··----·---~-·-··-···----··-·-···-·-····--·------~·----~------

SUOMEN ATOMITEKNILLINEN SEURA­ 2/87 ATOMTEKNISKA SALLSKAPET vol. 16 I FINLAND r.y. 0 YDINTEKNIIKKA

1 2 Ml.l1inatcmJ,vastuursai~nrl6sto on menossa? . 5 \Judet sopimukset kansainvalisesta yhteis­ tyosta ydinonnettomuuksissa ...... 7 · Sahkoenergian kulutus ja han kinta vuosina 1973-1986 ...... 9 Sahkontuotannon nakymat ...... 10 Sahkon hinta - visio kehitykseen ...... 12 UNCPICPUNE, Geneve 23.3.-10.4.1987 14 Introduction of Nuclear Power in Finland: Establishing the Infrastructure and the Technical Expertise ...... 15 Kuulumisia PEVOsta ...... 19 TVO:n kalliotutkimukset kaynnistyivat . . . . 20 lmatran Voiman Saation apurahat ja stipendit 1987 ...... 23 Lyhyesti maailmalta ...... 24 YDINTEKNIIKKA 2/87, vol. 16

JULKAISIJA Suomen Atomiteknillinen Seura - Atomtekniska Sallskapet i Finland r.y.

TOIMITUS Paatoimittaja Imatran Voima Oy FT Mikko Kara Viikintie 3, PL 138 P. 90-790500 00101 Helsinki

Erikoistoimittaja Imatran Voima Oy DI Klaus Sjoblom 07900 P. 915-550431 Loviisa

Erikoistoimittaja Teollisuuden Voima Oy DI Ahti Toivola 27160 P. 938-3811 Olkiluoto

Toimitussihteeri VTT/E-osaston kanslia DI Pertti Salminen Vuorimiehentie 5 P. 90-456 4148 02150 Espoo

JOHTOKUNTA Pj TkT Erkki Aalto Jas. FK Hannu Koponen Imatran Voima Oy Sateilyturvakeskus PL 138 Kalevankatu 44 00101 Helsinki 00180 Helsinki P. 90-6160250 P. 90-61671

Vpj. DI Antti Hanelius Jas. DI Ilkka Mikkola Suomen Voimalaitosyhdistys ry. Teollisuuden Voima Oy LOnnrotinkatu 4 B Fredrikinkatu 5!-53 B 00120 Helsinki 00100 Helsinki P. 90-602944 P. 90-605022

Rh DI Seppo Salmenhaara Jas. TkL Bjorn Wahlstrom VTT/REA VTT/SAH Otakaari 3 A Otakaari 7 B 02150 Espoo 02150 Espoo P. 90-4566330 P. 90-4566400

Siht DI Jorma Aurela Imatran Voima Oy PL 138 00101 Helsinki P. 90-6160459

TOIMIHENKILOT Yleissihteeri Ekskursiosihteeri FK Lauri Rantalainen TkL Eero Patrakka P. 90-6090949 P. 90-605022 Imatran Voima Oy Teollisuuden Voima Oy PL 138 Fredrikinkatu 5!-53 B 00101 Helsinki 00100 Helsinki

Kans.val.yhteyks.siht. ATS-Info puheenjohtaja DI Klaus Kilpi TKT Seppo Vuori P. 90-648931 P. 90-648931 VTT/Ydinvoimatekniikan lab. VTT/Ydinvoimatekniikan lab. LOnnrotinkatu 37 LOnnrotinkatu 37 00180 Helsinki 00180 Helsinki Mikko Kara

Sahkoistyminen

Sahkon kulutus kasvaa tuottavuuden nousun, jalostusasteen kas­ vattamisen ja automaation etenemisen myota. Pidemmalla aika­ valilla tarkasteltuna sahkoistymisen on havaittu olevan verraten riippumatonta energialajien hintasuhteista. Lyhyella tahtayksel­ la sahkon hinta on erityisen merkittava massatuotteita tekevalle teollisuudelle. Esimerkkeja tasta ovat paperin valmistuksessa tar­ vittavat mekaaniset massat, teraksen valmistus sahkouuniproses­ ATS YDINTEKNIIKKA (16) 2/87 silla ja paperin valmistus. Naissa prosesseissa sahko on oleellinen kustannustekija ja toisaalta tuotantotapojen muutokset nailla aloil­ la ovat hitaita. Sahkon tuotannon lisakapasiteetin rakentamisen SAHKON KA YTTO on useasti todettu olevan tana paivana ristiriidassa edella mainit­ tujen alojen kasvuennusteiden ja kilpailukyvyn kanssa. Ristiriita Vuoden 1987 seuraavien numeroiden teemat: on vakava ja karjistyy ensi vuosikymmenen puolivalin jalkeen. No. 3 "Ydinvoimalaitosten kayttOika" Ongelmalle on vaikea loytaa muuta ratkaisua kuin ydinvoimaka­ artikkelit viimeistaan 12.8. pasiteetin kasvattaminen.

No. 4 "Ranska" Muilla teollisuuden aloilla, erityisesti pienessa ja keskisuuressa te­ artikkelit viimeistaan 30.10. ollisuudessa, sahkoistyminen jatkuu sahkon "high-tech" luonteen entisestaan korostuessa. Kohteet eivat ole kovin suuria, mutta ko­ Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 950 mk konaiskasvu tulee olemaan merkittava mm. erilaisten uusien sah­ 112 sivua 750 mk kointensiivisten tekniikoiden kayttoonoton myota. Sahkon hinta 114 sivua 400 mk ei ole merkittava kilpailutekija, mutta lisasahkon tarve on ilmeinen.

Metsateollisuuden ja muun teollisuuden ohella kotitaloudet ja pal­ Toimituksen osoite: velusektori on merkittava sahkon kayttaja. Sahkolammitys nayt­ A TS Ydintekniikka taa kaikesta huolimatta yleistyvan edelleen. Samoin erilaiset sah­ c/o Pertti Salminen kolaitteet kotitalouksissa. Tama sahkoistyminen liittyy elamisen VTT /E-osaston kanslia laatuun ja mukavuuteen ja hyvin monet nakevat juuri taman ke­ Vuorimiehentie 5 hityksen erityisen tarpeellisena ja tarkeana. Kun tarkastelun pers­ 02150 ESPOO p. 90-456 4148 pektiivia viela laajennetaan ajan suhteen, voidaan sahkoisen, saas­ telex 122972 vttha sf teettoman yhteiskunnan todeta olevan melko lahella ja ydinsah­ telefax 90-462382 kon olleen sen saavuttamisen tapahtumaketjussa tarpeellinen valivaihe.

Lehdessa julkaistut artikkelit edustavat kir­ Mikali Suomeen ei rakenneta lisaa ydinvoimaloita, kuten hallitus­ joittajien omia mielipiteita, eika niiden kai­ kissa suhteissa tarvitse vastata Suomen Ato­ ohjelma lahivuosille ilmoittaa, on teollisuutemme kipeiden muu­ miteknillisen Seuran kantaa. tosten edessa. Suomen olisi talloin loydettava kokonaan uusia maa­ ilmanlaajuisia keihaankarkituotteita pitamaan hyvinvointiamme ylla. Koulutus, informaatioteknologian ja elektroniikan osaami­ ISSN-0356-0473 nen nousevat YDINkysymyksiksi. D

ATS Ydintekniikka (16) 2/87 ------~··-··-- .. ~·-·------

Simo Vuorilehto ja Seppo Ruohonen, Esitelmii IVO:n tutkimus­ Teollisuuden Siihkoenergialiitto seminaarissa 25.2.1987

Teollisuuden energiahuollosta

Teollisuus pyrki siihen, ettii dettava suhteellisen pessimistisena. Teolli­ Arvio polttoaineiden kaytasta teo/lisuudessa piiiitos viidennen ydinvoimayk­ suuden sahkon kayton lisaantyminen riip­ vuonna 1986 puu kuitenkin ratkaisevasti seikoista, joi­ Muutos sikon rakentamisesta maahan hin palataan tuonnempana. 1986 86/85 olisi voitu tehdii vuonna 1982, Mtoe % % koska perusvoiman puutteen Arvio sahkon kaytosta teollisuudessa vuonna KOTIMAISET 1986 POLTTOAINEET ''mustan auk on '' laskettiin Muutos Jliteliemet 2.1 29 -1 syntyviin vuosina 1992-93. 1986 86/85 Jlitepuu 0.7 10 2 Piiiitos olisi ollut selkeii ilmaus TWh o/o % Turve 0.4 5 -1 siitii, ettii maassa tunnetaan TEHDASTEOLLISUUS Muut 0.1 2 2 Metsliteollisuus 16.0 58 1.3 Yhteensli 3.3 46 0 huolta keskeisten, energiaa pal­ Kemian teollisuus 3.6 13 -1.1 jon kiiyttiivien teollisuuden Metalliteollisuus 4.8 17 2.4 TUONTIPOL TTOAINEET alojen tulevaisuudesta. Muu teollisuus 3.2 12 -0.1 Raskas polttooljy 1.6 22 2 Kliytto yhteensli 27.6 100 1.0 Hiili 0.9 12 -14 Maakaasu 0.6 8 -1 Teollisuutemme energiaintensiivista Viime vuonna teollisuus · tuotti maassa Prosessikaasut 0.4 6 8 Teollisuutemme on aina ollut riippuvai­ kaytetysta sahkosta 40 %. Valtion voi­ Muut 0.4 6 0 nen energiasta. Vasta viime vuosina on mayhtiot hankkivat 44 %, kun mukaan Yhteensli 3.9 54 -2 luetaan sahkon tuonti. lmatran Voiman maahamme kehittynyt mittavammin teol­ KAYTTO YHTEENSA 7.2 100 -1 lisuutta, jossa energia ei enaa ole keskei­ oman tuotannon osuus oli 29 %. Va­ paasti markkinoitavan, muuhuP kuin nen tuotantotekija. Jatelipea on edelleen tarkea raakaenergialah­ omaan kaytt66n tarkoitetun sahkon han­ de. Tulevaisuudessa jatelipeaa kaytetaan Teollistumisen alkuaikoina energiaomava­ kinnassa Imatran Voimalla on todella hallitseva markkinaosuus, lahes 90 %. suunnilleen saman verran kuin nykyisin. raisuus oli lahes sataprosenttinen. Tuol­ Uutta sellukapasiteettia ei merkittavasti ra­ loin energialahteina olivat puu ja vesivoi­ kenneta, mika johtuu toisaalta raaka-aineen ma. Kun tuotantoprosessit energiavaltais­ Oljy ja jatelipea edelleen keskeiset saatavuudesta ja toisaalta paperiteollisuuden tuivat, yksikot kasvoivat ja automaatio­ polttoaineet suuntautumisesta puupitoisiin tuotteisiin. aste vahitellen nousi, teollisuuslaitosten Teollisuuden polttoainehuolto on perin­ ostoenergian tarve alkoi kasvaa voimak­ teisesti ollut monipuolista. Siina on pyrit­ Turvetta kaytetaan teollisuuden sahkon ja kaasti. Talla hetkella erityisesti metsateol­ ty, luonnollisesti prosessi- ja tuotevalinto­ Iammon tuotannossa suhteellisen vahan. lisuudessa on tuotteita, joiden tuotanto­ jen rajoissa, mahdollisimman suureen ta­ Turve on luonteeltaan jatepuuhun ja kuo­ kustannuksista energian ts. sahkon ja loudellisuuteen ja toisaalta mahdollisim­ reen rinnastettava taydentava polttoaine. Iammon osuus on yli kolmasosa. man vahaiseen riippuvuuteen tuontipolt­ Sen kaytto teollisuuspolttoaineena on jatkos­ toaineista. sakin vahaista. Teollisuuden suhtautumista energiahuol­ toon ja sen jarjestelyihin voidaan pitaa lahinna pragmaattisena. Energian saata­ vuuden on oltava taattu ja sen hinnan kilpailijamaihin nahden vahintaankin tyy­ dyttava. Lisaksi julkisen vallan odotetaan toimivan pitkajanteisesti ja tempoilematta ja jattavan teollisuusyrityksille vapauden valita sellaiset energiaratkaisut, jotka par­ haiten soveltuvat yritysten omiin tavoitteisiin.

Vuonna 1986 maassamme kaytettiin ener­ IAETAUJ -4.8 1Wh (1 7.3X) giaa tilastojen mukaan 27,2 miljoonaa oljytonnia vastaava maara. Siita teolli­ suudcn valit6n osuus oli noin puolet. Sahkon1i kaytettiin energiaa 43 OJo. Teolli­ suuden osuus sahkon kaytosta oli 56 OJo. f.IETSA 16.0 1Wn (57.~

Teollisuudcn kayttaman sahkon koko­ naismaarli oli viime vuonna 27,6 TWh. Kaksi kolmasosaa siitli kliytettiin metsate­ ollisuuden ja siihen lliheisesti liittyvan valkaisukemikaaliteollisuuden prosesseis- sa. Ennusteidcn mukaan sahkonkulutus kasvaa vuosituhanncn vaihteeseen men- nessli noin 2 % vuodessa. Arviota on pi- Kuva 1. Sahkon kaytto teollisuudessa. (Arvio vuodelta 1986).

2 ATS Ydintekniikka (16) 2187 Oljyn osuus teollisuuden polttoainehuol­ Hiilen osuus teollisuuden polttoaineen tuun (Ranska, Italia, Englanti). Suomessa lossa on ollut keskeinen. Vielii nykyaan­ kaytosta on noin seitsemasosa. Toisen ja Ruotsissa on seka yksityista etta valti­ kin se on merkittava, noin neljannes. energiakriisin jalkeen on muodostunut ollista sahkontuotantoa. Mielestani talou­ Suomen oljyhuolto on jarjestetty siten, kohtalaisen toimiva maailmanmarkkina­ delliselle kehitykselle on edullista, jos etta kaytannossa vain Nesteella seka Suo­ mekanismi, joka nahdakseni turvaa hiilen sahkontuotannossa pyritaan sailyttamaan men Petroolilla on oikeus tuoda maahan saatavuuden monista eri lahteista. Nain aito kilpailutilanne. raakaoljya ja oljytuotteita. Tama rajoit­ ollen hiilen maailmanmarkkinahinta py­ taa teollisuuden vapautta hoitaa energia­ synee melko vakaana. Hiilen kayton li­ Voimansiirtoverkko kattaa kaytannolli­ huoltoaan. Arvostelua on myos heratta­ saamista vaikeuttavat ilmansuojelupaa­ sesti katsoen koko Suomen, ja se jakau­ nyt se, etta kansallinen oljy-yhtio tuonti­ tokset, joiden toimeenpanoaikataulu mie­ tuu eri janniteportaisiin taulukon mukai­ monopolinsa turvin on laajentunut voi­ lestani on kansainvaliseen kehitykseen sesti. makkaasti perustehtavansa ulkopuolisille nahden liian nopea. alueille. Arvostelu on aiheellinen, varsin­ Voimansiirtoverkko rakennettiin maahan kin kun melkoinen osa uusista investoin­ Koskiensuojelulaki pysaytti vesivoiman toisaalta siirtamaan Pohjois-Suomen vesi­ neista kaiken lisaksi tukee naapurimaiden jarkevankin rakentamisen. Sen vuoksi voimaa etelaan ja toisaalta pohjoismaisen kansantalouksia. eraita aiempia investointeja voidaan hyo­ yhteiskaytOn vuoksi. Siirtoverkkoa on dyntaa vain puolittain, mista aiheutuu myohemmin vahvistettu, kun suuret lam­ Neste hoitaa myos maakaasun maahan­ yksin teollisuudelle satojen miljoonien povoimayksikot otettiin kayttoon ja sah­ tuonnin, siirron kayttOkohteisiin seka menetykset. kon tuonti kasvoi. hinnoittelun ja toimitusehtojen maaritte­ lyn. Maakaasu on erinomainen polttoai­ Voimansiirtoverkko ja sen omistus 31.12.1986. ne, mutta sita kaytetaan teollisuuspoltto­ Voimansiirtoverkon kiiyttoehdoista sovit­ aineena toistaiseksi suhteellisen vahan. tava neuvottelemalla Jannite Pituus Omistaja Osuus Sen osuus on noin 8 o/o. Maakaasun Suomen sahkohuolto on seka rakenteelli­ kV km o/o kayttOonottoa on hidastanut sen alueelli­ sesti etta organisatorisesti monipuolinen 400 3225 Imatran Voima Oy 100 sesti rajoitettu saatavuus ja hinnoitte­ ja hajautettu. Monissa lansimaissa on ko­ 220 2152 Imatran Voima Oy 75 luongelmat. ko sahkohuolto otettu yhteiskunnan hal- Teollisuus 25 110 13150 Imatran Voima Oy 63 Teollisuus 30 Kunnat 7

400 kV siirtoverkko on valttamatOn, jot­ ta voidaan siirtaa sahkoa suurista han­ kintayksikoista. ja hoitaa seka yksikoiden keskinainen etta pohjoismainen yhteis­ kayttO.

220 kV ja 110 kV siirtoverkot tukevat 400 kV verkkoa. Tavanomaisen jakelun lisaksi niita kaytetaan paaasiassa liitta­ maan keskisuuret voimalaitokset runkoverkkoon.

Jotta sahkontuottaja voisi turvata voima­ laitoksensa jarkevan kayton, on kaytan­ nossa valttamatOnta liittaa laitos voiman­ siirtoverkkoon.

Kuten edella totesin vallitsee Suomen sahkontuotannossa periaa1teessa kilpailu­ tilanne. Koska kuitenkin sahkontuotan­ toa palvelevat toiminnot, sahkon siirto ja yhteiskayttO ovat riippuvaisia voimansiir­ toverkosta (erityisesti 400 kV verkosta) voi sen omistaja verkon avulla hallita sahkontuotantoa ja saadella kilpailua.

Teollisuusyritysten sahkonhankinta perus­ tuu erillisten tuottajayhtioiden voima­ osuuksien hankintaan ja niiden siirtami­ seen eri kayttOpaikoille. Siksi on ratkaise­ van tarkeaa, etta kaytettavissa on riittava voimansiirtoverkko kohtuullisin hinnoin ja sopimusehdoin. 0 Siirtoverkon kayton ehdoista kaydaan 191m 1985 1990 1995 neuvotteluja STYV:n piirissa. Toivotta­ vaa on, etta tyossa pelisaantOjen luomi­ seksi edistyttaisiin siten, etta valtettaisiin poliittinen puuttuminen tahankin salikon­ D 1-.le~eoiiTsuus + 1-.luu teoffisuus ¢ Asuminen ja palvelu tuotannon osa-alueeseen. !!. SOhk~Cmmi~s X VerkostohOViot Tyonjako ja yhteistyo ollut tyydyttiivii Merkillepantava on se rakennemuutos, joka on tapahtunut teollisuuden energia­ Kuva 2. Stihk6n ktiytt6 vuoteen 2000 (STYV-S: Raportti 4/86). huollossa ja erityisesti sahkonhankinnas-

ATS Ydintekniikka (16) 2/87 3 sa. Teollisuuslaitoksen omaehtoisesta sah­ konhankinnasta on siirrytty yhtymakes­ keisen sahkonhankinnan kautta yritysten 2& yhteisiin ja lopulta kansallisiin sahkon­ hankintaratkaisuihin. Teollisuus vastaa paaosin tarvitsemansa sahkon hankinnas­ 24 ta, valtion voimayhtiot markkinasahkon ja kunnat siviilikayttoon tarkoitetun sah­ 22 kon hankinnasta. Teollisuuden ostot Imatran Voimalta ovat kuitenkin aivan viime aikoina lisaantyneet tapahtuneitten 20 rakennemuutosten ja rationalisointien seurauksena. 18 Edella kuvattuun yleiskehitykseen on mo­ nia syita. Kehittyneet sahkontuotantota­ .c 16 vat, kuten ydinvoima, edellyttavat suurta yksikkokokoa. Yleensakin isommat yksi­ 14 kot ovat taloudellisempia sahkontuotan­ ~II nossa. Kehittynyt voimansiirtoverkko mahdollistaa sahkontuotannon keskitta­ "L 12 misen siihen parhaiten soveltuville pai­ •c koille jne. Suuret hiili- ja kaasuvoimalai­ .. toksetkin saattaa olla perusteltua toteut­ 10 taa sahkohuollon eri sektoreiden yhteistyona. 8 Kun yhteistyomahdollisuuksia pohditaan, ei pida kuitenkaan unohtaa, etta Imatran 6 Voimallakin on omat laajenemispyrki­ myksensa, johon voimansiirtoverkko ja hinnoittelupoliittinen valta-asema tarjoa­ 4 vat erinomaiset valineet. Lisaksi poliitti­ nen taho pyrkii energiapolitiikkaa luodes­ 2 saan ja toteuttaessaan avoimesti sahko­ huollon taloudellisuuden kustannuksella toteuttamaan myos muita yhteiskunnalli­ 0 sia tavoitteita. 'Mil1 ana,tDt Maamme sahkohuolto on kaikesta huoli­ matta toteutettu hyvin. Tuotantorakenne on monipuolinen ja useihin raakaenergia­ [] Vesivoima ~ Vastapainevoima [jYdinvoima lahteisiin perustuva. Sahkohuollon eri sektorit: valtion voimayhtiot, teollisuus ~ Tav. louhdutusvoima ~ KaasuturbiTnivoima ~ Nettotuonti voimayhtioineen seka kuntasektori ovat voineet keskenaan kilpaillen, mutta yh­ teistyossa investoida ja kayttaa sahko­ Kuva 3. Siihkon tuotannon ja tuonnin jakauma vuonna 1986. huoltojarjestelmia koko kansantalouden eduksi ja teollisuudenkin kannalta suh­ teellisen tyydyttavasti.

1980-luku hapuilua I.IUU TUON11 0.4 J.jtoe ( 6.JX)

Vuotta 1982 voidaan kuitenkin pitaa jon­ PROS.KMSUT" 0.4 l.tt.oe (~~ kinlaisena kulminaatiopisteena. Energia­ sektorin ja siihen liittyvan paatOksenteon politisoituminen alkoi tosin jo 1970-luvun lopulla. Tuolloin saadettiin mm. sahkola­ ki, jota teollisuus ei pitanyt tarpeellisena. Samalla lisattiin byrokratiaa sahkoasioi­ den hoidossa. HIIU 0.9 !,jtoe ( 1 1. 7:!:) Teollisuus pyrki siihen, etta paatOs vii­ dennen ydinvoimayksikon rakentamisesta maahan olisi voitu tehda vuonna 1982, koska perusvoiman puutteen "mustan aukon" laskettiin syntyvan vuosina 1992-1993. PaatOs olisi ollut selkea il­ maus siita, etta maassa tunnetaan huolta TURVE 0.4 J.jloe (~) keskeisten, energiaa paljon kayttavien te­ J.jUU KOTtJ,I.• 0.1 l.tt.oe (1.~ ollisuuden alojen tulevaisuudesta. Se olisi myos selkeyttanyt sahkohuollon suunnit­ telua ja siihen liittyvaa paatOksentekoa. Yksikko olisi valmistunut 1990-luvun vaihteeseen, jolloin ydinvoima aluksi olisi korvannut vanhempaa hiilikapasiteettia. Kuva 4. Po/ttoaineiden kiiytto teollisuudessa. (Arvio vuodelta 1986).

4 ATS Ydintekniikka (16) 2/87 Em. hankkeen toteuttamiseksi muodos­ terve, ettei jokunen suurikin virhepaati:is rojarjestelman uusiminen. Toivottavasti tettiin teollisuuden ja Imatran Voiman romuta sen toimivuutta. Asiatuntemuk­ asiantuntijat, virkamiehet ja poliittiset yhteistyi:iorganisaatio. sen syrjiminen paati:iksenteossa aiheuttaa paattajat jatkavat yhdessa sahkohuollon kuitenkin epavarmuutta ja investointiha­ jarkevaa kehittamista vaali-innostuksen Vuoteen 1986 saakka poliitikot ja viran­ luttomuutta myi:is sahki:ihuollossa. Itse rauhoituttua. Olisi toivottavaa, etta yhtei­ omaiset pitivat kuitenkin sahki:ihuollon varsinaisen liiketoiminnan ulkopuolella set jatkotoimet sisaltaisivat talli:iin myi:is suunnittelun ohjenuorana niukkuuden olevien nayttaa olevan vaikea tata byrokratian purkamiseen tahtaavia periaatetta. ymmartaa. ratkaisuja.

Metsateollisuus on nahnyt til~nteen huo­ Erilaiset paketit ovat asian oppimisen ja lestuttavana. Se maksaa maa!lman kal­ ymmartamisen kannalta hyi:idyllisia, mut­ leimmat kantohinnat. Tyi:in tuottavuus Yhteistyohon ja vastuulliseen ta varsinaista paati:iksentekoa ne eivat voi on korkeintaan tyydyttava, ja korot mar­ piiiiti:iksentekoon eivatka saa sitoa. Paati:ikset on tehtava kan ulkoisen arvon sailyttamiseksi erit­ Edella esitetty tilannekatsaus on tahalli­ - ja ainakin teollisuusyrityksissa myi:is tain korkeat. Kun lisaksi sen toiveet sah­ senkin provosoiva. Kehityksessa voi li:iy­ tehdaan - parhaan kulloinkin kaytetta­ ki:ihuollon paati:iksissa on jatetty huo­ taa positiivisiakin savyja. Nayttaa silta, vissa olevan tiedon pohjalta. Paattajina miotta, on johtopaati:iksena ollut rajoit­ etteivat kaikki kilpailijamaammekaan ovat ne, jotka kantavat vastuun liiketoi­ taa investoinnit vain valttamattomiin ra­ pysty hoitamaan sahki:ihuoltoaan kovin minnan kannattavuudesta ja elinkelpoi­ tionalisointi-investointeihin. Kuvaavaa ti­ jarkevasti. Esimerkiksi lantinen naapuri­ suudesta. lanteelle on, etta 80-luvun alun varsin maamme nayttaa olevan valmis viemaan mittavista paperikonesuunnitelinista nayt­ pohjaa pois maailman hienoimpiin kuulu­ Tamakin paati:iksentekomekanismi tieten­ taa vain osa toteutuvan ja niistakin huo­ valta sahki:ihuoltojarjestelmaltaan. kin kunnioittaa yhteiskunnan asettamia lestuttavan moni ulkomaille. rajoja. Toivoa sopii, etta hallitus ja edus­ Uskoa omien poliittisten paattajiemme kunta harkitsevat viisaasti nama rajat. D Todettakoon kuitenkin, ·etta Suomen sah­ vastuuseen teollisuutemme kilpailukyvysta ki:ihuoltojarjestelma on rakenteeltaan niin lisasi viime vuonna toteutettu energiave-

Yrjo Sahrakorpi, KTM/Energiaosasto

Mihin atomivastuusaannosto on menossa?

Y dinenergia-alan lainsiiiidiinto­ Pariisin sopimus rakentui ajatuksenkul­ ranneta liian raskaalla taloudellisen vas­ historian Suomessa voidaan sa­ kuun, jonka mukaan ydinenergian tuotta­ tuun taakalla. Kysymys oli siten naiden miseen liittyy huomattavia kokonaan etujen mahdollisimman oikeasuhtaisesta noa olevan 30 vuoden ikiiinen. uudenlaisia uhkia, vaikkakaan niista ja tasapainottamisesta. Vuonna 1957 saatiin nimittiiin niidert seurauksista ei ollut kokemuksia voimaan siiiintelyn kulmapyl­ ydinenergia-alan siihen aikaan erinomai­ Sopimus kirjoitettiin sitten niin, etta kor­ sena pidetyn turvallisuushistorian vuoksi. vausvastuu kohdistetaan eli kanavoidaan viiiit siiteilysuojauslaki ja ato­ Kuitenkin pidettiin jarkevana olettaa jon­ ydinlaitoksen haltijaan, siten etta periaat­ mienergialaki, jotka edelleen kinasteisia onnettomuuksia tapahtuvan si­ teessa ketaan muuta ei voida maarata ovat voimassa piiiiosiltaan al­ ta mukaa kun toiminta lisaantyy. OECD korvausvelvolliseksi. Vastuu on ankaraa maissa yleisesti vallinneet oikeudelliset eli objektiivista vastuuta, jolloin laitok­ kuperiiisessii muodossaan. Kun periaatteet olisivat tuolloin johtaneet senhaltijan vastuu on tuottamuksesta OECD:n piirissii oli samoihin ydinlaitosten kayttajat rajoittamattomaan riippumatonta. Nain ollen vahingon ai­ aikoihin alettu valmistella sopi­ vastuuseen onnettomuuden katas­ heuttaneen ydinlaitoksen kayttaja ei voi trofiluokkaa olevista taloudellisista seu­ vedota esim. laitoksen toimittajan vastuu­ musta ydinenergia-alan tai niin rauksista. Taloudellinen suojautuminen seen, ja toisaalta vahingon karsinyt kol­ kuin siihen aikaan sanottiin, nailta riskeilta ei kuitenkaan olisi ollut mas henkili:i (Third Party) vapautuu atomialan vastuukysymysten laitosten kayttajille mahdollista. Sarna enemmalti selvittamasta, ettei joku muu olisi koskenut laitosten, niiden osien ja ole vahingosta vastuussa eika hanen jiirjestiimiseksi, ryhdyttiin meil­ alan palveluiden toimittajia. Taman myoskaan tarvitse todistaa laitoksenhalti­ liikin yhdessii muiden Pohjois­ asiantilan katsottiin siten vaarantavan jan tahallisuutta tai tuottamusta, niin maiden kanssa valmistelemaan ydinalan teollisen kehityksen. Sopimuk­ kuin tavanomaisten vahingonkorvausoi­ sen laatijat tiedostivat myi:is ydinonnetto­ keuden periaatteiden mukaan olisi asian­ asianmukaista kansallista lain­ muuden ylikansallisen luonteen, minka laita. Naiden vahingonkarsijan asemaa siiiidiintoii. Tyo OECD:n piiris­ vuoksi oli tarpeen aikaansaada Lansi­ helpottavien saanni:isten vastapainoksi so­ sii johti Pariisissa vuonna 1960 Euroopan alueelle yhtenaiset saannokset, vittiin, etta vastuu kustakin ydintapahtu­ kuitenkin samalla sailyttaen kansallisia masta aiheutuvista vahingoista rajoite­ allekirjoitettuun sopimukseen, erityispiirteita jattaen kunkin osapuolen taan tiettyyn summaan (vastuuraja). Ra­ joka sai nimekseen Pariisin kansalliselle lainsaadanni:ille melko paljon joitettu vastuu katetaan vakuutuksen tai yleissopimus vahingonkorvaus­ liikkumatilaa. Uhalle altista vaestoa oli muun taloudellisen takuun avulla. seka oikeudellisista etta psykologisista vastuusta ydinvoiman alalia syista suojeltava myi:is taloudellisesti sa­ Vahingonkorvauksen miiiirii ja luonne (Pariisin sopimus). Sopimus malla kuitenkin huolehtien siita, ettei ydin­ Vastuun enimmaismaara on 15 milj. Eu­ tuli voimaan vuonna 1968. alan teollisuuden kasvun edellytyksia vaa- roopan maksusopimuksen yksikkoa, joka

ATS Ydintekniikka (16) 2/87 5 ----~~------·----·-··-

karkeasti ottaen vastaa dollaria. Tata . haltijan vastuun yliWivat vahingot aina mutta poistuminen korvausvastuun piiris­ korkeamman enimmaismaaran asettami­ 70 milj. maksuyksikkoon (n. 294 mmk) Hi miUiraytyy saannoston mukaan, joka nen kansallisessa laissa on aina sallittua. saakka korvaa valtio, jossa vastuussa ole­ koostuu toisaalta sateilyn maaria koske­ va ydinlaitos sijaitsee ja tamankin yli me­ vista laitostyyppikohtaisista kriteereista ja Sopimusvaltiolla on erain ehdoin oikeus nevat vahingot 120 milj. maksuyksikkoon toisaalta laitoksen tilaan liittyvista laadul­ maarata enimmaismaara pienemmaksikin, (n. 504 mmk) saakka korvaavat jasenval­ lisista maaritelmista. Jos tama tyo ei mutta ei kuitenkaan aile 5 milj. mak­ tiot yhdessa. edellyta itse Pariisin sopimuksen muutta­ suyksikon. Vahingonkorvauksen laadus­ mista, voitaneen tama asia saattaa paa­ ta, muodosta ja laajuudesta saadaan saa­ Vuoden 1983 poytiikirjat tokseen viela talla vuosikymmenella. taa kansallisella lailla. Viime vuosikymmenvaihteen molemmin puolin neuvoteltiin sopimusyhteison pii­ Tshernobyl Soveltamistapa; Ydintapahtuma - rissa korvausrajojen nostamisesta - oli­ Neuvostoliittolaisten lahteiden mukaan ydinvahinko han yksinomaan inflaatio Lansi­ on taman onnettomuuden aiheuttamia Sopimuksen mukaan ydintapahtumaksi Euroopan maissa "syonyt" korvausmaa­ vahinkoja Neuvostoliitossa korvattu n. kutsutaan tapahtumaa tai tapahtumasar­ raa. Yksimielisyytta laitoksen haltijan 1,1 miljardin dollarin edesta. Neuvosto­ jaa, joka on aiheutunut ydinpolttoainei­ vastuun korottamisesta ei saavutettu. Sen liitto ei kuulu mihinkaan kansainvaliseen den, radioaktiivisten tuotteiden tai jattei­ sijaan sovittiin siita, etta Pariisin sopi­ ydinalan korvaussopimukseen. Taman den radioaktiivisista ominaisuuksista ja mukseen tehdaan eraita teknisia muutok­ maaran ei katsota kattavan lisaantyvia josta seuraa vahinkoa (ydinvahinko). sia ja Brysselin lisayleissopimuksen vas­ syopatapauksia eika paikalliselle maata­ Eron tekeminen johtuu siita, etta ydinta­ tuurajoja nostetaan kertoimella 2,5. Jos loudelle ja teollisuudelle aiheutuneita va­ pahtuma ja ydinvahinko voivat ilmeta ja kun poytakirjat saadaan kansainvalis­ hinkoja. Neuvostoliittolaisten lahteiden hyvinkin etaalla toisistaan. Sopimus ei oikeudellisesti voimaan - Suomen osalta mukaan saattaa olla, etta kokonaisvahin­ koske ydintapahtumaa, joka sattuu sopi­ viimeistaan ensi vuoden aikana - sopi­ got nousevat n. 3 miljardiin dollariin. mukseen liittymattoman valtion alueella, musvaltion vastuu no usee 17 5 milj. Onnettomuuden seuraukset Lansi­ eika ydinvahinkoa, joka aiheutuu sellai­ erityisnosto-oikeuteen (n. 997,5 mmk) ja Euroopassa ovat olleet lievempia ja siina­ sella alueella. Naista saannoksista saa sopimusvaltioiden yhteinen vastuu 300 kin suhteessa luonteeltaan toisenlaisia, et­ poiketa kansallisella lainsaadannolla. milj. erityisnosto-oikeuteen (n. 1,710 mrd ta monissa naista maista terveysviran­ mk)*). omaiset ryhtyivat ilmeisesti tarpeettomiin­ Y dinlaitosvahingot kin toimenpiteisiin, joiden tarkoitukseria Kehitys ennen Tshernobylia oli estaa tai pienentaa onnettomuuden Sopimuksen mukaan korvaus on varattu vaikutuksia. Nama toimenpiteet vaihteli­ vain "sivullisille", joten vahinkoa, joka Useimmissa sopimusmaissa ovat lahinna vat eri maissa suurestikin ja aiheuttivat on aiheutunut ydinlaitokselle itselleen tai sisapoliittiset paineet johtaneet omaehtoi­ kustannuksia esim. satojen menetyksina taman laitoksen alueella olevalle omai­ seen laitoksen haltijan vastuun voimak­ ja muina hankalastikin arvioitavina ta­ suudelle, jota on tarkoitus kayttaa taman kaaseen korottamiseen**). Tama on loudellisina menetyksina. Useissa maissa laitoksen yhteydessa, ei korvata. yleensa tehty muuttamalla kansallista ato­ naita vahinkoja korvattiin hallitusten toi­ mivastuuta koskevaa lainsaadantoa ratifi­ min kertaluonteisin toimenpitein. Valitet­ Kansalliset poikkeamat Pariisin sopimuk­ oitaessa em. poytakirjoja. Taman lisaksi tava tosiasia onkin, etta mikaan korvaus­ sesta on useissa maissa luotu uusi, sopimusten sopimus ei voinut tulia sovellettavaksi ulkopuolella toimiva valtion vastuu, joka Tshernobylin osalta, minka lisaksi osa Saatuaan oman lainsaadantOtyonsa paa­ esim. Ruotsissa on 3 mrd kruunua. tOkseen (atomivastuulaki 484/72) Suomi viimeksimainituista vahingoista olisi var­ muudella jaanyt korvaamatta, vaikka liittyi Pariisin sopimukseen kesakuussa Eraissa Pariisin ja Brysselin sopimuksiin 1972*). Yhdessa muiden Pohjoismaiden Neuvostoliitto olisi kuulunutkin lahinna kuulumattomissa maissa (Sveitsi, Itaval­ kysymykseen tulevan eli Wienin sopi­ kanssa Suomi oli omaksunut linjan, jon­ ta) on saadetty tai ollaan saatamassa la­ ka mukaan korvausvastuu mitoitetaan 10 mukseen. Wienin sopimus samoin kuin kia, jonka mukaan ydinlaitoksen haltijan Pariisin sopimuskin jattaa nimittain avoi­ miljoonaksi maksuyksikoksi. Taman mu­ vahingonkorvausvastuu on rajoittamaton. kaisesti atomivastuulaissa saadetaan vas­ meksi kysymyksen siita, korvataanko Niin kuin edella on todettu Pariisin sopi­ kaikkia viranomaisten toimenpiteista ai­ tuun enimmaismaaraksi 42 miljoonaa mus rakentuu rajoitetun vastuun periaat­ markkaa. heutuvia menetyksia ja kustannuksia en­ teelle ja sopimuksen koko tekninen ra­ sinkaan. Pariisin sopimuksen osalta kysy­ kenne edellyttaa maaraltaan rajoitettua mysta selvitetaan par'aikaa. Yhteispohjoismaisen kannan mukaisesti vastuuta. Juuri tasta syysta Sveitsi ei ole korvausta suoritetaan myos taalta ydin­ voinut toistaiseksi ratifioida Pariisin sopi­ laitoksessa tapahtuneen ydintapahtuman musta, eika myoskaan Brysselin sopimus­ Wienin sopimus aiheuttamista vahingoista valtiossa, joka ta, johon ei voi liittya kuulumatta Parii­ Tama sopimus on rakennettu samojen ei kuulu Pariisin sopimukseen. Tata on sin sopimukseen. Ongelmallisin on tilan­ periaatteiden varaan kuin Pariisin sopi­ perusteltu kansainvalisoikeudellisella naa­ ne Saksan Liittotasavallan osalta, jossa mus - eroja vallitse esim. alueellisen so­ puruusvastuulla. vuonna 1985 saadettiin rajoittamaton veltamisalan laajuudessa. Vaikka Wienin vastuu. Kun Liittotasavalta kuuluu Parii­ sopimuksen luultiin sen syntyessa Brysselin Iisiiyleissopimus sin sopimukseen, on tama herattanyt 1960-luvulla muodostuvan yleismaailmal­ Suomen liittyessa Pariisin sopimukseen muissa jasenmaissa sekaannusta Pariisin liseksi korvaussopimukseksi, kuuluu sii­ olivat eraat OECD-maat neuvotelleet val­ sopimuksen soveltamisesta. Asiaa selvitel­ hen tata nykya vain yksi Euroopan maa miiksi Pariisin sopimusta taydentavan laan par'aikaa OECD:n piirissa. - Jugoslavia*) ja sopimus siten kattaa lisayleissopimuksen, joka Suomen osalta maailman n. 380 ydinvoimalasta koko­ saatiin voimaan vuonna 1977**). Lisa­ OECD:ssa on jo usean vuoden ajan selvi­ naiset kolme, joista yksi sijaitsee Euroo­ yleissopimuksella muodostettiin lisakor­ tetty sita, milia tavoin ja missa vaiheessa passa. Vertailun vuoksi todettakoon, etta vausjarjestelma, jonka mukaan laitoksen- kaytosta poistettavat ydinlaitokset poiste­ Pariisin sopimuksen soveltamisalueella taan Pariisin sopimuksen soveltamisalan toimii yli 120 ydinvoimalaa. piirista. Ratkaisu muodostunee sellaisek­ *) Pariisin sopimuksen jiisenvaltiot v. 1987: si, etta kaytostapoistoprosessin aikana Turkki, Espanja, Yhdistyneet Kuningaskunnat, laitokset pysyvat sopimuksen piirissa, Ranska, Belgia, Ruotsi, Kreikka, Suomi, Nor­ ja, Tanska, Italia, Saksan Liittotasavalta, Por­ tugali ja Alankomaat. *) I SDR = n. 5,7 mk (24.4.1987). **) Brysselin lisiiyleissopimukseen eiviit kuulu **) Esim. Belgiassa 101 milj. UIS, SLT 262 *) Muut jasenvaltiot ovat Kamerun, Kuuba, Egyp­ Pariisin sopimuksen jasenvaltioista Kreikka, milj. U$, Alankomaat 93 milj. U$, Ruotsi 74 ti, Filippiinit, Trinidad-Tobago, Argentiina, Bo­ Turkki ja Portugali. milj. U$. livia, Niger ja Peru.

6 ATS Ydintekniikka (16) 2/87 Sopimusjiirjestelmien yhdentiiminen ja ka keskeisin kysymys, jota Wienin sopi­ nen kansainvalisen yksityisoikeuden alaan korvausvelvollisuuden laajentaminen mus - sen paremmin kuin Pariisin sopi­ kuuluvien Pariisin ja Wienin sopimusten Tshernobylin onnettomuuden vauhditta­ muskaan - ei kasittele, on yleisesti ym­ edelleen kehittamiseen ja jos tarkoituk­ mana onkin OECD:n ja IAEA:n piirissa parist5lle aiheutuvat vahingot ja ennen senmukaiseksi nahdaan, toisaalta kan­ uudelleen heratetty henkiin 1970-luvulla kaikkea valtion vastuu toiselle tallaisista sainvalisen oikeuden alaan kuuluvan val­ toteutumatta jaanyt sopimus (Protokol­ vahingoista. Onkin todennakoista, etta tioiden valista vastuuta koskevan sopi­ la), jolla Pariisin ja Wienin sopimusten ryhtyminen kunnianhimoiseen sopimus­ muksen valmisteluun. soveltamisalasta muodostettaisiin yksi 'yh­ hankkeeseen, jonka tarkoituksena on uu­ Joka tapauksessa on huolehdittava siita, teinen soveltamisalue. Taman teknisesti den valtioiden valista kansainvalista kor­ etta korvauksen piiriin sisallytettavien va­ jo aika pitkalla olevan hankkeen lop­ vausvastuuta koskevan sopimuksen ai­ hinkojen laatu ja laajuus huolellisesti puunsaattaminen edellyttanee kaytannos­ kaansaaminen kestaisi tavattoman kauan. punnitaan erityisesti Tshernobylin anta­ sa kuitenkin sita, etta OECD:n sopimus­ Jos kaikki voimavarat ja uudistustahto mien opetusten pohjalta ja olemassaole­ jarjestelyjen piiriin kuulumattomat Eu­ suunnataan tanne, saattaa se merkita via korvaussopimuksia kehitetaan edel­ roopan maat laajasti liittyisivat Wienin korvausoikeuden. alalia tapahtuvan yh­ leen. Edessa on luultavasti senkin tosiasi­ sopimukseen. Halukkuutta liittya Wienin dentymiskehityksen pysahtymista sikali an varteenottaminen, etta katastrofiluon­ sopimukseen saattaa puolestaan heiken­ kuin koskee jo olemassaolevia Pariisin ja teinen ydinonnettomuus asettaa koko taa se, etta monissa maissa Wienin sopi­ Wienin sopimuksia. Helposti mieleentule­ korvausjarjestelman teknisen toimivuuden mus nahdaan pahasti puutteellisena. Eh- va ratkaisu olisikin tavoitteiden jakami- valtavalle koetukselle. 0 Jussi Manninen, UM!Poliittinen osasto

Uudet sopimukset kansainvalisesta yhteistyosta ydinonnettomuuksissa

Runsas vuosi sitten, huhtikuun ei ole ihmeteltavaa, etta jo aivan touko­ paastO, tama paast5 on kulkeutunut tai viimeisenii piiiviinii 1986, saat­ kuun alkupaivina rupesi esiintymaan vaa­ voi kulkeutua toisen valtion alueelle ja timuksia sellaisen sopimuksen aikaansaa­ paastOlla on tai voi olla siella merkitysta toi Kansainviilisen atomiener­ misesta, joilla julkaisujen suosituksista sateilyturvallisuudelle. Tahan maaritel­ giajiirjeston, IAEA:n piiiima­ tehtaisiin velvoittavia maarayksia. maan, noihin kolmeen "tai"-sanaan liit­ jan kiiytiivillii niihdii jiisenmai­ tyi eras sopimusneuvottelujen keskeinen Tallaiset vaatimukset lOysivat nopeasti kiistanaihe. Useat pienet valtiot katsoi­ den edustajia ohuita sinisiii tiensa eri Euroopan maiden poliittisten vat, etta sopimus jattaa liian paljon sen kirjasia kiisissiiiin kyselemiissii johtohenkiloiden esittamiin lausuntoihin varaan, miten onnettomuusvaltio arvioi toisiltaan yhtii ja samaa asiaa: ja sita kautta IAEA:n hallintoneuvoston paast5tilanteen kehittyvan ja minkalai­ paat5ksiin. Niinpa jarjestO jo heinakuus­ seksi se arvioi paaston radiologisen mer­ "Eiko se mitii noihin kirjasiin sa kaynnisti tyon, joka neljassa viikossa kityksen. Ne olisivat halunneet hyvin al­ on kirjattu, todellakaan ollut .johti kahteen sopimustekstiin. Pohjana haista halytyskynnysta. Isot valtiot taas velvoittanut Neuvostoliittoa il­ oli pitkalti kaytetty em. IAEA:n valmiita eivat halunneet sopimuksen kattavan nii­ julkaisuja. IAEA:n yleiskokouksen ydin­ den "sisaisia" onnettomuuksia. moittamaan viilittomiisti muille turvallisuutta koskeneen erityisistunnon maille Tshernobylin onnetto­ yhteydessa jarjestetyssa allekirjoitustilai­ Toinen merkittava kiista syntyi siita, etta muudesta?" suudessa syyskuussa yli 50 valtion valtuu­ ydinasevaltiot eivat olleet valmiita hyvak­ tetut edustajat kirjoittivat nimensa sopi­ symaan velvollisuutta ilmoittaa ydinasei­ musten aile. den valmistuksessa, varastoinnissa tai Tuo sininen kirjanen, jota nuo edustajat kuljetuksissa tapahtuneista onnettomuuk­ yhdessa tutkivat, oli IAEA:n vain vuotta sista. Sopimuksen allekirjoittamisen yh­ aikaisemmin julkistama "Guidelines on Yleissopimus ydinonnettomuuden pikai­ teydessa ne ovat kuitenkin kaikki ilmoit­ reportable events, integrated planning sesta ilmoittamisesta (sopimusteksti jul­ taneet olevansa valmiita antamaan tallai­ and information exchange in a trans­ kaistu Suomen saadoskokoelman sopi­ senkin ilmoituksen, mutta samalla pai­ boundary release of radioactive mussarjassa numerona 98/86) velvoittaa nottaneet sen vapaaehtoisuutta. materials". Sen, samoinkuin sen vuotta sopimukseen liittyneen valtion ilmoitta­ vanhemman 'sisarjulkaisun' "Guidelines maan valittomasti ydinonnettomuuden ta­ Yleissopimus ydinonnettomuuden pikai­ for mutual emergency assistance arrange­ pahtumisesta sellaisille valtioille, joihin sesta ilmoittamisesta tuli kolmen valtion ments in connection with a nuclear acci­ onnettomuuden suoranaiset vaikutukset (Norja, Tanska ja Tshekkoslovakia) osal­ dent or radiological emergency", valmis­ saattavat ulottua. Ilmoituksen voi antaa ta voimaan kuukauden kuluttua allekir­ teluun olivat Suomenkin edustajat osallis­ joko suoraan tai IAEA:n valityksella. 11- joitustilaisuudesta. Suomen osalta voi­ tuneet. moituksen tulisi sisaltaa tietyt sopimuk­ maantulopaiva oli 11.1.1987. Maaliskuun sessa maaritellyt tiedot, joiden tarkoituk­ lopussa sopimus oli voimassa kaikkiaan Ja vastaus tuohon kysymykseen kuului sena on auttaa ilmoituksen saanutta valti­ jo kymmenessa valtiossa, joukossa Neu­ lyhyesti ja kategorisesti: "Ei". Kumpikin ota arvioimaan ja toteuttamaan tarpeelli­ vostoliitto ja Ruotsi. Allekirjoittajien ko­ julkaisuista oli vain suositus siita, miten set varo- ja suojatoimet. konaismaara oli noussut 62:een. Naista­ asioiden pitaisi olla. Minkaanlaista vel­ kin merkittava osa on ilmoittanut nou­ voittavuutta niilla ei IAEA:n peruskirjan Ydinonnettomuudella tarkoitetaan talloin dattavansa sopimusta kaytannossa, vaik­ tai muidenkaan kansainvalisten sopimus­ sellaista onnettomuutta, josta aiheutuu ka se ei niita muodollisesti viela sitoisi­ ten mukaan ollut. Kun tilanne oli tama, tai saattaa aiheutua radioaktiivisen aineen kaan.

ATS Y dintekniikka (16) 2/87 7 Toisin kuin halytyssopimus, yleissopimus puolet voivat tehda keskenaan yleissopi­ voimalaitokset. Muita merkittavia kiintei­ ydin- tai siiteilyonnettomuuksissa annetta­ muksia taydentavia kahdenvalisia tai alu­ ta rauhanomaisia laitoksia ei talla alueel­ vasta hiitiiavusta ei automaattisesti velvoi­ eellisia sopimuksia. Tallaisten lahialueet la ole. ta siihen liittyneita maita mihinkaan. So­ kattavien sopimusten tarkeytta painotti pimuksella vain luodaan tietyt valmiit mm. Suomi, joka katsoi, etta riittava no­ Velvollisuus tehda ilmoituksia onnetto­ menettelytavat, jotta avun perilletulo ei peus on saavutettavissa vain suoria, en­ muudesta koskee kaikkia niita tapauksia, byrokratian vuoksi viivastyisi tai estyisi. naltasovittuja yhteyskanavia kayttaen. Jo joita IAEA:n sopimuskin. Sopimukseen Jos joku valtio pyytaa apua ja joku toi­ ennen yleissopimusten allekirjoitusta aja­ on myos kirjattu Neuvostoliiton valmius nen sita lupaa antaa, saadaan sopimuk­ tuksia kahdenvalisista tai alueellisista so­ ilmoittaa muista ydinonnettomuuksista, sesta saannot maahantuloon liittyvien pimuksista ltameren piirissa tuli esille siis aseisiin liittyvista. muodollisuuksien hoitamiselle, selvien Suomen ja naapurimaiden viranomaisten kaskyvaltasuhteiden luomiselle, avun an­ valisissa keskusteluissa. Neuvostoliiton kanssa tehdyn sopimuksen tajien mahdollisesti karsimien tai aiheut­ voimaantulo odottaa tata kirjoitettaessa tamien vahinkojen korvaamiselle jne. Pohjoismaiden kesken oli jo vanhastaan ilmoitusta sikalaisten voimaantulomuo­ voimassa pari taman tyyppista sopimusta. dollisuuksien lapiviemisesta. Viranomais­ Hataapua pyydetaan joko suoraan tai Toinen koskee hataavun antamista ja on tasolla on kuitenkin jo aloitettu keskuste­ IAEA:n valityksella. Sita voi pyytaa jo vuodelta 1963. (Teksti on julkaistu so­ lut sopimuksen edellyttamista kaytannon muukin valtio kuin se, jonka alueella pimussarjassa numerolla 39/65). Kymme­ toimenpiteista. varsinainen onnettomuus tapahtuu, esim. nen vuoden takaa on sopimus, jossa so­ naapurivaltio, jonka alueelle paastO levi­ vitaan tavasta, jolla naapurimaan viran­ Kaikki edella mainitut sopimukset salyt­ ita. Tama jo sinansa osoittaa, etta sopi­ omaisille annetaan mahdollisuus esittaa tavat Suomen viranomaisille tehtavia: il­ muksen mukainen hataapu ei rajoitu vain nakemyksensa silloin kun suunnitellaan moitusten ja tietojen antamista ja vas­ paaston lopettamiseen tahtaaviin toimiin. ydinlaitoksen sijoittamista rajan laheisyy­ taanottamista. Kaikki tama on annettu Se voi olla myos esim. asiantuntija- ja teen (SopS 19177). Valittomasti yleissopi­ sateilyturvakeskuksen tehtavaksi. Tosin mittausapua paastolta suojautumisessa, muksen allekirjoittamisen jalkeen kayn­ halytysilmoitukset IAEA:sta tulevat ensi­ laakintaapua tai tilapaista evakuoitujen nistyivat Suomen ja toisaalta Ruotsin, kadessa tietokoneeseen Ilmatieteen laitok­ sijoittamista. Norjan ja Tanskan valilla keskustelut, sella, koska siella on ymparivuorokauti­ jotka johtivat sanamuodoltaan yhtene­ nen paivystys. D Sopimuksen mukaan kaikista hataavusta vaisten sopimusten allekirjoittamiseen aiheutuvista kustannuksista vastaa se val­ Suomen ja kunkin mainitun pohjoismaan tio, joka apua on pyytanyt. Tama sai so­ valilla helmikuussa 1987. Ensimmaisena, pimusneuvotteluissa erityisesti Luxembur­ toukokuussa, niista tuli voimaan Tanskan gin takajaloilleen. Asuuhan Luxemburgin kanssa tehty sopimus ydinlaitoksia ja vaestOsta yli 2/3 aile 25 km:n paassa jon­ ydintapahtumia koskevasta tietojenvaih­ kun toisen valtion alueella sijaitsevasta dosta ja ilmoittamisesta (teksti julkaistu ydinvoimalaitoksesta. Niinpa esim. suoja­ sopimussarjassa) ja muut luultavasti jo vaistOt jouduttaisiin pakostakin tekemaan taman ilmestyessa. rajan yli, mahdollisesti juuri valtioon, joista paastO on peraisin. Pohjoismaiden kanssa tehtyjen sopimus­ Vaikka hataapua koskevan yleissopimuk­ ten tarkoituksena on taydentaa IAEA:n sen ovat Luxemburgia lukuunottamatta ilmoitussopimusta, jonka osapuolina allekirjoittaneet samat valtiot kuin ilmoi­ kaikki nelja maata ovat. Niiden tarkoi­ tussopimuksenkin, sen voimaantulo on tuksena on toisaalta varmistaa, etta sopi­ USA:n Surry 2-yksikolla tapahtui tapahtunut huomattavasti hitaammin. muspuolten viranomaisilla on riittavat 9.12.86 kaikkien aikojen suurin put­ Syyna tahan ilmeisestikin on, etta siina tiedot toistensa ydinlaitoksista, jotta ne kikatkos 18 tuuman syottOvesilinjas­ puututaan esim. syyteoikeuteen ja vahin­ voisivat asianmukaisesti varautua suojau­ sa. Putki oli eroosion kuluttama puo­ gonkorvausvelvollisuuteen, molemmat tumiseen saastevaikutuksilta. Toisaalta leen seinamanvahvuuteen asti. Rin­ asioita, jotka normaalisti edellyttavat sopimukset pyrkivat selventamaan haly­ nakkaisen Surry 1-yksikon vastaava parlamenttikasittelya. Ensimmaisten valti­ tyskynnysta, ts. sita, milloin tapaus on putki oli myos pahoin kulunut, jot­ oiden, Norjan ja Neuvostoliiton, osalta sellainen, etta ilmoitus siita on annettava. loin NRC vaatinee laajaa tarkastu­ sopimus tuli voimaan helmikuun lopulla Kovin paljon selvempaa maaritelmaa ei sohjelmaa kaikille Westinghouse 775 ja nyttemmin on ratifioineita maita kaik­ pohjoismaisiin tarpeisiin pystytty kehitta­ MW PWR-yksikoille, joiden ika on kiaan kuusi. Suomen osalta voimaantulo maan: "turvallisuudesta poikkeava tur­ noin 13 vuotta. siirtynee ainakin syksyyn. vallisuusnakokohtiin liittyva tapahtuma, Sekundaaripuolen putkikatkoksesta jolla saattaa olla vaikutusta laitoksen ul­ purkautunut tulikuuma hOyrystyva Molemmissa sopimuksissa on IAEA:lle kopuolella ja joka antaa aiheen asiasta syottovesi on aiheuttanut tahan men­ annettu joukko tehtavia. Sen tulee paitsi tiedottamiseen yleisolle tai valmiuden ko­ nessa neljan tyontekijan kuoleman ja valittomasti levittaa tieto onnettomuudes­ hottamiseen". Lopullinen ratkaisu jatet­ neljalle vakavia palovammoja yhden ta myos jatkossa valittaa tietoa niin paas­ tiinkin ydinturvallisuusviranomaisten yk­ ollessa viela sairaalahoidossa. tOtilanteen kehittymisesta onnettomuus­ sityiskohtaisen sopimisen varaan. Putkikatkoksen eraaksi aiheuttajaksi paikalla kuin paastOpilven liikkeista. Tie­ arvellaan syottoveden erittain alhaista donvalitykseen on tarkoitus kayttaa Maa­ Neuvostoliiton kanssa neuvottelut vastaa­ happipitoisuutta. Vallitsevan kasityk­ ilman ilmatieteen jarjeston, WMO:n jo vasta sopimuksesta kaynnistyivat vasta sen mukaan alhainen happipitoisuus olemassa olevaa saatietoverkkoa. Edel­ loppuvuodesta, mutta allekirjoitukset sen on pelkastaan hyva asia ja sen ylara­ leen IAEA:n tulee valittaa mahdolliset aile saatiin jo paaministeri Ryshkovin jana syottovedessa on pidetty 10 hataapupyynnot sellaisiin maihin, joista Suomen vierailulla 7 .1. Vaikka sopimus ppb:n pitoisuutta. Erittain alhaisen apua voi olla saatavissa ja mahdollisuuk­ ydinonnettomuutta koskevasta pikaisesta happipitoisuuden tiedetaan kuitenkin sien mukaan itsekin omaa henkilokun­ ilmoittamisesta ja ydinlaitoksia koskevas­ lisaavan putkiston kulumista, ja nyt taansa ja valineistOaan kayttaen osallistua ta tietojenvaihdosta sisalloltaan paljolti ehdotetaan myos alarajan asettamista avun antamiseen. Kaikkea tata varten muistuttaa pohjoismaisia sopimuksia, sii­ happipitoisuudelle seka BWR- etta IAEA on perustanut erityisen halytyskes­ na on eraita Neuvostoliiton erikoispiir­ PWR-yksikoissa. Katkennut putki ei kuksen, jonka henkilOkuntaa ja laitteis­ teista johtuvia eroja. Niista ehka merkit­ kuulunut maaraaikaistarkastusohjel­ toa se par'aikaa kokoaa. tavin on, etta ennakolta annetaan tietoja maan, koska se oli mitoitettu kesta­ vain laitoksista, jotka sijaitsevat 300 km maan 40 vuotta. Kumpikin edella mainituista yleissopi­ lahempana valtakuntien valista maa- tai Nucleonics Week 18.12.1986 ja muksista sisaltaa myos artiklan, jossa to­ merirajaa. Nain mukana ovat Loviisan ja 1.1.1987 detaan sinansa itsestaan selva asia: osa- Olkiluodon lisaksi Kuolan ja Leningradin

8 ATS Ydintekniikka (16) 2/87 Pertti Salminen

Sahkoenergian kulutus ja han­ kinta vuosina 1973-1986

Kuvissa on graajisesti esitetty SAHKOENERGIAN KULUTUS, GWh Suomen siihkoenergian kulu­ 60000 tuksen ja hankinnan kehitys vuosina 1973-1986. Diagram­ ~Yks!tyinen kulutus mit perustuvat Suomen Siihko­ ~Maatalous laitosyhdistys r.y:n pitiimiin 50000 IZZ2l Teo I I i suus IZZJPa I ve I ut siihkolaitostilastoihin. Vuoden ~Julkinen kulutus 1986 luvut ovat vielii osittain arvioita. Kyseisenii ajanjaksona 40000 siihkoenergian kulutus on kas­ vanut 83 o/o. Kulutusdiagrammia tarkasteltaessa voi­ 30000 daan tehda ainakin seuraavat yleiset havainnot: - Kaikki kulutussektorit ovat tasaisesti kasvaneet tarkasteluajanjaksona, eniten 20000 on prosentuaalisesti kasvanut yksityinen kulutus (noin 160 OJo). - Teollisuuden kulutuksessa on havait­ tavissa kaksi kilpailukyvyn heikentymises­ 10000 ta aiheutunutta kulutusminimia vuosina 1975 ja 1982. - Teollisuuden osuus kokonaiskulutuk­ sesta on laskenut, vuonna 1973 se oli 67 % ja vuonna 1986 enaa 56 %. 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 - Mikaan ei viittaa siihen, etta edes jol­ lakin kulu,tussektorilla kulutus kaantyisi yht'akkia pysyvaan laskuun. Tosin teolli­ suuden seuraava kulutusminimi on mah­ dollisesti jo ensi vuonna, mika oikeastaan vain pahentaa tilannetta 1990-luvun alku­ vuosina. 60000 SAHKOENERGIAN HANKINTA, GWh Sahkonhankintadiagrammia tarkasteltaes­ ~Vesivoima sa voidaan tehda vain yksi havainto: ~Vastapainevoima Ydinvoiman ollessa nyt pannassa kasvava 50000 1ZZ21Lauhdev.+Kaasulurb. sahkoenergian kysynta voidaan tyydyttaa IZZJNeHotuont i ainoastaan rakentamalla lisaa perinteista ~Ydlnvoima lauhdutusvoimaa. Nettotuonnin kasvatta­ minen tuntuu eparealistiselta, ainakin py­ syvana ratkaisuna; vesivoiman ja teolli­ 40000 suuden vastapainevoiman merkittava kas­ vattaminen ei ole mahdollista. Siihkoenergian kulutus vuonna 1986, GWh 30000 Yksityinen kulutus 10 700 Maatalous 2 550 Teollisuus 27 950 Palvelut 5 200 20000 Julkinen kulutus 3 400 Kulutus yhteensa 49 800 (Lisaksi haviot 2 900) Siihk6energian hankinta vuonna 1986, GWh 10000 Vesivoima 12 267 Vastapainevoima, kaukolampo 12 424 Lauhdutusvoima, kaasuturbiinit 4 182 0 ~~~~~~~-U~~~~--ll-~~~~_u~L_ Nettotuonti 5 783 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 Ydinvoima 18 011 Hankinta yhteensa 52 667

ATS Ydintekniikka (16) 2/87 9 Harry Viheritivaara, Stihkontuottajien yhteistyovaltuuskunta

Sahkontuotannon nakymat

Maamme siihkon kulutuksen Sahkon tuonnista Neuvostoliitosta on so­ taalla, Tampereella ja Oulussa. Naissa kasvu on jatkunut viime vuosi­ vittu pitkaaikaisella vuoteen 1989 ulottu­ lampokuorma on riittavan suuri taloudel­ valla sopimuksella. listen tuotantoyksikoiden rakentamiseksi. na voimakkaana. Siihkon vuo­ Eraissa pienemmissa kaupungeissa kuten sikulutus oli vuonna 1986 53 Siihkon tuotannon Iisiiiiminen Kajaanissa ja Seinajoella toteutetaan rat­ TWh eli 13 TWh korkeampi Sahkontuotannossa pyrimme energiahuol­ kaisuja, joissa mukana on myos paikalli­ nen teollisuusyritys tai voimayhtio. Lai­ kuin vuonna 1980. Siihkon­ lon varmuus- ja ymparistOnakokohdat huomioonottaen ratkaisuihin, jotka ovat toksen kokonaisteho saadaan nain suu­ tuottajien yhteistyovaltuuskun­ taloudellisia ja jotka varmistavat sahkon remmaksi ja tuotantokustannukset kilpai­ nan arvio siihkon tarpeen kas­ hintakehityksen. lukykyisiksi. Lammitysvoiman koko tuo­ vusta esitetiiiin kuvassa 1. Sen tantokapasiteetin arvioidaan kohoavan Vesivoima noin 2800 MW:iin ja vuosituotannon 9 mukaan siihkon kokonaiskulu­ Vesivoimaa on kaytettavissa noin 2030 TWh:iin v. 1995. tus nousee arvoon 59 TWh MW. Keskimaarainen vuosituotanto on vuonna 1990, 65 TWh vuonna 12 TWh. Hiljattain saadetty koskiensuo­ Lammitysvoimalaitosten rakentamismah­ jelulaki rajoittaa jaljellaolevien kohteiden dollisuudet riippuvat ensi kadessa kauko­ 1995 ja noin 71 TWh vuonna rakentamista. Vesivoimalisayksen arvioi­ lammityksen laajenemisesta. Mikali vaih­ 2000. Kasvu jiiii arvion mu­ daan nain ollen jaavan noin 100 MW:iin. toehtoisen lammitysenergian, oljyn, hinta jaa pysyvasti nykyiselle alhaiselle tasolle, kaan selviisti hitaammaksi kuin Liimmitysvoima kaukolammityksen kilpailukyky on hei­ tiimiin vuosikymmenen alussa. Lammitysvoimalaitosten kokonaiskapasi­ kompi. Kaukolammityskuorman kasvu teetti on noin 1900 MW. Vuotuinen tuo­ jaisi talloin arvioitua vahaisemmaksi, jol­ tanto on noin 6 TWh. Lammitysvoiman loin myos lammitysvoimalaitosten raken­ Teollisuudella ja erityisesti metsateolli­ rakentaminen jatkuu suurimmissa kau­ tamismahdollisuudet jaisivat vastaavasti suudella on edelleen keskeinen asema pungeissa, Helsingissa, Espoossa, Van- pienemmiksi. sahkonkulutuksen kasvussa. Suuntaus kulkee metsateollisuudessa raaka­ ainemassan valmistuksessa mekaanisiin massoihin. Valmistus edellyttaa sahkon kayton lisaamista. Sen sijaan vastapaine­ sahkoa ei tuoteta siten kuin selluproses­ TWh/a sissa. 80~------· Asumis- ja palvelusektoreilla kojeet ovat tulleet tehokkaammiksi. Niiden ominais­ kulutus alenee. Sahkokojeiden maara ja HAVIOT kayttO lisaantyy kuitenkin edelleen voi­ 70 makkaasti. Esimerkiksi informaatioteknii­ VUOROTTAISKAYTTO kan vaikutus on huomattava.

Nykyinen siihkontuotantokapasiteetti Koko kaytettavissa oleva tuotantokapasi­ teetti on 11100 MW. Sahkontuotannon 50 tahanastinen huippu saavutettiin viime tammikuussa. Kylman saan johdosta sah­ kon kulutuksen huippu kasvoi useita sa­ toja megawatteja korkeammaksi kuin normaalitilanteessa ja oli korkeimmillaan yli 10000 MW. 30 Sahkon kulutuksen huipputehon arvioim­ me kasvavan noin 250 MW:lla vuodessa. Kasvua varten tarvittavat reservit ovat si­ ten supistuneet vahaisiksi ja jo kuluvalla vuosikymmenella on lisattava lyhytaikai­ seen huipputehon tuotantoon soveltuvaa kapasiteettia. 10 METSATEOLLISUUS Sahkon tuotanto perustuu edullisiin ja pitkalla aikavalilla taloudellisesti varmoi­ hin tuotantomuotoihin: vesivoimaan, ydinvoimaan ja kaupunkien seka teolli­ 0+-~~~~~~~~-..-~.. -..-~ suuden vastapainevoimaan, kuva 2. Ta­ 1980 -84 -88 -92 -96 2000 vanomaisen lauhdutusvoiman tuotanto perustuu muista maista tuotavaan hiileen. Sen saantinakymat ovat myos vakaat. Kuva 1. Stihkon ktiytto 1980-2000 (STYV-86)

10 ATS Ydintekniikka (16) 2/87 Teollisuuden vastapainevoima Teollisuuden vastapainesahkon kokonais­ tuotanto on 1100 MW (noin 7 TWh). MW Entista tehokkaamman energiankayton ja mekaanisen massan valmistukseen tapah­ 14000 tuvan suuntauksen johdosta teollisuuden vastapainevoiman tuotannon kasvun arvi­ KAPASITEETIN TARVE oidaan jaavan kokonaisuudessaan vahaiseksi. ·LAUHDUTUSVOIMAN LISAYKSET Ydinvoima 13000 Ydinvoimalaitosten kokonaisteho on 2310 VAST APAINE-JA MW. Erinomaisen kaytettavyyden ansios­ ta laitokset ovat tuottaneet noin 18 TWh. VESIVOIMAN LISAYKSET Y dinvoima on Suomen olosuhteissa ko­ konaiskustannuksiltaan edullisin vaihto­ ehto perusvoimatuotannossa. Selvitysten mukaan se on noin 20 ... 25 O!o halvem­ 12000 paa kuin hiililauhdutusvoima. Ydinvoi­ man kayttoa puoltavat myos ymparistO­ TUONTI nakokohdat seka laitoksen rakentamises­ RUOTSISTA sa saavutettava korkea kotimaisuusaste. Energiapoliittisten syiden takia ei ydin­ voimakapasiteetin lisaaminen ole nyt kui­ 11000 tenkaan ajankohtainen. Hallituksen aset­ tama toimikunta ,vertailee parhaillaan eri tuotantomuotojen taloudellisia, ymparis­ tollisia ja muita yhteiskunnallisia vaiku­ tuksia.

Konventionaalinen lauhdutusvoima 10000 Konventionaalinen lauhdutusvoimakapa­ siteetti on noin 2100 MW. Sahkon tar­ NYKYINEN JA RAKENTEILLA peen kasvusta on paaosa katettava lauh­ OLEV A KAPASITEETTI dutusvoiman tuotantoa lisaamalla, kuva 3. Uuden lauhdutusvoimakapasiteetin li­ satarpeeksi arvioidaan noin 1600 MW vuoteen 1995 mennessa. Vuosikymmenen I I I I I I I I I I 11 vaihteeseen mennessa toteutetaan noin 400 MW huippuvoiman tuotantoon tar­ 1985 -87 -89 -91 -93 -95 koitetut lisaykset (Pohjolan Voima Oy, Vaskiluodon Voima Oy) seka 150 MW turvelauhdutusvoimalaitos (Imatran Voi­ Kuva 3. Stihkon tuotannon listiystarve ma Oy). Sahkontuottajat tekevat parhaillaan la­ VESIVOIMA hempia selvityksia siita, miten lisaksi tar­ 23%, 12,3TWh vittavan noin 1000 MW kapasiteetin li­ says toteutetaan. Lahinna tulee kysymyk­ TEOLL seen hiililauhdutusvoimakapasiteetin ra­ YDINVOIMA kentaminen. Rakentamisaikatauluun vai­ VASTAPAINEVOIMA 34%, 18,0TWh kuttavat kuitenkin sahkon tuontimahdol­ 12%, 6,2TWh lisuudet.

Siihkon tuonti Pitkaaikainen sahkontuonti on vaihtoeh­ to vastaavalle omalle voimalaitoskapasi­ teetille. Tuonnin edellytyksena on, etta se on kilpailukykyista omaan tuotantoon verrattuna. Myos verkkotekniset nako­ kohdat rajoittavat tuonnin osuutta.

Suomen ja Ruotsin ao. voimayhtioiden kesken on sovittu sahkon tuonnista vuo­ sina 1988 ... 92. Tuontiteho nousee as­ teittain 400 MW:iin vuonna 1992, jolloin sopimus paattyy. Lisaksi on sovittu vuo­ rokauden sisaisesta sahkonvaihdosta, jol­ la tasoitetaan kuormitusvaihteluja. Lisa­ KAUKOLAMMITYS­ TAV. LAUHDUTUSVOIMA YM. tuontiteho on 200 MW huippukuormitus­ VOIMA 8%4,2 TWh aikoja. 12%, 6,2TWh Neuvottelut Neuvostoliitosta tapahtuvan sahkon tuonnin jatkamisesta vuoden 1989 NETTOTUONTI jalkeen ovat kaynnissa. Mikali naissa 11% 5,8 TWh neuvotteluissa paadytaan tuonnin jatka­ miseen, hiilivoimalaitosten rakentamisoh­ Kuva 2. Stihkon hankinta Suomessa 1986, kokonaishankinta 52,7 TWh jelmaa hidastetaan vastaavasti. 0

ATS Ydintekniikka (16) 2/87 11 Arto Lepisto, KTMI Energiaosasto

Sahkon hinta - visio kehitykseen

Siihkon nimellishinta ja reaali­ Hintaniikymiit Tekijoita, jotka edelleen nostavat sah­ hi'nta ovat viime vuosina laske­ Tuleva hintakehitys on viitoitettu useilla kontuotantokustannuksia ovat mm. vesi­ neet. Niiyttiiii siltii, ettii siihkon jo tehdyilla paati:iksilla. Nakyvimmat voiman verouudistus ja korkomenojen ovat valtioneuvoston periaatepaati:is kalleus. Myos ydinvoiman lisarakentami­ reaalihinta ei eniiii alene, vaan 1990-luvun alun sahki:ihuoltoratkaisuista, sesta pidattaytyminen voidaan katsoa pikemminkin kiiiintyisi nou­ uuden hallituksen hallitusohjelma, valtio­ eraanlaiseksi lisakustannukseksi. suun. Kustannuspaineet ovat neuvoston paatokset rikkipaastojen ra­ joittamisesta seka sahkohuollon runko­ Kustannuspaineet aiheutuvat paaosin ym­ liihinnii ympiiristo- ja aluepo­ suunnitelmat. Myos kivihiili on nyt hal­ paristi:ipolitiikan ja aluepolitiikan vaati­ liittisia tai johtuvat tuontiener­ paa ja pitkan paalle hintakehityksen muksista seka polttoaineiden hintakehi­ gian hintaniikymistii. Kustan­ suunta on vain ylospain. tyksesta. nuspaineet eiviit ole kiinteiisti Valtioneuvoston periaatepaati:is lupaa, et­ Kehityslinjat ovat siis selvat. Sahkon hin­ sidoksissa harjoitettuun ener­ ta maahan rakennetaan kaikki mahdolli­ ta ei enaa Iaske, vaan kaantyy pikemmin­ giapolitiikkaan. set lammitysvoimalaitokset, lisaa hiilivoi­ kin nousuun. maa ja turvelauhdutusvoimaa. Uusien lai­ tosten polttoainevalikoima jakautuisi Tulevaa kehitysta ei paljon auta se, etta 1990-luvun puolivalissa lahes tasan hiilen, valtiovalta on veroteknisin keinoin hillin­ nyt hinnan nousua. Kaiken tuotannollisen toiminnan tehok­ maakaasun ja turpeen kesken. kuutta ja onnistuneisuutta mitataan Hintaa nostavat tekijiit yleensa tuotteen hinnalla tai oikeammin Hallitusohjelmassa todetaan, etta ydin­ hinnan alhaisuudella. Nain on myos voimaa ei rakenneta lisaa. Seuraavassa kaydaan tarkemmin lapi hin­ sahki:intuotannossa. taa nostavien tekijoiden syyt ja merki­ Rikkitoimikunnan esitysten mukaisesti tykset. Sahko tuotetaan enemman tai vahemman valtioneuvosto antoi maaraykset kivihii­ kilpailuolosuhteissa. Koska verojen ja len rikinpoistosta. Kaytannossa kaikki Rikkitoimikunta on arvioinut, etta sah­ muiden vastaavien maksujen osuus on uudet ja vanhat voimalaitokset tulee va­ kon tuotannon keskihinta nousee sahki:in hinnassa suhteellisen vahainen, rustaa uusilla suodattimilla vuodesta 1993 1990-luvulla aile 3 O!o eli noin 0,4-0,6 sahkon hinta heijastelee lahes sellaisenaan lahtien. Lisaksi odotettavissa on uusia, p/kWh, kun toimikunnan rikin poistoa tuotanto- ja jakelukustannuksia. Nain paasti:ija koskevia maarayksia. koskevat ehdotukset toteutetaan. Valtio- tietysti on edellyttaen, etta sahko on hin­ noiteltu kustannuksia vastaavasti. p/kWh Sahkohuollosta kaytavassa julkisessa kes­ kustelussa sahkon hinta on selvasti aliar­ vostettu mittari. Megawatit ja terawatit 35~------~ ovat niiden vieraudesta huolimatta muka­ via sanoja suussa maisteltaviksi. Sen si­ jaan ei kysyta miten sahkon hinta kehit­ 30 tyy ja mita se merkitsee kuluttajalle, teol­ lisuudelle tai kansantaloudelle. Ja onko kehitys suotavaa tai edes siedettavaa? 25 Tassa kirjoituksessa ei anneta vastauksia edellisiin kysymyksiin, vaan vastaukset jaavat lukijan etsittaviksi. Sensijaan kir­ 20 joituksessa selvitellaan hintanakymia. I 15 Mennyt hintakehitys

Sahki:in tuotanto- ja siirtokustannuksia 10 kuvaavana mittarina voidaan paremman puutteessa kayttaa tukkusahkon hintaa. Tukkusahkon reaalihinta on laskenut vii­ me vuosina. Suunta on pitkaan ollut alaspain, joskin aaltoillen (kuva). Erityi­ sesti ydinvoimalaitosten kaytti:ionotto ja sita vastaavat muutokset tariffeissa ovat alentaneet hintaa. Kuluttajahinnat ovat 0 ;---,----,---.---.---.---.----.---~-- 1950 1960 seuranneet tukkutariffien kehitysta. Sa­ 1970 1980 1990 mana sahkohuollon tehokkuus on kasva­ nut. Kuva. Siihkon tuotanto- ja siirtokustannusten reaalihintakehitys

12 ATS Ydintekniikka (16) 2/87 neuvosto on sittemmin tehnyt paatOksia Edella mainituin edellytyksin lampovoi­ Osana energiaverouudistuksen vaikutuk­ toimikunnan ehdotusten mukaisesti. Sah­ malla tuotetun sahkon keskihinta nousee sia sahkon tasausvero aleni vuoden 1987 kon rajahinta nousisi 1,5-2,3 p/kWh. VTT:n laskelmien perusteella 1990-luvulla alussa. Rajahinnan nousu koskettaa mm. uutta keskimaarin 0,2 p/kWh ja vuonna 2000 teollisuutta. noin 0,4 p/kWh. Sahkon kokonaiskulu­ Sahkonsiirtolaitteiden poisto-oikeuksia tuksen hinta nousisi viela vahemman, ar­ muutettiin vuoden 1986 aikana. Poisto­ Hallitus on antanut eduskunnalle esityk­ violta noin 0,1-0,2 p/kWh. Rajahinta oikeus kasvoi 6-7 o/o tasapoistosta 30 OJo sen, jonka mukaan vesivoiman verotus­ kohoaisi 1990-luvulla keskimaarin noin poisto-oikeilteen. Myos velvoitevarastojen kaytantO muuttuisi. Esityksen mukaan 0,8 p/kWh ja vuonna 2000 noin 1,4 kulukirjausoikeus kasvoi merkittavasti. verotusta yhtenaistettaisiin. Rakenteille ja p/kWh, mika olisi myos uuden teollisuu­ Valillisesti uudistukset vahentavat yhtioi­ altaille saadettaisiin jalleenhankinta-arvot den maksama lisahinta sahkosta. den menoja ja alentavat nain sahkon ikaalennuksineen. Muutos lisaisi kiinteis­ hintaa. tOverotusta. Esityksen mukaan luovuttai­ Hintaa Iaskevia tai laskeneita tekijoita siin vapaana virtaavien koskien vesivoi­ Energiaverouudistus tuli voimaan Yliteenveto edellisesta man verottamisesta. Uudistuksen myota 1.8.1986. Uudistuksen myota teollisuuden Sahkon keskimaarainen kuluttajahinta tuotantopaikkakuntien osuus verojen ke­ sahkon keskihinta aleni 1 p/kWh. Vas­ nousisi kymmenen lahivuoden aikana raajana kasvaisi. Uudistus tulee voimaan taavasti muiden kuluttajien sahkon keski­ noin 0,5-2 p/kWh. Sahkon lisakulutusta vuoden 1988 verotuksessa. hinta nousi 2 p/kWh. Kokonaisvaikutus vastaava hinta (rajahinta) nousisi jopa verokertymaan ja nain myos sahkon kes­ 2-6 p/kWh. Kuvassa nousua havainnol­ Koko sahkontuotannon keskihintaa kimaaraiseen hintaan oli, kuten veromuu­ listaa rasteroitu alue, jonka ylaraja ku­ arviolta 50-100 milj. mk:n lisaverotus toksissa yleensa, vahainen. vastaa rajahinnan nousua enimmillaan ja nostaisi 0,1-0,2 p/kWh. alaraja keskihinnan nousua vahintaan. Energiaverouudistukseen liittyy kotimais­ Suurteollisuuden sahkon hinnan nousu Tulevaisuudessa ydinvoiman suhteellinen ta polttoainetta kayttavia seka olisi vahintaan samaa suuruusluokkaa osuus laskee, mika osaltaan voi nostaa vastapaine-energiaa tuottavia uusia voi­ kuin sahkon hinnan yleensa. Teollisuus sahkon hintaa. Sahkon tuottajat ovat vii­ malaitoksia koskevia etuisuuksia. Naiden menettaisi nain vahitellen energiaverouu­ meaikoina arvioineet uuden ydinvoiman vaikutuksesta sahkonrajahinta eli nykyi­ distuksen tuomaa verohuojennusetua. ja hiilivoiman tuotantokustannusten sen tuotannon lisaksi tuotetun sahkon eroksi noin 2 p/kWh. Samaan tulokseen hinta alenee 0,5 p/kWh verrattuna tilan­ Esitetty kehityskuva ei juurikaan sisalla on paadytty myos muissa selvityksissa teeseen, etta verohelpotusta ei olisi, mut­ arviota sahkon tuottajien toimista. Tuot­ vaikkakin erilaisin laskentaperustein, kun ta laitokset olisi rakennettu. Sahkon kes­ tajat voivat kuitenkin toimintaa edelleen vertaillaan 1000 MW ydinvoimayksikkoa kihinta alenisi vastaavasti vain 0,1 tehosiamalla hillita hintapaineiden toteu­ ja 500 MW hiiliyksikoita. p/kWh. tumista. D

Siihk6energiaa ympiirist6ystiiviillisesti.

27160 Olkiluoto

ATS Ydintekniikka (16) 2/87 13 Sakari Immonen, KTM/Atomitoimisto Juhani Vira, VTT/Ydinvoimatekniikan laboratorio

United Nations Conference for the Promotion of International Co-operation in the Peaceful Uses of Nuclear Energy (UNCPICPUNE), Geneve 23.3.-10.4.1987

Konjerenssin tarkoituksena oli Koska jotkut konferenssin osanottajatkin teistyon periaatteita, keinoja ja tapoja ja kiisitellii ydinenergian rauhan­ nayttivat vaarinkasittaneen konferenssin toinen, luonteeltaan tekninen komitea, nimen, on syyta huomauttaa, etta ko­ yhteistyon aiheita (topics). Teknisen ko­ omaista kiiyttoii koskevan kan­ kouksen tarkoitus ei ollut sinansa ydin­ mitean puheenjohtajaksi valittiin suoma­ sainviilisen yhteistyon yleisesti energian kayton edistaminen vaan ydin­ lainen, teollisuusneuvos Ilkka Makipentti energian kayttoa koskevan yhteistyon kauppa- ja teollisuusministeriosta. hyviiksyttiiviii periaatteita sekii edistaminen. Lisaksi ydinenergia ei tassa keinoja ja tapoja edistiiii tiil­ tarkoita vain ydinvoimaa, vaan myos Teknisen komitean kokouksen paasisal­ laista yhteistyotii sopusoinnus­ muita ydintekniikan rauhanomaisia sovel­ lon muodostivat osanottajamaiden etuka­ luksia (isotooppitekniikka ja sateilytys­ teen valmistelemat esitelmat ydinteknii­ sa yhteisesti hyviiksyttyjen sovellukset). Toisaalta eraiden maiden kan eri aloilta. Runsaan viikon kuluessa ydinsulkuniikokohtien kanssa. (erityisesti Irlanti ja Australia) edustajat kuultiin kaikkiaan 101 esitelmaa, jotka kylla kokouksen aikana tekivat parhaan­ oli ryhmitelty kolmeksi kokonaisuudeksi: Kokoukseen osallistui edustajia sa harhakasitysten. kitkemiseksi. yli sadasta YK:n jiisenmaasta A. Ydinvoiman rooli taloudellisessa ja ja lisiiksi suuri joukko erilais­ Konferenssin tarkoituksena oli kasitella yhteiskunnallisessa kehityksessa ten jiirjestojen edustajia. Kon­ ydinenergian rauhanomaista kayttOa kos­ B. Ydinenergian muiden rauhanomaisten kevan kansainvalisen yhteistyon yleisesti sovellusten, kuten ravinto ja maata­ jerenssin puheenjohtajana toi­ hyvaksyttavia periaatteita seka keinoja ja lous, terveys ja laaketiede, hydrologia, mi Egyptin Wienin suurliihetti­ tapoja edistaa tallaista yhteistyota sopu­ teollisuus jne., rooli yhteiskunnallises­ soinnussa yhteisesti hyvaksyttyjen ydin­ sa ja taloudellisessa kehityksessa liis Mohammed Shaker. sulkunakokohtien kanssa. Yhteistyon tar­ peesta ja merkityksesta oltiin kylla yleen­ C. Aiheet joilla on merkitysta ydinenergi­ sa yhta mielta mutta yhteistyon periaat­ an kaikissa sovelluksissa. Ajatus ydinenergia-alan kansainvalisen teista kasitykset pysyivat erillaan. Samoin yhteistyon edistamiseksi tarkoitetun YK­ kuin valmistelukomiteassa vastakkain oli­ Kokouksessa kuullut esitelmat olivat paa­ konferenssin pitamisesta sisaltyi YK:n vat toisaalta teollisuusmaat (lansiryhma osin kehittyneista teollisuusmaista ja yleiskokouksen vuonna 1977 kehitysmai­ ja sosialistiset maat), toisaalta kehitys­ luonteeltaan ne olivat tavallisimmin yleis­ den aloitteesta hyvaksymaan paatOslau­ maiden ns. Ryhma 77 (mukana mm. Ar­ katsauksia eri ydintekniikan alojen tutki­ selmaan. Konferenssihanketta ajoi erityi­ gentiina, Brasilia, Egypti, Intia, Iran, muksesta ja sovelluksista seka niissa ker­ sesti Jugoslavia, joka oli lahinna Yhdys­ Irak, Jugoslavia, Kuuba, Meksiko). Paa­ tyneista kokemuksista. Joukossa oli mo­ valtain tiukentuneen vientipolitiikan asialliset erimielisyydet koskivat ydintek­ nia hyvinkin korkeatasoisia ja perusteelli­ vuoksi kohdannut vaikeuksia ydintekno­ nologian siirron ehtoja. Kehitysmaat sesti valmisteltuja esitelmia, ja valitetta­ logian saannissa. Kolme vuotta myohem­ haluaisivat nykyisten rajoitusten poista­ vaa on, etta kuulijakunta ehka ei ollut min yleiskokous paatti jarjestaa konfe­ mista ja toimitustakuita, teollisuusmaat valttamatta juuri se, jolle esitelmat oli renssin vuonna 1983 ja perusti sita varten haluavat asettaa ydinsulkusopimuksen tarkoitettu. Tama heijastui siina, etta laajan valmistelukomitean. allekirjoittamisen ja taysmaaraisen (full keskustelua varsinaisten esitelmien yhtey­ scope) safeguards-valvonnan toimitusten dessa kaytiin vain muutamista harvoista Valmistelukomiteassa ajauduttiin jo alus­ ehdoksi. aiheista kuten ruoan sateilyttaminen ja sa kiistaan kehitysmaiden ja teollisuus­ voimaloiden turvallisuusvalvonta. Keskus­ maiden kesken ydinsulun ja IAEA:n val­ Suomen viralliset edustajat olivat ulkomi­ telua kaytiin jonkin verran komitean ra­ vontajarjestelman huomioonottamisesta nisteriosta seka kauppa- ja teollisuusmi­ portin hyvaksymisen yhteydessa, joskin kansainvalisessa yhteistyossa. Valmistelu­ nisteriosta. Valtuuskunnan johtajana toi­ raportti laadittiin kokonaisuudessaan vaihe venyi tasta syysta useita vuosia mi suurlahettilas Kurt Uggeldahl. Virallis­ muotoon "Some speakers said ... " suunnitellusta ajasta. Erimielisyydet oli­ ten kokousvaltuutettujen lisaksi kokouk­ ilman etta lausumiin otettiin kantaa. vat niin syvallisia, ettei niista kyetty so pi­ seen osallistui Suomesta muutamia asian­ maan yli viisi vuotta kestaneen valmiste­ tuntijoita VTT:sta ja TKK:sta. Suomesta oli A-ryhmassa esitelma lun kuluessa. Vaikka oli kutakuinkin sel­ "Introduction of nuclear power in Fin­ vaa, ettei konferenssissa saavutettaisi yh­ Kokousta valmisteleva komitea oli sopi­ land: Establishing the infrastructure and teisymmarrysta keskeisista kysymyksista, nut kokouksen tyoskentelytavoista siten, the technical expertise" (P. J auho ja P. teollisuusmaat katsoivat paremmaksi etta varsinaisen yleisistunnon (plenary) li­ Silvennoinen) seka B-ryhmassa esitelma suostua konferenssin jarjestamiseen kuin saksi kokous jakaantui kahteen paakomi­ "Exploitation of nuclear methods for jatkaa koydenvetoa valmistelukomiteassa. teaan, joista ensimmainen tarkastelee yh- medicine, industry and natural resources

14 ATS Ydintekniikka (16) 2/87 inventory in a small country" (P. Hiisi­ sin tyoskentelya ja korostetaan IAEA:n tamista uusista periaatteista, joiden pyr­ maki). merkitysta ydinenergian kayton rauhan­ kimyksena on ydinteknologian siirron eh­ omaisen yhteistyon elimena. Konferenssin tojen valjentaminen. Konferenssi osoitti Ykkoskomiteassa keskusteltiin lahes kah­ konkreettiseksi anniksi jaivat siten lahin­ siten kiistatta, etta kehittyneet maat ha­ den viikon ajan yhteistyon periaatteista na teknisessa komiteassa pidetyt esitel­ luavat paattavaisesti pitaa kiinni vallitse­ ilman etta yhdestakaan periaatteesta mat, jotka tultaneen myohemmin julkai­ van ydinsulkujarjestelman koskematto­ paastiin yksimielisyyteen. Komitean ra­ semaan jonkinlaisena Proceedings muudesta. portin liitteeksi kirjattiin joukko suosi­ -raporttina. tuksia, joiden sisallosta joissakin tapauk­ Toinen teollisuusmaiden kannalta myon­ sissa kyllakin oltiin ilmeisesti yhta mielta Poliittisesti konferenssin lopputulosta teinen tulos on, etta konferenssi ei katso­ mutta jotka kaikki kuitenkin pantiin ha­ voidaan kuitenkin pitaa teollisuusmaiden nut olevan tarvetta uusien, IAEA:lle rin­ kasulkeisiin koska yksimielisyytta niiden torjuntavoittona, jolla saavutettiin kaksi nakkaisten (kilpailevien) yhteistyomeka­ esittamisesta ei saavutettu. tarkeaa tavoitetta. Ensinnakin teollisuus­ nismien luomiseen, jollaiseksi UNIPIC­ maat puolustivat yhtenaisena rintamana PUNE YK-konferenssina itse asiassa al­ Koko konferenssin tyo paattyi jokseenkin nykyista NPT-sopimusta ja IAEA:n val­ kujaan oli tarkoitettu. Kokoukselle ei mitaansanomattoman loppuasiakirjan hy­ vontaan perustuvaa ydinsulkujarjestelmaa paatetty jarjestaa seurantakokousta. D vaksymiseen. Siina selostetaan konferens- hyvaksymatta mitaan kehitysmaiden esit-

Pekka Jauho, KTM/Atomienergianeuvottelukunta Konjerenssiesitelma, Pekka Silvennoinen, VTTI Y dinvoimatekniikan laboratorio Geneve 25.3.1987

Introduction of Nuclear Power in Finland: Establishing the Infrastructure and the Technical Expertise

The purpose of this presen­ • the resources and expenditures to be system is intimately linked to the general tation is to discuss the particu­ spent should remain commensurate with industrial policy. This also provides the resulting benefits, no extravagant nation­ framework for assessing whether or not lar problems we encountered al ambitions should be involved in the the required financing can be assured. in Finland in terms of infra­ decision making. structure requirements when The commercialization of nuclear power In the retrospect, it is interesting to recall just happened to coincide with the period the country embarked on its that during the early years of commercial during which the Finnish economy was nuclear power programme. We nuclear· power, that is in the early 1960's, obliged to start looking for new sources hope that some of the prob­ little if any consideration was given to of energy. In 1960, about 60 per cent of public information. Political decision­ electricity was produced from hydropower lems that we will raise as well makers were involved but to a much lesser (5.2. TWh out of the total of 8.8. TWh). as some of the solutions that degree than to-day. This, of course, derived Another 15 to 20 per cent was industrial we will describe would serve to from the fact that nuclear power was not back-pressure power. It was planned or a critical public issue in those days. projected that all the hydropower resour­ illustrate the generic features ces would be exhausted by mid-70's. The which are relevant to small Industrial and energy policy total consumption increased steadily to 22 TWh in 1970 and 40 TWh in 1980. countries, where the available Nuclear energy can conceivably offer a Although forecasting always incorporates resources are necessarily limit­ competitive option for generating electri­ some uncertainties, it must be said, with ed in relation to the foresee­ city in a power system where there is a hindsight, that in Finland the energy steady base-load demand such that the planners were very lucky and in general able requirements. first unit, when coupled to the grid, rep­ the projections proved accurate. resents no more than 10 to 15 per cent of Before proceeding further, we would like the interconnected capacity. The smallest After a series of feasibility studies the to state succinctly the conditions upon commercially available sizes of reactors first bid evaluation period began in which the development of our infrastruc­ vary between 400 to 600 MW electric. 1966-67. The first nuclear power plant ture was based: Thus the size of the grid should be larger was ordered in 1969. At that time the • nuclear energy was, and still is of course, than about 4000 MW and its reliability total capacity of electricity supply was just another source of energy and its should be high enough. around 3700 MW. In 1977, when this introduction should follow from sound first plant of 440 MW started operation general energy policy of the country; It is obvious that much of the cost of in Finland our total installed capacity creating the infrastructure is independent was about 7500 MW. Presently we have • however, nuclear technology involves a of the number of reactors to be built. It four nuclear units with the total net greater potential hazard and more is therefore our judgement that there capacity of 2310 MW producing about 18 complex knowledge than the convention­ must exist enough growth potential so TWh annually. al energy forms; that the first nuclear power station • therefore, education and training are should not remain the only one. Parallel with the expansion of the more important both in terms of quali­ Consequently, the very decision of production capacity the electric grid was ty and quantity, introducing nuclear power in any national strengthened and its stability enhanced. It

ATS Ydintekniikka (16) 2/87 15 is important also to remember that of these was monitored by Finnish always understand or appreciate the building nuclear power is not the only Atomic Energy Commission. possibility of rapid power excursions capital intensive investment; large capital which can be controlled only by relying expenditure may be required on the In Finland a 250 kW Triga research on the inherent physical phenomena. The consumption side as well. reactor was commissioned in 1962, just normal maneuvering control is already in time to provide the conceptual training complicated and, by our experience in for more than 100 people before the first Finland, it has been a worthwhile Human resource base nuclear power plant was ordered in 1969. investment to use fullscale digital We will later discuss some indicators of No full scale hot cell facility was ever simulators for operator training. the performance of our nuclear power constructed in Finland. Irradiated full plants. At this point we just want to length fuel assemblies must therefore be Nuclear energy has had a great impact underline that our nuclear programme examined abroad. Our modest hot cell on materials sciences. The influence has became and still is a technical and equipment has, however, proved very been so substantial that also the converse economical success; no matter what useful in studying surveillance test effect must be appreciated. Material­ indicator is used to describe it. We first samples from irradiation positions of the related problems deserve indeed very want to examine some of the factors power reactor pressure vessels. special attention. They will not be han­ behind this apparent success. dled adequately if only conventional engineering standards are maintained. In spite of many material shortcomings Relevant disciplines of knowledge This is not only the case with respect to existing at that time, one has to recognize No matter how modest a nuclear power fuel and cladding materials but the that Finland enjoyed a high cultural and programme might be, public safety concern covers the pressure vessel, piping educational standard. In addition to remains a national obligation of the great­ and many other materials utilized in the established academic curricula in natural est concern. Consequently, the absolute manufacture of the main components. sciences and conventional engineering, minimum of own expertise corresponds there was already a long-existing tradition closely to the capability of fulfilling the In the early day;; we devoted very much of scientific research as well. In our requirements of nuclear safety. emphasis in Finland in an attempt to judgement, this is a prerequisite for Incidentally, safety and economics are improve the level of the expertise and introducing successfully any high technol­ not contradictory objectives because an know-how in manufacturing. For ogy. However, it is by no means unsafe plant can never be an economical example, the ideology of quality sufficient. one, and vice versa, an economically assurance was implanted in our planning, operated plant has better possibilities to construction and inspection work. Construction and operation of nuclear fulfill the safety requirements. power plants involves hundreds of individ­ Speaking about light-water reactors, the uals of skilled labor, technicians and While nuclear safety is indivisible it is magnitude of severe accidents has alike. These human resources are, in easier to define the role of the basic traditionally been measured through the principle, available in a country having training and advanced research in the consequences of the loss of coolant. an industrial tradition. This was the case framework of the various scientific Reactor vendors were first required to in Finland where such traditions existed disciplines. I wish to discuss now those provide the data and perform all since more a century or so. During the subject areas which, in our experience, necessary calculations and experiments. second world war and the years imme­ have the most immediate connection with However, independent studies for licens­ diately following, our manufacturing reactor safety. To some extent, the ing purposes became soon a standard industry had been greatly expanded and priorities change in time and they are dif­ practice. It was far beyond our resources the diversity of its products increased. ferent in the very befinning from those to perform these experiments on a nation­ which will be valid when the reactors are al basis. Therefore, a possibility to par­ already in service. ticipate in international experiments has Research and training facilities proved to be vital. Our experience has been a rewarding one and an access to It is indispensable that those who will It is not conceivable that a nuclear power large-scale test facilities has brought to carry the main responsibilities for nuclear programme could be set up successfully us one of the most valuable benefits power plant construction and operation without a supporting group of scientists from the international co-operation. are given an opportunity to get thor­ qualified in neutron and reactor physics. oughly acquainted with the new technol­ Massive amounts of data, models and The principal safety objectives are to ogy. This can take place either at domes­ knowledge are available from reactor ensure safe operation and safe shutdown, tic facilities constructed for this very vendors and government or international cooling and confinement of fission purpose or abroad. In all cases such organizations. The conceptually relevant products at all times. By their very training should commence already a few knowledge is available even free of charge nature, safety levels can be measured and years before the plant ordering. in many cases. For example, cross section compared only in probabilistic terms. data, computer models and programmes The nuclear industry was among the first In view of the number of people can be acquired against a charge which is to introduce probabilistic reliability involved, it makes sense to acquire nation­ only marginal compared to the cost of analyses. It is not at all obvious that ally at least a certain minimum of measuring the data and of developing such an inclination exists in a country equipment. The two main pieces of and validating the models. When the contemplating a nuclear programme. At equipment are a research or training nuclear power programme proceeds to least in Finland we had to introduce such reactor and a hot cell facility. They can the commercial phase, more accurate and thinking to the authorities and industry. both be also applied to other uses than efficient plant-specific measurements and Nowadays it has become much more only training. For example, a research computer codes are needed. Then, of common and PRA is widely used in reactor can be utilized for scientific course, the up-to-date knowledge is mechanical and process industries. research, isotope production or as an mostly available only on a commercial irradiation source whereas hot cells are basis. needed for various surveillance tests of Quantitative assassment of manpower radiation damage later during the plant It is necessary that there is a strong requirements operation. knowledge base backing the reactor op­ Since qualified manpower is a major eration and control. Concepts of reactor factor in a successful nuclear programme A balance between costs and benefits physics, such as reactivity, prompt it may be of some interest to show you must be maintained. We found it criticality, Doppler and moderator I some quantitative numbers of people advisable not to start a separate nuclear coolant feedback coefficients, are often who were trained for our programme. research centre. Instead, training was remote to engineers working at These people were dispersed for further decentralized to project groups; the work conventional power plants. They do not specialization among different organizati-

16 ATS Ydintekniikka (16) 2/87 ons depending on their future functions. We have in Finland come to a second We have examples of how both the We have grouped the organizations in a round in the sense that a major renewal constructor-coordinated and turn-key natural way as follows: of the legislation is underway. Among solutions work in practice. The important the many interesting new elements in the task for the utility is a careful analysis of university graduates new law, special attention has been paid its own resources and capability before reactor radiation to the licensing procedure of nuclear selecting the mode of implementation. technology protection installations. The tendency has been to and radio· chemistry confer the final decision-making to Finland also serves as an example of how higher political bodies than before. To electricity supply in general and the power utilities 34 20 this effect a new element in the licensing nuclear power plants in particular can manufacturing 9 procedure has been introduced with the successfully be built and operated by government and aim to involve the parliament directly in both the public (IVO) and the private licensing 18 9 the decision-making. (TVO) sectors. research, development, A positive decision in principle by the In this short presentation we cannot demonstration 34 29 government is required as the first step cover all the details but we would be universities 10 5 for each individual nuclear project. glad to elaborate these outside this According to the new law this means a conference if anyone so desires. Very In other words, there were some 170 broad risk/benefit evaluation of the briefly, our main lessons were: people with a specialized university application. degree required to carry out the nuclear • Safety philosophy and criteria should power programme in Finland. In fact, If the government's decision is positive, be defined and a safety classification the total number of graduates educated the matter goes to the parliament for system established well in advance for was larger due to overdemand of final ratification. The ratification will be nuclear power plants and their system qualified engineers in Finland. made as an on-off decision by the and components. parliament. This means that the Equally importantly, there is a large parliament must either approve the • Stringent control by safety authorities number of people needed whose major government's decision as such or nullify should be exercised from the very education lies in some other engineering it. Thus, the procedure applied by the beginning. Constructive and factual discipline but who must know the parliament is not an actual legislative approaches bring the best results in rudiments of nuclear engineering as well. procedure. construction and operation of the Lumping together all levels and grades of plant. education, an estimate of these people During the procedure a public hearing per discipline is the following: will be organized at the potential site of • The quality level must be high. Quality the new nuclear power plant. If the local control and quality assurance must be fully developed and ensured. Sufficient process technology 175 municipal council gives a negative (veto) electrical engineering 50 statement it binds the government. contacts with safety authorities in this automation 80 area are important. Another new significant element in the mechanical engineering 150 • Already during the construction period, materials science 35 new law is the adoption of detailed pro­ visions concerning management of spent also operation and maintenance person­ chemistry 30 nel of the plant should acquire in house other 15 nuclear fuel and other nuclear waste management measures. Also a funding knowledge of the plant processes. This category comprises some 530 per­ system for coverage of the future ex­ • Training of the operating personnel is sons. Adding all together we have penses for waste management and important and a training simulator estimated that about 700 Finnish nation­ decommissioning is instroduced in a very should be available. If the instrumenta­ als with nuclear-oriented training were detailed form in the new law. tion, control and computer-systems of needed in addition to those employed the plants differ from the standard abroad by vendors. An essential institutional condition is that concepts of the supplier, own simu­ a country entering into use of nuclear lators should be considered. In such a The total number of skilled labor force power has a sufficient network of inter­ case the ·simulator should be designed who participate in the construction is, of national agreements in the nuclear field. simultaneously with the plant systems. course, higher at least by a factor of four The most important ones are the safe­ to five. Once the plant is in operation, guards agreement with the IAEA under A piece of evidence to convince you of the maintenance crews are still large. As the Non Proliferation Treaty and the correctness of these principles is to many as 2000 separate maintenance tasks bilateral agreements with the supplying look at the performance record of our must be carried out as expeditiously as countries. Also the conventions on four plants. Last calendar year, for possible during the refuelling period. nuclear liability are of significance - example, the average load factor was More than 1000 persons are needed out­ just to mention some examples. Finland over 89 per cent. This was among the side the utility from exterior contractors. was among the first countries if not the highest, if not the very highest in the A domestic industry is needed at least for very first to use extensively IAEA:s world. some essential tasks, especially in the services in introducting nuclear power. electric and metal branches. Nuclear project in practice As was mentioned earlier, a series of Domestic supplies Institutional framework feasibility studies and bidding rounds One of the main advantages in the Turning now my attention to more were carried out in Finland. This is Finnish nuclear programme has been the formal questions regulated by laws, it is important for the power utilities as they participation of our own industry in the necessary that basic instruments are should be able to evaluate how the stan­ execution of the plant construction proj­ established timely before any ordering dard concepts of the plant suppliers must ects. The domestic share, which is Mt can take place. Stipulations are required be modified to meet the technical and easy to measure, has been around 50 per to control licensing, operation and use of local safety requirements of the buyer. cent. Subsequent maintenance and supply nuclear materials and installations. This is especially important in a small of spare parts both benefit from this out­ Similarly, provisions must be set for ra­ country where the load-following require­ come as well. We take it for granted that diation protection, dose limits, etc. In ments and the conditions of the power this aspect is seriously considered in all these questions competent authorities transmission system often differ essential­ those countries who have intentions to must be assigned and their mandates de­ ly from those of the supplying country. initiate a nuclear programme of their fined. own.

ATS Ydintekniikka (16) 2/87 17 Participation in the production of fuel assemblies at the power plant and Public perception nuclear components is very beneficial in uranium at conversion or enrichment Although we do not by any means want promoting the metal industry. Many plants. TVO has also invested in larger to allude to or encourage complacency, other spin-off effects can also be noticed spent fuel storage. Finland has according to our understand­ in the industrial development. ing succeeded very well in its nuclear As far as the back-end is concerned it is power programme so far. It has been a However, small domestic manufacturers our national policy that the utilities are result of hard work and systematic should be very careful before entering always instructed to seek abroad efforts within the research community, into business in the primary circuit possibilities for the disposition of their safety authorities, utilities and the components. The reasons are the spent fuel. It is understood that both industry. In spite of our good record we following: safety and economics would be improved lack the public acceptance for a contin­ • The high perfomance primary circuit if there would be a larger resource base uation of the nuclear programme. We components often require extensive R & for the construction of the final can ask - What has gone wrong? - D work and expensive investments be­ repository. For the time being, it appears What is missing? fore manufacture. wishful thinking, and therefore TVO is obliged to prepare for disposing of the • The manufacturing series tend to be A major reason for the de facto nuclear spent fuel in a crystalline rock repository moratorium in Finland is, no doubt, the short, and it is difficult to recover the built in the Finnish territory. However, investment costs. Chernobyl disaster. Nevertheless, we the investment in disposal facilities can must also recognize that the distorted • It is difficult to fulfill the requirement be delayed until after the reactors a1 e public perception is not only a technical of proven technology and references. taken out of service. In the meantime, or technocratic question, but largely an • The main suppliers are often reluctant some interim investments must be made. emotional, social and political issue to include such domestic sub-deliveries related, in Finland as in so many other in their scope of responsibility. The practical measures already taken by countries, to credibility and confidence, TVO include responsibility, attitudes and misguided In our nuclear projects the domestic • construction of interim storage for all information. In fact, the question is deliveries were relatively extensive, even the spent fuel arisings during the life­ closely related to the debate on the long­ to the primary circuit. The supplies also time of the existing reactors term future of our society in its entirety. succeeded technically very well. The • acquisition of necessary transportation economical results, however, were not equipment To ensure that nuclear power will not be the best possible as the heavy develop­ phased out in the ongoing turmoil, the ment costs had to be recovered from a • preliminary design studies of an technical' background and safety must, of short series. The balance was somewhat encapsulation facility course, lie on solid grounds and be fully improved when the Finnish industry was • preselection of sites for the spent fuel in order. Possible deficiencies must be able, directly and through a joint market­ repository rectified immediately in an attempt to ing organization, to sell systems and • accumulation of funds for these future leave the door open for further exploita­ components to some other countries as expenses. tion of nuclear energy. well. These measures provide a solid technical A severe nuclear accident now is simply Fuel cycle policy background but are also necessary for not tolerated. The probability of a core Defining the fuel cycle policy is an building public confidence in nuclear meltdown must be brought to w-s or essential part of the nuclear power prog­ power. Moreover, they would furnish below per reactor year for all reactors. A adequate data and experience for major release would then have a probabil­ ramme. The very first principal question 6 relates to whether the country (utility) evaluating the fuel cycle cost component ity of less than I0- . takes the responsibility over each fuel in any future nuclear power plant cycle stage or whether it chooses an ordering, should this become again We are convinced that there is every integrated supply of fuel and of associ­ possible. reason to uphold optimism in the longer ated services. The two Finnish utilities, term. Eventually, other means of electri­ IVO and TVO, have chosen different Energy outlook world-wide city supply, such as coal-fired plants, will approaches in this respect. As the world continuously strives to be judged in a comprehensive manner, maintain economic growth, the total and the nuclear energy will make a come­ Of course, a long-term fuel supply energy demand on a world-wide scale back. Until then we have to maintain our contract with one single vendor mini­ will continue to increase. Despite gradual ability, know-how and resources. 0 mizes the direct involvement of the utility saturation in the industrialized countries, in various fuel cycle stages. The major the needs of the developing countries concern is whether such an arrangement unavoidably lead to higher demand for is flexible enough and takes technical energy. It also seems most evident that development and price changes into electricity demand continues to grow USA. NRC:n tarkastajat loysivat consideration. This scheme can be made steadily during the next decades in in­ nukkuvia operaattoreita Peach Bot­ attractive if it covers the back-end as dustrialized countries. tom -ydinvoimalaitoksen toisen yksi­ well, and if the spent fuel can be sent kon valvomosta. Yksikko maarattiin back to the fuel vendor. This is the case According to recent studies, for example pysaytettavaksi 36 tunnin kuluessa, for IVO. those reposted to the World Energy koska ilmeni, etta nukkumistapauksia Conference, it is forecasted that the use on esiintynyt viiden kuukauden ajan Even in this minimum IVO scheme the of coal will increase drastically in the ja kayton johto on ollut asiasta tie­ country or utility operating nuclear long term and especially after the turn of toinen. Peach Bottomin toinen yksik­ power plants must assume responsibility the century. This stems from the rather ko on parhaillaan vuosihuollossa. for fuel specification and in-core fuel gloomy perspective as regards new energy Voimayhtiolta on pyydetty selvitys management, storage, inspection and sources. The transition time over to new seitseman paivan kuluessa siita, kuin­ investigation of fuel failures, transport major energy sources seems to be much ka se aikoo varmistaa laitoksen tur­ and safeguards. longer than expected. vallisen kaytOn lupaehtojen mukaises­ ti. Selvityksen hyvaksynta on yksikoi­ The other Finnish utility TVO has chosen Under these circumstances all available den kaynnistysten edellytys. to pursue a far more diversified policy energy sources must be fully exploited. on the fuel cycle. It undertakes both long Especially industrialized countries should, NCR:n kirje 31.3.1987 term and short term contracts with fuel also in the future, use nuclear energy vendors in several countries and stockpile wherever it is possible.

18 ATS Ydintekniikka (16) 2/87 Heikki Raumolin, Perusvoima Oy

Kuulumisia PEVOsta

Perusvoima Oy jatkaa Tsher­ SaastOliekille ajon lisaksi kaynnistettiin PEVOn profiili informaatiotoiminnassa nobylin onnettomuuden jill­ selvitys, olisiko Tshernobylin onnetto­ on matala, mutta nakyvissii - ydinvoi­ muudella siita saatavien tietojen valossa maa ei tuputeta, siihen kypsytaan. keen siiiistoliekillii. Y dinvoi­ vaikutusta Suomeen suunniteltuihin lai­ man jatkorakentamiseen liitty­ tosvaihtoehtoihin. Luonnollisesti oli myos Teknillisen tyoohjelman tyot tehdaan viiii tietiimystii ja valmiuksia tarpeen selvittaa, kuinka lYOn ja TVOn IVOssa ja TVOssa. IVO huolehtii paine­ ydinvoimayhteistyota jatketaan ja mitka vesiteknologiasta ja TVO kiehutusreakto­ pidetiiiin yllii. Perusvoima ovat PEVOn tehtavat ja rooli uudessa reista. Tyoohjelmaan kuuluu nykyisten osakkaineen katsoo, ettii kun­ tilanteessa. laitosvaihtoehtojen yllapito, uusien laitos­ han nyt puheena olevat ratkai­ konseptien kehittaminen (ns. evoluutio­ Nama asiat selvisivatkin vuoden 1986 linjan advanced-laitokset) ja maailman­ sut turpeen ja hiilen polttami­ loppuun mennessa. Tshernobylin onnet­ markkinatilanteen seuranta. Vaikka tek­ sesta on tehty, palataan vielii tomuudesta saadut tiedot ja eri maissa ja nillisen tyoohjelman toista paaosa teh­ ydinvoimaan. kansainvalisissa jarjestOissa tehdyt selvi­ daankin IVOssa ja TVOssa, osallistuu sii­ tykset vahvistivat omassa piirissa tehdyn hen myos tutkimuslaitoksia. lapikaynnin tulokset. Onnettomuus ei Runsas vuosi on nyt vierahtanyt siita, osoittanut tarvetta muuttaa mm. periaa­ Tulevien vuosien tyoohjelmia laadittaessa kun Imatran Voima Oy ja Teollisuuden tepaatOshakemuksessa esitettyja arvioita keskeisia kysymyksia ovat, millainen lai­ Voima Oy katsoivat ajan kypsaksi ja pe­ tutkittujen kevytvesireaktoreiden turvalli­ tos aikanaan olisi rakennettava optimaali­ rustivat Perusvoima Oy:n toteuttamaan suudesta. Valitulla tiella voidaan jatkaa. sen tuloksen saavuttamiseksi (iso, pieni, ydinvoimayhteistyotaan. Perustamissopi­ uudet turvallisuusvaatimukset) ja mita pi­ musten mukaan PEVO on voimayhtiO, Osakkaiden kesken kaydyn lapikiiynnin taisi ennen rakentamispatttosta tehda, jot­ joka tekisi osakasyhtioille ydinvoimaa. tulokset olivat selkeat. Ydinvo.imah lisa­ ta rajalliset resurssit kaytettaisiin oikein. Sahko toimitetaan osakkaille omakustan­ rakentamisen tulevasta tarpeesta ollaan nushintaan. lYOn ja TVOn osuudet vakuuttuneita, PEVO jatkaa toimintaan­ Tulevaisuuden niikymiit PEVOssa ovat yhta suuret. sa. Sina aikana, kun toteutushanketta ei Tata kirjoitettaessa eduskuntavaalit on konkreettisena ole olemassa, tehdaan tar­ pidetty ja hallitusneuvottelut kaynnisty­ Viime vuoden maaliskuussa PEVO jatti peellinen tutkimus- ja selvitystyo IVOssa neet. Mitaan nopeita muutoksia koko­ valtioneuvostolle periaatepaatOshakemuk­ ja TVOssa. PEVO seuraa, valvoo ja naistilanteeseen ei ole ilmeisesti odotetta­ sen 1000 MW ydinvoimalaitoskapasiteetin koordinoi. PEVO ei lisaa resurssejaan. vissa. Vaikka PEVOssa ollaankin valmii­ toteuttamiseksi Suomeen joko yhtena tai ta kuin partiopojat kaynnistamaan uusi kahtena yksikkona. Hakemusta varten oli PEVOn henkilokunta hanke, nahdiian, etta toiminta on suunni­ selvitetty ja soveliaiksi havaittu seuraavat PEVOn konttori sijaitsee Voimatalossa, teltava pitkajanteisesti. painevesilaitokset: neuvostoliittolaiset Malminkatu 16, !VOlta vuokratuissa ti­ VVER-440 ja VVER-1000, ranskalainen loissa. Toimitusjohtajana on osa­ Kasvavan sahkontarpeen tyydyttamiseksi PWR 935 ja lansi-saksalainen KWU 1000 aikaisesti tekn. tri Anders Palmgren, va­ on Suomessa tehtava ratkaisuja. Turpeen seka ruotsalaiset kiehutusvesilaitokset ratoimitusjohtajana varat. Juhani Santa­ ja hiilen polttoon perustuvaa lauhdevoi­ BWR 710 ja BWR 75. Hakemuksen mu­ halma ja teknillisena johtajana dip!. ins. maa rakennetaan. Kunhan tarvittavat kaan muitakin soveliaita kevytvesilaitok­ Heikki Raumolin. Yrityksen rahaliiken­ paatOkset ja toimenpiteet niiden osalta sia olisi tarvittaessa loydettavissa. Vaih­ netta, kassaa, arkistoa ja sihteerintOitii on tehty ja saatu Tshernobylin onnetto­ toehtoisiksi sijaintipaikoiksi oli ilmoitettu hoitavat Sirpa Vertanen ja Merja Lahde. muuden vaikutukset paremmin mittasuh­ Loviisa ja Olkiluoto. teisiinsa, palataan viela ydinvoimaan. Sil­ PEVOn toiminta loin nahdaan, kuinka PEVO on etsikko­ Hakemuksen kasittelyn ollessa hyvassa aikansa kayttanyt. vauhdissa tapahtui huhtikuussa 1986 PEVOn tehtavana Tshernobylin onnetto­ muuden jalkeisessa valitilassa ovat: Tshernobylin onnettomuus. Kasittely jaa­ ATS:n konkarijasenet voivat verrata ti­ dytettiin PEVO:ssa. Samoin teki KTM. - selvittaa edellytyksia ja perusteita lannetta runsas parikymmenta vuotta sit­ Hanke siirtyi epamaaraiseen tulevaisuu­ ydinvoiman jatkorakentamiselle ten seuran perustamisvaiheessa vallinnee­ teen. - huolehtia ydinvoiman jatkorakentami­ seen. Vaikka paljon on muuttunut, joi­ seen tarvittavan tietiimyksen ja osaa­ tain yhtymakohtia Ioytyy. Vallitsee epa­ misen yllapitamisesta ja kehittamisesta tietoisuus tulevasta paiitOksesta. Silloisis­ Tshernobylin onnettomuuden vaikutukset ta lahtOkohdista onnistuttiin luomaan en­ Tshernobylin onnettomuuden tapahtuessa PEVOn toiminta voidaan jakaa seuraa­ natyskayttOkertoimia ajavat laitokset. oltiin eri laitosvaihtoehtoja selvittamassa viin osa-alueisiin: Nykyisten lahtOkohtien pitaisi olla useissa kuumeisella kiireella. Tavoitteena oli - teknillinen tyoohjelma kohdin selvasti paremmat. D paasta ratkaisuihin vuoden 1986 loppuun - periaatepaatoshakemuksen paivitys mennessa. Onnettomuuden jalkeen tuli sitten ensimmaiseksi tehtavaksi ajaa kes­ - yleiset edellytykset (lainsaadannon, keneraiset selvitystyot saastO!iekille. Ta­ turvallisuusmaaraysten ja kansainva­ ma tehtiin hylkaamatta mitaan laitosvaih­ listen sopimusten seuranta) toehtoa ja rikkomatta aikaisemmin tehty­ - informaatiotoiminta ja selvityssopimuksia ja toimeksiantoja. - PEVO-yhteistyon yllapito ja hallinto

ATS Ydintekniikka (16) 2/87 19 Anneli Nikula, TVO/Ydinjtitetoimisto

TVO:n kalliotutkimukset kaynnistyivat

Teollisuuden Voima Oy valitsi 8.4.1987 viisi aluetta, joilla tehdiiiin kallioperiitutkimuksia vuoteen 1992 mennessii. Huhti­ kuun aikana kiiynnistyiviit jo geofysikaaliset maanpintamit­ taukset Kuhmon Romuvaaras­ sa ja tutkamittaukset Hyryn­ salmen Veitsivaarassa. Sievin Kivijiirvenkankaalla, Kongin­ kankaan Kivetyssii ja Eurajoen Olkiluodossa tutkimukset atka­ vat piiiiosin vuonna 1988. Alu­ eiden valinta perustuu koko Suomen kattaneeseen geologi­ seen selvitystyohon, tutkimuk­ sia valvovien viranomaisten esittiimiin niikokohtiin sekii kuntien kanssa kiiytyihin keskusteluihin. HYRYNSALMEN VEITSIVAARA Teollisuuden Voima Oy sai taman vuo­ den maaliskuussa kauppa- ja teollisuus­ Graniitti ministerion lausunnon vuosina 1983-1985 tehdysta aluevalintaselvityk­ SlEVIN sesta. Lausunnossa todettiin, etta ''tehtya KIVIJARVENKANGAS alueseulontaa voidaan kayttaa lahtokoh­ Granodioriitti ·~ tana valittaessa kohteita alustaviin sijoi­ tuspaikkatutkimuksiin''. Sateilyturvakes­ KUHMON kuksen lausuntoon viitaten ministerio ROMUVAARA edellytti, etta "alustavissa sijoituspaikka­ Poryagneissi tutkimuksissa on mukana riittavan monta geologisesti vaihtelevaa aluetta".

Ministerion lausunnon mukaisesti TVO valitsi viisi aluetta, jotka edustavat geolo­ KONG INKANKAAN gisesti erityyppisia muodostumia (kuva KIVETT¥ 1). Hyrynsalmen, Sievin ja Konginkan­ Porjyyrigraniitti kaan alueet ovat graniitteja; Hyrynsal­ men Veitsivaara on arkeeista graniittia,

Sievin Kivijarvenkangas granodioriittia ja Konginkankaan Kivetty porfyyrigraniit­ tia. Kuhmon Romuvaara on Suomen vanhinta kalliota, pohjagneissia, ja Olki­ luodon kalliopera muodostuu seoskivesta eli migmatiitista.

Kuva I. Sijoituspaikkatutkimuksiin valitut alueet edustavat eri kivilajeja.

20 ATS Ydintekniikka (16) 2/87 Kuva 2. TVO:n kalliotutkimuksesta kerrottiin paikallisil/e asukkail/e kaikissa tutkimuskunnissa avatuissa kalliotutkimusnayttelyissii.

Kun naiden alueiden tutkimustulokset Tutkimuksiin tarvitaan alueiden maan­ linja-autokuljetukset nayttelyyn. Nain py­ valmistuvat ja mikali viranomaisten kan­ omistajien lupa ja TVO on jo sopinut rittiin tavoittamaan tutkimusalueiden la­ nanotot sita edellyttavat, valitaan kentta­ tutkimuksista maanomistajien kanssa. heisyydessa asuvat kuntalaiset. Hyrynsal­ tutkimuksiin tarvittaessa lisaa alueita. Tassi!. vaiheessa ei kunnan virallista kan­ men nayttely siirrettiin myohemmin pa­ taa tutkimuksiin tarvita, mutta Hyrynsal­ riksi paivaksi tutkimuspaikan lahikylan, Kenttiitutkimukset ovat jo kiiynnistyneet men, Sievin ja Konginkankaan kunnan­ Moisiovaaran koululle, jossa kavi n. 100 hallitukset seka Kuhmon kaupunginhalli­ kylalaista tutustumassa asiaan. Vappuun mennessa on Hyrynsalmen tus ovat ilmoittaneet myonteiset kantansa Veitsivaaran maapera kartoitettu tutka­ TVO:n tutkimuksiin. Yhteistyota kuntien TVO perustaa kuntiin toimipisteet niiden mittausten avulla. TVO:n toimeksiannos­ ja TVO:n valilla tarvitaan jo tutkimus­ vuosien ajaksi, jolloin tutkimukset ovat ta Imatran Voima Oy tekee tutkamit­ vaiheessa ja yhteisia kysymyksia kasitel­ kaynnissa. Kuhmosta ja Hyrynsalmelta tauksia noin kahdeksan neliokilometrin laan kuntien ja TVO:n valille perustetta­ on jo konttoritilat vuokrattu ja kenttatut­ alueella, 20-25 km matkalla. Tutkamit­ vissa erityisissa yhteistyoryhmissa. kimuksissa avustavien rakennusmestarin tauksen syvyysulottuvuus on noin 35 seka toimistonhoitajan haku on menossa. metria ja sen avulla paikallistetaan kallio­ Aluevalinnasta tiedotettiin kunnissa Tutkimusten on arvioitu tyollistavan kun­ peran pintaosan ruhjeita. Hyrynsalmelta nassa tutkimusvuosina 5-10 henkiloa, tutkamittauskalusto siirtyy Kuhmon Aluevalinnan julkistamisen yhteydessa kun myos valilliset vaikutukset huomioi­ Romuvaaraan. jarjestettiin lehdistOtiedotustilaisuudet va­ daan. D littujen alueiden sijaintikunnissa. Lisaksi Kuhmossa Suomen Malmi Oy tekee geo­ kuntalaisten informoimiseksi avattiin fysikaalisia maanpintamittauksia. Nama naissa kunnissa julkistamista seuranneena mittaukset puolestaan toteutetaan Kuh­ paivana TVO:n uusi kalliotutkimusnayt­ mon jalkeen Veitsivaarassa. tely (kuva 2). Nayttely oli avoinna viikon ajan ja kavijoiden maara vaihteli eri pai­ Samanaikaisesti kun ensimmaiset kentta­ vina ja eri paikkakunnilla noin kymme­ mittaukset kaynnistyivat aloitettiin Geo­ nesta sataan kavijaan paivassa. Vahiten logian tutkimuskeskuksessa alueista ole­ kavijoita oli Konginkankaalla ja eniten massa olevan geologisen aineiston kokoa­ Kuhmossa, jossa kavi runsaasti koululai­ minen. Toukokuun aikana alueiden maa­ sia tutustumassa tutkimuksista kertovaan ja kallioperasta otetaan pintanaytteita ge­ nayttelyyn. Hyrynsalmella ja Kuhmossa ologisiin maarityksiin. jarjestettiin tutkimusalueiden Iahikylista

ATS Ydintekniikka (16) 2/87 21 Antero Eniijiirvi, Imatran Voiman Siiiitio Tiedote, 25.2.1987

lmatran Voiman Saation apurahat ja stipendit 1987 lmatran Voiman Siiiitio on toi­ Dosentti Tapani Lahtinen 45.000 mk Lisensiaatti Perkolan lisensiaattityo on mintansa aikana jakanut apu­ - Pientaajuisten magneettikenttien vai­ "TMP-jauhatuksen teoreettinen ja ko­ rahoja yhteensii 1.607.500 mar­ kutukset kasvuun ja kehitykseen keellinen tarkastelu". Dipl.ins. Markku Miettinen 30.000 mk kan arvosta 69 kohteeseen. - Aluelampolaitoksen yhteydessa toimi­ Tyo on osin tehty Yhtyneiden Paperiteh­ Kun nyt jaettavat vuoden 1987 van kotimaista polttoainetta kaytta.van taiden tuotantolaitoksilla. Se on hyva esi­ apurahat 440.000 markkaa 14 pienvoimalaitoksen tehomitoituksen ja merkki teollisuuden ja tutkimuslaitosten kayton optimointi yhteistyosta. Hierremassan valmistus on kohteeseen lisiitiiiin tiihiin, on suuri sahkonkuluttaja Suomessa. Sen apurahoja jaettu vuodesta 1982 Dipl.ins. Markku Orjala 30.000 mk merkitys tulee viela korostumaan. Tyo - Korkealampotilaisen savukaasun puh­ edesauttaa hierrejauhinten hyotysuhteen liihtien yli 2. 000.000 markkaa distusprosessin identifiointi prosessin parantamista ja itse hiertamisprosessin 83 energiatutkimushankkeelle. ohjaamiseksi ja saatamiseksi parempaa ymmartamista. Jauhatustapah­ Lisiiksi on nyt piiiitetty jakaa Fil.lis. Helmi Risku-Norja 30.000 mk tumaa on kuvattu ensimmaista kertaa eri­ - Geoterminen energia - tulevaisuuden koisnopealla kameralla. SiiiitiOn ensimmiiiset jatko­ energiamuoto? (Alustava selvitys kayt­ opintopalkinnot. Tiimii tarkoit­ tomahdollisuuksista Suomessa) Tyon tuloksia on hyodynnetty kaytannos­ taa tunnustuspalkintoa Siiiition Dipl.ins. Tuula Ruokonen 30.000 mk sa jauhinten suunnittelussa seka niiden kayton saadossa. toimialuetta energiatietiimyksen - Vikadiagnoosimenetelmien kehittami­ nen (jatko-opinnot yhdysvaltalaisessa lisiiiimistii ansiokkaasti edistii­ yliopistossa) Kumpikin jatko-opintopalkinnon kohde neelle viiitoskirja- tai lisensiaat­ tayttaa hyvin palkinnolle asetettavat kri­ Dipl.ins. Antti Suontausta 15.000 mk teerit. Tyot sisaltavat selvaa uutuusarvoa tityolle. - Epatahtikoneen mallintamisen kehitta­ ja edistavat energiatietamyksen lisaamis­ minen ta. Ne ovat Suomen tarpeisiin sopivia ja Professori Seppo Ylasaari 75.000 mk ilmentavat ansiokkaalla tavalla tekijoi­ APURAHAT - Sahkokemiallisen ·hapenpoistomenetel­ densa luovaa panosta. 0 Vuoden 1987 apurahan saaneet tutkijat man kehittaminen tai tutkijaryhmat: Tutkija Jouko Hepola 26.000 mk Suurin yksittainen apuraha myonnetaan - Rikin pidattaminen kalkki-injektiolla professori Seppo Ylasaaren tyoryhmalle Kalkkikivien reaktiivisuuden tutkimi­ ajankohtaiseen tutkimushankkeeseen sah­ nen kokemiallisen hapenpoistomenetelman kehittaminen. Tekn.tri Hannu Hanninen 20.000 mk - Reaktoripaineastiaterasten vasymis- ja PALKINNOT murtumiskayttaytyminen todellisia reaktoriolosuhteita simuloivissa olo­ Imatran Voiman Saation ensimmaiset suhteissa (osallistuminen kansainvali­ jatko-opintopalkinnot ansiokkaista jatko­ siin tutkimusprojekteihin) opinnaytetOista on paatetty jakaa teknii­ kan tohtori Peter Lundille ja tekniikan li­ Apul.professori Timo Kalema 35.000 mk sensiaatti Markku Perkolalle. Kumpikin - Varaavan lattialammityksen mitoitus­ palkinto on maaraltaan 15.000 markkaa. perusteet ja kayttOmahdollisuudet ra­ kennusten lammityksessa Tohtori Lundin vaitOskirjatyon aihe on Fil.kand. Esko Kauppinen 8.000 mk "Studies on solar heating systems with - Palamisaerosolien hiukkaskokojakau­ long-term heat storage for northern high mien mittaus (jatko-opiskelu yhdysval­ latitudes". talaisessa yliopistossa) Professori Risto Keskinen 25.000 mk Tekija on kytkeytynyt mukaan mm. Suo­ - Suomen Energiatekniikan Historia men ensimmaiseen laajamittaiseen aurin­ (julkaisun viimeistely) koenergian hyodyntamiskokeiluun Kera­ valle rakennettuun asuntoalueeseen. Tut­ Tekn.tri Eino Kiukaanniemi 20.000 mk kimuksellaan tekija on osoittanut ansion­ - Turvetuotannon ohjauslogiikan ja op­ sa asiantuntijana aurinkoenergian hyo­ timoinnin kehittaminen dynnettavyytta Suomessa koskevissa asi­ Fil.lis. Markku Kulmala 51.000 mk oissa. Alueella tehdyt mittaukset ovat jal­ - Aerosolihiukkasten kaukokulkeutumi­ keenpain osoittaneet tekijan laskelmat nen ja depositio paikkansapitaviksi.

22 ATS Ydintekniikka (16) 2/87 Holkeri l:n teesit

Uuden hallituksen ohjelmassa Yleissivistavaa koulua kehitetaan kiinnit­ suhtaudutaan varsin myontei­ tamalla huomiota lukion opetussuunnitel­ mien joustavuuteen ja tuntikehyksen riit­ sesti teknologiseen kehitykseen tavyyteen. Esikoulua kehitetaan. Amma­ Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka ja tutkimus- ja tuotekehitys­ tillisen koulutuksen joustavuutta lisataan Teollisuuden kilpailuedellytyksia paranne­ tyohon luvataan lisiiiintyviiii ja parannetaan sen mahdollisuuksia kor­ taan vahvistamalla yritysten tutkimus- ja keakoulukelpoisuuden antavana koulutus­ kehitystoimintaa, koulutusta ja markki­ panostusta. Seuraavassa julkai­ vaylana. Kehitetaan toisen kotimaisen nointia. Teknologian kehittamiskeskuksen semme lyhentiimiittomiinii uu­ kielen opetusta kaksikielisille lapsille. voimavaroja lisataan. den hallitusohjelman energia­ Aikuisten opiskelumahdollisuuksia paran­ Hallitus parantaa tyovoimavaltaisten yri­ politiikka, koulutus-, tiede- ja netaan. Koulutuksen kehittamiseksi selvi­ tysten asemaa uudistama!la nykyisin tutkimuspolitiikkaa sekii tetaan yritysten sisaisten ja valisten rahoi­ palkkaperusteisina kerattavien sosiaalitur­ teollisuus- ja elinkeinopolitiik­ tusjarjestelmien toteuttamista ja aikuisten vamaksujen rahoitusjarjestelmaa. opintotuen kehittamista. Aikuisten am­ kaa koskevat luvut. matillisen taydennyskoulutuksen tarjon­ Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kotimaisen taa laajennetaan ammattien sisallon ja kauppamerenkulun toimintaedellytysten Energiapolitiikka ammattirakenteen muutosten vuoksi. parantamiseksi. Hallitus harjoittaa sellaista energiapoli­ tiikkaa, joka turvaa energiahuollon jat­ Rakennemuutosten tukemiseksi ja uusien Hallitus huolehtii valtionyhtioiden paa­ kuvuuden ja teollisuuden perusvoiman tyopaikkojen synnyttamiseksi lisataan omahuollosta riittavin osakepaaomasijoi­ hairiottoman ja edullisen saannin. Ener­ tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan seka tuksin. Yhtioiden tulee toimia kannatta­ giahuolto turvataan edistamalla monipuo­ koulutukseen tarkoitettuja maararahoja. vasti ja suorittaa tehdyille sijoituksille lista ja hajautettua energiatuotantoa. Rahoitus suunnataan tasapainoisesti osinkoa. Selvitetaan eraiden valtionyhti­ perus- ja soveltavaan tutkimukseen. Kor­ oiden mahdollisuudet hankkia lisarahoi­ Energian saastamista edistavia toimenpi­ keakoulujen voimavaroja ja toimintaa tusta yksityissektorilta. teita ja energia-alan tutkimusta lisataan. kehitetaan painottamalla erityisesti tutki­ Erityista huomiota kiinnitetaan uusien mustoimintaa ja tieteellista jatkokoulu­ Erityista huomiota kiinnitetaan pienen ja energialahteiden tutkimukseen, saastOtek­ tusta ottaen huomioon molempien kieli­ keskisuuren yritystoiminnan toimintaedel­ niikan kehittamiseen ja energiatuotannon ryhmien tarpeet. Korkeakoulujen itsenais­ lytysten ja tyollistamismahdollisuuksien turvallisu u teen. ta paatosvaltaa lisataan. parantamiseen seka kehitysongelmiin.

Fossiilisten polttoaineiden kaytOn lisaan­ Edistetaan tulevaisuudentutkimusta ja Kilpailun lisaamiseksi ja markkinameka­ tyessa kiinnitetaan erityista huomiota selvitetaan mahdollisuudet erillisen tule­ nismin toimivuuden parantamiseksi uu­ rikki- ja typpipaastOjen vahentamiseen vaisuudentutkimusyksikon perustamiseen. distetaan kilpailulainsaadantoa ja hinta­ suosimalla ymparistOystavallista prosessi­ valvontajarjestelmaa. Monopoliaseman ja suodatustekniikkaa, entista puhtaam­ Suomen Akatemian maararahoja lisa­ kayttaminen kilpailuetujen hankkimiseen pia polttoaineita seka tehostamalla toi­ taan. Teknologian kehittamiskeskuksen markkinoilla torjutaan. menpiteita haitallisten paastojen alenta­ rahoittamien teknologiaohjelmien toteut­ miseen tahtaavien kansainvalisten sopi­ tamista jatketaan. Kansallisesti tarkeiden Hallitus antaa esityksen arvopaperikau­ musten aikaansaamiseksi. tiede- ja teknologiaohjelmien kuten bio­ paa koskevaksi lainsaadannoksi. Yritys­ tekniikan, toteuttaminen aloitetaan. Tie­ ten mahdollisuuksia oman paaoman Energiayhteistyota Neuvostoliiton ja Poh­ teen ja tekniikan kansainvalista yhteistyo­ muodostamiseen ja rahoitusrakenteen joismaiden kanssa kehitetaan ja maakaa­ ta lisataan. vahvistamiseen parannetaan. Osakesaas­ sun kayttOmahdollisuuksia parannetaan tamisen yleistymista edistetaan. 0 ja laajennetaan. Tyoelaman, ymparistOn seka kansalaisten elinolosuhteiden parantamiseksi teknolo­ Uusia ydinvoimaloita ei rakenneta. Ny­ gian arviointiin ja tutkimukseen kiinnite­ kyisten voimaloiden tuottamien ydinjat­ taan erityista huomiota. teiden kasittelya koskevaa tutkimus- ja selvitystyota tehostetaan. Opiskelijoiden opintotukea parannetaan perustoimeentulon turvaavaksi etuudeksi. Koulutus, tiede ja tutkimus Tutkijakoulutuksen ja -uran edistamiseksi Muuttuvassa maailmassa ja arvojen mur­ perustetaan tutkijan toimia seka laajenne­ roksessa kulttuurin merkitys kasvaa. Hal­ taan opintotukea tutkijakoulutukseen. lituksen kulttuuripoliittiset lahtOkohdat ovat kansallisen kulttuurin rakentaminen Helpotetaan naisten mahdollisuuksia osal­ ja pyrkimys hallittuun kansainvaliseen listua ammattiuraa edistavaan aikuiskou­ yhteistyohOn. lutukseen seka etenemista tutkijauralla.

ATS Ydintekniikka (16) 2/87 23 Pekka Lehtinen, STUK

Lyhyesti maailmalta

Aihevalinnat ovat Pekka Lehti­ Tutkimusaiheiden ja Widen vaheneminen Neuvostoliitto ei toteuta Tshernobyl 5 ja sen, puh. 616 7247. Palstalla ovat paallimmaiset huolenaiheet talla jul­ 6 -yksikkoja, ilmoittaa atomienergian hy­ kisrahoitteisella keskuksella, joka on pe­ vaksikaytOn valtionkomitean puheenjoh­ julkaistaan uutismaisesti tietoja rustettu vuonna 1952. Se oli alkuvuosi­ taja Petrosjants. Sen sijaan kolme muuta ydinvoima-alan yleisistii ja tur­ kymmenina PWR-teknologian johtava RBMK-projektia, Smolensk, Kursk ja lg­ vallisuuteen liittyvistii tapahtu­ kehittaja. Nykyisin mm. ydinjatteiden ka­ nalina, rakennetaan valmiiksi suunnitel­ mista. sittelymenetelmien kehittaminen on kes­ mien mukaisesti. kuksen toimialaa. HenkilostOn maara on Nucleonics Week April 30, 1987 1300 ja keski-ika on 55 vuotta. Nucleonics Week 12.3.1987 Loviisa 1 on ollut kaytOssa 10 vuotta. Saksan Liittotas::tvallan Brokdorfin ydin­ voimalaitoksen turbogeneraattorin asen­ Yksikko kytkettiin ensimmaisen kerran Belgian Doel-ydinvoimalaitoksella maalis­ valtakunnan verkkoon 8.2.1977. nustyo on valmistunut. Turbogeneraattori kuun 23. paivana alkanut lakko jatkuu on 1330 MW tehollaan maailman suurin Voimaviesti 1/1987. edelleen. Ydinvoimalaitoksen 800 tyonte­ lajissaan. kijasta noin 600 on lakossa paremman palkan saamiseksi ja ylimaaraisen kayttO­ ATW News, March 1987 Loviisa 2:n ensimmainen sopimuksen mu­ vuoron perustamiseksi. kainen kaytetyn polttoaineen palautuskul­ Laitoksia kaytetaan nyt lahinna insinoori­ Saksan Liittotasavallan KraftWerk Uni­ jetus Neuvostoliittoon tapahtuu touko­ kunnan voimin. Laitoksen neljasta yksi­ kuun kolmannella viikolla. Kyseessa on on, KWU, organisoidaan tulevan loka­ kosta on kaksi jouduttu ajamaan alas, kuun alussa Siemensin alayksikoksi. Sie­ reaktorista vuonna 1981 poistettu jotta saataisiin hengahdystauko ylirasittu­ alkulatauspolttoaine-era, jonka paino on mens on omistanut KWU:n vuodesta neille tilapaiskayttajille. Hollannin viran­ 1977 lahtien. 18 tonnia. Era pakataan viiteen kuljetus­ omaiset ovat ilmaisseet huolestumisensa sailioon. Yhdistetty maantie- ja junakul­ Doelin kaytOn turvallisuudesta lakon Nuclear Engineering International, March jetus on viides laatuaan ja se tehdaan ai­ aikaan. 1987 kaisempien kuljetusten tapaan. Sateilytur­ vakeskus valvoo kuljetusta. Nucleonics Week, April 23, 1987 IVO:n ilmoitus 13.4.1987 Saksan Liittotasavallan Kalkar 308 MW Ruotsin Barseback-ydinvoimalaitoksella hyotOreaktorin kayttoonotto siirtynee 26.4. tapahtuneessa mielenosoituksessa vuoteen 1988. Reaktorissa on joitakin sa­ mankaltaisia ominaisuuksia kuin Tsher­ Suomalainen Neles Oy neuvottelee neu­ pidatettiin kuusi henkiloa, jotka ehtivat nobylin yksikoissa. Tehokerroin on posi­ vostoliittolaisen Minenergomaskin kanssa kiiveta laitosta ymparoivan verkkoaidan Neles-venttiilien toimittamisesta maan yli. Poliisi pystyi estamaan useammat yli­ tiivinen, todennakoisyys eksotermiseen ydinvoimalaitoksille. Koe-erasta on jo kiipeamiset. kemialliseen reaktioon on suuri johtuen sovittu. natriumista, toisiaan varmentavien turva­ Nucleonics Week April 30, 1987 jarjestelmien ja sahkojarjestelmien suun­ Nucleonics Week April 30, 1987 nittelu on puutteellinen ja suojarakennus Ruotsi ja Neuvostoliitto kaynnistavat on mitoitettu vain 0,25 barin ylipaineelle. neuvottelut ydinvoimalaitosonnettomuu­ Nucleonics Week April 9, 1987 Tsekkoslovakian Duhovany 3 VVER den aikaisesta ilmoittamisesta ja tiedon­ 440-yksikko kytkettiin askettain ensim­ vaihdosta sopimiseksi. Ruotsalaiset toivo­ maisen kerran verkkoon. Kyseessa on vat paasevansa samanlaiseen sopimuk­ Saksan liittotasavalta ja Neuvostoliitto maan seitsemas laitosyksikko. seen, jonka Suomi ja Neuvostoliitto solmivat 22. toukokuuta sopimuksen sak­ Nucleonics Week 18.12.86 solmivat. salaisten osallistumisesta VVER-laitosten Nucleonics Week 12.3.1987 backfitting-korjauksiin. Kyseessa olisi re­ aktorin jaahdytysjarjestelmien (ECCS) Tsekkoslovakian Mochovce 1 ja 2, parantaminen ja "kuplailutorni"­ VVER 440-yksikkojen reaktorin kunnon­ Neuvostoliiton lgnalina 2 1500 MW tyyppisen suojarakennuksen ulospuhallus­ valvontajarjestelmien toimittajaksi on va­ RBMK -yksikon koekaytto on aloitettu. jarjestelman toimittaminen VVER littu KWU Saksan Liittotasavallasta. Yksikko edustaa teholtaan suurinta kay­ 440-laitoksille. Saksalaiset ilmoittavat Tsekkoslovakia maksaa hankinnan aina­ tOssa olevaa reaktorityyppia, samaa kuin vastaavansa itse suuresta osasta kustan­ kin osaksi Skoda-konsernin valurauta­ mm. Tshernobylin ja Leningradin 1 000 nuksia halutessaan varmistua siita, etta tuotteilla. MW yksikot. (lgnalina sijaitsee Riikan neuvostoliittolaisten reaktorionnettomuu­ Nucleonics Week 12.3.1987 etelapuolella noin 500 km etaisyydella det eivat hidasta maan omaa ydinvoi­ Helsingista. Se ei kuulu Suomen ja Neu­ maohjelmaa. vostoliiton valisen onnettomuusilmoitta­ Nucleonics Week April 30, 1987 Belgia. Euroopan vanhin rauhanomaisen missopimuksen tietojenvaihto-osan pii­ ydintutkimuksen keskus, CEN, Centre riin.) lgnalina 1 kaynnistettiin vuonna for Nuclear Studies, Mol:n pienessa kau­ 1984. Se on samantehoinen kuin nyt USA:n Hanford N-reaktori on grafiitti­ pungissa on olemassaolovaikeuksissa. kaynnistetty 2-yksikko. moderoitu ja siina ei ole suojarakennus­ "Kuka tarvitsee nykyisin neuvoja ydin­ Nuclear Engineering International, ta. Tshernobylin onnettomuuden jalkei­ reaktorin rakentamiseen?", kysyy kes­ March 1987 sien selvitysten tuloksena on DOE maa­ kuksen johtaja Severin Amalenckx. rannyt suoritettavaksi 50 miljoonaa dolla-

24 ATS Ydintekniikka (16) 2/87 ria maksavan parannusohjelman. Syda­ !e. Pillerien jako kuuluisi viranomaisille, men hatajaahdytys, hataohjauspiste, eris­ mutta Ontario Hydro katsoo toimenpitei­ Italian kaikki kolme ydinvoimalaitosta tysjarjestelma, vedynpolttojarjestelma ja den kasvattavan yleison luottamusta yh­ seisovat. Ydinsahkon osuus maan koko­ koulutus ovat muutosalueita. tii:in ydinvoimatoimintaa kohtaan ja se naissahkontuotannosta on ollut noin 3,8 Nucleonics Week 18.12.86 haluaa "goodwill" -mielessa vastata ai­ o/o. Latina ja Caorso ovat seisseet syksys­ heutuneista kustannuksista. ta 1986 lahtien ja Trino Vercellese pysay­ Nucleonics Week April 2, 1987. tettiin maaliskuun 28. paivana vuosihuol­ USA:n Packaging Specialties Inc. on ke­ toon ja "back fitting" -taydennyksia var­ hittanyt nelikulmaisen jatetynnyrin. Tyn­ ten. Trino Vercellese on 270 MW PWR nyri soveltuu pinottavaksi 200 litran stan­ Westinghouse -yksikko, joka kaynnistet­ Kanadalaisten 2 MW -tehoinen Slowpoke darditynnyreiden kanssa. Sen tilavuus on kaukolamporeaktori kaynnistettiin touko­ tiin vuonna 1964. 260 litraa. Jatevarastoihin sopii 3 090 lit­ kuun aikana. Slowpoke-tyyppia mainos­ Caorson laitos taas on ollut kaynnistys­ raa enemman jatetta neliskulmaisia tyn­ tetaan turvalliseksi, pienitehoiseksi ja tay­ valmiudessa noin kuukauden ajan, mutta nyreita kaytettaessa. sin suojatuksi sydamen sulamista vas­ Tshernobylin jalkimainingit pitavat sen Nuclear News, March 1987 taan. Slowpoke-reaktorit ovat ihanteelli­ pysaytettyna. Laitos on 870 MW BWR AMN Cetso -yksikko, joka kaynnistettiin sia arktisten olojen !ammon- ja sahkon­ tuottajia. 10 MW -tehoinen yksikko riit­ vuonna 1978. Viranomaiset vaativat mm. USA:n LaCrosse 55 MW BWR Allis taa 500 kodin tarpeisiin. seismisten riskien selvittiimista, inhimillis­ ten virheiden turvallisuusmarginaalin to­ Chalmers -yksikko on paatetty poistaa Nucleonics Week April 30, 1987 kayti:ista lopullisesti toukokuun 1987 puo­ teamista, suojarakennuksen inertoinnin livalissa. Kyseessa on USA:n kuudes kay­ parantamista, A TWS-verifiointia ti:ista poistettava yksikko. Muut ovat (Anticipated Transient Without Scram) ja Dresden 1, Fermi 1, Rumbold Bay 3, Ranskan Superphenix 1240 MW hyotore­ varmistumista jatehuollon suunnittelun Indian Point 1 ja Peach Bottom 1. La­ aktorin jaahdytteena kaytetaan sulaa nat­ etenemisesta, pelastusvalmiuden paranta­ Crossen kayti:istapoiston syyt ovat hiililai­ riumia. Primaaripiirissa on havaittu pai­ misesta ja tiedottamisen tehostamisesta. tosten edullisempi sahkon hinta, nousseet kallistamaton vuoto, jonka suuruus on IAEA:n OSART on meneillaan kayttokustannukset, pieni sahkonkulutuk­ noin 20 m' kuukaudessa. Vuotokohdaksi Caorsossa. sen kasvu ja sahkontuotannon ylikapasi­ arvellaan joko polttoainerumpua ympa­ Latina on grafiittimoderoitu kaasujaah­ teetti alueella. LaCrosse otettiin kayttoon roivan astian hitsi tai natriumin sisaan­ dyttiminen Magnox-yksikko. Laitos vuonna 1967. pumppausputken hitsi. Vuototila on typ­ kaynnistettiin vuonna 1963 ja se seisoo pitaytteinen. Vuoto on korjattava vii­ nyt palojarjestelmien ja jaahdytysjarjes­ Nucleonics Week, April 30, 1987 meistaan ennen kuin polttoainerumpuun telmien parannustoiden vuoksi viela aina­ siirretaan reaktorista poistettavaa poltto­ kin kuukaucten ajan. ainetta kuluvan vuoden loppupuolella. Kanada. Toronton lahella sijaitsevan suu­ Nucleonics Week 2.4.1987 ren Pickering-ydinvoimalaitoksen omista­ Korjaamista helpottaa se, etta natrium ei jayhtio Ontario Hydro jakaa 400 000 jo­ ole viela radioaktiivista. dipilleria seudun kouluihin, sairaaloihin, Nucleonics Week April 9, 1987 Alankomaiden Borssele 480 PWR­ poliisiasemille ja pelastuspalveluyksikoil- yksikolle lokakuussa 1986 tehdyn OSART-tarkastuksen seurauksena valva­ man miehitysta nostetaan yhdella kaytto­ miehella neljaan. Lisaksi laitoksen koko henkilostOn maara kasvaa 50:lla 260:ccn. Kaytti:ikustannuksia aiheutuu noin 10 miljoonan markan lisays vuosittain. Nucleonics Week, April 23, 1987

Espanjan Aldeadavila de Riberan -kyW.n asukkaat ovat nousseet vastarintaan a!ueelle ehdotetun kaytetyn ydinpoltto­ aineen loppusijoituslaboratorion pcrusta­ mista vastaan. Asukkaat pelkiHivi\t, etta tutkimukset voivat johtaa loppusijoitus­ laitoksen perustamiseen paikkakunnalle. Enresa vakuuttaa, etta kokeilut civil! joh­ da loppusijoituslaitoksen pcrustamiseen. Nucleonics Week April 30, 19R7

Unkarin viides ja kuudes yksikkii l'aksin ydinvoimalaitoksella tulee olemaan VVER 1000 tyyppia, koska VVER 440 tyyppiin tehty suojarakcnnus tulisi liian kalliiksi. Kuubassa toteutetaan kuitcnkin suojarakennuksellisia VVER-440 yksikkii­ ja. Paksin varatoimitusjohtaja Szabo mainitsee suomalaisen NOKIA:n toimit­ tavan heille laitossimulaattorin vuonna 1988. Loviisan yksikk6jcn kllyWstll, tur­ vallisuudesta ja kunnossapidosta saadut tiedot ovat hyi:idyllisill uusia yksikl\itll Chinese Nuclear Societyn (CNS) edustajat vierailivat Suomessa 30.5.-8.6.1987. Vierailun aikana al­ suunniteltaessa. lekirjoitettiin yhteistyosopimus A TS:n ja CNS:n valilla. Kuvassa vasemmalta oikeal/e rva Yang Hui­ ming, projessori Jiang Shengjie (CNS:n puheenjohtaja), Xu Honggui ja Geng Zhan-Xiu. Vierailusta Nucleonics Week 18.12.86 enemman seuraavassa A TS:n numerossa. Joukkoju/kaisu

ISSN-0356-0473 1987