3/2013

Nuoren maanmittarin tarina

Rovaniemen jälleenrakennusaika

Maa- ja luonnonvaraoikeuksien ­hyvä hallinta

ENERGIZING URBAN ECOSYSTEMS (EUE) – Ajatuksia ohjaava tekeminen

sisältö 3/2013

5 Ari Laitala (pääkirjoitus) PÄÄKIRJOITUS | S. 5 Homepilkuista kasvoi häpeätahra • Ajatuksia ohjaava tekeminen ”Valitettavan pieni osa kuntien peruspalveluista voidaan 6 Pekka Lehtonen järjestää taivasalla.” Nuoren maanmittarin tarina 10 David Palmer ja Anni Arial EUE – AJATUKSIA OHJAAVA Ensimmäiset kansainväliset ohjeistot TEKEMINEN | S. 20–36 MAA- ja luonnonvaraoikeuksien ­hyvään hallintaan Artikkelisarja kaupunkikehit- 13 JARRUMIES tämisen nykyisistä ja uusista haasteista EUE (Energizing 14 Kaarlo Kantola Urban Ecosystems) -tutki- Rovaniemen jälleenrakennusaika mushankkeen puitteissa. 20 Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Markku Markkula, Hankkeen tutkimusalueet Lars Miikki, Juha Hyyppä, Pentti Launonen sijoittuvat monelta osin maan- Monialaisesti ratkaisuja kaupungistumiseen mittareiden tontille. ­Toisaalta 23 Kari Mikkelä, Lars Miikki, Hannu Hyyppä, Juho-Pekka Virtanen, voidaan kysyä, mikä on Marika Ahlavuo ­meidän toiminta-aluettamme. Tilat yhteiskäyttöön – Urban Mill 26 Hannu Hyyppä, Juho-Pekka Virtanen, Marika Ahlavuo, Tommi Hollström, JARRUMIES | S. 13 juha Hyyppä, Markku Markkula, Lingli Zhu, Markus Holopainen ”Sellaisiin lupauksiin, että Osallistuminen uusiksi 3D-virtuaalimaailmoilla organisaatio hoitaisi jotain, ei pidä kenenkään uskoa.” 28 Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Tommi Hollström, juha Hyyppä, Markku Markkula, Matti Kurkela, Kauko ­Viitanen, Lingli Zhu, Jussi Lehtinen, Tapani Honkanen, Markus­ Holopainen MATTI HOLOPAINEN | S. 40 Rakennetun ympäristön suunnitteluun ”Onko datan avaaminen Mittatarkkaa virtuaalisuutta ­Suomessa tuonut lisää työ- 31 Matti Kurkela, Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä, paikkoja ja verotuloja?” Marika Ahlavuo, Petri Rönnholm Visualisointi, muotoilu ja maanmittausosaaminen HARAVA-PALVELU | S. 42 RAkennetun ympäristön suunnittelussa ”Tällöin päätöksiä voidaan 34 Marika Ahlavuo, Hannu Hyyppä, Markku Markkula, Juha Hyyppä tehdä demokraattisemmin ja Valttina kansainvälisyys perustellummin.”

40 Matti Holopainen HÄRKÄÄ SARVISTA | S. 53 kuntien paikkatietopalvelusta ratkaisuja kunnille, ”Mene ja myy kaikki mitä valtiolle ja yrityksille ­sinulla on ja seuraa minua.” 42 Kaarina Vartiainen Harava – kekseliäs vaikuttamisen väline MAANMITTAUSTA 44 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA TALLENTAMASSA | S. 44 ”Alkuperäisen asiakirjan kanssa 45 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN ei niin vaan saanut lähteä 46 Markku Markkula seikkailemaan.” Uusia säädöksiä 47 Erkki-Sakari Harju Maankäyttö 120 vuotta kARtografian historian kansainvälinen konferenssi sitten | S. 45 Helsingissä ”Juvelius pyysi pöytäkirjaan 48 UUTISIA pantavaksi, että hän ei ole saanut mielipidettään päähän 53 HÄRKÄÄ SARVISTA puhua.” 54 iN MEMORIAM 55 RESUME 56 PALVELUHAKEMISTO

Kustantajat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu-­ ja ­opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY www.maankaytto.fi • Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh. 040 546 3806. Kansi: Salli-Maija Lahtinen huolehtii yhteisten alueiden osakasluetteloiden vahvistamisesta. Hugo Finnemanin maa- lauksessa kalastajat tuskin päällimmäisenä miettivät, millainen osuus heillä on vesialueeseen. Kuva Pekka Lehtonen. Do you need support, good advice or trusted partner to a fantastic voyage in the world of location and gis?

We guarantee you an access to a comprehensive setup of innovative know-how and services in the amazing elds of location and open data, location data management, location intelligence & analytics, service design and integration, location-based application development, user experience and outsourcing services. And we have extensive knowledge about land parcel identi cation systems. Read more at karttakeskus.

PART OF AFFECTO GROUP

UUTUUS: Täysin uusi Faro laserkeilain Faro Laser Scanner Focus 3D

• Pieni ja kevyt mittausratkaisu 3D-mittauksiin • Vaihe-eromittaukseen perustuva mittaus, säästää mittausaikaa 50% • Tarkkuus parempi kuin 2 mm • Mittausnopeus 976 000 pistettä/s • Sisäänintegroitu kamera • Eräaikainen jälkikäsittely

Kysy lisää Geostarista! p. 09-2532 5000

Geostar Oy Tulppatie 16–18 B | 00881 Helsinki | Puh. 09–2532 5000 | www.geostar.fi PÄÄKIRJOITUS I • Homepilkuista kasvoi häpeätahra

Keskustelu homekouluista on käynyt erityisen vilkkaana Kuntien peruspalvelut olisi hyvä tuottaa kuntalaisten terveyttä viime keväästä alkaen. Kysymyshän on keskustelunaiheesta, joka vaarantamatta. pulpahtaa aika ajoin pintaan. Lyhyen esilläolon jälkeen aihe jälleen Yhdessä suhteessa on oikeastaan hyväkin, että rahat korjaus- hautautuu, noustakseen esille jonkin uuden raflaavan tapauksen rakentamiseen ovat todella tiukassa. Mikäli rahaa olisi riittävästi myötä. Mutta onko tämänkertaisessa keskustelussa jotain uutta? (lue loputtomiin) korjaamista varmaan vaan jatkettaisiin entistä Saattaa ollakin? isommassa mittakaavassa: siitäkin huolimatta, että tunnetusti Ensinnäkin näyttää siltä, että ongelman mittasuhteet alkavat osa saneeratuista kohteista ei tule koskaan kuntoon. Mutta kun vähitellen konkretisoitua suurellekin yleisölle. Henkinen asetel- näin ei ole, on pakko ryhtyä synnyttämään uudenlaista ajattelua ma on tähän asti ollut se, että mediassa on nostettu esille niitä ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. huono-onnisia, joiden koulu tai päiväkoti on paljastunut ongelma- Yllättävän vähän on julkisuudessa puitu sitä, miten uusien kohteeksi. Nämä arpajaiset ovat kuitenkin nyt kasvamassa uusiin vahinkojen syntymistä voidaan estää. Tämä asia on tietysti vaikea mittasuhteisiin. Häviävä arpa osuu entistä useamman kohdalle. ja tylsäkin. Mutta ainakin laajempi ammatillinen debatti olisi hy- Eikä meno ota laantuakseen. Päinvastoin. väksi tällekin asialle. Rakennusteollisuus on kyllä katsonut itseään Näyttää nimittäin siltä, että asia alkaa tuntua jo ihan jokaisen peiliin ja harjoittaa korjausvelkaa käsittelevässä ROTI-raportissakin veronmaksajan kukkarossa. Homekoulut ovat yksi indikaatio ra- aiheellista itseruoskintaa. Asia ei kuitenkaan ole tällä hyvä eikä kennuskannan ns. korjausvelasta, jonka määräksi on arvioitu jopa näin yksinkertainen. Vain osa ongelmista selittyy rakennus- ja 50 mrd. euroa. Tästä toki vain osa sijoittuu kunnalliseen rakennus- rakennustapavirheillä. Oleellisessa roolissa on myös kiinteistön kantaan. Suurempi osa onkin sitten ihan omissa nimissä, ainakin asianmukainen käyttö ja viime kädessä ammattimainen ja fiksu omistusasujien kohdalla. Kokonaisuutena arvioiden korjausvelka kiinteistönomistus. Tässä kohtaa olemmekin jo tukevasti meidän henkeä kohden pyörii noin kymppitonnissa, vaikka se käytännössä ammattikuntamme tontilla. on jakautunut melko epätasaisesti. On selvää, että tällaisia sum- Parhaassakin tapauksessa menee vuosia, ennen kuin mitään mia korjausvelan hoitoon ei ole eikä tule. Pikemminkin näyttää laajempia ratkaisuja pystytään synnyttämään. Näyttää vääjäämät- siltä, että edes tilanteen huononemista ei pystytä pysäyttämään. tömältä, että ainoa ratkaisu piilee radikaalisti uusissa ajatuksissa. Tilanne pahenee siis entisestään ja näinhän on käynyt jo vuosia ja Niiden syntyminen varmaankin helpottuisi, jos kykenisimme uu- vuosikymmeniä. Juuri siksi tähän pisteeseen on tultukin. distamaan ensin ajattelutapaamme. Tätä odotellessa ehdotan, että Tärkeintä olisi aloittaa akuuteimmista tapauksista, lähinnä vaarassa olevien lasten ja nuorten tilannetta helpotetaan siten, päiväkodeista ja kouluista. Näissä täytyy ryhtyä välittömiin toimiin, että heidät siirretään pois riskikohteista. Kunnista löytynee esim. kuten joissakin kunnissa on tehtykin. Tässä kohtaa on kuntien virasto- tai muita tiloja, jotka saataneen jossain määrin taipumaan elinvoimaisuus oikeasti puntarissa. Tämä on yksinkertainen koulujen ja päiväkotien käyttöön. Vastaavasti riskikohteet muun- mittari: riittääkö kunnan päätöksentekokyky ja luottokelpoisuus neltaisiin asiasta vastaavien viranhaltijoiden käyttöön soveltuvaksi siihen, että ongelmakohteita aletaan korjaamaan. Valitettavan tai vaikkapa valtuustosaleiksi. pieni osa kuntien peruspalveluista voidaan järjestää taivasalla. Ja kyllä. Tämä ehdotus on tehty ihan tosissaan. II • Ajatuksia ohjaava tekeminen

Tässä lehdessä on mukana kuusi artikkelia, jotka Ammatillisista rajoista pitäisi tulla nykyistä enemmän yhdistävä yhdessä muodostavat ja muovaavat näkökulmaa kaupunkikehittä- kuin erottava tekijä. misen nykyisiin ja uusiin haasteisiin. Artikkelit valaisevat EUE (Ener- Systeemiset muutokset ovat tunnetusti vaikeita ja pitkäkes- gizing Urban Ecosystems) -tutkimushanketta, joka on yksi strategisen toisia ja lopputuloskin on usein epävarma. Juuri tässä suhteessa huippuosaamisen keskittymän RYM Oy:n käynnistämistä laajoista näissä EUE-artikkeleissa aukeaa mielenkiintoinen maailma. Huo- tutkimushankkeista. Hankkeen tutkimusalueet sijoittuvat varsin miota tunnutaan kiinnitettävän yhtä paljon tekemisen tapoihin monelta osin juuri meidän maanmittareiden tontille. Toisaalta kuin itse tekemisen sisältöön. Ehkä tämä on ainakin osittain avain voidaan kysyä, mikä on meidän toiminta-aluettamme. Siilomai- kipeästi kaivattuihin laajempiin muutoksiin. Tässä hankkeessa sessa organisaatiomaailmassa asia on varsin selvä, mutta rajoja tunnutaan uskottavan siihen, että uudentyyppisten lopputu- rikkovaa yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän. Tämä näyttää losten mahdollisuus on voimakkaasti sidoksissa uudenlaisiin korostuvan varsinkin kehittämishankkeissa. Tällöin ammatilliset tekemisen tapoihin. rajat menettävät merkitystään tai saavat ainakin uutta sisältöä. Ajatus ei välttämättä ole lainkaan pöllömpi.

Ari Laitala ari.laitala maankaytto.fi Maankäyttö 3|2013 5 Pekka LehtonenPekka

Nuoren maanmittarin tarina Haastattelu: Pekka Lehtonen Haastattelusta syntyi ajatus, kun Salli-Maija Lahtinen valittiin Uudenmaan Maanmittariklubin puheenjohtajaksi. Millähän taustalla semmoiseen päätyy, tuntuvasti vanhempien ammatti- veljien ja -sisarien jäsennöimään yhdistykseen? Vaikka toisaalta, ei edellinenkään puheenjohtaja Mikael Still, eikä koko nykyinen hallituskaan, ole mitään ikäporukkaa. Porvoon vanhakaupunki tarjosi keskustelulle mukavat puitteet. Etelä-Suomen maanmittaustoimiston yksi toimipiste on Porvoos- sa, jonne häädettiin osa porukasta taannoisessa uusjaossa myös Pasilasta. Etelä-Suomen maanmittaustoimiston edeltäjä oli Uuden- Salli huolehtii maan maanmittaustoimisto. Sinänsä Porvoo näyttää miellyttävältä työympäristöltä – ihan kuin Etelä-Esplanadi oli aikanaan Helsingin yhteisistä alueista maanmittauspiirin kotiympäristönä. Salli on Hämeestä, Janakkalasta, ja se kuului kuunnellessani haas- tattelunauhaa. Eihän siinä rauhallinen hämäläinen, haastateltava, ja asioista. meinannut saada suunvuoroa haastattelijalta lainkaan.

6 Maankäyttö 3|2013 Salli on toisen polven maanmittari. Hänen isänsä, Jukka Sallin mielestä opintotuki ei opiskelijoita veltosta. ”Moni käy Lahtinen, toimii maaoikeusinsinöörinä, ja tunnettiin sitä ennen töissä ja opiskelee tiiviisti. Työssäkäynnin määrää rajoittaa, että opin- kokeneena ja arvostettuna toimitusinsinöörinä. toraha saattaa laskea. Geometreksen linja on selvästi muuttunut. Se Sallin tehtävänä on vastata yhteisten alueiden osakasluetteloi- ei kuitenkaan tarkoita, että opiskelu olisi välttämättä muuttunut. den vahvistamisesta. Luetteloiden pitää olla vahvistettuina koko Geometreksen tavoitteena on varmaan nykyään tuoda hauskuutta maassa vuoden 2015 loppuun mennessä. ja iloa maanmittariopiskelijan arkeen.” ”Itse valmistuin viidessä ja puolessa vuodessa, vaikka olin mm. Uravalinnan esitiedot: kaksi vuotta killan hallituksessa, toimin Maanmittarikillan Tuki ry:n saappaat ja mittanauha puheenjohtajana ja teekkaritoiminnan edistämisyhdistyksen sih- – Maanmittarin ammattiin hakeutuminen peräytyy varmaan isän teerinä ja nautin myös opiskelijaelämästä. Kyllä siis itseni kohdalla ammattiin, niin kuin on pappissukuja tai sotilassukuja? ainakin tuli myös opiskeltua. Enemmän työnteko taitaa viivästyttää ”Ei lainkaan”, Salli korjaa, ”en tiennyt oikeastaan maanmittarin valmistumista kuin juhliminen.” työstä mitään.” Hän muistaa kuitenkin, kuinka vihaiset asianosaiset – Ulkoa katsottuna opiskelusta on tullut vanhoihin aikoihin verrat- soittelivat illalla kotiin ja se tuntui lapsesta ahdistavalta. Itse työstä tuna vaikeasti hahmotettavaa. Kuinka opiskelijoille hahmottuu, mitä hänelle jäi mieleen vain auton perässä olevat isot kumisaappaat aineita valita, kun tähtää tiettyihin valmiuksiin? Onko siis systeemi ja mittanauha. Näistä ilmeisesti mittanauha tuntui kiinnostavam- riittävän selkeä pyrittäessä vaikkapa kiinteistöhallintoon, kaavoi- malta, koska Salli ei sano varsinaisesti kaivanneensa maastotyöhön. tusinsinööriksi, toimitusinsinööriksi tai kartografian asiantuntijaksi? Lakiasiat ja kartat kiinnostivat, vaikka itse maanmittaus olikin Sallin mielestä hänen opiskellessaan opintojen suuntaaminen tuntematonta. oli selkeää, jos tiesi, mihin pyrki. Nykyisiä kandidaattiohjelmia hän Hän oli neljänä kesänä harjoittelijana Hämeen maanmit- pitää ongelmallisempina. ”Vaikuttaa epätarkoituksenmukaiselta, taustoimistossa. ”Minulla oli ensimmäisenä kesänä tilaisuus olla kun kaikkien insinöörien kandidaattivaihe puristetaan samanlai- mukana tutustumassa moniin vaativiin toimituksiin ja sieltä syttyi seen putkeen. Maanmittaus häviää.” halu toimitusinsinööriksi. Siitä eteenpäin opiskeltavien aineiden ”Tuntuu, että tutkinto-ohjelmat muuttuvat niin kovaa vauhtia, valinnassa oli tietysti isän kokemuksesta apua.” että ne ovat jo minullekin vaikeita hahmottaa, enkä ole ihan perillä Opiskeluaikanaan Salli toimi killan puheenjohtajana, ja itse siitä, mikä on opintojen tilanne tällä hetkellä. Enää ei ole kiinteis- asiassa jo kouluaikana hänet valittiin kunnan nuorisovaltuuston tötalouden ja geomatiikan tutkinto-ohjelmia, niin kuin silloin, kun puheenjohtajaksi ja sitä kautta hän oli nuorten edustajana kunnan itse aloitin opinnot vuonna 2004. On luotu uusia kandiohjelmia yli vapaa-aikalautakunnassakin. Lisäksi hän oli Suomen lukiolaisten osasto- tai nykyään kai laitosrajojen. Tulevaisuudessa opiskellaan liiton Hämeen piirin hallituksessa. kai muutama vuosi ennen kuin päästään kunnolla kosketuksiin – Sinulle on siunaantunut siis luottamustehtäviä peräperään; maanmittauksen kanssa.” mikä muu siihen voisi olla syynä paitsi lahjakkuus? – Yhdyskuntasuunnittelijoista on pulaa, onko maanmittarille Salli hymähtää ja arvelee luonteensa olevan semmoinen, semmoista linjaa olemassa? että asioista tulee esitettyä omia mielipiteitä ja samalla on vaikuttamisen halu. ”On parempi yrittää vaikuttaa asioihin kuin ruikuttaa niiden LehtonenPekka tilaa.” Timo Koivusalo riimitteli saman asian: ”Kotkat lentää, kanat kotkottaa.”

Opiskelu on työtä ja osallistumista, mutta myös hauskaa – Kerron, kuinka Geometresia (killan julkaisu, perustettu 1960-luvulla, ensimmäinen päätoi- mittaja Pauli Ylikoski, kurssi -64) selatessa tuli mieleen, että opiskelu näyttäisi olevan pelkkää bailaamista, kaljanjuontia ja hauskanpitoa. Kun lehti aikanaan perustettiin, sillä oli selkeät tavoitteet tuoda alasta ja opiskelusta tietoa maanmittariteekkareille. Opintoavustuksetko ovat höllänneet suitsia ja onko opiskelijoissa paljonkin elämäntapaopiskelijoita, kuten Raimo Sailas on toistuvasti murehtinut?

Salli on osallistuja: ”On parempi yrittää vaikuttaa asioihin kuin ruikuttaa niiden tilaa.”

Maankäyttö 3|2013 7 Pekka LehtonenPekka

Osuus yhteisiin määräytyy monien lakien­ mukaan. Yhteisten alueiden osakas­ luetteloiden vahvistaminen edellyttää arkistotutkimuksia,­ asiakirjojen valmistelua, kokouksen osakkaille ja rekisteröinnin.

Yhdyskuntasuunnittelua voi opiskella arkkitehtiosastolla. Salli MIL:n ilmeinen tuleva puheenjohtaja harmittelee, että keskus- sanoi sitä itsekin aloittaneensa, mutta kun opiskelu meni askarte- telumme juuttuu tähän. Hän on paljon toiminut yhdistyksissä, ja luksi, hän päätti lopettaa. ymmärtää talkootyön arvon ja voiman. Salli toteaa myös, ettei ole kovin selvillä MIL:n tämän päivän tilanteesta, ei siis yleistetä Mikä on MIL:n tehtävä? eikä lyntätä. Salli oli killanedustajana myös MIL:n hallituksessa, mutta hän ei ole MIL:n jäsen. Miksi ei, se hiertää haastattelijaa, jonka sukupolvelle Katoaako maanmittari-identiteetti? jäsenyys oli selvyys ja osa maanmittarin identiteettiä. – Onko opiskelijoilla enää maanmittari-identiteettiä? ”Ollessani hallituksessa ihmettelin, kuinka pienistä asioista Salli tiedustelee aluksi, mikä se semmoinen on. Kiltaan kuuluvat käytiin keskustelua, siis vaikkapa, onko varaa laittaa jokin kirje kiinteistötaloutta ja geomatiikkaa opiskelevat. Monia kiinnostavat jäsenistölle. Samaan aikaan heppu tai pari liikuskeli kansainväli- kiinteistöhallinto ja -bisnes sekä ylipäänsä työskentely yksityisellä sissä kokouksissa, joiden matkakustannukset söivät suuren osan sektorilla. Monet opiskelutoverit sanovat Sallin olevan työtehtä- yhdistyksen budjetista. Eikö tämmöisiin matkoihin pitäisi olla muu viensä perusteella ”oikea maanmittari”. ”En tiedä, mikä tilanne killalla rahoitus kuin jäsenmaksut? Onko MIL oikea taho pitämään yllä on tällä hetkellä. Uudet fuksit aloittavat uusissa kandiohjelmissa, kansainvälisiä suhteita ja onko tarkoituksenmukaista, että suurin joka on ymmärtääkseni laittanut pakan aika sekaisin.” osa yhdistyksen varoista menee kansainväliseen yhteistyöhön? Voi- ”Perinteisenä maanmittarina kai pidetään julkisella sektorilla siko tämä olla esimerkiksi Maanmittauslaitoksen ja Aalto-yliopiston työskentelevää, joka on jollain tavalla tekemisissä maanomistuksen maanmittaustieteiden laitoksen tehtävä? Ulkomaan matkoista ei ja kiinteistönmuodostuksen kanssa.” jäsenistölle tule suoranaisesti hyötyä. Parempi olisi kehittää jäsenis- Salli kertoo, aiheeseen toistuvasti palaten, kuinka arvostettu ja töä suoraan palvelevia toimenpiteitä.” Esimerkkinä Salli mainitsee pidetty Seppo Härmälä (Maanmittaushallituksen ylijohtaja evp. esimerkiksi verkostoitumista edistävien esitelmätilaisuuksien ja ja paljon muuta) oli. Härmälä vieraili säännöllisesti killan vuosi- vastaavien tapaamisten järjestelyn. juhlissa ja muissakin tilaisuuksissa. Hänen jouhevaa tarinointiaan

8 Maankäyttö 3|2013 Tervetuloa mukaan Uudenmaan Maanmittariklubin toimintaan! kuunneltiin kiinnostuneena ja mielihyvällä. Seppo kertoi myös, maanmittariklubi järjestää matkoja, retkiä ja tu- kuinka mukava oli tulla killan tilaisuuksiin, nuorten joukkoon; tustumiskäyntejä sekä esitelmätilaisuuksia sekä sai hetkeksi hengähtää omaishoitajan raskaasta työstä. Pysyvä antaa mahdollisuuden virkistykseen, verkostoi- kiinnostus Seppo Härmälän tarinoihin ja persoonaan osoittanee tumiseen ja kollegoiden tapaamiseen – tuttujen jotain maanmittariudesta. ja uusien kanssa. Tule mukaan! Mukaan pääset vaikkapa seuraavassa tapaa- Maanmittariklubin puheenjohtaja misessamme, jossa tutustumme Länsimetroon. – Millä tavalla tulit Uudenmaan Maanmittariklubin puheenjoh- Tilaisuus järjestetään 23.10. työpäivän päät- tajaksi? teeksi Otaniemen Urban mills -tiloissa. Salli naurahtaa, että ehkä siihen osittain vaikuttaa, ettei osaa Tilaisuudessa kerrotaan monipuolisesti länsi­ kieltäytyä. Hän toimi aluksi klubin sihteerinä, johon Elina Aaltonen metrosta. Myös metroon liittyvien toimitusten hänet seuraajakseen puhui. Sitten edellinen puheenjohtaja, Mikael tekijä, toimitusinsinööri Petri Lukin, kertoo Still, järjesteli itselleen seuraajaa. Klubilla onkin tällä hetkellä nuori metroon liittyvistä toimituksistaan. hallitus, joka haastattelijan mielestä antaa sopivalla tavalla väärän Ilmoittautumiset ja lisätietoa löydät osoit- mielikuvan yhdistyksen (aktiivi)jäsenrakenteesta. teesta www.maakansa.fi/lansimetro. Lisätietoja – Mitä uusi puheenjohtaja ajattelee yhdistyksen toiminnasta? saat myös maanmittariklubin puheenjohtajalta ”Nuoria olisi kiva saada mukaan.” Salli onkin ollut yhteydessä tai sihteeriltä. Maanmittarikillan Tuki ry:een, jonka kanssa voisi järjestää yhteis- toimintaa. Salli oli muuten kyseisen yhdistyksen puheenjohtajakin. Yhdistys toimii alumniyhdistyksenä ja yhdyssiteenä maanmittaus- Uudenmaan Maanmittariklubi osastolta valmistuneisiin. ”Voisi miettiä yhteistä tilaisuutta. Maan- Salli-Maija Lahtinen mittarikillan Tuki ry:n toiminnassa on yleensä mukana runsaasti puheenjohtaja vastavalmistuneita”, Salli aprikoi. Pohdittiin, mikä voisi olla luonteva salli-maija.lahtinen maanmittauslaitos.fi tilaisuus. Ehkä illanvietto, jossa olisi aluksi alustus. puh. 050 364 4181 ”Nyt on suunnitteilla länsimetroilta lokakuun lopulle. Tilaisuu- Yhdistyksen sihteeri: teen yritetään saada puhujia Länsimetrosta ja konsulttifirmasta. mikael.still maanmittauslaitos.fi Myös metroon liittyvien toimitusten tekijä, rautainen toimitusin- puh. 040 776 0834 sinööri Petri Lukin on näillä näkymin tulossa kertomaan metroon liittyvistä toimituksistaan”, Salli paljastaa.

Osakasluettelot vuoteen 2015 Sallin nykyinen työ on siis Etelä-Suomen maanmittaustoimistossa. olivat niin sopineet. Nykyään lohkotila saa osuudet, jos luovutus- Hän valmistui maaliskuussa 2010 ja heti huhtikuussa hänet valittiin kirjassa on niin sovittu. Ongelmia saattavat aiheuttaa mm. osuudet nykyiseen tehtäväänsä. vesijättöihin, kalastusoikeudet, säästöosuuksien jakaantuminen, – Eikö se ollut aika rivakkaa imua juuri valmistuneelle? kauppakirjoissa on myös välillä mennyt sekaisin sanat osuus ja ”Ehkäpä neljä kesää maanmittaustoimiston töissä vaikuttivat”, Salli oikeus”, Salli listailee. arvelee. Ensimmäistä harjoittelukesäänsä hän muistelee kiitollisena: Tiimi tekee arkistotutkimuksia, kokouksia kootaan useampia sai tutustua moniin toimituksiin. Muut harjoittelijakesät olivat varsin samalle päivälle. Ruotsin kielen Salli on kokenut kiintoisan vaativaksi itsenäistä työtä ja hyvää perehtymistä toimitusinsinöörin työhön. lisämausteeksi, ovathan toimitukset kaksikielisillä alueilla ja, kuten Erikoistyönsä Salli oli tehnyt alueellisista hintamalleista ja dip- tunnettua, vanhemmat asiakirjat ovat pelkästään ruotsinkielisiä. lomityönsä maaoikeusvalituksista. Näissä toimituksissa esiintyy riitoja erittäin harvoin. Joskus osuu- – Näkyikö kansanluonne valituksissa? desta yhteisiin ei maanomistajalla ollut edes tietoa ja joskus taas ”Eniten valituksia tulee korvauksista ja tieasioista.” jokin venevalkama herättää kysymyksiä. Nykyisessä työssä vahvistetaan siis yhteisten alueiden osa- – Miltä Maanmittauslaitos tuntuu henkilöstä, jonka virka on kasluetteloita. Työ edellyttää tiimiltä ankarasti arkistotutkimuksia, kintaalla vuodenvaihteessa? asiakirjojen valmistelua, kokouksen osakkaille ja rekisteröinnin. Salli pitää laitosta aika modernina. Erityisesti tietotekniset asiat Osuus yhteisiin määräytyy monien lakien mukaan. Muisteltiin ovat hyvällä tolalla. osuuksien määräytymistä. ”Taas on tekeillä organisaatiomuutos, mutta henkilöstö ajatellee, ”Esimerkiksi vuoden 1917 jälkeen muodostetuilla palstatiloilla että työt säilyvät, mutta johtajia vain vaihdellaan. Toki oman työn on osuus yhteisiin vesiin, ellei sitä ole sopimuksen perusteella jatkon epävarmuus aiheuttaa pientä stressiä. Nautin työstäni, joten kielletty, aikaisemmin erotetuilla ei. Ennen vuotta 1952 erotetuilla olisi hienoa jatkaa Maanmittauslaitoksessa.” (siis ennen jakolakia) lohkotiloilla oli osuus yhteisiin, ellei sitä ollut Haloo, mittalaitoksen headhunterit, pitäkää kiirettä, muutkin erikseen kielletty. Jakolain aikaan osuus oli vain, jos asianosaiset lukevat Maankäyttöä!

Maankäyttö 3|2013 9 © FAO / Giulio Napolitano

Ensimmäiset kansainväliset ohjeistot maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvään­ hallintaan

David Palmer ja Anni Arial Maanmittareiden työstä tuli ensimmäistä kertaa kansain- välisten neuvotteluiden aihe, kun valtiot ja muut toimijat kehittivät ja hyväksyivät vapaaehtoiset maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvää hallintaa koskevat ohjeistot (Voluntary Guidelines on the Responsible Governance of Tenure of Land, Fisheries and Forests in the Context of National Food Security). Suomi osallistui näihin neuvotteluihin, joita käytiin kolmen eri kierroksen aikana vuosina 2011 ja 2012. Nämä ohjeistot käsittelevät maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvän hallinnan eri osa-alueita, jotka sivuavat läheisesti maanmit- YK:n hyväksymät ohjeistot tareiden työtä, kuten kiinteistörekisteröintiä ja katasteria, omaisuu- den arviointia ja verotusta, aluesuunnittelua ja riitojen ratkaisua. maa- ja ­luonnonvaraoikeuksien Ohjeistot kattavat myös muita aiheita kuten maa- ja luonnon­ varaoikeuksien siirtämistä markkinamekanismien, pakkolunastuk- hyvästä hallinnasta tukevat sien tai uusjaon kautta. Ne tuovat esiin tarpeen kehittää normeja, jotka määrittäisivät, miten paikka- ja muuta tietoa jaettaisiin silloin, maanmittareiden­ toimintaa. kun se koskee maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvää hallintaa.

10 Maankäyttö 3|2013 Kansainväliset Ohjeistojen virallisen tekstin neuvottelut hiomista kansainvälisissä käynnissä. neuvotteluissa. © FAO / Giulio Napolitano

Ohjeistot käsittelevät maa- ja luonnonvaraoikeuksia julkisten, viitekehykset ja hallinnolliset menettelyt tarjoavat mahdollisuu- yksityisten, epävirallisten ja tapaoikeuksien näkökulmasta maa-, den maanmittareille ja muille toimijoille hyötyä korruptiosta. kalastus- ja metsäsektoreilla. Täten ne tarjoavat puitteet luon- Kuitenkin vastuullista maa- ja luonnonvaraoikeuksien hallintaa nonvarojen hallintaan sektoritasolla mutta myös niiden välillä ja tarvitaan kaikissa maissa, kuten näytti vuoden 2009 Global Cor- rajapinnalla. Näin tunnustetaan, että luonnonvarat ja niiden käyttö ruption Barometer. Tämä kysely, jonka kehittämiseen FAO osallistui liittyvät toisiinsa. Tämä edesauttaa eri luonnonvarojen vuoravaiku- Transparency Internationalin kanssa, osoitti, että maanhallinto tussuhteen huomioimista esimerkiksi aluesuunnittelussa. on yksi maailman korruptioituneimmista sektoreista – ja näin Ohjeistot neuvoteltiin Maailman ruokaturvakomiteassa (CFS). ympäri maailmaa. Yleiset esimerkit vallan väärinkäytöstä korkean Tämä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) foorumi järjestää keskus- tulotason maissa liittyvät julkisessa omistuksessa olevien maiden teluja globaalista ruokaturvasta ja ravitsemuksesta sekä kehittää ja rakennusten myyntiin sekä maankäytön luokitteluun esimerkiksi alan kansainvälistä politiikkaa. Edustettuina komiteassa ovat hal- maatalousmaasta taajamakäyttöön. Tällaiset muutokset voivat litusten, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja tiedeyhteisöjen jäsenet. moninkertaistaa maan arvoa merkittävästi. Ruokaturvakomitea hyväksyi ohjeistot virallisesti 11. toukokuuta Vaikka tarve parannuksiin eroaa merkittävästi maiden välillä, on 2012, ja sittemmin monet muut tahot, kuten YK:n yleiskokous, kaikkien kiinnitettävä huomiota maa- ja luonnonvaraoikeuksien Rio +20, G8 ja G20, ovat kannustaneet maita toimeenpanemaan hallintaan. Korkeiden standardien saavuttaminen ja ylläpitäminen niitä. Kansainvälisiä neuvotteluja edelsi konsultaatioprosessi, jota on jatkuva prosessi. Aina tulee olemaan tarve tehdä parannuksia, johti YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO). Tämän prosessin mikä johtuu esimerkiksi muuttuvista olosuhteista, tarpeista ja aikana järjestettiin viisitoista mittavaa kokousta ympäri maailmaa, teknologiasta. ja niiden tulokset muodostivat perustan alkuperäisten ohjeistojen Maa- ja luonnonvaraoikeuksien hallinnan parantaminen laatimiseen, joiden viimeinen versio sitten neuvoteltiin Maailman edellyttää yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin, kansalais- ruokaturvakomiteassa. järjestöjen ja yliopistojen välillä. Ohjeistot ottavat huomioon myös ammattiyhdistykset ja pyytävät ne mukaan kehittämään ja Maa- ja luonnonvaraoikeuksien seuraamaan eettistä käyttäytymistä ja julkaisemaan tietoa siitä. hyvä hallinta on jatkuva prosessi Maanmittareiden ja muiden kiinteistöalan ammattilaisten tulisi Tarve hyvään maa- ja luonnonvaraoikeuksien hallintaan liitetään noudattaa eettisiä normeja, ja heidän tulisi olla kurinpidon alaisia, usein matalan tulotason maihin, joissa monimutkaiset säännöt, jos he sortuvat rikkomuksiin.

Maankäyttö 3|2013 11 Tiedon avoimuutta ja oikeuksien hallintaa Maanmittarit voivat vaikuttaa voidaan parantaa teknisillä ratkaisuilla ohjeistojen toimeenpanoon Tekniset parannukset voivat auttaa turvaamaan omistus- ja FAO tukee kansainvälisten ohjeistojen käytännön soveltamista tapaoikeuksia edullisempien ja kestävämpien vaihtoehtojen viidellä aihealueella. Ne ovat tietoisuuden herättäminen ja tiedon avulla. Suomi on esimerkiksi tukenut FAO:ta kehittämään levittäminen, taitotiedon lisääminen etenkin oppimateriaali­paketein, avoimen lähdekoodin ohjelmistoa, joka parantaa avoimuutta suora tuki maille, kumppanuuksien vahvistaminen sekä seuranta ja ja vähentää maan ja kiinteistöjen rekisteröintikustannuksia. evaluointi. Kuten olettaa saattaa, lisääntynyt tietoisuus kasvattaa Työ, joka tunnetaan nimellä SOLA (Solutions for Open Land mielenkiintoa ohjeistoja kohtaan ja herättää tarpeen vahvistaa maa- Administration), on keskittynyt mm. parantamaan maarekis- ja luonnonvaraoikeuksia. tereiden rakenteita ja saatavuutta pilottihankkeissa Samoalla, Yhteistyö ja erilaiset kumppanuudet ovat tärkeitä parannettaessa Nepalissa ja Ghanassa. SOLA-ohjelmiston suunnittelu perustuu maa- ja luonnonvaraoikeuksien hallintaa. Kumppanuudet voivat kansainvälisiin hyviin käytäntöihin, jotka koskevat palveluiden keskittyä vahvistamaan taloudellisia voimavaroja tai perustua esi- tuottamista, hyvää hallintaa, käytäntöjen ja tietojen avoimuutta, merkiksi kokemusten ja asiantuntemuksen vaihtoon. Maanmittarit vankkaa tiedonhallintaa ja ohjelmistojen kehittämistä. Ohjel- ammatillisine järjestöineen voivat saada aikaan arvokkaita muu- miston kehittäminen ottaa huomioon myös paikalliset tarpeet. toksia kehittämällä suhteita etenkin kehitysmaiden toimijoihin ja Geneerinen ohjelmisto, jonka FAO kehitti, voidaan räätälöidä vaihtamalla kokemuksia maa- ja luonnonvaraoikeuksien hallinnan jokaisen maan tarpeisiin, jotta se vastaa kunkin maan kielellisiä, parantamisesta. laillisia ja hallinnollisia vaatimuksia. Pilottihankkeiden lisäksi SOLA:sta ovat kiinnostuneita myös Tonga, Lesotho ja kaksi Ni- gerian osavaltiota. David Palmer on vanhempi virkamies FAO:ssa. Hän Uudet teknologiset ratkaisut voivat näyttävästi parantaa ­työskentelee tiimissä, jonka vastuualana on maaoikeuksien maa- ja luonnonvaraoikeuksien hallintaa, mutta niitä ei voida hyvä hallinta. David on ammatiltaan maanmittari. eristää vallalla olevista institutionaalisista käytännöistä. Tästä Sähköposti david.palmer fao.org. johtuen maanmittareiden tulisi osallistua maa- ja luonnon- varaoikeuksia koskevien poliittisten linjausten, lakien ja toi- Anni Arial on väitöskirjatutkija mintojen kehittämiseen, toimeenpanoon ja seurantaan. Jotta East Anglian yliopistossa ­Englannissa. maamittarien panos olisi merkityksellinen, heidän tulisi yhä Anni työskenteli viisi vuotta FAO:ssa enemmän kehittää yhteiskunnallisia ja humaanisia taitojaan. tiimissä, jonka vastuualana on Pitäisi ymmärtää paremmin paikallisten ihmisten näkemyksiä ­maaoikeuksien hyvä hallinta. ja tarpeita käyttää luonnonvaroja eri tavoin. Taitoja tarvitaan, jos Sähköposti anni.arial hotmail.fr. pyritään löytämään yhteisymmärrys arkaluonteisissa asioissa tai käyttämään osallistavia menetelmiä. Lataa ohjeistot FAO:n sivuilta www.fao.org/nr/tenure. Jos haluat tietää hankkeesta enemmän, voit liittyä Yksi konsultaatiokokous ­järjestettiin Samoalla, ja siihen osallistui ­sähköpostilistalle lähettämällä pyynnön osoitteeseen edustajia­ Tyynenmeren maista. VG-tenure fao.org. Anni Arial

12 Maankäyttö 3|2013 JARRUMIES

Jarrumies yrittää vielä aika nut tähän oman konsulttitoimiston? ajoin seurata oman alansa tapahtumia Hynttyyt yhteen No nyt tästä päästään kerralla eroon. maailmassa. Sen yhdistäminen Maanmittauslai- Nyt sattui silmään ilmoitus Geo- toksen omaan konsulttitoimistoon on deettisen laitoksen ja Tiken toi- varmaan viisasta, sillä nyt toimintoja mintojen yhdistämisestä ja koko voidaan rationalisoida ja väen osaa- homman siirtämisestä Maanmittauslaitok- Maanmittauslaitokselle tutkimusorgani- mista hyödyntää paremmin. Ja onpahan sen kehittämiskeskuksen kanssa samaan saation johtaminen ja ohjaaminen on viime sitten yksi paikka, jota voidaan tarvittaessa kokonaisuuteen. Vai kuinka se kuvio nyt vuosikymmenten valossa täysin uusi tehtävä. saneerata, jos on pakko, tai vaikkapa yhtiöit- olikaan suunniteltu? Joka tapauksessa jotain Maanmittauslaitoksen tekninen osaaminen tää… Tiken kannalta myöskin organisaation tällaista. Jarrumies ei oikein nyt jaksa miettiä, verrattuna Suomessa toimiviin muihin alan asema ja status heikkenevät ja toiminnan fo- miksi näin on haluttu. Varmaankin suurempi paikkatieto-osaajiin on lähinnä tyydyttävää kus jollain aikavälillä muuttuu. Tällä statuksen on kauniimpi ja yhtä yksikköä on helpompi keskitasoa, ja huippututkimusyksikön liittä- muutoksella saattaa olla pitkällä aikavälillä ohjailla kuin kolmea. minen siihen on laitokselle melkoinen haaste. myös Tiken ulkopuolista rahoitusta heikentä- Osapuolia on siis kolme. Maanmittauslai- Toivottavasti onnistuu – vaikkakin primadon- vä vaikutus. Onhan Ministeriön virkamiesten tos, Tike ja Geodeettinen laitos. nien johtaminen on tunnetusti vaikeaa. osaaminen ja ammattitaito eri luokkaa kuin Yhteistä näille kaikille on kuuluminen Vähiten hyötyy ilman muuta Geodeet- yhden Laitoksen… Eikö niin? Maa- ja metsätalousministeriön ohjaukseen tinen laitos, joka tulee menettämään vää- Joku voi nyt sanoa, että paljon riippuu sii- tavalla tai toisella. Kuka sitten kaikesta tästä jäämättä jollain aikavälillä sen itsenäisen tä, miten toiminnot Maanmittauslaitoksessa hyötyy ja kuka ei? aseman, joka sillä on ollut sekä hallinnollisesti organisoidaan. Tähän en usko. Kyse on aina Varmin hyötyjä on Maanmittauslaitos, että tutkimuksellisesti. Enää se ei voi yhtä ihmisistä ja siitä, miten he asiansa hoitavat. joka avokätisesti on tarjoutunut ottamaan itsenäisesti tutkia, mitä haluaa ja mikä kiin- Niin esimiehistä kuin alaisista. Yli 30 vuotta kaksi muut siipiensä suojaan. Tällä siirrolla nostaa, vaan sen on selkeämmin keskitettävä maanmittaushallinnon organisaatiomuutok- laitos vahvistaa asemiaan itsenäisenä laitok- toimintaansa tukemaan sen organisaation sia seuranneena Jarrumies on aina ihmetellyt, sena valtion hallinnossa. Kuntauudistuksen tavoitteita, jossa se sijaitsee. Hienosti tätä että samat ukot ja akat sieltä aina nousee, myötä sen rooli rekisteriviranomaisena koros- kutsutaan omistajaohjaukseksi. Voi olla, että oli organisaatio mikä tahansa. Sellaisiin tuu ja merkitys toimitustuotantolaitoksena nyt toista luvataan, mutta ihmiset vaihtuvat… lupauksiin, että organisaatio hoitaisi jotain, vähenee. Varmaankin se voi myös todeta Tämä tutkimustoiminnan muutos ei sinänsä ei pidä kenenkään uskoa. Edellä mainitut pystyvänsä entistä paremmin vastaamaan ole välttämättä huono asia. Voipi olla ihan organisaatiot pärjäävät juuri niin hyvin kuin erilaisten hallitsemiensa rekistereiden ja hyvä asia, että huippututkijat pannaan tut- niitä johdetaan. tietoaineistojen tuotteistamisesta ja niiden kimaan asioita, jotka ovat yhteiskunnallisesti Kuitenkin kokonaisuudessaan Jarrumies toimittamisesta eri organisaatioiden ja kansa- tärkeitä ja edesauttavat koko hallinnonalan näkee tehdyn ratkaisun hyvänä. Hallintoa laisten käyttöön erilaisilla medioilla. Erityisesti kehitystä. Varsin todennäköistä on myös se, rationalisoidaan ja virtaviivaistetaan. Sa- Tiken siirtämistä voitaneen perustella näillä että laitoksen tieteellisen työn taso vähitellen malla vähennetään hallinnon liikkuvia osia argumenteilla. Geodeettisen laitoksen siir- edellisestä johtuen kansainvälisen mitta- ja saadaan toimintaan pitkäjänteisyyttä ja täminen on varmasti lähinnä hallinnollinen asteikon puitteissa vähenee. näin ollen kauas ulottuvia strategioita on pakko. Laitoksen kohtalosta ja sijainnista on No sitten jää Tike, joka on organisaatio, helpompi tehdä. keskusteltu vuosikymmenet. Sitä on siirretty jonka olemassaoloa eivät kaikki lainkaan ym- Tärkeintä on liike. milloin mihinkin. Nyt on tultu tien päähän märrä. Onko maataloudelle ja metsätaloudel- ja valittu ministeriön näkökulmasta katsoen le tehtävien tietojärjestelmien tekeminen niin huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. hemmetin vaikeaa, että ministeriö on tarvin- Jarrumies

Maankäyttö 3|2013 13 Arkkitehti Alvar Aalto­ esittelee­ Rovaniemen­ hallinto-­ ja kulttuurikeskuksen­ pienoismallia.­ Pienoismallissa­ esittelijästä katsoen vasemmalla Lappia-talo, keskellä­ kirjasto ja oikealla kaupungintalo. Pauli Laalo. Lapin maakuntamuseo.

14 Maankäyttö 3|2013 Poronsarvikaava ja Lex Rovaniemi Rovaniemen

Kaarlo Kantola jälleenrakennusaika

Rovaniemen kauppala tuhottiin perusteellisesti Lapin sodassa. Tuho oli täydellisin, mitä mikään kaupunkimainen asutuskeskus on kokenut Suomen itsenäisyyden aikana. Vain luovutetun Karjalan alueelta löytyy samaa suuruusluokkaa olevaa hävitystä. Yli 90 pro- senttia kauppalan rakennuskannasta paloi maan tasalle lokakuussa 1944. Werner 1944. Lapin maakuntamuseo. Öhrling

Näkymä Valtakadulta Lapin sodan tuhojen jälkeen. Sotatoimien siirryttyä kohti pohjoista Rovaniemen jälleenraken- Kaksi sotilasta pyöräilee kadulla. Vasemmalla nus oli aloitettava välittömästi. Pohjoismaiden Yhdyspankin ja postin rauniot. Sisäasiainministeriön toimesta kutsuttiin tuhottujen Lapin kuntien edus- Taustalla näkyy mm. Rovaniemen Osuuskaupan tajien neuvottelukokous Helsinkiin 21.10.1944. Perustettiin poikkeusolojen pääty, Pohjolan Osake-Pankin ja Pohjoismaiden edellyttämät hallinnolliset organisaatiot kuten mm. Lapin rakennuspiiri Kauppiaiden osakeyhtiön rakennusten pystyyn ja Rovaniemen kauppalan hallintoa varten hoitokunta, mikä huolehti jääneitä seiniä. kauppalan hallinnon vuoden 1945 loppuun asti. Rovaniemen osalta todettiin heti, ettei kauppalaa voida jälleenrakentaa ilman uutta asemakaavoitusta. Sen laatiminen oli hoidettava kiireellisesti. Syntyi Poronsarviasemakaava. Rakentamaan ei myöskään voitu ryhtyä ilman sekavien maanomistusolojen järjestelyä. Se taas edellytti valtiovallan taholta lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Syntyi Lex Rovaniemi.

Maankäyttö 3|2013 15 Kauppalan alueella yhtyvät eri liikennealuevaraukset muodos- tivat kaavassa viisihaaraisen alueen. Tätä ”Poronsarveksi” nimitettyä aluetta luonnehdittiin kaavan selostuksessa sen pääaiheeksi, erikoisalueeksi, joka ”on leikattu erilleen Rovaniemen vanhan asemakaavan rungosta” ja saanut ”monihaaraisen keskuspuiston muodon”. Poronsarven keskipiste oli liikennekeskus, jossa kohtasivat maantieliiken- teen pääväylät ja kauppalan pääkadut sekä liiken- nettä palvelevat rakennukset kuten rautatieasema, linja-autoasema, tavara-asema ja postilaitoksen rakennukset. Kaupunkitoiminnoille varatut alueet sijoittuvat viisihaaraisen poronsarvikuvion välialueille. Tänne sijoittuvat keskustan lisäksi sekä länsi- ja luoteis- puoleiset kaksi asuinaluetta, keskustan eteläpuoli- nen asuntoalue sekä tämän länsipuolelle sijoitettu teollisuus- ja varastoalue. Rovaniemen kauppalan sekä koko Lapin ­alueen hallinto- ja julkisille rakennuksille oli varattu omat korttelinsa keskustan eteläosasta melko lä- heltä liikennekeskusta ja toisaalta Kemijoen rantaa. Aallon myöhemmin suunnittelema Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus sijoittui kuitenkin Poronsarvikaavassa esitetyn hallintokeskuksen länsipuolelle. Aikaisemman asemakaavan mukaiset keskus- tan umpikorttelit poistettiin paloturvallisuussyistä. Omakotitonttien suuruisille, epäsäännöllisen Lapin Kansa muotoisille tonteille tuli kullekin oma rakennus- alansa. Vapaammat kädet annettiin suunnittelijalle Korkalovaarassa, jossa omakotitontit piirrettiin kuusikulmaisiksi. Niiden oli tarkoitus muodostaa Kauppalangeodeetti Pentti Tursas v. 1949 työpöytänsä ääressä. Pentti Tursas pieniä ryhmiä, joissa jokaisella ryhmällä oli oma (1924–2007) vastasi Rovaniemen kauppalan puolesta pakkolunastustoimitusten leimansa. Ne jäivät kuitenkin suurimmalta osalta valmistelusta ja toimi kauppalan edustajana pakkolunastuslautakunnassa. toteuttamatta. Myöhemmin Poronsarviasemakaavaa on tarkistettu useaan otteeseen. Asemakaavoituk- sen kehitys on ollut riippuvainen alueliitoksista, kaupungin maanomistuksista sekä liikenteen ja asukasluvun kasvuista. Esimerkiksi liikenteen Poronsarviasemakaava painopisteen – Erottajan alueen – koillispuolelle oli Aallon kaa- Rovaniemen kauppalan uuden asemaakaavan laadintatyö an- vassa varattu yksi keskuspuiston haara, joka myöhemmin uhrattiin nettiin maaliskuussa 1945 Suomen arkkitehtiliiton Jälleenraken- valtatien n:o 4 liikennealueeksi. nustoimistolle professori Alvar Aallon johdolla suoritettavaksi. Usein näkee mainintoja siitä, että poronsarviaihe olisi liitetty Työssä olivat mukana myös arkkitehdit Yrjö Lindegren, Bertel kaavaan sen syntyä myöhemmin. Kuitenkin kyseistä kaavaa esit- Saarnio ja Markus Tavio. Työ eteni ripeästi ja kaavaluonnosta televässä selostuksessa keskuspuistoalueesta käytettiin Poronsarvi- alettiin noudattaa jo jälleenrakennuksen alkaessa keväällä 1945. nimeä. Kaavan pääaiheen nimitys vakiintui koko kaavan nimeksi. Asemakaava vahvistettiin 29.5.1946. Visuaalisen oivalluksen kaavan porohahmosta on voinut tehdä Rovaniemen asema Lapin pääkaupunkina ja sijainti liikenteelli- kuka tahansa kaavakartan parissa työskennellyt suunnittelija tai senä keskuksena oli jälleenrakennuskaavan lähtökohtana. Asema- piirtäjä. Olipa poron löytäminen kartalta ideana kenen tahansa, kaavan laatijan perusohjeena oli myös kehitysmahdollisuuksien kuva-arvoitus on oivallinen. varaaminen Rovaniemelle. Uudessa asemakaavassa toteutettiin oikeastaan ensimmäisen kerran Suomessa ns. uuden kaupungin Siirtotontti-järjestely ideaa, jossa asemakaava perustui joustavuuteen, joka salli kau- Rovaniemen kauppala rakennettiin aikanaan pääasiassa yksityisten pungin arvaamattomankin kasvun. Toisaalta ristiriidassa edellisiin omistamille maille. Yksityisessä omistuksessa oli lähes 75 % maista, kauppalan päättäjät antoivat sinänsä oudon ohjeen, että vanhasta kauppalan omistuksessa oli vain 18 % ja valtio omisti loput. Samalla kaavasta oli kaikki käyttökelpoinen säilytettävä – kauppalan lähes tontilla saattoi olla neljäkin omistajaa tai se saattoi sisältää osia totaalisesta tuhosta huolimatta. kahdesta tai useammasta vuokra-alueesta. Uuden asemakaavan

16 Maankäyttö 3|2013 Rovaniemen kaupunki

Lex Rovaniemen nojalla pakkolunastetut ­alueet. Karttaan on punaisella rajattu vuokrarasitteista vapaat pakkolunastettavat alueet. Keltaiset ovat vuokra-alueita, joiden pakkolunastaminen oli vireillä.

toteuttaminen edellytti tonttien omistus- ja hallintaoikeuksien kauppalan oikeudesta pakkolunastaa kauppalan alueeseen kuulu- kokoamista samalle instanssille. Tonttien järjestely muistutti näin vaa maata eli lakia voidaan nimittää Lex Rovaniemeksi. Tämän eräiltä osin uusjakoa. Sen vuoksi kauppalan oli ensin lunastettava poikkeuslain mukaan kauppalalla oli oikeus lunastaa kaikenlaista maa ja luovutettava se sitten edelleen rakentajille. Näin nou- kauppalan alueeseen kuuluvaa maata. Pakkolunastusoikeus oli datettiin samanlaista käytäntöä, jota oli toteutettu esimerkiksi sekä asemakaava-alueella että sen ulkopuolella olevaan maahan, 1800-luvulla suurten kaupunkipalojen yhteydessä. yhtä hyvin rakennettuun kuin rakentamattomaankin. Tonttijärjestelyssä jokaiselle maanomistajalle tai vuokraoikeu- Rovaniemen kauppalalla oli pakkolunastusoikeus suoraan den haltijalle osoitettiin uuden asemakaavan mukainen tontti. Se annetun lain nojalla. Valtion ja seurakunnan omistaman maan sijoitettiin joko vanhan tontin paikalle tai aivan sen läheisyyteen. lunastamiseen tarvittiin kuitenkin valtioneuvoston lupa. Valtio- Työhön liittyi luettelon teko asemakaavan mukaisista tonteista, neuvostolle oli laissa sitä paitsi annettu oikeus korvausta vastaan josta ilmeni kenelle mikin tontti oli tuleva. Tehtävä oli vaativa. luovuttaa tai vaihtaa kauppalan alueeseen kuuluvaa valtion maata Jokaisen tontinomistajan tai -haltijan kanssa oli sovittava asiasta. kauppalalle, mikäli maata ei tarvittu valtion tarkoituksiin. Asianosaisia oli yli 1 000 tontinomistajaa tai -haltijaa. Pakkolunastusmenettely Lex Rovaniemi Pakkolunastuksen vireillepano tapahtui kauppalanhallituksen Silloisen yleisen pakkolunastuslain mukaisen menettelyn tiedettiin anomuksella Lapin lääninhallitukselle. Lunastuksen joudutta- kestävän kauan eikä se Rovaniemen tarpeisiin olisi kaikilta osin miseksi laissa oli säädetty joustavuutta menettelyyn. Niinpä, jos soveltunut ja riittänyt. Niinpä 27.4.1945 annettiin laki Rovaniemen kauppala pakkolunastuksen toimeenpanoa hakiessaan oli antanut

Maankäyttö 3|2013 17 Poronsarviasemakaava. Kartassa ­tummana näkyvistä­ Keskuspuiston haaroista ainoastaan­ Rovaniemen ­rautatieaseman alue sekä kaavaan varattu Ruijantien alue muodostavat poron sarvet. Puiston kaksi muuta haara erottavat Rovaniemen vanhan keskustan poron pääksi, jota toiselta puolen rajaavat Kemi- ja Ounasjoki. Alin, viides haara piirtää poron selkää. Keskusurheilu­ kenttä piirtyy poron silmäksi. Rovaniemen kaupunki

18 Maankäyttö 3|2013 maanmittausinsinöörin tai kauppalangeodeetin laatiman kartan ja vaikutuksesta aiheutti sen, että pakkolunastushetken maan arvo selitelmän sekä alue oli asianmukaisella tavalla maalle paalutettu, oli huomattavasti korkeampi kuin haltuunottohetken arvo. Samaan ei pakkolunastustoimituksen yhteydessä tarvinnut määrätä uutta suuntaan vaikutti myös kaupunkimaan hinnan kohoaminen jäl- paalutusta tai kartoitusta suoritettavaksi. leenrakennuksen edistyessä. Silloisissa olosuhteissa oli välttämätöntä, että tontteja voitiin Kauppalan puolesta vaadittiinkin, että korko olisi määrättävä luovuttaa rakentamiseen mahdollisimman pian. Sen vuoksi laissa porrastaen ottaen huomioon rahanarvon muutos. Vaatimuksen oli määrätty, että lääninhallitus voi kauppalan hakemuksesta tueksi hankittiin asiasta professori T. M. Kivimäeltä lausunto ja määrätä, että kauppala sai pakkolunastusmenettelyn aikana ottaa esimerkkejä muualta Suomesta vastaavanlaisista tapauksista. haltuunsa lunastettavan alueen tai osan siitä. Kauppalalla oli myös Kaupunkimaan arvosta antoivat pyydetyn arvion professorit Ole oikeus saatuaan lääninhallitukselta määräyksen hallintaoikeuden Gripenberg ja Otto.I. Meurman. siirtymisestä itselleen heti luovuttaa hallintaoikeus yksityisille Kuinka paljon Gripenperg–Meurmanin lausunto vaikutti pak- rakentajille. Lunastetun alueen luovuttaja sai kuuden prosentin kolunastuslautakunnan määräämiin hintoihin, ei ole arvioitavissa. koron pakkolunastuskorvaukselle lääninhallituksen päätöksen Sen sijaan Kivimäen lausunto koron porrastuksesta ei tullut koskaan antopäivästä lukien. hyväksytyksi. Lääninhallitus antoi maksettavista korvauksista päätökset, mutta varsinaisen valmistelutyön ja arviot niistä teki pakko- Lunastusten päättyminen lunastuslautakunta. Lautakuntaan kuuluivat puheenjohtajan Uusi vuosikymmen 1960 toi kovia kokeneelle Rovaniemen kauppa- lisäksi kihlakunnanoikeuden valitsemat kaksi jäsentä sekä lalle ja sen jälleenrakentamiselle kaivatun tuloksen. Lex Rovaniemi kauppalan, maan luovuttajien ja vuokraoikeudenhaltijoiden oli tehnyt tehtävänsä ja silloin myös syntyi Rovaniemen kaupunki. edustaja. Puheenjohtajana toimi lähes koko ajan varatuomari Jälleenrakentamisen tie oli kuljettu loppuun. Veikko Suitiala Kemijärveltä. Maanmittarikuntaa pakkolunas- Kaikkiaan pakkolunastustoimenpiteitä oli 58 ja niitä haettiin tuslautakunnassa edustivat kihlakunnanoikeuden valitsemana yhteensä 284 ha:n suuruiselle alueelle. Tästä tonttimaata oli 192 lääninmaanmittausinsinööri Pekka Kuusilehto Oulusta ja ha, katualuetta 40 ha ja puistoaluetta 52 ha. Pienin pakkolunastet- Rovaniemen kauppalan edustajana kauppalangeodeetti Pentti tu alue oli 313 m2 ja suurin 91,4 ha. Maata luovutti 675 henkilöä, Tursas. Lex Rovaniemen pakkolunastuslautakunnan toiminnas- joista oli vuokra-alueiden haltijoita 380. Yhtiöitä tai yhteisöjä oli sa ei ollut poikkeavuutta verrattuna muualla Suomessa käytössä seitsemän ja perikuntia 170. Pakkolunastetulta alueelta muodos- olleeseen tapaan. tettiin kaikkiaan 680 rakennustonttia, 150 reservitonttia ja yleisiä alueita 143 ha. Lex Rovaniemen tilinpäätös oli 886,3 milj. markkaa, Korvauksiin liittyvät riidat nykyarvona 20,2 milj. euroa. Lääninhallituksen lain mukaisessa pakkolunastusmenettelyssä Lex Rovaniemen ”päättyminen” toi kaupunkirakentamiseen antamasta päätöksestä, paitsi mikäli se koski korvausta, ei ollut myös uuden haasteen. Maapolitiikka oli luotsattava ”rauhanomai- lupa valittaa. seen” uomaansa. Ei riittänyt, että kaupungin hallinnollinen koneisto Lex Rovaniemi -lakia laadittaessa oli tarkoitus, että valtion tulo- ja orientoitui uuteen ajatteluun ja käytäntöön. Siihen oli saatava myös menoarviossa osoitetaan määräraha, joka lainataan Rovaniemen muut kaupunkirakentamisen tahot mukaan. kauppalalle pakkolunastuksen korvausten maksamista varten. Lex Rovaniemi oli opettanut paljon. Nyt otettiin selkeä kanta Vuonna 1945 – ja sitä seuraavillakin vuosilla – valtiovallalla oli vai- menneeseen. Se katsottiin passiiviseksi maan hankinnaksi. Vasta- kea tehtävä luotsata kansakunta jaloilleen eikä niissä olosuhteissa kohtana oli tietysti uusi aktiivinen maapolitiikka. Siinä lähdettiin valtion talouden hoito ollut helppoa. Niinpä lain tekstiin otettiin siitä, että kaupunki ostaa maata, kaavoittaa ja luovuttaa tontit määräys (5 §), jonka nojalla korvausten maksuun voidaan käyttää rakennettavaksi. joko kokonaan tai osaksi valtion obligaatioita. Tästä aiheutui myöhemmin sitkeä riita. Se tuotti Rovaniemen LÄHDELUETTELO kauppalalle ja kauppalan jälleenrakentamiselle paljon vaikeuk­sia. Rovaniemen kauppalan pakkolunastuslaki, kirjoittanut Otto Larma; Liite n:o 3 Lex Rovaniemi oli alun perin säädetty määräaikaiseksi ja sen piti kauppalanhallituksen julkaisuun n:o 1 vuodelta 1949. olla voimassa vuoden 1954 loppuun asti. Määräaikaa jouduttiin Rovaniemen kaupungin historiatoimikunta sekä Matti Enbuske, Susanna kuitenkin jatkamaan pääasiassa ”obligaatioriidasta” johtuen. Runtti ja Turo Manninen: Rovaniemen historia. Jokivarsien kasvatit ja Pakkolunastuksissa luovuttajina olleet maanomistajat katsoivat, junantuomat. 1997. että obligaatiot – alun perin ilman indeksisidonnaisuutta – eivät Päivi Lukkarinen: Aalto Lapissa. 1998. vastanneet täyttä korvausta. Pitkällisen kiistan aikana pakkolu- Pentti Tursas: Kirjoitelmia Lex Rovaniemestä. 1996. nastusmenettely oli jonkin aikaa pysähdyksissä. Riidat asettivat pienrakentajat vaikean tilanteen eteen: jälleenrakennuslainoja ei saanut, koska tontteja ei voinut kiinnittää lainan vakuudeksi ennen kuin ne olivat omia. Näin Lex Rovaniemestä oli tullut ”jälleenrakennuksen jälkisairaus, joka uhkasi viedä kauppalalta Kirjoittaja on eläkkeellä oleva hengen”. Lopulta – vasta vuonna 1958 – valtion tulo- ja menoar- ­Rovaniemen kaupungin tekninen viossa päästiin ”laihaan sopuun” obligaatioiden arvosta sitomalla ­johtaja. Hän on toiminut aiemmin ne 50-prosenttisesti indeksiin. myös Rovaniemen kaupungin­ Lex Rovaniemi -lain 4 §:n mukainen haltuunottoajan koron geodeettina ja ­kaavoituspäällikkönä. määritys aiheutti myös kiistoja. Rahanarvon muutos inflaation

Maankäyttö 3|2013 19 Kuva Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo ja Marika Kuva Hannu Hyyppä

Espoon Tapiola on suurten uudistusten edessä.

Kaupungistumisen haasteena on saada aikaan parempaa Rakentamisen strategisen huippuosaa- miskeskuksen RYM Oy:n ja Tekesin Energizing vähemmällä ja päästä lähemmäksi kestävää ja ihmiskeskeistä Urban Ecosystems -ohjelmaa kiteyttää yksi sen tavoitteista: rakennetun ympäristön koko elin- palveluyhteiskuntaa. Toisaalta ratkaisuja pyritään luomaan kaarelle synnytetään keskitetysti maailmanluokan osaamista monialaisen ja monitieteellisen huip- yhdessä kaikkien alueen toimijoiden kanssa. Tämä tapahtuu pututkimuksen avulla. Ajatus monien rakennetun hyödyntäen eri osapuolten osaamista ja näkemyksiä verkosto­ ympäristön alan toimijoiden aidosta yhteistyöstä alueellisessa suunnittelussa ja kehittämisessä on maisesti ja tiivistämällä yhteistyötä sekä avoimuutta osin tuottanut uudenlaisia yhteistyön tapoja, joita yhdistää tuttu alue. kasvavan digitaalisuuden sekä uudenlaisten yhteiskehittely- Toimijoina hankkeessa ovat mm. Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen kes- ja demonstraatioalustojen avulla. kittymä Rym Oy, Tekes, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, Adminotech Oy, DigiEcoCity Oy, Fortum Oyj, Espoon kaupunki, Helsingin seudun ympäristö- palvelut (HSY), Kemira Oyj, KONE Oyj, Ramboll Finland Oy, SRV Yhtiöt Oyj yhdessä muutaman tutkimuslaitoksen ja korkeakoulun kanssa.

20 Maankäyttö 3|2013 EUE – AJATUKSIA OHJAAVA TEKEMINEN Monialaisesti ratkaisuja kaupungistumiseen

Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Markku Markkula, Lars Miikki, Juha Hyyppä, Pentti Launonen Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo ja Marika Hannu Hyyppä

Mindsetin muutos vaatii kyseenalaistamista.

Onko mahdollista tehdä Hankkeen aihealueet ovat laajat T3-alueesta yksi maailman johtavista Hanke on kytköksissä Suomen tavoitteisiin olla merkittävä toimija innovaatiokeskittymistä? EU 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamisessa. Lähtökohtana Ohjelma yhdessä monen muun hankkeen kanssa muokkaa on saavuttaa pioneerin rooli useissa yhteiskunnallisissa muutos- T3-alueesta (Otaniemi–Keilaniemi–Tapiola) ainutlaatuisen tavoitteissa. korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, yritysten sekä julkisen Hankkeen ydintoimintaa on kansainvälistä huipputasoa oleva ja kolmannen sektorin toiminta- ja kehitysympäristön. Oh- tutkimus, joka perustuu Aalto-yliopiston ja sen kumppanuuksien jelma luo erinomaiset edellytykset kehittää tulevaisuuden huipputason tutkimustoimintaan ja kyvykkyyksiin. Tutkimus ja käy- rakennettuja ympäristöjä uutta liiketoimintaa synnyttäen. tännön demonstraatiot liittyvät seuraaviin laajoihin osa-alueisiin: T3-alue tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden toteuttaa Espoo innovaatioekosysteeminä ja testialustana, alue yrityksiä hou- innovatiivinen, kestävä ja kansainvälisesti houkutteleva kuttelevana yhteisönä, alueellinen tietomallintaminen, visualisoitu elin- ja työympäristö. virtuaalitodellisuus, älykäs kaupunki, alueen tilat ja toimintavirrat, Espoon linjausten mukaan aluetta kehitetään määrätie- ekosysteemin johtaminen sekä yhteiskunnalliset innovaatiot. toisesti myös uusien tuotteiden, palvelujen ja uusimman tiedon sekä innovaatioiden kehitys- ja demonstraatioym- Kokeileminen ja käyttäjien päristönä. Ohjelmassa keskeisin panostus liittyy erilaisten mukaan ottaminen tärkeää demonstraatiohankkeiden toteutukseen, jolloin toteute- Yhteisenä tavoitteena on luoda Suomeen kaupunkisuunnitteluun taan tulevaisuuden innovatiivisia ratkaisuja ja palvelukon- ja -kehittämiseen monitieteinen huippuosaamisen keskittymä. septeja uusinta tietoa ja teknologiaa hyödyntäen. Kansainvälisesti katsottuna alue on Helsingin metropolialue Suo-

Maankäyttö 3|2013 21 messa. Euroopassa harva yhteistyökumppani tuntee Suomea niin kyvykkyyksien rakentamista niin henkilö-, organisaatio- kuin hyvin, että kansainvälisesti vielä voitaisiin puhua kansainvälisestä verkostotasolla. innovaatiokeskittymästä. EUE-hankkeessa suomalaiset asiantuntijat toimivat yhteisen Yhteistyöverkostoissa tieto jalostuu teeman ympärillä kuitenkin itsenäisinä toimijaryhminään. Kan- Hankkeen toimijat lähestyvät ratkaisukeskeisesti alueella suun- sainvälisesti on helpompaa puhua yhdestä hankkeesta, vaikka nittelun alla olevia kohteita. Uudenlainen ajattelutapa yhteisen hankkeen sisällä on kymmeniä osahankkeita. Uuden toiminta- hankkeen siivittämänä on jo tuonut tulosta toimijoille. Kaupungin tavan ja innovaatioiden lisäksi hankkeessa hyödynnetään sovel- yhteistyöverkosto on vahvistunut yliopistossa tuotetun tiedon hyö- tuvia kansainvälisistä teorioita ja toimintatapoja. Kokeileminen dyntäjänä. Partneriyritykset ovat hyödyntäneet uusinta tutkimus- ja käyttäjien mukaanottaminen on tärkeä osa EUE-tutkimusta. tietoa ydintoimintaansa. Virtuaaliympäristöjen kehittämistyössä on Sanasto hankkeen sisällä muotoutuu omanlaisekseen: ”ekosys- päästy eteenpäin yritysten ja tutkijoiden yhteistyöllä. Akateemisen teemi, boundary objects, HUBit, majakat” ovat tuttuja hankkeessa tutkimuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on tuottaa julkaisuja ja toimiville. Sanasto muokkautuu hiljalleen toimijoiden keskuu- tutkintoja. Yhteinen kehittämisen tila Urban Mill yhdistää tekijöitä. dessa. Englanninkielisille sanoille pyritään löytämään vastineita Yhteistoiminnassa yrityksen ja yliopiston eri tutkijoiden välillä suomen kielestä. uuden oppimista ei voi estää. Hankkeessa työskentelevät tutkijat tekevät jatko-opintojaan ja saavat aitoja yritysten ongelmia ratkais- Monen toimijan yhteispeliä tavikseen. Espoossa korkeakoulujen ja yliopiston yhteistyömah- Tasavertaisten toimijoiden yhteishankkeessa menestys rakentuu dollisuuksia on jatkuvasti tarkasteltu uudenlaisesta tulevaisuuteen yhteistoiminnalle ja luottamuksen rakentamiselle. Hanke vaatii suuntaavan yhteistyön kautta. Yhteistä säveltä ja tapaa toimia aktiivista johtamista koko ajan sekä toimijoiden omistajuutta etsitään jatkuvasti, mutta toimintaan mukaan heittäytymällä on tavoiteltavasta lopputuloksesta, hankkeet eivät organisoidu saavutettu positiivisia tuloksia. itsestään vaan vaativat tukea ja fasilitointia – prosessi on yhtä tärkeä kuin lopputulos. Yhteistoiminta vaatii myös tulosten ak- tiivista jakamista yhteisissä työpajoissa, tulos- ja demopäivissä sekä yhdessä kehittämistä, yhteisen kulttuurin ja toimintatapojen sekä työkalujen rakentamista. Säännöllinen tulosten peilaaminen tavoiteltavaan lopputulokseen edistää yhdessä oppimista sekä innovaatioiden kehittämistä yli osahankkeiden. Etukäteen sovi- tuilla tulosten hyödyntämisoikeuksilla mahdollistetaan tulosten hyödyntäminen ja synergioiden löytäminen. Yhteistoiminta vaatii T3-alueella vanha ja uusi suunnittelu kohtaavat. Hannu Hyyppä

22 Maankäyttö 3|2013 Lars Miikki

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan työpajassa lautakunnan jäsenet ja keskeiset virkamiehet työskentelivät yhdessä alueen sidosryhmien ja maanomistajien sekä muun monipuolisen asiantuntijajoukon kanssa.

Maailmalla leviää ilmiö, jossa yhden Tilat yhteiskäyttöön – teeman ­ympärille rakentuneet osaajayh- teisöt jakavat yhteistä tilaa. Nämä tilat Urban Mill verkottuvat keskenään ja niiden välistä

yhteistyötä tuetaan tietotekniikalla. Kari Mikkelä, Lars Miikki, Hannu Hyyppä, Näissä yhteisöissä voivat kohdata eri Juho-Pekka Virtanen, Marika Ahlavuo alojen yliopisto-, yritys- ja julkisosaajat, EUE – AJATUKSIA OHJAAVA TEKEMINEN jolloin toiminta rakentaa siltaa teorian ja käytännön välille. Aallon Design Yritykset ratkaisevassa roolissa Factory (2008) ja Startup Sauna (2010) Espoon kaupunki, Aalto-yliopisto ja RYM Oy käynnistivät Aalto-yliopis- ovat jo tällaisia globaalistikin tunnettuja tokiinteistöt Oy:n kanssa Urban Mill -kehitystyön EUE-ohjelmassa. Idea oli roikkunut jo pitkään ilmassa, mutta tapaa sen toteuttamiseen ei ollut omien alojensa roolimalleja. Urban Mill löytynyt. Urban Mill syntyi lopulta startup-hengessä Aallon Design Fac- toryn ja Startup Saunan kylkeen. Järvelin Design Oy keräsi keväällä 2013 aikoo jatkaa tätä perinnettä kaupunki- usean kymmenen tahon pioneeriyhteisön ja kehitti palvelua yhdessä tilan käyttäjien kanssa. Käyttäjät ovat itse voineet vaikuttaa Urban Milliin innovaatioiden teemalla. toimintamalliin.

Maankäyttö 3|2013 23 Mikä on Urban Mill? järjestetään tapahtumia, siellä työskentelee yrittäjiä ja kehittäjiä, Urban Mill on tila, yhteisö ja palvelu. Urban Mill on itse osa nykyajan heidän työnsä tulokset ovat joko fyysisesti tai virtuaalisesti nä- urbaanin elämän muutosta ja myös tätä kautta vaikuttamassa kyvillä ja tila kytkeytyy käyttäjiensä ja muiden vastaavien tilojen rakennetun ympäristön suunnittelun toimintatapoihin ja käy- verkostoihin. täntöihin. Urban Mill keskittyy uusien tietotekniikalla tuettujen Urban Mill pyrkii muistamaan mitä tilassa on tapahtunut ja palvelukonseptien kehittämiseen rakennetun ympäristön osana. jakamaan tätä informaatiota myöhemmille tulijoille ja virtuaalisesti Se rakentaa yhteistyötä pitkäjänteisesti kymmenen vuoden aika- tilaan yhteydessä oleville. Muistia tuetaan niin sosiaalisten, fyysisen jänteellä, mutta kokeilee ja kehittää uusia ratkaisuja nopeasti ja kuin virtuaalisten kanavien kautta ennen ja jälkeen tapahtumien joustavasti. sekä tietenkin niiden aikana.

Pöllytetään tapaa, jolla teemme yhteistyötä Käyttäjiä kuunneltiin alusta asti Urban Mill poikkeaa monesta muusta kehitysalustasta siinä, että se Kevään 2013 protovaiheen aikana pioneeriyhteisö itseorganisoi aikoo olla itse aktiivinen toimija kaupunkiympäristöjen kehittämi- toimintansa. Luova arvonvaihto käynnistyi nopeasti ja protoilun sessä. Sillä on kolme roolia: se on sidosryhmiensä menetelmällisen aikana syntyi useita innovaatioaihioita, jopa pari uutta tuotettakin. kehittämisen väline, kehittäjäyhteisöjen kotipesä ja fyysinen ja Toiminta alkoi 10 pioneeriorganisaation toimesta, mutta kevään virtuaalinen kohtaamis- ja kehitysalusta. aikana yli 150 tahoa panosti konseptin kehittämiseen. Organisaa- Kohtaaminen on keskeistä. Sen kautta syntyy uusia kontakteja, tioita oli mukana puolen sataa. Tilassa järjestettyjä tapahtumia vuorovaikutusta ja uusia merkityssuhteita. Jaetut merkitykset oli runsas sata ja niissä kävi yli 3 000 ihmistä. Yli 1 000 vierailijaa lisäävät ihmisten välistä luottamusta, joka on edellytys yhteistyölle maailmalta ja Suomesta kävi tutustumassa toimintaan. Urban ja vaihdolle. Molemminpuoliseen hyötyyn perustuva vaihto syn- Millin konseptia esiteltiin kymmenissä tilaisuuksissa Suomessa ja nyttää uusia innovaatioita. ulkomailla ja uusia pioneereja haastettiin mukaan.

Urban Mill on kohtaamistila, jolla on muisti Syntyi tekemisten ja tilojen verkosto Kohtaamistilana Mill tuo yhteen kaupunkikehittämisen alan yritys- Kymmenkunta protoa tai demoa valmistui ja esiteltiin tilassa. Va- ten henkilöstöä, tutkijoita, kaupunkien virkamiehiä, uusia yrittäjiä jaa 10 pk-yritystä liittyi Millin työyhteisöön ja lisäksi mm. Espoon sekä rakennetun kaupunkiympäristön käyttäjiä ja asukkaita. Tilassa kaupunki, oululainen Adminotech Oy ja Helsinki Science and

Urban Mill pyrkii myös hyödyntämään mm. visualisoinnin ja 3D-mallinnuksen huipputeknologiaa kehittäessään toimintaansa. Samalla tila toimii myös testikenttänä uusille mittaus- ja mallin- nuslaitteille. Virtuaaliset tilamallit tulevat varmistamaan, että käyttäjiä palvellaan vieläkin paremmin. Juho-Pekka Kurkela ja Matti Virtanen Juho-Pekka

24 Maankäyttö 3|2013 Business Park Oy Ltd perustivat Otaniemen Ahlavuo Marika toimipisteen tilaan. Urban Mill toimii yhteistyössä useiden muiden coworking-tilojen kanssa, mm. De- sign Factoryn, Startup Saunan, Aalto Learning Hubien, Helsinki Hubin, +Studion, Kontoret Finlandin, InnoOmnian yrittäjähubin, Network Oasiksen ja TEM:n InnovaatioHub-verkoston jäsenten kanssa. Yhteistyön pääteema on fik- sujen kohtaamistilapalvelujen ja -verkostojen kehittäminen.

Käyttäjäyhteisö luo uutta toimintaa Urban Mill -palvelu on luotu yhdessä sen käyt- täjäyhteisön kanssa. Siksi on helpompi antaa heidän kertoa palvelun merkityksestä: Espoon Kaupunkisuunnittelukeskus oli mukana käynnistämässä Urban Milliä ja halusi kokeilla uudenlaista lautakuntatyötä. Kevään 2013 aikana järjestettiin sekä T3- että Finnoon alueen kehittämistyöpajat Millissä. ”Loim- me yhdessä uudenlaisen tavan suunnitella kaupunkia. Lähes 70 asiantuntijaa teki työtä puolen päivän mittaisissa työpajoissa, joissa oli heräte-esityksiä, työryhmätyöskentelyä ja tuotosten yhdessä reflektointia. Työ oli rytmi- tetty ja orkestroitu siten, että 800 neliön tiloja pystyttiin käyttämään kokonaan hyväksi. Työn Urban Mill on toiminut myös monen tilaisuuden tulokset jäivät tilan muistiin seinille ja digitaali- ”messupaikkana” kohtauttaen ihmisiä ja esittelemällä siin varastoihin sekä digimateriaalina osallistu- yritysten konsepteja. jille,” kertoo tapahtumien pääfasilitaattorina ja osanottajien innostajana toiminut lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula. Jessica Karhu, tutkija Aallon BES-ryhmästä totesi: ”Teemme ja asiakaskohtaamisten alustana. Olemme myyneet jo ensimmäi- EUE-ohjelmassa yhteistyötä SRV:n kanssa, joka rakentaa Keilanie- set protomme. Urban Mill on inspiroiva ympäristö, jossa olemme meen uusia asuntotorneja. Kutsuimme Urban Milliin torniasu- oppineet paljon uutta yhdessä muun pioneeriyhteisön kanssa”, misesta kiinnostuneita henkilöitä, joiden kanssa kehittelimme ja jatkaa Frank Russi. arvioimme tornien tila- ja palveluratkaisujen ideoita. Mill on hyvä Active Life Village on Aalto-yliopiston, Espoon ja Laurean spin­ paikka toiminnalle, koska täällä on esillä T3-alueen kehittämisen off- yritys, joka siirtyi vuoden 2013 alusta yksityiseen omistukseen suunnitteluaineiston lisäksi paljon muuta kiinnostavaa, tila on ja muutti Milliin Laureasta. Sen demokoti on jatkuvan ihmisvirran tulevien tornien kupeessa kampusalueella ja tilan muu toiminta varrella ja Millin ekosysteemissä on useita yhtiön toimintaa tukevia tukee työtämme.” organisaatioita. ”Törmäämme jatkuvasti onnekkaisiin sattumiin, Kevään aikana useampi Aallon Design Factoryn PDP-kurssin jotka tuovat meille uusia ekosysteemikumppanuuksia. Hyvä monitieteisistä opiskelijaryhmistä rakensi protoja ja demosi niitä. esimerkki tästä on ikääntyvien ihmisten hyvinvointiteknologi- Tilassa rakennettiin mm. Helsingin fillaripalvelutilaa, Koneen oiden lainauspalvelu, jonka aloitimme Espoon kirjaston kanssa hahmontunnistavia älyhissejä, kaupunkiympäristön kimppakul- suunnittelemattoman kohtaamisen tuloksena”, sanoo yrityksen jetuskonseptia ja Wärtsilän laivatilaan liittyvää laajennetun todel- toimitusjohtaja Juha Lipiäinen. lisuuden simulointiympäristöä. Aiemmasta poiketen, muutama ryhmä pääsi jatkamaan toimintaansa kurssin päättymisenkin Urban Millin ovet ovat auki jälkeen Urban Millissä. Urban Mill aikoo määritellä uudelleen sen tavan, jolla innovaatioyh- ”Laastin sekoittamisesta leviävä pöly on terveydelle vaarallista teistyötä tulevaisuudessa tehdään. Alku on lupaava, koska keskeiset ja ympäristöä likaavaa. Kehitimme ongelmaan ratkaisun”, kertoo alan toimijat ovat tulleet mukaan tuomaan oman panoksensa. Aallon opiskelija Frank Russi. Hän oli perustamassa Pekka Pylk- Syksyn 2013 demovaiheen aikana syvennetään toimintaa ja hio- kösen kanssa Consair Oy:tä, joka on käyttänyt Millin prototiloja taan palvelumallia, vuonna 2014 laajennetaan verkostoyhteistyötä, ratkaisunsa testaamiseen ja esittelyyn rakennusyrityksille. ”On sen jälkeen alueellista palvelumallia ja lopulta kansainvälistä roolia. tärkeätä, että yliopiston kampuksella on paikka, jota voimme Urban Millin fyysiset ja virtuaaliset ovet ovat aina auki. Tervetuloa käyttää 24/7-periaatteella varhaisen tuotekehityksen tukikohtana mukaan: www.urbanmill.org.

Maankäyttö 3|2013 25 EUE – AJATUKSIA OHJAAVA TEKEMINEN Osallistuminen uusiksi 3D-virtuaalimaailmoilla Hannu Hyyppä, Juho-Pekka Virtanen, Marika Ahlavuo, Tommi Hollström, Juha Hyyppä, Markku Markkula, Lingli Zhu, Markus Holopainen

Eurooppalaisen digitaaliagendan tavoitteena on hyödyntää nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet kestävän kehityksen, sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden edistämisessä. Tätä kautta Suomella on tavoitteena olla merkittävä toimija EU 2020 -strategian tavoitteiden toteut- tamisessa. Suomi on tietomallintamisen osalta maailman johtavia maita ja tavoitteena onkin kehittää virtuaalisuutta ja alueellista tietomallintamista kansainvälisille markkinoille.

Tulevaisuuden älykkäät kaupungit ovat tiloja, jossa myös nallisuuksia virtuaalimaailmat pysyvät yhtä passiivisina ympäristöi- uudenlaiselle suunnittelulle ja osallistumiselle on varattu oma nä kuin varhaiset internet-sivut. paikkansa. Virtuaalisuutta hyödyntämällä voidaan tuottaa toimivia ja yhteisöllisiä työkaluja ”fiksu kaupunki -ajatteluun”. Meshmoon on kotimainen avoimeen Virtuaalimaailmojen käyttöä ovat edistäneet rakennusalalla lähdekoodiin pohjautuva viime vuosina yleistyneet BIM-mallit. Rakennuksen BIM-mallissa virtuaalimaailmakehitysalusta yhdistyvät eri suunnitelmat (sähkö, LVI, rakenne jne.) ja mallin Kolmiulotteisissa virtuaalisissa ympäristöissä ja tiloissa käyttäjät avulla päästään tarkastelemaan rakentamisen elinkaaren aikaisten liikkuvat ja kommunikoivat mm. avatar-hahmonsa avulla. Interne- tietojen kokonaisuutta. Mahdollisia yhteentörmäyksiä voidaan tissä on kymmeniä erilaisia virtuaalimaailmoja, joista Second Life tunnistaa automaattisesti ja tarkastella visuaalisesti. Mallin visuali- lienee tunnetuin. RealXtend on avoimeen lähdekoodiin pohjau- soinnilla tuotetaan suoraan materiaalia päätöksentekoprosessiin, tuva suomalainen virtuaalimaailmakehitysalusta. Se on levinnyt esimerkiksi suunnittelukokoukseen. sittemmin maailmanlaajuiseksi verkkoyhteisöissä. RealXtendin tavoitteena on olla täysin uudenlainen kolmiulotteinen internet, Minun kaupunkini – paikkatietojen ja joka kokoaa yhteensopivia virtuaalimaailmoja. Tätä helpottamaan virtuaalitekniikan rooli? on kehitetty Meshmoon, joka on 3D-sovellusjulkaisujärjestelmä ja Kaupunkien ja asukkaiden toiveet, tietolähteiden yhdistäminen, mahdollistaa liikkumisen realXtendillä luotujen paikkojen välillä toimintojen optimointi, palveluiden tuottaminen sekä aineistojen toimien portaalina tilojen välillä. Meshmoon tarjoaa käyttäjilleen avoimuus takaavat sen, että virtuaalimaailmat tulevat monialaista- kommunikointiin ja sisällöntuottamiseen liittyviä lisätoimintoja, maan osaamista useiksi vuosikymmeniksi. Ratkaisevaa on se, kuinka joita hyödynnetään rakennettavissa virtuaalimaailmoissa. hyödynnetään tehokkaasti käsissämme olevaa paikkaan sidottua Maailmojen sisällön julkaisun lisäksi Meshmoon mahdollistaa tietoa ja virtuaalisuuden tuottamaa läsnäolontunnetta digitaalisia myös sovellusten julkaisun. Virtuaalimaailmaa eivät enää rajoita trendejä ja markkinoita tukemaan? Kuinka saada tarvittava tieto vir- alustan tarjoamat työkalut, vaan maailma voi sisältää joukon omia tuaalimaailmaan niin, että se on luotettavaa? Voidaanko ajantasaisen työkalujaan. Tämä mahdollistaa eri tarpeisiin ja uusille toiminta- ja visuaalisen tiedon päälle rakentaa uudenlaista yhdessä tekemistä? alueille rakennettujen virtuaalimaailmojen toteuttamisen aiempaa Osin kysymys on myös käytettävyydestä. Virtuaalimaailmoissa joustavammin. toimimiseksi täytyy kehittää intuitiivisia tapoja kolmiulotteisessa virtuaaliympäristössä liikkumiseen, virtuaaliobjektien kanssa Virtuaalimallit tarjoavat modernin interaktiossa olemiseen, käyttäjien väliseen kommunikaatioon pelinomaisen lähestymistavan ja sisällöntuotantoon. Näitä työkaluja on kehitettävä yhdessä Virtuaalimaailmojen tietosisällön vaatimukset vaihtelevat eri käyttä- käyttäjien kanssa. järyhmien mukaan. Laatustandardeille on tarvetta, kun uudenalai- Osa näistä työkaluista on hyvin yksinkertaisia ja osin vastaavat sia virtuaalimaailmoissa tapahtuvia ”tee-se-itse”-sovelluksia tullaan nykyisillä nettisivuilla käytettyjä työkaluja: objekteja täytyy voida pian näkemään (mm. rakennus- ja aluesuunnittelussa). Varmaa on, lainata, kommentoida, merkitä ja lisätä. Ilman tällaisia perustoimin- että tietoa voidaan pian hyödyntää virtuaalimaailmoissa visuaali-

26 Maankäyttö 3|2013 Hannu Hyyppä ja Juho-Pekka Virtanen

Virtuaalimaailmat tulevat monialaistamaan osaamista ja luomaan aivan uusia mahdollisuuksia. Avoin lähdekoodi takaa sen, että uudenlaisia sovelluksia tullaan näkemään nopeammin esim. muotoilussa, pelimaailmoissa, matkailussa, kulttuurin saralla tai vaikka hyvinvointipalveluissa.

Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo Marika Hannu Hyyppä, sesti, nopeasti, tehokkaasti ja monialaisesti. Virtuaalisuus mahdollistaa nopeat innovaatiot ja uudenlaiset tavat toi- mia. Olemassa olevaa tietoa voidaan paitsi varastoida myös hyödyntää uudenlaisessa tekemisessä eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden. Toinen peleistä tuttu ominaisuus virtuaalimaailmoissa on käyttäjien välinen yhteistyö ja vuorovaikutus. Toisin kuin esimerkiksi suunnittelujärjestelmässä olevaa mallia, virtuaalimaailmaa tarkastelevat käyttäjät pystyvät havait- semaan maailman objektien lisäksi toisensa, riippumatta siitä missä päin fyysistä maailmaa kulloinkin ovat, mikä tehostaa kommunikaatiota monimutkaisia kokonaisuuksia tarkasteltaessa.

Virtuaalimaailmassa toimiminen haaste perinteiselle tavalle työskennellä Kolmiulotteisuus ja paikkatieto tuovat uusia näkökulmia Virtuaalimaailmat toimivat erittäin hyvin myös työpajoissa myös virtuaalimaailmoihin: tieto pystytään sitomaan ja konferensseissa esitysten ja ajatuksien visualisoinnissa. tarkasti haluttuun sijaintiin 3D-tilassa. Tämä mahdollistaa

Hannu Hyyppä ja Juho-Pekka Virtanen ja Juho-Pekka Hannu Hyyppä alueellisten yhteyksien, läheisyyden ja rakenteellisten vastaavuuksien tunnistamisen. Tiedolla voi luonnollisesti olla myös monia rinnakkaisia sijainteja. Lisäksi se voidaan kohdentaa joko fyysisesti tarkasti rajattuun alueeseen tai suurempaan kokonaisuuteen. Meshmoonin yhteyteen on jo kehitetty työkaluja, joiden avulla tällainen verkottuneiden kolmiulotteisten maailmojen kokonaisuus rakentuu. Maailmojen välille voidaan luoda portteja, joiden kautta avatar-hahmona liikkuva käyttäjä siirtyy maailmasta toiseen. Maailmojen sisältöä voidaan siirtää toisiin maailmoihin rakentamisen pohjaksi. Niiden avulla siirrytään vähitellen kohti visiota verkottuneesta, kolmiulotteisesta ja visuaa- lisesta ”maisemasta” ja uudenlaisesta käyttöliittymästä.

Maankäyttö 3|2013 27 EUE – AJATUKSIA OHJAAVA TEKEMINEN Tulevaisuuden 3D-wikipedia luo uudenlaisen lähestymistavan aluesuunnitteluun. Rakennetun ympäristön suunnittelijat, virkamiehet ja asukkaat pääsevät tulevaisuudessa ­nopeampaan dialogiin virtuaalimaailmassa. Yhteisen tietämyksen hallinnan avulla ­virtuaalimaailma tarjoaa jaetun alustan, joka luo arvoa monialaiselle rakennetun ympäristön suunnittelulle, ­käyttäjälähtöisten liiketoimintojen kehittämiselle ja tulevaisuuden kiinteistöalalle. Rakennetun ympäristön suunnitteluun mittatarkkaa virtuaalisuutta

Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä, Miten virtuaalimallia hyödynnetään Marika Ahlavuo, Tommi Hollström, Juha Hyyppä, suunnittelussa? Markku Markkula, Matti Kurkela, Kauko ­Viitanen, Kolmiulotteiset virtuaalimaailmat mahdollistavat tehokkaan Lingli Zhu, Jussi Lehtinen, Tapani Honkanen, tiedon visualisoinnin ja 3D-karttojen esittämisen. Esimerkiksi Markus­ Holopainen tilastoja voidaan esittää sidottuna paikkaan ja aikaan. Tavoitteena on nykytilanteen visualisointi lähes ajantasaisena, valmiina ra- kennettuna ympäristönä. Alueelle rakentavat yritykset, asukkaat ja muut sidosryhmät voivat käyttää virtuaalimallia ja sen aika- sarjaa suunnittelun apuna ja päätöksentekonsa tukena. Niillä on Virtuaalimaailmoja voidaan pian käyttää mahdollista tuottaa yhtymäkohtia olemassa olevaan maailmaan. rakennetun ympäristön oppimisympäristönä, Virtuaalimaailmoissa saadaan esitettyä kokonaisia rakennuksia tai jossa voi toteuttaa monenlaisia suunnitteluun kortteleita käyttökelpoisina virtuaalitiloina. Kaupunkimallinnus liittyviä oppimistilanteita. on jo siirtynyt 3D-ympäristöihin, mutta esimerkiksi Google Earth

28 Maankäyttö 3|2013 Meshmoon hyödyntää myös maanmittausalan huippu- osaamista. Virtuaalimallit auttavat tulevaisuudessa rakennetun ympäristön suunnittelijoita saamaan nopeammin tilaajan edel- lyttämän ja tarkoituksenmukaisen suunnittelutuloksen. Nykyisin käsityövoittoisella tavalla tuotetut virtuaalimallit ovat usein visuaalisesti heikkotasoisia, epätarkkoja, kalliita ja usein jo valmis- tuessaan ei-ajantasaisia, eivätkä mahdollista useiden henkilöiden samanaikaista läsnäoloa.

Alueellinen tietomallintaminen pääroolissa Alueellinen tietomallinnus hyödyntää osaamista laajasti yhdistäen digitaalisen ja fyysisen maailman. Alueellisen tietomallintamisen lähtökohtana on olemassa oleva kartta-, rakennus-, paikkatieto -palvelun 3D-malleista puuttuvat toistaiseksi sisätilat. Tämän päi- yhdessä nykyaikaisen mittaustekniikan ja ympäristö- ja rakennus- vän kehittyneet teknologiat, älytaulut, 3D-näytöt ja sensoriverkot mallien sekä virtuaalielementin kanssa. Mallin sisällön ja rakenteen mahdollistavat laajemman oppimis- ja suunnitteluympäristön määrittelyllä luodaan pohja tulevaisuuden sovelluksille, jotka rakennetusta ympäristöstä. voivat koskea mm. tiedon hakua, palvelujen käyttöä, liikkumista tai ylipäätään kaikkea, mitä alueella asuva, vieraileva tai toimiva Mittatarkat 3D-virtuaalimaailmat muuttavat arjessaan tarvitsee. suunnittelutyön prosesseja Yksi virtuaalimaailman lisähyödyistä verrattuna nykyisiin käytössä 3D-Wikipedia tavoitteena oleviin suunnittelujärjestelmiin on se, että maailma ei ole suunnit- Avoimeen lähdekoodiin pohjautuvaa virtuaalimaailmaa ja sen telualan osalta rajattu. Samaan virtuaalimaailmaan voidaan koota tuomia mahdollisuuksia tutkitaan parhaillaan mm. Energizing tietoa niin tie-, rakennus-, vesi- tai sähköinsinöörin työpöydältä. Urban Ecosystem-, Light Energy- ja Älykäs rakennettu ympäristö Verrattuna BIM-järjestelmiin kysymys on laajemmista kokonaisuuk- -projekteissa. Aalto-yliopisto, Geodeettinen laitos sekä Metropolia sista. BIM-mallinnusteknologia on tuonut mukanaan etuja, joita ammattikorkeakoulu panostavat tutkimusyhteistyöhön. ovat mm. suunnitteluvirheiden tunnistaminen, määrälaskennan Rakennetun ympäristön suunnittelu fyysisine rakennuksineen tarkkuus, erilaiset olosuhde- ja energiasimulaatiot sekä suunni- ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen aluesuunnittelussa telmien havainnollisuus ja visuaalisuus. Alueiden kehittämistyössä haastavat tutkijat virtuaaliympäristössä. Mittatarkkuus, luotetta- pelkän rakennuksen sisäisen suunnittelijajoukon tuottaman tiedon vuus, visuaalisuus, pelillisyys ja toimintojen nopeus vaativat usean hallinta ja visualisointi eivät riitä, vaan tietoa tarvitaan myös kun- eri tutkijan yhteistyötä. Valtavien tietomäärien tulkinta ja analysointi nan puolelta, aluesuunnittelusta, päätöksenteosta, asukkailta ja vaatii toistaiseksi melko paljon asiantuntemusta ennen visuaalisesti muilta alueellisilta toimijoilta. Tuomalla eri tietoaineistoja yhteen toimivaa mittatarkkaa virtuaalimaailmaa. Tulevaisuudessa virtuaa- mahdollistetaan havainnointi, analysointi ja lopulta fiksumpi limaailmat antavat mahdollisuuden nopeaan ja joustavaan tiedon päätöksenteko ja projektinohjaus. BIM-toteutuksessa ongelmana jalostamiseen. Virtuaalimaailman suomat mahdollisuudet tukea on ollut puuttuvan kolmiulotteisen tiedon saaminen jo olemassa oppimista, yhteisöllistä työskentelyä sekä esitysteknisiä mahdolli- olevista rakennuksista ja infrastruktuurista. suuksia selviävät myös yhteistyötä tehtäessä. Juho-Pekka ja Hannu Hyyppä Virtanen Juho-Pekka

Maankäyttö 3|2013 29 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo ja Marika Hannu Hyyppä tuaalisten 3D-mallien tavoitteena on edistää tilojen suunnitteluun, rakentamiseen tai käyttöön liittyvän uuden liiketoiminnan kehitty- mistä. Malleilla halutaan edistää käyttäjätarpeiden parempaa ym- märtämistä. Lisäksi mallit luovat mahdollisuuksia poikkitieteelliselle ja -taiteelliselle yhteistyölle. Tavoitteena on, että virtuaalimaailmoista muodostuu kolmi- ulotteinen, verkottunut kokonaisuus, johon eri kiinteistötoimijat voivat tuottaa omia osiaan, joko rakentaen muiden tekemien osien päälle tai pysyttäen kokonaan uutta virtuaalitilaa. Jos tilannetta tarkastellaan BIM-mallien näkökulmasta, tämä tarkoittaisi tilannetta, jossa rakennuksen BIM-mallin lisäksi käytössä olisivat ympäröivän rakennetun ympäristön sekä infran mallien sisältämät tiedot. Toistaiseksi kaupunkisuunnittelussa tehdään vielä lain vaatimat Suunnittelussa 3D-malleja voidaan 2D-dokumentit, joiden avulla pitäisi pystyä suunnittelemaan ”hy- joustavasti hyödyntää suunnittelu- vää ympäristöä”. Virtuaalimaailman suuret hyödyt kaavoitukselle prosessin eri vaiheissa. tulevat aikanaan, kun päästään täysin sähköiseen asiointiin ja virtuaalimalleihin ja 3D-asemakaavaan. Tämä vaatii kuitenkin, että laitetehot kasvavat, tietosisällöt paranevat, lainsäädäntö kehittyy, tiedonsiirto toimii ja vastuut mallin oikeellisuudesta on selvitetty. Virtuaalisuuden hyödyntäminen rakennetun ympäristön suun- nitteluissa etenee vaiheittain. Ensiksi hyödynnetään tilamalleja Rakennetun ympäristön suunnittelu asuntojen ja alueiden esittelyissä. Alue-, rakennus- ja arkkiteh- virtuaaliseksi tuurisuunnittelussa hyödynnetään kaupunkien tarkkaa virtuaa- Tiedon hallinnan tärkeys korostuu. Myös eri vaiheisen tiedon esittä- lista 3D-mallia, jolloin kaikki eri vaihtoehdot saadaan tarvittaessa minen esimerkiksi rakennusalalla vaatii uusia tapoja: virtuaalimaail- samaan malliin vertailukelpoisiksi. Väylä- ja ympäristösuunnittelu massa rinnakkain voivat olla hyvin alustava massoittelumalli, valmis tulee hyödyntämään nopealla syklillä valmiita malleja jo perintei- BIM-malli, tai mittatiedon perusteella rakennettu malli 1800-luvun sen 3D-havainnollistamisen tukena. Rakennusalan BIM-ajattelu rakennuksesta. Lisäksi tarvitaan maailmassa toimimisen työkaluja, onkin jo ollut käytössä vuosia, joten virtuaalisuus mahdollistaa kuten kommentointia, objektien ryhmittelyä, aikaleimoja ja omien sisätilamallinnuksen täysimittaisen hyödyntämisen mm. sisustus-, objektien luomista. valaistus- ja toimitilasuunnittelussa ajasta ja paikasta riippumatta. Malleja voidaan käyttää tilojen dokumentointiin, korjaustarpeen Paikkaan sidotun tiedon hyödyntäjänä Nokialla tulee olemaan ja materiaaliteknisten ominaisuuksien analysointiin, rakennuksen arvaamattoman suuri rooli vietäessä suunniteltuja malleja navi- yksityiskohtien sekä rakenteiden ja pintojen analysointiin. Vir­ gaattori- ja kännykkämaailmaan lisätyn todellisuuden tekniikoilla.

Mittatarkat virtuaalimaailmat mahdollistuvat 3D-mittaus- teknologian myötä ja tulevat olemaan korjausrakentamisessa korvaamattomia. Juho-Pekka Virtanen Juho-Pekka

30 Maankäyttö 3|2013 Juho-Pekka Virtanen Juho-Pekka EUE – AJATUKSIA OHJAAVA TEKEMINEN

Luonnos uudenlaisesta aluetietojärjestelmästä.

Uudenlainen kaupunkikehittäminen vaatii muotoilu- ja mittausosaamisen yhdistämistä. Mutta taipuuko muotoilija mittausosaamisen hyödyntäjäksi ja onko mittausosaaminen hyödyllistä muo- toilijalle kaupunkikehittämisessä. Kuinka luova taideala taipuu insinöörikulttuurissa? Visualisointi, muotoilu ja maanmittausosaaminen­ rakennetun ympäristön suu­ nnittelussa

Matti Kurkela, Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Petri Rönnholm

Teollisen muotoilun tietokoneistuminen ja digitalisoi- Monimutkaisia kohteita suunnitellaan parametrisillä tilavuusmal- tuminen on kahden viime vuosikymmenen aikana kasvattanut linnusohjelmilla, kuten Pro Engineer, Solid Works tai Autodesk kysyntää myös 3D-digitointimenetelmille. Tuotemuotoiluproses- Innovator. Myös kevyempiä, pintamallinnukseen tarkoitettuja sissa erilaiset esineskannerit soveltuvat mittaukseen erityisesti CAD-ohjelmia, kuten Rhinocerosta, käytetään paljon. vaikeissa kaksoiskaarevissa kappaleissa, joita on muuten vaikea mitata. Mallintaminen mittausten pohjalta voidaan jo nyt osittain 3D myös muotoilijan arkipäivää automatisoida, mutta toisaalta teollisen muotoilun mallinnuksessa Muotoilun alalle tarkat mittausmenetelmät tarjoavat uusia mahdol- kiinnostuksen kohteita ovat usein kappaleen ääriviivat, taiteviivat ja lisuuksia. Yhdistettynä uusiin valmistus- ja prototyyppitekniikoihin, muodot, joiden laadukas mallintaminen vaatii osaamista ja aikaa. kuten pikamallitulostukseen, ne luovat uutta tapaa tehdä luonnos-

Maankäyttö 3|2013 31 Juho-Pekka Virtanen Juho-Pekka

Mittatarkan 3D-mallin pohjalta tuotettu luonnos alueesta.

televaa suunnittelutyötä. Mahdollisuus käyttää 3D-skannereita ja Rakennettu ympäristö muotoiltavana pikamallitulostinta muuttaa myös mallien rakentamista: Fyysisen Muotoilutyön lähtökohtana voi olla myös rakennettu ympäristö. mallin rakennus helpottuu, kun sitä voi tehdä esimerkiksi keskit- Tilan suunnittelu on muotoilun ja suunnittelun alue, jossa sisus- tyen vain osaan kappaletta. Koko kappaleen viimeistellyn mallin tussuunnittelijat ja -arkkitehdit sekä muotoilijat työskentelevät rakentaminen käsin olisi ollut työlästä. usein yhteistyössä arkkitehtien kanssa ja vastaavat rakennuksien sisätilojen suunnittelusta sekä rakennetun ympäristön muotoilusta. Mitä hyötyä on mittatarkoista malleista? Tiloihin liittyvä suunnittelu on muuttunut, erityisesti toimi- Mittatarkkojen mallien hyödyntäminen monilla suunnittelu- tilojen osalta. ICT:n kehityksen myötä toimistotyötä tehdään aloilla on useimmiten melko suoraviivaista. Uuden geometrian eri tavalla kuin ennen. Käyttäjälähtöisyys ja käyttäjien mukaan luominen edellyttää monesti tietoa olemassa olevan kohteen ottaminen tilojen suunnittelussa on nykypäivää. Jo varhaisessa geometriasta. Vastaavasti mittatarkat mallit ovat arkipäivää monissa vaiheessa ideat ja tilaratkaisut pitää pystyä esittämään kuvalli- laadunvalvontasovelluksissa sekä rakentamisen että valmistavan sesti. Suunnitelma pitää saada sellaiseen muotoon, että tuleva teollisuuden aloilla. Virtuaalimalleja fyysisestä ympäristöstä käyttävät erityisesti

kiinteistö- ja rakennusalan yritykset sekä erilaiset tiloihin liittyvät Virtanen Juho-Pekka palveluyritykset kuten sisustussuunnittelutoimistot sekä tieto- ja viestintäteknologiayritykset. Virtuaalisille 3D-malleille löytyy käyt- töä myös turismissa, navigoinnissa, pelastustöissä ja viihdeteolli- suudessa kuten tietokonepeleissä ja elokuvissa. Yhä useammin virtuaalimallin käyttöön liittyy interaktiivisuus, jossa käyttäjä ei ainoastaan liiku virtuaalimaailmassa vaan myös kommunikoi muiden käyttäjien kanssa. 3D-mallinnukseen ja -visualisointiin tarkoitettujen ohjelmien avulla mittatarkkoja malleja voidaan hyödyntää myös visuali- sointityössä. Tarkasta mallista pystytään tuottamaan kuvia. Usein mittaajan, suunnittelijan ja visualisoijan tavoitteet kuitenkin eroavat toisistaan. Tarkka malli ei välttämättä ole miellyttävän näköinen, eikä tyylikäs visualisointi ole mittatarkka. Eri mallinnuksissa siis painotetaan joko mittatarkkuutta tai visuaalisuutta. Selkeä työ- polku mittatarkkojen mallien hyödyntämiseen visualisointityössä puuttuu. Yhtenäisestä työnkulusta ja aineistojen siirrettävyydestä hyötyisivät paitsi mittaajat ja mallintajat myös suunnittelijat ja Orkestroinnin avulla hankkeessa saavutettuja tuloksia voidaan visualisoijat. ­hyödyntää myös Aallon energiaohjelmassa.

32 Maankäyttö 3|2013 tilan käyttäjä sen helposti ymmärtää. Muotoilijalla voi olla keskeinen rooli rakennetun ympäristön kehityksessä visualisoinnin kautta, koska vain siten taataan se, että eri osapuolet puhuvat samasta asiasta. Tällainen suunnittelukäyttö, erityisesti suunnittelupro- sessin alussa, asettaa mittaukselle uudenlaisia vaatimuksia. Mittauksista pitäisi saada nopeasti malleja, jotka kattavat suunniteltavan tilan kokonaisuutena, eivätkä vain tiettyjä rajattuja alueita erittäin suurella tarkkuudella. Näiden mal- lien tulisi olla yhteensopivia yleisesti käytettyjen suunnit- telutyökalujen kanssa. Esimerkkejä näistä ohjelmista ovat Rhinoceros 3D ja Trimble Sketchup. Keskeisiä piirteitä ovat helppokäyttöisyys ja visuaalisuus. Tällaisten mittaamalla tuotettujen mallien pitäisi pystyä tehokkuudeltaan kor- vaamaan nykyään suunnittelussa käytetyt 2D-piirustuksista ”ylös nostetut” mallit. Kansainvälisenä suuntauksena on virtuaalisen ja fyysisen

maailman limittäytyminen. Reverse design eli muotoilun Virtanen Juho-Pekka takaisinmallintaminen on nykyisin käytössä jo monessa muotoilutoimistossa. Tilojen mallintaminen muotoilun lähtökohdista on kuitenkin vielä suhteellisen uusi ja vä- hän käytetty tapa. Rakentamisessa toimijoita on useita ja koko prosessi voi viedä vuosia. Tuotteiden mallinnuksessa käytetään vakioituja olosuhteita, valaistusta pystytään hal- Polkupyörän rungon alustava luonnos, litsemaan eikä säätilojen vaihtelu tuo samanlaisia ongelmia 3D-mallinnus ja valmis pyörä. kuin maastomittauksissa. ”Uudet mittaustekniikat, kuten mobiililaserkeilaus, mahdollistavat sekä pienten sisätilojen että suurten ulko- Mitä on muotoilu? alueiden 3D-mittauksen ja mallinnuksen, erittäin mitta- Muotoilun historian alku ajoitetaan usein 1700-luvun tarkasti. Ne tarjoavat perinteisiä menetelmiä nopeamman lopun Eurooppaan. Tällöin elettiin teollisen sarjatuo- keinon saada suunniteltavista rakennetun ympäristön tannon alkua ja mallisuunnittelu levisi paikallista piiriä kohteista 3D-malleja, joita voidaan joustavasti hyödyntää laajemmalle käyttäjäkunnalle. Muotoilijoina toimivat suunnitteluprosessin eri vaiheisessa kustannustehokkaasti. aluksi taiteilijat ja käsityöläiset. Nykyisen kaltaiset teol- Mittatiedon käsittelyssä haasteita ovat nopeus, joustavuus listen muotoilijoiden ammatilliset tehtävät vakiintuivat ja aineistojen koko sekä siirto. Lisäksi mobiilimittauksissa toisen maailmansodan jälkeen. Muotoilun eri osa-alueet haasteeksi muodostuu mittalaitteiston georeferointi,” kertoo ovat 2000-luvulle tultaessa muuttuneet. Muotoilulla maanmittari Matti Vaaja. tarkoitetaan nykyisin tuotemuotoilun lisäksi esimerkiksi ”3D-keilaus ja kuvamittaukset vaativat erityisosaamista palvelumuotoilua, käyttöliittymäsuunnittelua ja konsep- ohjelmiston, tekniikan ja teorian sekä sovellusten osalta. tikehitystä. Muotoilua tekevät muotoilijan koulutuksen Osaajia, jotka kykenevät yhdistämään muotoilun kolmiulot- saaneiden lisäksi itseoppineet suunnittelijat erityisesti teiseen mittaamiseen ja päinvastoin, on vähän. Olemme digitaalisten sisältöjen parissa. Yhteistä kaikille on se, että olleet tutkimuksen ja käytännön kautta eturintamassa he työskentelevät nykyään sekä fyysisten että virtuaali- kehittämässä tätä monialaista osaamista. Yhteistyötä tar- mallien kanssa. Lisäksi heille on ominaista digitaalinen vitaan esimerkiksi kulttuuriperinnön dokumentoimisessa suunnittelu myös visuaalisesta näkökulmasta. laajaan kansalaiskäyttöön. Tästä tulee päällimmäisenä Perinteisesti visualisointi on ollut yksi muotoilun tär- mieleen Meksikon pergamenttikartta vuodelta 1550. Sitä keimmistä työtavoista. Mahdollisia ratkaisuja on esitetty säilytetään Uppsalan yliopistossa, missä se kuvattiin hyvällä kuvallisesti, jotta niihin liittyviä päätöksiä on pystytty te- reprokameralla. Kartta mallinnettiin jo TKK:ssa fotogram- kemään. Perinteisessä tuotemuotoilussa tämä on suun- metriseksi pintamalliksi, ja Taideteollisen korkeakoulun nitteluprosessin alkuvaiheessa tarkoittanut esimerkiksi medialaboratorio kehitti kartasta virtuaalisen reproduktion käsin piirrettyjä luonnoksia suunniteltavasta kohteesta. ja sille käyttöympäristön. Vastaavanlaisia näyttelymalleja Muilla muotoilun aloilla, kuten palvelumuotoilussa, medialaboratorio on sittemmin tehnyt Vrouw Marian visualisointi on ollut esimerkiksi tapahtumaketjujen esit- hylystä, vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen tämistä. Nykyaikainen monialainen yhteistyö edellyttää paviljongista ja Pompeijissa sijaitsevasta Marcus Lucretiuk- ryhmätyötä, ja asioiden konkretisointia mahdollisimman sen talosta. Suomalaisten muotoilijoiden 3D-taidot ovat aikaisessa vaiheessa. Visualisoinnin tarve monialaisessa kansanvälisestikin arvioiden erittäin hyvät, ja yhteistyö työssä ei ainakaan vähene. on ollut erittäin hedelmällistä”, kertoo fotogrammetrian professori Henrik Haggrén Aalto-yliopistosta.

Maankäyttö 3|2013 33 EUE – AJATUKSIA OHJAAVA TEKEMINEN

Kansainvälisyys on arjessamme. Se on muotoutunut osin digitalisoitumisen­ ja osin EU:n myötä nykyisiin uomiinsa. Jatkuvat yhteydet verkostoihin on ­mahdollistettu jopa älypuhelimella 24/7. Yrityksille kansainvälisten asiantuntijoiden­ verkosto tuo kilpailuetua ja päivittää kansainvälistä osaamista. Kansainvälisiä huippuosaajia voidaan hyödyntää laajemminkin alueellisesti heidän osaamistaan määrätietoisesti yhteisöllistämällä. Valttina kansainvälisyys Marika Ahlavuo, Hannu Hyyppä, Markku Markkula, Juha Hyyppä

Alueellinen vetovoima on Asukkaat vaikuttajina eurooppalainen voimavara Lähes kaikki painottavat omissa visioissaan kansainvälistymistä. Verkostoituminen kansainvälisten kumppaneiden kanssa ei kui- EU luo pohjaa kansainväliselle yhdessä tekemiselle, mutta antaa tenkaan ole itseisarvo. myös suuntaviivoja tulevaisuuteen alasta riippumatta. Rakennettu Usein kansainväliset osaajat vierailevat Suomessa erilaisissa ympäristö vaatii kaikkialla jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä. konferensseissa, verkostotapahtumissa tai yliopistojen, korkea- Alueellisesta suunnittelusta vastaavien tahojen tarve huomioida koulujen, liike-elämän tai kolmannen sektorin vieraina. Kun asukkaiden ja esim. alueen yritysten toiveet asettavat suuria painei- tavoitteena on alueellisen vetovoiman tai yhteisön osaamisen ta päättäjille ja virkamiehille. Asukkaat ovat tietoisia oikeuksistaan lisääminen, monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja olla mukana alueensa suunnittelussa esim. palveluiden, liikkumisen globaalin vastuun edistäminen, on kansainvälisten osaajien ja ja ympäristönäkökulmien osalta. Kuntien ja alueiden tulee huomioi­ verkostojen törmäyttäminen toimiva tapa asiantuntijoiden ja da yhä enemmän kuntalaisten vaatimukset lähidemokratian ja osaajien kohtaamiseen. tasa-arvon toteutuksessa.

Useat kymmenet kansainväliset­ tapahtumat ovat yhdistäneet vuoden aikana satoja alueellisen kehittämisen erikoisosaa- jia pääkaupunkiseudulla.­ Osaamista on yhdistetty lukuisten hankkeiden välillä esim. Aallon energiaoh- jelman (Light Energy) ja Cul- minatumin EKA:n (Edellä- kävijäalue Helsinki Region) sekä kansainvälisen tason EU-toimintojen välillä.

34 Maankäyttö 3|2013 ARTIKKELISARJAN KIRJOITTAJAT

Usean korkeakoulun strategiaan kuuluu kansainvälisten ➊ ➋➌ opiskelijoiden koulutus ja kansainvälinen henkilökunta. Hei- dän integroimisensa suomalaisten yritysten kanssa on jäänyt osittain puolitiehen. Yrityksemme tarvitsevat Suomessa koulutettuja ja opettavia ”sillanpäärakentajia” markkinoille, jotta mahdollistetaan kotimaisten yritysten vakiintuminen halutuille kv-markkinoille. Yritysyhteistyön ottaminen yhä tiiviimmin mukaan koulutusohjelmaan niin opiskelijoiden, ➍ ➎➏ opettajien ja yritysten ammattilaisten välillä voisi ratkaista osaltaan tätä ongelmaa ainakin ammattikorkeakouluissa. Suoraa vaikuttamiskanavaa tälle yhteistyölle ei vielä ole. ­Useat korkeakoulut järjestelevät toimintojaan niin, että jatkossa yhteistyö tukee paitsi T&K:ta, harjoittelua ja opinnäy- tetöiden tekoa, mutta myös pitkäjänteistä lähialuekehitystä. • Marika Ahlavuo toimii koordinaattorina ­Aalto-yliopistossa Orkestrointi on usean toimijan ­Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallin­nuksen instituutissa. kaitsemista Sähköposti marika.ahlavuo aalto.fi. ➋ Orkestrointi tuo tervetulleen ratkaisun monialaiseen tuotet- • Tommi Hollström on Oululaisen teknologiayritys Adminotech Oyn tujen tulosten oikea-aikaiseen hyödyntämiseen myös kan- toimitusjohtaja. Sähköposti tommi adminotech.com. sainvälisissä hankkeissa. Orkestrointiin siirrytään, kun useita • Arkkitehti Tapani Honkanen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. erilaisia verkostoja pyritään ohjaamaan ja hyödyntämään Sähköposti tapani.honkanen espoo.fi. samaa tavoitetta kohden vieläpä yhteisessä aikataulussa. • Markus Holopainen on Helsingin yliopiston geoinformatiikan ”EUE-hanke nivoutuu myös muihin paikallisiin, kansallisiin ­professori. Sähköposti markus.holopainen helsinki.fi. ja eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin ja vahvistaa toimijoiden • Juha Hyyppä toimii professorina Geodeettisessa laitoksessa verkostoa. Tavoitteena on hyödyntää Aalto-yliopiston osaamis- ­vetovastuussa kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osastosta. ta ja kokemusta kansainvälisistä EU-tutkimusprojekteista kuten Sähköposti juha.hyyppa fgi.fi. ➎ Future Internet (FI PPP), Smart Campus ja Apollon (Advanced • TkT Hannu Hyyppä toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa Pilots on Living Labs Operating in Networks) sekä yhteistyö- ­rakennus- ja kiinteistöalalla teknologiapäällikkönä. verkostoja kuten European Network of Living Labs (ENoLL). Sähköposti hannu.hyyppa metropolia.fi. ➊ Hanke toimii siemenrahoituksena rinnakkaishankkeille, täten • Pentti Launonen toimii projektipäällikkönä Aalto-yliopiston energisoiden mukanaolevia ratkaisuiden ja palveluiden Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskuksessa. ekosysteemejä sekä tutkimuslaitosten ja yhteiskunnan yhteis- Sähköposti pentti.launonen aalto.fi. ➏ peliä”, kertoo projektipäällikkö Pentti Launonen. • Jussi Lehtinen toimii erikoissuunnittelijana Espoon kaupungin Kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Kansainväliset työpajat kansainvälisen Sähköposti jussi.lehtinen espoo.fi. osaamisen jakamisessa • Markku Markkula toimii Aalto-yliopiston rehtoreiden Pääkaupunkiseudulla useat verkostot ovat orkestroineet ­neuvonantajana fokuksenaan EU-strategiat. toimintaansa osittain yhdessä. Muutaman vuoden aikana on Sähköposti markku.markkula aalto.fi. ➌ järjestetty lukuisia tapaamisia, joissa on ollut mahdollisuus • DI Lars Miikki toimii vanhempana konsulttina Järvelin tutustua eri verkostojen ja alojen kansainvälisiin edustajiin. Design Oy:ssä ja tutkijana Aalto-yliopistossa. Seminaareissa ja työpajoissa on etsitty yhteisiä monialaisia Sähköposti lars.miikki aalto.fi. ➍ kiinnostuksen kohteita, joiden pohjalta näköpiirissä olevia • TaM Matti Kurkela toimii Aalto-yliopistossa graafisena ongelmia on pystytty ratkaisemaan yhdistämällä resursseja ­suunnittelijana. Sähköposti matti.kurkela aalto.fi. eri aloilta. Verkostossa toimiminen on omalta osaltaan suun- • DI Kari Mikkelä toimii Urban Millin vastaavana tuottajana nannut myös tutkimuksen tekemistä alueille, joilla on aitoja ­Järvelin Design Oy:ssä ja tekee väitöskirjaa Aalto-yliopiston yhdessä ratkaistavia ongelmia. ­tuotantotalouden laitokselle. Sähköposti kari.mikkela aalto.fi. Asiantuntijaverkostot ovat hyödyntäneet myös suoma- • TkT Petri Rönnholm toimii Aalto-yliopiston Maankäyttötieteen laista huippuosaamista. Nimet Wilenius, Ståhle, Himanen, laitoksella vanhempana yliopistonopettajana. Sydänmaanlakka, Taatila ja Linturi kertovat innovatiivisen Sähköposti petri.ronnholm aalto.fi. ajattelutavan siirrosta. • Professori Kauko Viitanen toimii Aalto-yliopistossa ­laitosjohtajana Maanmittaustieteiden laitoksessa. Käyttökelpoiset ideat talteen Sähköposti kauko.viitanen aalto.fi. Sosiaalisilla innovaatiolla on tavoitteena saada suomalainen • TaM Juho-Pekka Virtanen toimii tutkijana Aalto-­yliopistossa osaaminen hyödynnettyä niin kansallisesti kuin kansainväli- ­Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen sestikin tekemisen eri asteilla. Käyttökelpoisimmat innovaa- ­instituutissa. Sähköposti juho-pekka.virtanen aalto.fi. tiot ovat yksinkertaisia ja ne liittyvät esim. yhteiskunnallisiin • DI Lingli Zhu toimii tutkimusryhmän vetäjänä Geodeettisessa prosesseihin, julkisiin palveluihin ja työelämän toiminta­ ­laitoksessa. Sähköposti lingli.zhu fgi.fi. tapoihin. Näillä on välitön vaikutus ihmisten hyvinvointiin.

Maankäyttö 3|2013 35 Suomessa kuten muissakaan maissa ei ole vielä keksitty kaikkia sä. Käsiteltävät aiheet kattavat laajasti yhteiskunnan osa-alueita, mm. hyviä tapoja toimia, vaan tarkoituksena on hyödyntää käyttökel- rauhanprosessin tukeminen, kaupunkiympäristön kehittäminen, poiset ideat ja jalostaa niitä suomalaiseen työkulttuuriin. Espoossa ikääntyvä väestö yhteiskunnassa, työelämän rakennemuutokset huhtikuun lopussa pohdittiin, miten alueellista innovatiivisuutta sekä kouluoppimisen uudet mallit. Jokainen käsiteltävä aihe taustoi- saadaan lisättyä Euroopassa. tetaan ja valmistellaan yhteistyössä alan asiantuntijaorganisaatioiden Esimerkkeinä työpajoista ja tapahtumista on mm. professori kanssa”, kertoo Mika Pirttivaara Aallosta. Nonakan työpajat, koska Nonakan ajattelumalli on ollut vahvasti Vuoden 2012 ACSI-leirit järjestettiin Helsingissä ja Etelä-Afrikas- pohjana yhteiselle tekemiselle. Muista kymmenistä työpajoista ja sa, kun taas vuoden 2013 ACSI toteutettiin Malmössä. Esimerkiksi forumeista voidaan mainita Alueiden komitean tapahtumat, Espoo Helsingin leirillä oli n. 80 osallistujaa 25 maasta. Innovation Garden, Acsi-tapahtumat. Tilaisuuksissa on vieraillut kymmenittäin ellei satoja maaherroja, kaupunginjohtajia ja muita Opiskelijat voimavarana aluepäättäjiä, tutkijoita, yritysjohtajia, ministereitä ja muita asian- kansainvälistymisessä tuntijoita. Foorumeita on tukenut huomattavasti mm. suomalaisen ”Aalto-yliopisto tarjoaa hyviä mahdollisuuksia Aaltoes:n kanssa osaamisen kytkeminen huippuyrityksiimme. Alueen yritykset kuten (Euroopan aktiivisin yrittäjyysyhteisö) opiskelijoille kansainvä- Nokia, Kone, Rovio ja Fortum ovat osallistuneet T3-alueen brändin listymiseen ja yrittäjyyteen”, kertoo verkostoja hyvin seuraava ja luomiseen osana liiketoimintaansa. Erilaiset workshopit tukevat hyödyntävä Riku Lindholm, Aallon viidennen vuoden opiskelija ehdottomasti erilaisten toimijaryhmien tuloksellista tekemistä ja Informaatioverkostojen opinto-ohjelmasta. Hän on vuoden Singa- tulosta, mutta niiden tiedottamista ja kytkemistä toisiinsa tulisi poren yliopistossa (National University of Singapore) kartoittaen tehostaa maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi. ja hyödyntäen paikallisia osaavia kasvuyritysverkostoja ja toimin- tatapoja. ”Olemme Aalto-yliopistossa olleet organisoimassa mm. Mikä on ACSI? kansallista epäonnistumisen päivää, jossa oli huippupuhujina Aalto Camp for Societal Innovation ACSI luo innovatiivisia ratkai- mm. Risto Siilasmaa, Peter Vesterbacka ja Jukka Jalonen”, sumalleja ja rakentaa prototyyppejä yhteiskunnan kehittämiseen. jatkaa Lindholm. Sen näkyvimpiä osia ovat eri puolilla maailmaa järjestettävät Laaja verkostojen hyödyntäminen on lisännyt alueellista innovaatioleirit. yhteistyötä eri osapuolten välillä usean kymmenen eri teeman ACSIssa kohtaavat eri alojen asiantuntijat, tutkijat, taiteilijat ja alueella. Suomessa on jatkuvasti suuri tarve tekevistä moniosaajista opiskelijat ympäri maailmaa työskennellen itseohjautuvissa ryhmis- yli rajojen.

Tervetuloa Suomen suurimpaan paikkatietoalan tapahtumaan Messukeskuksen Kokoustamoon Helsinkiin 5.–6.11.2013 ⊲ TI 5.11. KLO 9.00–17.00 ⊲ KE 6.11. KLO 9.00–15.00 Tutustu tapahtuman monipuoliseen tarjontaan ja ilmoittaudu kävijäksi osoitteessa: ⊲ paikkatietomarkkinat.fi ⊲ Katso myös: facebook.com/ paikkatietomarkkinat yhteiskunnan palveluissa yhteiskunnan Paikkatieto Järjestäjä: Maanmittauslaitos maankaytto_1.indd 1 19.9.2013 11.54 maankaytto_1.indd 1 Järjestäjä: Maanmittauslaitos 5.–6.11.2013 ilmoittaudu kävijäksi osoitteessa: tapahtumaan Messukeskuksen ⊲ Katso myös: facebook.com/ monipuoliseen tarjontaan ja suurimpaan paikkatietoalan ⊲ KE6.11.KLO 9.00–15.00 ⊲ paikkatietomarkkinat.fi Kokoustamoon Helsinkiin ⊲ TI5.11.KLO 9.00–17.00 paikkatietomarkkinat Tutustu tapahtuman Tervetuloa Suomen

19.9.2013 11.54 Paikkatieto yhteiskunnan palveluissa MUISTAT KOUN GPS:NK K Ilari Koskelo Ilari Navdata Oy Terveisin, onjälleenilmaista! GPS:n käyttö korjaukset. javoit käytät siksiollavarma, ettäsaat parhaatmahdollisetDGNSS- käyttöösi laitemerkkiä riippumattamitä käyttäjille GPS-laitevalmistajiin. Siksikorjauksetovat tasapuolisiakaikille Palvelinohjelmiston toimittaa ohjelmistotalo, saksalainenGeo++- jollaeiolemitäänkytköksiä mm. vapaat DigiRoad- jalaserkeilausaineistot. ovat tästäpolitiikasta aineistot esimerkkejä maksua.Muita luovutetaan ilmaneri käyttäjille jossavaltionmaksuttomuus hallussaolevat onseurausta valtion omaksumastapolitiikasta, formaatilla Palvelun jasiksilaite taiohjelmistomuutoksia nykyisiin laitteisiin eitarvita. tuotantoon vuoden2014alussajasiihenrekisteröidytään VRS-palvelusta tutulla NTRIP- myös Palvelu tuotekehitystä taidatan edelleenlähettämistävarten. käynnistää ontarkoitus taikorjauksia käyttäjille. Siitäonmahdollisuussaadaraakadataa veloitukseton kaikille onvielämahdollistaparantaa. Järjestelmä onavoin,tarkkuutta laiteriippumaton ja <50cmkokoSuomenalueella,jajälkilaskennalla tavoitetarkkuudella DGNSS-korjauksia Laitoksen ontarjota tarkoituksena laitoksen Geodeettisen kanssa. DGNSS-tukiasemaverkkoa kehittämässäSuomeenuuttaviranomaispalveluna toimivaa onollutiloollamukana Minulla enemmän. vähemmän eivät ulkopuolisiakustannuksia, kasvaakseen tarvitsevat ja paikkatietoalat mittauksissa alkoimaksaauseitatuhansiaeuroja lisenssimaksujavuodessa.Maanmittaus- oli ilmaista.2000-luvunalussa VRS-verkon tulon myötä tarkoissa GPS-laitteen käyttö Suomessa käyttö Vuodesta astiGPS:nkaupallinen 1986aina2000-luvunalkupuolelle muistan… Minä OLILMAISTAÄYTTÖ ? ILMOITUS

Tyypillinen monimuotoinen mittauskohde Leica Nova MS50 kojeelle. ILMOITUS Matti Holopainen

Kunnan datan avaaminen ja rahoitus

Kuntien paikkatietopalvelusta ratkaisuja kunnille, valtiolle ja yrityksille

”Open data” on ajankohtainen mukaan Ruotsin maanmittauslaitoksen tilanteessa kunnat avaisivat datansa Maan- kysymys. Tiedon avaamista ilmaiseksi Lantmäterietin datan myyntituloista tilite- mittauslaitokselle maksutta? lobataan vahvasti. Kukapa ei haluaisi ostaa tään kunnille yhteensä 20–30 % vastineeksi Onko datan avaaminen Suomessa nollalla ja myydä satasella? Euroopan ja siitä, että kunnat luovuttavat tuottamiaan tuonut lisää työpaikkoja ja verotuloja? Suomen talous sakkaa. Perinteisillä toimi- tietoja maanmittauslaitoksen aineistojen Kansainväliset tietopalvelujätit ovat kun- aloilla, metsä, puu, metalli ja ”vanha Nokia”, päivitykseen. Onkin luonnollista, että naa- nostuneet verotuksen minimoinnissa ja toimintamahdollisuudet kiristyvät. Tarvitaan purimaassa datan avaaminen on kuntien tulojen ohjaamisessa veroparatiiseihin. uutta liiketoimintaa. Tuoko julkishallinnon ja maanmittauslaitoksen yhteinen asia. Kansallisestikaan veroja ei makseta pal- tuottama data uutta liiketoimintaa, työpaik- Ruotsissa ajankohtainen kysymys kuuluu, velujen käytöstä saatavista tuloista lähes koja ja verotuloja Eurooppaan, Suomeen ja miten datan avaaminen rahoitetaan? Tätä ollenkaan. Saako paikallinen julkishallinnon omaan kuntaan? kysyvät sekä kaupungit että paikallinen toimija eli kunta, tosiasiassa mitään hyötyä Maanmittauslaitos on avannut Valtiova- maanmittauslaitos. Miten korvataan me- avaamalla dataansa yritysten käyttöön? rainministeriön ohjauksessa ensimmäiset netettävät myyntitulot? Tätä ruotsalaiset Saisi, jos kuntaan tulisi lisää yritystoimintaa tietoaineistot. Dataa on haettu, mutta onko jäivät suomalaisten kokemusten pohjalta ja työpaikkoja. Vai riittääkö, että työpaikat luotu uutta liiketoimintaa, joka tuo työtä ja edelleen pohtimaan. lisääntyvät Suomessa jossain päin maata? verotuloja Suomeen? PSI-direktiiviä ollaan Suomessa valtiovarainministeriön oh- Toimiiko verotulojen tasaus kuntien kesken päivittämässä, mutta siinäkin tunnustetaan, jauksessa Maanmittauslaitos on avannut riittävän oikeudenmukaisesti? että ilman rahoitusta ei voi toimia. ensimmäisiä yleispiirteisiä aineistoja mak- Kunnat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Elokuun lopussa järjestettiin Kuntatalolla sutta käytettäväksi. Ei kuitenkaan muun datan tekniseksi avaamiseksi teknisessä ja Ruotsin ja Suomen kuntaliittojen, muu- muassa kiinteistötietoja. Henkilötietosuoja ympäristötoimessa helmikuusta 2001 läh- tamien kaupunkien molemmista maista ja sen turvaaminen on keskeinen avoin tien. Tietopalvelurajapintoja on määritelty sekä maanmittauslaitosten seminaari, kysymys kaikkeen datan luovuttamiseen ja toteutettu noin 200 kunnan ja yli kym- jossa pohdittiin datan avaamiseen liittyviä liittyen. Kuntien valtionosuuksia on valtion menen järjestelmätoimittajan tiiviinä yh- ajankohtaisia kysymyksiä. Ruotsalaiset ovat talousarviossa pienennetty vastaavasti teistyönä KuntaGML- ja KRYSP-hankkeissa. kiinnostuneita Suomen kokemuksista datan kuin mitä Maanmittauslaitoksen myyn- Tuloksia voidaan hyödyntää nyt. Kuntien avaamisesta ja sen reunaehdoista sekä titulot datan myynnistä kunnille ovat paikkatietopalvelu (KTP) on käynnistetty vaikutuksista. olleet. Eli kuntatalouden näkökulmasta Kuntaliiton palvelimella. KTP-palvelu esitel- Ruotsissa ei paikallinen maanmittaus- Maanmittauslaitoksen dataa on avattu tiin Kuntamarkkinoilla viime viikolla. Tekla laitos eivätkä kunnat toistaiseksi ole dataa teknisesti mutta ei maksutta kunnille. Oy esitteli KTP-palvelun hyödyntämistä yri- avanneet, maksutta. Ruotsissa valtion velka Maanmittauslaitoksen datan hinta kun- tyksen toteuttamissa ja kunnissa jo käytössä on vähenemässä, Suomessa kasvamassa tasektorille kokonaisuutena on entinen. olevissa sähköisissä asiointipaleluissaan. voimakkaasti. Voimassa olevan sopimuksen Olisiko oikein ja kohtuullista, että tässä Valtiovarainministeriön Sade-hankkeessa

40 Maankäyttö 3|2013 A TRIMBLE COMPANY

ollaan toteuttamassa vastaavia rajapintoja hyödyntäviä asioin- tipalveluja. Parhaillaan Kuntaliitto neuvottelee valtionhallinnon kanssa KTP-palvelun käyttöönottovaiheen rahoittamisesta. Tavoitteena on avata KuntaGML- ja KRYSP-hankkeissa toteutetut rajapinnat laajasti kunnissa ja päästää yritykset testaamaan KTP- Uskalla nähdä rajapintapalveluja. Miten tämä toiminta rahoitetaan palvelun käyttöönottovaiheen jälkeen? ja saavuttaa Kuntaliitto on esittänyt seuraavia periaatteita kuntien datan avaamiseen. Valtion viranomaistoimintaan kuntien datan avaa- enemmän minen rahoitettaisiin valtionosuustasolla. Datan testaaminen olisi kaikille yrityksille maksutonta. Tämä toteuttaa ”Open data” -ajattelun keskeisen tavoitteen, että tiedon hinta ei ole esteenä yritystoiminnan kehittämiselle. Kun KTP-palvelua ja kuntien dataa aletaan käyttää liiketoiminnassa, datan ylläpidosta ja palvelusta maksettaisiin datan käyttömäärän ja kunnan tekemän hintapää- töksen mukaan. Tässä yhteydessä mm. Maanmittauslaitoksen kunnilta saaman datan hyödyntäminen edelleen luovutettavan datan ylläpidossa katsottaisiin liiketoiminnaksi riippumatta siitä, luovuttaako Maanmittauslaitos dataa edelleen maksutta tai maksullisena. On tärkeää, että kukin kunta voi päättää datan avaamisen rahoitusmallinsa omista lähtökohdistaan. Rahoitus voi perustua verotuloihin tai maksutuloihin tai niiden yhdistel- mään. Kunta voi periä maksuja tiedon tarvitsijalta ja/tai siltä, joka aiheuttaa tiedon päivitystarvetta. KTP-palvelu tukee teknisesti kaikkia näitä kunnan valittavissa olevia vaihtoehtoja. KTP-palvelun kautta kunnan datan ja palvelujen liiketoimin- takäytöstä voidaan korvaus ohjata suoraan datan ylläpitäjälle, ao. kunnalle. Näin toimien datan ylläpidon ja palvelun kustannukset sekä datan käytöstä syntyvät, käyttömäärää vastaavat tuotot kohtaisivat samassa talousarviossa. Yritysmaailmassa voitaneen sitä pitää terveellä pohjalla olevana liiketoimintana? Siihen lienee myös julkishallinnon organisaatiolla oikeus ja velvollisuus? Ja asiakkaalle bonuksena, kunnan ei tarvitse tehdä toiminnassaan voittoa. Kustannukset on kuitenkin katettava ja toiminnan on oltava tehokasta. Ilmaista ei ole. Ennen datan luovuttamista kunnan on ratkais- Kuntalaisten ääni kunnan kehittämiseen tava tiedon ylläpidon ja luovutuksen rahoitus kestävällä pohjalla. Tiedon ajantasaisuudesta ei voida tinkiä. Vanha tieto on arvotonta tämän päivän sähköisissä palveluissa eikä loppuasiakas ole valmis Palautteella tehokkuutta maksamaan vanhan, epävarman tiedon varaan rakennetuista palveluista. Tiedon ajantasaisuuden turvaaminen on kaikille Tekla Palaute on paikkatietoja hyödyntävä web-sovellus sähköisissä palveluketjuissa toimiville elinehto. palautetiedon antamiseen, käsittelyyn ja julkaisuun KTP-palvelu on nyt pystyssä. Kuntaliitto pyytää kaikkia kuntia aktiivisesti avaamaan KuntaGML- ja KRYSP-hankkeissa toteutetut < Kuntalaispalautetta päätöksenteon tueksi rajapintapalvelut. Osoitetieto, asemakaavat ja rakennustiedot < Käytettävissä 24/7 ovat olleet suurimman kiinnostuksen kohteena sähköisiä pal- < Tehostaa asiakaspalvelutoimintaa veluja tuottavissa yrityksissä. KTP-palvelulla voidaan tukea myös < Helpottaa toimenpiteiden ja resurssien kuntarakenneselvityksiä. Liitämme mielellämme kuntanne KTP- kohdistamista palveluun heti kun rajapinta on kunnassanne avattu. < Palautearkisto tietojen analysointiin ja tilastointiin

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö ­Suomen Kuntaliitossa. Sähköposti matti.holopainen kuntaliitto.fi. < www.tekla.com/tekla-palaute Esimerkki kyselyn rakentamisesta Haravassa. Lähde: www.eharava.fi. Harava – kekseliäs vaikuttamisen väline Kaarina Vartiainen

Kansalaisten mielipiteiden ja ajatusten huomioiminen on ­noussut merkittäväksi teemaksi rakennetun ympäristön suunnittelu­ prosesseissa. Esimerkiksi julkisen hallinnon hankkeissa ­kansalaisten kuulemisen entistä tehokkaammalle järjestämiselle on ollut ­suurta tilausta. Ympäristöministeriössä ryhdyttiinkin keväällä 2011 ­määrittelytyöhön, jonka hedelmänä kypsyi karttapohjainen kysely- palvelu Harava valmistuen kesällä 2013.

Kyselypalvelu Harava on sähköinen karttapohjainen maisemista, kulttuuriympäristöistä ja liikenneturvallisuudesta. Vas- ideointi- ja palautekanava, joka edistää elinympäristöä koskevaa taajat merkitsevät mielipiteensä suoraan sähköiselle kartalle, mikä kansalaisosallistumista. Haravan avulla asukkaiden mielipiteet voi helpottaa sekä palautteen antamista että sen käsittelyä. kerätä jo ennen suunnittelutyön aloittamista ja näin ollen tehostaa Haravassa erilaisilla organisaatioilla on mahdollisuus itse luoda suunnitteluprosessia. Myös suunnittelutyön aikana on mahdol- tarpeisiinsa sopiva karttapohjainen kysely ja julkaista se verkossa. lisuus täydentää tai laajentaa kysymyksiä ja pyytää asukkailta Kyselyä rakennettaessa sopivien kysymysten keksiminen aivan tarkentavia kommentteja. uuteen kyselyyn on usein hyvin aikaa vievää. Haravassa on jo tällä Harava-palvelun käyttöä voi myös laajentaa koskemaan oikeas- hetkellä monia valmiita kyselypohjia eri aihepiireihin, joita voi taan mitä tahansa elämänaluetta kuten asumista, liikkumista, oppi- käyttää sellaisenaan tai muokata. Monilta Haravaa käyttäneiltä mista, terveyttä, ostoskäytäntöjä, turvallisuutta tai luontoa. Haravan organisaatioilta on saatu positiivista palautetta valmiista kyselypoh- kehittämistyössä mukana olevien pilottien kyselyaiheet ovatkin jista, joiden avulla oman kyselyn laatiminen on sujunut nopeasti. olleet erittäin monimuotoisia. Kansalaisilta on kyselty esimerkiksi Oheisessa kuvassa on esimerkki kyselyn rakentamisesta Hara- vieraslajihavainnoista, keskustojen kehittämisideoista, merkittävistä vassa. Kyselyyn voi lisätä sekä karttapohjaisia että lomakepohjaisia

42 Maankäyttö 3|2013 kysymyssivuja. Ylläpitokäyttöliittymän kautta on mahdollisuus Haravalle tukea Tarkkailijasta lisätä kyselyyn myös omia kartta-aineistoja ja katsella kyselyä Kyselypalvelu Haravaa tukee sen sisarpalvelu Tarkkailija. Vahtipal- esikatseluikkunassa. velu Tarkkailija tuo esille käyttäjää kiinnostavan, verkosta löytyvän rakennetun ympäristön tietosisällön. Palvelu kerää tietoa eri toi- Haravan toteutus yhdessä pilottien kanssa mijoiden verkkopalveluista käyttäjän määrittämien aihepiirien ja Harava-palvelu on toteutettu yhteistyössä laajan pilottiorganisaatio- alueiden perusteella. Tarkkailijan tarkoitus on aktivoida kansalaisia joukon kanssa. Pilotit ovat olleet mukana palvelun ideoinnista lähtien. suunnittelun varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi ohjaamalla heitä Toteutusprojektiin kuuluivat olennaisesti työpajat, joissa pilotit suun- vastaamaan Harava-kyselyihin. Paikallinen ajankohtaistiedottami- nittelivat omia kyselyitään ja joissa heiltä saatiin runsaasti arvokasta nen helpottuu ja nopeutuu Tarkkailijan avulla, mikä auttaa asukkai- palautetta, toiveita ja huomioita palvelun rakentamista varten. Moni ta seuraamaan elinympäristönsä muutoksia. Etenkin maankäytön organisaatio onkin kokenut erinomaisena mahdollisuutena olla hankkeissa konfliktien riski pienenee, kun kuntalaiset saadaan vaikuttamassa tulevaan palveluun jo palvelun rakentamisvaiheessa. varhain mukaan suunnitteluhankkeisiin. Tällä hetkellä Haravaa on käytetty jo noin 20 kyselyssä. Pilotti- Tarkkailija ja Harava tarjoavat uusia työkaluja osallistua ja vaikut- organisaatioiden tekemät kyselyt on tallennettu Harava-palveluun taa elinympäristön suunnitteluun. Asiantuntijoille ja päättäjille ne ja ovat siten kaikkien Harava-käyttäjien hyödynnettävissä. Myös tuovat tukea päätöksentekoon ja suunnitteluun. Harava täyden- uusia asiakkaita kannustetaan laittamaan kyselyt julkisiksi muille tää perinteisiä osallistumisen menetelmiä, sillä verkkopohjaista käyttäjille, jolloin palvelun sisäinen tietopankki kasvaa. kyselypalvelua hyödyntämällä tavoitetaan laajemmin asukkaiden Harava-pilotit ja muut käyttäjät ovat antaneet innokkaasti mielipiteet, kun osallistuminen ei ole sidonnaista aikaan tai palautetta palvelun valmistuttuakin. Keskeisenä huomiona on paikkaan. Tällöin päätöksiä voidaan tehdä demokraattisemmin ja ollut kyselyn laatimisen helppous ja nopeus. ”Kun kysymysten perustellummin. sisältö oli valmis, rakennettiin itse kysely Harava-työkalulla puolessa työpäivässä julkaisukuntoon. Valmiin sisällön syöttäminen Harava- palveluun ja kyselyn rakentaminen oli nopeampaa kuin osasimme arvella. Kyselyn laatimisessa apuna oleva käyttöliittymä on selkeä Kirjoittaja työskentelee Harava- ja Tarkkailija-palveluiden ja nopea käyttää. Kaikki kyselyn toteuttamiseen tarvittavat toimin- ­projektipäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa. nallisuudet ovat valmiina työkaluina käyttäjän edessä, sen kuin Sähköposti kaarina.vartiainen ymparisto.fi. valitsee joukosta tarvitsemansa! Inhimillisen tiedon keruutyökaluna Haravan kaltainen karttakyselypalvelu on korvaamaton,” kertoo Kaisa Savola Varsinais-Suomen liitosta. Haasteina Haravan käytössä on mainittu muutamien käsitteiden ymmärtäminen ja miten käsitteiden välistä hierarkiaa olisi parasta hallita. Toiveena onkin ollut käyttäjäkoulutusten järjestäminen uusille käyttäjille, jolloin käyttäjät pääsisivät nopeammin alkuun. Kehitysideana esille on noussut lukuisia erilaisia asioita aina sym- bolikirjastojen laajentamisesta raportointityökalun kehittämiseen asti. Harava-palvelua tullaan kehittämään ja uusia ominaisuuksia julkaistaan säännöllisesti. Päivityksistä sekä uusista ominaisuuksista löytyy tietoa osoitteesta www.eharava.fi. Kyselyiden vastaajilta on saatu palvelusta positiivista palautet- ta. He ovat erityisesti pitäneet palvelua selkeänä käyttää, vaikkei kartalle piirtäminen olisikaan ennestään tuttua. Useampikin kysely on päättymässä syksyn alkupuolella, jolloin varmasti kuullaan lisää näkemyksiä aineiston käsittelystä ja hyödyntämismahdollisuuksista. Ilona Osara, Ympäristöhallinnon kuvapankki

SADe

Parhaillaan käynnissä oleva Sähköisen asioinnin tietotekniikkatoimittajien sekä useiden kumppaneiden kuten ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe) on yksi nykyisen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ja kuntien kans- hallituksen kärkihankkeista. Valtiovarainministeriön koordinoi- sa. Harava-palvelun on toteuttanut tietotekniikan palveluyritys ma ohjelma kestää vuoden 2015 loppuun. Dimenteq Oy. SADe-ohjelmassa on seitsemän osakokonaisuutta, joista yksi on Asumisen ja Rakentamisen ePalvelut. Siinä tuotetaan asumiseen ja rakennettuun ympäristöön liittyviä sähköisiä Lisätietoja: www.eharava.fi palveluita erilaisten lupien ja tukien hakemiseen sekä tie- www.etarkkailija.fi to- ja analyysitarpeisiin. Palveluiden toteutuksesta vastaa http://sateenvarjolla.blogspot.fi/ ympäristöministeriö yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, www.ym.fi/epalvelutasuminen

Maankäyttö 3|2013 43 Maanmittausta tallenta­ massa

kartan kopio. Toinen mahdollisuus oli ns. voi- maanmittari Väinö Nurmimaa, joka toimi Piirtolaite paperin käyttö, jossa läpikuultavan paperin mm. Tesvision johtajana, toimi myös jonkin avulla piirrettiin kartta läpi. aikaa Xeroxin johtajana. Valokuvaustekniikan lyötyä itsensä läpi Kun 1980-luvun alkupuolella alettiin digi- Camera Clara opittiin valottamalla kopioimaan piirrokset toida karttoja, saatiin alkuvuosina tietokan- valoherkälle paperille. Kun valoherkälle nasta tulostettua kartta vain kynäpiirtureilla. paperille saatiin piirros valotettua sinisellä Tämä tapahtui kuitenkin hitaasti, minkä takia värillä, puhuttiin sinikopioista (blueprint). arkistoon piti tulostaa erikseen ns. alkuperäi- Myöhemmin alettiin karttoja laatia nen kartta, josta asiakkaalle voitiin nopeasti läpikuultavalle materiaalille eli muoville, antaa kopio erikseen. josta sitten valottamalla saatiin erilaisia ko- Mutta palataanpa 1900-luvun alkuun. pioraameja käyttämällä kopioita. Käytössä Silloin oli käytössä mm. ranskalaisen Cambre oli tasovalotus- ja pistevalotusmenetelmiä Claire Universelle -nimisen firman valmistama erilaisissa laatikoissa. piirtolaite nimeltään Camera Clara (kuva). Kun muovinen originaali alkoi rapistua, Laite on teleskooppiantennin oloinen ja se niin uusi originaali tuotettiin työstämällä kiinnitetään pöydän reunaan. Viimeinen tele- ensin uuden muovin pinnalle valoherkkä skoopin varsi on lovettu niin, että sitä voidaan kalvo. Kun tämä valotettiin, viivapiirros ta- ruuvilla hienosäätää. Sen päässä on prisma, kertui kiinni ja muu osa voitiin pestä pois ja jolla edessä oleva piirros voidaan heijastaa siten syntyi uusi originaali. pöydällä olevalle paperille, jolloin se voidaan Kun sitten saatiin suuret reprokamerat piirtää kynällä, joka näkyy prisman avulla (ku- käyttöön, kopiointiin käytettiin valokuvaa- van laitteesta puuttuu prisma). Mittakaavan Kun on karttojen ja miksei muidenkin mista. Kameran avulla voitiin tietysti muuttaa muutos hoidettiin kuvan ja piirroksen välistä tärkeiden asiakirjojen kanssa tekemisissä, niin mittakaavaa ja tuottaa ns. paino-originaaleja. etäisyyttä muuttamalla. Laite on ollut käytös- on kopiointimahdollisuus aika tarpeellinen Näin voitiin valmistaa painolevyt ja painaa sä 1900–1930 ja sen on lahjoittanut Tekniikan ominaisuus. Alkuperäisiä karttoja säilytettiin karttoja. Rasteroinnin avulla päästiin myös museolle Oiva Kalso vuonna 1977. aikoinaan huolellisesti. Tänään digitaalisessa tuottamaan värielementtejä ja tuottamaan maailmassa saattaa tietysti kysyä, mikä on- värikarttoja. kaan alkuperäinen, koska asiakirjoja voidaan Kehitys kehittyi ja 1960-luvulla il- monistaa mielin määrin. Mutta ennen oli maantuivat markkinoille sähköstaattiset toisin. kopiointilaitteet. Oman muistini mukaan Kun tehtiin täydennyskartoituksia tai tar- oli ensimmäisenä markkinoilla Xerox, jolla vittiin muutoin kopio kartasta, niin siinä olikin otettiin sujuvasti jo erilaisia A4-kopioita. tekemistä. Alkuperäisen asiakirjan kanssa ei Puhuttiin Xerox-kopioista. Kun firman ko- niin vaan saanut lähteä seikkailemaan. Yhtenä piointilaitteeksi myöhemmin tuli Canon, keinona käytettiin läpipistämistä, jossa kartan niin jotkut alkoivat puhua Canon-kopioista. alle pantiin tyhjä paperi ja sinne tulevien pis- Kopiointitekniikan kehitys liippaa läheltä Jürgen Grönfors tojen avulla sitten konstruoitiin alkuperäisen maanmittareita siten, että legendaarinen jurgen.gronfors luukku.com

44 Maankäyttö 3|2013 Maankäyttö 120 vuotta sitten

Rajankäyntiä ja kirjallisuutta

VUONNA 1893 Syksyllä 1893 jatketaan Suomen Asetuksia, Kiertokirjeitä y. m. Helsingissä 1892. Maanmittari-Yhdistyksen asioiden esittelyä • Rudolf Diesel sai Yllä oleva teos, joka jo vuosi sitten on ilmestynyt, aikauskirjassa käsittelemällä mm. rajankäyn- patentin diesel­ ei vielä ole tietääkseni saanut seikkaperäi- tioikeutta seuraavasti: moottorille. sempää arvostelua osakseen, vaikka se sekä • Uusi-Seelanti myönsi­ laajuuteensa että arvoonsa nähden kylläkin 4:jäs kysymys. olisi arvostelun ansainnut. Kun teos kuitenkin, ensimmäisenä Eikö olisi suotava, että oppilaalle, jolla armol- samalla kuin se on järjestetty, voidaan sanoa valtiona­ naisille lisen Julistuksen 9 Toukokuuta 1881, 74 §:n tieteellinen, kokoelma voimassa olevista maan- mukaan on oikeus päämiehen täydellä edes- äänioikeuden.­ mittaussäännöksistä, koko suunnitelmansa vastauksella toimittaa laillisessa järjestyksessä • Maanmittauslaitoksen puolesta on käytännölliseksi käsikirjaksi tehty, määrättyjen laillisen voiman saaneitten rajain ylitirehtöörinä on ehkä ollut tarpeen, että sen käytettävyyttä pyykitystä, myöskin myönnettäisiin oikeus ava- ­toimi Jaakko Sjölin, on jo saatu koittaa, ennen kuin siitä lähdetään ta maanjakotoimituksissa ennen lohkojaossa sittemmin­ valtio­ arvostelua antamaan. Ja voidaan heti sanoa, pyykitettyjä näkyviä piirirajoja? neuvos, v. 1887–1915. että teos on näyttänyt hyvästi täyttävänsä Puheenjohtaja ilmoitti, että komiteeassa, ankariakin vaatimuksia. Eläkkeelle jäädessään joka parhaillaan on toimessa uuden maanmit- – – hän oli 79-vuotias. taus-ohjesäännön valmistamista varten, jo on Kokoelman loppuun on painettu Ylihallituksen ollut tähän suuntaan menevä esitys oppilaan antamat kaavat sekä viimein aakkosellinen oikeuksien laajentamisesta. rekisteri jonkakautta asetusten kunkin kohdan Herra Blomberg muistutti laajennuksen löytämistä suuresti helpotetaan, Olisi kenties ol- tärkeydestä etenkin Oulun läänille, jossa pitkien lut suotavaa, että rekisteri olisi ollut laajempi ja välimatkojen takia käy hankalaksi tehdä eri samaan suuntaan tehty kuin Gyldénin asetus- matkustuksia piirirajojen käyntiä varten. kokoelmassa. Tämmöisenäänkin se kuitenkin Herra Bergman pyysi ehdottaa, että myös- että oppilas olisi oikeutettu käymään rajan hyvin vastaa tarkoitustansa. kin umpinaisten pyykitettyjen rajain avaus joka tapauksessa. Mutta tähän oppilas ei ole – – myönnettäisiin n. k. vanhemman oppilaan kykenevä eikä laillisesti pätevä. Epäili onko Rekisteristä voitaisiin muistuttaa, että välistä on oikeudeksi. rajankäynnillä, jonka oppilas tekee, yleensä vaikea siitä löytää niitä kohtia, joita haetaan. Herra Sjölin ilmoitti, että komiteeassa ei ole laillista voimaa. Tahdotaan tietoja esim. palstatilasta. Nimitys tehty erotusta näkyvien ja umpinaisten rajain Herra Bergman vastusti edellisen puhujan ei löydy rekisterissä, jonka tähden otetaan esille välillä; ehdotus koskee rajankäyntiä kahden johtopäätöstä ja herra Sjölin lausui, että mitään maanpalstaaminen. Siinä viitataan sivulle 21, määrätyn pisteen välillä ylipäätänsä. vaaraa oppilaan laajennetusta oikeudesta jossa kuitenkin on ainoastaan asiata koskevia Herra Bergman’in ihmettelyyn, että maan- ei synny, sillä kyky ei riipu virkavuosista. Kun Ylihallituksen kiertokirjeitä. Vasta tilustenloh- mittaustaksassa erotetaan näkyviä ja umpi- oppilas on otettu Ylihallituksen harkinnosta, komisen alla saadaan asia käsille, siinäkin naisia rajoja, lausui herra Sjölin, että ”näkyvien on hänen työnsä laillinen. maanerottamisen nimellä. Kokonaan puuttuu rajain karsiminen” maanmittaustaksassa Herra J. H. Juvelius’elta, joka tahtoi kysy- rekisteristä nimitykset ulkoalue, ulkopalsta. on väärin käsitetty. Palkkiomääräys, joka on myksen kameraalista puolta esittää, pidätti – – taksaan tullut yhtäläisyyden saavuttamiseksi puheenjohtaja puheenvuoron, koska keskus- Kokoelmansa kautta hrat Savander ja v. Fieandt rajankarsimisesta Oulun läänin kruunun- telu kulki ulkopuolella kysymystä. Herra J. H. ovat täyttäneet tuntuvan aukon kotimaisessa maita vastaan velottaessa, ei koske yksityisiä Juvelius pyysi pöytäkirjaan pantavaksi, että hän lakikirjallisuudessa. Samalla kun teos on toimituksia, joihin määräys on annettu siinä ei ole saanut mielipidettään päähän puhua. erittäin arvokas lähdekokoelma vastaisille tarkoituksessa, että raja on käytävä. Puheenjohtajan toimenpiteen kokous maanmittausta koskeville tutkimuksille, on Herra J. H. Juvelius arveli, että oppilasta hyväksyi. se virkakunnille lakikirjana ja yleisölle käytän- työhön pantaessa, ei voi edeltäkäsin tietää, Senjälkeen kuin herra Nohrström oli lau- nöllisenä tiedonantajana voimassa olevista onko käytävä raja riidanalainen vai eikö, sunut kummastuksensa siitä, että keskustelua maanmittaussäännöksistä kerrassaan luo- onko se ehkä oikaistava, onko rajapyykkejä pitkitettiin, vaikka vastaus oli selvä, päätti vuttamaton. hävinnyt j. n. e. Sentähden tällaisesta laajen- kokous: Kysymykseen myönnytään. netusta oppilaan-oikeudesta ei ole mitään • hyötyä. Toimituksen hakija kyllä voi selittää V. Juvelius arvio kirjallisuutta mm. seuraavaan rajan määrätyksi, mutta työpaikalle tultaessa tapaan: huomataan, että niin ei ole. Kysyi, kuka silloin maksaa matkakustannukset? Hyötyä laajen- Otto Savander ja Alfr. v. Fieandt, Kokoelma Jürgen Grönfors nuksesta olisi, jos sitä voisi ulotuttaa siihen, voimassa olevia Maanmittausta koskevia jurgen.gronfors luukku.com

Maankäyttö 3|2013 45 Markku Markkula Uusia säädöksiä

Tasavallan presidentti vahvisti 23.8.2013 muun muassa lain sähköistä kiinteistön kauppaa, panttausta ja kirjaamismenet- telyä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (622/2013). Suurin osa kiinteistön luovutuksista voidaan jatkossa tehdä sähköisesti Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä asiointijärjestelmässä. Vastaavasti kiinnityshakemukset voidaan tehdä sähköisesti ja sähköiset panttikirjat ottaa käyttöön. Vahvistetut lait tulevat voimaan 1.11.2013. Eräisiin luovutuksiin ja kiinnityshakemuksiin säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta 1.3.2015 lukien.

• Laki sähköistä kiinteistön kauppaa, • Verohallinnon päätös varainsiirtove- • Verohallinnon työjärjestys (411/2013). panttausta­ ja kirjaamismenettelyä ron maksamisesta ja ilmoittamisesta Voimaan 14.6.2013. Verohallinto on siirtynyt koskevan lainsäädännön voimaan­ (145/2013). jokin vuosi sitten valtakunnalliseen toimialu- panosta (622/2013). Voimaan 1.3.2013. Verohallinto on antanut eeseen (ks. myös 97/2013, vrt. HE 68/2013 vp., Voimaan 1.11.2013. Maakaaren muutoksen päätöksen varainsiirtoverolain (931/1996) joka koskee Maanmittauslaitosta). varsinainen sisältö on hyväksytty jo aikai- 27 §:n 5 momentin, 30 §:n 1, 3 ja 5 momentin • Laki Koloveden kansallispuistosta semmin (ks. maakaaren muutos 96/2011 ja 31 §:n 1 ja 3 momentin nojalla, sellaisina (401/ 2013). ja HE 146/2010 vp.), mutta voimaantulo jäi kuin ne ovat laissa 526/2010. Päätös sisältää Voimaan 1.1.2014. Saimaan saaristoluonnon, odottamaan sähköisten asiointijärjestelmi- tiedot, jotka varainsiirtoveroa koskevassa saimaannorpan elinympäristön ja Etelä-Suo- en valmistumista. Suurin osa kiinteistöjen ilmoituksessa tulee olla. men metsä- ja kallioluonnon suojelemiseksi luovutuksista voidaan marraskuun alusta • Osuuskuntalaki (421/2013). ja hoitamiseksi sekä luonnonharrastusta, vir- lähtien tehdä sähköisesti Maanmittauslai- Voimaantulosta säädetään erikseen lailla. kistystä ja ympäristöntutkimusta varten pe- toksen ylläpitämässä asiointijärjestelmässä. • Laki maantielain 5 ja 42 §:n muuttami- rustetaan luonnonsuojelulaissa (1096/1996) Myös kiinnityshakemukset voidaan harvoja sesta (328/2013). tarkoitettu Koloveden kansallispuisto. poikkeuksia lukuun ottamatta tehdä sähköi- Voimaan 1.6.2013. Laki koskee tiealueen Koloveden kansallispuistoon kuuluu noin sesti ja ottaa käyttöön sähköiset panttikirjat. ulottuvuutta ja rakenteiden sijoittamista 5 834 hehtaaria valtion omistamia alueita, Kiinteistön kauppa tehdään sähköisellä tiealueelle. jotka sijaitsevat Enonkosken ja Heinäveden lomakkeella, johon saadaan haettua tietoja • Valtioneuvoston asetus kuntien kielel- kunnissa sekä Savonlinnan kaupungissa. Ks. lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä ja muista lisestä asemasta vuosina 2013—2022 myös asetusmuutos 471/2013. viranomaisrekistereistä. Kiinteistön luovu- (53/2013). • Valtioneuvoston asetus hovioikeuksien tustiedot siirretään viranomaisten rekiste- Voimassa 23.01.2013–31.12.2022. Asetus si- tuomiopiireistä (337/2013). reihin suoraan sähköisestä kauppakirjasta. sältää tiedot kunnittain kuntien enemmistö- Voimaan 1.4.2014. Asetus liittyy hovioikeus­ Samalla lainhuuto eli kiinteistön uuden ja vähemmistökielistä kotimaisten kielten uudistukseen (281/2013), jonka mukaan omistajan merkitseminen rekisteriin tulee osalta. Ks. myös laki kielilain muuttamisesta, Kouvolan hovioikeus liitetään Itä-Suomen vireille ilman eri hakemusta. (480/2013) voimaan 1.7.2013. hovioikeuteen. Ks. myös valtioneuvoston Nykyisin kaupanvahvistajan on vah- • Laki maaseutuelinkeinojen valituslauta- asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulos- vistettava kiinteistön kauppa kaikkien kunnasta annetun lain 1 §:n 1 momentin ottovalituksia koskevissa asioissa (340/2013) kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. 7 kohdan kumoamisesta (444/2013). ja valtioneuvoston asetus hallinto-oikeuksien Sähköisessä kiinteistökaupassa ei kaupan- Voimaan 1.1.2014. Laki liittyy eläintautilain tuomiopiireistä (338/2013) voimaan 1.4.2014. vahvistajaa enää tarvita. Uudistus säästää ja eräiden muiden lakien säätämiseen (ks. • Laki oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 osapuolten kustannuksia. Myös pankeille myös satovahinkojen korvaamislain muutos ja 12 §:n muuttamisesta (119/2013). ja muille luotonantajille tulee pitkällä 196/2013). Voimaan 1.9.2013. Laki koskee turvaamistoi- tähtäimellä sähköisten panttikirjojen käyt- • Valtiovarainministeriön asetus perus- mia. töönotosta merkittäviä kustannussäästöjä, koron vahvistamisesta (412/2013). • Laki valtion virkamieslain muuttamises- kun vakuuksien hallinta helpottuu. Tieto- Voimaan 14.6.2013. Valtiovarainministeriö ta (177/2013). järjestelmä voi viranomaisrekisterien ja on vahvistanut peruskoroksi 0,5 prosenttia Voimaan 1.4.2013. Sisältää säännöksiä virka- tunnistamismenetelmien avulla valvoa vuodessa 1. päivästä heinäkuuta 2013 vuo- miehen irtisanomisesta ja muutoksenhausta. muun muassa osapuolten henkilöllisyy- den 2013 loppuun. Ks. myös Suomen Pankin • Laki väestötietojärjestelmästä ja Väes­ den todentamista, kauppakirjan sisällön ilmoitus viitekorosta ja viivästyskoroista, törekisterikeskuksen varmennepal- riittävyyttä ja siihen merkittyjen tietojen (472/2013) voimaan 26.6.2013. Euroopan veluista annetun lain muuttamisesta oikeellisuutta. Tunnistuspalveluna voidaan keskuspankin viimeisimpään perusrahoi- (156/2013). käyttää esimerkiksi pankkien verkkopank- tusoperaatioon perustuva viitekorko on 0,5 Voimaan 1.3.2013. Muun muassa pykälää kipalveluja. Myös perinteisiä toimintatapo- prosenttia ja 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu turvakiellosta (36 §) on muutettu. ja ja paperisia asiakirjoja voidaan edelleen viivästyskorko on 7,5 prosenttia vuodessa • Valtioneuvoston asetus julkisen hallin- käyttää. Tällöin tarvitaan myös kaupan- sekä 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettu viiväs- non tietohallinnon neuvottelukunnasta vahvistajaa entiseen tapaan. Samalla on tyskorko kaupallisissa sopimuksissa on 8,5 (163/2013). myös muutettu maakaaren 2:14 ja 9a:11:ää prosenttia vuodessa. Viitekorko ja molemmat Voimaan 28.2.2013. Asetus on annettu jul- (623/2013). Ks. myös säädöskokoelman viivästyskorot ovat voimassa 1. päivästä kisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta numerot 624–625/2013. heinäkuuta 31. päivään joulukuuta 2013. annetun lain (634/2011) 5 §:n nojalla.

46 Maankäyttö 3|2013 Pirkko Yliselä Pirkko Teemu Saloriutta

Kartografian historian kansainvälinen konferenssi Helsingissä

Vanhat kartat ja kartoituksen kartoituksesta Suomessa 1776–1805 (Harju), oli Maanmittauslaitoksen järjestämä bussi- historia olivat näyttävästi esillä Helsin- Ruotsin kenttämittauskunta ja Suomen sota matka Jyväskylään, missä matkalla tutustut- gissä heinäkuussa. Kesäkuun 30. ja heinä- 1808–1809 (Gussarsson Wijk), Sydämen- tiin Oravivuoren venäläis-skandinaavisen kuun 7. päivän välisenä aikana pidettiin Hel- muotoiset kartat 1500-luvulla (Watson), Rajat astemittauksen kolmiopisteeseen sekä singissä Scandic Marina Congress Centerissä ja valtiot esimoderneilla kartoilla (Katajala), perillä Jyväskylässä Maanmittauslaitoksen 25. kartografian historian kansainvälinen Bureuksen kartta Ruotsi-Suomesta 1626 keskusarkiston ja Jyväskylän yliopiston konferenssi ICHC 2013. (Strang). Erityisen merkillepantavaa oli to- karttaharvinaisuuksiin. Matkalla osallistujille Tapahtumaan saapui 181 vierasta 35 deta digitaalisen kuvankäsittelytekniikan ja esitettiin Kolmiomittaus – Suomen kartoituk- maasta, kaukaisimmat Australiasta ja Ar- georeferoinnin antamat lisämahdollisuudet sen perusta -video. Jyväskylän jälkeen osa gentiinasta. Suomesta osallistujia oli 37. historiallisten karttojen tutkimuksessa. konferenssivieraista jatkoi Savonlinnaan Konferenssin teemoina olivat antiikin neljä Konferenssiin liittyi useita historiallisten ja Lappeenrantaan, jossa oli mahdollisuus alkuainetta Maa, Ilma, Tuli ja Vesi. Näiden nel- karttojen näyttelyitä, joissa esiteltiin suo- tutustua Arno Piltzin karttakokoelmaan jän käsitteen ympärille rakentuivat konferens- malaisissa kokoelmissa olevia karttaharvi- Lappeenrannan maakuntamuseossa. sissa pidetyt esitelmät ja posteri-esitykset. naisuuksia. Kansalliskirjaston Nordenskiöld- Konferenssin järjestivät Suomen Karto- Kuuden konferenssipäivän aikana kokoelmalle oli omistettu tiistai iltapäivä grafinen Seura ja englantilainen kartografian pidettiin yhteensä 57 esitelmää ja 27 pos- ja Kansallismuseoon oli koottu aiheeseen historian tutkimukseen erikoistunut Imago teri-esitystä. Konferenssin tieteellistä antia liittyvä näyttely Kartta-aarteita A. E. Norden­ Mundi Ltd. Konferenssin yhteistyökump- pidettiin korkeana. Suomea käsitteleviä tai skiöldin kokoelmasta. Näyttely on yleisölle paneita olivat Maanmittauslaitos, Kansal- suomalaisten pitämiä esityksiä oli yhteensä avoinna 27.10.2013 asti. Kansallisarkistossa liskirjasto, John Nurmisen säätiö, Helsingin 12: 1700-luvun rannikkokartat (Huhtamies), on esillä Suomen maanmittauksen historiaa yliopisto, Aalto-yliopisto, Kansallisarkisto, Kaupunkisuunnittelu ja -kartoitus Suomi- esittelevä näyttely Havainnoista kartaksi Suomen maantieteellinen seura, Chartarum Ruotsissa (Ahlberg), Ruotsi-Suomen kylien ja – Kartoituksen ja maanmittauksen historia Amici, Jyväskylän yliopisto sekä Helsingin ja maatilojen kartoitus 1600-luvulla (Karsvall), Suomessa, näyttely on avoinna 4.10.2013 Espoon kaupungit. Konferenssi järjestetään 1899 Suomen kartasto (Palsky), Suomen asti. Kolmas, myös yleisölle avoin näyttely joka toinen vuosi ja seuraava konferenssi kartoista matkailijoille 1888–1938 (Kosonen), Karttojen Helsinki järjestettiin Helsingin pidetään Antwerpenissa 2015. A. E. Nordenskiöldin havainnoista (Blåfield), kaupunginmuseon toimesta näyttelytila La Sfera hybridikartasto Nordenskiöldin Laituriin. Tämä näyttely oli avoinna 17.8.2013 kokoelmassa (Nurminen), Ruotsin sotilas- asti. Viimeisen konferenssipäivän ohjelmana Erkki-Sakari Harju Maankäyttö 3|2013 47 UUTISIA

Vähittäiskaupan yleiskaavojen vähittäiskauppaa koskevia si- Kiinteistökaupanteko hidastui suuryksikköjen kaavoituksen sältövaatimuksia sekä kaupan yksikköjen tueksi uusi opas enimmäismitoituksia: Kaikki yli 2 000 kerros- Omakotitonttien kaupankäynti on hidastu- Ympäristöministeriö on julkaissut uuden neliömetrin myymälät ovat 16.4.2015 alkaen nut kolme vuotta. Pientalotontteja myytiin oppaan vähittäiskaupan suuryksikköjen kaa- vähittäiskaupan suuryksikköjä toimialasta 21 prosenttia vähemmän ja kuntien myymiä voituksen tueksi. Tavoitteena on yhtenäistää riippumatta. Maakunta- ja yleiskaavoissa tu- tontteja 35 prosenttia edellistä alkuvuotta lainsäädännön soveltamista kaavoituksessa lee varmistaa, että suunnitellulla maankäytöl- vähemmän. Kiinteistökauppojen määrät ja lupakäytännöissä sekä edistää kaupan toi- lä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia seuraavat yleistä talouskehitystä lähes mijoiden yhdenmukaista kohtelua. Samalla keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja välittömästi. Vuonna 2007 alkanut kriisi opas kannustaa vähittäiskaupan toimijoiden niiden kehittämiseen ja alueelle sijoittuvat syveni taas tänä vuonna ja sai kaupan hil- ja viranomaisten väliseen vuoropuheluun. palvelujen ovat saavutettavissa mahdol- jentymään. Lainsäädännön keskeisenä tavoitteena lisuuksien mukaan joukkoliikenteellä ja Omakotitalon keskihinta kaava-alueilla on edistää kaupan palveluiden sijoittumista kevyellä liikenteellä. Maankäytön tulee myös oli Espoossa 450 000 euroa, Helsingissä keskusta-alueille sekä turvata eri kulkumuo- edistää sellaisen palveluverkon muodostu- 384 000, Turussa 220 000 ja Tampereella doin saavutettavissa olevan vähittäiskaupan mista, jossa asiointimatkat ovat kohtuulliset ja 235 000 euroa. palveluverkon säilymisen ja kehittymisen liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset Kesämökkikaupoissa kalleinta oli Uu- edellytykset. Säännösten soveltamisessa on mahdollisimman vähäiset. dellamaalla, jossa kaava-alueilla sijaitsevat kuitenkin aina otettava huomioon tapaus- Oppaan on laatinut työryhmä, jonka rantamökit maksoivat keskimäärin 173 500 kohtaiset erityispiirteet. työn tukena on ollut muun muassa kaupan euroa. Haja-alueen rantamökki maksoi Uuden oppaan taustalla on maankäyttö- alan toimijoista, kilpailu- ja kuluttaja-asioi- Uudellamaalla 187 000 euroa. Rannalla ja rakennuslain vähittäiskaupan ohjausta den viranomaisista, tutkijoista sekä kuntien olevan lomamökin keskihinta oli alkuvuon- koskeva muutos, joka tuli voimaan 15.4.2011. ja maakuntien liittojen edustajista koostuva na 115 100 euroa. Hinta on 4 prosenttia Muutos koskee erityisesti maakunta- ja asiantuntijapaneeli. edellisvuotta pienempi. UUTISIA

Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomen ja shallinnon suositusta (JHS 134 ja JHS 142) jälleenhankinta-arvojen perusteita koske- Pohjanmaan maakunnissa 12 050 euroa ja JHS 138 ehdotetaan kumottavaksi. Tätä villa valtiovarainministeriön asetuksilla ja hehtaarilta. varten perustettu JHS-työryhmä koostuu rakennusmaan verotusarvon laskentaperus- Metsämaan keskihinta alkuvuonna 2013 Maanmittauslaitoksen, kuntaliiton, kuntien teita koskevalla Verohallinnon päätöksellä. koko maassa oli 2 560 euroa hehtaarilta. sekä ympäristöministeriön edustajista. JHS- Kaikkiaan kuntien kiinteistöverotulo kasvai- Kalleinta metsämaa oli Varsinais-Suomen muutoksien palautekierros ajoittuu vuoden sivat siten 100 miljoonalla eurolla. Kuntien maakunnassa 5 000 euroa hehtaarilta, ja vaihteeseen ja uudet JHS:t julkaistaan tou- kiinteistöverotulot kasvaisivat koko maan halvinta Lapissa, jossa hehtaari maksoi 800 kokuussa 2014. tasolla 7,3 prosenttia. euroa. Muutokset vähentävät empiiristen Maanmittauslaitos kokosi tammi– Ota uusi Karttakuvapalvelu- selvitysten osoittamaa verotusarvojen jäl- kesäkuun 2013 kauppatiedot tilastoksi rajapinta koekäyttöön keenjääneisyyttä suhteessa käypiin arvoihin. ylläpitämästään kiinteistöjen kauppahin- Maanmittauslaitos julkaisi kesäkuussa Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen tarekisteristä. koekäyttöön uuden rajapintapalvelun: kerran määrättäessä vuoden 2013 vero- Karttakuvapalvelu (WMTS). Palvelu otetaan tusarvot. Muutokset vaikuttaisivat siten Kiinteistötunnusjärjestelmä käyttöön syksyllä 2013. ensimmäisen kerran vuonna 2014 toimi- uudistuu Uuden rajapintapalvelun kautta saat tettavassa kiinteistöverotuksessa. Kiinteistötunnusjärjestelmä uudistuu helmi- käyttöösi maasto- ja taustakartat, ortokuvat kuussa 2014. Sen jälkeen kiinteistötunnus ei sekä kiinteistörajat. Uusi JHS-suositus enää kerro kiinteistön sijaintia. Järjestelmää Palvelu on tarkoitettu Web Map Tile asemakaavan pohjakartan muutetaan, jotta odotettavissa olevat suuret Service (WMTS) -standardia tukevien sovel- tekoon kuntaliitokset voidaan viedä kiinteistöre- lusten käyttöön, ja se on moninkertaisesti Asemakaavan pohjakartan laatimiseksi kisteriin. tehokkaampi kuin vastaava WMS-palvelu. valmistui uusi JHS-suositus. Se ohjeistaa Uudistuksessa kiinteistötunnuksen Koekäyttö on maksutonta, mutta tu- kartan laatimista, määrittelee kartalle esitysmuoto ei muutu, mutta tunnuksen levassa palvelussa varsinaisesta tuotanto- laatu- ja tarkkuusvaatimukset sekä antaa sisältämä informaatio muuttuu. Myös käytöstä peritään ylläpitomaksu. Aineistoista ohjeet pohjakartan tarkastamiseen. Myös otteisiin ja kiinteistörekisterikarttaan tulee Kartat ja Ortokuvat ovat myös tuotanto- asemakaavan pohjakarttojen tarkastuskäy- muutoksia. käytössä maksuttomia. Lisäksi Kiinteistö- täntöön tulee muutoksia pohjakarttoja ja Muutokset kiinteistötunnuksen infor- tiedot ovat maksuttomia julkishallinnon kaavoitusmittauksia säätelevän lainsäädän- maatiosisällössä muuttavat myös kiinteistö- viranomaistoimintaan. nön muuttuessa. rekisteriotetta ja -karttaa sekä lainhuuto- ja Karttakuvilla on JHS 180 -suosituksen JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laa- rasitustodistusta. Otteissa ja todistuksissa mukaiset resoluutiotasot (pikselikoot). timinen -suosituksen ovat tehneet Maan- ei jatkossa esitetä tietoa rekisterikylästä tai mittauslaitoksen, Geodeettisen laitoksen ja kaupunginosasta (sijaintialue) eikä korttelis- Kiinteistöverotuksen kuntien edustajat. ta tai talosta (ryhmä). Rekisterikartalla ei näy perusteisiin tasokorotuksia Julkisen hallinnon tietohallinnon kylien rajoja eikä nimiä. Kaikki rajat esitetään Hallitus esittää asuinrakennusten vero- neuvottelukunta hyväksyi suosituksen kiinteistörajoina lukuun ottamatta kunnan tusarvon laskentaan muutosta. Varojen 23.4.2013. Suositus julkaistaan virallisesti, rajoja. Kaikilla karttatulosteilla kiinteistö- arvostamisesta verotuksessa annettua lakia kun ympäristöministeriössä valmisteltavat tunnus pyritään näyttämään kokonaisessa muutettaisiin siten, että käytössä olevan säädösmuutokset tulevat voimaan, näillä muodossa. asuinrakennuksen verotusarvoa lasketta- näkymin 1.1.2014. Suositukseen ja sen Uudistus vaikuttaa kiinteistörekisteriin, essa rakennuksen jälleenhankinta-arvosta liitteisiin voi tutustua tässä vaiheessa Maan- sen tietosisältöön sekä kiinteistötietojärjes- vuosittain tehtävien ikäalennusten enim- mittauslaitoksen verkkosivuilla. telmän asiakasjärjestelmiin. Kiinteistötieto- mäismäärää alennettaisiin. Verotusarvo olisi Parhaillaan valmisteltavien lainmuu- palvelussa rekisteriyksikön perustiedoista vähintään 30 prosenttia jälleenhankinta- tosten seurauksena Maanmittauslaitos ei poistuvat sijaintialue- ja ryhmätiedot sekä arvosta nykyisen 20 prosentin sijasta. Eh- jatkossa ohjeista kaavoitusmittauksien tekoa rekisteriyksikön haku sijaintialueen perus- dotus lisäisi kuntien verotuloja vajaalla 10 vaan ohjeet julkaistaan JHS-suosituksina. teella eli haku kylän tai kaupunginosan miljoonalla eurolla. Muutos koskisi myös Kunnat vastaavat lainsäädännön muu- perusteella poistuu käytöstä. vapaa-ajan asuntoja. tuttua kokonaan itse kaavoitusmittausten Rajapinta- ja aineistopalvelun tuotteissa Kuntien kiinteistöveropohjaa vah- valvonnasta ja hyväksynnästä. Säädös- sijaintialue- ja ryhmätietoja ei enää välitetä vistettaisiin lisäksi tekemällä rakennus- muutokset eivät aiheuta kunnille suurta sanomissa. Kyselypalvelussa ei voi jatkossa maan verotusarvoihin sekä rakennusten muutosta tai kustannuksia. Jatkossa kaa- käyttää sijaintialuetta tai kaupunginosaa jälleenhankinta-arvoihin tasokorotukset, voitusmittauksen ja pohjakartan tarkastaja rajausehtona. joiden myötä kuntien verotulot kasvaisivat on tarvittaessa naapurikunnan viranhaltija. Kiinteistötunnusjärjestelmän uudistuk- noin 90 miljoonalla eurolla. Muutokset Tarkastusoikeuden saa myös kelpoisuus- sen johdosta muutetaan myös kahta julki- toteutettaisiin syksyn aikana rakennusten ehdot täyttävä oman kunnan viranhaltija.

Maankäyttö 3|2013 49 NIMITYKSIÄ

Maanmittauslaitos tetä, vaan puhutaan pelkästään ­nimitti uudet johtajat Maanmittauslaitoksesta. Myöskään Vuoden 2014 alusta Maanmittaus­ maanmittausjohtajia ei ole enää laitos koostuu kolmesta toimin- vuoden 2014 alusta. tayksiköstä, joita ovat Tuotanto, Tuki ja Yleishallinto. Näiden lisäksi Geostar Oy on pääjohtajan esikunta. Maanmittausinsinööri AMK Irene Tuotannon ylijohta- Järvelä, 42, on nimitetty myyntipääl- jaksi on nimitetty DI liköksi 1.9.2013 alkaen vastuualuee- Erkki Räsänen, 60. naan maanmittaus- ja rakennusmit- Tukipalvelujen ylijoh- tauslaitteiden sekä laserskannerei- tajaksi nimitettiin VTM Marja den myynti ja markkinointi. KIRSI VIRRANTAUS Rantala, 50. Hallintojohtajaksi ICA:n kunniajäseneksi nimitettiin KTM Matti Hyytinen, Finnmap Professori Kirsi Virrantaus nimettiin ICA:n (International 36. Uuteen tehtävään Maanmit- FM-International Oy FINNMAPin Cartoghrapic Association) kunniajäseneksi kansainvälisessä tauslaitoksen viestintäjohtajaksi toimitusjohtaja vaihtui 1.9.2013 al- kartografian konferenssissa, joka pidettiin Dresdenissä Saksassa nimitettiin VTM Pirkko Yliselä, 56. kaen. Entinen toimitusjohtaja Timo 25.–30.8.2013. Johtajien toimikausi kestää Sääski jättää yrityksen syyskuun vuoteen 2020 asti. Nimitykset puolivälissä ja siirtyy uusien haas- Kunniajäsenyyden myöntämisen edellytyksenä on kar- tehtiin Maanmittauslaitoksen sisäi- teiden pariin. Hän kuitenkin jatkaa tografian kansainväliset saavutukset ja erityinen työpanos senä järjestelynä. Kaikki Maanmit- yrityksen hallituksen jäsenenä. ICA:ssa. Virrantaus on toiminut kaksi kautta ICA:n varapre- tauslaitoksen esimiestehtävät ovat Uudeksi toimitusjohtajaksi siirtyy sidenttinä ja toiminut aktiivisesti sen kahdessa komissiossa olleet laitoksen sisäisessä haussa. nykyinen talousjohtaja Anssi ”Map and Spatial Data Use” ja ”Gender and Cartography”. Maanmittauslaitoksen toiminta Rask. Muutoksella ei ole juurikaan jatkuu samoilla 35 paikkakun- vaikutusta Suomen liiketoimintaan. Lisäksi Virrantaus on muun muassa toiminut FIG:n 2. komission nalla Maarianhaminasta Ivaloon. Kotimaan vastuullisena vetäjänä (koulutus) puheenjohtajana vuosina 1998–2002. Maanmittaustoimisto-nimeä eikä jatkaa Kimmo Pajula ja tuotan- nykyisiä aluejakoja ei enää käy- topäällikkönä Teemu Mielonen.

Rakentaminen ja maankäyttö

Teokseen on koottu rakentamista ja maankäyttöä koskeva lainsäädäntö sekä ympäristönsuojeluun liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Mukana ovat kattavasti sekä maankäytön suunnitteluun, rakentamiseen että rakentamisen työsuojeluun liittyvät säädökset.

Kirja sisältää säädösten ja rakennusmääräysten lisäksi runsaasti oikeustapauksia sekä toimituksellisia huomautuksia, jotka helpottavat säädösten soveltamista käytännön työssä. Kirja palvelee kaikkia rakentamisen tai kaavoituksen parissa työskenteleviä. Lue lisää ja tilaa: www.edita.fi/verkkokauppa

NOIN 750 SIVUA • 93 € • KESTOTILAUKSENA 83,70 € ILMESTYY MARRASKUUSSA 2013.

Uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki -koulutus 11.12. Helsingissä

Edilex Pron järjestämässä ajankohtaiskoulutuksessa pureudutaan eturivin asiantuntijoiden johdolla maankäyttö- ja rakennuslain tuoreisiin ja tuleviin muutoksiin. Hinta 690 € + alv 24 %. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.edilexpro.fi YRITYSUUTISIA

GEOTRIM

16 × 24 cm, painaa vain 1,36 kg ja mittaukseen ja insinöörimittauk- tarjoaa jopa 16 tunnin työskente- seen. Moneen eri tarkoitukseen lyn. Käyttöjärjestelmänä on Micro- riittävä pistepilvitarkkuus tuote- soft® Windows 7 Professional ja taan laserkeilaimen ja Trimble- prosessorina 1,6 GHz:n Intel Atom. Applanix GNSS/intertiaalisen pai- Muistitilaa ja tehoa on riittävästi kannusjärjestelmän yhdistelmällä. myös toimistotöissä tarvittavien Pistepilven ja kuvien tuottaminen sovellusten käyttöön. Yhteyksiä ja analysointi tapahtuu Trimble varten on Bluetooth, Wi-Fi ja kiin- Trimble laajensi mobiili- Trident -ohjelmistolla. Trident Ana- teä 3,75 G:n GSM-datamodeemi kartoitusjärjestelmiään lyst -ohjelmiston uusi versio on Uuden sukupolven ja työkohteen dokumentointiin Trimble® MX2 lisää geospatiaalialan skaalattavissa erilaisille käyttäjille tablet-maastotietokone geotagging-ominaisuuksilla va- ammattilaisten mahdollisuuksia ja sisältää Trimblen koordinaattijär- Trimblen uusi Tablet PC on ke- rustettu 5 MP:n kamera. Laitteessa toteuttaa vaativia projekteja tur- jestelmämanagerin. Käyttökohteita vyt ja kestävä maastotietokone on IP65-suojaus. Kapasitiivinen vallisesti ja tehokkaasti mobiilikar- ovat mm. infrarakentaminen, yh- käytettäväksi Trimblen GNSS-vas- Gorilla-lasinäyttö toimii kirkkaasti toittamalla ja on monipuolinen lisä dyskuntatekniikka, kaivokset, ym- taanotinten ja takymetrien kanssa. eri valo-olosuhteissa. Kaikki Trim- geospatiaalisiin järjestelmiin. päristöala ja onnettomuustutkinta. Trimble Access -ohjelmiston kanssa ble VISION™ -laitteiden tuottama Helposti ajoneuvosta toiseen MX2 sopii kaikkien mittausyritysten se helpottaa tietovirtaa maaston ja visuaalinen data pystytään käsitte- siirrettävä kevyt MX2 on tarkoitettu käytettäväksi ja tuottaa tehokkaasti toimiston välillä. Laite on kooltaan lemään helposti ja nopeasti. laaja-alaisesti kartoitukseen, maan- geospatiaalista 3D-aineistoa.

pasitiivinen kosketusnäyttö, jonka luettavuus on hyvä jopa suorassa auringonpaisteessa. Yuma 2 tukee Trimblen ja eri ohjelmistotoimit- tajien paikkatieto-ohjelmistoja. Laite soveltuu itsenäiseen paikka- tietotyöskentelyyn tai sitä voidaan käyttää yhdessä Trimble Pro Series -vastaanottimien kanssa paik- Trimbleltä uusi tarkkuudella (GSD). mahdollisuus Trimble Yuma 2 – Tehokas katiedon tarkkuussovelluksissa, ­integroitu järjestelmä operoida 75–750 metrin korkeudel- maastotablet paikka­ kuten verkostojen dokumentoin- lennokkikartoitukseen la. Laitetta on mahdollista käyttää tietotyöskentelyyn nissa. Yuma 2:lla voi kerätä suuria Trimble on kehittänyt mittaajille sateella ja jopa 18 m/s:n tuulessa. Trimblen uusi Trimble® Yuma® 2 datamääriä, ottaa geotägättyjä ja geospatiaalialan ammattilaisille Uuden muotoilun ansiosta lento- on edeltäjäänsä Yumaa ohuempi, valokuvia ja siirtää tietoja maaston ensimmäisen täydellisen UAS- ominaisuudet ovat vakaat ja loppu- kevyempi ja suorituskyvyltään ja toimiston välillä. Maastotyöhön kartoitusjärjestelmän. Järjestelmä tulos tarkka. Iskunkestävyys auttaa tehokkaampi Windows 7-maasto- tehty Yuma 2 pitää tiedot suojassa koostuu uudesta Trimble UX5 -kar- epätasaisissa laskeutumisissa. tablet. Näyttönä on 7 tuuman ka- pölyltä, loskalta ja kosteudelta. toituslennokista ja Trimble Access UX5:n innovatiivisen täsmällisen -maasto-ohjelmiston ilmakuvaso- laskeutumismenetelmän ansiosta TerraFlex koostuu pilvipal- velluksesta. Lisäksi siihen voi yhdis- laskeutuminen vie vähän tilaa. UX5 velusta ja mobiilisovelluksesta, tää Trimble Business Centerin uudet on lentovalmis 5 minuutissa. jotka luovat keskitetyn järjes- fotogrammetriatoiminnot. Ratkaisu UX5:n lentotoiminnon eri vai- telmän muokata ja hallinnoida tarjoaa parannetun kuvalaadun/ heita hallinnoidaan Trimble PC tiedonkeruuta. Mobiilisovellus on tarkkuuden sekä entistä vaivat- Tabletin ja Trimble Accessin ilmaku- tehty iOS-, Android- tai Windows tomammat tiedon tuotteistamis- vasovelluksen käyttäjäystävällisillä, Mobile -pohjaisille laitteille, ja on menetelmät. UX5 tuottaa suuren, automatisoiduilla varmistus- ja ladattavissa niin ammattilaistyö- sisällöltään paremman tietomäärän käsittelytoimenpiteillä. kaluihin kuten Trimble Juno® GPS lyhyessä ajassa. Mm. maanmittaus, Trimble Business Centerin uudella -kämmenmikroon kuin tavallisiin infra-ala, kaivokset ja ympäristöalat fotogrammetriamoduulilla UX5:n älypuhelimiinkin. Sovelluksen avul- hyötyvät ilmakuvauksista. ilmakuvista luodaan toimistolla or- la maastotyöntekijät keräävät lait- UX5 tarjoaa turvallisen tiedon- tokuvat, ääriviivakartat, pistepilvet, Trimbleltä uusi teista riippumatta yhdenmukaista keruun. Lennot ovat automaattisia digitaaliset maastomallit (DSM) T­ erraFlex-ohjelmisto ja tietoa yhtenäisten lomakemallien laukaisusta laskeutumiseen eikä ja ominaisuuskartat. Ilmakuvat ja pilvipalvelu ja samojen työnkulkujen avulla. käyttäjien itsensä tarvitse mennä Trimblen muilla laitteilla – GNSS- TerraFlex™ on Trimblen uusi ohjel- Data on myös entistä helpompi vaarallisille alueille, saastuneisiin vastaanottimilla, VISION™ -takymet- misto ja palvelualusta paikkatie- integroida organisaation paik- kohteisiin tai paikkoihin, joissa on reillä ja 3D-laserkeilaimilla – kerätyt donkeruuprojektien hallinnoimi- katietojärjestelmiin toimistossa. paljon raskasta liikennettä. tiedot voi samanaikaisesti yhdistää seen ja kontrollointiin. Ohjelmisto Pilvipalvelun kautta maastotieto on UX5:ssä on uusi kuvanottokyky TBC:ssä yhdeksi integroiduksi rat- soveltuu monipuolisesti mm. hyödynnettävissä monipuolisesti ja uusi laskeutumismenetelmä. kaisuksi. Trimble Business Center yhdyskuntateknisten kohteiden, eri paikkatietojärjestelmissä, tie- Kameran erikoisoptiikka tuottaa mahdollistaa projektien näyttävän luonnonvarojen ja omaisuuden- tokannoissa ja karttasovelluksissa. korkearesoluutiokuvat fotogram- visualisoinnin ja 3D-mallien luomi- hoidon kohteiden kartoittamiseen metrisella jopa 2,4 cm resoluution sen tuottavasti ja nopeasti. ja inventointiin. Lisätietoja: www.geotrim.fi

Maankäyttö 3|2013 51 YRITYSUUTISIA

NAVDATA

Täsmätietoa viljelijöille teusseuranta, talonrakennuksen Järjestelmän tavoitetarkkuus tukiasemalaitteiden toimituksesta Soils Scout on julkistanut version 1.0 perustusten kosteus. on < 50 cm koko Suomen alueella, Ruotsiin. langattomasta maanalaisesta kos- maalla ja merellä. Järjestelmä on Elokuussa toimitettiin 105 kpl teus- ja lämpötila-anturistaan. Laite Lisätietoja: www.soilscout.com avoin, laiteriippumaton ja veloi- Javad SIGMA GNSS-laitetta ja 50 on parin tulitikkulaatikon kokoinen tukseton kaikille käyttäjille. Palvelu kpl Javad Dorne-Margolin -anten- ja toimii puolen metrin syvyydestä Navdata toimittanut on tarkoitus käynnistää tuotantoon neja. Laitteita käytetään Ruotsin maan alta noin kymmenen vuotta tukiasemajärjestelmiä vuoden 2014 alussa ja siihen rekis- SWEPOS VRS -viranomaisverkos- samalla sormiparistolla. ja antureita teröidytään VRS-palvelusta tutulla sa palvelemaan kaikkia Ruotsin Laite lähettää anturitiedot Navdata Oy on toimittanut Geo- NTRIP-formaatilla, joten laite- tai GNSS-käyttäjiä. Navdata Oy on langattomasti 1,5 km:n säteellä, deettisen laitoksen VRS/GNSS tuki- ohjelmistomuutoksia nykyisiin aikaisempina vuosina toimittanut josta ne nostetaan pilvipalve- asemaverkkoon saksalaisen Geo++ laitteisiin ei tarvita. Ruotsiin jo noin 250 kpl Javad- luun ja edelleen GoogleMaps™- GNSMART-palvelinohjelmiston. Navdata Oy on myös solminut tukiasemalaitetta. käyttöliittymään. Käyttökohteita Laitoksen tarkoituksena on tar- kaksivuotisen puitesopimuksen ovat maanviljelyn kastelun ohjaus, jota viranomaispalveluna DGNSS- Ruotsin maanmittauslaitoksen turveaumojen lämpö- ja kos- korjauksia Suomessa veloituksetta. Lantmäterietin kanssa VRS/GNSS- Lisätietoja: www.navdata.fi

RAMBOLL

Ramboll ostaa Symo Oy on ympäristöalan mittauksiin sekä tulisijojen testa- hyväksymä testauslaboratorio, jolla Symon mittaus- ja asiantuntijayritys, jolla on yli kym- uksiin. Muita Symon tarjoamia eri- on pätevyys suorittaa puolueetto- tutkimuspalvelut menen vuoden kokemus moni- tyispalveluita ovat lämpölaitosten mia tuotetestauksia. Ramboll vahvistaa ympäristötoi- puolisista ympäristön mittaus- ja takuu- ja suorituskykymittaukset mialaansa ostamalla kuopiolaisen tutkimuspalveluista. Symon kuusi sekä ilmanlaadun ja ympäristö- Symo Oy:n mittaus- ja tutkimuspal- asiantuntijaa ovat erikoistuneet melun selvitykset. Symolla on ak- veluiden liiketoiminnan. lämpö- ja voimalaitosten päästö- kreditoitu ja ympäristöministeriön Lisätietoja: www.ramboll.fi

“ Kerää mielipiteet ennen päätöstä. Fiilikset elinympäristöstän“ i.

Tästä kulkee miellyttävä reitti Tähän tarvitaan puisto/viheralue Kaunis maisema

Liikenteen vaarapaikka Turvaton korttelialue ““ ““Alueen viihtyisyyttä pitää kehittää - toivomme lisää lyhtypylväitä

www.eharava.fi H a ä r k ä ä s a r v i s t Oma tupa, oma lupa Mene ja myy kaikki mitä sinulla on ja seuraa minua Etla

Taloustieteen tutkijat ovat viime alusta saakka meillä on suosittu ja tuettu tä tehtaiden sulkiessa oviaan ja asuntojen aikoina löytäneet todisteita runsaan omis- omistusasumista. On vapautettu torpparit, jäädessä riippakiveksi yksityisille ihmisille ja tusasumisen ja korkean työttömyyden yhtey- lunastettu vuokra- alueita omiksi, myön- myös kunnille. destä. Pekka Hakala kertoo asiasta Helsingin netty Arava- lainoja, annettu verotuksessa Elämä on jotakin muutakin kuin Etlan Sanomissa 19.5.2013 julkaistussa näyttävässä korkovähennyksiä jne. Kansankapitalismi on vaatimusten toteuttamista. Meillä on perhe- kirjoituksessa. Siinä kerrotaan, että omistus- nähty hyväksi yhteiskuntamme kehitykselle. elämämme ja monenlaiset muut sosiaaliset asumisen ja työttömyyden välisen yhteyden Asunnot muodostavat ylivoimaisesti suurim- suhteemme, joiden pysyvyys on osa elämäm- havaitsi ensimmäisenä brittitutkija Andrew man osan ihmisten varallisuudesta. Ne ovat me laatua. Tutkijat eivät ole huomanneet sitä, Oswald 1990-luvun puolivälissä. mitä parhainta perusturvaa. että oman asunnon hankkiminen antaa ihmi- Samaan tulokseen on tullut myös Tam- Edellä kertomani taloustieteilijöiden sille tavattoman paljon työhaluja. Mitenkäs pereen yliopiston taloustieteen tutkija Jani- kaavailut kelpaavat parhaiten heidän työllis- asunnot muutoin maksettaisiin? Petri Laamanen, joka on julkaissut raportin tämiseensä ja viihdytykseensä. Omassa talossa asuvana annan suu- työttömyyden kehityksestä Suomessa vuo- Todellisuus näyttää yhä enemmän siltä, ren arvon sille, että todella omistan sen. sina 1990–1992, jolloin Suomessa ryhdyttiin että talouden laskiessa jyrkkää alamäkeä työt- Omistaminen antaa minulle paljon valtaa purkamaan vuokrasäännöstelyä. tömille ei ole töitä suuristakaan työhaluista päättää siitä miten asun ja hoidan taloani ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan huolimatta. Se lienee hiljentänyt vaatimuksia tonttiani. Ymmärrän toki niitä, jotka haluavat tutkimusjohtaja Mika Maliranta katsoo, runsaan ulkomaisen työvoiman tuonnista itse nähdä mahdollisimman vähän vaivaa. että työpaikkojen määrä nyky-Suomessa on Suomeen. Viime aikoina on työttömyys lisään- Silloin vuokra-asunto kerrostalossa voi olla ennen kaikkea kiinni työvoiman tarjonnasta tynyt selvästi myös eteläisessä Suomessa, hyvä ratkaisu. Monille se on myös ainoa ja tätä omistusasuminen vähentää. jossa työpaikkoja on ollut parhaiten tarjolla. vaihtoehto. Niitä puuhataan nyt enenevästi ”Jos ihmiset asuvat laajassa mitassa Koko maan työttömyysprosentti on pysynyt pääkaupunkiseudulle, mutta pienipalkkaisilla omistusasunnoissa, työpaikan etsintä kes- suurin piirtein samana (noin 6,5), mutta työ- ei ole niihinkään varaa. kittyy kapealle alueelle, liikkuvuus vähenee voiman ulkopuolelle on siirtynyt lisää kymme- Nyt pitäisi toimia niin, että töitä saataisiin ja työttömyyden lisäksi tulee myös muita niä tuhansia ihmisiä, joita ei voida työllistää sinne, missä on valmiita tuotantorakennuksia huolenaiheita: entistä useampi työntekijä ja jotka ovat itsekin luopuneet toivosta. He odottamassa käyttöä ja työtä kaipaavia ihmi- päätyy työpaikkaan, jossa hänen tuottavuu- eivät nosta työttömyysprosenttia. Kun koko siä asuntoineen. Mutta jos poliitikko yrittää tensa ei ole paras mahdollinen, ja kilpailukyky, ajan vakituisen ja kokoaikaisen työn osuus sitä, hänet leimataan markkinahäiriköksi. elintaso ja vauraus laskevat”, sanoo Maliranta. vähenee ja ns. silpputyöt lisääntyvät, se lisää Taloustieteilijät ovat vaatineet asunto- vielä epävarmuutta. Jos tässä tilanteessa on lainan korkovähennyksen poistamista paitsi kuitenkin se oma tupa, jota kansanviisauskin turhana tukena keski- ja suurituloisille myös ihannoi, siitä kannattaa pitää kiinni. Sehän taloudelle haitallisena. Valtion taloudellisen myös vähentää yhteiskunnan tuen tarvetta. tutkimuslaitoksen johtaja Juhana Vartiainen Maaseutumme on autioitunut, kun väki on vaatinut kiinteistöverojen korottamista. on lähtenyt työtä etsimään asutuskeskuksiin Kiinteistöt ovatkin sikäli hyvä verotuskohde, ja ulkomaille. Esim. 1960- ja 1970-luvuilla että niitä ei voi häivyttää veroparatiiseihin. lyötiin laudat ikkunoihin ja muutettiin suurin Malirannan mukaan asumisen tuen joukoin Ruotsiin. Kun pidin 1972 loppuko-

vähentäminen lisää työn tarjontaa, ja kun kousta tietoimituksessa Keitelepohjan–Kin- kolumbus.fi tarjonta lisääntyy, palkkataso laskee. Näin yri- nulan maantiellä Viitasaarella, olivat monet tysten kannattavuus paranee ja syntyy uusia talot autioituneet muutamassa vuodessa. työpaikkoja sekä vuokra- että omistusasujille. Ihmiset kehuivat, että nyt kelpaa ajella muut-

Suomessa omistusasuntojen osuus asun- tokuormia hyvää tietä pitkin. Silloin ei pelkkä oivistoinen tokannasta on noin kolme neljäsosaa. Se on sosiaaliturva riittänyt elämiseen. Myöhemmin Raimo K lähellä EU:n keskiarvoa. Itsenäisyytemme on nähty myös asutuskeskusten tyhjenemis- raimo.koivistoinen

Maankäyttö 3|2013 53 IN MEMORIAM

Ruotsin kenties vaikutusvaltaisin maanmit- hän oli mukana lukuisissa kansainvälisissä tari Carl-Olof Ternryd kuoli 8. heinäkuuta yhteistyöprojekteissa. 2013 85 vuoden iässä. Hän oli syntynyt Mo- Ternryd tunnettiin Suomessa laajalti hedassa 25. kesäkuuta 1928. Valmistuttuaan myös maanmittaripiirien ulkopuolella Kuninkaallisesta teknisestä korkeakoulusta hänen kiinnostuksestaan Suomen sotiin. KTH:sta 1953 Carl-Olof työskenteli KTH:ssa Hänellä oli keskeinen asema rahoituksen ja tielaitoksessa. Hän suoritti tekniikan järjestämisessä Åke Lindmanin Syväriltä lisensiaa­tin tutkinnon 1971 ja tohtorin Kannakselle -elokuvaprojektille. Ruotsista tutkinnon 1980. Hänet valittiin kuninkaal- kerättiin elokuvia varten yhteensä 10 mil- liseen insinööritieteiden akatemiaan 1976, joonaa kruunua ja Carl-Olof sai hankittua jossa hän toimi vielä 2000-luvulla sekä Carl-Olof Ternryd mm. Ruotsin kuninkaan tuen hankkeelle. kuninkaalliseen sotatiedeakatemiaan 1985, 25.6.1928–8.7.2013 Ilman hänen henkilökohtaista panostaan jonka puheenjohtajana hän oli 1990-luvulla. olisivat Etulinjan edessä- ja Tali-Ihantala 1944 Hänen ammatillisen uransa merkittävin -elokuvat jääneet valmistumatta. Hänen saavutus oli nelivuotiskausi tielaitoksen liittyen hän kirjoitti historiikin yhdistyksen kunnioituksensa Suomen armeijan sodan (Vägverket) pääjohtajana 1978–82 sekä kuusi vuosikokouksista koko sadan vuoden ajalta. ajan saavutuksia kohtaan oli rajaton ja hän vuotta puolustusmateriaalilaitoksen FMV:n Ternrydin kansainvälinen toiminta osallistui ruotsalaisten vapaaehtoisten tilai- pääjohtajana. Työuransa viimeiset vuodet alkoi FIG:n kongressista Brysselissä 1960 ja suuksiin vielä syksyllä 2012. hän toimi dosenttina KTH:ssa. kulminoitui FIG:n kongressin johtajuuteen Suomen tasavallan presidentti myönsi Maanmittareiden parissa Carl-Olof Tukholmassa 1977. Hän toimi FIG:n presi- Ternrydille Suomen Valkoisen Ruusun ko- muistetaan aktiivisena yhdistystoiminnas- denttinä neljän vuoden ajan, jonka kuluessa mentajamerkin 2004. ta Ruotsin maanmittariliitossa (SLF) sekä pidettiin mm. FIG:n satavuotisjuhlat Parii- Suurella yhteiskuntarakentajalla oli suuri kansainvälisestä yhteistyöstä, josta hän oli sissa 1978, minkä jälkeen hänet nimitettiin sydän ja lukuisia ystäviä Ruotsin lisäksi Suo- erityisen innostunut. Hän oli SLF:n jäsen 60 FIG:n kunniapresidentiksi. Carl-Olof oli aktii- messa ja ympäri maailman. vuotta ja erityisen kiinnostunut nuorem- visesti mukana vielä FIG:n Working Weekin pien ammattikollegojen ja opiskelijoiden järjestelytoimikunnassa 2008. Tielaitoksen Göran Eriksson, Svante Astermo mentoroinnista. SLF:n 100-vuotisjuhliin ja puolustusmateriaalilaitoksen kautta Juha Talvitie ja Markku Villikka

MAAPUNTARI

Indeksi 1981=100 Pellon hintakehitys

350,0

300,0

250,0

200,0

150,0

100,0

50,0

0,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Tiedot perustuvat ­Maan­mittauslaitoksen ylläpitämään Kiinteistöjen kauppahinta­rekisteriin. Tiedot on koonnut erikoistutkija Juhani Väänänen.

Kun tarvitaan faktaa kiinteistökaupoista…

Hanki kauppahintatiedot Karttapaikalta www.karttapaikka.fi tai lähimmästä maanmittaustoimistosta.

MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA Translation by Maiju Seppälä RÉSUMÉ

Ari Laitala (editorial) society and the private sector can Kari Mikkelä, Lars Miikki, Hannu planning. Planners of the built en- I From Mouldy Spot to Taint refer to these Guidelines when Hyyppä, Juho-Pekka Virtanen, vironment, civil servants and resi- Schools with mould damages have developing, implementing and Marika Ahlavuo: dents will attain faster dialogue in been discussed abundantly these monitoring policies, laws and Space to Joint Use – Urban Mill the virtual world. The virtual world days. The value of neglected reno- activities in the land, fisheries and A phenomenon is spreading around offers a shared platform, which cre- vations in buildings has increased forestry sectors. the world, where expert communi- ates value for the multidisciplinary to a record breaking level. It seems ties built around a common theme, planning of the built environment, that it is not even possible to stop Kaarlo Kantola: are sharing space. These spaces the user based development of this development. The case is es- Period of Rovaniemi’s are networked together and the businesses and the real estate sec- pecially bad in the municipalities, ­Reconstruction cooperation between them is sup- tor of the future. Planning of the where there is no money to repair Rovaniemi’s township was pro- ported by information technology. built environment will become mould damages even in the day foundly destroyed in the Lapland In the societies, one can find experts virtual in phases. care centres and schools. War. A new detailed plan was made from universities, businesses and II Thoughts Guided by Making under the supervision of Professor the public sector. The activity then Matti Kurkela, Juho-Pekka Six articles in this issue are related Alvar Aalto. Due to its shape, the builds a bridge between theory Virtanen, Hannu Hyyppä, Marika to a EUE research project, where plan was called Poronsarvi (engl. and practice. Urban Mill continues Ahlavuo, Petri Rönnholm: new ways and methods of urban reindeer antler). In addition a sepa- the traditions of Aalto Design Visualisation, Design and Survey- planning are studied. One theme rate expropriation law, called Lex Factory (2008) and Startup Sauna ing Expertise in the Planning of of the project seems to be the idea Rovaniemi, was passed to organise (2010) with the theme of urban the Built Environment that new ideas can be generated by the promiscuous land ownership innovations. Design and surveying expertise are new courses of action. for the township. The law was set needed in contemporary urban de- for a determined period, originally Hannu Hyyppä, Juho-Pekka velopment. But can a designer capi- Pekka Lehtonen: until the end of 1954, but due to Virtanen, Marika Ahlavuo, Tommi talise on surveying expertise, and is Story of a Young Surveyor compensation disputes it was Hollström, Juha Hyyppä, Markku surveying useful to the designer in Salli-Maija Lahtinen graduated in extended until the end of the Markkula, Lingli Zhu: urban development. How does the the spring of 2010 and is working year 1960. A New Way of Participation with 3D creative design discipline submit to at the South Finland District Survey On the basis of the law, 58 Virtual Worlds the engineering culture? Methods Office in Porvoo. Her tasks include expropriations took place and in The aim of the European digital and cooperation are needed for the confirmation of shareholder total there were applications for agenda is to capitalize on oppor- instance in the documentation of lists. Nationally that work must be the expropriations of an area of tunities of the modern information cultural heritage for extensive use completed in the year 2015. 284 ha. The expropriated land was and communication technology, by the public. Salli-Maija was an active par- formed into 830 building lots. The in promoting sustainable develop- ticipant during her years in school final accounts of Lex Rovaniemi to- ment, social participation and em- Marika Ahlavuo, Hannu Hyyppä, and studies. She acted e.g. as the talled 886.3 million Finnish marks, ployment. Finland is one of the high- Markku Markkula, Juha Hyyppä: president for the Guild of Survey- at current value 20.2 million euros. end countries of the world in terms Internationality as an Advantage ing. Now she is the president of an of data modelling, and the aim is to Internationality is in our everyday association by the name of Uuden- Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, develop virtuality and regional data lives. Constant connections to maan Maanmittariklubi. Markku Markkula, Lars Miikki, Juha modelling to the international mar- networks have even been enabled Hyyppä, Pentti Launonen: kets. Virtual models offer a modern, with smartphones 24/7. To a com- David Palmer and Anni Arial: Multidisciplinary Solutions to game-like approach and challenge pany, a network of international First International Guidelines for Urbanisation the traditional methods of working experts is a competitive advantage the Good Governance of Rights to The challenge in urbanisation is and participation. and updates the international Land and Natural Resources to create something better for know-how. International specialists A set of far-reaching global guide- less and to approach a sustain- can be capitalised on further in Fin- lines that aim at helping gov- able and anthropocentric service Juho-Pekka Virtanen, Hannu land by assertively communalising ernments and other players to society. On the other hand, solu- Hyyppä, Marika Ahlavuo, Tommi their skills. Students are anyhow an safeguard the rights of people tions are strived for together with Hollström, Juha Hyyppä, Markku ever increasing resource in interna- to own, manage and access to all of the actors in the area, while Markkula, Matti Kurkela, Kauko Vii- tionalisation. land, fisheries and forests were capitalizing on their views and tanen, Lingli Zhu, Jussi Lehtinen, endorsed by the Committee on skills. Collaboration and openness Tapani Honkanen: World Food Security in May 2012. are partly improved by increasing Precise Virtuality to the Planning These Guidelines set a framework digitization and with the help of of the Built Environment for responsible practices of gov- novel platforms for collaborative In the future we will have a con- ernance of tenure. States, civil development and demonstration. temporary approach to regional Tiesithän – että Maankäytön web-sivustossa ovat luettavissa ar­tik­ kelikohtaiset PDF-tiedostot kaikista vuoden 2000 jälkeen il­mes­ty­neistä jutuista? – että voit hakea artikkeleita esim. kirjoittajan, otsikon, avain­ sanan ja vapaan sanahaun perusteella? Käy tutustumassa: www.maankaytto.fi/arkisto/sisallysluettelot.php Maankäyttö 3|2013 55 PALVELUHAKEMISTO

ATK- ja mittauslaitteet ja -välineet

• Takymetrit ja GNSS RTK/GIS • Trimnet VRS-palvelu • Ohjelmistot ja tallentimet mittauslaitteet: • Takymetrit, GNSS-, GIS /DGPS/DGNSS- • Putki- ja tasolaserit • Takymetrit ja tiedonkeruulaitteet laitteet sekä laserkeilaimet • Digitaaliset ja optiset vaaituskojeet • GPS- ja GIS-laitteet • Mobiilikartoitusjärjestelmät • Ohjelmistot • UAV-kartoituslennokkijärjestelmät • Laserit ja vaaituskojeet • Ohjelmistot www.geolaser.fi Tulppatie 16–18, 00880 Helsinki Perintötie 2 c, 01510 Vantaa Jäspilänkatu 19, 04250 Kerava Puh. 09 2532 5000, faksi 09 2532 5020 Puh. 0207 510 600, faksi 0207 510 699 050 412 6647 ja 045 864 8757 geostar geostar.fi, www.geostar.fi info geotrim.fi, www.geotrim.fi

ATK- ja mittauslaitteet ja -välineet

NAVDATA NORDIC GEOCENTER • GPS/GNSS-laitteet GIS/DGPS/RTK-sovelluksiin • Javad GNSS Inc., Hemisphere ja Novatel • 3D-laserskannerit ja ohjelmistot • Takymetrit ja laserkeilaimet GNSS-laitteistot • RIEGL, FARO, STONEX, TRIMBLE • Metrologian järjestelmät • GPS+GLONASS+GALILEO-järjestelmät ja • Mobiiliskannerit – RIEGL tiedonkeruuohjelmat • Ohjelmistot • Ilmalaserskannerit – RIEGL Sinikalliontie 3 A, PL 119, 02631 Espoo Eskolantie 1, 00720 Helsinki • GPS/GNSS/Robottitakymetrit – STONEX Puh. 09 415 40 200 Ilari Koskelo puh. 040 5108408 Kulosaarentie 8, 00570 Helsinki myynti.suomi leica-geosystems.com Sähköposti: etunimi.sukunimi navdata.fi Puh. 045 650 8585 www.leica-geosystems.fi Internet: www.navdata.fi nordic geocenter.fi, www.geocenter.fi

ATK- ja mittauslaitteet ja -välineet ILMAKUVAPALVELUT

GPS-laitteet, servotakymetrit, takymetrit, digitaaliset vaaituskojeet, vaaituskojeet, • Ilmakuvaus, laserkeilaus, digitaaliset • Digitaaliset ilmakuvaukset ja ortokuvat teodoliitit, taso- ja putkilaserit, koneen- kuvatuotteet • Laserkeilaukset ohjausjärjestelmät ym. • Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartat • Digitaaliset kartoitukset ja ja maastomallit, GIS-konsultointi paikkatietotuotteet • Viistoilmakuvakirjastot ja BlomURBEX- Kimmo Pajula Myynti ja huolto kuvapalvelinratkaisu Malminkaari 5, 00700 Helsinki Sarkatie 3–5, 01720 Vantaa • Fotorealistiset 3D-kaupunkimallit Puh. 09 2522 1700, faksi 09 2522 1717 Puh. 09 534 033, faksi 09 537 006 Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki S-posti: etunimi.sukunimi finnmap.com topgeo topgeo.fi, www.topgeo.fi info.fi blomasa.com, www.blomasa.com www.finnmap.com

ILMAKUVAPALVELUT KIINTEISTÖPALVELUT

Datscha tarjoaa internetin välityksellä kiin- • Kiinteistöarvioinnit • Fotogrammetrisesti lasketut ortokuvat teistö- ja markkinainformaatiota. Palvelussa • Kiinteistöstrategian suunnittelut • Ortokuva-aikasarjat konkretisoivat olevien tietojen pohjalta käyttäjällä on • Kiinteistökehittäminen ­ympäristön muutoksia mahdollisuus mm. hakea kiinteistön omis- • Maapolitiikan konsultointi • Joustava ilmakuvatuotantomme helpot- tajia, vuokratasoja ja tehdä tuottoarvoana- • Maankäyttösopimukset taa kaavoituksen ja suunnittelun tarpeita lyysejä haluamistaan kiinteistöistä. Newsec Valuation Oy Taitajankuja 2 a, 33960 Pirkkala P.O. Box 52, FI-00101 Helsinki Mannerheiminaukio 1 A, PL 52, 00101 Helsinki Puh. 03 260 7621, gsm 0500 237 207 Puh. 0207 420 300 Puh. 0207 420 400 toimisto lentokuva.fi, www.lentokuva.fi www.datscha.com www.newsec.fi, www.maakanta.fi MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET

• Digitaaliset kartat: kaavayhdistelmät, johtokartat, pohjakartat, KatuInfo, Karttapohjaiset FIKSU-ohjelmistot ViherInfo, HautaInfo • Asema- ja yleiskaavoitukseen • Kaavoitus, maa-ainessuunnitelmat • AIRIX Paikkatietopalvelin • Vihersuunnitteluun • Mittauspalvelut, kartoitukset • YTCAD-ohjelmistot • Kunnallistekniseen suunnitteluun • Ympäristöselvitykset Uudenmaankatu 19 A, PL 669, 20701 Turku • Kaukolämpöverkon suunnitteluun Puh. 010 241 4400, www.airix.fi • Suur- ja keskijänniteverkon suunnitteluun Puh. 03 2555 119, 0400 234 134 jouko.paakkola airix.fi, puh. 010 241 4433 • Johtotietojen hallintaan www.ymparistonsuunnittelu.fi jari.jaakkola airix.fi, puh. 010 241 4410 Teknologiapuisto, PL 105, 87400 Kajaani Tampere, Hämeenlinna, Vantaa markku.nikula airix.fi, puh. 010 241 4610 Puh. 029 007 4221, www.basepoint.fi

56 Maankäyttö 3|2013 www.maankaytto.fi/palveluhakemisto

PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET

• Ilmakuvaus, laserkeilaus, digitaaliset • Kuntarekisterit ja paikkatietoratkaisut kuvatuotteet kunnille • Esrin paikkatieto-ohjelmistot • Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartat • Asiakaskohtaisia paikkatietoratkaisuja • Koulutus-, ylläpito- ja tukipalvelut ja maastomallit, GIS-konsultointi yritysten ja julkisen sektorin tarpeisiin • Konsultointi- ja asiantuntijapalvelut • Viistoilmakuvakirjastot ja BlomURBEX- Heikki Karttunen • Paikkatietoanalyysipalvelut kuvapalvelinratkaisu puh. 050 394 9592 • Sovelluskehitysprojektit • Fotorealistiset 3D-kaupunkimallit etunimi.sukunimi cgi.com Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki Karvaamokuja 2, 00380 Helsinki Puh. 0207 435 435, faksi 0207 435 430 info.fi blomasa.com, www.blomasa.com www.fi.cgi.com info esri.fi, www.esri.fi

PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET

• GPS /GNSS- ja GIS/DGPS-järjestelmät Verkkotietojärjestelmät, sovelluskehitys-, • Paikkatietoratkaisut mobiili-, selain- ja • Ohjelmistot paikkatiedon keruuseen kartoitus-, dokumentointi- ja konversio­ työasemaympäristöihin • Mobiiliratkaisut paikkatiedon palvelut, kuituverkkojen suunnittelu. • Konsultointi-, ylläpito- ja tukipalvelut ­hallintaan KEYPRO OY Geometrix Oy Horsmakuja 8 A 3, 01300 VANTAA Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki Perintötie 2 c, 01510 Vantaa Raimo Hämäläinen Puh. 09 4730 7141, faksi 09 4730 7149 Puh. 0207 510 600, faksi 0207 510 699 GSM +358 40 562 6954 geometrix geometrix.fi, www.geometrix.fi info geotrim.fi, www.geotrim.fi raimo.hamalainen keypro.fi, www.keypro.fi

PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET

• GPS/GNSS, GIS/DGPS • GIS- ja Location Intelligence -ohjelmistot • CityCad-infrasuunnittelujärjestelmä • Mobiilit kämmenmikrot maastoon • MapInfo-paikkatietoteknologia • GeoMedia-valmisohjelmistot • Ohjelmistot • Encom- luonnonvara-alan ohjelmistot • Louhi – Kokoavat tietopalveluratkaisut ja • Paramics – infrasuunnitteluun ­sähköisen asioinnin ratkaisut Lisätietoa: Esa Wikman • Kartta- ja tietoaineistot • SitoGis – kuntarekisterijärjestelmä Sinikalliontie 3 A, PL 119, 02631 Espoo • Konsultointi ja koulutus • Räätälöidyt järjestelmätoteutukset Puh. 09 415 40 200 Melkonkatu 18, 00210 Helsinki myynti.suomi leica-geosystems.com Puh. 09 6824 060, faksi 09 6926 227 Sito, Tuulikuja 2, 02100 Espoo www.leica-geosystems.fi pbbi.finland pb.com, www.pb.fi/software Puh. 020 747 6000, info sito.fi, www.sito.fi

PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET Paikkatietopalvelut, karttatuotanto…

• Novapoint-suunnittelu ja ylläpito­ Tekla Solutions -ohjelmistoratkaisut: järjestelmät • Paikkatietoaineistot ja niiden tuottaminen Kaavoitus, kiinteistönmuodostus, kartan- • Autodesk-paikkatieto ja suunnittelu­ • Aineistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut tuotanto, omaisuuden hallinta, katu- ja järjestelmät • Aineistot online-palveluna viheralueiden hallinta, rakennus- ja • Asiantuntijapalvelut ja koulutus Emmi Jouslehto ­ympäristövalvonta, sähköinen asiointi Vaisalantie 6, 02130 Espoo puh. 040 172 3657 Mike von Wehrt, puh. 030 661 10 Puh. 09 2313 2100, faksi 09 2313 2250 etunimi.sukunimi cgi.com tekla.solutions.info tekla.com Sähköposti: vianova vianova.fi Karvaamokuja 2, 00380 Helsinki www.tekla.com/fi Internet: www.vianova.fi www.fi.cgi.com

Paikkatietopalvelut, karttatuotanto ja -aineisto

• Perinteiset ja digitaaliset ilmakuvaukset • Opas- ja osoitekartat • Laserkeilaukset • Internetkarttapalvelut • Digitaaliset ortokuvat (true orto) • Kaavayhdistelmät • Trimnet VRS-palvelu • Koordinaatistomuunnokset ja muut • Digitaaliset kartoitukset ja paikkatieto- • Access-tiedonhallintapalvelu tuotteet aineistokäsittelyt Timo Sääski / Malminkaari 5, 00700 Helsinki Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki Puh. 09 2522 1700, faksi 09 2522 1717 Perintötie 2 c, 01510 Vantaa Puh. 09 1481 947 S-posti: etunimi.sukunimi finnmap.com Puh. 0207 510 600, faksi 0207 510 699 Sähköposti: karttatiimi karttatiimi.fi www.finnmap.com info geotrim.fi, www.geotrim.fi www.karttatiimi.fi

Maankäyttö 3|2013 57 PALVELUHAKEMISTO

Paikkatietopalvelut, karttatuotanto ja -aineisto

MAANMITTAUSLAITOS • Kiinteistötoimitukset, kiinteistötieto­ • Paikkatietokonsultointi • Kartoitukset, maastomallit ja järjestelmä (KTJ) ja kiinteistötiedot • NumeerisetPaikkatietokonsultointi kartoitukset ja maastomallit ­koordinaatistomuunnokset • Digitaaliset aineistot ja rajapintapalvelut • LaserkeilausNumeeriset ja 3D-mallinnus kartoitukset ja maastomallit • Laserkeilaukset ja ilmakuvaukset • Ilmakuvat, laserkeilausaineistot • KaukokartoitusLaserkeilaus ja ympäristön tilan • Digitaaliset ortokuvat ja satelliittikuvat • Karttapaikka: www.karttapaikka.fi seurantaSatelliittikuvat ja kaukokartoitus • Viranomaisaineistot käyttövalmiina Lisätietoja: Tietopalvelukeskus sekä maan- • Kantakartat ja ajantasa-asemakaavat Pöyry FinlandPöyry OyEnvironment Oy mittaustoimistot kautta maan • Nokian NAVTEQ-aineistot PL 50, JaakonkatuPL 50, Jaakonkatu 2, 01621 3, 01621Vantaa Vantaa Opastinsilta 12 C, 00520 Helsinki • OpenStreetMap-karttatuotteet Puh. 010 3311,Puh. 010 faksi 3311, 010 Faksi: 33 26761010 3326600 • Siton nettitaustakarttasarja Sähköposti: myynti maanmittauslaitos.fi Sähköposti:www.environment.poyry.fi etunimi.sukunimi poyry.com www.maanmittauslaitos.fi Internet: www.poyry.fi Sito, Tuulikuja 2, 02100 Espoo Puh. 020 747 6000, info sito.fi, www.sito.fi Paikkatietopalvelut, karttatuotanto ja -aineisto

Maastomittaus- ja suunnitteluohjelmia: • Laserpisteiden ja kuvien käsittely ja käyttö • Ortokuvat ja digitaaliset kartat suunnittelussa • Maastomallit ja mittauspalvelut • Takymetri- ja GPS-mittaukset • Pohjatutkimukset • Katu- ja viemäriverkostojen sekä kaasu- ja Tekniikantie 12, 02150 Espoo kaukolämpöverkostojen suunnittelu Puh. 044 3048175 • Johtotietoverkostojen hallinta Sähköposti jussi.yrjola kartoitus-skm.fi Internet: www.skmgisair.fi info terrasolid.fi, www.terrasolid.fi

MUUT Vuokramökki Lemmenjoella

MAKLI ry:n, MIL ry:n ja SKY ry:n ­jäsenille 20%:n alennus ­ listahinnasta.

Esittely ja varausmenettely: muuraispuro.fi

Maankäytön artikkelitietokanta on osoitteessa www.maankaytto.fi/arkisto/sisallysluettelot.php

Päätoimittaja HALLITUS ILMESTYMISAIKATAULU Ari Laitala Ilkka Aaltonen (MIL) pj., Mikko Hovi (MIL), Harri Mehto (SKY), ilm.päivä juttujen ilmoitusten Rintinpolku 3 C 13, 00940 Helsinki Kirsikka Niukkanen (MIL), Liisa Rouhiainen (MAKLI), Ritva sisäänjättö sisäänjättö puh. 050 512 2745 Ruokanen (MAKLI) ja Vesa Virtanen (MAKLI). 1/2013 18.03.2013 14.02.2013 20.02.2013 ari.laitala maankaytto.fi tai Hallitukselle voi lähettää sähköpostia osoitteella 2/2013 03.06.2013 25.04.2013 10.05.2013 paatoimittaja maankaytto.fi toimisto maankaytto.fi. 3/2013 04.10.2013 29.08.2013 05.09.2013 4/2013 13.12.2013 07.11.2013 14.11.2013 uutistoimittaja Talous ja hallinto Lisäksi 2013 ilmestyy erikoisnumero Nordiskt Häfte. Hanna Lauhkonen Maankäyttö ry, c/o Kirsikka Niukkanen, puh. 050 5678 554 (koti) Maankäyttötieteiden laitos, PL 15800, 00076 AALTO, Tilaushinnat hanna.lauhkonen gmail.com toimisto maankaytto.fi. ­Osoitteenmuutosilmoitukset Lehti ilmestyy vuonna 2013 viisi kertaa. Tilaushinnat ovat 50 €/vsk kotimaahan, 60 €/vsk Kustantaja omaan järjestöön, josta ne siirtyvät lehden tietoon. Taloudenhoitaja Katri Nuuja, puh. 0400 455 499, Pohjoismaihin ja Eurooppaan ja 65 €/vsk muihin Maankäyttö ry (Y-tunnus 1104126-2). Lehti edustaa maihin. Irtonumerot 12 € + postikulut. Suomen Maanmittausinsi­ nöörien­ Liittoa (MIL), katri.nuuja iki.fi. Maanmittausalan ammatti­korkea­koulu- ja opisto- Ilmoitusmyynti Toteutus teknisten Liitto MAKLIa ja Suomen Kartoittajayh- Pekka Lehtonen, Kyröläntie 2 A, 04420 Järvenpää, Lagarto / Arto Tenkanen ja Jaana Jäntti distys SKY:tä. puh. 09 2715 651 tai 040 546 3806, Vuorenpeikontie 5 A 112, 00820 Helsinki plehtonen1 elisanet.fi. puh. ja faksi 09 759 40 400, lagarto lagarto.fi. SUOMEN MAANMITTAUSINSINÖÖRIEN LIITTO ry Ilmoitushinnat 1.1.2013 Painopaikka Toimisto: PL 14, 00521 Helsinki, Kirjapaino Uusimaa, PL 15, 06151 Porvoo toimisto milry.fi, http://www.milry.fi mustavalkoinen monivärinen Takakansi 1 500,– 2 350,– yht.hlö Saija Sihvola, puh. 050 595 5979, MAKLI ry Sisäkannet 1 000,– 1 650,– saija.sihvola lehtiyhtyma.fi, Toimisto: Kulmakatu 8 A, 00170 Helsinki, Pääkirj. vieressä 1 000,– 1 650,– www.kirjapainouusimaa.fi. makli welho.com, http://www.makli.fi. Koko sivu 800,– 1 350,– 1/2 sivua 500,– 750,– Painos 2 400 kpl. Aikakauslehtien Liitto ry:n jäsen. SUOMEN KARTOITTAJAYHDISTYS SKY ry 1/4 sivua 400,– 500,– ISSN-L 0782-8438 • ISSN 0782-8438 (Painettu) • Toimisto: Poronperä 8, 96910 Rovaniemi. Liitteet Sopimuksen mukaan ISSN 2323-4660 (Verkkojulkaisu). RAAKA VIIMA. LIUKAS ALUSTA. PUDOTUSTA 20 M. TÄLLAISISSA PAIKOISSA OLEMME TÄYSIN KOTONAMME.

Riippumatta siitä, missä kulloinkin työskentelet, uudella Trimble R10 GNSS-vastaanottimella mittaat nopeammin ja helpommin kuin koskaan ennen. Trimble R10:n elektroninen tasain parantaa tarkkuutta ja laatukontrollia, samalla kun laitteen kevyempi, ergonomisempi muotoilu saa pitkätkin maastopäivät sujumaan merkittävästi mukavammin. Ja lisäksi, Trimble R10 sisältää pitkän listan uusia mittaustekniikoita, jotka pian havaitset välttämättömiksi. Et mittaa pelkästään rajoja — vaan ylität niitä.

Tutustu Trimble R10:een: trimble.com/R10showcase

© 2012, Trimble Navigation Limited. All rights reserved. Trimble and the Globe & Triangle logo are trademarks of Trimble Navigation Limited, registered in the United States and in other countries. All other trademarks are the property of their respective owners.

SUR-208_Trimble R10 GNSS_Finnish.indd 1 11/5/2012 9:11:58 AM Maankaytto_5_2013_UUSI_valmis.ai 1 4.9.2013 9:27:19

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K