentuu rissa pyrittiin käyttämään moduulijärjestelmää95 –näyttelyluettelossa on lueteltu ajankohdan kan- ja elementtitekniikkaa, mutta toteutukset tehtiin sainvälisiä esikuvia, jotka ovat olleet esillä näytte- pääosin paikalla rakentaen. Esimerkiksi Jousenkaa- lyssä myös kuvina. Arne Jacobsenin Munkegårdin ren koulun haluttiin näyttävän elementtirakenteisel- koulussa Kööpenhaminassa (1956) yhdistyvät suu- ta, vaikka se ei ole. 96 Espoon yhteislyseon koulu ja ren mittakaavan ja pienen koulun edut. Myös Eva ja lukio on ainoa jäljellä oleva 1960-luvun koulu, jossa Nils Koppel suunnittelema Gladsaxen koulu perustui on käytetty elementtejä ja siinäkin vain julkisivus- samansuuntaisiin mataliin paviljonkeihin, joissa oli sa. Toinen betonielementtikoulu, Osmo Siparin soluratkaisu (1956). Näissä tanskalaisissa malleis- suunnittelema Revontulen koulu vuodelta 1967 on sa ryhmätyötilat korvasivat käytäviä. Esiteltyjen purettu. Puhtaaksi valetun betonin käyttö yleistyi koulujen joukossa oli myös saksalaisia, sveitsiläisiä pintamateriaalina. Espoon koulujen julkisivuissa ja ruotsalaisia esimerkkejä, sekä kuriositeettina Eliel käytettiin vielä vuosikymmenen alussa rappausta, ja Eero Saarisen suunnittelema Crow Islandin koulu loppua kohden Kahi-tiilen ja punatiilen käyttö yleis- Illinoisissa (1960), jossa luokkahuoneiden yhteyteen tyivät. Vallitseva ikkuna oli nauhamainen. oli tuotu ryhmätyöskentelytilat ja luokat olivat käy- tävien avulla linkitetyt koulun keskiosaan.92 Monikäyttöisyys 1960-luku oli Suomessa koulusuunnittelun 1960-luvun alusta lukien kuntia kannustettiin rintamalla kokeilujen ja variaatioiden aikakautta, sijoittamaan samaan pihapiiriin useita kouluraken- jatkoa 1950-luvun lopun suuntauksen alkusoitolle. nuksia, tai niihin liittyviä toimintoja, kuten päiväko- 1950-luvun lopun koulu-uudistusten jälkeen synty- teja.97 Samaan aikaan lisääntyi koulujen iltakäyttö. ville suurikokoisille ja eri ikäryhmille tarkoitetuille Opettaja-asuntoloiden sijoittaminen irralleen var- kouluille oli etsittävä uusia ratkaisuja. Arkkitehdit sinaisesta koulurakennuksesta yleistyi ja toisinaan kehittivät uusia pohjaratkaisuja; solu- ja hallikou- asuntola saatettiin sijoittaa omalle tontilleen koulun lujen lisäksi esiintyi erilaisia atrium-, kampa- ja paviljonkityyppejä.93

94 Sipari 1967, 12–15. 91 Palva 1966, 124. 95 Moduulijärjestelmässä perusmitat on vakioitu. 92 Lundsten (toim.) 1962. 96 Jormakka 1991, 64. 93 Makkonen 2004, 65. 97 Kansakoulukalenteri 1959, 108.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

55 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.6. 1960-luku läheisyyteen.98 Viimeinen espoolaiskoulun yhtey- teen rakennettu opettajien asuinrakennus valmistui 1962 Heikki Sysimetsän ja Lauri Tiihosen suunnit- teleman Jupperin koulun yhteyteen. Eräs esimerkki espoolaisesta koulukeskittymästä on Matti Hakurin suunnittelema Sepon koulu vuodelta 1964, jonka sivurakennuksessa toimi kansalaiskoulu.

Espoolaisten koulujen typologiaa Espoossa on edelleen yksitoista99 alkuperäisessä käytössä olevaa 1960-luvun koulurakennusta. Keski- käytävä- ja sivukäytäväkoulut olivat Espoossa edel- leen vallitsevia koulutyyppejä. Jousenkaaren koulu (Osmo Sipari, 1960) ja Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio (Eija-Leena ja Elja Airaksinen, 1964) toteutet- tiin solukouluina, kuten myös myöhemmin purettu Revontulen koulu (Osmo Sipari, 1967), kun taas Espoon yhteislyseon koulu ja lukio (Kaija ja Heikki Sirén, 1969) ja Rastaalan koulun ylärakennus (Erkki Pasanen, 1968) toteutettiin hallikouluina. Osmo Siparin100 suunnittelema Jousenkaaren koulu on selkeäpiirteinen solukoulu. Rakennuksen länsipuolella on jokaisella luokkahuoneryhmällä oma sisäänkäynti, jonka yhteydessä on oma piha pergoloineen ja ulkorakennuksineen. Matti Hakurin piirtämä Karhusuon koulu ja opettajien asuintalo vuodelta 1961 edustaa myös saman tyyppistä ratkai- sua. Arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirénin suunnit- telema Espoon yhteislyseon koulu ja lukio vuodelta 1969 oli alun perin Espoon ainoa valtion oppikoulu. Sen ratkaisu ennakoi seuraavan vuosikymmenen kouluarkkitehtuurin trendejä. Esimerkkeinä 1960-lu- vulla toteutetusta koulujen muutos- ja laajennusra- kentamisesta voidaan mainita Espoon Viherlaakson koulu sekä Haukilahden koulu ja lukio, jotka raken- nettiin kasvaviin kaupunginosiin.

98 Palva 1966, 126. 99 Revontulen koulu (1967, Osmo Sipari) ja Hakalehdon koulu (1964 lupa, Olavi Niemi) on purettu. 100 Osmo Sipari voitti Viljo Revellin kanssa jo vuonna 1949 Meilahden koulun suunnittelukilpailun, jossa ilmenee ensimmäistä kertaa Suomessa myöhemmin yleistynyt rationalistinen ote koulusuunnittelussa. Jetsonen 1994, 46.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

56 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.6. 1960-luku

Näkymä Jousenkaaren koulun yhden solun sisäänkäynniltä kohti pihaa. EKM.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

57 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.6. 1960-luku

Sepon koulu on 1960-luvun monikäyttöinen koulukokonaisuus, jossa samaan pihapiiriin on sijoitettu erilaisia kouluja. EKM.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

58 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.6. 1960-luku

Pohjois-Tapiolan koulu on linjakas solukoulu, joka edustaa aikansa rationaalista arkkitehtuuria. Kuva ark-byroo 2016.

Pohjois-Tapiolan koulun avara, monikäyttöinen voimistelusali. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

59 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.6. 1960-luku

Espoon yhteislyseon koulu ja lukio

Elementtirakenteiset julkisivut Rakennuksen julkisivuissa on kokeellisesti käytetty betonielementtejä. Sirénit olivat jo Aarnivalkean koulun julkisivuissa käyttäneet puuelementtejä.101 Yhteislyseon julkisivuratkaisu perustuu nauhamai- sesti järjestettyihin vaaleisiin betonielementteihin, sekä nauhaikkunoihin, joissa on tummat puitteet. Anonyymi ulkoasu ennakoi 1970-luvun kouluark- kitehtuuria. Kaksikerroksinen tasakattoinen koulu edustaa 1960-luvun lopun selkeäpiirteistä muotokiel- tä siroine detaljeineen, jota on yhdistetty moduuli- järjestelmään ja elementtirakenteeseen.

Pohjaratkaisu Espoon yhteislyseon koulu ja lukion keskusaulaa voidaan pitää prototyyppinä Sirénien suunnitte- leman, vain paria vuotta myöhemmin Helsinkiin valmistuneen, Suomalaisen Yhteiskoulun tilalliselle ratkaisulle. Koulu on pohjaratkaisultaan hybridi, halli- ja keskikäytävätyypin yhdistelmä. Päämassan korkeaa hallitilaa kiertää parvi, jolta laskeutuvat kahdet portaat. Hallin kattopintaa rytmittävät be- toniset kattopalkit ja rivi kookkaita kattoikkunoita. Tila on yhdistettävissä liikuntasaliin paljeseinien avulla.

Koulu on kestänyt hyvin aikaa Koulua on laajennettu, mutta kokonaisuus on säilyn- yt kohtuullisen hyvin alkuperäisen kaltaisena niin ulko- kuin sisätilojen osalta. Kuitenkin 1960-luvulla on mitä todennäköisimmin käytetty vahvempia värejä kuin nykyisin. Espoon yhteislyseon koulu ja lukion koulurakennus on osa tunnustetun arkkiteh- titoimiston suunnittelemaa lähes 60 vuotta vanhaa koulukokonaisuutta, johon kuuluu samojen arkki- tehtien aikaisemmin suunnittelema Hansakallion koulu. Koulurakennus on kokonaistaideteos, jossa on aikaa kestäneitä ja laadukkaita ratkaisuja.

101 Espoon yhteislyseon koulu ja lukio 2002; Mälkki 2004.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

60 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.6. 1960-luku

Espoon yhteislyseon koulun ja lukion julkisivuissa on käytetty betonielementtejä. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

61 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.6. 1960-luku

Espoon yhteislyseon koulun ja lukion sisätiloissa on vahva materiaalintuntu. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon yhteislyseon koulun ja lukion hallitilan parvelta laskeutuvat kahdet portaat. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

62 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet 3.7. 1970-luku

Kohti vakioratkaisuja

1970-luvun alussa koulujen rakennustarvetta lisä- sivät Espoossa kunnan kasvu ja peruskoulu-uudis- tus.102 Vaatimuksia koulujen erikokoisista ja -tyyp- pisistä tiloista ryhdyttiin toteuttamaan aikaisempaa suuremmassa mittakaavassa moduuli- ja betoniele- menttirakentamisen keinoin. 1960-luvun kokeellisen koulusuunnittelun korvasivat vakioratkaisut. Koulu- rakennuksen toiminnallinen sisältö ja arkkitehtoni- nen ilme muuttuivat 1970-luvulla perusteellisesti. Syvärunkoinen, teollisuushallimainen hallikoulu yleistyi. Uusissa kouluissa toteutettiin jossain mää- rin avoimempaa oppimisympäristöä yhdistettävien luokkahuoneiden avulla. Kirjastoa korostettiin usein koulun keskeisimpänä tilana. Erikokoisia ryhmä- työtiloja ryhdyttiin toteuttamaan luokkahuoneiden ja erikoisluokkien rinnalle.103 Koulut olivat yksi- tai kaksikerroksisia ja niiden julkisivuissa käytettiin yleisesti Kahi-tiiltä, mutta myös betonia ja punatiil- tä. Peruskoulu-uudistus lisäsi myös tarvetta muuttaa ja korjata vanhoja kouluja.104 Niihinkin piti saada pienryhmätiloja ja kirjastoja. Myös koulujen ilmas- tointiin ja valaistukseen kiinnitettiin huomiota.105 Espoossa on yhdeksän koulukäytössä olevaa koulurakennusta 1970-luvulta. Osmo Siparin suun- nittelema Kaitaan koulu ja lukio vuodelta 1970 on linjakas solukoulu. Osmo Siparin piirtämä Espoon- lahden koulu ja lukio vuodelta 1975 on minimalistis- ta rationalismia ja konstruktivismia edustava suuri koulukompleksi, jonka ominaispiirteet ovat säilyn- eet hyvin ja niitä on jopa vahvistettu perusteellisessa peruskorjauksessa. 1970-luvun uutta espoolaista arkea edustavat myös Osmo Siparin suunnittelema Kalajärven koulu vuodelta 1971, Osmo Lapon suunnittelema Mainin- gin koulu vuodelta 1974 ja Kosti Kurosen suunnitte- lema Karakallion koulu vuodelta 1973.

102 Kähkönen 1974, 39. 103 Tapaninen 2001, 28. 104 Kähkönen 1974, 39. 105 Savela 1974, 41.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

63 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.7. 1970-luku

Espoonlahden koulun ja lukion julkisivussa betoni yhdistyy kirkkaan keltaiseen, sileään levypintaan. Kuva ark-byroo 2016.

Kirkas värimaailma jatkuu sisällä. Espoonlahden koulun ja lukion arkkitehtoninen käsittely enteili seuraavaa vuosikymmentä. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

64 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.7. 1970-luku

Kaitaan koulu ja lukio

Selkeäpiirteistä järjestelmä-arkkitehtuuria Kaitaan koulu ja lukio on kokonaisuutena hyvä esimerkki innovatiivisen suunnittelijansa Osmo Siparin106 huolellisesti harkituista ratkaisuista ja 1970-luvun kouluarkkitehtuurista. Koulu sijaitsee väljästi tasaisella maalla, matalan kerrostaloalueen yhteydessä Iivisniemen kartanon entisillä mailla. Koulun tasakatto ja moduulimitoitukseen perustu- va julkisivu edustavat 1970-luvun selkeäpiirteistä järjestelmä-arkkitehtuuria.107 Pitkänomaiseen, kaksi- kerroksiseen kouluun kuuluu erillinen voimistelu- ja juhlasalisiipi ja kampamaiseen pohjaratkaisuun perustuva luokkasalisiipi. Jokaisessa poikkisiivessä on luokkahuoneryhmä, eli solu, jolla on oma sisään- käynti puoliavonaiselle omalle pihalle. Koulun poh- jaratkaisu perustuu moduuleihin ja vyöhykkeisiin, jotka mahdollistavat muunneltavuuden ja jousta- vuuden. Sisätiloissa materiaalien olemus on näytetty peittelemättä ja se on tärkeä osa arkkitehtuuria. Arkkitehtuurin piirteitä on korostettu voimakkaiden värien avulla.

Onnistunut perusparannus Työyhteenliittymä Jeskanen-Repo-Teränne arkkiteh- dit ja Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen Ky:n Kaitaan koulun ja lukion peruskorjaus vuodelta 2007 ansaitsee tulla mainituksi. Tilamuutokset on tehty rakennuksen alkuperäisen suunnitteluideologian mukaista muunneltavuutta ja joustavuutta hyödyn- täen. Perusparannuksessa on onnistuttu säilyttä- mään sisätilojen aikakaudelle tyypillisten materiaa- lien luonne ja alkuperäinen huonekorkeus osittain.

106 Osmo Sipari (s. 1922) kehitti aktiivisesti uusia koulurakennuksen pohjaratkaisuja. Hänen suunnittelemiin solukouluihin kuuluvat Jousenkaaren koulu (1960), Puotilan ala-asteen koulu (1967) ja Ala-Malmin peruskoulu (1965). 107 Blomängens lågstadieskola Helsingissä, jonka suunnitteli arkkitehtikolmikko Erik Kråkström, Kirmo Mikkola ja Juhani Pallasmaa, 1973, on ilmeeltään hyvin samankaltainen. Helsinkiläistä koulua on kuvaillut Leena Makkonen. Makkonen 2004, 80–73.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

65 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.7. 1970-luku

Kaitaan koulun ja lukion arkkitehtuuri on hallittua ja materiaalinkäyttö on ajalleen tyypillistä. Kuva AK/ark-byroo 2016.

Kaitaan koulun ja lukion julkisivut kuvastavat moduulijärjestelmää. Kuva AK/ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

66 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.7. 1970-luku

Kaitaan koulu ja lukio on peruskorjattu äskettäin. Uudistukset on tehty rakennuksen luonnetta kunnioittaen. Kuva AK/ark-byroo 2016.

Pääovelta aukeaa pitkä näkymä läpi koulun. Kuva AK/ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

67 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.7. 1970-luku

1970-luvun soluaula on yhä toimiva. Kuva ark-byroo 2016.

Kaitaan koulun ja lukion sisätilat ovat valoisia koska sisätiloissa on käytetty paljon lasia. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

68 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet 3.8. 1980-luku

Espoo kasvoi 1980-luvulla maan toiseksi suurem- Tyylillistä kirjoa maksi kaupungiksi.108 Uusille asuinalueille oli rakennettava kouluja. Koulujen koko oli kytkök- Kari Järvisen ja Timo Airaksen suunnittelema Su- sissä kunkin alueen asukasmäärään. Harvempaan nan koulu vuodelta 1985 on hyvin säilynyt kokonais- asuttujen pientaloalueiden koulut, kuten Latokasken valtainen luomus, jonka arkkitehtoniset ratkaisut, koulu (Espoon kaupunki 1982), olivat pienempiä, ja rakennusmateriaalit ja väritys ovat ajalleen tyypil- kerrostaloalueiden koulut, kuten Eestinkallion koulu lisiä. Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema (Arkkitehtuuritoimisto Huhtiniemi ja Söderström Karamzinin koulu on valmistunut vuonna 1984. 1989), olivat suurempia. Espoossa on edelleen kak- Japanilaisvaikutteinen, keltatiilellä ja ruskealla, sikymmentä koulukäytössä olevaa koulurakennusta vaakasuuntaisella paneloinnilla verhoiltu rakennus 1980-luvulta. edustaa pitkälle mietittyä, suhteellisen vähän edus- Vuosikymmenen aikana kouluarkkitehtuurin tettua, japanilaisen tradition soveltamista suoma- muodonanto muuttui postmodernismin myötä aikai- laiseen arkkitehtuuriin julkisivukäsittelyn puolesta. sempaa rikkaammaksi. Arkkitehtuurissa ilmeni rin- Rakennuksen alkuperäiset yksityiskohdat ovat hyvin nan postmodernin suuntauksen kanssa selkeämpää säilyneet. Touko Nerosen suunnittelema Lähde- muodonantoa tavoittelevaa japonismia ja modernis- rannan koulu vuodelta 1985 on pulpettikattoinen, min jälkikaikuja. 1980-luvun koulut Suomessa olivat puuverhoiltu yksikerroksinen koulurakennus, jonka edelleen matalia ja julkisivuissa käytettiin paljon silhuetti ja massoittelu ovat erittäin vaihtelevia punatiiltä. Uutena piirteenä julkisivuissa alettiin aikakauden arkkitehtuuri-ideologialle tyypilliseen käyttää myös puuta. Vuosikymmenen kouluissa py- tapaan. Koulurakennus edustaa myös puun paluuta rittiin huomioimaan lapsen mittakaava. Perinteinen julkiseen rakentamiseen. käytäväkoulu ja luokkahuone olivat usein käytettyjä ratkaisuja ja solu-koulu oli suosiossa.109 Soluratkai- sua käytettiin Espoossa esimerkiksi Nöykkiön (Eero Miikkulainen ja Pentti Korhonen 1986) ja Kilon kou- luissa (Arkkitehtitoimisto Perko & Rautamäki 1986). 1980-luvun kouluista puuttuu yleisesti luontevia seurustelutiloja ja tilallisia kohokohtia, mikä on havaittavissa myös espoolaiskouluissa. Arkkitehdit pyrkivät kuitenkin korostamaan aulojen ilmavuutta ja ilmeikkyyttä huolimatta valtioneuvoston päätök- sestä, joka rajoitti käytäväpinta-alan neljännekseen koulun kokonaishyötyalasta.110

108 Jormakka 1991, 75. 109 Tapaninen 2001, 29. 110 Tapaninen 2001, 29.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

69 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.8. 1980-luku

Karamzinin koulun arkkitehtuuri on japanilasivaikutteista. Kuva AK/ark-byroo 2016.

Karamzinin koulun julkisivuissa huomattavan loiva katto ja pitkät räystään korostavat rakennuksen matalaa mittakaavaa. Kuva AK/ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

70 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.8. 1980-luku

Lähderannan koulun julkisivuissa on käytetty punamullan väristä lautaverhousta ja ilmeikästä aukotusta. Kuva AK/ark-byroo 2016.

Lähderannan koulun mittakaava on pieni ja tunnelma kylämäinen. Kuva AK/ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

71 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.8. 1980-luku

Sunan koulu

Kari Järvisen ja Timo Airaksen suunnittelema, vuonna 1985 valmistunut Sunan koulu on koko- naisvaltaisesti toteutettu keskikäytäväkoulu, jossa on myös solukoulun piirteitä.111 Koulu edustaa 1980-luvun ja Helsingin seudun kouluarkkiteh- tuurin pääsuuntausta punatiilisine polveilevine massoineen ja neljänkymmenenviiden asteen kulmaa hyödyntävine detaljeineen. Toimintojen jako kahteen pääsiipeen seuraa modernistista perinnettä. Yksikerroksisella eteläpuolella on välituntipihalta kolme sisäänkäyntiä, joita jyrkät katokset suojaavat sateelta. Muurimaisten rakennusmassojen ja rei’itys- tä muistuttavan aukotuksen avulla on tavoiteltu vaihtelevuutta julkisivuihin sekä näkymiä. Siivet liittyvät toisiinsa 150 asteen kulmassa matalan väliosan avulla. Massan taittaminen on tyy- pillinen piirre 1980-luvun kouluarkkitehtuurille ja toistuu myös samojen arkkitehtien myöhemmin piir- tämässä Mankkaan koulussa. Koulun merkittävin sisätila on opetushuonesiiven korkea railomainen keskikäytävä parvikäytävineen, kaltevine kattoineen ja viiltomaisine kattoikkunoineen. Käytävän etelä- puolelle on ryhmitelty luokkahuoneita. Vaaleiden sisätilojen tehostevärinä toimii 1980-luvulle tyypilli- nen vaalean sininen. Koulun sijoittelu tontilleen eroaa aikaisempien vuosikymmenten tavoista kun rakennusmassa rajaa taakseen katutilaa ja ottaa siten kantaa ympäröi- vään asuinalueeseen.

111 Jormakka 1991, 76–77; Anon 1986, 42–45.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

72 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.8. 1980-luku

Sunan koulun suhde ympäröivään metsä- ja puistomaisemaan on hyvin harkittu. Kuva ark-byroo 2016.

Sunan koulun massa on polveileva ja siinä on 1980-luvulle tyypillisiä neljänkymmenenviiden asteen kulmia. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

73 3. Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmenet | 3.8. 1980-luku

Sunan koulun päätila on railomainen keskikäytävä. Kuva ark-byroo 2016.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

74 4. Arvottaminen 4.1. Arvottamisen kriteerit

Arvottamisen perusteet

Sektori-inventoinnissa koulut on luokiteltu kolmeen arvotusluokkaan 1–3 siten että 1 on ylin ja 3 alin. Kokonaisarvotus perustuu neljään näkökulmaan: arkkitehtoniseen laatuun, säilyneisyyteen, kau- punkikuvallisiin ja maisemallisiin arvoihin sekä historiallisiin arvoihin. Koulurakennukset pihapii- reineen on arvotettu siihen luokkaan, jonka kriteerit se parhaiten täyttää. Luokituksen yhteenvedossa on käytetty arvotusnumeron lisäksi kirjaintunnuksia kuvaamaan pääasiallisia arvotuksen perusteita.

Arvottamisprosessi

Arvottamisluokat ja -perusteet laadittiin yhteis- työssä ohjausryhmän kanssa. Kunkin kohteen alustavasta arvottamisesta vastasi tutkimusryhmä. Kaikkien koulujen arvotuksen valmistuttua kohtei- den arvotusta verrattiin toisiinsa yhdessä tilaajaor- ganisaation kanssa.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

75 4. Arvottaminen | 4.1. Arvottamisen kriteerit

Arvottamisen luokat

Luokka 1

A Rakennuksella on merkittäviä rakennustaiteellisia arvoja. Rakennus edustaa aikansa korkealuokkaista arkkitehtuu- ria sekä ulko- että sisätilojensa suhteen. Rakennus on innovatiivinen tai harvinainen aikansa arkkitehtuurin tai koulurakentamisen kontekstissa. Tilaratkaisut ovat toimivia. Suunnittelu on huolellista. Rakennus pihoineen on hallittu kokonaisuus ja siinä on esteettisesti käsiteltyjä, viimeis- teltyjä yksityiskohtia. Rakennuksella on tunnustettu suunnittelija ja/tai rakennus kuuluu suunnittelijansa keskeisiin töihin. K Rakennus on tärkeä maamerkki, kaupunkikuvaa merkittävällä tavalla luova elementti ja/tai tärkeä osa ympäris- töään, laajempaa kokonaisuutta tai rakennusryhmää. Rakennukseen liittyy erityisiä identiteetti- ja symboliarvoja. Kohteen maisema-arkkitehtoniset arvot ovat merkittäviä. H Rakennukseen liittyy merkittäviä historiallisia arvoja, jotka voivat liittyä rakennushistoriaan, henkilöhistoriaan, käyttöhistoriaan, historialliseen tapahtumaan, tai kaavahistoriaan. Rakennuksessa on materiaaleihin, materiaalien työstämiseen tai rakennustekniikkaan liittyviä erityisiä rakennushis- toriallisia arvoja. Rakennuksella on vähintään paikallishistoriallista merkitystä. Rakennus on vanha. S Rakennuksen ulko- ja sisätilat tai sen yksityiskohdat ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muu- tokset on onnistuneesti sopeutettu olemassa olevaan rakennukseen. Rakennuksessa on kerroksellisuutta, joka on helppo havaita. Eriaikaiset osat ovat säilyttäneet oman autenttisen luonteensa.

Luokka 2

A Rakennuksen arkkitehtuuri on ajalleen tyypillistä ja siinä on laadukkaita piirteitä. Rakennuksella on tunnustettu suunnittelija tai suunnittelijaryhmä. K Rakennuksella pihoineen on kaupunkikuvallista tai maisemallista merkitystä. Rakennus liittyy laajempaan kokonaisuuteen tai rakennusryhmään. Rakennukseen liittyy identiteetti- ja symboliarvoja. Rakennukseen liittyy maisemallisia arvoja. H Rakennukseen liittyy historiallisia arvoja, jotka voivat liittyä rakennushistoriaan, henkilöhistoriaan, käyttöhistoriaan, historialliseen tapahtumaan, tai kaavahistoriaan. Rakennuksella on paikallishistoriallista merkitystä. Rakennuksessa on materiaan, rakennustekniikkaan tai työtapoihin liittyviä rakennushistoriallisia arvoja. Rakennus on vanha. S Rakennus on säilynyt jokseenkin alkuperäisessä asussaan ja/tai säilyttänyt kerroksellisuutensa.

Luokka 3

A Rakennuksen alkuperäisratkaisu on tavanomainen. Arkkitehtoninen kokonaisuus ei ole hallittu tai se ei hahmotu selkeästi. K Rakennuksella pihoineen ei ole erityistä kaupunkikuvallista tai maisemallista merkitystä. Rakennuksella on vähäistä identiteetti- tai symboliarvoa. H Rakennukseen ei liity erityisiä historiallisia arvoja. S Rakennuksessa on tehty paljon muutoksia, joiden myötä arkkitehtuurin alkuperäinen luonne voi olla hämärtynyt.

Koulurakennus pihapiireineen on arvotettu siihen tehtoninen laatu A sekä kaupunkikuvallinen ja mai- luokkaan, jonka kriteerit se parhaiten täyttää. Luo- semallinen merkitys K. Vastaavasti 2-HS tarkoittaa, kituksessa on käytetty varsinaisen luokan tunnus- että kohde on kokonaisuutena tavanomaisempi ja numeron lisäksi kirjainyhdistelmiä, joiden avulla on kuuluu luokkaan 2, sekä sen vahvimpia arvoja ovat kerrottu, mitkä piirteet kyseisessä kohteessa ovat historiallinen arvo ja säilyneisyys. Luokitukseen on pääasiallinen luokittelun peruste. Esimerkiksi 1-AK kirjattu myös rakennushistoriaselvityksen teettä- merkitsee, että kohde kuuluu ylimpään luokkaan 1 ja misen tarve asteikolla 1–3 (1. tehdään, 2. tehdään luokitteluperusteista vahvimpina arvoina ovat arkki- harkinnan mukaan, 3. ei tehdä).

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

76 4. Arvottaminen 4.2. Espoon koulujen arvottaminen

Kohde Korjaukset Opettaja­ A H K S Koko- RHS Arvotuslause Rak.vuosi ja laajen- asuntola naisuus tarve Suunnittelijat nukset Aarnivalkean koulu oma kohde, 1 1 1 2 1-HK 1 Maisemallisesti, historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas 1957 katso al- moderni matala koulurakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Tapio- Heikki ja Kaija Sirén haalla lan maisematilassa. Toteutus perustuu kilpailuvoittoon ja se edustaa 1950-luvun uranuurtavaa kouluarkkitehtuuria. Rakennus on massoit- telultaan ja tilahahmoltaan säilynyt hyvin. Detalji- ja materiaalitasolla on tapahtunut huomattavia muutoksia, joiden seurauksena raken- nuksen alun perin tarkasti suunnitellut mittasuhteet ovat paikoin kärsineet. Myöhemmät muutokset vähentävät jonkun verran koulun rakennustaiteellista arvoa. Koulu ja opettaja-asuntolat muodostavat ehjän kokonaisuuden. Aarnivalkean koulu, 2001 sisäti- kolme rivi- 1 1 2 2 1-AH 1 Historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokakkaat entiset opetta- opettaja-asuntolat lojen purku taloa ja-asuntolat, jotka kuuluvat modernien koulurakennusten muodos- 1957 tamaan kokonaisuuteen. Niiden arkkitehtuuri on kokonaisvaltaista. Heikki ja Kaija Sirén Rakennukset on massoittelultaan säilyneet hyvin, mutta sisätilat on kokonaan uusittu. Yksi kolmesta asuntolarakennuksesta on edelleen asuinkäytössä, muut on otettu opetuskäyttöön. Bemböle skola och lärarbostad kouluraken- 1 1 1 1 1-AK 1 Rakennustaiteellisesti, maisemallisesti ja historiallisesti arvokas 1923 nuksessa 1920-luvun klassismia edustava koulurakennus, joka on hyvin säilyn- J.S. Sirén yt. Arkkitehtoniset ratkaisut ja julkisivusommitelma ovat harkittu- ja, rakennusmateriaalit ja väritys puolestaan ajalle tyypillisiä. Koulu sijaitsee näkyvällä paikalla peltoaukeiden ja kylänmäen taitekohdassa maisemallisena kiintopisteenä. Bemböle skola on Espoon ainoa al- kuperäisessä käytössään oleva koulurakennus 1920-luvulta ja sillä on erityinen symboliarvo aleen ruotsinkieliselle väestölle. Espoon yhteislyseon koulu ja lukio 2004 pe- ei ole 1 1 2 1 1-AH 1 1960-luvun lopun ankaraa muodonantoa edustava koulurakennus on 1967 ruskorjaus kokonaistaideteos, jonka arkkitehtuuri on kestänyt hyvin aikaansa. Kaija ja Heikki Sirén ja käytävä- Julkisivuissa on kokeellisesti käytetty betonielementtejä. Keskusau- yhteys laa voidaan pitää prototyyppinä Sirénien suunnitteleman Suomalaisen Yhteiskoulun arkkitehtoniselle ratkaisulle. Sisätilojen väritys ja mate- riaalien pintarakenteet ovat harkittuja kokonaisuuden osia. Koulua on laajennettu, mutta kokonaisuus on säilynyt kohtuullisen hyvin alkupe- räisen kaltaisena. Espoonlahden koulu ja lukio 2014 perus- ei ole 1 1 2 1 1-AH 1 tehty Minimalistista rationalismia ja konstruktivismia edustava suuri kou- 1975 korjaus 2009 lukompleksi, jonka arkkitehtoniset ratkaisut, materiaalivalinnat ja Osmo Sipari väritys ovat ajalleen tyypillisiä ja huolella toteutettu. Rakennus on perusteellisesta peruskorjauksesta huolimatta säilyttänyt ominais- piirteensä ja sen alkuperäinen ilme on jopa onnistuttu palauttamaan. Koulu toimi aikaisemmin Helsingin Töölössä ja sen nimi oli Helsingin suomalaisen yksityislyseo. Friisilän koulu porrastettu 1 1 2 2 1-AH 1 Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas koulurakennus. Ark- 1959 rivitalo kitehtoniset ratkaisut edustavat sekä 1950-luvun lopun uusia ajatuk- Jorma Järvi sia, että suunnittelijansa taiteellista näkemystä. Koulu on suunnitel- tu samanaikaisesti Tapiolan koulun ja lukion kanssa ja molemmissa kouluissa on käytetty kuusikulmaisia tiloja. Myöhemmät muutokset vähentävät vain vähän koulun rakennustaiteellista arvoa. Kokonaisuu- teen sisältyy asuntolarakennus. Hansakallion koulu 2009 pe- purettu 1 1 2 2 1-AH 1 tehty Rakennus edustaa aikansa uuden rationaalisen ja konstruktivistisen 1955 ruskorjaus 2008 arkkitehtuurin kärkeä sekä tyylillisesti että ajallisesti. Pohjaratkai- Kaija ja Heikki Sirén ja laajennus su on selkeä, toimiva ja tehokas. Rakennuksen sisääntulokerroksen runkoratkaisu on poikkeuksellinen: rakenne perustuu luokkien välisiin kantaviin poikittaisiin betoniseiniin, joissa muottilautapinta on jätetty esille. Jousenkaaren koulu kaksi rivi- 2 1 1 2 1-AK 1 Matala moderni koulu solupihoineen edustaa Espoon varhaisia solu- 1960 taloa kouluja. Linjakkaan rakennuksen arkkitehtoniset ratkaisut, raken- Osmo Sipari nusmateriaalit ja vaalea väritys ovat Tapiolalle tyypillisiä. Myöhem- mät muutokset vähentävät jonkun verran koulun rakennustaiteellista arvoa. Koulu sijoittuu luontevasti ympäristöönsä ja täydentää alueen rakennetta. Kokonaisuuteen kuuluu kaksi opettaja-asuntoloina toimi- nutta rivitaloa. Kaitaan koulu ja lukio 2010 perus- ei ole 1 2 2 1 1-AS 1 tehty Rakennustaiteellisesti arvokas koulurakennus. Kokonaisuus on hyvin 1970 korjaus ja suppea harkittu. Arkkitehtoniset ratkaisut, rakennusmateriaalit ja väritys ovat Osmo Sipari laajennus 2007 ajalleen tyypillisiä ja ne ovat hyvin säilyneet alkuperäisinä tai alkupe- räisen kaltaisina. Laajennusosa noudattelee omalla tavallaan koulun alkuperäisiä suunnitteluperiatteita ja on onnistunut lisä kokonaisuu- dessa.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

77 4. Arvottaminen | 4.2. Espoon koulujen arvottaminen

Karamalmens skola 2010 perus- pienkerros- 1 1 2 1 1-AS 1 Rakennus edustaa suunnittelijansa laadukasta arkkitehtuuria, jonka 1954 korjaus ja talo ratkaisut on viety läpi kokonaisvaltaisesti sekä ulko- että sisätilojen Hilding Ekelund laajennus osalta. Koulussa on sekä suunnittelijansa kädenjälkeä että aikakau- tensa tyypillisia ratkaisuja. Vanhan osan ulkopuoli on massoittelultaan ja materiaaleiltaan säilynyt kokonaisuudessaan hyvin. Hieman mata- lampi laajennusosa pyrkii alisteiseen asemaan vanhaan osaan nähden. Sisätilat ovat säilyneet suhteellisen hyvin. Kokonaisuuteen kuuluu opettaja-asuntolana toiminut pienkerrostalo. Karamzinin koulu 2001 laa- ei ole 1 1 2 1 1-AH 1 Harkittu ja huolellinen kokonaisuus. Rakennus edustaa julkisivujensa 1984 jennus puolesta suhteellisen vähän edustetun, japanilaisen tradition sovelta- Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo mista suomalaiseen arkkitehtuuriin. Koulurakennus on hyvin säilynyt. Suomalainen Kokonaisuuteen kuuluu Aurora Karamzinin varoilla 1890-luvulla raken- nettu koulutalo. Kungsgårdsskolan och lärarbostad 1980 lisä- kouluraken- 1 1 1 2 1-AH 1 Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas 1910 rakennus, nuksessa puurakenteinen koulu, joka edustaa yksilöllilstä jugend-arkkitehtuu- Albert Nyberg laajennus ria. Rakennus on säilyttänyt tyypillisimmät tyylipiirteensä ja muutetut detaljit ovat palautettavissa. Kungsgårdsskolan on yksi Espoon kah- desta alkuperäisessä käytössään olevista koulurakennuksista 1920-lu- vulta. Koulu sijaitsee korkealla mäellä ja sen pihasta avautuvat näky- mät kohti Kauklahden asemaa ja teollisuusaluetta. Laajalahden koulu porrastettu 1 1 2 1 1-AS tehty Rakennustaiteellisesti arvokas, ajalleen tyypillinen moderni koulu, 1952 pienkerros- laajah- jossa on paljon 1950-luvun alkupuolen koulurakennuksille ominaisia Toivo Pelli talo ko 2016 piirteitä. Rakennuksessa on onnistunut mittakaava ja eleettömän juh- lavasti toteutettu liikunta-juhlasali. Koulurakennus on hyvin säilynyt. Koulu muodostaa opettaja-asuntolan kanssa eheän arkkitehtoni- sen kokonaisuuden. Kokonaisvaikutelmaa kuitenkin heikentää koulun myöhempi laajennusosa. Leppävaaran koulu 1948 laa- ei (sijaitsi 2 1 1 2 1-HK 1 tehty Leppävaaran koulu edustaa siirtymävaihetta pelkistetyn klassisismin ja 1939 jennus, alun perin 2014 modernismin välillä. Koulu on Espoon ainoa alkuperäisessä käytössään Kitty ja Lauri-Erik Hanstén 1949 laajen- vanhem- oleva koulurakennus 1930-luvulta, joskin koulukokonaisuuden historia nus, 1983 massa puu- on varsin kerroksellinen. Tilahahmo on pääosin säilynyt, mutta pinta- laajennus ja koulussa) rakenteita on muutettu. Muutokset ovat kuitenkin helposti palautet- peruskor- tavissa. Koulu sijaitsee näkyvällä paikalla kaupunkirakenteessa. jaus Lähderannan koulu ei ole, kou- 1 2 2 1 1-AS 1 Koulurakennus edustaa puun paluuta julkiseen rakentamiseen ja sa- 1985 lussa ta- malla myös uudenlaista, perinteisiä aiheita hyödyntävää puuarkkiteh- Touko Neronen lonmiehen tuuria. Kokonaisuus edustaa inhimillistä mittakaavaa ja luo vaikutel- asunto man pikkukaupungista. Koulu on säilynyt erittäin hyvin. Meritorin koulu erillinen 1 2 1 1 1-AS 1 Koulurakennus edustaa aikansa korkealuokkaista koulusuunnittelua. 1987 omakotitalo Arkkitehtoniset ratkaisut ovat harkittuja ja koulussa on käytetty laa- Aarne von Boehm -vahtimes- dukkaita materiaaleja. Rakennus on säilynyt alkuperäisessä asussaan. tarin asunto Rakennus pihoineen on hallittu kokonaisuus ja koulu sijaitsee näkyväl- lä paikalla kaupunkitilassa. Niittykummun koulu 1955 laa- kaksi pien- 1 1 2 1 1-AH 1 Rakennus on kestävistä materiaaleista toteutettu korkea, massiivira- 1948 jennus kerrostaloa kenteinen rapattu kivikoulu. Koulun arkkitehtuurissa on laadukkaita Erich von Ungern-Sternberg elementtejä ja tilaratkaisut ovat toimivia. Kolmesta rakennussiivestä ja opettajien asuntolarakennuksesta koostuva kokonaisuus on hyvin säilynyt. Koulu sijaitsee tienmutkassa uudempien rakennusten kat- veessa. Koulu on yksi Espoon kahdesta 1940-luvulla rakennetuista kouluista, jotka ovat edelleen koulukäytössä. Nuuksion koulu ja opettaja-­ 2006 lisära- koulura- 2 1 2 1 1-HS 1 Rakennus on erittäin edustava esimerkki maaseutumaiseen ympäris- asuntola kennus kennuksen töön sovitetusta aikansa vähäeleisestä tyyppikoulusta. Se on alueen 1952 siivessä keskeinen julkinen rakennus, jonka ulkoasu on hyvin säilynyt. Eriste- Maaseudun keskusrakennustoi- rappaus on tuonut ulkoseiniin lisää paksuutta, mutta ei ole muutta- misto nut rakennuksen perushahmoa ratkaisevasti. Sisätilat ovat erittäin hyvin säilyneet. Pintamateriaalit ovat pääosin alkuperäisiä ja koulussa on säilynyt runsaasti vanhoja rakennusosia. Koulu sijaitsee Histan kar- tanon mailla. Rödskogs skola 1957 laajen- koulura- 2 1 1 1 1-HK 1 Kyläkoulu lukeutuu Espoon vanhimpiin, alkuperäisen käyttötarkoituk- 1916 nus kennuksen sensa säilyttäneisiin kouluihin. Koulurakennus ja opettaja-asuntola Emil Nordqvist siivessä, muodostavat merkittävän rakennusryhmän, joka sijaitsee näkyvällä myöhem- paikalla kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin arvokkaas- min erilli- sa Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelysmaisemassa. Koulu on kylän ja nen raken- alueen ruotsinkielisen väestön tärkein julkinen rakennus, jonka sym- nus, katso boliarvo on suuri. Koulun vanhat osat ovat säilyneet melko alkuperäi- alhaalla. sinä tai alkuperäisen kaltaisina. Rödskog skolas lärarbostad paritalo 2 1 1 1 1-HK 1 Koulurakennus ja opettaja-asuntola muodostavat merkittävän raken- 1957 nusryhmän, joka sijaitsee näkyvällä paikalla kulttuurihistoriallisesti ja Kunnaninsinööri Tapio Vuorinen maisemallisesti erittäin arvokkaassa kylä- ja viljelymaisemassa. Ra- kennus on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Sunan koulu ei ole 1 2 1 1 1-AS 1 Rakennustaiteellisesti arvokas, todella hyvin säilynyt kokonaisvaltai- 1985 nen koulurakennus. Arkkitehtoniset ratkaisut, rakennusmateriaalit Kari Järvinen ja Timo Airas ja väritys ovat ajalleeen tyypillisiä ja toisaalta yksilöllisiä. Rakennus muodostaa katutilaa ja on ulkohahmonsa ansiosta vuoropuheessa ympäröivien pientalojen kanssa. Koulun suhde ympäröivään metsä- ja puistomaisemaan on hyvin harkittu.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

78 4. Arvottaminen | 4.2. Espoon koulujen arvottaminen

Tapiolan koulu ja lukio 1966-69 ei ole 1 1 1 3 1-HK 1 tehty Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas, monessa vaiheessa 1958 laajennus, 2006 laajennettu koulurakennus, joka on rakennettu uudelleen. Arkkiteh- Jorma Järvi 1985-87 toniset ratkaisut edustavat sekä vuosikymmenen lopun uusia ajatuk- laajennus ja sia, että suunnittelijansa näkemystä. Koulu on suunniteltu samanai- peruskor- kaisesti Friisilän koulun kanssa ja molemmissa kouluissa on käytetty jaus. 2016 kuusikulmaisia tiloja. Alkuperäiset osat ovat liikuntasali aputiloineen peruskorja- ja myöhempi auditorio auloineen. us ja uudel- leen raken- taminen Tuomarilan koulu ja pienkerros- 1 2 2 1 1-AS 1 tehty Pienimittakaavainen, rapattu kivirakennus edustaa 1950-luvun alun opettaja-asuntola talo 2016 kouluarkkitehtuuria. Koulun arkkitehtoniset ratkaisut ovat hyvin har- 1956 kittuja. Sekä entinen kansakoulu, että kokonaisuuteen kuuluva opet- Aura Meller ja Veikko Rauhala taja-asuntolana toiminut pienkerrostalo ovat erittäin hyvin säilyneet. Myöhemmät muutokset ovat verrattain pieniä, selkeästi havaittavissa ja ulkoasu on palautettavissa. Viherlaakson koulu ja lukio 1 Kts. Viher- koulura- 1 1 2 1 1-AS 1 tehty Historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas moderni koulu, jos- 1947 laakson kennuksen suppea sa näkyy sodanjälkeisen materiaalipulan synnyttämä kekseliäisyys ja Aarne Ervi koulu 2. siivessä ta- 2014 puupintoja suosiva maanläheinen arkkitehtuurisuuntaus. 1940-luvun lonmiehen lopun rakennus on hyvin säilynyt kokonaistaideteos, joka koostuu kol- ja rehtorin mesta erihenkisestä massasta: luokkahuone-, voimistelusali- ja asui- asunto nosasta. Koulu on yksi Espoon kahdesta 1940-luvulla rakennetuista kouluista, jotka ovat edelleen koulukäytössä. Myöhemmät rakennus- vaiheet on käsitelty kohteessa Viherlaakson koulu 2. Eestinkallion koulu ei ole 2 2 2 1 2-AS 2 Rakennus on ajalleen tyypillistä, kestävistä materiaaleista toteutettua 1989 julkista arkirakentamista. Arkkitehtuurissa on huolellisesti suunnitel- Arkkitehtuuritoimisto Huhtiniemi ja tuja detaljeja. Koulu sijaitsee ulkoilualueen laidassa, mäenrinteessä Söderström ympäröivän asuinlähiön arvokkaalla paikalla ja rakennuksen polveileva arkkitehtuuri on sovitettu maaston muotoihin. Suunnitteluratkaisut, rakennusmateriaalit ja väritys ovat säilyneet hyvin alkuperäisinä. Eestinkallion koulu ei ole 3 2 2 1 2-HS 3 Talonmiehen asuntorakennus on ajalleen tyypillisistä materiaaleis- ent. talonmiehen asunto ta toteutettua julkiseen rakennukseen liittyvää arkirakentamista ja 1989 edustaa harvinaista rakennustyyppiä uusien koulurakennusten yhtey- Arkkitehtuuritoimisto Huhtiniemi ja dessä. Rakennus tuo koululle ja sen piha-alueelle oman, pienimitta- Söderström kaavaisen kerroksensa ja muodostaa koulun kanssa kokonaisuuden. Suunnitteluratkaisut, rakennusmateriaalit ja väritys ovat säilyneet hyvin. Espoo International School - ei ole 2 2 2 2 2-HS 2 Kansalaiskouluksi rakennettu koulurakennus, jonka tilat on mitoitettu Sepontie 4 ammattiaineiden opetusta varten. Arkkitehtoniset ratkaisut ja raken- 1965 nusmateriaalit ovat ajalleen tyypillisiä ja arkkitehtuuri on johdonmu- Matti Hakuri kainen ja linjakas. Koulu on osa suurempaa koulukokonaisuutta. Koulu on hyvin säilynyt. Haukilahden koulu ja lukio 1961 laajen- ei ole 2 1 2 2 2-HK tehty Monessa vaiheessa rakennettu koulu, jonka vanhemmat osat ovat 1957 nus, 1966 2016 ajalleen tyypillistä hyvistä, kestävistä materiaaleista toteutettua kou- Erich von Ungern-Sternberg laajennus, lurakentamista. Monien muutosten myötä koulun alkuperäinen luonne 1990 perus- ei ole enää niin selkeä. Koulun vanhin osa on 1930-luvulla rakennettu korjaus ja entinen huvila. Koulu sijaitsee melko huomaamattomasti pienta- laajennus loalueen keskellä metsäisellä mäellä. Jupperin koulu 1972 laajen- erill. kohde, 2 2 1 2 2-KS 2 Aiemmin metsän ympäröimällä tontilla sijainnut koulu on nyt aiem- 1961 nus, 1992 katso al- paa näkyvämmällä paikalla kaupunkirakenteessa. Koulurakennuksen Arkkitehtitoimisto Heikki Sysimetsä peruskor- haalla paikallinen merkitys on suuri. Rakennuksen kunnianhimoinen, hyvin jaus ja laa- linjakas ja moderni alkuperäisratkaisu on muuttunut huomattavasti jennus myöhempien laajennusten myötä. Eriaikaiset, hyvin geometriset ra- kennusosat muodostavat kuitenkin toimivan koulukokonaisuuden. Jupperin koulun opettaja-asuntola 1992 laajen- rivitalo 2 1 2 1 2-HS 1 Koulukokonaisuuden osaksi suunniteltu rakennus edustaa 1950- ja 1961 nus 1960-luvun taitteen arkista, mutta huolellisesti suunniteltua asuinra- Arkkitehtitoimisto Heikki Sysimetsä kentamista. Rakennus on ulkohahmoltaan säilynyt erittäin hyvin. Sisä- tilojen tilajärjestelyt ovat hyvin säilyneet. 1991 valmistunut laajennus on sovitettu alkuperäisen rakennusratkaisun arkkitehtuuriin onnistu- neesti. Rakennus on edelleen pääosin asuinkäytössä. Kalajärven koulu 1998 laa- ei ole 2 2 2 1 1-AS 1 Koulurakennuksen arkkitehtoniset ratkaisut ovat ajalleen tyypillisiä 1971 jennus ja ja toimivia. Erityisesti pohjaratkaisu on hyvin toimiva. Valon käyttö Osmo Sipari muutos on harkittu. Tilahahmot sekä sisällä ja ulkona on hyvin säilyneet. Al- kuperäinen ulkohahmo on säilynyt lisärakennuksen rakentamisesta huolimatta. Karakallion koulu 2012 perus- ei ole 2 2 2 2 2-AS 2 Rakennus edustaa ajalleen tyypillistä teollishenkistä koulurakenta- 1973 korjaus ja mista. Sisäarkkitehtuuria leimaa selkeän linjakas pohjaratkaisu ja Kosti Kuronen laajennus vahvojen värien käyttö. Koulun suhde ympäristöön on vahva ja luok- katiloista avautuu kauniita näkymiä ympäröivään metsämaisemaan. Rakennushahmo on säilynyt alkuperäisen kaltaisena, vaikkakin raken- nuksen ulkovaippa on uusittu täysin peruskorjauksen yhteydessä. Karhusuon koulu 2002 laa- rivitalo 2 2 2 2 2-AS tehty Rakennustaiteellisesti ajalleen tyypillinen ja hyvin säilynyt mata- 1961 jennus 2014 la, moderni ja linjakas koulurakennus, joka on sijoitettu maisemaan Matti Hakuri harkiten. Poikkisuuntainen laajennusosa muodostaa rakennukselle luontevan jatkeen ja sulkee sisäpihan. Koulukokonaisuuteen kuuluu opettaja-asuntolana toiminut ja koulurakennuksen arkkitehtonisia ratkaisuja toistava rivitalo.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

79 4. Arvottaminen | 4.2. Espoon koulujen arvottaminen

Kilon koulu ei ole 2 3 2 1 2-SK 2 Matala polveileva koulu, jonka arkkitehtuuri on ajalleen tyypillinen. 1986 Rakennuksen ulkoarkkitehtuurissa on laadukkaita piirteitä, kun taas Arkkitehtitoimisto Perko & Rau- sisäpuoli on hyvin arkinen. Koulu sijaitsee avaran maiseman laidalla tamäki metsäisen mäen, Nuijalanpuiston eteläpuolella ja rakennukseen liittyy maisemallisia arvoja. Koulu on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Komeetan koulu ei ole 2 3 2 1 2-AS 2 Rakennus on ajalleen tyypillistä hyvää arkirakentamista. Rakennus on 1982 muodoltaan selkeä ja sen pohjaratkaisu on toimiva ja tehokas, mutta Arktsto Reino Hämäläinen ja Seppo samalla myös tilava. Rakennuksen materiaalivalinnat on tehty johdon- Niemioja mukaisesti. Koulu on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Kuitinmäen koulu 2010 perus- ei ole 2 2 2 2 2-HS 2 Ajalleen tyypillinen ilmaisutaitoaineiden opetukseen soveltuva kou- 1984 korjaus ja lurakennus. Rakennus on muodoltaan hyvin selkeä. Koulu on säilynyt Reijo Perko ja Simo Hautamäki laajennus kohtuullisen alkuperäisessä asussaan ja muutokset on toteutettu ra- kennuksen henkeen soveltuen. Kungsgårdsskolan talousrakennus 1975 osa ei ole 2 1 2 3 2-HK 1 Rakennus edustaa kansakouluja täydentävää talousrakennuskantaa, 1909 purettu joka on äärimmäisen harvinaista edelleen käytössä olevien koulujen Albert Nyberg (eteläpääty) ja paikalle yhteydessä. Rakennus on talousrakennuksen tyypilliset piirteet säilyt- rakennettu tänyt, monta vaihetta käsittävä kerroksellinen kokonaisuus. laajennus Lagstad skola och daghem 2000 pe- purettu 2 1 2 2 2-HK 1 Koulun 1950-luvulla rakennettu osa on hyvistä, kestävistä materiaa- 1954 ruskorjaus pienkerros- leista toteutettua julkista arkirakentamista. Suunnitteluratkaisut, ra- Toivo Pelli ja laajen- talo kennusmateriaalit ja väritys ovat ajalleen tyypillisiä ja ne ovat varsinkin nus, 2006 sisäpuolella säilyneet hyvin. Koulu on laajennettu kahteen otteeseen. laajennus Aikaisempi laajennus on onnistuneesti sovellettu vanhaan rakennuk- seen. Myöhempi laajennus poikkeaa suurelta mittakaavaltaan alkupe- räisestä rakennuksesta ja on myös muuttanut koulun asemaa tuomio- kirkkomaisemassa. Lahnuksen koulu 2000 laa- oma kohde, 2 2 2 3 2-HK 1 Laadukkaasti rakennettu 1950-luvulle tyypillinen ja pienimittakaa- 1958 jennus ja katso al- vainen koulurakennus. Koulun alkuperäiset rakennustaiteelliset an- V. Nortomaa muutos haalla siot ovat vähentyneet myöhempien sisä- ja ulkotilamuutosten takia. Maastoon hyvin sopeutuva rakennus sijaitsee harva-asutusalueel- la, tärkeänä julkisena kiintopisteenä Vanhan Lahnuksentien varrella. Lähistöllä on vanhaa kylämaisemaa. Koulu kuuluu Pakankylän koulun ja Rödskogin koulun kanssa seudun maalaiskansakoulujen muodosta- maan sarjaan. Lahnuksen koulun pienkerros- 2 1 2 1 2-HS 1 Kansakoulukokonaisuuteen kuuluva opettaja-asuntola edustaa aikan- opettaja-asuntola talo sa arkista, mutta laadukasta asuinrakentamista. Rakennus on osittain 1958 koulun opetuskäytössä ja osittain alkuperäisessä asuinkäytössä. Por- V. Nortomaa rashuone on erittäin hyvin säilynyt, kuten myös ainakin yksi asunnois- ta. Muissa tiloissa on paljon alkuperäisiä materiaaleja ja piirteitä. Laurinlahden koulu ei ole 2 3 1 1 2-KS 2 Ajalleen tyypillinen ja toimivaa arkirakentamista edustava pienimit- 1983 takaavainen koulurakennus, joka on maisemallisesti hyvin sovellet- Espoon kaupunki tu. Koulussa on käytetty laadukkaita materiaaleja ja sisätilat ovat toimivat. Rakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan. Koulu muodostaa viereisen Merisaappaan koulun kanssa pienen koulukes- kittymän. Leppävaaran lukio ei ole 2 2 2 1 2-AS 1 Moderni matala koulurakennus edustaa vuosikymmenen lopun kou- 1959 lusuunnittelua. Linjakas ja selkeäpiirteinen rakennus on osin rapattu Aulis Salo ja osin levytetty. Sisätilat ovat valoisat. Koulu on säilynyt pääosin al- kuperäisessä tai alkuperäisen kaltaisessa asussaan. Rakennus on osa Leppävaaran historiallista koulukeskittymää. Lintuvaaran koulu 2015 osit- porrastettu 2 2 2 2 2-AK tehty Koulurakennus edustaa arkkitehtuuriltaan vuosikymmenen murros- 1956 tainen rivitalo suppea vaihetta. Tilaratkaisu on selkeä ja toimiva, materiaalivalinnat ovat Olli Vahtera ja Pekka Pitkänen uudelleen 2012 maanläheiset. Koulu on sijoitettu maisemaan porrastetusti, harkiten rakentami- ja edustavasti. Rakennuksen laajennusosa on mittakaavaltaan iso. nen ja laa- Koulun tilajärjestely vastaa alkuperäistä. Ulkopuoli on säilynyt alku- jennus peräisen kaltaisena, vaikkakin detaljitasolla on tapahtunut muutok- sia. Kokonaisuuteen kuuluu päiväkoti, opettajain asuntolarakennus ja piharakennus. Mainingin koulu 2015 perus- ei ole 2 1 2 2 2-HA 1 Rakennushistoriallisesti arvokas koulurakennus, joka edustaa suun- 1974 korjaus nittelijansa uranuurtavaa kouluarkkitehtuuria. Koulu on ensimmäi- Osmo Lappo siä koulurakennuksia Suomessa, joka suunniteltiin vuosina 1972-1977 toteutetun peruskoulu-uudistuksen mukaisella tilaohjelmalla. Raken- nuksen ulkoasu on muuttunut paljon, mutta hyvin harkittu kokonai- suus on sisäpuolella säilynyt melko hyvin. Myöhemmät muutokset vähentävät koulun alun perin korkeaa rakennustaiteellista arvoa. Mankkaanpuron koulu 1962 laajen- oma kohde, 2 2 2 2 2-KS 2 1950-luvun alussa valmistunut koulurakennus on hyvistä, kestävistä 1952 nus, 2009 katso al- materiaaleista toteutettua julkista arkirakentamista. Arkkitehtoni- Erich von Ungern-Sternberg peruskor- haalla set ratkaisut, rakennusmateriaalit ja väritys ovat ajalle tyypillisiä ja ne jaus ja laa- ovat varsinkin ulkopuolella hyvin säilyneet. Vanha osa sijoittuu hie- jennus nosti Mankkaan puron varrelle. Iso laajennusosa on selkeästi erotettu vanhasta osasta ja on saanut vaikuitteita siitä. Koulu on osa isompaa koulukokonaisuutta.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

80 4. Arvottaminen | 4.2. Espoon koulujen arvottaminen

Mankkaanpuron koulun pienkerros- 2 1 2 1 2-HS 2 Opettaja-asuntolana toiminut pienkerrostalo on hyvistä, kestävistä opettaja-asuntola talo materiaaleista toteutettua asuinrakentamista. Rakennuksen volyymi, 1952 rakennusmateriaalit ja väritys sekä detaljit ovat ajalle tyypillisiä. Ra- Erich von Ungern-Sternberg kennus on osa Mankkaanpuron koulun pihapiiriä ja sijaitsee luonte- vasti maastossa puron varrella. Sekä rakennuksen ulko- että sisäpuoli ovat todella hyvin säilyneet. Mattlidens skola och gymnasium lisäraken- Yhdistetty 2 1 1 3 2-AK 2 tehty 1950-luvun hyvistä, kestävistä materiaaleista toteutettu kansakoulu- 1959 nus (Lukio/ pienker- 2016 rakennus, jonka hienoimpia piirteitä ovat sijoittuminen maastoon, Kansakoulu: Erich von Un- keskikoulu) rostalo ja sekä massoittelun ja sommittelun hienovarainen vaihteleva rytmi ja gern-Sternberg 1970-l, Erik porrastettu polveilu. Kokonaisuuteen kuuluu samaan aikaan valmistunut, samoin Kråkström rivitalo harkitusti maastoon sovitettu opettaja-asuntola, jonka arkkitehtoni- set ratkaisut ovat ajalleen tyypillisiä. Opettaja-asuntolan massoittelu on kuitenkin poikkeuksellinen ja edustaa suunnittelijansa arkkiteh- tuuria. Sekä koulun alkuperäinen osa, että asuntorakennus ovat hyvin säilyneet. Koulu on useassa eri vaiheessa muutettu ja laajennettu. 1970-luvun osat on sommiteltu harkiten suhteessa vanhempaan kou- luun. Koulu on kuitenkin yleisvaikutelmaltaan sekava. Merisaappaan koulu opetta- 2 2 2 1 2-SH 2 Koulu edustaa aikansa hyvää julkista arkirakentamista ja siinä on laa- 1986 ja-asuntola dukkaita ja omaperäisiäkin piirteitä. Rakennusmassat muodostavat Kirsti ja Egil Nordin (paritalo) harkittuja ulkotiloja, joista merkittävin on koulun suojaisa sisäpiha. Si- ja oppila- sätilat ovat korostetun pienimittakaavaiset ja kotoisat. Koulurakennus sasuntola on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Koululla on erityinen symboliarvo koulukodin oppilaille. Kokonaisuuteen kuuluvat opettaja-asuntola ja oppilasasuntola. Koulu muodostaa vieressä olevan Laurinlahden kou- lun kanssa pienen koulukeskittymän. Mäkkylän koulu / Boställsskolan 1959 uusi oma kohde, 2 2 2 1 2-AS 1 Modernit koulurakennukset ovat aikansa hyvää ja kestävistä materiaa- 1956 päiväkoti ja katso al- leista toteutettua arkirakentamista. Koulukokonaisuuteen kuuluu nel- Kaj-Erik Salenius uusi asun- haalla jä alkuperäistä rakennusta, joilla on sama suunnittelija ja yhtenäinen tola, 1962 arkkitehtoninen ilme. Sisätilat ovat valoisat ja luokkahuoneet avarat. viereinen Koulun kaupunkikuvallinen asema on valtaväylän meluvallien myötä uusi koulu muuttunut. Koulurakennukset ovat hyvin säilynyt. Mäkkylän koulun pienkerros- 2 2 2 1 2-AS 1 Kansakoulukokonaisuuteen kuuluva pienkerrostalo, joka edustaa opettaja-asuntola talo 1950-luvun arkista, mutta huolellisesti suunniteltua asuinrakentamis- 1958 ta. Koulu ja asuntola sijoittuvat luontevasti ympärillä olevaan samanai- Kaj-Erik Salenius kaiseen asutukseen. Rakennus on edelleen asuinkäytössä ja on ulko- hahmoltaan säilynyt erittäin hyvin. Nöykkiön koulu 2002 laa- ei ole 2 2 1 1 2-KS 1 Aikansa kouluarkkitehtuuria edustava koulu, jossa on laadukkaita 1986 jennus ja piirteitä. Rakennusmassa polveilee maaston muotojen mukaan ja jul- Eero Miikkulainen ja Pentti Kor- vanhan kisivujen materiaaliyhdistelmät ovat ilmeikkäät. Pohjaratkaisu on sel- honen osan perus- keä, viihtyisine keskustiloineen. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla korjaus kaupunkirakenteessa, osana Nöykkiön julkisten palvelujen rakennus- ryhmää ja sen paikallinen merkitys on erittäin suuri. Tien myötäises- ti sijoitettu korkea rakennusmassa luo kaupunkimaista julkista tilaa pientaloaluevaltaiselle alueelle. Rakennus on säilynyt hyvin. Pakankylän koulu kouluraken- 2 2 1 1 2-KS 1 1950-luvun lopussa valmistunut kyläkoulu on hyvistä, kestävistä mate- 1955 nuksessa riaaleista toteutettua julkista arkirakentamista. Suunnitteluratkaisut, Esko Järventaus rakennusmateriaalit ja väritys ovat ajalleen tyypillisiä. Koulu ja sen viereinen vanhempi koulurakennus muodostavat merkittävän raken- nusryhmän, joka sijaitsee näkyvällä paikalla avoimen viljelysmaiseman reunassa vahvistaen alueellista identiteettiä. Koulu on säilynyt sekä ulkoa että sisätilojensa osalta hyvin alkuperäisenä. Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio 1988-89 ei ole 2 2 2 1 2-AS 2 Linjakas ja selkeäpiirteinen solukoulu, joka edustaa aikansa rationaa- 1964 laajennus, lista arkkitehtuuria. Koulurakennus on säilynyt kohtuullisen alkupe- Eija-Leena ja Elja Airaksinen 2001-2002 räisessä asussaan ja muutokset on toteutettu rakennuksen henkeen tilajärjes- soveltuen. Suurin muutos on toisen kerroksen soluyksiköiden yhdis- telyt täminen yhdyskäytävillä. Koulu muodostaa yhdessä viereisen Sepon koulun kanssa isomman koulukeskittymän. Rastaalan koulu, alarakennus 1998 perus- oma kohde, 2 2 2 2 2-AS 1 1950-luvun tyypillinen koulurakennus, jossa on ajalle ominaiset ja 1952 korjaus katso al- laadukkaat materiaalit ja toimiva pohjaratkaisu. Joillakin osilla, kuten Toivo Pelli haalla näyttävällä porrashuoneella on erityistä rakennustaiteellista arvoa. Rakennukseen on tehty joitakin muutoksia ja erityisesti iv-konehuo- neen korotus kattolinjasta häiritsee alkuperäistä arkkitehtuuria. Sisä- tiloissa päätilojen tilahahmot ovat säilyneet hyvin. Rakennus on osa eriaikaisten koulurakennusten kokonaisuutta. Rastaalan koulu, lisärakennus / 2010 perus- ei ole 2 2 1 2 2-AH 1 Aikansa kouluarkkitehtuuria edustava hallikoulu. Arkkitehtonises- ylärakennus korjaus ja ti melko onnistunut alkuperäisratkaisu, josta on säilynyt tärkeimmät 1968 laajennus piirteet. Ulkohahmo on säilynyt hyvin. Laajennusosa sijoittuu vanhan Erkki Pasanen osan taakse ja erottuu selkeästi omana kokonaisuutenaan. Vanhassa osassa on tehty onnistuneita tilamuutoksia. Rakennus on osa eriai- kaisten koulurakennusten kokonaisuutta. Rastaalan koulun pienkerros- 2 1 1 2 2-AS 1 Alkuperäiseen 1950-luvun kansakoulukokonaisuuteen kuulunut opet- opettaja-asuntola talo taja-asuntola, joka muodostaa parin koulurakennuksen kanssa. Melko 1952 hyvin säilynyt, laadukkaasti rakennettu rakennus, joka on hyvin muun- Toivo Pelli tunut koulukäyttöön. Alkuperäiset tilahahmot ja paljon alkuperäisiä yksityiskohtia ovat säilyneet. Rakennus on osa eriaikaisten koulura- kennusten kokonaisuutta.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

81 4. Arvottaminen | 4.2. Espoon koulujen arvottaminen

Rehtorintien koulurakennus ei ole 2 2 2 1 2-AS 1 Rakennus edustaa aikansa laadukasta, yksinkertaista ja toimivaa kou- 1979 luarkkitehtuuria hyvistä ja kestävistä materiaaleista. Ammattiopetuk- Osmo Sipari seen suunnitellun koulurakennuksen selkeä tilajako ja selkeät julkisi- vut luovat toiminnallisen kokonaisuuden. Rakennuksen niukat detaljit ovat harkittuja ja hyvin toteutettuja. Rakennus on hyvin säilynyt. Sepon koulu 1998 perus- ei ole 2 2 2 2 2-AK 2 Matala moderni koulu on ajalleen tyypillinen linjakas ja selkeäpiirtei- 1965 korjaus nen koulurakennus. Siinä on samoja piirteitä kuin 1961 valmistuneessa Matti Hakuri Sirenien Aarnivalkean koulussa. Detalji- ja materiaalitasolla on tapah- tunut muutoksia, joiden seurauksena rakennuksen vähäeleinen arkki- tehtuuri ja niukka detaljointi ovat paikoin kärsineet. Koulu muodosta yhdessä samanaikaisesti rakennetun sivurakennuksensa ja viereisen Pohjois-Tapiolan koulun ja lukion kanssa merkittäväv koulukeskit- tymän. Koulun sivurakennus on käsitelty erillisenä kohteena: Espoo International School. Smedsby skola 2004 pe- oma kohde, 2 1 2 2 2-HK 2 Rakennus on 1950-luvun lopussa valmistunut pienimittakaavainen 1958 ruskorjaus katso al- koulu, jonka suunnitteluratkaisu ja käytetyt materiaalit ovat ajalle Aura Meller ja Veikko Rauhala ja laajennus haalla tyypilliset. Koulu sijaitsee vanhalla kylätontilla. Rakennus istuu luonte- vasti ympäröivään maisemaan ja asettuu osaksi sitä. Koulu on säilynyt ulkopuolelta melko hyvin, sisäpuolella alkuperäinen tilahahmo on osin muutettu paljonkin. Smedsby skola lärarbostad porrastettu 2 2 2 1 2-HS 2 Kansakoulukokonaisuuteen kuuluva opettaja-asuntolana toiminut ri- 1958 rivitalo vitalo, joka edustaa 1950-luvun arkista, mutta huolellisesti suunnitel- Aura Meller ja Veikko Rauhala tua asuinrakentamista. Rakennus on osittain koulun opetuskäytössä ja osittain asuinkäytössä. Se on ulkohahmoltaan säilynyt erittäin hyvin ja sisätilojen osalta tilajärjestelyt ovat säilyneet. Sisällä on säilynyt pal- jon alkuperäisiä rakennusosia ja piirteitä. Ympärillä on vanha, arvokas kylämaisema, johon koulu ja asuntola sijoittuvat luontevasti. Soukan koulu 2010 perus- ei ole 2 2 1 2 2-HK 3 Rakennuksen alkuperäisratkaisu on ajalleen tyypillinen, selkeä kou- 1969 korjaus ja lurakennus. Sen suunnittelun päämäärinä olivat muunneltavuus sekä Kari Virta laajennus helpommin hallittavien, pienempien toiminnallisten yksiköiden muo- dostaminen. Koulun alkuperäinen hahmo ja luonne on onnistunees- ti säilytetty peruskorjaus- ja laajennustöissä. Koulurakennus on osa Soukan 1970-luvulla rakennettua lähiökeskuskokonaisuutta, joka oli aikanaan Suomen suurin yhtenäinen rakennushanke. Tiistilän koulu, 2000 pe- ei ole 2 2 2 2 2-AH 1 tai 2 Rakennuksen arkkitehtuuri ja tilajärjestelyt ovat ajalleen tyypillisiä ja yläkoulu A-rakennus ruskorjaus niissä on laadukkaita piirteitä. Rakennuksessa on ilmeikkäällä tavalla (entinen Matinkylän koulu) ja lisäraken- käytetty betonielementtirungon lisäksi tiiltä ja ikkunapintoja. Sisäti- 1976 nus loissa ovat pohjaratkaisun perusidea ja alkuperäiset materiaaliratkai- Arno Savela sut hieman hämärtyneet myöhempien muutosten seurauksena. Koulu on yhdessä Tiistilän alakoulun kanssa osa isompaa koulukokonaisuut- ta. Ulkohahmo on säilynyt pääosin alkuperäisenä. Tähtiniityn koulu ei ole 2 2 2 1 2-SA 2 Ajalleen tyypillinen, persoonallista ilmaisua sisääntulokatoksissa 1984 tavoitteleva koulurakennus. Horisontaalisen ja polveilevan koulun Timo ja Tuomo Suomalainen alkuperäinen hahmo ja luonne on onnistuneesti säilytetty peruskor- jaus- ja laajennustöissä. Koulu on säilynyt kohtuullisen alkuperäisessä asussaan ja myöhemmät muutokset ja korjaukset on toteutettu ra- kennuksen henkeen soveltuen. Viherkallion koulu 2006 pe- pienkerros- 2 2 2 2 2-HK 2 Ulkoarkkitehtuuriltaan rakennus edustaa tyypillistä rapattujen pin- 1958 ruskorjaus talo koulun tojen ja nauhaikkunoiden maailmaa, jossa alkuperäinen sisätilojen Aulis Salo ja laajennus läheisyy- funktionaalinen jaottelu toistuu rakennuksen massoittelussa ja auko- dessä tuksessa.

Viherlaakson koulu ja lukio 2 laajennettu ei ole 2 1 2 2 2-AS tehty Viherlaakson koulun 1950-luvun laajennuksessa on havaittavissa 1955 1955, 1959, suppea vuosikymmenen alku- ja loppupään arkkitehtoniset suuntaukset. Ky- Juri E. Sillander 1963, 1971 ja 2014 seessä on Espoon ensimmäinen solukoulu. Myöhemmät laajennukset 2000 istuvat luontevasti osaksi kokonaisuutta ja rajaavat suojattua pihaa kolmelta sivulta. 1940- ja 1950-luvun rakennukset ovat koulukokonai- suuden arvokkaimmat. Vindängens skola och daghem 2003 pe- ei ole 2 3 2 2 2-KS 2 Koulurakennuksen arkkitehtoniset ratkaisut, rakennusmateriaa- 1989 ruskorjaus lit ja väritys ovat ajalleen tyypillisiä ja ne ovat säilyneet alkuperäisen Ålander-Packalén-Korsström kaltaisina julkisivumuutosta huolimatta. Pohjaratkaisu on toimiva ja käytetyt materiaalit ovat laadukkaat. Koulu on yhdyskäytävällä liitetty Folkhälsanhuset i Esbo-rakennukseen, jossa on molempien yhteinen ruokasali. Kirstin koulu 2001 lisä- ei ole 3 3 2 2 3-KS tehty Tasakattoinen, massiivinen koulurakennus, jonka alkuperäisratkaisu 1977 rakennus sup- on tavanomainen. Arkkitehtoninen kokonaisuus ei kuitenkaan sisäti- Espoon kaupunki (päiväkoti) pea loissa hahmotu selkeästi. Rakennuksessa on säilynyt alkuperäisiä ma- teriaaleja ja tilaratkaisuja. Koulumäen koulu ei ole 3 3 2 1 3-KS 3 Rakennuksen alkuperäisratkaisu on tavanomainen. Rakennuksen 1988 ulkoarkkitehtuuria kohottavat erkkeriaiheet ja kattoikkunoiden muo- Espoon kaupunki donanto, kun taas sisäpuoli on arkinen ja vailla tilallisia kohokohtia. Koulu on yksi Espoon kolmesta erityiskoulusta. Rakennus sijaitsee Koulumäen koulukampuksen keskeisellä, näkyvällä paikalla. Koulun alkuperäisratkaisut ovat säilyneet.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

82 4. Arvottaminen | 4.2. Espoon koulujen arvottaminen

Latokasken koulu ja päiväkoti ei ole 3 3 2 1 3-KS 2 Koulun arkkitehtoniset ratkaisut, erityisesti rakennusmateriaalit, ovat 1982 ajalle tyypillisiä. Rakennus sijoittuu luontevasti ympäristöönsä ja on Espoon kaupunki alueen keskeinen julkinen rakennus, vaikkei sijaitsekaan erityisen nä- kyvällä paikalla. Koulu on säilynyt hyvin. Matinlahden koulu 2005 pe- ei ole 3 3 3 3 3-K 3 Koulurakennus on välikappaleen avulla yhdistetty, alun perin kahdesta 1969 ruskorjaus erillisestä rakennusosasta koostuva kokonaisuus, jonka alkuperäi- Erich von Ungern-Sternberg ja laajennus set osat edustavat tavanomaista julkista arkirakentamista. Rakennus sijaitsee asuinalueen reunalla puisto-ja ulkoilualeen reunalla hyvin suojaisessa paikassa. Suunnitteluratkaisujen, rakennusmateriaalien ja värityksen säilyneisyysaste on matala. Matinlahden koulu 2003 sisäti- ei ole 3 3 3 2 3-SK 3 Matala pienimittakaavainen rakennus edustaa tavanomaista julkista (entinen kirjasto) lojen purku arkirakentamista. Rakennus sijaitsee asuinalueen reunalla puisto-ja 1970 ulkoilualeen yhteydessä suojaisessa paikassa vaikkakin pienen mäen Erich von Ungern-Sternberg päällä. Rakennus on pohjaratkaisultaan muuttunut lähes kokonaan. Muiden suunnitteluratkaisujen, rakennusmateriaalien ja värityksen säilyneisyysaste on kohtuullinen. Nöykkiönlaakson koulu 2000 pe- ei ole 3 2 2 3 3-HK 3 Rakennuksen alkuperäisratkaisu on tavanomainen. Matalat, noppa- 1965 ruskorjaus maiset rakennusmassat on sijoittettu maastoon tasoeroja luoden. Ra- Erich von Ungern-Sternberg ja laajennus kennus on Nöykkiön kouluista vanhin ja se rakennettiin Oxfotin tilalle. Koulun alkuperäiset tilajärjestelyt ovat pääosin säilyneet. Ulkoasu on muuttunut huomattavasti peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydes- sä eristerappauksen, uusien katosten ja tehostevärien myötä. Perkkaanpuiston koulu ei ole 3 3 3 1 3-SK 3 Matala, vaatimaton koulurakennus, jonka suunnitteluratkaisut, ra- 1986 kennusmateriaalit ja käytetty rakennustekniikka ovat tavanomaisia. Espoon kaupunki Rakennus sijaitsee osana laajempaa koulukokonaisuutta Leppävaaran julkisten rakennusten keskittymässä. Koulu ei yksittäisenä rakennuk- sena ole kaupunkikuvallisesti kovin merkittävä. Koulun ulkoasu ja sisä- tilat ovat säilyneet hyvin. Päiväkehrän koulu 2015-2017 ei ole 3 2 2 3 3-HK 2 Päiväkehrän koulu on suurikokoinen, arkkitehtuuriltaan melko tavan- 1975 peruskor- omainen 1970-luvun koulu. Koulussa oli inventointihetkellä käynnissä Matti Hakuri jaus ja laa- laaja peruskorjaus, jonka toimenpiteet, kuten sisäpihojen muuttami- jennus nen sisätiloiksi, rakennuksen korotus ja julkisivujen uusiminen, muut- tavat koulurakennuksen hahmoa oleellisesti. Tiistilän koulu, alakoulu B-rakennus ei ole 3 3 2 2 3-KS 2 Vaatimaton koulurakennus, jonka suunnitteluratkaisut, rakennusma- 1984 teriaalit ja käytetty rakennustekniikka ovat tavanomaisia. Koulu on yh- Espoon kaupunki dessä Tiistilän yläkoulun kanssa osa isompaa koulukokonaisuutta. Sekä sisä- että ulkotiloissa on säilynyt paljon alkuperäisiä elementtejä. Toppelundin koulu ja Haukilahden ei ole 3 3 2 1 3-KS 2 Pienimittakaavainen matala koulu edustaa ajalleen tyypillistä, melko kirjasto tavanomaista arkkitehtuuria, jossa on myös ilmeikkäitä piirteitä. Ra- 1985 kennuksessa on toimivia ratkaisuja ja rakennushahmo sopeutuu ym- Espoon kaupunki päristöönsä. Koulu on osa palvelukeskittymää, johon kuuluu koulun ja kirjaston lisäksi päiväkoti ja monitoimitalo. Veräjänkulman koulu ei ole 3 3 2 1 3-SK 3 Matala vaatimaton koulu, jonka alkuperäisratkaisu on tavanomainen. 1982 Koulu on yksi Espoon kolmesta erityiskoulusta. Rakennus sijaitsee Espoon kaupunki osana koulukokonaisuutta tienristeyksessä Leppävaaran julkisten rakennusten keskittymässä. Koulu ei yksittäisenä rakennuksena ole kaupunkikuvallisesti kovin merkittävä. Koulun ulkoasu ja sisätilat ovat säilyneet hyvin. Veräjäpellon koulu ei ole 3 3 2 2 3-SK 3 Matala, arkinen koulu, jonka alkuperäisratkaisu on tavanomainen. 1966 Rakennus sijaitsee osana koulukokonaisuutta tienristeyksessä Leppä- Kaj Salenius vaaran julkisten rakennusten keskittymässä. Koulu ei yksittäisenä ra- kennuksena ole kaupunkikuvallisesti kovin merkittävä. Koulun ulkoasu ja sisätilat ovat säilyneet melko hyvin.

Puretut ennen vuotta 1990 rakennetut koulut

Revontulen koulu (purettu 2008) ei ole 1967 Osmo Sipari Hakalehdon koulu (purettu) ei ole 1964 Olavi Niemi Auroran koulu (purettu 2015) 1957 Erich von Ungern-Sternberg Mårtensbro skola och daghem 1984 laa- purettu ri- (purettu 2016) jennus vitalo 1956 Esko K. Mäkelä Päiväkehrän koulun kirjasto (pu- ei ole rettu osana inventoinnin aikana käynnissä ollutta peruskorjausta) 1975 Matti Hakuri

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

83 4. Arvottaminen 4.3. Johtopäätöksiä

Espoolaiskoulut olivat 1910-luvulla pieniä, puuraken- joka rakennettiin talkoovoimin. Kouluarkkiteh- teisia maalaiskouluja. Opettajien asunnot sijaitsivat tuurin ominaispiirteitä ovat tasa-aukotetut rapatut ajankohdan normien mukaan koulurakennuksessa. julkisivut, harjakatot, materiaalien maanläheisyys ja Asuntojen välillä oli selkeä sosiaalinen hierarkia, yksityiskohtien kekseliäisyys. Opettajan asunnosta koska miespuolisille opettajille tuli kouluhallituksen käsin saattoi pitää silmällä koulupihaa, kuten aikai- ohjeen mukaan rakentaa suurempia asuntoja kuin semmillakin vuosikymmenillä. naisopettajille. Maalaiskoulujen pihat toteutettiin 1950-luvulla koulujen rakentamistahti oli hyödyn näkökulmasta ja niihin kuului lasten ulkoi- Espoossa ennennäkemättömän suuri. Vuosikym- lualueiden lisäksi erinäisiä talousrakennuksia ja menen alun koulusuunnittelua leimasi niukkuus ja jopa eläinsuojia ja puutarha. sen loppua kokeelliset tuulet. Koulurakennuksen Tämän tutkimuksen piiriin kuului ainoastaan sijoitteluperiaatteet ja typologia uudistuivat. Nyt yksi 1920-luvulla rakennettu koulutalo, joka edelleen suosittiin tasaiselle maalle sijoitettua matalaa, on käytössä kouluna. Tilanne on sikäli erikoinen, paviljonkimaista rakennusta, jonka sisätilat olivat että Suomessa laajasti ottaen rakennettiin paljon valoisia. Rakennustapa oli vielä käsityövaltainen. kouluja 1920-luvulla oppivelvollisuuslain astuttua Espoolaisittain kiinnostavaa oli koulujen sijoittami- voimaan 1921. Todennäköisesti Espoossa koulukäy- nen puistojen ja virkistysalueiden äärelle siten, että tössä on tuossa vaiheessa ollut muuhun käyttöön ra- koulu saattoi käyttää kunnan viheralueita toimin- kennettuja huoneistoja ja osa kouluiksi rakennetuis- taansa ja koulun piha sai uusia käyttäjiä eri vuoro- ta taloista on myöhemmin poistunut koulukäytöstä, kaudenaikoina. Modernin Tapiolan koulupihat ovat eikä niitä siksi ole käsitelty tässä tutkimuksessa. tästä hyvä esimerkki. Kyseinen ”Schulgrunn”-malli Bemböleen 1920-luvulla rakennettu kivirakenteinen, oli Suomessa melko tuntematon112, mutta Tapiolassa arkkitehtuurikilpailuun perustuva ja kaupunki- siis käytössä. Opettajan asunnot toteutettiin rivita- kuvallisesti tärkeälle paikalle sijoitettu, arkkitehti loina tai pienkerrostaloina. Sosiaalinen hierarkia Johan Sirénin suunnittelema koulurakennus on näkyi siinä, että talonmiehen asunto oli vaatimat- monumentaalisuudessaan täysin poikkeuksellinen tomampi kuin opettajan. Huviloita tai erillistaloja ja erityisen merkittävä ponnistus maalaismaisessa ei rakennettu. 1950-lukua voi myös luonnehtia kunnassa. Opettajan asunto sijaitsi edelleen koulu- täydennysrakentamisen vuosikymmeneksi, jolloin rakennuksessa. ajoittain maamme koulurakentamisen volyymista Vaikka Espoossa on edelleen koulukäytössä vain noin puolet oli korjaus- ja täydennysrakentamista, yksi 1930-luvun koulu, Leppävaaran koulu, se edus- mikä helposti unohdetaan. taa rajapyykkiä puurakenteisten, pienimittakaa- 1960-luvulla koulujen koko kasvoi, monikäyttöi- vaisten ja kivirakenteisten, suurempien yksiköiden syys lisääntyi koulukeskittymien rakentamisen myö- välillä. Kouluarkkitehtuuri edustaa aikansa siir- tä ja uusia pohjaratkaisuja alettiin käyttää rohkeasti. tymävaihetta klassisismista moderniin ilmaisuun. Rakennusteknisesti jotkut kouluista uumoilivat 1930-luvun kouluissa terveellisyys ja hygieenisyys alkavaa elementtirakentamisen kautta – Espoossa korostuivat suunnitteluperiaatteina. Sivukäytävät kuitenkin vain yhdessä koulussa, Espoon yhteisly- ja suuret ikkunapinnat olivat tyypillisiä piirteitä seon koulussa ja lukiossa, on elementtirakenteinen julkisissa rakennuksissa. Symmetria ei enää ollut julkisivu. Kaikkien espoolaiskoulujen runko valettiin ehdoton suunnitteluperiaate, kuten esimerkiksi vielä paikalla riippumatta yleistyvästä moduulimitoituk- Bembölen koulussa. Kouluihin alettiin rakentaa sesta. Asuntojen rakentaminen jäi pois. voimistelusalin yhteyteen pesu- ja pukeutumistiloja. Uudenlainen pedagoginen ajattelu ohjasi 1970-lu- Leppävaarassa opettajien asunnot sijaitsivat koulun vun peruskoulu-uudistusta ja lopputuloksena toi- vanhemmassa, puurakenteisessa osassa. minta koulurakennuksen sisällä muuttui syvällisesti. Espoossa on vain kaksi 1940-luvun lopun pu- Samaan aikaan rakentamistapa muuttui teolliseksi la-ajan koulua, Niittykummun koulu, joka raken- ja anonyymiksi; tilaratkaisuissa pyrittiin yleispä- nettiin nopeasti kaupungistuvaan Espooseen hyvien kulkuyhteyksien äärelle ja Viherlaakson koulu, 112 Lappo 1962, 15–16.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

84 4. Arvottaminen | 4.3. Johtopäätöksiä tevyyteen. Koulujen iltakäyttö yleistyi tavalliseksi. Solu- ja hallikouluja suosittiin, mikä vaikutti muun muassa pihojen järjestelyihin. Koulurakennus alkoi muistuttaa laatikkoa, jonka julkisivussa oli usein näkyvissä betonirakenteita ja värikkäitä puupintoja. Tehostevärien käyttö kuului 1970-luvun kouluarkki- tehtuuriin. Vastavuoroisesti 1980-luvulla oltiin mieltynei- tä pastellisävyjen käyttöön. Koulut rakennuksina muuttuivat yksilölliseen suuntaan. Espoon koulu- arkkitehtuurin 1980-luvun kohokohtia ovat muun muassa Suomalaisen veljesten Karamzinin koulun katto, joka muistuttaa Arata Isozakin töitä; Kari Järvisen ja Timo Airaksen suunniteleman Sunan koulun valorailo ja Touko Nerosen suunnitteleman Lähderannan koulun latoa muistuttava puujulkisivu. Modernistinen arkkitehtuuri pyrki tavoittamaan paikan hengen.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

85 Lähdeluettelo

Arkistot Helsinki: Valistus. Kansakoulukalenteri 1959, 1958. Kolmasviidettä vuosikerta. Espoon kaupunki, kaupunginarkisto, Koulujen historiikit, Helsinki: Valistus. Artikkelikokoelma Kansakoulukalenteri 1960, 1959. Neljäsviidettä vuosikerta. Espoon kaupunki, kaupunginmuseo, Lausunnot, Suunnitte- Helsinki: Valistus. luun liittyviä dokumentteja, Valokuvat Koivisto, Pia. 1950-luvun ihmisläheistä modernismia. Opet- Espoon kaupunki, rakennusvalvontakeskus, Rakennuslu- taja 46/2001, 20–22. pa-dokumentit Koivisto, Pia. Koulurakentamisen 1920-luku. Opettaja Espoon kaupunki, Tilapalvelut-liikelaitos, Suunnitteludoku- 21/2001, 18–20. mentteja Kråkström, Erik, 1971. Koulurakennukset ja yhteiskunta. Kansallisarkisto, Maalaiskansakoulujen tyyppipiirustussarjat Arkkitehti 7/1971, 23–24 ja 61–63. 1890–1928, (Siirretty Opetushallituksen arkistosta Kansal- Kuikka, Martti T., 1991. Suomalaisen koulutuksen vaiheet. lisarkistoon vuonna 2013), Sisältää mm. Yrjö Sadeniemen Helsinki: Otava. Maalaiskoulujen mallipiirustuskokoelman (1904) sekä Maa- Kähkönen, Erkki. Koulujen rakentaminen lähivuosina. Arkki- laiskansakoulujen rakennuspiirustuksia (1910). tehti 4/1974, 39–40. Laaksoharju, Taina. Koulukasvitarhatoiminta 1900-luvulta Suullisia tietoja ovat antaneet nykypäivään Helsingissä. Kasvatus 1/2012, 63–71. Lahti, Matti J., 1972. Espoo – maalaispitäjästä suurkauppa- Osmo Lapon haastattelu 21.11.2016, haastattelijana Marian- laksi. Espoo-sarja 2. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. na Heikinheimo. Laine, Yrjö, 1932. Folkskolorna. Arkkitehti 1/1932, 1–3. Lappo, Osmo, 1971. Avotilakoulu - tulevaisuuden koulu? Kirjalliset lähteet, yleistä Arkkitehti 7/1971, 27–30. Lappo, Osmo, 1978. Muuttuva koulumiljöö. Arkkitehti Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år 3/1978, 14–15. 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. Lilius, Henrik, 1982. Suomalaisen koulutalon arkkitehtuu- Aho, Erkki, 1971. Peruskoulu-uudistuksen nykyinen vaihe. rihistoriaa. Kehityslinjojen tarkastelua keskiajalta itsenäi- Arkkitehti 7/1971, 21–22. syyden ajan alkuun. Suomen muinaismuistoyhdistyksen Anon, 1922. Maalaiskansakoulujen rakennuspiirustuk- aikakausikirja 83. Helsinki. sia: kouluhallituksen julkaisema valintavihko. Helsinki: Val- Lundsten, Bengt (toim.), 1962. Koulu rakentuu. Kouluhal- tioneuvosto. lituksessa (Eteläesplanadinkatu 16) 16.–29.4.1962 pidetyn Anon, 1971. Projektikatsaus: Viipalekoulut. Arkkitehti 1/1971, näyttelyn näyttelyluettelo. Helsinki: Kouluhallitus. 62. Makkonen, Leena, 2004. Opintiellä: Helsinkiläisiä koulura- Borg, Olli, 1957. Koulujen kalusteista. Arkkitehti 6–7/1957, kennuksia 1880–1980. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston 108. julkaisuja 2004:12. Helsinki: Helsingin kaupunkisuunnittelu- Edlund, G. W., 1892. Mallipiirustuksia kansakoulurakennuk- virasto. sia varten maalla. Helsinki: keisarillisen senaatin kirjapaino. Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen Ervi, Aarne, 1957. Kouluarkkitehtuurimme tänään. Arkkitehti historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. 6–7/1957, 91–93. Nurmi, Veli, 1989. Kansakoulusta peruskouluun. Porvoo: Frey, T. Miettinen, H. ja Vormala, T, 1967. Peruskoulu raken- WSOY. nuksena. Arkkitehti 12/1967, 6–11. Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Espoo: Heikinheimo, Marianna et al., ark-byroo Oy, 2016. Drumsö Espoon kaupunginmuseo. lågstadieskola, rakennushistoriaselvitys 17.5.2016. ISBN 978- Norri, Marja-Riitta, 1994. Sankarit ja materia – merkintöjä 952-7198-07-0. Helsingin kaupungin Tilakeskuksen tilaama 50-luvulta. Teoksessa R. Nikula (toim.): Sankaruus ja arki. konsulttityö. Suomen 50-luvun miljöö. Helsinki: Suomen rakennustaiteen Helminen, Martti ja Tukkimäki, Jukka, 2009. Helsingin museo, 11–33. kouluolojen kehitys. Teoksessa M. Hietala et al. (toim.): Oker-Blom, Max, 1910. Kouluhygienia lääkäreitä ja koulumie- Helsinki: historiallinen kaupunkikartasto. Helsinki: Helsingin hiä varten. Helsinki: Otava. kaupungin tietokeskus. Osmo Lapon haastattelu 21.11.2016, haastattelijana Marian- Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimai- na Heikinheimo. sema. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Palva, Pauli, 1966. Kansakoulurakennukset vuosisadan Jetsonen, Sirkka-Liisa, 1994. Realismia ja unelmia – 1950-lu- aikana. Teoksessa A. Valtasaari et al. (toim.): Kansakoulu vun julkisesta rakentamisesta. Teoksessa R. Nikula toim.: 1866–1966. Helsinki: Otava, 115–126. Sankaruus ja arki. Suomen 50-luvun miljöö. Helsinki: Suo- Salokorpi, Asko. Koulusuunnittelua rationalismin kaudella. men rakennustaiteen museo, 35–55. Opettaja 13–14/2002, 24–26. Järvi, Jorma, 1955. Koulurakennuksista. Arkkitehti 11/1955, Savela, Arno, 1971. Peruskoulu uudistaa opetustilat. Arkki- 165–167. tehti 7/1971, 34–36. Itälä, Jaakko, 1967. Koulu-uudistuksen haaste arkkitehtikun- Savela, Arno, 1974. Vanhat koulurakennukset ja peruskou- nalle. Arkkitehti 12/1967, 3–5. luun siirtyminen. Arkkitehti 4/1974, 41–42. Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon Sipari, Osmo, 1967. Käytännön koulusuunnittelusta. Arkki- koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunki. tehti 12/1967, 12–15. Kansakoulukalenteri 1958, 1957. Kahdesviidettä vuosikerta. Tandefelt, Claus, 1954. Eräs kansakoulujen rakennuskustan-

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

86 Lähdeluettelo nuksia koskeva tutkimus. Arkkitehti 10/1954, 57–58. Bembölen koulu Tapaninen, Reino. Suomen kouluarkkitehtuurin kehitys kul- Törnblom ja Vierinen, 1987. Kuntotutkimus, Bembölen kenut puukoulusta puukouluun. Opettaja 8–9/2001, 26–29. koulu, 6.5.1987. Espoon kaupunki, kiinteistövirasto, tekninen Valtasaari, Antero, Henttonen, Antti, Järvi, Lauri ja Nurmi, isännöinti. Veli toim. Kansakoulu 1866–1966. Helsinki: Otava. Granfors, Stig, 1998. Den svenska skolan i Esbo 125 år. Svenskbygden 4/1998, 22–24. Suomen säädöskokoelma Espoon kaupunki, tekninen virasto, talonsuunnitteluosasto. Päätös maalaiskuntien ja kauppaloiden kansakouluraken- Bemböle skola, peruskorjaus, 15.6.1988 [muistio]. nusten kunnossapitoavustuksen perusteiden vahvistamises- Raksystems, 2016. Kuntoarvio, Bemböle skola. 19.1.2016. ta 15.2.1962/153. Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år Päätös peruskoulurakennusten piirustusten, työselitysten ja 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. normaalihintojen perusteista 15.2.1962/152. Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuuri- Päätös peruskoulurakennusten piirustusten, työselitysten ja maisema. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. normaalihintojen perusteista 25.3.1965/182. Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon Päätös kansakoulurakennusten piirustusten, työselitysten ja koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. normaalihintojen perusteista 4.3.1971/217. Päätös peruskoulurakennusten piirustusten, työselitysten ja Eestinkallion koulu normaalihintojen perusteista 26.1.1978/96. Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Verkkolähteet Espoo international school Arkkitehtuurimuseon verkkosivu. http://www.mfa.fi/arkki- Ei kirjallisia lähteitä tiedossa. tehtiesittely [Haettu 29.12.2016] Espoon perinneseuran verkkosivu: http://espoonperinne- Espoon yhteislyseon koulu ja lukio seura.net/perinnetieto/Koulutus-ja-sivistys.html [Haettu Espoon yhteislyseon koulu ja lukio, 2002. Lyseosta lyseoksi 30.12.2016] [juhlakirja]. Espoo: Espoon yhteislyseon koulu, Espoon Opetushallituksen verkkosivu: http://www.oph.fi/opetus- yhteislyseon lukio. hallitus/historia [Haettu 29.12.2016] Kauklahden koulu ja lukio, 1987. Espoon yhteislyseo Oppimaisema –verkkosivut: https://oppimaisema.fi/design 1962–1977, Kauklahden koulu 1977–1987, Kauklahden lukio [Haettu 29.12.2016] 1977–1987, 25-vuotishistoriikki. Espoo: Kauklahden koulu ja lukio. Kirjalliset lähteet koulukohtaisesti Mälkki, Mikko, 2004. Kauklahden historia [esite]. Espoo: järjestettynä Espoon kaupungin kulttuuriasiainkeskus.

Aarnivalkean koulu Espoonlahden koulu ja lukio Siren, Heikki. Tapiolan kansakoulu = Tapiola folkskola. Arkki- Relander, Jukka, 1999. Aika on Espoonlahden: Jyllan tie Hel- tehti 6–7/1957, 94–100. singistä Espooseen. Espoo: Jyllan 75-vuotisjuhlallisuuksien Toimitus. Tapiolan kansakoulun kutsukilpailu = Inbjuden juhlatoimikunta. tävlan om Tapiola folkskola. Arkkitehti 1–2/1956), 9–12 Espoonlahden koulu ja lukio, 1983. Perinteitten oven avaus: Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimai- Espoonlahden koulun ja lukion 60-vuotisjuhla. Espoo: Es- sema. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. poonlahden koulu ja lukio. Tuomi, Timo, 1992. Tapiola: a history and architectural Salmenkallio, Kauko, Järvinen, Heljä ja Ahtola, Niina, 1983. guide. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. 60 vuotta kansallista sivistystyötä, 1923–1983: näkymiä Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon koulutien varrelta Helsingin suomalaisesta yksityislyseosta koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Espoonlahden kouluun ja Espoonlahden lukioon. Espoo: Perkko, Mariliina, Espoon kaupunginmuseo. Lausunto Espoonlahden koulu ja lukio. teknisen keskuksen talosuunnittelupalveluille asunrak- Ihatsu, Sanna, Palaste Leinonen Arkkitehdit Oy, 2009. ennusten muuttamisesta opetus- ja päiväkotikäyttöön. Espoonlahden koulun ja lukion rakennushistoriaselvitys 19.10.1999. 21.12.2009. Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama konsulttityö. Auroran koulu EKM, 2009. Espoonlahden koulun peruskorjaus 10.8.2009 Mimma Hailin, Tilakeskus –liikelaitos, talonsuunnittelu. En- [muistio]. nakkolausuntopyyntö Maarit Henttoselle, Espoon kaupun- Anon, s. a. kirje koskien Espoonlahden koulun suojelu- ja ginmuseo. 13.6.2011. suunnittelutavoitteita. Sundholm, Pirjo, 2001. Kosteus- ja homevaurioiden kartoi- Anon, s. a. Hankesuunnitelman laadinta. tus, Auroran koulu, vanha osa. 26.2.2001. Espoon kaupunki, Optiplan, 2015. Espoonlahden koulu ja lukio, liimapuupalk- tekninen keskus, talonrakennuspalvelut. kien halkeamien selvitys 21.5.2015. Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. Friisilän koulu Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon poo: Espoon kaupunginmuseo. koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Hakalehdon koulu Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimai- Pihkala, Pirkko, 2003. Hakalehdon yhteiskoulun ja Etelä-Ta- sema. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. piolan lukion historiikki 24.10.2003.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

87 Lähdeluettelo

Hansakallion koulu Jupperin koulu Siren, Heikki. Kauklahden kansakoulu. Arkkitehti 7–8/1961, Anon, 1952. Jo riittäisi kouluriidat. Uusi Kuvalehti loka- 138–142. kuu/1952. Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm, 2009. Hansakallion Anon 1991. Jupperin koulu 1939–1991. Espoo: Espoon kaupunki. koulu, rakennushistoriaselvitys 1.7.2009. Espoon kaupungin Anon 1999. Jupperin koulu 1939–1999. Espoo: Espoon kau- Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama konsulttityö. punki. Tuomi, Timo ja Gestrin, Tryggve, 2009. Lausunto rakennus- Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimai- valvontakeskukselle koskien Hansakallio 4 purkulupahake- sema. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. musta 16.6.2009. Anon, 2008. Hansakallion koulun peruskorjaus ja laajennus, Kaitaan koulu ja lukio tavoitekokouksen pöytäkirja 1.2.2008. Schalin, Mona, Salonen, Kati ja Karlsson, Kristina, Sta- Anon, s. a. Selvitys Hansakallion koulun korjaushistoriasta dionark / Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, ja –tarpeista [muistio]. 2014. Kaitaa-Iivisniemi, kulttuuriympäristöselvitys. Espoon Hahko, Päivi. Hansakallion koulun laajennus jyrää opettajien kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 1/2014. Espoo: asunnot. Länsiväylä 27.8.2008. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm, s. a. Tiivistelmä Han- Jeskanen, Timo, työyhteenliittymä Jeskanen-Repo-Teränne sakallion koulun rakennushistoriasta. Arkkitehdit Oy ja Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen, Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen 2007. Kaitaan koulun rakennushistoriaselvitys. 27.8.2007. historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Espoon kaupungin, teknisen keskuksen, talonrakennuspal- Mälkki, Mikko, 2004. Kauklahden historia [esite]. Espoo: veluiden tilaama konsulttityö. Espoon kaupungin kulttuuriasiainkeskus. Sundholm, Pirjo, 2001. Kaitaan siirtokelpoisen koulun kosteus- ja homevaurioiden kartoitus. 28.2.2001. Espoon Haukilahden koulu ja lukio kaupungin, teknisen keskuksen, talonrakennuspalveluiden Lukander, Minna, Kyllönen, Mira ja Heinonen, Pijatta, Ark- tilaama konsulttityö. kitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy, 2016. Haukilahden Anon, 1976. Ei otsikkoa. Espoon sanomat 104/1976. koulu ja lukio, rakennushistoriaselvitys. Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama konsulttityö. Kalajärven koulu Kukkanen, Kari, 1982. Etelä-Espoon yhteiskoulun 30-vuoti- Lehtinen, Tuija, 2006. 40 vuotta – 833 ylioppilasta. Lah- shistoriikki. Espoo: Etelä-Espoon yhteiskoulun kannatusyh- nuksen yhteiskoulusta Pohjois-Espoon lukioksi. Espoo: distys. Pohjois-Espoon lukio. Talli, Riikka, 2002. Aapelista se alkoi... Etelä-Espoon yhteiskoulu, Haukilahden koulu ja lukio 1952–2002. Espoo: Karakallion koulu Etelä-Espoon yhteiskoulun kannatusyhdistys. Mustonen, Tapani, Arkkitehdit Mustonen, 2010. Katsaus A-insinöörit, s. a. Haukilahden koulu ja lukio, kuntoarvio. Karakallion koulun rakennushistoriaan ja arvoihin. Hanke- Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama kon- suunnitelman liite 17.9.2010. Espoon kaupungin, teknisen sulttityö. keskuksen, talonrakennuspalveluiden tilaama konsulttityö. Sundholm, Pirjo, 2001. Karakallion koulu, kosteus- ja home- Jousenkaaren koulu vaurioiden kartoitus 26.1.2001. Espoon kaupungin, teknisen Sipari, Osmo. Metsolan kansakoulu, Tapiola. Arkkitehti keskuksen, talonrakennuspalveluiden tilaama konsulttityö. 7–8/1961), 132–137. Karuvuori, Anne ja Tuppurainen, Elsa, 2001. Home vaivaa Taskinen, Tiina, Rautanen, Osmo et al., 1990. Jousenkaaren kymmeniä kouluja Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä. Hel- koulu 1960–1990. Espoo. singin Sanomat 25.8.2001. Brännare, Anna-Leena, 2010. Jousenkaaren koulu 1960– 2010. Espoo: Jousenkaaren koulu. Karamalmens skola Tuomi, Timo, 1992. Tapiola: a history and architectural Salonen, Kati ja Schalin, Mona, Kati Salonen ja Mona Schalin guide. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Arkkitehdit Oy, 2008. Karamalmens skola, Espoo. Raken- Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon nushistorian selvitys 1.9.2008. Espoon kaupungin Tilapalve- koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. lut-liikelaitoksen tilaama konsulttityö. Sundholm, Pirjo, 2001. Jousenkaaren koulu, kosteus- ja Anon, 1953. Fem nya folkskolor [artikkeli]. s. n. 27.5.1953. homevaurioiden kartoitus 8.7.2001. Espoon kaupungin, Anon, 2008. Karamalmens skola, peruskorjaus ja laajennus. teknisen keskuksen, talonrakennuspalveluiden tilaama Rakennustapaselostus. 1.12.2008. konsulttityö. Lukander, Minna, 2009. Karamalmens skola. Koulurakennuk- Rajaniemi, Petri, Inspecta Oy, 2011. Jousenkaaren kou- sen ja suunnitelmien esittely kaupunginmuseolle 20.1.2009 lun asuntolat, kuntoarvio. 10.11.2011. Espoon kaupungin, [muistio]. teknisen keskuksen, talonrakennuspalveluiden tilaama Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år konsulttityö. 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. EKM. Jousenkaaren koulun opettaja-asuntolat 20.2.2013 [muistio]. Karamzinin koulu EKM. Jousenkaaren koulun opettaja-asuntolat 25.3.2013 Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- [muistio]. poo: Espoon kaupunginmuseo. Perkko, Mariliina ja Tuominen Laura, EKM, 1998. Lausunto Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen rakennusvalvontakeskukselle Jousenkaaren koulun muutos- historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. ja peruskorjaussuunnitelmista. 9.9.1998. Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuuri-

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

88 Lähdeluettelo maisema. Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. Laajalahden koulu Espoo: Espoon kaupunginmuseo / Esbo stadsmuseum. Lukander, Minna, Kyllönen, Mira ja Heinonen, Pijatta, Ark- kitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy, 2016. Laajalahden Karhusuon koulu koulu ja asuntola, rakennushistoriaselvitys. Espoon kaupun- Salonen, Kati ja Schalin, Mona, Stadionark/Kati Salonen ja gin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama konsulttityö. Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 2014. Karhusuon koulu, Espoo. Wise group, 2013. Laajalahden koulu, kuntoarvio 19.9.2013. Rakennushistoriaselvitys. Espoon kaupungin Tilapalvelut-lii- Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama kon- kelaitoksen tilaama konsulttityö. sulttityö. Vesterinen, Markku. Karhusuon koulun peruskorjaus ja laajennus Espoossa. Projektiuutiset 2/2003, 70–75. Lagstads skola Tuomi, Timo ja Gestrin, Tryggve, EKM, 2015. Espoon kaupun- Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år ginmuseon lausunto Rakennusvalvontakeskukselle koskien 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. Karhuniitynmäen asemakaavaehdotusta, alue 632400 Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- 30.1.2015. poo: Espoon kaupunginmuseo. Sahlberg, Marja, EKM, 2015. Espoon kaupunginmuse- Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen on muistio Karhusuon koulun säilytettävistä piirteistä historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. 30.4.2015. Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon Wise group, 2013. Kuntoarvio, Karhusuon koulu 19.9.2013. koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama kon- Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuuri- sulttityö. maisema. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Hellman, Sonja, s. a. Fornminnen bromsar skoltillbyggnad. Kilon koulu Huvudstadsbladet. Hakola, Liisa, 1996. Kilon koulu ja päiväkoti saman katon Anon, 2002. Lagstad, sen vaiherikas menneisyys. Historiaju- alle. Projektiuutiset 9/1996, 68–71. lkaisu Lagstad hembygnadsgårdin vihkiäisiin 26.5.2002. Anon, 1996. Kilon koulu 1986–1996. Espoo: Kilon koulu. Anon, 1953. Fem nya folkskolor. S. n. 27.5.1953. Sippola, Petri ja Palosaari, Juha, WSP, 2009. Kilon koulu, Anon, 1954. Lagstad folkskola har invigts. Nyland 1.4.1954. ulkoseinien kuntotutkimus 9.3.2009. Espoon kaupungin, S. S., 1953. Suuri kansakoulu harjaan. Sosialidemokraatti teknisen keskuksen, talonrakennuspalveluiden tilaama 29.3.1953. konsulttityö. Anon, 1953. Kaksikielisen kansakoulun harjannostajaiset Espoossa. Uusi Suomi 29.3.1953. Kirstin koulu Anon, 1953. Lagstadsskolan nu under tak. Västra Nyland Toikkanen, Pekka, AW2-Arkkitehdit, s. a. Kirstin koulu, 29.3.1953. rakennushistoriaselvitys. Espoon kaupungin Tilapalvelut-lii- Perkko, Mariliina ja Tuominen, Laura, EKM, 2005. Espoon kelaitoksen tilaama konsulttityö. kaupunginmuseon lausunto Lagstadin koulun lisärakennuk- Insinööritoimisto Tähtiranta, 2015. Kirstin koulu, kuntoar- sen rakennuslupahakemuksesta 8.3.2005. vio. 7.4.2015. Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen Perkko, Mariliina ja Tuominen, Laura, EKM, 2004. Espoon tilaama konsulttityö. kaupunginmuseon lausunto Lakelan asemakaavan muu- tosluonnoksesta 4.2.2004. Komeetan koulu Ei tietoja. Lahnuksen koulu Anon, s. a. Luukin ”piikkilankakoulusta” moderniin kouluta- Koulumäen koulu loon. Lahnuksen kansakoulun vihkiäiset viime sunnuntaina Sundholm, Pirjo, 2001. Koulumäen koulu, kosteus- ja home- [artikkeli]. S. n. vaurioiden kartoitus. 19.1.2001. Espoon kaupungin, teknisen Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år keskuksen, talonrakennuspalveluiden tilaama konsulttityö. 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. Anon, s. a. Espoon Lahnuksen kansakoulun rakennushistoriikki. Kuitinmäen koulu Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- Ei tietoja. poo: Espoon kaupunginmuseo. Pohjois-Espoo. Luonnonläheinen idylli pääkaupunkiseudul- Kungsgårdsskolan la, 1994. Toim. Sainio, Hannu et al. Espoo: Lahnus-Takkula- Törnblom ja Vierinen, 1987. Kuntotutkimus, Kungsgårdssko- seudun omakotiyhdistys ry. lan. 29.1.1987. Espoon kaupungin kiinteistöviraston teknisen Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen isännöinnin tilaama konsulttityö. historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Backman, Sigrid, 2006. Köklax svenska folkskola – Kungsgå- rdsskolan 1906–2006. Esbo: Kungsgårdsskolan. Latokasken koulu ja päiväkoti Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon Ei kirjallisia lähteitä tiedossa. koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år Laurinlahden koulu 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. Ei kirjallisia lähteitä tiedossa. Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- poo: Espoon kaupunginmuseo. Leppävaaran koulu Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen Schalin, Mona, Mentu, Sakari, Protassova, Varvara, Schalin, historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Marica, Arkkitehdit Frondelius Keppo Salmenperä, 2014. Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuuri- Leppävaaran koulurakennus, rakennushistoriaselvitys. Es- maisema. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. poon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama konsulttityö.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

89 Lähdeluettelo

Seppo, Pirkko ja Alaranta Päiviö, 1985. Leppävaaran yh- Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Espoo: teiskoulu, koulu ja lukio. Juhlavuosikirja 1955–1985. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Leppävaaran koulu ja lukio. Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon Mankkaanpuron koulu koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år poo: Espoon kaupunginmuseo. 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. poo: Espoon kaupunginmuseo. Leppävaaran koulukeskus, esisuunnitelma. 1975. Espoon Matinlahden koulu kaupungin tekninen virasto, talonsuunnitteluosasto. Ei kirjallisia lähteitä tiedossa. Sahlberg, Marja, EKM, 2014. Muistio kohdekäynnistä Leppä- vaaran koulukeskuksella 4.3.2014. Mattlidenin koulukeskus Pöyry group, 2013. Leppävaaran koulu, kuntoarvioraportti Kråkström, Erik, 1971. Espoon ruotsalainen keskikoulu Ma- 2.10.2013. Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen tinkylä, Espoo. Arkkitehti 7/1971, 52–53. tilaama konsulttityö. Heikinheimo, Marianna ja Puranen, Mia, ark-byroo Oy, 2016. Mattlidenin koulukeskus, rakennushistoriaselvitys 29.4.2016. Leppävaaran lukio Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama kon- Seppo, Pirkko ja Alaranta Päiviö, 1985. Leppävaaran yh- sulttityö. teiskoulu, koulu ja lukio. Juhlavuosikirja 1955–1985. Espoo: Klingenberg, Hilding, 2002. Invid västerleden: Mattlidens Leppävaaran koulu ja lukio. gymnasiums 25 års historik 1977–2002. Esbo: Drumsö skols- Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Espoo: tiftelse. Espoon kaupunginmuseo. Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon Merisaappaan koulu koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Anon, s. a. Espoonlahden lastenkodissa käydään omaa kou- lua. Helsingin Sanomat. Lintuvaaran koulu Kauppala, Arja, 1987. Turvapaikka painajaisten jälkeen. Miettinen, Eija-Riitta ja Tiilikka, Vesa, ISS suunnittelupal- Länsiväylä 4.11.1987. velut, 2012. Lintuvaaran koulu, rakennushistoriaselvitys 23.5.2012. Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen Meritorin koulu tilaama konsulttityö. Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon poo: Espoon kaupunginmuseo. koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen Sahlberg, Marja, EKM, 2012. Muistio kohdekäynnistä, Lintu- historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. vaaran koulu 16.2.2012. Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon Hiltula, Leena ja Sahlberg, Marja, EKM, 2013. Lausunto Lin- koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. tuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjauksen ja laajennuk- sen elinkaarihankkeen luonnoksista 18.12.2013. Mårtensbro skola och daghem Roine, Susanna ja Keinänen, Hanna, Vahanen group, 2014. Ei kirjallisia lähteitä tiedossa. Sisäilman laadun ja rakenteiden rakennusfysikaalisen toi- minnan huomioiminen Lintuvaaran koulun perusparannus- Mäkkylän koulu hankkeessa 21.3.2014 [lausunto]. Karuvuori, Anne ja Tuppurainen, Elsa, 2001. Home vaivaa kymmeniä kouluja Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä. Hel- Lähderannan koulu singin Sanomat 25.8.2001. Laitakari, Timo, 1992. Lähderannassa kokeillaan puhelimella. Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år Oppima. 3/1992, 31–33. 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- Mainingin koulu poo: Espoon kaupunginmuseo. Lappo, Osmo. Sammalvuon peruskoulu Kivenlahti, Espoo. Arkkitehti 7/1971, 48–49. Niittykummun koulu Repo, Tuomo ja Koskelo, Mika, Jeskanen-Repo-Teränne Castrén, Kirsi, 2006. Monta reittiä digiaikaan. Opettaja. Arkkitehdit Oy, 2010. Mainingin koulun rakennushistoriasel- 22/2006, 2–5. vitys. Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama Sahlberg, Marja, EKM, 2015. Lausunto rullakkovarastosuun- konsulttityö. nitelmasta. Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Nuuksion koulu Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy, s. a. Mainingin Anon, S. a. Piirros Histan koulurakennuksesta. koulu, rakennustapaselostus. Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år Anon, EKM, 2010. Mainingin koulun peruskorjaus, tarveselvi- 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. tyskokous 6, 24.8.2010. Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- Karuvuori, Anne ja Tuppurainen, Elsa, 2001. Home vaivaa poo: Espoon kaupunginmuseo. kymmeniä kouluja Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä. Hel- Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen singin Sanomat 25.8.2001. historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

90 Lähdeluettelo

Hiltunen, Leena ja Gestrin, Tryggve, EKM, 2014. Lausunto Revontulen koulu koskien Nuuksion matkaviestin tukiasemaa, suunnittelutar- Mustonen, Tapani ja Vainio, Niina, arkkitehdit mustonen veratkaisu ja poikkeaminen, Heinästie 19, 17.2.2014. Oy, 2005. Revontulen koulun rakennushistoriaselvitys Anon, 2015. Nuuksion koulun peruskorjaus, tietoja tarvesel- 18.8.2005. Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen vitystä varten 9.11.2015. Espoon kaupunki, tekninen keskus. tilaama konsulttityö.

Nöykkiön koulu Rödskogs skola Anon, 1987. Valoprisma valmistui. Alueuutiset 9.9.1987. Isakas, Joh., 1952. Rödskog folkskolas historik 12.10.1952. Pihlajaharju, Sisko, 1986. Tiedote koskien Nöykkiön koulun Johansson, Maj-Britt, 1992. Rödskogs skola 1892–1992. vihkijäisiä 30.8.1986. Espoo: Rödskogs skola. P. A., 1986. Nöykkiön monitoimikoulu aloitti. Länsiväylä Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år 9.3.1986. 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. Valtakari, Pirjo, 1986. Nöykkiön koulusssa tekniikkaa ja yksi- Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- tyiskohtia. Suomen kunnat 18/1986. poo: Espoon kaupunginmuseo. Terho, Raija, 1996. Nöykkiön koulu – 10 vuotta 1.6.1996. Sainio, Hannu et al. toim., 1994. Pohjois-Espoo. Luonnonlä- heinen idylli pääkaupunkiseudulla. Espoo: Lahnus-Takkula- Nöykkiönlaakson koulu seudun omakotiyhdistys ry. Ei kirjallisia lähteitä tiedossa. Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Pakankylän koulu Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimai- Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- sema. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. poo: Espoon kaupunginmuseo. Perkko, Mariliina, EKM, 1994. Lausunto Rakennusvaltontakes- kukselle Folksskolan muutoslupahakemuksesta. 10.3.1994. Perkkaanpuiston koulu Gestrin, Tryggve, EKM, 2014. Sähköpostikirjeenvaihto Pontus Ei kirjallisia lähteitä tiedossa. Karlemon kanssa liittyen Rödskogsskolanin sisäilmaongel- miin. 8.–26.5.2014. Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio Pöyry Finland Oy, 2014. Rödskogin koulun Kuntotarkastusra- Sirviö, Teija, 2003. Kouluelämää Pohjois-Tapiolassa: Poh- portti 24.4.2014. Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitok- joistapiolan yhteiskoulu, koulu ja lukio 40 vuotta [juhlakirja]. sen tilaama konsulttityö. Espoo: Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio. Lagus, Antti, 2003. Pohjois-Tapiolan koulun ja lukion perus- Sepon koulu korjaus: lisää valoa ja tilaa. Projektiuutiset 4/2003, 80–83. Ei kirjallisia lähteitä tiedossa. Tuomi, Timo, 1992. Tapiola: a history and architectural guide. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Smedsby skola Ann, s. a. Päiväämätön piirros vanhasta koulurakennuksesta. Päiväkehrän koulu Savonius, Anna, 2011. Smedsby i vårt hjärta: Smedsby skola Elomaa, Marja-Riitta, Siren Arkkitehdit Oy, 2012. Päivä- 100 år. Espoo: Smedsby hem och skola. kehrän koulu, rakennushistoriaselvitys 26.4.2012. Espoon Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama konsulttityö. 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. Karuvuori, Anne ja Tuppurainen, Elsa, 2001. Home vaivaa Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- kymmeniä kouluja Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä. Hel- poo: Espoon kaupunginmuseo. singin Sanomat 25.8.2001. Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen Sahlberg, Marja, EKM, 2012. Muistio kohdekäynnistä, Olari, historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Päiväkehrän koulu 12.1.2012. Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimai- Hämäläinen, K., 2014. Päiväkehrän koulu, perusparannus. sema. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Alustava perustamistapaselvitys. 3.2.2014. Espoon kaupunki, Rajaniemi, Petri, Penttilä, Esa, Nöjd, Kari ja Ravea, Markku, Inspe- tekninen keskus. cta Oy, 2016. Smedsby skolan asuntola, kuntoarvio. 16.8.2016.

Rastaalan koulu Soukan koulu Toimitus. Projektikatsaus: Rastaalan koulun lisärakennus. Ihatsu, Sanna, Virta Palaste Leinonen Arkkitehdit Oy, 2010. Arkkitehti 3/1971, 59. Soukan koulun rakennushistoriaselvitys 16.3.2010. Helsinki: Nissi, Aimo. Inspiroiva laajennus: Rastaalan koulun laajen- NCC Rakennus Oy. nus. Arkkitehti 2/2011, 46–53. Karuvuori, Anne ja Tuppurainen, Elsa, 2001. Home vaivaa Mentunen, Jaakko, Espoon kaupunki, tekninen keskus, kymmeniä kouluja Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä. Hel- talonrakennuspalvelut, 2001. Rastaalan koulu, uudempi singin Sanomat 25.8.2001. rakennus. Liikuntasalin lattia, kosteus- ja homevaurioiden Vuojolainen, Anne, EKM, 2009. Soukan koulun peruskorjaus, kartoitus 12.1.2001. katselmus 10.11.2009 ja suojelutavoitteet. 7.12.2009. Tuomi, Timo ja Vuojolainen, Anne, EKM, 2010. Espoon Rehtorintien koulurakennus kaupunginmuseon lausunto Rakennusvalvontakeskukselle Laitinen, Tomi ja Koljonen, Miika, Ramboll Finland, 2014. Lii- koskien Soukan koulun purkulupahakemusta 26.1.2010. mapuupalkkien kuntotutkimus 7.5.2014. Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama konsulttityö. Sunan koulu Anon, 1986. Sunan koulu. Arkkitehti 6/1986, 42–45 Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

91 Lähdeluettelo

Tapiolan koulu ja lukio Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama kon- Toimitus. Tapiolan oppikoulun kutsukilpailu. Arkkitehti sulttityö. 6–7/1957, 15–21. Järvi, Jorma, 1961. Tapiolan yhteiskoulu, Espoo. Arkkitehti Tähtiniityn koulu 7–8/1961, 119–128. M. L. K., 1990. Erityisopetuksen tähtitarhassa. Espoo – Es- Holma-Kokkonen, Hanna, 1998. Opintiellä. Espoo: Tapiolan poon kaupungin tiedotuslehti 5/1990. yhteiskoulun tuki. Anon, 1996. Tähtien koulu 1986–1996. Espoo: Tähtiniityn ja Iivanainen, Juha, Espoon kaupungin tekninen keskus, talo- Tähtitarhan koulu. suunnittelu, 2006. Tapiolan koulu ja lukio, rakennushistoria- Jormakka, Kari, 1991. Sydämellistä yhteiselämää: Espoon selvitys 19.1.2006. koulutaloja 1873–1990. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Karuvuori, Anne ja Tuppurainen, Elsa, 2001. Home vaivaa kymmeniä kouluja Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä. Hel- Veräjäkulman koulu singin Sanomat 25.8.2001. Schalin, Mona, Mentu, Sakari, Protassova, Varvara, Schalin, Tarkka-Tierala, Hannele, 2003. Tapiolan maineikkaissa Marica, Arkkitehdit Frondelius Keppo Salmenperä, 2014. kouluissa versoo akateeminen henki. Helsingin Sanomat Leppävaaran koulurakennus, rakennushistoriaselvitys. 10.8.2003. Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama kon- Ihamäki, Olli, 2000. Espoota odottaa satojen miljoonien sulttityö. markkojen lasku huonosta rakentamisesta. Länsiväylä 15.10.2000. Veräjäpellon koulu Ihamäki, Olli. Vesi on murentanut Tapiolan koulun rakenteet. Schalin, Mona, Mentu, Sakari, Protassova, Varvara, Schalin, Länsiväylä 11.10.2000. Marica, Arkkitehdit Frondelius Keppo Salmenperä, 2014. Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Espoo: Leppävaaran koulurakennus, rakennushistoriaselvitys. Espoon kaupunginmuseo. Sahlberg, Marja, EKM, 2014. Muistio kohdekäynnistä Leppä- Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimai- vaaran koulukeskuksella 4.3.2014. sema. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Tuomi, Timo, 1992. Tapiola: a history and architectural Viherkallion koulu guide. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Ei kirjallisia lähteitä tiedossa.

Tiistilän koulu Viherlaakson koulu Rinne, Raila. Lämmin ja turvallinen, Tiistilän koulusta vuoden Paavilainen, Kaisa, Siren Arkkitehdit Oy, 2014. Viherlaakson koulu 2011. Opettaja 21/2011, 8–13. koulun rakennushistoriaselvitys 21.11.2014. Espoon kaupun- Anon, 1975. Matinkylän lukio jo arkkitehtisuunnitteluun. gin Tilapalvelut-liikelaitoksen tilaama konsulttityö. Espoon Sanomat 18.5.1975. Roos, Pirkko toim., 1989. Kouluni VYK–Viherlaakson koulu ja Anon, 1975. Matinkylän koululle kiirehditään omia tiloja. lukio 1939–1989. Espoo: Viherlaakson lukio. Helsingin Sanomat 29.4.1975. Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år Matinkylän keskikoulu, vuosikertomus 1975–1976. Sijainti: EKA. 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. Anon, 1976. Raportti Matinkylän keskikoulun v. 1976 valmis- Nurmi, Veli, 1991. Espoon kansakoulut. Espoo-sarja 9. Es- tuneesta raportista. poo: Espoon kaupunginmuseo. Vehmas, Risto, 1973. Johtokunnan mielipide koulun tyypistä. Nissinen, Arja ja Ropponen, Liisa, 1983. Espoon koulujen Matinkylän keskikoulun johtokunnan kirje Espoon koulu- historiaa. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. suunnittelutoimikunnalle 5.4.1973. Sahlberg, Marja, EKM, 2015. Kaupunginmuseon lausunto Tilakeskus-liikelaitokselle Viherlaakson koulun ja lukion Toppelundin koulu rakennusten arvoista 7.10.2015. Ei kirjallisia lähteitä tiedossa. Sahlberg, Marja, EKM, 2015. Kaupunginmuseon kannanotto Tilakeskus-liikelaitokselle Viherlaakson koulun ja lukion Tuomarilan koulu rakennusten arvoista 19.11.2015. Lukander, Minna, Kyllönen, Mira ja Heinonen, Pijatta, Ark- Karvonen, Esko, Espoon kaupunki, tekninen keskus, 2015. kitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy, 2016. Tuomarilan Viherlaakson koulu ja lukio, julkisivujen rappaustutkimus, koulu, rakennushistoriaselvitys. Espoon kaupungin Tilapal- tutkimusselostus 5.6.2015. velut-liikelaitoksen tilaama konsulttityö. Jetsonen, Sirkka-Liisa, 1994. Koulut 1950-luvun rakennus- Vindängens skola och daghem tehtävä. Teoksessa Jälleenrakentamisen aika – Näkökulmia Ei kirjallisia lähteitä tiedossa. 1940- ja 1950-luvun arkkitehtuuriin. Toim. S-L. Jetsonen. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja. Teknil- linen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto, Arkkitehtuurin historia, 44–58. Ahlbäck, Ragna, 1958. Esbo kommun under femhundra år 1458–1958. Helsinki: Maalaiskuntien liitto. Tuomarilan kansakoulu vihittiin eilen. Helsingin Sanomat 20.10.1958. Tuomarilan kansakoulun vihkiäisjuhla eilen. Uusi Suomi 20.10.1958. Anon, s. a. Myrky vesilasissa – Tuomarilan kansakoulu kiih- keän sanatulvan kohteena. Wise Group, 2013. Kuntoarvio, Tuomarilan koulu 20.9.2013.

Espoon koulujen sektorianalyysi | 31.1.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

92

Arkkitehtitoimisto ark-byroo Oy Kustaankatu 3, 00500 Helsinki www.arkbyroo.fi [email protected] 010 2350 566