● Julkinen tiedote ● 8.6.2008 ● Numero 3 ● Helsinki-viikko tarjoaa roppakaupalla–15.6. elämyksiä 6. Kohokohtiin kuuluu puistokonsertteja, Helsinki-päivä, maakuntajuhlat, festivaaleja sekä purjelaiva Götheborgin vierailu. Sommarteater på skogsstigar och kala klippor. Päätoimittajalta Hälinää ja hiljaisuutta esällä Helsinkiä on helppo rakastaa. Ilmasto-olosuhteet ovat siedettä- Suuren kaupungin äänimaisema on yhtä kirjava kuin sen kesäinen tapah- K vät, elämä palaa kaduille, valo antaa energiaa ja helsinkiläiset ovat pal- tumatarjonta, ja siihen kuuluu väistämättä niin liikenteen kuin työnteon, juh- jon leppoisampia. limisen ja elämisen melua. Silti on tärkeää varjella ja säilyttää myös riittä- Kesä tuo kaupunkiin myös vuosi vuodelta kasvavan tapahtumarunsauden. västi hiljaisia alueita. Niissä on kukaties yksi tulevaisuuden Helsingin par- Kesäkuussa aloitetaan Helsingin syntymäpäivien ympärille kehitetyllä Hel- haista kilpailuvalteista. sinki-viikolla ja elokuussa päätetään perinteisiin Helsingin Juhlaviikkoihin. Hiljaisuuden tuotteistamisesta ollaan vielä kaukana, mutta systemaattis- Väliin mahtuu pienempää ja suurempaa juhlaa, ohjelmaa ja näyttelyä, joita ta tutkimusta jo tehdään. Helsingin hiljaisia alueita on selvitetty parhaillaan tuntuu nousevan liki joka niemeen ja notkelmaan, saariin ja mantereelle. laadittavassa meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa. Siinä tähtäimessä ei Kaikki, mikä talvella tapahtuu siisteissä sisätiloissa, siirtyy taivasalle säi- niinkään ole äänekkään hauskanpidon suitseminen kuin keinojen kehittämi- den ja lokkien armoille. Helsinkiläisen alalaji sosiaalinen kesä-stadilainen nen kaikkialle levittäytyvän liikenteen melun torjumiseen. Noin kolmannek- heittäytyykin täysillä yhteisiin ulkoilmarientoihin, oli sitten urheiluentusi- sen Helsingin maapinta-alasta lasketaan olevan liikennemelualuetta. asti, kulttuurifriikki tai kyläjuhla-aktivisti. Minkäänlainen sadekuuron tai Asukkailta kysyttäessä löytyy runsaasti sekä pieniä hiljaisuuden saarek- hyisen hallayön uhka ei estä häntä hakeutumasta kesäteattereiden epämu- keita lähellä asutusta että laajempia alueita, kuten suhteellisen melutto- kaviin katsomoihin, Espan lavanedustan tungokseen tai piknikille lähim- mina pidetyt Keskuspuisto, Viikki – Vanhankaupunginlahden alue, Uutela ja pään puistoon. Kontulan sisäiset virkistysalueet. Hiljaisuuden autuutta helsinkiläiset koke- Mutta helsinkiläisissä elää vahvana myös hiljaisuuden kaipuu. Tapahtu- vat myös monissa saarissa, kuten Suomenlinnassa, Seurasaaressa, Uunisaa- mat ovat usein äänekkäitä ja riippuu kokijasta, ovatko äänet miellyttäviä vai ressa ja Vartiosaaressa. häiritseviä. Klassisen musiikin ystävälle koloratuurisopraano ei edusta mete- Tähän lehteen on koottu uuden Helsinki-viikon ohjelma ja hiukan mui- liä, mutta vannoutunut rokkari kärsii. Äänekkäiden ulkoilmakonserttien lisäk- takin tulevan kesän tapahtumia. Kannattaa heittäytyä ennakkoluulottomas- si asukkaita jakaa suhtautuminen esimerkiksi urbaanisti kirskuvien ratikoi- ti ja uutta etsien mukaan, kuten kaupungin tuore tapahtumapäällikkö Saila den, päiväkodin pihalla ilkamoivien lasten, jalkapallo-ottelua kannustavan Machere kehottaa (ks. s. 4). yleisön tai villisti kirkuvien lintulaumojen ääniin. Mutta jos tapahtumiseksi riittää laineen liplatus luodolla, tuulen humina Paras puoli kaupungin kesässä ei olekaan sen tapahtumarikkaus, vaan kuusien latvoissa tai pilvien äänettömän vaelluksen tarkkailu, Helsinki tar- sen monipuolisuus. Joka kaipaa hiljaisuutta hälinän sijaan, löytää Helsingis- joaa siihenkin mahdollisuuksia. tä omat suosikkipaikkansa, olkoonkin että niitä ei markkinoida samalla taval- la kuin tapahtumia tai nähtävyyksiä. Rita Ekelund

Näkövinkkeli Repe Roskaajan reitti apasin Repen ensimmäistä kertaa puiston penkillä. Olimme juuri lasten maahan. Sen jälkeen eivät meidän perheet pikkulapset päässeetkään puis- T kanssa tulleet kuuntelemaan linnunlaulua ja katselemaan oravia, kun toon ennen kuin luonnon sijaisena toimiva puistotyöntekijä ehti paikalle. Yksi- Repe avasi ensimmäisen pullon mäyräkoirastaan ja pitsa-laatikon ja pis- vuotiaamme on niin kovin kiinnostunut lasinsirpaleista ja tupakantumpeis- ti tupakaksi. Repe kertoi, että hänellä on ollut raskas päivä, joten nyt pitää ta, eikä Repe kertonut, millä keinolla lasinsirpaleet saisi kulkemaan sujuvas- rentoutua. Samalla hän ulkoilutti koiransa siten, että koira juoksi ympäri ti lapsen ruoansulatuksesta. puistoa ja teki tarpeitaan ympäriinsä. Mitään pusseja ei tietysti ollut tul- Kun näin Repen seuraavan kerran, hän oli tositoimissa. Hän kärräsi juuri lut mukaan, mutta Repe kertoi luottavansa luonnon hoitavan hänen koi- puuskuttaen jääkaappia kotimme lähellä olevaan metsään korttikärryllään. ransa jätökset. Kun kysäisin, että mitenhän tämä nyt sitten kaunistaa meidän metsäämme Ehkä hän ajatteli luonnon hoitelevan ne kaikki pahviroskatkin, jotka hän ja onkohan se hyvä jättää freoneita sisältävä jääkaappi käsittelemättömänä jätti puiston penkin viereen. Tyhjät pullot kuitenkin valitettavasti hoiteli naa- juuri tänne, Repellä oli tietysti vastaus valmiina. Hän kertoi, että hänen työ- purin pikkupoika, jolla oli pari hauskaa minuuttia, kun hän rikkoi ne kaikki tilanteensa sattuu olemaan juuri nyt tosi kiireinen, mutta rahatilanne silti- kin tiukka, joten hän joutuu nyt väliaikaisesti varastoimaan jääkaapin juuri tähän. Kohteliaana miehenä hän kyllä ihan vapaaehtoisesti maisemoi jääkaa- pin parilla risulla, ja veikkaili, että tähänhän voi vaikka eläimet tehdä pesiään. Minä en tietenkään jaksanut jäädä odottelemaan moista ihmettä tai Repen vähemmän tiukkaa rahatilannetta, vaan tilasin kiltisti Sortti-auton. Aina sitä voi vähän maksaa siitä, että kotinurkista ei tule kaatopaikka. Vanhemmalle lapselleni olen jo kertonutkin, että vaikka Repe on ihan hauska setä, hän ei ihan käy malliksi noissa roska-asioissa. Mikään määrä puistotyöntekijöitä ei riitä, jos kaikki käyttäytyisivät niin kuin Repe. Sitä paitsi, kai me haluamme että kaupungin puutarhurit hoitavat mieluiten puutarhojen istutuksia kuin taistelevat roskavuorien kanssa. Erityisesti olen korostanut, että ongelmajätteet pitää viedä siihen tarkoitettuihin paikkoi- hin, jotta lähistön eläimet ja ihmiset eivät altistuisi vaarallisille myrkyille. Mielenkiintoista kyllä, oppi tuntuu tarttuvan paljon paremmin pieniin päi- hin kuin isoihin. En ole nähnyt kertaakaan, että poikani olisi heittänyt ros- kia luontoon. Hannele Jalovaara

Helsingin kaupungin kuvapankki,Kirjoittaja kuva Mikko Uro on hoitovapaalla oleva informaatikko.

2 Helsinki-info ● 3 ● 2008 Sisällys Tässä lehdessä

Päätoimittajalta ...... 2 Näkövinkkeli ...... 2 Kirjailijan jalanjäljillä Tapahtumien tirehtööri innostaa kokeilemaan ...... 4 Mika Waltari asui Helsingissä lähes 24 –25 koko ikänsä ja sytytti kaupungin elä- Iloiset kuviot toivat kultaa ...... 5 mään myös teoksissaan. Helsinki-info kulki kirjaili- Keskustaliikenteellä jan jalanjälkiä syntymäkodin sijoilta muistomerkille. haastava kesä ...... 6 Caisalaisia palkittiin ...... 7 Saaristo kätkee aarteita . . . . . 8 – 9 Kympille Nyt uimakaudesta nauttimaan. . . .10 lorvailun sijaan Helsinki-viikon ohjelmaa . . . . 11 – 15 Kymppiluokka on hyvä vaihtoehto, jos mieleis- Kolin kupeesta vatruskoita 7 tä jatko-opiskelupaikkaa ei heti löydy. Kympeil- ja viihdettä ...... 16 – 17 lä voi hankkia lisäpisteitä, tutustua ammatteihin ja korottaa arvosanoja. Harakka kutsuu ...... 18

Kalvholmen åter sommarscen . . . 19 Kuva Kimmo Brandt Betyrsamma fruntimmer firar 160 år ...... 20 Jugendsalen tar farväl och Kesä kutsuu hyllar Havis Amanda ...... 21 saariin Nyt menoksi ...... 22 – 23 Waltari helsinkiläinen ...... 24 Saaristo muodostaa helsinkiläi- 8 –10, 18 sille ainutlaatuisen 300 saaren Kirjailijan jalanjäljillä ...... 25 virkistysalueen, jonka käyttömahdollisuuksia kau- Kevätjuhlien aikaan ...... 26 punki mielellään laajentaisi. Joissakin saarissa on vilkasta kesäelämää, toiset ovat suljettuja tai Helsinki-tiedotus muuttaa . . . . . 27 veneettömän saavuttamattomissa. Joutilasta elämänmenoa

Kruununhaassa ...... 28 Kuva Ympäristökeskus Maistiaisia Pohjois-Karjalasta Pohjois-Karjala tekee tutuksi maku- 15 –17 jaan, kulttuuriaan ja osaamistaan Numero 3 ● 8.6.2008 ● 32. vuosikerta Senaatintorin maakuntajuhlilla kesäkuun 13. – 15. päivänä. Torille tuo leipomonsa karjalanpiirakoita Julkaisija Helsingin kaupunki ja vatruskoita muun muassa toimitusjohtaja Jor- PL 1, 00099 Helsingin kaupunki ma Riikonen (kuvassa). Maakuntajuhlat ovat osa puhelin 310 1641 (vaihde) tänä vuonna ensi kertaa vietettävää Helsinki-viik- faksi 310 36585 koa, jonka ohjelma löytyy sivuilta 11 – 15.

Päätoimittaja Rita Ekelund Toimitussihteeri Leena Seitola Toimittaja Tiina Kotka Ruotsinkieliset sivut Nina Weckström

Ulkoasu Pekka Niemi, Rhinoceros Oy Kuva Tiina Kotka Kannen kuva Peder Jacobsson, Svenska Ostindiska Companiet

Kirjapaino Sanomapaino, Vantaa Painosmäärä 296 034 kpl Lainattua ISSN 0782-0453 Jakeluasiat Itella puhelin 020 451 5382, ” oka vuosi on kaupunkien ja erityisesti pääkaupungin asukkaiden keskuudessa yhä 020 451 5658 J enemmän tullut tavaksi viettää lyhyen kesän muutama viikko saaristossa hen- faksi 020 451 7842 gittämässä raittiimpaa ilmaa kuin tomuisten kaupunginkatujen ilma ja siten kerätä

uusia voimia talven vaivojen ja – hermoille käyvien huvien varalle.” Lehden internetversio on osoitteessa O. Reuter: Råd för sommargäster i skärgården (Neuvoja saariston kesävieraille), www.hel.fi/helsinki-info.Sivuilla voi antaa 1893. Sitaatti teoksessa Villinki, saariston huvilayhteisö (Kaupunginmuseo 2003) palautetta tai lähettää sitä sähköpostitse helsinki-info.palaute@hel.fi -osoitteeseen. ” eveän, pimeän rappukäytävän tuoksu löi meitä vastaan. Se oli kaupungin tuok- Seuraava Helsinki-info ilmestyy 21.9. L su, – kylmää, huuhdeltua kiveä, tomua, ummehtunutta ilmaa ja jotakin muuta, johon tottuu aivan heti, niin ettei sitä huomaakaan, mutta maalta tullessa on sillä Kannen kuvassa purjelaiva Götheborg aina oma erikoinen voimansa.” seilaa täysillä purjeilla. Mika Waltari: Suuri illusioni (WSOY 1978)

2008 ● 3 ● Helsinki-info 3 Helsinkiläisiä Tapahtumien tirehtööri innostaa kokeilemaan

” oivon, että kaupungin järjestämät yleisöjuhlat ja sen etsimisessä. Joku tilaisuus saattaa hyvin sopia T tapahtumat olisivat houkuttelevan helppoja. Kesä- yhteen toisen kanssa. Oma lukunsa ovat suuret mas- kuussa alkava elämysviikko huipentuu Helsinki-päi- sajutut kuten vuoden 2009 taitoluistelun EM-kisat, joi- vään sekä maakuntajuhliin. Kunpa kaikki bongaisivat den valmistelu on jo alkanut. Isoja hankkeita pyrimme itselleen jotain uutta runsaasta ohjelmistosta”, sanoo saamaan kaupunkiin lisää, ja kaupunkilaisten ohella Saila Machere, joka valittiin keväällä Helsingin kau- haluamme matkailijoidenkin viihtyvän.” pungin ensimmäiseksi tapahtumapäälliköksi. Saila Machere tulee tirehtöörin virkaan yritykses- Kaupungin tilaisuuksiin osallistuminen on help- tä Infront Finland Oy, joka tunnetaan urheilutapah- poa senkin vuoksi, että monet niistä ovat ilmaisia. tumien järjestämisestä. Machere miettii, että uutta on kiva kokea. Ei kaikes- ”Kulttuuririentojen ja urheilukilpailujen tuottami- ta tarvitse tykätä, mutta kannattaa luvata itselleen sessa on tietenkin paljon eroja, mutta niissä on paljon aina jotakin jännittävää vanhan, turvallisen tapah- myös yhteistä. Harvoin kai kaupunkilaiset tulevat aja- tumakirjon lisäksi. telleeksi, kuinka paljon ideointia, suunnittelua, mark- Macherelle ja hänen neljän henkilön tiimilleen kinointia, ympäristönsuojelua tai muuta yleisjärjeste- jännitystä on riittänyt uudessa työssä. Yksikkö aloit- lyä tarvitaan pieneenkin kokoontumiseen. Sitä paitsi ti nykymuodossaan talous- ja suunnittelukeskukses- riippumatta huolellisesta suunnittelusta tilaisuudet sa keväällä ja työt tehdään Kauppatorin laidalta – siis ovat aina rutiinien ja yllätysten sekamelska.” sieltä, missä varsinkin kesällä on paljon elämää. Kau- Machere on työskennellyt nuorempana myös mat- punki tuottaa osan ohjelmien tarjonnasta tai on niis- kaoppaana, suosikkimaikseen hän mainitsee Rans- sä mukana, loput stadin lukuisista kesätilaisuuksista kan ja Meksikon. Ranskasta löytyi myös aviomies. Nyt ovat yhteisöjen tai yksityisten järjestämiä. molemmat ovat asuneet Suomessa jo yli kymmenen ”Yksikkömme tavoitteet osittain vasta muotoutu- vuotta. vat. Järjestäjien on otettava yhteyttä useaan eri paik- ”Helsinki on ihana kesäkaupunki. Silloin täällä kaan ja me olemme mainostaneet yhden luukun peri- tapahtuu koko ajan eikä ole pakko lähteä johonkin aatetta alusta asti. Teemme oman verkkosivuston, jos- trendikohteeseen.” sa on kattava tapahtumaohjeistus lupineen ja yhteys- Syys- ja talvikuukaudet ovat järjestäjien suurin tietoineen. Tulevaisuudessa sieltä todennäköisesti löy- haaste. Onneksi konsertit, galleriat sekä museot kiin- tyy ilmoituslomake, jonka liitteenä olisi turvallisuus- nostavat yleisöä. Joulun ja uudenvuoden aika innostaa ja pelastussuunnitelma”, täsmentää Machere. elämystirehtööriä, sen ympärille voi kehittää vielä pal- Nykyisin ohjeita voi etsiä kaupungin sivuilta haku- jon uutta sekä kaupunkilaisille että turisteille. sanalla tapahtumayksikkö. Tapahtumatoimistossa ei Kysymys, kuinka tapahtumarikasta arkea tapahtu- silti päätetä luvista eikä yksiköllä ole kassavaroja, mapäällikkö itse viettää, saa Macheren huvittumaan. joten rahallista tukea heiltä ei voi saada. Yhteyden- ”Tasapainotan elämääni eli arjessa haluan olla

Kuva Kimmo Brandt ottoja on tullut aika paljon muutamassa kuukaudes- välillä rauhassa, esimerkiksi luen tai teemme pyörä- Tapahtumapäällikkö Saila Machere tulee Helsinkiin Oulun, sa. Machere muistuttaa, että kaikki riehat kuten vaik- retkiä. Varsinkin kesällä liikkuminen ympäri kaupun- Pariisin ja lukuisten matkakohteiden kautta. ”Kesäkaupun- kapa kaupunginosajuhlat ovat tärkeitä. kia ilman päämäärää, sitä voisi kutsua vaikkapa fla- kimme on kauniin virkeä, syksy- ja talvielämyksien luonnis- ”Yritämme auttaa yhteistyökuvioissa, mahdolli- neeramiseksi, on tosi mukavaa.” sa on paljon haasteita”, sanoo Machere. sesti sisällön kehittämisessä eteenpäin tai rahoituk- Aija Pouru

Epätavallinen tallaaja

arri Niemi arvioi olevansa yli puo- vät korvaa ja näkymiä, jotka eivät miel- H lenvälin tavoitteessaan kävellä läpi lytä silmää. kaikki Helsingin kadut. ”Vuosaaressa on katu nimeltään Lintu ”Vastustin Sipoon liittämistä Helsin- Sininen. Sellaisella olisi runollista asua. kiin puhtaasti henkilökohtaisista syistä, Toisaalta Ruoholahden talojen seinät kas- koska se kasvattaisi urakkaani”, Niemi vavat jo sammalta, eikä alue ole ollenkaan sanoo toukokuisena maanantaina Kulo- niin hieno kuin mainostetaan.” saaren katuja kiertäessään. Kello on pääl- Kyösti Kallion tien ja Risto Rytin tien le yhdentoista. Se on Niemen normaali kulmassa pääsemme kävelemisen filoso- aika kävellä, kun aamuvuoro Radio Hel- fiaan. singin toimittajana on päättynyt. ”Tämä on joutilaisuuden ylistystä. Sipoo ei kuitenkaan suistanut Niemeä Kävelemällä kritisoin myös nykyistä ekst-

epätoivoon. reme-yhteiskuntaamme, jossa jokaisen Kuva Kimmo Brandt ”Kun pari vuotta sitten aloitin, asetin elämyksen pitää olla edellistä suurem- itselleni tiukan tavoitteen viedä homma pi ja pienet ilot hukkuvat. Ja sellaisina ”Minulta on vielä Mannerheimintie- la, eikä matkalla saa pysähtyä norkoile- läpi muutamassa vuodessa. Nyt otan jo hetkinä, kun jaksaa kävellä, vaikka jalat kin kävelemättä. Olen ajatellut säästää maan. Kävelemänsä kadut Niemi kirjaa rennommin. Ja kyllä minä liitosalueen- ovat kipeät eikä huvittaisi, tämä on myös sen viimeiseksi ja kutsun varmaan muuta- blogiinsa sekä puhelinluettelon karttaan kin aikanani kävelen.” omien rajojen kokeilua.” mia kavereita katsomaan. Myös niitä, jot- ja katuluetteloon. Kun Niemi muutti Helsinkiin 12 vuot- ”Jalkinefirmat ovat tarjonneet minulle ka ovat naureskelleet harrastukselleni.” ”Olen Seinäjoelta kotoisin eikä pohja- ta sitten, hän otti tavakseen tehdä kävely- sponsorisopimuksia, mutta en ole halun- Niemi laski toukokuun alussa kävel- lainen mielenlaatu anna huijata hulluu- retkiä tutustuakseen kotikulmiinsa. Reis- nut sitoutua kehenkään”, Niemi sanoo. leensä 2 764 katua. Sen jälkeenkin on tait- dessakaan.” suista jalostui vähitellen ajatus kävellä Vapaus kävellä silloin, kun haluaa ja siellä, tunut kolmisensataa katua. Katuja on pää- Tapio Tolmunen koko kaupunki ympäri. missä haluaa, on tärkeä, mutta tavoittees- kaupungissa kaiken kaikkiaan yli 4 000. Askelta toisen eteen laittaessa on tul- taan Niemi ei tingi. Päämäärä merkitsee Kävelijä on laatinut itselleen tie- ● Niemen kävelyblogi löytyy osoitteesta lut vastaan kadunnimiä, jotka miellyttä- loppujen lopuksi enemmän kuin liike. tyt säännöt, katu on käveltävä kerral- http: //kapyla.blogspot.com.

4 Helsinki-info ● 3 ● 2008 LyhytInfo

HKO: n kausikortit Iloiset kuviot toivat kultaa myynnissä ” leisö villiintyi niin, että sali raika- le omien lajieni oppeja. Olemme myös kehittyivät. Ja sanotaanhan sitä, että tans- Ensi syksynä Helsingin kaupunginorkesteri saa uuden Ysi. Meillä oli kisan iloisin kappale ja toistemme maku- ja tyylituomareita.” si kehittää hermoratojakin. Moni meistä ylikapellimestarin John Storgårdsin, joka on Helsin- varmaan esiintyjäjoukkokin. Hairspray- Niin Sarin, Anjan kuin Marjaleenankin tekee tanssituntien lisäksi lihaskuntohar- gin sinfoniaorkesterin kahdestoista ylikapellimes- musikaalin hengessä valitut hapsumekot kotijoukot tulevat mielellään katsomaan joittelua ja pitkiä venyttelyjä”, Sari toteaa. tari. Hän on vieraillut johtamassa kaupunginorkes- ja papiljottimyssyt vielä lisäsivät tunnel- äitejä kisoihin ja tanssikoulun juhliin. Naisia yhdistää muukin kuin tanssi- teria vuodesta 1994 ja toiminut päävierailijana syk- maa”, muistelevat Marjaleena Karell, ”Jopa yli 80-vuotias äitini tuli kisakat- harrastus: he ovat kaikki Helsingin kau- systä 2003. Anja Suominen ja Sari Toiviainen voit- somoon. Välillä kotona innostumme tyt- pungin työntekijöitä. Anja on luokanopet- Syksyn HKO-kausikortteja myydään Lippupis- toisaa esitystään muodostelmashowtans- täreni kanssa vertailemaan uusia liikkei- taja, Marjaleena etuuskäsittelijä sosiaa- teen toimipisteissä 30.8. saakka, ja kertaliput tule- sin huhtikuisissa suomenmestaruuskilpai- tä. Koetamme kuitenkin vähän rajoittaa livirastossa ja Sari samaisessa virastossa vat myyntiin 3.9. luissa Töölössä. touhua, koska toinen tyttäreni ei harras- toimistopäällikkö. Työyhteisöt ovat kan- ● Klassikkosarja torstaisin: 86 e (eläkel. 70 e)/6 kon- Heidän edustamansa 36 – 59-vuotiai- ta tanssia”, kertoo Marjaleena. nustaneet heitä, ja onpa Sari vetänyt työ- serttia. Suosikkisarja 1 keskiviikkoisin / Suosikkisarja den sarja oli ensimmäistä kertaa muka- Sparkling Jade Ladies -ryhmä on saa- paikkansa työhyvinvointipäivänä tanssia 2 torstaisin: 88 e (eläkel. 72 e)/6 konserttia. na SM-kilpailuissa. Sarjan kolmesta jouk- nut useita esiintymispyyntöjä ja niitä on jo ja tullut palkituksi johtoryhmässään. ● Ohjelmistotiedot: www.hel.fi/filharmonia - netti- kueesta kaksi tuli kolmikon edustamasta ehditty toteuttaakin. Tanssijat ovat myös ”Minä olin niin ylpeä voitostamme, että sivulla. Syksyn ennakkoesitteitä saa myös Lippupis- StepUp Show Schoolista. Voiton vienee- perustaneet oman nettiyhteisön vaihtaak- menin kultamitali kaulassa töihin. Oppilaat teen myymälöistä ja kirjastoista. seen Sparkling Jade Ladies -ryhmään kuu- seen kuulumisia ja tietoja. Koko esitys- pyysivät nimikirjoituksia”, hymyilee Anja. luu 19 naista. tä ja ryhmää ei kuitenkaan olisi ilman Tanssi on vienyt naiset niin mukanaan, Sähkölasku nousee ”Ryhmässämme on monenikäisiä, koreografi-opettaja Marco Bjurströmiä ettei heille sen ja perheen lisäksi paljon - kokoisia ja - tyylisiä naisia. Osa on tans- ja hänen tanssituntejaan, joilla ryhmä muuhun aikaa vapaalla jääkään, joskin Helsingin Energian sähkön siirtohinnat nousevat Hel- sinut pitkään ja osa on vasta aloittanut. tapasi. Anja kertoo osallistuvansa erilaisten tele- singissä 1.7. alkaen keskimäärin noin 9 prosenttia. On mukavaa, kun jokainen saa olla oma ”Marco ei liikuttele vain kehojamme, visiosarjojen ja -mainosten kuvauksiin ja Tyypillisen kerrostaloasukkaan kohdalla siirtohinto- itsensä. Yhteishenki on mahtava. Tans- vaan kokonaisia ihmisiä. Vaikka tunnille yhdistystoimintaan. Hän on Oulunkylä- jen muutos tarkoittaa noin 90 sentin korotusta kuu- siminen on parantanut itsetuntoa, eikä tulisi rättiväsyneenä, pois lähtee virkeä- seuran johtokunnassa ja järjestää alueelle kaudessa. nykyään enää kauhistuta esiintyä tai nä. Aluksi tuntui, että nopeimpia liik- tapahtumia – joissa, kuten arvata saattaa, Tyypillisen sähkölämmitysasiakkaan kohdalla poseerata kuvissa. Uskal- keitä ei ehdi tehdä, mutta pikku usein nähdään tanssiakin. korotus on noin 2,5 euroa kuukaudessa. lamme myös heittäytyä ja hiljaa lihaskunto ja koordinaatio Tiina Kotka Yritysasiakkaiden siirtomaksut nousevat keski- kokeilla rajojamme”, kol- määrin noin 6 prosenttia. Hinnanmuutokset koske- mikko kertoo. vat helsinkiläisiä sähkönkäyttäjiä. Korotuksen taus- Kukin heistä käy talla on yleinen kustannustason nousu, merkittävät viikoittain useilla sähköverkon käyttövarmuutta parantavat investoin- erityyppisillä nit lähivuosina sekä korkotason nousu. tanssitunneil- Asiakkaan maksama sähkölasku koostuu kolmes- la. He myön- ta osasta, joista sähköenergian osuus on noin 43 pro- tävät tans- senttia, sähkön siirtomaksun osuus noin 32 ja verojen sivansa muul- osuus noin 25 prosenttia. loinkin – vaikka tavarata- Helsingissä sähköverkkotoiminnasta vastaa Helen lossa tai lenkkipolulla, jos sille Sähköverkko Oy, joka on Helsingin Energian omistama päälle sattuvat. sähköverkkotoimintaa harjoittava yhtiö. Lisätietoja saa ”Tanssin avulla voi ilmaista ja www.helsinginenergia.fi -nettisivulta. purkaa tunteita. Omaan kehoon- kin saa paremmin tuntuman. Mut- Luo Helsinki-kokemuksia ta ennen kaikkea tanssin avulla saa iloa elämään ja ihania ystäviä. Paria Uudessa www.helsinkikortti.fi -verkkopalvelussa voi ei tarvita ja kilpailuihin voi osal- luoda oman Helsinki-kokemuksensa. listua jos haluaa. Koskaan ei ole Verkkopalvelu esittelee Helsingin päänähtävyydet liian myöhäistä aloittaa tätä har- ja Helsinki-kortin edut informatiivisesti ja helppokäyt- rastusta”, kolmikko hehkuttaa. töisesti. Palvelu on suunnattu yhtä lailla asukkaille Sari kertoo olevansa käve- kuin Helsingin seudulle saapuville koti- ja ulkomaisille levä – tai pikemminkin tanssi- matkailijoille. Toteutus on tehty viidellä kielellä, jotka va – esimerkki lajin voimasta. ovat suomi, ruotsi, englanti, saksa ja venäjä. Kun hän nelikymppisenä aloit- Helsinkicard.fi rakentuu ratkaisuun, jossa erityyp- ti harrastuksen, nuoruusvuo- pistä sisältökantaa voi vapaasti yhdistellä toisiinsa. sien joukkuevoimistelun SM- Monipuolinen tietokanta antaa mahdollisuudet yksi- kisakunto oli muisto vain. löllisten matkaohjelmien rakentamiseen eri kohde- ”Olen nyt fyysisesti paremmas- ryhmille, esimerkiksi perheviikonloppua viettävälle, sa kunnossa kuin kilpa-aikoinani. Vie- designistä kiinnostuneelle tai merihenkisen ohjelman lä pari vuotta sitten popsin lääkkei- ystäville. Järjestelmän avulla suunnitellut ohjelmat voi tä rytmihäiriöihin, unohtelin syödä ja myös tulostaa matkalle mukaan otettaviksi. olin rapakunnossa. Sitten aloin tanssia. Helsinki-kortti on yksi Euroopan vanhimpia kau- Nykyisin olen terve eivätkä edes fluns- punkikortteja ja se tarjoaa käyttäjilleen lähes sata etu- sat iske. Saleilla kuluu 16 tuntia viikos- kohdetta. Helsinki-kortilla voi matkustaa rajoituksetta sa, ja kotona vielä jorailen poikani kans- HKL:n liikennevälineissä ja kortti oikeuttaa ilmaiseen sa, sillä myös hän treenaa tanssia ja kil- sisäänpääsyyn lähes 60 museoon ja nähtävyyskohtee- pailee. Hän on opettanut minulle esi- seen. Aikuisten korttiin sisältyy myös ilmainen kau- merkiksi breakdancea ja minä hänel- punkikierros, jota voi kuunnella 12 eri kielellä. Tämän lisäksi kortilla saa alennuksia ja etuja ravintoloista ja ”Tanssi parantaa paitsi kuntoa myös itsetuntoa, eikä konserttilipuista, saunapalveluista jne. Kortteja voi nykyisin enää kauhistuta poseerata tai esiintyä”, kerto- ostaa 1, 2 ja 3 päiväksi. Yhden päivän aikuisten kortti

vat muodostelmashowtanssin suomenmestarit Marja- Kuva Jukka Uotila maksaa 33 euroa ja lasten kortti 11 euroa. leena Karell (vas.), Sari Toiviainen ja Anja Suominen. ● www.helsinkikortti.fi

2008 ● 3 ● Helsinki-info 5 UutisInfo Keskustaliikenteellä haastava kesä

iltei kaikki raitiolinjat ja lukui- reen pääsee vaihtamalla Itäkeskuksessa M sat bussilinjat kulkevat tänä kesä- junaa. Metroa täydentää aiempien vuosien nä keskustassa poikkeusreittejä, koska tapaan bussi 99, joka liikennöi lähes koko uusia ratikkakiskoja rakennetaan enem- kesäkuun Rautatientorilta Itäkeskukseen. män kuin pitkään aikaan. Töitä tehdään Poikkeusjärjestelyt haittaavat niin sekä Mikonkadulla, Kaivokadulla, Man- matkustajia, kuljettajia kuin autoilijoi- nerheimintiellä, Simonkadulla, Fredri- takin, joskin viimeisestä vaivasta pääsee kinkadulla että Kampissa. jättämällä remonttien ajaksi auton mah- Mannerheimintien, Kaivokadun ja dollisuuksien mukaan kotiin tai etsimällä Mikonkadun töiden vuoksi kaikki raitio- vaihtoehtoisia reittejä keskustan ulkopuo- linjat kahdeksikkoa lukuun ottamatta kul- lelta. Helsingin kaupungin liikennelaitos kevat kiertoteitä viikon kesä-heinäkuun muistuttaa, että vaikka rakennustyöt het- vaihteessa. Kaivokatua ajavat bussit siir- ken kirpaisevatkin, tuloksena on entistä tyvät koko kesäliikenteen ajaksi poikkeus- sujuvampi ja luotettavampi raitioliiken- reiteille. Fredrikinkadun töiden vuoksi ne. Metron siltakorjauksetkin alkavat myös Kampin bussilinjoille tulee poik- kääntyä loppupuolelleen, ja kesän 2009 keusjärjestelyjä. työt vaikuttavat liikenteeseen jo paljon Metrossa jatkuvat siltakorjaukset, vähemmän. joten metro kulkee 1.6. – 2.8. kahdeksan Tapio Tolmunen minuutin välein. Metro liikennöi Ruo- ● Lisätietoja poikkeusliikenteestä HKL: n netti-

Piirros Arto Nyyssönen holahdesta Mellunmäkeen, ja Vuosaa- sivuilla www.hkl.fi.

Asumista ratkotaan seudullisesti

lmastonmuutos, ikääntyvä väestö ja maankäytön ja asumisen toteutusohjel- muksestaan, jonka mukaan tavoiteasun- I maahanmuuton kasvu asettavat haas- massa vuosille 2008 – 2017 on 5 000 asun- nossa asuvia oli vuonna 2005 koko Suo- teita tulevaisuuden asumiselle Helsingin toa vuodessa. messa 50 prosenttia ja pääkaupunkiseu- seudulla. Asuntojen määrän lisäksi on kat- Maaliskuussa seudullista asuntopoli- dulla 33 prosenttia. Yleensä tavoiteasun- sottava niiden laatua, sijaintia, kustan- tiikkaa puitiin kaupungin tietokeskuksen nolta toivottiin noin 30 lisäneliötä.

nuksia ja energiatehokkuutta, summattiin ja talous- ja suunnittelukeskuksen järjes- Helsingin kaupungin kuvapankki, kuva Saara Vuorjoki Pientaloasumisen suosio näyttäisi Hel- seudullisia asunto-ongelmia pohtineessa tämässä seminaarissa. Asuntoministeri Asuntoja ja etenkin vuokra-asuntoja singissä laskeneen, huomautti tietokes- asiantuntijaseminaarissa. Jan Vapaavuori korosti avauspuheenvuo- tarvitaan lisää, mutta samalla voimakas kuksen tutkija Markku Lankinen. Kanta- Valtion ja Helsingin seudun kuntien rossaan seudullisen näkökulman ja kaa- asuntokannan kasvu on merkittävä haaste kaupungissa asuvista halusi vuoden 1972 tammikuisessa aiesopimuksessa kun- voitusyhteistyön merkitystä ja patisti kun- asuinympäristön ekotehokkuudelle, pai- kyselyssä yli puolet pientaloon. Vuonna nat sitoutuivat rakentamaan vuosina tia aktiivisuuteen tonttitarjonnan lisäämi- notti kaupunkisuunnitteluviraston yleis- 2005 pientalo oli ykköstavoite enää 20 pro- 2008 – 2017 vuosittain 13 000 uutta asun- seksi. Valtio on Vapaavuoren mukaan täl- kaavapäällikkö Markku Lahti. sentille helsinkiläisistä. Myös maahan- toa. Helsingin omana tavoitteena kaupun- lä hetkellä erityisen sitoutunut asumisen Asumisen tutkimusprofessori Anneli muuttajaperheet haaveilevat ennen kaik- ginvaltuuston helmikuussa hyväksymässä kehittämiseen. Juntto Kuopion yliopistosta kertoi tutki- kea lisäneliöistä.

Uusittu ulkoilukartta on ilmestynyt Ei vaatteita Auroraan

olmen vuoden välein julkaistavas- Maksuttoman kartan voi hakea pää- ukijamme innostuivat julkaisemam- te Helsinginkatu 19: ssä vastaanottaa vaat- K ta pääkaupunkiseudun pyöräily- kaupunkiseudun kuntien liikuntatoi- Lme vaatekeräysjutun jälkeen toi- teita keskiviikkoisin ja perjantaisin kello ja ulkoilukartasta on ilmestynyt mien toimipisteistä sekä kirjastoista. mittamaan niin paljon vaatteita Auroran 9 – 12. Lisätietoja saa numeroista 737 664 uusittu painos. Helsingissä karttaa on jaossa muun sairaalan mielenterveyspotilaille ja Vail- ja 050 582 8272. Maksuttoman kartan muassa Itäkeskuksen uimahallis- la Vakinaista asuntoa ry: hyn, että niiden Pelastusarmeijan noutopalvelu (p. pyöräilypuolelta löytyvät sa, Myllypuron liikuntamyllyssä, varastot ovat täyttyneet ääriään myöten. 876 9574) hakee maksutta tavaraa kotoa seudun ulkoilu- ja pyöräily- Oulunkylän liikuntapuistossa, Töö- Henkilökunta vetoaakin lahjoittajiin, että vähintään jätesäkillisen kerrallaan. Emma- reitit, pyöräteiden päällysteet, lön kisahallissa sekä Jugendsalis- he toimittaisivat vaatteita tästä lähtien us Helsinki noutaa asukkaiden kotoa pik- valtakunnalliset pyörämatkai- sa, Matkailutoimistossa ja ympä- muille avuntarvitsijoille. kutavaraa ja vaatteita (p. 045 650 5543). lureitit, kiinnostavat kulttuuri- ristökeskuksessa. Kesävaatteita ottaa mielellään vas- Fidalla ja UFF: lla on ympäri kaupunkia ja luontokohteet sekä rantakahvi- Ulkoilukartasta on jul- taan esimerkiksi Veikko ja Lahja Hurs- metallisia keräyslaatikoita, joihin voi jät- lat ja uimarannat. Pyöräteitä kar- kaistu myös Internet-versio, tin laupeudentyö ry. Sen vaatejakelupis- tää vaatteita, kenkiä ja kodintekstiilejä. tassa on noin 2600 kilometrin ver- jota voi käyttää apuna esi- ran ja pyöräteiden päällystetietojen merkiksi reittisuunnitte- merkintä helpottaa esimerkiksi rulla- lussa ja etäisyyksien mit- luistelijoiden reittisuunnittelua. taamisessa. Palvelu mahdollistaa Kartan ulkoilupuolelle on merkit- myös tulostamisen. Sähköinen kartta löy- Tulevaisuustiski auttaa valinnoissa ty hiihtoladut, keittokatokset, koirapuis- tyy osoitteesta http: //ptp.hel.fi/ulkoilu- asipalatsiin avataan elokuuksi peruskoulun käyneille nuorille tulevaisuustiski, jos- tot, kuntoradat, lintutornit, luontopolut, kartta/. L ta saa henkilökohtaista ohjausta koulutuksen suunnitteluun sekä tietoa vapaaksi matonpesupaikat, minigolfpaikat, skeit- Ensimmäinen pyörätiekartta Helsin- jääneistä koulutuspaikoista. tirampit, talvella aurattavat ulkoilureitit, gistä julkaistiin vuonna 1975 ja ensimmäi- Tulevaisuustiski on avoinna 4. – 29.8. klo 11 – 17 osoitteessa Mannerheimintie 22 – 24, 2. krs. telttailualueet, uimahallit, ulkoilualueet nen seudullinen pyörätiekartta neljä vuot- Puhelinlinja palvelee kahdesti kesän aikana vastaten samoihin kysymyksiin. Nume- ja -puistot, urheilukentät, vesiliikenneyh- ta myöhemmin. Kartan painosmäärää on rossa 050 402 5525 autetaan ensi kerran jo heti yhteishaun tulosten selvittyä 13. – 19.6. teydet saariin ja välinevuokraamot. nykyisin 525 000 kappaletta. arkisin klo 9 – 15. Linja on avoinna myös 4. – 29.8. klo 11 – 17.

6 Helsinki-info ● 3 ● 2008 LyhytInfo

Nimeä roska-ahmatti Rakennusviraston asiakaspalveluun tulee kesäl- lä eniten valituksia täysistä roskiksista. Viime kesä- nä valitukset vähenivät, ehkä uusien syväsäiliöiden ansiosta. Säiliön kitaan mahtuu jopa 5 000 litraa roskia, kun tolppaan kiinnitetty pikkuroskis vetää 60 litraa ja jumittuu ensimmäisestä mäyräkoirasta tai pitsalaatikosta. Samalla kun syväsäiliöitä asennetaan, pieniä roska-astioita vähennetään. Roskisten määrä siis vähenee, mutta yhteenlaskettu tilavuus monin- kertaistuu. Jokaisen penkin viereen roskista ei tule hajuhaittojenkaan takia, mutta näköetäisyydeltä roskis useimmiten on. Keksi sympaattinen nimi isolle roskikselle! Paras ehdotus palkitaan piknik-repulla. Rakennusviraston nimikilpailuun voi vastata Helsinki-päivään 12.6. asti. Lähetä nimiehdotuksesi sähköpostitse: hkr.viestinta@hel.fi. Asumisesta netissä

Kuva Kimmo Brandt Kerrostalorakentamisen mahdollisuuksista kerro- Kulttuurikeskus Caisan työryhmä on saanut tämän vuoden tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Yhteiseen kuvaan ennätti osa taan nyt nettisivuston kautta. Kaupunkisuunnitte- palkituista. Kuvassa alhaalla ovat Kitari Mayele ja Elina Huhta. Takana vasemmalta lukien Martta Louekari, Azra Dzaferovic- luviraston toteuttamalla sivustolla käsitellään asu- Lika, Faruk Lika, Ahmed Akar, Lilian Neo sekä Edmon Dolaian. mistoiveita, asuntorakentamisen trendejä ja erilaisia kerrostalotyyppejä. Osana laaja kerrostalojen kehittämishanket- ta luotu sivusto tarjoaa kattavan aineistopake- tin kaikille kerrostaloista kiinnostuneille. Sivustolle Caisalaisia palkittiin on koottu myös valikoima linkkejä kansainvälisesti kiinnostaviin kerrostalokohteisiin. ansainvälisen kulttuurikeskus Caisan Perusteluissa todettiin lisäksi, että Lilian Neo, kulttuurituottaja Azra Dza- Vetovoimainen kerrostalo -niminen sivusto löy- K työryhmä on palkittu tiedonjulkista- Kulttuurikeskus Caisa on erinomainen ferovic-Lika, ATK-suunnittelija Edmon tyy www.hel2.fi/ksv/kerrostalo/ -nettiosoitteesta. misen valtionpalkinnolla. esimerkki maahanmuuttajien kyvystä toi- Dolaian, verkkopalvelusuunnittelija Kat- Opetusministeriön myöntämän pal- mia aktiivisina tiedontuottajina, silloin ja Kaila, vs. verkkopalvelusuunnittelija Töölössä uusi kuntosali kinnon perusteena oli monipuolinen tie- kun heille tarjotaan siihen perusedellytyk- Elina Huhta, tiedottaja Martta Loueka- don tuottaminen maahanmuuttajille ja set. Erityisen merkittäväksi tiedon kana- ri sekä lavastus- ja sisustussuunnittelija Töölön kisahallin uusi kuntosali avattiin kuukau- maahanmuuttajista. vaksi on muodostunut Caisan ja yhteis- Faruk Lika. si sitten. Salin kaikki kuntolaitteet soveltuvat myös Palkinnot luovuttanut kansliapääl- työtahojen ylläpitämä maahanmuuttajien Opetusministeriö myöntää vuosittain senioreille ja erityisryhmille. Kesällä sali on avoinna likkö Harri Skogin mukaan tänä vuon- Infopankki (www.infopankki.fi), joka tar- ansioituneelle yksityishenkilölle tai ryhmäl- ma – pe klo 9 – 20 ja la – su klo 10 – 16. na haluttiin kiinnittää huomiota yhteis- joaa 15 kielellä perustietoa maahanmuut- le tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot. Kuntosalikortteja voi ostaa liikuntaviraston kas- kunnan muuttumiseen entistä monikult- tajille yhteiskunnan toiminnasta ja mah- Ehdotukset ministeriölle tekee tie- salta, Paavo Nurmen kuja 1 E arkisin klo 9.00 – 16.00 tuurisemmaksi. dollisuuksista Suomessa. donjulkistamisen neuvottelukunta. Pal- sekä Töölön kisahallin liikuntapaikanhoitajilta (val- ”Erityisen tärkeää on varmistaa väes- Caisasta palkittiin työryhmä, johon kinnon piiriin kuuluvat edellisen vuoden vomo) arki-iltoina ja viikonloppuina. Kuntosalin lii- töryhmien tasavertainen osallisuus tiedon kuuluvat kansainvälisen kulttuurikeskus aikana julkistetut kirjat, radio- ja TV-esi- kunnanohjaajat myyvät jatkoaikaa kortteihin. Kun- tuottamisessa. Tämä tarkoittaa eritaus- Caisan vt. johtaja Ahmed Akar, virkava- tykset, sanoma- ja aikakauslehdet sekä tosalikortit maksavat: 4 kuukauden kortti aikuiset taisten henkilöiden toimimista ammat- paalla olevalla johtaja Johanna Maula, muut tietotuotteet. Palkinto voidaan 80 euroa, eläkeläiset ja erityisryhmät 40 euroa, 1 timaisina tiedontuottajina, mutta myös kulttuurituottaja Kitari Mayele, kulttuu- myöntää kirjoittajalle, toimittajalle, tuot- kuukauden kortti ja 10 kerran kortti 30 euroa aikui- osallisuutta erilaisissa asiantuntijatyöryh- rituottaja Alina Ciesla, kulttuurituotta- tajalle tai työryhmälle, ja se on myönnet- set, eläkeläiset ja erityisryhmät 15 euroa, Kortti- missä”, Skog totesi puheessaan. ja Ogechukwu Eneh, kulttuurituottaja ty vuodesta 1967 lähtien. pantti 10 euroa. Lisätietoja www.hel.fi/liikunta - nettisivulta. ● Töölön kisahalli, Mannerheimintie 17 E Lisää oppia kymppiluokilta aku peruskoulun suomenkieliseen ”Yhteishaun tulokset julkistetaan 13.6. suorittaneita oppilaita. Oppilaat otetaan H lisäopetukseen eli kymppiluokille jat- Mikäli haluttua jatkopaikkaa ei ensi yrit- koko kaupungin alueelta, joten kympille kuu vielä pari kuukautta. Viimeinen hake- tämällä saa, kannattaa hakeutua kymppi- voi hakeutua omien toiveidensa mukai- musten jättöhetki on 5.8. kello 14.00. luokalle tai miettiä löytyisikö täydennys- sesti. Hakulomakkeet liitteineen toimi- Opetusta on kahdeksassa suomenkie- hakujaksolla heinäkuun lopussa vaihto- tetaan siihen kouluun, johon haetaan ja lisessä peruskoulussa sekä Eiran ja Itä- ehtoinen opiskelupaikka jostain muusta osoitetaan rehtorille. keskuksen aikuislukioissa. Yhteistyötä oppilaitoksesta”, kannustaa opetusviras- Lisätietoja kymppiluokista saa uudesta tehdään myös ammatillisten oppilaitos- ton erityissuunnittelija Leila Lehto. kymppioppaasta. Maahanmuuttajataus- ten kanssa. Kaikilta kympeiltä on mah- Kymppiluokan lisäopetus antaa hyvät taisia nuoria varten esitettä on saatavilla dollisuus hakea jatko-opintoihin. eväät opiskelun jatkoa ajatellen. Lisävuo- myös englanniksi, somaliksi ja venäjäksi. Koko lisäopetuksen oppimäärän suo- den aikana on tarkoitus muun muassa Suomenkieliset koulut postittavat tie- rittaminen antaa lisäpisteitä haettaes- kehittää opiskeluvalmiuksia, selkeyttää dot kymppiluokkapaikan saannista kotei- sa ammatilliseen koulutukseen. Lukioon uravalintaa, täydentää tietoja ja laajen- hin 7.8. pyrittäessä otetaan huomioon myös ne taa työelämän tuntemusta. Esitteet ja hakulomakkeet löytyvät lukuaineiden arvosanat, joita kymppi- Kymppiluokille otetaan vain helsin- opetusviraston Internetistä osoitteessa

luokalla on pystynyt korottamaan. kiläisiä peruskoulun päättötodistuksen www.edu.hel.fi. Leena Seitola Helsingin kaupungin liikuntaviraston kuva-arkisto

2008 ● 3 ● Helsinki-info 7 Kesäpäivän rauhaa Villinginlahdella. Saaristo kätkee aarteita Helsingin saaristo on yhdistelmä ihmisen vuosisatojen ajan muokkaamaa kulttuurimaisemaa ja tyrskyjen piiskomia kallioluotoja.

hmisen jälki näkyy sekä rakennuksina että luonnon ottamatta puolustusvoimien käyttöön. Valtion omistuk- I muokkautumisena. Saaristossa on runsaasti kulttuuri- sessa ovat kaikki ulkosaariston suurimmat saaret sekä historiallisesti arvokasta rakennuskantaa, kuten Suomen- valtaosa itäisen ulkosaariston luodoista. linnan museosaaren jylhä kivinen linnoitusmonumentti, tai vanhojen huvilasaarten perinteiset villat huvimajoi- Avoimuutta lisää neen ja pergoloineen. Rantoja reunustavat tiuhat sauna- Anu Mansikka on ollut kaavoittajana tekemisissä Helsin- rivistöt, joita ulkomaan turistit ihmettelevät ohiajavista gin saariston kanssa parikymmentä vuotta. risteilyveneistä. ”Kaupungin lähtökohtana saariston kehittämisessä on Suurten saarien sisäosissa on harjoitettu maanvilje- sen avoimuuden ja saavutettavuuden lisääminen. Linjauk- lystä ja yhä niistä löytyy hakamaita, havumetsiä ja rehe- set luotiin saaristoa ja merialueita koskevassa osayleiskaa- viä lehtoja. Luotojen linnusto on omalaatuinen sekoitus vassa 1990-luvun lopulla, ja ne sisältyvät myös sen jälkeen aitoja saaristolintuja ja kulttuuria suosivia lajeja. Lukui- vahvistettuun Helsingin yleiskaavaan 2002 ”, hän mainitsee.

Aikoinaan höyrylaiva toimitti aamulehdet vartiosaare- laisille ja vei lehmien maidon mennessään. Pieni odo- tushuone palveli niin kesähuviloiden väkeä kuin vaki- tuisia asukkaita.

sien uhanalaisten eläin- ja kasvilajien säilymistä saaris- tossa turvataan luonnonsuojelualuein. ”Helsinki on itse asiassa niin sanottu saaristo-osakun- ta ja nauttii sen mukaista valtion tukea. Täällä asuu sil- lattomissa saarissa enemmän väkeä kuin missään muussa Suomen kunnassa”, kaupunkisuunnitteluviraston arkki- tehti Anu Mansikka toteaa. Suurin vakituinen saariväestö on Suomenlinnan noin 850 asukkaan yhteisö. Helsingin saaristo on rannikon suunnassa yli 20 kilo- metriä leveä ja 10 kilometriä syvä alue. Saaria on kaik- kiaan noin 300. Näistä yli puolet on pinta-alaltaan alle puo- li hehtaaria. Pikkuluotoja tai kareja on runsas viidennes kaikista saarista. Yli kolmen hehtaarin saaria on noin 50. Helsingin kaupunki hallinnoi noin neljäsosaa saarista. Pieni osa on yksityisten ihmisten tai yhteisöjen omistuk- sessa. Suurimman osan Helsingin edustan saarista omistaa valtio, joka on antanut ne muutamaa poikkeusta lukuun

Kesävieraat Tekla ja Fiina Mirala hoivasivat viime kesä- 2 Villingin kartano erotettiin Degerön kartanosta vuon- nä Vartiosaaren tallissa asustavia vuohia. Vartiosaaren na 1798. Nykyinen päärakennus puutarhoineen raken- eläintalli- ja luontoyhdistys järjestää saaressa pienimuo- nettiin 1800-luvulla. Kylätie vie talon ohi entiselle höy- toisia tapahtumia yhteistyössä Vartiosaariseuran kanssa. rylaivalaiturille.

8 Helsinki-info ● 3 ● 2008 Saariston on tarkoitus olla helsinkiläisten oma merel- linen lähivirkistysalue samalla kun siellä on sijansa myös loma-asutuksella ja kauempaa tulevilla vierailijoilla. Hel- singillä on monissa saarissa yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita ei helposti pääse hyödyntä- mään. ”Jotta saariin pääsisi muutenkin kuin omalla veneel- lä, olisi kehitettävä julkista vesiliikennettä. Sen käyttäjä- määriin puolestaan vaikuttavat eri saarissa olevat erityiset vetovoimatekijät, kuten luonnon- ja kulttuurihistorialli- set nähtävyydet ja erilaiset palvelut. Tarvitaan yleisiä lai- tureita ja rantautumispaikkoja. Roskaantumisen ja kulu- misen estämiseksi retkeily- ja virkistysalueille kaivataan peruspalveluja, kuten liikkumista ohjaavia opastauluja, roska-astioita ja käymälöitä”, Mansikka kuvailee. Etenkin itäisessä saaristossa nähdään edellytyksiä matkailunkin kehittämiselle. ”Suuremmat kävijämäärät edellyttävät myös vesihuol- lon ja jätevesien käsittelyn asianmukaista järjestämistä. Suuresta osasta saaristoa puuttuu vielä sähkökin”, Man- sikka muistuttaa. Lampaat hoitavat Vartiosaaren perinteisiä laidunniittyjä. Maanviljelyä harjoitettiin saaressa 1970-luvulle asti. Itäistä saaristoa kaavoitetaan Kaupunkisuunnitteluvirasto hakee puhtia Helsingin itäi- oleellisena osana huomioiden sen ainutlaatuiset luonnon- sen saariston kehittämiseen laatimalla alueelle asemakaa- ja kulttuurihistorialliset arvot. Suljettuja sotilassaaria toi- vaa, jossa määritellään eri toiminnoille varattavat alueet. votaan saatavan vähitellen laajempaan käyttöön. Anu Mansikka on kevään mittaan vetänyt useita asema- ”Asemakaavoitus luo edellytykset saariston monipuo- kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kuuluvia liselle, pitkäjänteiselle kehittämiselle. Kaavassa varaudu- keskustelutilaisuuksia asukkaille ja muille osallisille. taan mahdollisiin tulevaisuuden tarpeisiin. Sen puuttu- ”Kaavoitusperiaatteet viedään kaupunkisuunnitte- essa kaikki rakentaminen tapahtuu vain poikkeusluvilla, lulautakuntaan ennen syksyä, kaavaluonnos tulee näh- mikä on luonut epävarmuutta huvilapalstojen omistajien täville helmi-maaliskuussa ensi vuonna ja kaavaehdotus ja kesämökkiläisten elämään”, Mansikka toteaa. on valmiina alkuvuonna 2010”, arkkitehti selostaa pro- Sunnanvikin kartano on Vartiosaaren vanhoista huvi- ”Asemakaavassa on tarkoitus selkeästi profiloida saa- sessin etenemistä. loista komeimpia. ria niiden ominaispiirteiden ja eri käyttötarkoitusten Suunnittelualueeseen kuuluu 30 saarta ja saman ver- mukaan. Selkeät rajoitukset ja ohjeistukset vähentävät ran asumattomia pikkusaaria ja luotoja sekä näitä ympä- ristiriitoja eri käyttäjäryhmien välillä ja edesauttavat niin röivät vesialueet. Nämä sijaitsevat itä-Helsingin merelli- arvokkaiden rakennusten ja rakenteiden kuin suojeltujen sissä kaupunginosissa, joita ovat muun muassa Vartiosaa- luonnonkohteiden ja maisema-arvojen säilymistä.” ri, Villinki, Santahamina, Vuosaari ja Ulkosaaristo. Rita Ekelund Kaavoitettavan alueen suurimmat saaret ovat 134 heh- taarin kesähuvilasaari Villinki, sen naapurissa puolustus- Lähteitä ja lisätietoja: voimien hallinnoima suljettu Itä-Villinki ja lähellä Vuo- ● Nygård Stefan: Villinki – saariston huvilayhteisö. saaren tulevan sataman väylää sijaitseva Pikku Niinisaa- Helsingin kaupunginmuseo 2003 ri. Vartiosaari ja Santahamina on rajattu nyt kaavoitetta- ● Kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivut www.hel.fi/ksv van alueen ulkopuolelle. Villingin perinnemaisemaan kuuluvat saaren sisä- ● Saaret – osa Helsinkiä. Liikuntaviraston internet-sivut Yleiset kehittämistavoitteet ovat idässä samat kuin osien vanhat kiviaidat, jotka reunustavat kulkuväyliä www.hel.fi/wps/portal/Liikuntavirasto koko saariston osalta: lisätä saariston käyttöä Helsingin ja hakamaita. ● www.kaupunginosat.net/vartiosaari

Saarien kaupunki

elsingin saaristossa oli jossain määrin kalastaja-asu- pienistä kesämajoista koostuvia tiiviitä lomanviettoyh- H tusta jo keskiajalla. Saaria käytettiin myös mante- dyskuntia kaupungin maalla. reelta tuodun karjan laitumena. Kalastajat ovat sittem- Moni saari avattiin 1800-luvun loppupuolella kansan- min käyneet vähiin, mutta esimerkiksi Pikku Niinisaa- puistoksi ja perinne jatkuu edelleen esimerkiksi Seura- ressa säilyneet rakennusryhmät kertovat yhä 1800-luvun saaressa ja Pihlajasaaressa, joissa kävijöille on monenlai- kalastajakulttuurista. sia palveluja. Liikuntavirasto hallinnoi useita retkeilysaa- Huvilayhdyskuntia alkoi syntyä 1800-luvun puolivälis- ria, joita ovat muun muassa Kotiluoto, Villaluoto, Malka- sä, jolloin kartanoista alkanut kesäasutus laajeni varak- saari ja Hattusaari. Näihin on rakennettu rantautumis- kaan porvariston ”villa”-kulttuuriksi. Puurakenteisten paikkoja, käymälöitä ja grillauskatoksia. villojen pihapiiriin kuuluivat laajat puutarhat, huvima- Osalla Helsingin saarista ei ole mitään palveluja, ja jat ja uimahuoneet. Huvilalle matkustettiin usein höyry- niissä voi retkeillä jokamiehen oikeudella. Luonnonsuo- laivoilla, joiden reittiliikenne oli tiheä 1900-luvulle asti ja jelulain nojalla rauhoitetuille saarille rantautuminen on toi saariin myös päiväkävijöitä ja huvittelunhaluisia ret- kesäaikaan kielletty. kiseurueita. Osa Vartiosaaren ja Villingin huvila-asutuk- Kaupungin puolustustarkoituksiin saaria on linnoitet- sesta on peräisin tältä ajalta. Eloisa huvilaelämä kukois- tu vuosisatojen ajan. Puolustusvoimien saaret ovat suljet- ti aina 1960-luvulle asti. tua sotilasaluetta. Näitä ovat esimerkiksi Santahamina, Vanhoja huvilarakennuksia on saaristossa jäljellä puo- Isosaari, Vallisaari, Kuninkaansaari, Katajaluoto, Kuiva- len kolmatta sataa ja näistä satakunta on rakennussuoje- saari, Melkki ja Itä-Villinki. Saarilla sijaitsee huomatta- lukohteita. Yksityisten huvilanomistajien ja kesämökki- via luontoalueita ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta van- läisten lisäksi erilaisilla yhteisöillä ja yrityksillä on käy- haa rakennuskantaa. Saarien sotilaallinen käyttö vaihte- tössään rakennuksia, saaripalstoja tai saaria. Joissakin lee huomattavasti. Jotkut ovat lähinnä puolustusvoimien

Kuvat Raoul Charpentier saarissa, kuten Satamasaaressa ja Lammassaaressa, on henkilökunnan virkistyskäytössä. RE

2008 ● 3 ● Helsinki-info 9 Uunisaaresta aukeaa näkymä Merisatamanrantaan. Nyt uimakaudesta nauttimaan elsingissä on liki 30 yleistä uimarantaa man- pitää ravintolaa ja kahvilaa ja tuottaa tilauspoh- H tereella ja saarissa. Aivan keskustan kupeessa jaisia ravitsemus- ja saunapalveluja. Aukioloajat uimahaluisia palvelee nuorison suosiman Hietaran- kannattaa tarkistaa käyntikohtaisesti. nan lisäksi Uunisaaren rauhallinen saariuimaranta. Uunisaarella on toiminut maalitehdas ja siel- Uunisaareen Kaivopuiston edustalla pääsee lä on valmistettu ruumisarkkujakin. Väri- ja ver- muutamassa minuutissa yhteysveneellä Merisata- nissatehtaan noin 1900 valmistuneet rakennuk- mantorilta. Hienolta hiekkarannalta aukeaa veden set on säilytetty. 1800-luvun loppupuolella saa- yli näkymä etelä-Helsingin vanhoihin kivitalokort- rella toimi kuuluisa merikylpylä. Helsingfors Sim- teleihin. Kuuma ja pölyinen kaupunki ruuhkaisine sällskap avasi 1934 suositun uimalaitoksen, joka katuineen on aivan vieressä, mutta saaren muh- ei enää ole toiminnassa, mutta seura vastaa yhä keiden vanhojen pihlajien katveessa käy leppeä uinninvalvonnasta. merituuli ja aika tuntuu pysähtyneen lapsuuden Uiminen tuli muotiin 1800-luvun lopulla. En- ikuiseen aurinkoiseen kesään. nen uimarantojen rakentamista pulikointia har- Kapean salmen yli kulkeva silta yhdistää Ete- rastettiin puurakenteissa uimalaitoksissa. Helsin- läisen ja Pohjoisen Uunisaaren. Avomeren puo- gin ensimmäinen uimalaitos rakennettiin 1830- lella vettä ja taivasta jatkuu loputtomiin ja hori- luvulla, ja se sijaitsi Ullanlinnan rannassa kävely- sonttia täplittävät valkeat purjeet. Patikointia voi matkan päässä kylpylävieraiden Kaivohuoneelta, jatkaa aallonmurtajalle, joka vie viereiseen Lius- kerrotaan ympäristöneuvoja Monica Gorbatowin kasaareen venesatamineen ja pursiseuroineen. kokoamassa Helsingin uimarantojen historiikissa. Uunisaaren palveluihin kuuluvat valvotun Viimeisenä suljettiin 1930-luvulla Ursinin kal- uimarannan lisäksi leikkipaikka sekä pukusuo- lioilla ollut uimalaitos. Tällä hetkellä 27 yleistä ja ja suihku- ja wc-tilat. Merisataman kylpylä Oy uimarantaa kattaa Helsingin rannikkoalueen län-

nen Lehtisaaresta idän Aurinkolahteen. Jotkut rannat ovat syntyneet sattumalta, kuten Hietaran- ta 1920-luvulla rakennuskonttorin hiekkavuoren sorruttua yli äyräidensä. Toiset puolestaan on tar- koituksella rakennettu, kuten Helsingin Rivierak- sikin mainittu Aurinkolahti Vuosaaressa. Kaupungin ympäristökeskus seuraa uimave- sien laatua ja sinilevätilannetta kesäkuun alusta elokuun puoliväliin. Rita Ekelund ● Tietoa uimarannoista www.hel.fi/liv ja vesien laadusta www.hel.fi/ymk ● Uimarantojen historiaa: www.hel2.fi/ymk/uimarantahistoria/ ● Merisataman Liikenne Oy, puh 040 414 8730 ● Ravintola Uunisaari, puh. 636 870

1 Vastapäätä Uunisaarta sijaitsee Liuskasaari

Kuvat Raoul Charpentier pursiseuroineen ja ravintoloineen.

10 Helsinki-info ● 3 ● 2008 Ensi kertaa vietettävä Helsinki-viikko tarjoaa ohjelmaa 6. – 15.6. Tapahtu- man huippuja ovat purjelaiva Götheborgin vierailu, satamafestivaali, Suo- menlinnan viikonloppu, Helsinki-päivä sekä maakuntajuhlat. Syntymäpäiväänsä Helsinki juhlii tuttuun tapaan 12.6. Päivää on vietetty Hel- sinki-seuran aloitteesta vuo- desta 1959 lähtien. 12.6. kau- punki tarjoaa ohjelmaa ympäri Helsinkiä aamusta iltaan. Kai- saniemessä esiintyvät muun muassa lastenorkesteri Moot- törin Jyrinä sekä Riku Niemen orkesteri, jonka solisteina ovat Anna Abreu ja Jorma Kääriäinen. Töölössä tunnelmoidaan Töölön torin ympä- rillä, keskustassa koetaan draamallisia patsaskierroksia, Lyypekin laiturilla soi koko päivän ja Espalla vali- taan perinteiksi muodostuneet Stadin friidu ja kundi. Lisäksi tarjolla on paljon muuta mukavaa. Purjelaiva Götheborg vierailee Helsingissä 8. – 15.6.

elsingin Eteläsatamaan saapuu illal- riallisia ja taide-elämyksiä tarjoavan tapah- historiallinen näyttely Suomen tapahtu- Suomenlinnassa on viikonloppuna H la 8. kesäkuuta suuri purjelaiva Ostin- tumaviikon. Osa tapahtumista liittyy Suo- mista ennen vuosia 1808 – 1809. Myynti- myös historiallinen sotilasleiri. Sen pys- diefararen Götheborg, Itä-Intian kauppa- men ja Ruotsin merkkivuosiin 1808 – 1809 pisteestä saa ostaa kiertokäyntien pääsy- tyttävät useat sotilashistorialliset yhdis- laiva kuin suoraan 1700-luvulta. Musta sekä yhteiseen historiaan ja kulttuuripe- lippuja (5 e aikuiset, lapset maksutta) ja tykset, jotka huolehtivat myös tykkiryhmi- ruuti paukkuu, kun saapumista juhlista- rintöön, osa Helsinki-viikon tapahtumiin. matkamuistoja. en kunnialaukauksista Götheborgin tulo- vat alukselta ja rannasta vanhoilla tykeillä Vieraiden juhlavaan vastaanottoon päivänä. ammuttavat kunnialaukaukset. Tilaisuut- Pakkahuoneen laiturilla osallistuu muun Kulttuurinautintoja kaikille aisteille ● Laivan vierailuun liittyvä ohjelma on ta juhlistaa yhteensä noin parinkymmenen muossa Helsingin kaupunginjohtaja Jus- Satamafestivaali tarjoaa Lyypekinlaituril- www.kaksimaata.fi -nettisivuilla. aluksen paraati. si Pajunen. la joka ilta klo 17 – 22 Ruotsin ja Suomen Lähes 60-metrisen puisen purjelaiva Yleisöllä on mahdollisuus vierailla lai- huippuartistien konsertteja. Esiintyjinä ● Helsinki-päivänä klo 14 – 17 Götheborgille järjes- Götheborgin mukana saapuvat vierailulle valla 9. – 13.6. Eteläsatamassa ja viikonlop- ovat muun muassa Lauluyhtye AIA ja DDT tetään noin tunnin kestäviä tutustumiskäyntejä. Ruotsin prinssi Carl Philip, ministereitä puna Suomenlinnassa. Laivan viereen pys- Jazzband, Robert Wells, Jari Sillanpää, Ilmaisia Helsinki-päivän lippuja jaetaan Jugend- sekä muun muassa Tukholman läänin maa- tytetään näyttelyteltat, joissa on esillä lai- ja Charlotta Perrelli, Antti Sarpila Swing salista (Pohjoisesplanadi 19), ma – pe klo 9 – 17 ja herra. Vieraiden vastaanottojuhla Eteläsa- van historiaa ja varustamoyhtiö Svenska Band, Anna Järvinen, Sahara Hotnights su 11 – 17. Lippuja on jaossa 11.6. asti 2 lippua/hlö, tamassa käynnistää ainutlaatuisia histo- Ostindiska Companietin toimintaa sekä ja Håkan Hellström. niin kauan kuin niitä riittää. Ei varauksia. Kierrok- set alkavat klo 14, 15 ja 16 ja kuhunkin kierrokseen on varattu 400 lippua.

1 Miehistö reivaamassa Götheborgin pur- jeita. Laiva saapuu Helsinkiin 8.6. klo 19.

Lyypekinlaiturin festivaalialue 12.6. ● Klo 9 kaupunginjohtaja Jussi Pajunen avaa Hel- sinki-päivän Lyypekinlaiturin festivaalialueella ja Kaartin soittokunta esittää juhlamusiikkia. ● Klo 9 alkaen tarjotaan 6 000 ensimmäiselle aamukahvit Pauligin Paula-tytön seurassa ja Pal- mian tarjoaman mantelipiirakan kera. Lyypekinlaiturin lavalla esiintyy lounasaikaan kokoonpanoltaan entistä muhkeampi Stadin Juh- laorkesteri solistinaan Cinta Hermo. Alkuiltapäivästä Helsingin Poliisisoittokunta saa solistikseen Erja Lyy- tisen. Illan viimeisenä kokoonpanona esiintyy Kaartin soittokunta. Solistina kuullaan tenori Pentti Hietasta. Kuva Peder Jacobsson, Svenska Ostindiska Companiet

2008 ● 3 ● Helsinki-info 11 Museot ja näyttelyt Kaupunginmuseot ● Helsinki-päivänä kaikki muut kaupunginmu- seon museot ovat avoinna paitsi koulu- ja työ- väenasuntomuseo. Espan lava Kustavilainen kahvila

Kuvassa Pappas Eget Band Sederholmin talossa 2 ● Klo 10 – 11 Stadin slangin Vihreän Oksan esiin- ● Helsingin kaupunginmuseo ja Palmian kokous- tyjiä. Luvassa on niin laulajia, tanssijoita, taiku- ja juhlapalvelut juhlistavat Götheborg-laivan vie- reita kuin jonglöörejä. railua muuttamalla Sederholmin talon kustavilai- ● Klo 12 valitaan Stadin friidu ja kundi sekä vuo- seksi kahvilaksi, joka vie kaikki aistit 1700-luvul- den helsinkiläinen urheilija ja urheiluseura. Lisäk- le. Talossa myydään 9. – 14.6. klo 11 – 17 vanho- si julkistetaan vuoden helsinkiläinen skoude, yllä- jen reseptien pohjalta tehtyjä leivonnaisia kah- tysesiintyjinä huippumuusikoita. Valinnoista vas- vikupposen kera. Musiikki luo tunnelmaa, ja iltai- taavat Stadin Slangi, liikuntavirasto ja Helsingin sin yleisö voi harjoitella ajan seuraelämän vaati- poliisilaitos. ● Klo 20 illan päätteeksi lavalle nousee suomen- Bongaa Stadin patsaita mia taitoja. Retken 1700-luvun Helsinkiin voi vii- ● Klo 13 jatketaan slangin merkeissä. Slangijaz- ruotsalainen poppia, jazzia ja groovea soittava 9- ● Keskustan puistoihin on parin sadan vuoden meistellä tutustumalla ajan matkailijoiden koke- zista vastaa Commander’s Band Jukka Riikonen henkinen Pappas Eget Band. 4 aikana pystytetty patsaita ja muistomerkkejä niin muksiin. Quartet. hallitsijoille ja runoilijoille kuin pelkästään kaunis- Kahvilavieraat saavat nauttia joka päivä aika- ● Klo 17 alkaa musiikkimatka kahteen maanosaan. Espan puisto tamaan kaupunkikuvaa. Paljon löytyy myös eläinai- kauden musiikista: klo 13 esiintyvät Stadian van- Monikulttuurinen Helsinki on Espan lavan konser- heita. Karhu, metsän kuningas, esiintyy kaupunki- han musiikin opiskelijat ja klo 15 ja 16 kuullaan tin kantava teema. Esiintyjäryhmät luotsaavat ● Klo 10 – 16 perinteiset käsityöläismarkkinat val- maisemassa useimmiten graniittisena vahvana hah- Bellmanin ikisuosittuja lauluja Helsingin laulel- kuulijansa Länsi-Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. taavat Espan puiston. mona. Merellisyyteen liittyvät kalat ja merileijonat. man ystävät ry: n trubaduurien esittäminä. Arki- Valtaa ja valtiota edustavat leijonat ja kaksipäi- iltoina klo 18 tutustutaan 1700-luvun tapakult- Kiertoajelut ja -kävelyt nen kotka. Mutta mistä löytyvät lammas tai sotka? tuurissa tarpeellisiin taitoihin: kuullaan esitelmä Kierros alkaa Senaatintorilta, jonka keskus- musiikkielämän koukeroista, opetellaan tanssi- Keskustan patsaat kertovat hahmona seisoo Aleksanteri II: n patsas. Kier- maan menuettia ja polskaa, viestimään viuhkal- tarinaansa ros jatkuu eteläisten kaupunginosien ja Töölön la ja pelaamaan ajan suosikkikorttipeliä cuccua. ”Patsaat kertovat” on pienoisnäytelmä ja käve- puistojen kautta takaisin keskustaan. Klo 10, 11, Perjantaina on aika raapustaa kirjeitä aikakauden lykierros, jossa keskustan patsaat heräävät hen- 12, 13, 14, 15 lähtevät kiertoajelut kestävät noin käsialalla sekä koetella lukutaitoaan ja kristinopin kiin kertomaan tarinaansa ja keskustelemaan kes- 1,5 tuntia ja maksavat 5 e aikuisilta ja 1 e alle 17- tuntemustaan kinkereillä. kenään. Ne saattavat myös kommentoida nyky- vuotiailta. Järjestäjänä Helsingin Turistioppaat ry. ● Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 18, p. maailman menoa. Käsikirjoituksen ovat tehneet 3103 6529. Poikkeusaukioloajat 9. – 15.6. ma – pe rakennusviraston projektipäällikkö Elina Nummi klo 11 – 19, la – su klo 11 – 17. Tapahtumiin on vapaa ja näyttelijä Altti Outinen. Esiintyjät ovat matka- pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. oppaita ja näyttelijöitä. ● Klo 12, 15, 17 ja 19 alkavat kävelyt lähtevät Kei- Matkamuistoja 1700-luvun sarinnan kiveltä Kauppatorilta. Kierroksella tutus- Helsingistä ja Viaporista tutaan myös Senaatintorilla sijaitsevaan Aleksan- ● Matkailun alkuaikoihin johdattava pienois- teri II: n muistomerkkiin, Havis Amandaan, Johan näyttely tarjoaa hauskoja poimintoja 1700-luvun

Kuvassa Kasumai Ludvig Runebergin ja Zacharias Topeliuksen Satu ja turistien päiväkirjoista ja matkakertomuksista

4 Konsertin aloittava yhtye Pape & Kasumai totuus muistomerkkeihin sekä Eino Leinon näköis- Helsinki Expertin kuva-arkistosekä näkymiä aikakauden Helsingistä ja Viapo- koostuu Suomessa pitkään vaikuttaneen Galaxy- patsaaseen. Kierrokset kestävät reilun tunnin. rista. Näyttelyyn voi tutustua 15.6. asti Helsingin yhtyeen muusikoista ja ryhmää johtaa Pape Sarr. Kävelylle ei tarvitse ilmoittautua ja se on ilmai- Tuntematon lähiö -kiertoajelut kaupunginmuseossa, Sofiankatu 4, joka on auki Muusikoiden ohella länsiafrikkalaista musiikkia nen. Kävelyt tarjoaa rakennusvirasto, joka vastaa ● Klo 10 lähiökierros Myllypuroon, klo 12 Kivik- ma – pe klo 9 – 17 ja la – su klo 11 – 17 (maksuton värittävät myös togolaisperäinen laulaja Judith patsaiden hoidosta. koon ja klo 14 Pihlajamäkeen. sisäänpääsy). Näyttely jatkuu 18.6. – 30.9. Suo- Sodji ja Gambiasta Suomeen muuttanut tanssi- ● Klo 12 Tutustu Vuosaareen kävellen. Reitillä Maksuttomilla parin tunnin kierroksilla tutus- menlinnassa Ehrensvärd-museossa, joka on auki ja Bintou Korhonen. tutustutaan arkkitehtuuriin, luontoon ja histo- tutaan alueiden arkkitehtuuriin, nähtävyyksiin, 31.8. asti ma – su klo 10 – 17 sekä 1.9. – 30.9. ma – su Echosystem on puolestaan suomalaisissa olois- riaan. Tutuksi tulevat muun muassa Vuosaaren puistoihin ja rakennuksiin. Lähtöpaikkana on Rau- klo 11 – 16. Pääsymaksu 3/1 e. sa ainutlaatuinen yhtye, joka esittää brasilialais- kirkko, Omenamäen uusi asuinalue, Nordsjön kar- tatientorin Mikonkadun tilauspysäkki, ja paluu on henkistä musiikkia, jossa on mukana myös funk- tano, Uutelan kanava ja Aurinkoranta. Kokoontu- Rautatientorille. Oppaina ovat arkkitehdit Marja Kohtaamispaikka Laituri ja jazzvaikutteita höystettynä tämän päivän klu- minen kello 12 kauppakeskus Columbuksen kes- Piimies, Hilkka Kuusinen ja Päivi Hellman. Var- Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston uuden bimusiikilla. Musiikki on bändin omaa tuotantoa, kusaukiolla. Kävely kestää n. 2 tuntia. mista mukaanpääsysi noutamalla maksuton lip- info- ja näyttelytilan avajaisia vietetään Helsin- portugalin- ja englanninkielisistä sanoituksista Opastus suomeksi ja englanniksi – Anja Hink- pu ennakkoon Jugendsalista (Pohjoisesplanadi ki-päivänä. Laituri sijaitsee vanhalla linja-auto- vastaa yhtyeen laulusolisti Vilja Larjosto. 3 kanen Vuosaari Seura ry. 19), ma – pe 9 – 17 ja su 11 – 17. Lippuja on jaossa asemalla ja siellä voi tutustua kaupunkisuunnit- 11.6. asti niin kauan kuin niitä riittää. Vain 2 lip- teluun ja osallistua keskusteluun. pua/hlö ja vain yhdelle kierrokselle. Ei varauksia. ● Klo 12.45 Ylipormestari Jussi Pajunen avaa näyt- Muistathan kävelyyn sopivat jalkineet ja säähän telytilan. Samalla avataan erikoisnäyttely Kerros- sopivat vaatteet. talo elää. Laiturin avajaisia juhlitaan klo 18 asti. Avajais- Vuosaaren satama päivänä käynnistyy äänestys Helsingin parhaasta ● Helsingin satama järjestää noin tunnin pituiset paikasta. Äänestää voi paikan päällä sekä Laiturin tutustumiskierrokset Vuosaaren satama-alueen kotisivuilla osoitteessa www.laituri.hel.fi. Kilpai- rakentamiseen. Bussikierrokset lähtevät kauppa- lun tulokset julkistetaan Taiteiden yönä 22.8. keskus Columbuksen parkkipaikalta, HKL: n pysäk- Laiturilla järjestettävät luennot ja tapahtumat kilaiturin pohjoispäästä klo 15, 16, 17 ja 18. Oppaa- ilmoitetaan verkkosivuilla laituri.hel.fi. Avoinna na Merja Vilska. Kierrokselle mahtuu 50 henkeä. ti – pe klo 10 – 18, la 10 – 14.

Länsisatama ● Klo 12, 12.30, 13, 13.30, 14 lähtevillä kierroksilla on viimeinen tilaisuus tutustua Länsisataman suljet- tuun rahtisatamaan. Bussikerrokset lähtevät Län-

Kuvassa Echosystem sisataman A-portilta. Oppaana Kristina Hautala.

12 Helsinki-info ● 3 ● 2008 Rikhardinkadun kirjasto Itämeren tyttären monet kasvot ● Itämeren tyttären syntymäpäivän kunniaksi järjestetyn akvarellinäyttelyn avajaisia vietetään Rikhardinkadun kirjastossa klo 15 – 17. Aurinkoinen, merellinen Helsinki on saanut ylleen varjon, sillä kuvankauniin tyttäremme hel- mat ovat tahriintuneet sinilevään. Näyttelyn maa- lauksilla kerrotaan kauniista kaupungistamme, joka hengittää raikasta meri-ilmaa ja esittelee puhtaat rannat uimareille ja auringossa lekot- telijoille. Kaupunki tarjoaa monipuolisia aiheita maalarille, mutta satama laivoineen, meri, luodot, kauppatori sorsineen ja lokkeineen lienevät suo- situimmat. Viehättäviä yksityiskohtia löytyy van- hoista kansallisromanttisista rakennuksista, mut- ta myös koko Katajanokan jugend-miljöö houkut- telee muotojen viidakkoon.

Näyttelyyn on valittu neljän akvarellistin Hel- Kuvassa Kurjajoukko singistä kertovia töitä. Keiju ja Ulf Nymanin, Matti Vuorisen ja Maikki Haapalan näyttely on samalla Kurja joukko Korjaamolla 4 katselmus akvarellimaalauksesta varteenotetta- ● Kurja joukko on pieni mielenosoitus virheel- vana taiteellisen ilmaisun välineenä. lisyyden puolesta. Viisi henkilöä suljetaan sai- ● Näyttely on avoinna 31.7. asti Rikhardinkadun raalaan hiomaan yhteiskuntakelpoisuuttaan. kirjastossa, Rikhardinkatu 3. Maailmaamme ei kelpaa jos hidastelee, änkyt- tää, möläyttelee, hipsii, kompastelee, rallattaa, Jugendsali välttelee tai epäonnistuu. Sairaalan johtaja yrit- Havis Amanda – Mon Amour tää korjata henkilöiden käyttäytymishäiriöt omin- Jugendsalin Havis Amanda -näyttelyyn liittyen jär- takeisilla metodeillaan. Onnistuuko yhteiskuntam-

Kuva kaupunginmuseon kuva-arkistojestetään Helsinki-päivänä ohjelmaa seuraavasti: me massamuotittamaan lopulta meidät kaikki? Kustavilainen kahvila on avoinna Sederholmin talossa 9. –14.6. ● Näyttelyn opastukset suomeksi klo 12 ja 14, klo Onnistummeko siinä ihan itse? 13 ruotsiksi. Kurja joukko käsittelee nykysirkuksen, teatte- ● Asiantuntijaluennossa klo 15 historian dosent- rin ja tanssin keinoin sellaista hassua olemista, jota ti Marja Jalava kertoo millainen Helsinki oli Havis ei suvaita. Lavalla ei nähdä erillisiä sirkusnume- Amandan paljastuksen aikaan. roita, vaan kunkin esiintyjän häkellyttävät taidot Musaa ja fudista Kaisaniemessä ● Singerit trion konserteissa klo 17 ja 18 kuullaan nivoutuvat osaksi tarinallista kokonaisuutta. Esi- ikivihreitä säveliä Harmony Sisters -hengessä. tys ei sovellu lapsille, K-15. Korjaamon Teatteri ja pulanta ja Olavi Uusivirta tähdittävät ● Minun Mantani -työpaja klo 15 – 17. Kun Helsin- MedAndraOrd. Esitykset: klo 15 ja 19, kesto n. 1 h AKaisaniemen puiston Helsinki-päivän gin kaupunki vuonna 1906 tilasi Ville Vallgrenilta 30 min. Kulttuuritehdas Korjaamon Kulmasalissa Stadi On -ilmaiskonserttia. Sen juontavat julkisen teoksen, tuli sen sopimustekstin mukaan (Töölönkatu 51 B). Smakin laulaja Kalle ja Mirelle. Yleisökin symboloida ”merestä nousevaa Helsinkiä”. Entä, ● Ilmaiset liput Helsinki-päivän esityksiin Kor- pääsee ääneen, sillä nuorisoasiankeskus jos Havis Amandaa ei olisi ja sinä saisit tehtäväksi jaamolta p. 020 741 7000, teatteri@korjaamo.fi tuo puistoon karaokelaitteet. suunnitella Helsinkiä kuvaavan veistoksen Kaup- tai tuntia ennen ovelta. Puistojalkapalloa on tarjolla 15 – 20- patorille? Tervetuloa mukaan, kun pöydässä on vuotiaille kello 14 – 18. Pelipaikan tuntu- tilaa! Helsinki-päivä maan parkkeeraa nuorisoasiankeskuksen ● Havis Amanda 100 vuotta -näyttely on esil- Kesäkärry, asuntoauto, jossa on nettiko- lä Jugendsalissa, Pohjoisesplanadi 19, 31.8. asti, pelastuslaitoksissa

neita, karaokelaitteet ja pelivälineitä fris- Kuvassa Moottörin Jyrinä avoinna ma – pe klo 9 – 17 ja su 11 – 17 ja heinä- ● Klo 10 – 18 juhlapäivän kunniaksi kaikissa lai- beistä mölkkykeiloihin. Kärrystä voi kysel- kuussa ma – pe 9 – 16. toksen toimipisteissä liputetaan. Pelastusasemi- lä tietoa kesätapahtumista ja nuorisoasi- Päälavan ohjelma: en ja kaluston esittelyä oppaiden johdolla sekä ankeskuksen toiminnasta. Auto nähdään ● 14.45 – 15.15 Moottörin Jyrinä 4 Teatteri neuvontaa ja opastusta turvallisuusasioissa anta- kesän mittaan muissakin tapahtumissa. ● 15.30 – 15.45 Home Junior vat seuraavat pelastusasemat: Keskuspelastusase- Konsertin ajan Kaisaniemessä on parkis- ● 16.15 – 16.45 Giant Räbät Tervasaaren röyhelöteatterin ensi-ilta ma (Agricolankatu 15), Erottaja (Korkeavuorenkatu sa myös kirjastoauto. Puistosta voi ostaa ● 17.15 – 17.45 Olavi Uusivirta ● Klo 19 Tervasaaren piazzalla pyörähtää käyntiin 26), Haaga (Vanha Turun maantie 2), Käpylä (Kul- tapahtuman ajan pientä purtavaa. ● 18.15 – 18.45 ISO-H Teatteri Helsingin esittämä Carlo Godonin Juoru- lervonkatu 7), Malmi (Malmin lentoasema), Mel- ● 19.15 – 20.15 b Apulanta piiri. Salamannopean tiedonvälityksen, interne- lunkylä (Linnanpajantie 6) ja Herttoniemi (Sorvaa- ● 20.45 – 22.00 RNO, Anna Abreu ja tin, tekstiviestien, vertaisverkkojen ja facebookin jankatu 16). Erottajan pelastusaseman torniin ja Jorma Kääriäinen 3 maailma ei loppujenlopuksi ole ihmisiltään niin- palomuseoon on vapaa pääsy. kään erilainen kuin 1700-luvun uteliaiden Venet- ● Klo 18 Hakaniementorilla järjestetään Helsin- Sivulavan ohjelma: sia. Mitä arkaluontoisempi ja kiusallisempi oli asia, gin sopimuspalokuntien (VPK) Helsinki-maljan ● 15.45 – 16.10 Torpedo sitä varmemmin tuli siitä juoru, joka levisi nopeu- kalustokilpailu. ● 16.45 – 17.10 Downstairs della, joka vetää vertoja tämän päivän laaja- ● 17.45 – 18.10 Matti P kaistoille. Röyhelöt ovat jo aikaa vaihtu- ● 18.45 – 19.10 Eleanora Rosenholm neet liituraitaan ja lapio kännykkään, ● 20.15 – 20.45 Abduktio mutta ihminen on sama. Teatteri Helsinki on helsinkiläisis- tä ammattinäyttelijöistä koostuva ryhmä, joka toimii keskellä Helsin-

kiä. Varmista mukaanpääsysi juo- Kuva Pekka Ihalainen, kuvassa Teatteri Helsingin hahmot rupiiriin noutamalla maksuton lip- pu ennakkoon Jugendsalista (Poh- joisesplanadi 19), ma – pe 9 – 17 ja su 11 – 17. Lippuja on jaossa 11.6. asti 2 lippua/hlö, niin kauan kuin

Kuva Kari Ylitalo, kuvassa Apulanta Kuvassa Riku Niemi ja Jorma Kääriäinen niitä riittää. Ei varauksia. 2

2008 ● 3 ● Helsinki-info 13 Kontulan OstariFestari ● Klo 14 – 19 Kontulan ostarilla järjestetään Helsin- ki-päivän yhteydessä kolmannen kerran maksuton OstariFestari-tapahtuma. Tämän itäisten kaupun- ginosien Helsinki-päivän päätapahtuman keskeinen paikka on ostarin Metrokäytävä. Yleisöä viihdyttä- Seurasaaressa tantsutaan vät Circus Helsinki, Pelle Miljoona, Jakes Blues Band, Erja Lyytinen bändeineen ja Stadin Juhlaorkesteri. ● Klo 17.30 – 20 Seurasaaressa voi jälleen viettää ● Klo 14 Nuorten toimintakeskus Kontulassa järjes- Helsinki-päivää suomalaisesta kansantanssista ja tetään yleisötilaisuus, jossa kaupunkisuunnitteluvi- -musiikista nauttien. Kansantanhu-, laulu- ja leik- raston edustajat esittelevät Mellunkylään liittyviä ki-iltoja, niin sanottuja Seurasaaren tantsuja, jär- suunnitelmia. Ohjelmaa on tiedossa myös Kontu-

jestettiin jo 50 vuotta sitten yhteistyössä Seura- pisteessä ja myöhemmin illalla ravintola Wenlas- Kuva Stadin Ratikat saarisäätiön, kansantanhujärjestöjen ja Helsingin sa. OstariFestarin järjestävät Kontulan ostoskeskuk- kaupungin urheilu- ja retkeilytoimiston kanssa. sen yrittäjäyhdistys ja Helsingin kaupunki. Tuolloin ensimmäiset tantsut järjestettiin juhan- nusaattojuhlan yhteydessä. Vuonna 1961 tantsut Muuta mukavaa Elävä Töölö – sydämenä tori pidettiin myös Helsinki-päivänä. Ohjelmaa esit- tävät pääkaupunkiseudun kansantanssiryhmät ja ● Klo 6.30 – 20 Uimastadionin ja Kumpulan maa- öölö on tuttu monista nähtävyyskoh- Illan suussa lavalle nousee lisää taitei- pelimannit sillan kupeessa ja Antin aukiolla. Ylei- uimaloihin on ilmainen sisäänpääsy koko päivän. T teistaan ja taiteilijoistaan. Helsinki- lijoita ja päivä huipentuu Toritansseihin, söä tanssitetaan, laulatetaan ja leikitetään. Terve- ● Klo 10 – 14 Liikenteenohjauskeskuksessa (Hieta- päivänä kaupunginosaa tehdään entistä- joita vetävät Pia ja Heikki Kahila. Tapah- tuloa piknikille! Perille bussilla 24 Erottajalta. niemenkatu 4) tutustutaan liikennevalojen ohja- kin tunnetummaksi uuden lautapelin avul- tuman juontavat Aarre Elo ja Lasse Norres. ukseen ja katsellaan kaupunkia liikennekameroi- la. Peli on kuin Afrikan tähti, mutta Töö- den läpi. lö-pelissä etsitään 24 tähteä. Pelaamaan Taivallahden puistossa pelataan pääsee niin Taivallahden puistossa kuin Töölön lasten ja nuorten ohjelmaan kuulu- Pihlamäessä tapahtuu Töölön torillakin. vat pelit. Taivallahden puiston Lautapeli- ● Klo 16 – 18 Maasälvän leikkipuistossa järjeste- Tapahtumien keskipisteenä on Töö- teltassa järjestetään kilpailuja, joita isän- tään koko perheen kyläjuhla. Hovinarrit rokkaa- lön tori. Torikauppiaiden lomassa tunnel- nöivät Kristian ja Thomas Ahjopalo. Töli- vat ja kyläkirpputorille voi tulla myymään omia maa luovat töölöläistaiteilijat ja yrittäjät. kan vanhat konkarit kilpailuttavat kävijöi- kirpputoritavaroita, ei paikkavuokraa. Torilla tapaa myös kierteleviä musikantte- tä vanhoissa kolikonheittopeleissä, kuten ● Kasviretki klo 18 – 19.30. Tämän kesän luontoret- ja, ja siellä on tarjolla Arabian astioiden skrubussa. Töölöläisyrittäjät lahjoittavat kellä tutustutaan kallioiden kasvilajistoon. Mat- parinvaihtoa, Secondhand-vaatteita Pen- ilmapalloja ja iltapäivän huipennukseksi

Helsingin kaupungin kuvapankki,kaan kuva Niko Soveri lähdetään Maasälvän leikkipuistosta. Retki ny Lanelta, kirjoja sekä antikvariaattipis- pikkuyleisöä viihdyttää Sub-JuniorOnnen- huipentuu hiidenkirnujen nimiäisiin. te, jonne voi tuoda oman vintin ja kella- päivät -tv-ohjelmasta tuttu Pekka. Pitskun kulttuurikirkossa ● Klo 19.30 Pihlajamäen Hiidenkirnujen nimiäiset. rin aarteitakin. Torikahviloissa on luvas- Pihlajamäen hiidenkirnujen nimikilpailuun sateli sa sesongin herkkuja. Kulttuuritehdas Korjaamo juhlii tanssitaan yli tuhat nimiehdotusta. Nimiäisissä selviää, mil- Korjaamolla vietetään avoimien ovien päi- ● Klo 19 – 21 Pitäjänmäen kulttuurikirkossa (Henri- laiset nimet Suomen vanhimmat kirnut saivat. vää. Helsinki-päivänä voi tutustua Galle- kintie 25) on kirkon historian toiset tanssit. Talkoo- Tilaisuuden järjestävät Pihlajamäki-Seura, Leikki- rioihin klo 11 – 17, Baariin klo 13 alkaen, voimilla 77 vuotta sitten rakennettu kirkko tarjoaa puisto Maasälpä ja rakennusvirasto. kahvilaan terasseineen klo 10 lähtien, Sho- oivallisen kohtaamispaikan edelleen, tällä kertaa ● Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. piin klo 11 – 17 sekä Ratikkamuseoon. Puu- tanssin merkeissä. Kulttuurikirkon nykyiset asukkaat, tarha on avoinna koko päivän. Ulkotilat Päivi Järvinen ja Ilari Nummi, haluavat koota ihmi- Avoimet ovet Espalla suljetaan klo 22, jonka jälkeen juhlinta siir- set yhteen tinkimättä elämysten laadusta. Mukana ● Euroopan parlamentin tiedotustoimiston ja tyy sisälle. Esillä ovat myös Sanna Kannis- tansseissa ovat omakotiyhdistys ja korttelikerho. Euroopan komission edustuston ovet ovat avoin- ton ja Jonas Brandtin valokuvanäyttelyt. ● Lisätietoja www.pitskunkulttuurikirkko.net na klo 10 – 18. Tietopalvelun ihmiset esittelevät toi- mintaansa, tarjolla on juotavaa ja ilmapalloja. Euro- Entisöity ratikka kiertää Töölössä parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki on paikal- Uudistettua ratikkamuseota juhlistetaan la klo 12 –14. Lisäksi Eurooppa-päivänä julkaistun, Helsinki-päivänä ajelemalla vanhalla rati- peruskoululaisille järjestetyn, kuvataidekilpailun kalla, joka kiertää lenkkiä Töölössä. Noin voittajatyöt nähtävillä. tunnin väliajoin liikennöivän vaunu 399: n ● Osoite on Pohjoisesplanadi 31. lähtö- ja paluupaikkana on museon kupees-

Piirros Tea Itkonen sa sijaitseva ratikkahalli. Yhteislaulua Kanneltalossa Vaunu alkoi liikennöidä Helsingissä

Kuva Pitskun kulttuurikirkko● Matti Pasanen laulattaa yleisöä säestäjänään Tori sykkii aamusta iltaan vuonna 1955. Se ajoi vaihtelevilla reiteillä Jukka Okkonen (piano) klo 18 Kanneltalossa tee- Torin lavalla ohjelma käynnistyy klo 9, kun reilut 30 vuotta, viimeisinä vuosinaan lähin- Karjalaisten kesäkoti malla ”Stadin kundi lähtee reissuun”. Helsinki-päi- Aarre Elo avaa tapahtuman. Aamupäiväl- nä linjoilla 1, 2 ja 6. Sen jälkeen sitä käy- vän kunniaksi lauletaan yhdessä muistakin merkit- lä kuullaan muun muassa Lilli Paasikiveä, tettiin vielä kouluvaununa ja tilausajoissa. Villa Bergsund tävistä maailman kaupungeista kertovia lauluja. Tölikan konkari Klaude Bremeriä bamlaa- Oy Stadin ratikat Ab ehdotti vaunun ● Klo 15 – 19 kauniiseen merimaisemaan vuon- ● Kanneltalo, Klaneettitie 5. massa ja Lallukan taiteilijakodin väkeä. entisöintiä vajaat 10 vuotta sitten. Mitta- na 1886 rakennettu huvila on auki yleisölle. Pää- Lounasaikaa vietetään jazzin tahtiin. vat kunnostustyöt tehtiin Tallinna Prammi- kaupunkiseudun Karjalaisyhteisöt Pääsky esittelee Töölön House Bandissä soittavat Matti parkissa ja HKL:n Vallilan varikolla. idyllistä huvilaa sekä omaa toimintaansa. Luvas- Konttinen & Tuomas Kalliala & Co. Ilta- Entisöity raitiovaunu kuljettaa nykyi- sa yhteislaulua, tanssit kalliolla, kahvipuhvetti ja päivällä esiintyvät Sibelius-Akatemian nuo- sin helsinkiläisiä lähinnä tilausajoissa. souturetkiä. Yhteydet kesäkotiin: Herttoniemen ret kyvyt, Lasse Norres vetää Töölö-peliä ja Vanha vaunu on nyt sellaisessa kunnossa, metroasemalta bussilla 85, pois jäädään Villingin Oopperan Pojat ovat karkuteillä. Mukaan että se kestäisi tavallistakin linja-ajoa seu- tienhaarassa Hämeenapajantien pysäkillä ja lop- mahtuu lisäksi Töölön putiikkien muoti- raavat 25 vuotta. pu noin 1 kilometri matkataan jalkaisin. näytös ja töölöläismuusikoiden ja taiteili- Ratikkaisäntänä toimii Klaus Bremer ● Osoite on Meri Perttilän polku 8. joiden kavalkadissa kuullaan nostalgisia ja Töölö-lenkin aikana saattaa selvitä sekin tarinoita. Maarit Niinluodon juontamana tehdäänkö matkaa skurulla vai sporalla. lavalla piipahtavat muun muassa Malms- tenin musiikkia esittävä Jukka Romu ja ● Ohjelmamuutokset mahdollisia. Mika Waltarista kertova Panu Rajala. ● Tilaisuuksiin vapaa pääsy, ellei toisin mainita. Myös Kojo, Päivi Paunu, Marjatta Lep- ● Tarkat ohjelmatiedot ovat

Kuva Hans Lehtinen, kuvassa Erja Lyytinen pänen ja Teija Mäkelä esiintyvät. www.helsinkiviikko.fi - nettiosoitteessa.

14 Helsinki-info ● 3 ● 2008 Rokkia ja rainaa Pohjois-Karjalasta

ohjois-Karjala tuo maistiaisia maakun- tä. Haluamme päästää la voidaan tehdä elokuvat alusta loppuun. P tansa musiikista ja elokuvista Kaivarin nouseviakin tähtiä ja Saamme maakunnasta tarvittaessa musiik- ilmaiskonserttiin 15. kesäkuuta. Lavalle alakulttuureja ääneen. kiosaamistakin, sillä esimerkiksi Joensuun nousevat esimerkiksi Ismo Alanko, Värt- Emme hamua isoja raho- kaupunginorkesteri suhtautuu myönteises- tinä ja Eläkeläiset. Juonnot ovat Markku ja, ja jos kassaan jotain ti yhteistyöhön. Meillä on nyt 43 hehtaa- Pölösen käsialaa, samoin kuin taustalle jää, tuemme nuoria bän- ria leikkikenttää ja 63 rakennusta. Näyt- heijastettavat elokuvakatkelmat. Hänellä dejä, niin kuin Kaivaris- telijät tykkäävät, kun voivat asua kylässä on sormensa sopassa Bio Rexissäkin, jon- sa esiintyviä Stellaa ja 51 koko tuotannon ajan, ja pyytää perheen- ka valkokankaalla nähdään kolmen päi- koodia aikoinaan. Tule- säkin sinne kesäleiritunnelmaan. Tulevina vän ajan maakunnan elokuvia. vaisuuden haaveenam- vuosina koetamme saada turisteille omat

Rock, raina ja rakkaus -konsertin kok- me on saada rakennet- Kuva Pasi Räsämäki tilat ja enemmän opastettuja kierroksia, keina hääräävät Ilosaarirockiakin järjestä- tua Joensuun keskus- jottei heidän tarvitse kurkkia salaa puiden vät Joensuun Popmuusikot. Heidän resep- taan populaarikulttuurille omistettu talo, Ohjaaja Markku Pölönen tuo kesällä Hel- takaa”, toteaa Markku Pölönen. tinsä on toiminut Joensuussa niin hyvin, jossa voisi olla musiikin lisäksi opetusta sinkiin elokuviaan ja kirjoittaa Kaiva- Vanhalle varuskunta-alueelle rakenne- että vuosikymmenen ajan 21 000 lippua on ja tapahtumatuotantoa”, kertoo Ilosaari- rin konsertin juonnot. tussa elokuvakylässä kuvataan ensi kesänä myyty hetkessä. Tämän vuoden keitoksen rockin tiedottaja Janne Riiheläinen. 12 uutta jaksoa Pölösen Karjalan kunnailla sattumia ovat muiden muassa Nightwish nähdään Pitkä kuuma kesä sekä Helmiä ja -sarjasta. Ohjaaja kuvaa Pohjois-Karjalas- ja Lauri Tähkä. 43 hehtaarin leikkikenttä sikoja. Nuorimpien mieleen lienee Saara sa myös ralliaiheista elokuvaansa ja lupaa ”Pohjois-Karjalassa kunnioitetaan Bio Rexissä nähdään perjantaista sunnun- Cantellin satuelokuva Unna ja Nuuk. tuoda siitä otteita Kaivarin screenille. Sillä sanan ja ilmaisun voimaa, ja täällä on taihin pohjoiskarjalaisia elokuvia. Markku ”Pohjois-Karjala on profiloitunut elo- nähdään myös video Kotiteollisuuden elo- rajaseuduille ominaista heittäytymis- Pölöseltä ovat mukana Onnen maa, Lieksa! kuvamaakunnaksi aiheellisesti. Esimer- kuvaa varten tekemästä Hanaa-biisistä. tä ja vimmaa, jopa shamanistisia piirtei- ja Koirankynnen leikkaaja. Perttu Lepältä kiksi elokuvakylässämme Kontiolahdel- Tiina Kotka

Pohjois-Karjalan maakuntajuhlat 13. – 15.6.

● klo 11 Mira & Lade Laakkosen Titu- ● klo 13 Pauliina Lerche (kuvassa) & co Senaatintorin lava lein kuorsaava ullakko - tanssiteatte- soittaa folkia Ohjelmalavan juontajina toimivat taiteilija Sari riesitys kaikenikäisille ● klo 13.50 Henri Huovisen breakdan- Kaasinen ja keihäänheiton maailmanmestari ● klo 12 Karjalan sotilassoittokunta, ceryhmä ● Aki Parviainen. solisteina Heikki Hela & Anttu Kois- klo 14 Henry & Erkki Räsänen esittävät Kuva Nauska, kuvassa Värttinä tinen Eino Leinon runoja laulaen ja lausuen Perjantai 13.6. ● klo 13 Joensuun naiskuoro esittää ● klo 15 Teatteri Väkivahvan esityksessä Kaivarin konsertti 15.6. ● klo 12 avajaiset, avajaisfanfaarit soittaa Karjalan uudenaikaista kuoromusiikkia sävel- tanssit, stomp-rytmit ja laulut rytmittä- sotilassoittokunta, puheenvuorot Helsingin kaupun- lettynä mm. Kantelettaren ja Eino vät Koskelan perheen traagista tarinaa. Rock, raina ja rakkaus ● ● ginjohtaja Jussi Pajusella ja maakuntajohtaja Pent- Leinon runoihin. Kuvassa Pauliina Lerche klo 15.45 Maakuntajuhlien päätöksessä klo 13.50 ilmaiskonsertin avaus ti Hyttisellä. Joensuun Ortodoksisen seurakunnan ● klo 14 Motoran säestysryhmä Rälläkkä vauh- Pohjois-Karjala vaihtaa kapulan Satakunnan kans- ● klo 14 Stella kirkkoherra Kalevi Kokkonen siunaa tapahtuman. dittaa kansantanssiryhmiä Kapsakat, Sähäkät ja sa. Puheenvuorot Helsingin kaupunginjohtaja Jussi ● klo 15 Susirajan juhlaorkesteri solisteinaan ● klo 13 Sanna Silvennoisen & Circo Aereon sir- Livakat. Pajusella, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pent- Jonna Tervomaa, Ilkka Alanko ja Marzi Nyman kusesitys ● klo 15 Markku Könttä & Blue Notes -orkesteri, ti Hyttisellä ja Satakunnan maakuntajohtaja Pert- ● klo 16 51 koodia ● klo 13.30 Miika Nuutisen & Samuli Männistön solisteina mm. tangokuninkaalliset Saija Tuupa- ti Rajalalla. Kello 16.20 Porin Jazzin Vuoden Muu- ● klo 17.10 Värttinä (yläkuvassa) sirkusesitys nen ja Erkki Räsänen sekä Kultaisen harmonikan sikko 2008 esiintyy ja tuo terveiset Satakunnasta. ● klo 18.20 Ismo Alanko Teholla (alakuvassa) ● klo 14 Hanna Pihkon nykytanssiteos Terveisiä 2007 voittanut Sami Hopponen. ● klo 19.30 Eläkeläiset maalta ● klo 17 Nurmeksen Sepot esittävät kohtauksia Esplanadin lava ● klo 15 Folkswagen-yhtye soittaa folkrockia tanssisatu Ronjasta Ilmaiselokuvia ● klo 17 Päästä irti -improvisaatioryhmä esittää ● klo 17.30 Davai-ryhmän leikkisässä runoesityk- Perjantai 13.6. yleisön antamista aiheista tarinoita, lauluja ja sessä on tekstejä mm. Juice Leskiseltä. ● klo 14 Karjalan sotilassoitto- Bio Rexissä tansseja ● klo 18 Katkelmia Jyrki Haapalan & co: n VA POR kunta ja Rakuunasoittokunta ● Perjantaina 13.6. klo 13 – 22, ● klo 18 Sanna Kurki-Suonio trio USTEDES! -tanssiteoksesta ● klo 15 Kalle Kaasinen – mies, esim. klo 13 Markku Pölönen: ● ● klo 19 Jazz-trio J.E.P, solistina Teija Kontio klo 18.30 M.ITÄ?. Joensuun seudun kansalaisopis- kitara ja laulu. Kuvassa Ismo Alanko Teholla Onnen maa ja klo 20 Perttu Lep- ● klo 20 Klaus Thunder & Ukkosmaine esittävät ton teatteri Fiasko, kansalaisopiston nuorten teat- ● klo 16 Kaisa Vala – rajua tulkintaa. pä: Pitkä kuuma kesä. poppia terit Floppi, Kyllä Kyllä ja Rusinantte sekä sanatai- ● klo 17 Marko Sillanpää – kantria ● Lauantaina 14.6. klo 13 – 20.30, esim. klo 15 Arto teen ryhmä esittävät tanssi-, sanataide- ja taiste- ● klo 18 Aleksi Ojala – poppia Halonen: Pyhän kirjan varjo, klo 18 Perttu Leppä: Lisäksi kirkoissa: lukoreografisia numeroita. ● klo 19 Kemmuru – räppiä Helmiä ja sikoja. ● klo 20 Joensuun Ortodoksinen mieskuoro kon- ● klo 19 Hanna Pihkon & Riikka Siiralan Kotirouvat ● Sunnuntaina 15.6. klo 13 – 20, esim. klo 13.45 Saara sertoi Uspenskin katedraalissa solisteinaan Sanna vapaalla -tanssiteos Lauantai 14.6. Cantell: Unna ja Nuuk, klo 17.40 Markku Pölönen: Koi- Kurki-Suonio (kuvassa) ja Matti Turunen. ● klo 19.30 Henry Räsäsen humoristinen Waikko ● klo 11 Tomi`s Acid Jazz Lovers feat. Seppo Kanto- rankynnen leikkaaja ja klo 20 Markku Pölönen: Lieksa! ● klo 21 Jouko Joe -monologiesitys nen (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu PKAMK) Lasipalatsin aukiolla on 9. –30.6. pohjoiskarjalai- Harjanne & Kaar- ● klo 20 Sari Kaasinen & Otawa ● klo 12 Jori`s Jazz Gansters feat. Manuel Dunkel nen Eessuntaassun-sarjakuvanäyttely. tin seitsikko kon- (PKAMK) sertoivat Tuomio- Sunnuntai 15.6. ● klo 13 Timi`s R&B Bookie paggage (PKAMK) ● Tarkemmat ohjelmatiedot osoitteesta: kirkossa. ● klo 10 – 11.30 Ilo elää Karjalassa -messu Senaa- ● klo 14 Emilia Kaasinen – pysäyttävää laulua www.helsinkiviikko.fi tintorilla ● klo 15 Dusha Pitera – rokkia Joensuusta venäjäksi Lauantai 14.6. ● klo 12 monikulttuurinen Rankids-teatteriryhmä ● klo 16 Maanakka – kansanmusiikkia ● klo 10 Hullut esittää kohtauksia Kujaelämää-musikaalista ja The ● klo 17 Vihreä Maa – poppia Hattuset soittavat Bony Coyotes -bändi soittaa Matroskin muuttaa ● klo 18 Robin Cosmos – rokkia

Kuva Yehia Eweis, kuvassa Sanna Kurki-Suonio lastenmusiikkia. Suomeen -elokuvan musiikkia. klo 19 – 20 Rat Cats – rockabillyä

2008 ● 3 ● Helsinki-info 15 Kolin kupeesta vatruskoita ja viihdettä Pian on aika tähyillä Pohjois-Karja- mät pääsevät sopimuksesta opastetulle valamittaisen laulun kulttuuri, josta Lönn- laan, kun se tuo Senaatintorin maa- kierroksille tehtaaseen. rot tallensi Kalevalaan vain pienen siivun. kuntajuhlille Kolin ja muut ihmeen- Kaivostoiminta on esillä myös vähän Onneksi koulutetut kansanmuusikot ovat sä kesäkuun 13. – 15. päivänä. etelämpänä Outokummussa, jonka Van- innostuneet elvyttämään traditiota Värt- ha Kaivos ja Kaivosmuseo tunneleineen tinän ja Suden ajan tavoin. Myös arjen os joku ajattelee, että Pohjois-Karja- ja kivinäyttelyineen esittelevät kuparikai- käyttörunoudessa kehto- ja lastenlaului- J la on kanteleita ja karjalanpiirakoi- voksen historiaa ja laajemminkin kaivos- neen sekä loruineen se vielä elää. Tääl- ta, hän on oikeassa. Vielä oikeammassa toimintaa. lä on ollut myös voimakas loitsuperinne, taitaa kuitenkin olla se, joka kytkee kan- joka on valitettavasti hiipunut.” teleeseen sähköt ja pyöräyttää piirakat Suurpiirteisyys on sopivaa uusin täyttein. Maakunnassa nimittäin Parhaiten Pohjois-Karjalan tunnistaa sen Trooppisia perhosia Joensuussa

onnistutaan luomaan uutta polkematta Kuva Rauno Kokko 170 000 asukkaasta. Matkailija huomaa Laulumailla luodaan nykyaikaistakin perinteitä. ”Tehdessämme vatruskoja ja sultsinoi- heidän hyväntuulisuutensa ja puheliai- musiikkia. Nightwishin Tuomas Holo- Kävelevä esimerkki tästä on Onttolas- ta kokeilemme uusiakin makuja”, kertoo suutensa missä vain liikkuessaan, ja saa- painen ei peittele kiteeläisiä juuriaan sa toimivan Kotileipomo Riikosen toimi- karjalaista perinnettä vaalivan Ravin- pa pienissä majoituspaikoissakin kuvan tai rumpali Jukka Nevalainen joensuu- tusjohtaja Jorma Riikonen. Hän testaa tola Parppeinpirtin ravintoloitsija Han- isäntäväen luonteesta. Esimerkiksi Her- laisuuttaan, niin kuin ei saman kaupun- tuon tuosta uusia tuoteideoitaan ja tee- nu Lappalainen. raniemen kestikievarin isäntäparin Erja gin kasvatti Ismo Alankokaan. He soit- tättää tarvittavat laitteet, jos sellaisia ei ja Tapio Nevalaisen luo Vuonislahteen tavat kesällä Ilosaarirockissa Joensuussa, ole olemassa. Hän myös kunnioittaa perin- lisäksi yli sata muuta venäläistä pienois- palataan kesä kesän jälkeen Keski-Euroo- ja Alanko myös maakuntajuhlien ohjel- teitä, ja leipomo valmistaakin niin sultsi- kiviveistosta. pasta saakka. maan kuuluvassa Kaivopuiston ilmaiskon- noita, vatruskoita kuin karjalanpiirakoita Samassa rakennuksessa toimiva Geo- Kulttuuria tutkinut amanuenssi Lau- sertissa. Pohjois-Karjala tarjoilee musiik- – ja tuo niitä myös Senaatintorille. tietokeskus voi sekin loksauttaa suun auki. ra Jetsu Joensuun yliopistosta luonneh- kia kesällä myös Kihaus Folkissa Rääkky- ”Haluan, että maut ovat aitoja. Siksi Esillä on kiviä aavikkoruususta meteoriit- tii maakunnan asukkaita iloisiksi, vilk- lässä sekä Joensuun Ilovaarirockissa ja emme käytä jauhonparanteita ja vältäm- tiin ja koristeellisia käyttöesineitä met- kaiksi sekä hieman lyhytjännitteisiksi ja Vekararockissa. me muitakin lisäaineita. Teemme peru- ropoliitan päähineeseen saakka. Tietoa suurpiirteisiksi. Joensuu soi ympäri vuoden. Konsert- napiirakat ja -rieskat oikeasta perunas- tarjoillaan niin kivien synnystä kuin kivi- ”Se näkyy pihoilla asti, sillä Länsi- teja ja klubeja on moneen makuun, eikä ta emmekä hiutaleista, mikä on nykyään aineksen käytöstä osana talo- Suomelle tyypillisiä säntillisiä istutuksia raja-aitojen sisälle juututa. Esimerkiksi Kuva Venäjän tiedeakatemian Fersmanin kivimuseo harvinaista. Ohrapiirakoitakaan maaleja ja pesuaineita. näkee Pohjois-Karjalassa harvoin. Täällä kaupunginorkesteri on noussut estradil- eivät muut oikein jaksa teh- ”Meillä on Pudasjärvel- sana ja laulu ovat arvossaan. Erityisesti le nykybändien, kuten Stellan ja Subur- dä niiden työläyden takia. Pii- tä löydetty Euroopan van- Ilomantsin seudulla on kukoistanut kale- ban Triben, kanssa. rakat rypytämme käsin, aitoon hin kivi 3,5 miljardin vuo- tapaan”, kehaisee Riikonen. den takaa. Tämä brasilialai- nen ikivanha vesiakaatti puoles- 2 Akaatista ja hopeasta tehty taan saa nimensä sen sisälle höyrys- kuppi on yksi Fabergé-näyttelyn tyneestä vedestä”, esittelee kiviä Sto- paristasadasta uniikkityöstä Suomen ne Polen toimitusjohtaja Ilkka Nykänen, Kivikeskuksessa Juuassa. jonka luotsaama kehittämisyhtiö pyörit- tää Kivikeskusta. Fabergén uniikkityöt esillä Keskus ylläpitää myös luonnonkiven Pohjoiskarjalaiset ajattelevat, että yksi- testaukseen erikoistunutta laboratorio- kin ihminen tai pieni joukko voi saada ta ja myymälää – jonka kivituotteita tuo- suuria aikaiseksi. Juuri niin kävi Juuas- daan Senaatintorillekin. Kivikeskus on

sa Suomen Kivikeskuksessa, joka onnis- osa kokonaista Kivikylää sen uunimyyn- Kuva Tiina Kotka tui saamaan kesänäyttelyynsä 80 ainut- tinäyttelyineen ja ravintoloineen, vuoluki- Hermannin viinitilan aromitislaimella valmistuvat tuhdimmat juomat, kertovat tuo- laatuista Carl Fabergén korukivityötä ja vimuseoineen ja perinnepolkuineen. Ryh- tannosta vastaava Timo Kettunen (vas.) ja toimitusjohtaja Harri Turunen.

16 Helsinki-info ● 3 ● 2008 1 Koli on Pohjois-Karjalan maamerkki ja yksi Suomen tunnetuimmista kansal- lismaisemista. Sieltä hakivat innoitusta jo Jean Sibelius ja EeroJärnefelt.

Pielisen ympärillä olevat pikkujärvet sopivat hyvin melontaan, mutta jos kos- kenlaskua mielii kokeilemaan, kannattaa suunnata idemmäksi Lieksan Ruunaan koskille. Lieksan suurin matkailuvaltti on kuitenkin Paateri, jossa sijaitsevat kuvan- veistäjä Eva Ryynäsen ateljee, koti, galle- ria-kahvila ja kirkko uskomattomine puu- töineen. Ihastusta ovat herättäneet myös Lieksan Vaskiviikkojen aikaiset konsertit Mätäsvaaran kaivoslaguunissa, jota ympä- röivät yli 40-metriset kalliot luovat ainut- laatuisen akustiikan.

Viinitorni on elämys Aikamoisia korkeuksia pääsee aistimaan

Kuva Markku Tano myös Ilomantsissa Hermannin Viinitilal- Kuva Tiina Kotka la, joka muutti vesitornin Viinitorniksi. Paaterin kirkossa näkyy kuvanveistäjä Humoristisen hissimatkan jälkeen saa- Eva Ryynäsen rakkaus puuhun. vutaan tornia ympäröivään ravintolaan. Näkymät Ilomantsi-järvelle ja jopa Venä- ja kunta on Suomen ortodoksisin. Kaik- jälle asti ovat huikeat. Tunnelmaa voi vie- kiaan Suomen itäisimmällä maakunnal- lä nostattaa maistelemalla tilan tuotteita la on rajaviivaa Venäjän kanssa melkein marjaisista viineistä likööreihin ja viino- 300 kilometriä. Kolin kupeesta vatruskoita ja viihdettä ihin. Repertuaaria on tarjolla myös maa- Karjalaista rakennustyyliä vaalii myös kuntajuhlien ravintolassa Senaatintorilla. Nurmeksen Bomban karjalaiskylä. Nykyisin ”Valkoviinimarjasta ja keltaisesta kar- alueelle houkuttelevat väkeä lisäksi kylpy- viaisesta tehtävä kuohuviini on ykköstuot- lä, golf-kenttä ja runsaat luonto-ohjelma- teemme. Olemme perehtyneet alaan 80- palvelut kalastusmatkoista mönkijäsafarei- luvulta alkaen eri puolilla Eurooppaa ja hin. Erikoisin tarjottu ohjelmanumero lie- ostaneet vanhoilta suomalaisilta osaajil- nee kuitenkin läheisellä Laitalan Lomien ta tietoa”, kertovat tuotannosta vastaava porotilalla, jossa vieraat saavat syöt- Timo Kettunen ja toimitusjohtaja Har- tää poroja ja kokeilla suopungin heittoa. ri Turunen. Suomen vanhimmaksi viinitilaksi julis- Töitä Natolle ja EU:lle tautuva Hermannin Viinitila on ainoa laa- Kokeilunhaluinen ajattelu on poikinut tuaan Pohjois-Karjalassa. Yrityksen menes- maakuntaan runsaasti huippuyrityksiä. tyksen takana lienee omintakeinen ilme Esimerkiksi Blancco Oy on saanut jalan- pitkulaisia ja pulleita pulloja, persoonalli- sijan maailmanmarkkinoilla sähköisessä sia tuotenimiä, etikettejä ja makuja myö- tiedonhävityksessä ja tietokoneiden kier- ten. Innovatiivisuutta on ollut laitepuolel- rätyksessä. Käytännössä Blancco järjestää lakin, sillä yrittäjät ovat teetättäneet mie- tietokoneitaan uusiville yrityksille vanho-

Kuva Karelia Expert, Keijo Penttinen luisiaan koneita, koska niitä ei ole mark- jen koneiden kierrätyksen ja niiden sisäl- Ruunaan koskella Lieksassa pääsee kokemaan vauhdin hurmaa. kinoilla ollut. tämien tietojen poistamisen. ”Meillä on yhdeksän aluetoimistoa Joensuussa pidetään arvossa musii- tä saa tietoa opastuskeskus Luonto-Ukosta. EU-mantereen itäisin piste ympäri maailmaa ja asiakkaina niin Nato kin lisäksi maakunnalle ominaista käsi- Työ on tuottanut tulosta, sillä esimerkiksi Ilomantsiin suuntaavan ei kannata ohit- kuin Euroopan parlamentti ja komissio. työläisyyttä. Ydinkeskustan vanhoihin 40 kilometrin pituinen Herajärven Kierros taa Parppeinvaaran Runokylääkään. Siel- Autamme asiakkaitamme myös ylläpitä- rakennuksiin on kunnostettu tunnelmal- palkittiin viime vuoden retkikohteena. lä on sekä vanhoja että uudistuotantona mään laiterekistereitä”, kertoo tuotejoh- linen Taitokortteli, jossa työskentelevät ja ”Kansallispuiston alue halutaan Kuva Markku A. Huttunentehtyjä karjalaisia rakennuksia. Perinteet taja Mikko Koponen. myyvät tuotteitaan käsityöläiset kutojista säilyttää rauhallisena luontoretki- näkyvät lounaspöydässäkin. Blanccon pääkonttori on Joensuun takojiin. Vierailun arvoisia paikkoja ovat kohteena. Loma-Kolia sitä vas- Tiedepuistossa, joka kokoaa yhteen tek- myös taidemuseo suomalaisen modernis- toin rakennetaan tiiviimmäk- 1 Harmokapteeni ja muut trooppiset nologiayrityksiä ja oppilaitoksia. min näyttelyineen sekä Kasvitieteellinen si 50 loma-asunnon vuosi- perhoset lentävät vapaina yleisön ”Vuokraamme tiloja ja tuemme asian- puutarha Botania kasveineen ja trooppi- vauhtia. Alueet tukevat toi- joukossa Joensuun Botaniassa. tuntijapalveluin yritysten kehitystä. Kun sine perhosineen. Ärjympiä eläimiä pitää siaan, myös maastomuoto- yritykset ovat saman katon alla, on nii- lähteä bongaamaan etelämmäksi Kiteel- jensa puolesta. Esimerkiksi ”Itäinen ruokaperinne ei ole den helppo hyödyntää toisensa osaamis- le, jonka Eläinpuistossa asustelevat niin Loma-Kolin matalat laskette- ollenkaan niin lihaisa kuin ta ja verkottua. Meillä työskentelee noin karhu kuin ilveskin. lurinteet sopivat hyvin lapsillekin yleensä luullaan, vaan satakunta yritystä tiiviisti ja viitisenkym- ja Ukko-Kolin jyrkät sekä pitkät kasviksia ja kalaa käy- mentä harvemmin. Täällä on myös yliopis- Konsertteja kaivoslaguunissa rinteet edistyneemmille. Tärkeim- tetään paljon. Suosim- ton ja ammattikorkeakoulun tiloja, jois- Pohjois-Karjalan kiistaton maamerkki on piä tapahtumiamme ovat tammikuinen me uuniruokia ja piira- sa esimerkiksi leikataan elokuvia ja yri- Koli. Maamme ehkä tunnetuin kansallis- Koli Jazz, syyskuinen Ruska Blues ja mar- koita. Teemme täällä vatruskat, sultsinat tysvideoita”, kertoo Joensuun Tiedepuis- maisema on houkutellut luokseen taitei- raskuinen Pyhä Koli – Hyvä Olo -tapah- ja kukot. Yhdistämme vanhaan perintee- to Oy: n markkinointi- ja viestintäjohtaja lijoita Eero Järnefeltistä Jean Sibeliuk- tuma”, kertoo Kolin matkailuyhdistyk- seen uutta. Yläkerran perinneruokanäyt- Ella Kaasinen. seen ja on päätynyt Suomi-kuvan kohotta- sen toiminnanjohtaja Heikki Hamunen. telyssä voi tutustua piirakan historiaan”, Tiina Kotka jaksi heidän kansallisromanttisiin töihin- Kolin kupeessa lainehtivaa 90 kilomet- kertoo Ravintola Parppeinpirttiä pyörit- sä. Maisemat puhuttelevat ihmisiä yhä, riä pitkää Pielistä pitkin pääsee Saimaan tävä Hannu Lappalainen. ja alueella panostetaankin luontomatkai- kanavan kautta Suomenlahdelle saakka. Ilomantsissa näkyvät selvästi idän vai- luun. Teemaluontopolkuja ja vaellusreitte- Kolilta on Lieksaan lauttayhteys ja talvi- kutteet. Juuri Ilomantsin Virmajärvellä jä on kaikenkuntoisille ja -ikäisille, ja niis- sin vastarannalle vedetään jäätie. sijaitsee EU: n mantereen itäisin piste,

2008 ● 3 ● Helsinki-info 17 Muuta menoa Harakka kutsuu

arakan saaren rikas luonto ja sen mie- kokoontuu päivittäin klo 9.30 – 15. Ennak- H lenkiintoinen kulttuurihistoria tarjoa- koilmoittautumiset Harakan luontokes- vat kesällä paljon koettavaa. Luontokes- kukseen p. 310 32028. kuksen näyttelyt kertovat niin merenalai- sesta elämästä kuin muistakin luonnonih- Näyttelyitä: meistä. Saaressa järjestetään myös tapah- Valokuvataiteilija Pira Cousinin valokuvia tumia, leirejä ja kursseja. Helsingin luonnosta -näyttely on avoinna Harakassa kuljetaan polkuja sekä pit- 29.6. asti Harakan kasematissa 4, eli van- kospuita pitkin kasvillisuuden säilyttämi- hassa ruuti- ja ammusvarastossa. Näytte-

seksi ja lintujen pesimärauhan turvaami- lyyn voi tutustua ti – pe klo 10 – 17, la – su klo Kuva Jari Soini seksi. Saarta kiertää noin kilometrin pitui- 12 – 16 (juhannuksena 20. – 22.6. suljettu). nen luontopolku. Lintupiilosta on hyvä Sama meri kaikissa meissä - perus- tarkkailla runsasta linnustoa. näyttely kertoo meremme vedenalaises- Luontoretkien teemoina ovat muun ta luonnosta. Les Lumières muassa lintujen pesintä, saaren kedot ja Vellamon satutalo innostaa lapsia niityt, tulokaskasvit, meribiologia, ötökät, tutustumaan meren elämään. alistusajan kulttuurifestivaali valloit- le vieraille pitää paroni Sixten Gabriel täysikuu ja lepakot. Luontokeskus on avoinna yleisölle 30.9. Vtaa jälleen kaupungin keskustan ja Lejonspåre. Valkoinen Sali, Aleksanterin- Elokuussa järjestetään kaksi koko per- asti ti – pe klo 10 – 17, la – su klo 12 – 16, maa- Suomenlinnan 8. – 15.6. katu 16 – 18. Ennen konserttia ja väliajalla heen tapahtumaa, joista 2.8. klo 12 – 16 on nantaisin suljettu. ● Musiikkia, filosofiaa, kirjallisuutta ja kuva- on tarjoilua. Liput 20/18/15e. kala- ja kalastuspäivä ja 10.8. klo 12 – 16 on ● Lisätietoja saa http: //www.hel.fi/ymk/harakka taiteita yhdistelevän les Lumières-festivaa- ● Ohjelmallinen kahvila kutsuu Sederhol- luonto- ja taidepäivä. -nettiosoitteesta. lin teemana on Kustaa Mauri Armfelt Parii- min taloon 9.– 15.6. klo11 – 17. Kahvilas- Lapsille suunnatut saariseikkailuret- ● Yhteysalus Harakkaan lähtee Ullanlinnan laitu- sissa 1784. Teema pohjautuu Armfeltin mat- sa tarjotaan musiikkia, tanssinopetusta, ket on tarkoitettu 4 – 10-vuotiaille aikuis- rista (Iso Puistotien eteläpää, Kahvila Ursulan vie- kapäiväkirjaan, jota hän kirjoitti kuningas korttipelejä ja leivonnaisia Cajsa Wargin ten seurassa. Retkillä kerrotaan tarinoi- ressä). Edestakaisen matkan hinta on aikuisilta 3,50 Kustaa III: n kanssa tehdystä Euroopan mat- keittokirjasta. Aleksanterinkatu 16 – 18. ta vedenalaisista ihmeistä ja tutustutaan euroa ja lapsilta (4 – 16 v.) sekä eläkeläisiltä 1,70 kasta ja erityisesti oleskelusta Ranskassa. Lisäksi kaupunginmuseossa Sofiankadul- kiehtovaan saaristoluontoon. euroa. Saarelle pääsee lautan kulkuaikoina, jotka ● Suomenlinnan ohjelmaan 14. – 15.6. la voi 8.6. – 15.6. tutustua 1700-luvun Hel- Lasten saaristoluontoleiri 7 – 10-vuo- voi tarkistaa osoitteessa: http: //www.merenkavi- kuuluu filosofiaa ja oopperamusiikkia sisäl- sinkiä esittelevään näyttelyyn. tiaille järjestetään 4. – 8.8. Leirillä luon- jat.fi/wordpress/. Julkisilla kulkuvälineillä lähim- tävän piknikin lisäksi muun muassa tans- ● 14.6. klo 11 lähtee kulkue Sofianka- nonystävän ohjenuora johdattaa tutkimaan mäksi laituria pääsee raitiovaunuilla 3B ja 3T sekä siaiset sekä aikuisille että lapsille. dulta Kauppatorille, josta Suomenlinnan luontoa, taiteilemaan luonnon helmassa bussilla 17 (päätepysäkki). ● Avajaiskonsertissa Valkoisessa salissa tapahtumiin voi matkata klo 13 – 19 van- sekä tutustumaan saaren saloihin. Leiri ● Harakan saari, p. 310 32028. 8.6. klo 21 soittaa Kuudennen kerrok- halla purjealuksella (lippu 8 e/suunta). sen orkesteri Kustaa III: n hovin musiik- Ohjelmallinen piknik on klo 14 – 16 Suo- kia. Tervetuliaispuheen Tukholmasta pur- menlinnan Kustaanmiekassa. Vapaa pääsy. jealus Götheborgilla Helsinkiin seilanneil- ● Lisää ohjelmatietoja www.lumieres.fi.

Tutustu puistoihin akennusvirasto järjestää pari tuntia haan puistossa (Mätäjoen ”lammen” koh- R kestäviä opastettuja kävelykierroksia dalla), M-juna (Kannelmäki), kartta: 64/ Helsingin puistoihin. Niihin on vapaa pääsy. DF-82. Puistovaellus on normaalia pidempi ● Vanhankaupungin ja Annalan tarinoita retki, puolivälissä pidetään evästauko. syreenien aikaan ke 11.6. klo 18. Läh- ● La vie en rose – uudistettu Meilahden töpaikkana on Helsingin 400 V. muistoki- Rosarium ti 24.6. avajaiset, opastetut kier- vi, Koskelantien ja Vanhankaupungintien rokset klo 15, 17 ja 19. Lähtöpaikka on risteyksessä. Bussit 71, 71v ja 68, kartta: Meilahdentien P-paikka, bussit: 194, 206, 53 DM-79. ratikka 4, kartta: 51, DH/77. ● Varrella virran, Mätäjokivaellus ke 18.6. Kauden viimeinen retki on 10.9. Ruo- klo 17.30 – 20.30. Lähtöpaikka on Mätä- holahdessa. Koko ohjelma www.hkr.hel.fi/

Kuva Kaisa Pajanen joen silta Fagottipolun päässä, Kartano- viher -nettiosoitteesta.

Reipasta liikuntaa koko kesäksi Helsingin lohimarkkinat iikuntaseura Friskis & Svettis järjes- toista tunnin aikana juostaan vauhdikkaas- aivopuiston Merisataman rannassa maa, kalavalmisteiden kauppiaita, perä- L tää ohjattuja liikuntatapahtumia puis- ti ja välillä pysähdytään tekemään erilai- Kjärjestetään lohimarkkinat 27. – 29.6. moottorinäyttelyitä ja kalastustarvikkeita. toissa ja kentillä koko kesän. sia voimaliikkeitä. Ke puistojumpataan klo Tarjoilla on merellistä markkinatunnel- Tunnelmaa virittää saaristolaismusiikki, ● Ma klo 18 alkavat kävely, startti ja 2 x 18 Herttoniemessä 27.8. asti. Herttonie- merimiesvalssit sekä ikivihreät. Viikonlop- sporttijuoksut. Ne jatkuvat 25.8 asti. Juok- men leikkipuisto, alaniitty, Karhutie 11. puna on luvassa myös lastenohjelmaa. su- ja kävelyryhmät lähtevät Eläintarhan Oma jumppa-alusta ja juomapullo mukaan. Päivien aikana käydään myös Lohe- kentältä, Hammarskjöldintie 7. Ryhmiä on ● Pe klo 17.30 vauhtia riittää Herttoniemen nuistelun Euroopan Mestaruuskilpailu. harrastusta aloitteleville, tottuneille kun- sporttijuoksuissa 22.8. asti. Juoksuryhmä Edellisinä vuosina on markkinoilla kisail- toilijoille sekä hyväkuntoisille. Kävellä voi on tarkoitettu hyväkuntoisille, ja se lähtee lut noin 600 kilpailijaa useasta Euroopan sauvojen kanssa tai ilman. Herttoniemen leikkipuistosta, Karhutie 11. maasta. Ensimmäinen kisassa saatu yli ● Ti ja to klo 18 järjestetään Kaivopuiston ● Ke 2.7. on tarjolla Beach-jumppaa Hieta- kymmenen kilon lohi luovutetaan tasa- puistojumpat 26.8. asti, paitsi Helsinki-päi- niemen uimarannalla ja 30.8. KickOff!-lii- vallan presidentti Tarja Haloselle. vänä 12.6. Ke klo 18 Eläintarhan kentäl- kuntatapahtumassa Kisahallissa on tarjolla Muutokset ohjelmassa mahdollisia. tä lähtevät liikkeelle krossijuoksijat 27.8. ohjattuja jumppia ja lenkkejä. Lisätietoja Lisätietoja saa osoitteesta www.suomen-

asti. Lähtö Hammarskjöldintie 7. Puolen- saa www.friskissvettis.fi -nettiosoitteesta. Kuvassa vuonna 2007 voittanutlahdenuistelijat.net. venekunta Kaivuucollit.

18 Helsinki-info ● 3 ● 2008 ●

● Nummer 3 ● 8.6.2008 information Offentlig ●

Vilken scen. Den gamla oljecisternen innehar en viktig roll i Viirus sommarpjäs ute på Kalvholmen. Dick Idman har flera roller i pjäsen. Kalvholmen åter sommarscen Kalvholmen mitt i Kronbergsfjärden lever åter upp som några år. Han är från Litauen och har egentligen scen för sommarteater. Det är nästan tio år sedan senast ett längre men mer svårstavat namn så han kall- och igen är det teater Viirus som tar publiken på en pjäs lar sig kort och gott Cezaris. som ges längs skogsstigar, på bergsknallar och förbi kala ”Han arbetar med improvisation och ständig klippor. Nu är det Hjortkungen och hans hov som spelar föränderlighet och ändå utgår vi naturligtvis från under juni och augusti. manuskript och text. Men det är först under de sista 56 timmarna innan premiären som alla bitar ågon av passagerarfärjorna på väg över Fin- faller på sin plats och pjäsen är färdig. Lite som i N ska viken kör förbi i maklig fart samtidigt trolleri”, säger Dick Idman som har arbetat både som skränande måsar flyger ovanför skogsdung- med regi och som skådespelare i många år. en. På avstånd hörs bullret från skjutövningar på Han tillägger: ”Vi har vår nordiska tradition Handgriplig. Rasmus Slätis döljer sig bakom Sandhamn. som utgår från att skådespelarna vet allt som hän- masken och regissören Cezaris visar hur Hjort- Regissören Cezaris sitter tillbakalutad på en ful der varje sekund och vi repeterar tills allt klaffar. kungen ska släpa sig fram på berget. vit plaststol och betraktar sitt sällskap, skådespe- Men Cezaris ändrar och byter och vi förstår ingen- larna på Viirus, bakom sina svarta solglasögon. Han ting. Han ser i bilder, har en bottenlös fantasi och ”Hjortkungen är avsedd för alla som har fyllt avfyrar ett av sina snabba leenden innan han säger: ett unikt formtänkande. Och det blir kanonbra!” sju år. Det blir samtidigt en promenad över hol- ”Okej. Vi tar det från början till slut.” Cezaris är Idman får medhåll av sin yngre kollega, Ras- men och så bjuder pjäsen på en säregen upplevel- som lugnet personifierat och han höjer inte rösten. mus Slätis som spelar Hjortkungen. se genom scenerna i cisternen. Ekot i cisternen Skådespelarna på Viirus är vana. Någon frågar ”Det är oerhört spännande att arbeta med är sju sekunder och det förutsätter exakt replik- från vilken början och Cezaris förklarar. De har Cezaris. Men inte alltid alldeles enkelt.” skifte för att ljudet inte ska gröta till sig”, förkla- haft honom som regissör och konstnärlig ledare i Cezaris själv jämför regiarbetet ute på en hol- rar skådespelaren Robert Enckell. me utan värme och tillgång till bekvämligheter Tidigare var cisternen fylld med olja. Nu är med att spela in film. den rostiga runda konstruktionen slottet. Akus- ”Här handlar det om att spela i ögonblicket tiken är speciell i byggnaden som når 23 meter i och om att blanda improvisation med strikt och diameter och 13 meter i höjd. stram disciplin.” Hjortkunden är en helhet som tar tre och en Det är uppenbart att de trivs med varandra. halv timme inklusive transporten till sjöss från Hjortkungen är en pjäs att trivas med. Och den Salutorget. Sjöbussen går 18.30 och har återvänt har kommit till ur Anders Larssons översättning klockan 22. På Kalvholmen finns buffé. i fri tolkning av skådespelarna och Cezaris. Den Det är skäl att klä sig varmt för vattentempe- ursprungliga texten är av italienaren Carlo Goz- raturen i Kronbergsfjärden kyler snabbt ner ock- zi (1720 – 1806). så den ljuvaste junikväll. I augusti kan man kan-

Foton Leif Weckström Hjortkungen är allt från skratt och roman- ske räkna med skönare kvällar. Kullerbytta. Regissören Cezaris känner starkt för tik till spänning och klassisk förväxlingskomedi. ”Vi spelar i alla väder”, hälsar skådespelarna att improvisera och ändra och pjäsen gestaltas På plats finns kärlekskranka kungar, förrädiska och Cezaris. Hjortkungen ges hela juni och näs- under repetitionernas gång. ministrar och sköna men fala damer. tan hela augusti med paus i juli.

2008 ● 3 ● Helsingfors-info 19 I korthet

Familjekonsert på Rastis Rastis bjuder på familjekonsert med Djungeltrum- man tisdagen den 24 juni i samarbete med FST och Buu-klubben. Familjekonserten spelas in och utgör stommen för program i både tv, Radio Vega och Radio X3M. Programmet börjar 9.30 och i första hand sker det i Svartstensparken i Nordsjö men om ifall regn och rusk spelar Djungeltrumman på Rastis. Fritt inträde. Förtrollat valv på Sveaborg Det förtrollade valvets hemlighet heter sommarens äventyr som går mellan stemurarna och vallarna på Sveaborg. Det är ett äventyr som baserar sig på histo-

Foto Leif Weckström riska fakta och i rollerna ser vid kung Gustav III, hov- fröken Rosalind och kungens säkerhetsgarde som löser hemligheten i det förtrollade valvet. Det är en tidsresa genom Sveaborg och publi- Bestyrsamma fruntimmer firar 160 år ken möter storheter som Augustin Ehrensvärd, Carl Olof Cronstedt och Fredrik Henrik af Chapman. Före- inda Tenhunen trivs med sitt liv på 4 Rofyllt i Haga. Vi trivs, säger invå- ”Hagaro startade 1956 men Fruntim- ställningen avsedd för både barn och föräldrar. Barn L Hagaro. Hon trivs med människorna, narna Dorrit Langenskiöld och Linda mersföreningen har betydligt äldre anor”, under 6 ska ha sällskap av vuxen. De svenska äventy- med miljön och med sin frihet att både få Tenhunen som flankeras av Christine säger föreningens nuvarande ordförande ren går av stapeln på fredagar och starten är klockan umgås och vara för sig själv i rummet som Westerholm, föreståndare och Eva Stock- Eva Stockmann. Föreningen grundades 12 från Artilleriviken. Föreställningen tar 1,5 timmar går på ungefär tjugo kvadratmeter. mann, ordförande. på initiativ av kyrkoeherdehustrun Nata- och ges mellan 7 juni och 9 augusti. ”Jag ser så gärna på sport på tv. lie Crohn som insåg att någonting måste Ishockey är jag speciellt förtjust i men nyare hör Dorrit Langenskiöld som flyt- göras för att råda bot på misären bland Familjecentret stängt i juli jag ser nog gärna också fotboll och så gil- tade in för ett halvt år sedan. de fattigaste i Helsingfors. lar boxning.” ”Jag trivs riktigt bra men än så länge Föreningens bestyrsamma damer, som Verksamheten i det svenska familjecentret på Tavastvä- Hon är en bestämd dam med en skarp är det inte mitt hem”, säger hon och ser sig hörde till den välbärgade klassen, inde- gen 13 i Sörnäs håller stängt från midsommar till mit- blick och road glimt bakom glasögonen. omkring. ”Det tar hela året att vänja sig. lade staden i distrikt och i varje fanns ten av augusti. Men före och efter sommarpausen är Linda Tenhunen har bott på Hagaro i åtta Man ska uppleva alla högtider i huset först. en ansvarig direktris. Man gjorde hem- det full rulle. Kaféet är öppet måndagar och torsdagar år och deltar gärna i det mesta av program- Sedan känns det som hemma”, säger Chris- besök, uppmanade kvinnor att söka sig kl. 10-13, elever från Arcada är på plats på tisdagar och met med gymnastik flera gånger i veck- tine Westerholm åt Dorrit Langenskiöld. till arbetsstugor, grundade barnkrubbor familjelinjen och tumistid fortsätter på onsdagar. Mer an, pyssel, poesi, bingo och teaterbesök. Westerholm är föreståndare på Haga- och barnhem, startade soppkök och ord- information www.hel.fi/familjecentret. Hagaro ligger mitt i Norra Haga, fjärran ro, där över hälften av de boende är över nade med all slags hjälp åt de mest utsat- från bullret längs Vichtisleden och ändå nittio år och några snuddar vid hundra. ta, barnen och kvinnorna. Amadeus i Pernå nära till innerstan. Äldreboendet upprätt- ”Hagaro är pensionärshem för dem Verksamheten fick annat innehåll hålls av en av de äldsta verksamma svenska som klarar sig själv rätt långt. Vår för- med åren och på 1920-talet beslöt man På Lurens i Pernå firar man i år 50-årsjubileum och föreningarna i Helsingfors, Fruntimmers- hållning är rehabiliterande och tanken att satsa allt på äldromsorger. Så sent året till ära spelar man Amadeus av Peter Shaffer. föreningen som har sitt upphov i 1848. är att de boende får stimulans och säll- som 2006 färdigställdes annexet med 13 En fantastisk historia om avund, besatthet och lidel- På Hagaro finns 53 rum och numera skap av både oss och varandra”, säger rymliga enrummare i anslutning till den se och musik i en musikal som i filmversion rendera- bor både damer och herrar i huset. Till de Westerholm. ursprungliga byggnaden på Tolarivägen. de hela åtta Oscars. I Lurens ges den i regi av Christi- an Lindroos och premiären är den 27 juni. Halmhatten och Filttofflan Svensk invasion under Helsingforsveckan Finns sommarteater som spelar på ”Holmen” i Kök- lax i Esbo spelar för sin del Halmhatten och Filttoff- et ståtliga svenska segelskeppet, ostindienfararen Götheborg Tölö, bland andra ska Kojo, Päivi Paunu och Marjatta Leppä- lan som hade premiär på stadsteatern i Helsingfors D anlöper Helsingfors på söndagskvällen den 8 juni och ledsagas in nen stå på scenen och vid lunchtid blir det jazz med Töölö House för några år sedan. Pasi Hiihtola har översatt och det i Södra hamnen av en parad bestående av omkring tjugo andra skepp. Band. Det blir program för barnen i Edesvikens lekpark och i Kor- blir första gången som pjäsen ges på svenska. Barn- Ombord på Götheborg finns bland andra prins Carl Philip jaamo firar man öppet hus hela dagen och sent in på kvällen. pjäsen ges mellan 5 och 16 juni. och landshövdingen i Stockholms län. Besöket är inledningen till Rastis på Nordsjö firar Helsingfors dagen med Etnomarknad en hel räcka festligheter, utställningar och evenemang som både mellan kl. 15 och 20. Mångkulturella, interaktiva kreativa work- Tre svenska ansluter sig till Helsingforsveckan och minnet av 1808 – 1809 års shops och aktiviteter och framträdanden av artister från bland krig. I en historisk utställning presenterar man livet i Finland annat Uganda, Brasilien, Armenien, Nepal, Indien, Hawai och urpremiärer i höst före kriget, en annan utställning berättar om skeppet och Svenska Stor-Britannien. Etniska produkter till salu och etnomat med allt Svenska teaterns repertoar i höst innehåller hela tre Ostindiska Companiets historia och verksamhet. från somalisk sambusas till bengalisk curry. Inget inträde. finlandssvenska urpremiärer. Kjell Westö har skri- Med på programmet i hamnfestivalen medverkar en räcka Helsingforsdagen bjuder som alltid på olika på guidade turer. vit sin första helaftonspjäs för teater, Det hjärta man svenska artister, bland andra Robert Wells och Charlotte Perel- Till förorterna Kvarnbäcken, Stensböle och Rönnbacka startar har. I rollerna bland andra Nicke Lignell och Sinikka li. Också Jari Sillanpää är ett av dragplåstren. Segelskeppet är turerna kl. 10. 12 respektive 14 från Järnvägstorgets hållplats för Sokka. Maria Sid regisserar. öppet för allmänheten mellan 9 och 13 juni kl 14 – 16.30 och under abonnerade bussar på Mikaelsgatan. Guidade promenader ordnas Kungen i Mumindalen av Tove och Lars Jansson veckoslutet ytterligare ett par dagar på Sveaborg. också med start från Kejsarinnans sten på Salutorget och på turen är en familjepjäs som har urpremiär den 28 augusti. I Under den egentliga Helsingforsdagen den 12 juni pågår sedan presenteras historiska skulpturer och monument på Senatstor- den ingår sånger av Erna Tauro. som vanligt en uppsjö av program i stadsdelar och kvarter, get och längs Esplanadparken. Start 12, 15, 17 och 19. Därtill svensk premiär på dramatikern Anna Kro- på bibliotek och museer. I år lyfter man särskilt upp Tölö Helsingforsdagen ger även tillfälle att besöka Nordsjö gerus succépjäs Av ren kärlek till mig. och livet på Tölötorg. Torget blir skådeplatsen hamn. Guidade turer med start från köpcen- Grottmannen med Sixten Lundberg i alla roller är för evenemang som börjar redan nio på mor- tret Columbus på Nordsjö. Bussarna går å sin sida alla tiders långkörare. Sjätte spelåret inleds gonen. Under dagens lopp uppträder flera kl. 15,16,17 och 18. Samtliga guidningar i höst och Grottmannen har med sina 225 gånger artister och konstnärer med anknytning till sker på finska. redan nu slagit alla föreställningsrekord.

20 Helsingfors-info ● 3 ● 2008 Jugendsalen tar farväl och hyllar Havis Amanda Jugendsalen tar farväl av publiken genom att Havis Amanda väckte på sin tid rabalder och hylla Helsingfors vackraste skulptur, Havis kritik. Kvinnoförbundet Unionen ansåg henne vara Amanda på hennes jubileum. Den evigt unga obscen och i den finska arbetarpressen beskrevs Havis Amanda har nått den aktningsvärda skulpturen som oanständig. Hufvudstadsbladets åldern av 100 år. Jugendsalen stänger den sis- konstkritiker Gustaf Strengell gick i spetsen för den ta augusti. Ny, motsvarande verksamhet öpp- motsatta opinionen och menade att skulpturen hade nar i Stadshuset i november. sådana kvaliteter att man slängde pärlor för svin när man avtäckte henne för den dåtida publiken. ugendsalen på Norra esplanaden 19 öppnade Ville Vallgren färdigställde Havis Amanda i sin J för utställningar och information om Helsing- ateljé i Paris och enligt hans egna anteckningar var fors för nästan ett kvartssekel sedan. Under de det två 19-åriga parisiskor som stod modell för henne. gångna 24 åren har nästan tre miljoner människor Jugendsalen som ursprungligen fungerande besökt Jugendsalen antingen för att hämta infor- som Privatbankens banksal är skapad av arkitek- mation om evenemang, program och service eller terna Lars Sonck och Valter Jung. I dag beteck- för att se någon av de tiotals utställningar som har nas den som en av de mest värdefulla jugendinte- berättat om företeelser, trender, historia, design, riörerna i stan. arkitektur, natur, kultur, foto och människor med I och med att Helsingfors-info flyttar stänger anknytning till Helsingfors. inte själva lokalen. Staden hyr ut Jugendsalen och Avslutningen med en utställning över Ville Vall- meningen är att öppna kafé som dessutom bjuder

grens skulptur ger en värdig inramning åt verksam- Foto Leif Weckström på musik och annat program. heten och ett mer helsingforsiskt tema kunde man Tiotals år av tradition. Att förse Havis Amanda med studentmös- Utställningen Havis Amanda Mon Amour 100 år knappast ha hittat. På Helsingforsdagen den 12 sa på Valborgsmässoafton är ingen ny tradition. Troligen skedde pågår till 31 augusti och Jugendsalen håller öppet juni bjuder man på en svenskspråkig guidad tur på första gången 1909 men helt säkert har studenterna hyllat hen- må – fr 9 – 17, sö 11 – 17 och mellan 1 och 31 juli må – fr utställningen med start kl. 13. ne sedan 1921. 9 – 16. Inget inträde.

Arbis satsar på mannen Stödgrupp för unga med ätstörningar ng Info och De ungas akademi fortsät- ”Vi möts tio gånger på torsdagar mel- ansgrupp, manliga kurser och pro- stöd. Gruppen har en terapeutisk funk- U ter i höst stödgruppen för unga kvin- lan fem och sju på eftermiddagen och M gram som kan intressera män. Arbis tion men är inte regelrätt terapi. Snarast nor med ätstörningar. Det kan också gäl- mötesplatsen är Nylandsgatan 17”, säger höjer profilen gentemot män och vill se handlar det om att finna insikt och mogna la unga som upplever att de har problem hon. Westerback leder gruppen tillsam- fler karlar i huset. I dag är majoriteten som man”, säger han och fortsätter: med mat. mans Pia Stråhlman som är samhälls- som går på Arbis kvinnor. ”Vi ska samtala om självkänsla, par- ”Erfarenheten visar att verksamheten pedagog. ”Men vi tycker det borde vara själv- förhållande, skilsmässa, arbetsliv och åld- behövs. Det är inte fråga om terapi utan Frida Westerback understryker att det klart att också män tar tillvara allt som rande. Meningen är också att gruppen kan om att erbjuda en plats för stöd, samtal, inte handlar om terapi. Många av delta- Arbis kan bjuda på”, säger rektor Gun- komma med förslag till teman.” gemenskap och både tårar och skratt”, garna går i terapi och möter upp i grup- borg Gayer. För att locka fler män satsar För Sune Holm är utmaningen att få säger Frida Westerback som var en av dem pen för att få stöd av och träffa andra Arbis på nya kurser och program. Mans- män som aldrig tidigare träffat varandra som drog i gång verksamheten förra hösten. med samma problem. Anmälan sna- gruppen, som leds av Sune Holm är en av att prata öppet om sig och sina tankar. Nu fortsätter man och starten i höst rast möjligt på fridaw@ssc.fi eller på tfn säsongens nyheter. Holm är slöjdläraren ”Det är i själva verket bättre om en är den 18 september. 040 765 0150. och klassläraren som efter tiotals år i sko- man kommer ensam, utan en kompis. Med lor sadlade om och började på Djurber- kompis blir det lätt så att de bara samta- gets åldringscentrum där han bland annat lar med varandra.” leder mansgrupper för äldre män. Men den allra första manliga kursen Luckan bygger broar ”Jag har fått ubildning inom orga- blir Motion och mat för män. Den kör i nisationen Miessakit som upprätthåller gång i höst medan Sune Holms mansgrupp rojektet heter Brigde och startar i Lite som språkbad. Men programmet ska många former av samtalsgrupper för män. möts i januari. P höst med syfte att bygga broar mel- också innehålla morkshops, musikkväl- Nu ska det bli skönt att få leda en mans- Höstterminen på Arbis startar den 8 lan nyfinländare, det vill säga invandra- lar och annat som kan intressera unga grupp på svenska”, säger han. september och anmälningsperioden kör i re, och finlandssvenskar. och vuxna. Det handlar om ett forum En mansgrupp samlas inte för att små- gång från 25 augusti. Programmet finns att Det innebär information och stöd att för möten mellan olika grupper”, säger prata om bedrifter inom fiske eller jakt hämta på Arbis. biblioteken och Luckan. hitta arbete, studieplatser, sysselsättning Sebastian Weckman i Luckan. eller om framgångar i jobbet. för fritiden och tjänster som riktar sig till ”Samtidigt är målet att öka nyfinlän- ”Mansgruppen möts för att dryfta svå- 3 Sune Holm leder mansgruppen, en av barnfamiljer. Det är något som Luckan darnas valmöjligheter och berätta om de ra frågor, gå på djupet och fungera som Arbis satsningar på män. redan kan och nu vill man nå en bredare finlandssvenska alternativen i Helsing- krets och samtidigt erbjuda den etablera- forsregionen. Meningen är också att ordna de kretsen kring Luckan nya alternativ. kurser i svenska.” Projektet startar den 11 ”I projektet ingår en hel del barntea- augusti. Projektkoordinator är Ann-Jolin ter och andra barnprogram på engelska. Grüne, annjo@luckan.fi

Tänk på tian! nsökan om att få gå på tian, det vill tad utbildning inte är aktuell. Åshöjdens Asäga grundskolans tionde årskurs i grundskola ligger centralt, vid Sturegatan Åshöjdens skola ska lämnas in 16 och 17 6. Meningen är att eleven och dennas för- juni mellan kl. 9 och 15. Tian kan vara myndare besöker skolan tillsammans för alternativet om betyget inte räckte för anmälan. I samband med anmälan blir

Foto Leif Weckström inträde till gymnasium och yrkesinrik- eleven också intervjuad.

2008 ● 3 ● Helsingfors-info 21 Teatteria

Kesäteatteria High School Musical vihdoin Suomessa! usikaalihitti High School Musical seen omistautuneita lehtiä ja soundtrackit M saa suomenkielisen kantaesityk- listojen kärjessä. sensä Linnanmäen Peacock-teatterissa Koulumaailmaan sijoittuvassa musi- Paikattavien housujen arvoitus 7. elokuuta Helsingin Kaupunginteatte- kaalissa koriskapteeni Troy ja matikkane- uLaKe-teatteri esittää Suomenlinnas- rin tuotantona. Musikaali perustuu suosit- ro Gabriella rikkovat koulun sisäisiä klik- S sa lastennäytelmän Jatkuvasti pai- tuun Disney-elokuvaan, joka on synnyttä- kejä pyrkimällä koulun musikaaliin. Rak- kattavien housujen arvoitus. Näytelmäs- nyt ympärilleen todellisen teini-ilmiön. On kaudesta, ystävyydestä ja omiin unelmiin sä Suomenlinnan rohkein tyttö Patti-Kat- elokuvan jatko-osa ja pian myös jatko-osan uskomisen tärkeydestä kertova tarina on ja ja hänen paras kaverinsa Kaakao-Tom- jatko-osa, jääshow, näyttämöversio, aihee- lämminhenkinen ja koskettava. Nuoren ja mi viettävät kesää suorittamalla salaisia superlahjakkaan esiintyjäkaartin into ja arkeologisia kaivauksia. ilo tarttuu yleisöön. Peacock-teatterissa Suomenlinnan Lasten Kesäteatterin on luvassa mukaansa tempaavaa musiik- esitykset ovat Lelumuseon pihapiirissä. kia, mahtavaa meininkiä ja mielettömät Esitys kestää noin tunnin. Soveltuu yli bileet. 4-vuotiaille. Liput 8 e, yli 10 hengen ryh- Marco Bjurströmin ohjaaman musikaa- mät 7 e. lin esiintyjät valittiin viime vuoden joulu- Esityksiä 8., 11. – 15.6. & 27., 30. – kuussa järjestetyissä avoimissa koe-esiin- 31.7. ja elokuussa, esitysajat arkisin klo tymisissä yli 900 hakijan joukosta. Lisätie- 13, viikonloppuisin klo 15. toa www.highschoolmusical.fi Lisätietoja http: //www.viapori.fi/sula- High School Musical 5.8. alkaen Lin- ke. Tietoja muista Suomenlinnan tapah- nanmäen Peacock-teatterissa (Tivolikuja

tumista: www.suomenlinna.fi. Kuva Inka Porttila 1). Esitykset 27.9. saakka ma – la klo 19, pe East High Schoolin oppilaita Peacock- ja la myös klo 15. Liput 41 e. teatterissa esittävät Jukka Nylund, Liput: Helsingin Kaupunginteatterin Yasmine Yamajako, Jennie Storbacka, lipunmyynti, p. 394 022, Lippupiste joka Eemeli keppostelee Kivinokassa Samuel Harjanne, Matti Leino, Larissa päivä klo 7 – 22 p. 0600 900 900 (1,50 e/ eatteri Beowulffin kesänäytännöt aloit- Esitykset ovat Kivinokan kesäteatteris- Qvintus ja Roni Tran. min + pvm). T taa perheen pienimmille tarkoitettu sa 18.6. – 9.7. ke ja to klo 19 sekä la ja su Eemeli metkuilee. Vaahteramäen Eemeli klo 16. Ei esityksiä juhannuksena. räiskähtää lavalle metkuilemaan Kivino- Kivinokan kesäteatteri sijaitsee Kulo- kan kesäteatteriin uusin juonin ja ”vahin- saaren kartanon kupeessa. Liput 10/8 e, goin”! Ja Eemelillehän niitä vahinkoja sat- varaukset p. 041 536 8652. tuu... Hulvaton huumoripläjäys lupaa iskeä Lisätietoja saa www.teatteribeowulf. kuin kermakakku suoraan päin pläsiä! net -nettisivustolta. Tervasaaressa juoruillaan eatteri Helsinki tuo Venetsian Terva- jättäriin, melankolisiin merikapteeneihin, T saareen uskomattomine hahmoineen oveliin ompelijattariin, kipakoihin katu- ja juonitteluineen. Carlo Goldonin näytel- kaupustelijoihin ja herraskaisiin tyhjäntoi- mä Juorupiiri tutustuttaa katsojat himoit- mittajiin. Komediassa nauretaan ihmisten taviin herrasneiteihin, penseisiin perittä- heikkouksille ja oman edun tavoittelulle. Juorupiiri näyttää kuinka nopeasti pahan- suovat juorut leviävät ja kuinka vähän olemme muuttuneet sitten 1700-luvun. Näytökset 12.6. – 21.8. ti – to klo 19, myös ke klo 15 tilauksesta. Liput 19/17/15 e. Esityspaikka on Tervasaaressa. Ennakkovaraukset teatterin toimis- tolta (ma – to klo 9 – 13) p. 045 1319150 ja Lippupisteissä (lippu.fi). Lisätietoja www.

Kuva Anna Kauppila, kuvassateatterihelsinki.fi. Teatteri Helsingin Juorupiiri Tuntematon sotilas Kuva Ilpo Vainionpää, kuvassa Tanssiteatteri Glims & Gloms yhmäteatterin kesän esityksenä Suo- R menlinnassa jatkaa Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Esityksen kesto noin 3 tuntia. Liput 30/28/21/16/15 e. Lippuva- Vietä taiteiden yötä Höyhensaarella raukset Ryhmäteatterin lipunmyynnistä, aiteiden yötä vietetään 22. elokuuta. lennolle yli aavikon, kohti Pariisin estra- Pengerkatu 11 A 1, p. 718 622 (ark. klo T Kulttuuriasiainkeskus tarjoaa Kannel- deja. Yli 4-vuotiaille suunnatun esityksen 11 – 15) ja Lippupalvelusta. Jäljellä olevat talossa kaksi ilmaisesitystä. Tanssiteatteri liput tulevat jakoon 18.8. ja niitä voi nou- liput saman päivän esityksiin JT-Linen lip- Glims & Glomsin koko perheelle suunnat- taa Kanneltalon lipunmyynnistä. pukioskista Kauppatorin Kolera-altaalta tu Kaijat-tanssiteos esitetään klo 17.30 ja Auditoriossa eläydytään siivekkäiden (klo 17 – 18). 19.30. Tanssin, musiikin ja miimisen ilmai- sielunelämään ranskalaisen luontodoku- Esityksiä on muun muassa 10. – 18.6., sun keinoin toteutettu teos kertoo papu- mentaristin Luc Jacquetin Pingviinien 15. – 31.7. sekä elokuussa, ja ne alkavat kaijoista, joilla on takanaan pitkä ura kier- matka -elokuvan myötä. klo 19 Suomenlinnan kesäteatterissa, tävinä varieteetaiteilijoina. Välttääkseen Kanneltalon Taiteiden yön tapahtu- Hyvän Omantunnon linnake. Lisätietoja ikävystymisen linnut päättävät vielä kerran miin on vapaa pääsy. Kanneltalo, Klaneet-

saa osoitteesta www.ryhmateatteri.fi. Kuva Ryhmäteatteri luottaa siipiinsä ja lähteä uhkarohkealle titie 5. www.kanneltalo.fi

22 Helsinki-info ● 3 ● 2008 Musiikkia Flow soi aiempaa laajempana Espan lava osallistuu kilpailuun uvilahdessa 15. – 17.8. ja Kuusumun Profeetta ovat span lava täyttyy taas ● 24.6. klo 16.30 Niemiko- S osana Helsingin juh- ajankohtaisia uutuusal- E kesäkonserteista ja kult- tisäätiön musiikkiesityk- laviikkoja järjestettä- bumiensa myötä. Asa, tuuritapahtumista. Tapahtu- siä & klo 18.30 Inner Light vä Flow Festival kokoaa Raappana, Astrid Swan mat ovat tänä vuonna ehdol- Orchestra. yhteen laajan kirjon sekä Reino & The Rhi- la Best of Helsinki Awards - ● 25.6. klo 16.30 Kindly Ink urbaanin musiikin kan- nos edustavat suomalai- kilpailun Best City Break soittaa indie-vaikutteista sainvälisiä kärkinimiä. sen rytmimusiikin nou- Highlight -sarjassa. Espan rockmusiikkia, jossa on kau- Tapahtumalla on käy- sevaa uutta aaltoa. Kaik- lavaa voi käydä äänestämäs- niit melodiat. www.kindlyink. tössään viime vuoteen kiaan Flow Festivalil- sä osoitteessa: www.bestof- net & klo 18.30 Mad Dogs & verrattuna kolminker- la esiintyy 62 kokoon- helsinki.fi/2008. An Englishman. tainen festivaalialue ja panoa. Alla poimintoja kesäkuun ● 26.6. klo 16.30 Andalusi-

esiintymislavojen määrä Lisätietoja saa www. esityksistä, lisää ohjelmatie- Kuvassa Hassean Walli Swingband. Suomalainen kasvaa neljään. flowfestival.com - net- toja: www.espanlava.fi. bändi/bändiyhteisö, jonka Flown kärkikaartia ovat tisivulta. Liput: 1 päivä ● 9.6. & 10.6. Götheborg-purjelaivan vie- kotipaikka on Fuengirola. Ohjelmistossa tällä kertaa muun muassa yhdysvalta- 40/45 e, 2 päivää 60/65 e, 3 railuun liittyvää ohjelmaa. on jazzia, swingiä ja vanhempaa suoma- lainen hiphop-ryhmä The Roots, Motown- päivää 80 e. Ennakot Lippupiste, Tiketti ● 11.6. klo 16 Matti ja Teppo Iskelmä ja laista tanssimusiikkia. www.andalusians- levymerkin artisteihin lukeutuva soul-suu- ja Stupido-Shop. OFF! kesäkiertueella. www.mattijateppo.fi wingband.com & klo 18.30 Blueinthefa- ruus Martha Reeves & The Vandellas, bra- ● 16.6. klo 16.30 Pekka Leimu Swingtet ce. Rock’n roll bändin energisillä keikoil- silialainen indie-sensaatio CSS ja brittiläi- soittaa pääasiassa swing- ja mainstream- la hiki virtaa! www.bitf.net nen uuden rytmimusiikin rajoja rikkova tyyppistä jazzia, bepopia ja bossanovaa. ● 28.6. klo 10.30 A cappella -kuoro Pien- renessanssimies Jamie Lidell. www.elisanet.fi/pekka.leimu & klo 18.30 tä Rajaa & klo 12.30 Helsinki Jazz ry: n Ulkomaisten artistivieraiden ohella Sax 4 Fun. Vuosaaren saksofoniseura. konsertti & klo 14.30 Leaners. Leaners Flow08 marssittaa esiintymislavoilleen ● 17.6. klo 14 Winds Aloft. U.S. Air Forces on 60-luvulla perustettu rock/blues-cove- kotimaan kiinnostavimmat ja ajankohtai- in Europe Band esittää jazzia, Broadway- ryhtye, joka piti soitosta parinkymmenen simmat tekijät. Helsinkiläinen klubijazzin sävelmiä ja ragtimea & klo 17 Espafolk. vuoden tauon. Vuonna 2005 bändi koot- suunnannäyttäjä The Five Corners Quin- Pääkaupunkiseudun kansantanssijat ja peli- tiin uudelleen yhteen. www.leaners.net tet ensiesittää tulevan levynsä materiaa- mannit esiintyvät. Järj. Seurasaarisäätiö. ● 30.6. klo 18.30 Hasse Walli Power Trio. lia. Kunnioitettavia taiteilijanuriaan eri- ● 18.6. klo 16 Iskelmä ja OFF! kesäkier- Hasse Walli esittää trionsa kanssa omia koisesiintymisten merkeissä juhlistavat tueella Paula Koivuniemi. www.paulakoi- sävellyksiään, rhythm & bluesia, balladeja, Jori Hulkkonen (20 v), Velcro Fasteners vuniemi.fi 1960-luvun rockia, Robert Johnsonia sekä (15 v) sekä Imatran Voima (10 v). Koti- ● 23.6. klo 18.30 Tixa & Hevospistooli. Jimi Hendrixiä. www.hassewalli.com ● maisen vaihtoehtorockin 22-Pistepirkko Kuva Flow Festival 2008, kuvassa José James www.tixa.fi Muutokset mahdollisia. Entisajan tunnelmaa Aino Acktén huvilalla ino Acktén huvila Laajasalossa, Tul- ● 10.6. klo 19 Romantica. Ikivihreitä viih- ● 18.6. klo 19 Improvisaatio- ja jazztoive- Alisaaren puistossa tarjoaa lokakuun desävelmiä ja tulisia tangoja esittävät Heli konsertti. Jazzpianisti Janne Maarala esit- loppuun asti pienimuotoisia konsertteja Närhi ja Kyösti Silvennoinen sekä Amici tää muun muassa improvisaationumeron. ja kulttuuritapahtumia. Kaksikerroksi- Musici -trio Luis Ramirezin johdolla. Kes- Yleisö voi toivoa suosikkijazzkappaleitaan. sen puuhuvilan rakennutti vuonna 1877 to n. 1 h 30 min. Liput 10/5 e, varaukset: Liput 10/5 e. kauppaneuvos Henrik Borgström ja se oli helikari@jippii.fi ● 24.6. klo 19 Kontrabasisti Ari Hämäläi- sittemmin yli 40 vuotta maailmankuulun ● 11.6. klo 19 Hanna Marsh. Hanna Mar- nen ystävineen. Liput 7/5 e. sopraanomme Aino Acktén kesäasuntona. shin musiikki on sadunhohtoisen kaunis- ● 25.6. klo 19 Elara Ensemble (Universi-

Nykyisin huvilan omistaa Helsingin kau- ta ja yllätyksellistä. Liput 10 e. ty of North Texas): Klassista kesäillassa. Kuva Nina Merikallio, kuvassa Hanna Marsh punki, joka entisöi sen 1986 – 88 alkupe- ● 17.6. klo 19 Kesämatka. Suomalaista Kesto n. 2 h. Liput 10/5 e. ● Aino Acktén huvila, Tullisaaren ulkoilupuisto räiseen asuunsa. Lippuja esityksiin myy- laulumusiikkia esittävät Niina Vicktoria ● Lisää ohjelmatietoja saa osoitteesta www.aino- (Bussi 88 Herttoniemen metroasemalta. Jää pois dään tuntia ennen tilaisuutta ovelta, ellei Tamminiemi, sopraano ja Kumi Komori, acktenhuvila.fi. Huvilalla on avoimet ovet yleisölle Henrik Borgströmintien toisella pysäkillä, jonka ohjelmatiedoissa toisin mainita. piano. Liput 10/5 e. keskiviikkoisin klo 17 – 19. nimi on Tullisaari 1, ja kävele pikkutietä perille.)

Näyttelyitä Fani, josta tuli kuvaaja ” lin valtava musiikkifani, ja ainoa syy, noista. Kuvissa esiintyvät muun muassa itse naamioituneena edesmenneiksi muu- O miksi aloin valokuvata, oli yhteyden David Bowie, Bono ja Miles Davis. sikoiksi kuten Bob Marleyksi, John Lenno- etsiminen siihen maailmaan”, sanoo Anton 1990-luvun Star Trak -sarjan kuvissa niksi tai Janis Jopliniksi. Taiteilijan lap- Corbijn valokuvaajan uransa alusta. Tei- esiintyy muusikoiden lisäksi myös muita suuden maisemissa toteutetut omakuvat nipojan unelmista tuli ammatti, johon on taiteilijoita kuten Clint Eastwood ja Mari- ovat paluu teini-iän haaveisiin ja unelmiin. kuulunut sekä tähtien tekemistä että täh- anne Faithfull. Näissä muotokuvissa Corbi- Ne näyttävät Corbijnista sekä vakavan että tikultin purkamista. jn lähestyi aiempaa aktiivisemmin ja suun- humoristisen puolen.

Corbijnin (s. 1955 Alankomaissa) näyt- nitelmallisemmin ihailemiaan taiteilijoi- Kuva Anton Corbijn, kuvassa Clint Eastwood, Cannes, 1994 Identiteettien rakentuminen ja muut- tely esittelee 175 valokuvaa hänen neljästä ta. Corbijnin kahdelle ensimmäiselle sar- tuvuus ovat Anton Corbijnin työn keskeisiä kuvasarjastaan vuosilta 1976 – 2002. Anton jalle on tyypillistä tarkoituksellinen rakei- sarjalla lavastettuja paparazzikuvia, jois- teemoja. U2: n keulahahmoa Bonoa laina- Corbijn aloitti kuvaamisen 1970-luvun alus- suus ja viimeistelemättömyys. sa Mel Gibsonin, Robert de Niron ja Kylie ten: ”Anton ei kuvaa sitä kuka olet, vaan sa rock-konserteissa ja alkoi pian kuvata Julkisuuden teema ja tähtikultin rap- Minoguen kaltaiset artistit yhdessä kuvaa- sitä kuka voisit olla.” muusikoita myös esiintymislavojen ulko- peutuminen innoittivat vuonna 1999 jul- jan kanssa tarjoavat katsojalle harhaanjoh- ● Taidemuseo Tennispalatsi, Salomonkatu 15. Näyt- puolella. Ensimmäisen näyttelysarjan kaistua sarjaa 33 Still Lives. Corbijn koki, tavia johtolankoja. tely on avoinna 31.8. asti ti – su klo 11 – 20.30. Liput: sävyltään dokumentaarisista otoksista että kuuluisuuksien kuvista oli kadonnut Näyttelyn neljäs sarja on kaikkein hen- 7/5 euroa, alle 18 v. sisään maksutta ja perjantaisin monet ovat syntyneet lehtien toimeksian- kaikki salaperäisyys. Hän reagoi tähän kilökohtaisin. Sen kuvissa Corbijn esiintyy maksuton sisäänpääsy kaikille.

2008 ● 3 ● Helsinki-info 23 Museoviraston kuva-arkisto, kuva V. Pietinen Waltarit muuttivat 1930-luvun alussa Töölöön Tunturikatu 13 ja kirjailija viihtyikin samassa osoitteessa loppuikänsä. Kuvassa Mika Waltari tyttärensä Sadun kanssa vuonna 1939. Waltari helsinkiläinen Vaikka Mika Waltari kulki mielikuvituksessaan ympä- koko maailman menosta. Tuolla hetkellä lisuus sai kaupunkikuvauksesta haasta- Waltari kertoo huomanneensa itsellään jansa, kun Waltari vuodatti sukupolvensa ri maailman ja matkustelikin paljon, hän oli aina uuden kyvyn: hän osasi ajatella. Paikka helsinkiläisnuorten elämänjanon ja maa- oli Korkeavuorenkatu. ilmantuskan teokseensa Suuri Illuusioni, uskollinen syntymäkaupungilleen. Muutamaa lap- joka ilmestyi vuonna 1928. Pistooli ja kaasua Kirjan idea syntyi Waltarin muistel- suuden vuotta lukuun ottamatta Waltari asui Helsin- Voi nuoruutta kaikkine haparointeineen. mien mukaan jollakin keväisellä ratikka- Käväisemme Waltarin jäljillä Hakaniemes- tai kävelymatkalla Bulevardia pitkin Hie- gissä koko ikänsä ja tunsi kaupungin omakseen. Kir- sä Eläintarhanlahden rannalla. Siellä hän talahdenrantaan, jossa hän työskenteli istui kahdeksantoistavuotiaana pistooli Seuran toimituksessa. jailijan syntymästä tulee 19.9. kuluneeksi sata vuotta. kädessä ja ajatteli ampuvansa itsensä, kun Waltari oli mukana Tulenkantajiksi kut- suhde runoilija Elina Vaaraan oli kariu- sutussa nuorten runoilijoiden ryhmässä. aikka Mika Waltarin Helsinki-aiheisis- syllä 1918 Suomalaisen Normaalilyseon tunut. Kirjailijan ja jälkimaailman onnek- He kaipasivat kaukaisia maita ja hurmioi- Vsa teoksissa liikutaan pääosin Töölös- eli Norssin, joka sijaitsi jo tuolloin Rata- si järki voitti. tuivat niin junien vauhdista, autoista kuin sä ja eteläisessä Helsingissä, Mika-poika kadulla. Norssi-vuodet jäivät Waltarille Waltari on kuluttanut myös Helsingin taivaita tavoittelevista nostokurjistakin. päästi ensimmäisen parkaisunsa Pitkän- ankeina mieleen, koulu oli hänelle vält- yliopiston käytäviä, vaikka luki filosofian Helsinki eli 1920-luvulla kiihkeän talous- sillan pohjoispuolella, sillä hänen isän- tämätön paha. Kerran harmaana syysaa- kandidaatiksi lähinnä äitinsä toivomuk- kasvun ja vilkkaan rakentamisen aikaa sä työskenteli Sörnäisten vankilan pas- muna koulumatkallaan hän näki isoko- sesta. Sanat veivät jo nuorukaista, sillä ja moderni runo liikkui ajan hermolla. torina. Saariniemenkatu 6: n puutalo on koisen koiran retuuttavan pienempään- yliopistosta päästessään Waltari oli jo jul- Sanankäyttäjät kokoontuivat kahvi- purettu jo aikaa sitten. Työväentalo nou- sä. Vähän toisella kymmenellä oleva poi- kaissut esikoisromaaninsa. Metsiä ja pel- loissa. Runon soihtu paloi aluksi Hattu- si tien toiselle puolelle samoihin aikoi- ka hahmotti tapauksessa vertauskuvan lonpientareita kulkenut suomalaiskirjal- pään kahvilassa, joka sijaitsi Stockmannin hin, kun Waltari syntyi. sisäänkäynnin paikkeilla. Kun talo puret- Muutaman Mikkelissä vietetyn vuo- tiin 1920-luvun lopulla tavaratalon raken- den jälkeen perhe palasi isän kuoltua pää- nustyömaan tieltä, runoilijat muuttivat kaupunkiin. Waltari oli viisivuotias aset- Brondinin kahvilaan Esplanadin ja Kor- tuessaan äitinsä ja kahden veljensä kans- keavuorenkadun kulmaan. sa Tehtaankatu 7: ään. Sieltä hän muutti Kahvia vahvempaa oli tarjolla Minna vasta päälle kaksikymppisenä mennes- Craucherin itämaisessa salongissa Free- sään naimisiin. senkadulla. Craucher oli epämääräinen Runebergin patsaan kupeessa tule- liikenainen, jolta Waltarin mukaan puut- va kirjailija huusi kurkkunsa riemusta tui moraali tykkänään. Kirjailija ei maltta- käheäksi, kun valkoinen armeija mars- nut olla käyttämättä niin herkullista hah- si Mannerheimin johdolla kansalaisso- moa ja Craucher pääsikin Waltarin esi- dan voitonparaatissa 16.5.1918. Samoil- kokoisromaaniin. Suunnitelmansa mur- la sijoilla kiväärinlaukaukset olivat lyö- hata Craucher kaasulla Waltari toteutti neet tammikuussa paikalle osuneen Wal- paperilla ensimmäisessä Komisario Palmu tarin korvat lukkoon, kun punaiset alkoi- - dekkarissaan Kuka murhasi rouva Skro-

vat ammuskella Kämpin ikkunoita. Kuva Kimmo Brandt fin?, joka ilmestyi vuonna 1939. Sodan loppumisen riemu vaihtui Waltari ehti toivoa muistokseen sekä ratsastajapatsasta että pisuaaria, mutta sai Kolme Palmu-dekkaria ja niistä tehdyt pian ahdistukseen. Waltari aloitti syk- lopulta Töölöön abstraktin monumentin ja puiston. filmit ovat Helsinki-kuvausten klassikkoja.

24 Helsinki-info ● 3 ● 2008 Vuosikymmeniä Töölössä Waltari ei ole saanut pisuaaria, mut- Waltari avioitui vuonna 1931 ja asettui ta Eteläsuomalainen osakunta järjes- pian perheineen Tunturikatu 13: een, jos- ti vuonna 1983 muistomerkkikilpailun, sa asuikin aina kuolemaansa asti vuoteen jonka voitti kuvanveistäjä Veikko Hirvi- 1979. Tuhdit historialliset romaanit, joista mäki teoksella Kuningasajatus. Jalustas- Waltari parhaiten tunnetaan, eivät kuiten- ta ja kolmesta graniitinkappaleesta koos- kaan syntyneet keskellä kaupunkia, vaan tuva teos on sijoitettu Apollonkadun ja kirjailija vetäytyi kesiksi maalle voidak- Runeberginkadun väliseen puistoon, joka seen seurustella rauhassa mielikuvitus- on vuodesta 1984 alkaen kantanut kirjai- hahmojensa kanssa. lijan nimeä. 1950-luvun töölöläisille tuli tutuk- Waltari oli kiintynyt kotikaupunkiinsa, si Waltarin auto, komea kermanvärinen kuten kolmannen polven helsinkiläisel- Chrysler. Tarinat kertovat, että kun Wal- tä saattaa odottaakin. Näin hän sen puki tari kävi ostamassa autoa, hän kysyi myy- romaanihenkilönsä mietteiksi teokses-

jältä vain, oliko siinä tuhkakuppi. Kun vas- sa Surun ja ilon kaupunki, joka ilmestyi Kaupunginmuseon kuva-arkisto, kuva Signe Brander 1908 taus oli myönteinen, kirjailija teki kaupat vuonna 1936: Saariniemenkatu Siltasaaressa Työväentalon tornista kuvattuna. saman tien. Töölönlahti loistaa verilammikkona ja Historialliset romaanit toivat Walta- kultaa hehkuvien talojen jokainen ääri- rille mainetta ja rahaa. Masennuskausil- viiva on tuttu hänen katseelleen. Repi- ta herkkä taiteilija ei silti välttynyt. Walta- vä yksinäisyyden tunto ja ikävä vuotaa rin maisemia Helsingissä ovat myös Lapin- hänen mieleensä. Vaistomaisesti hän Kirjailijan jäljillä lahden ja Hesperian sairaalat. tajuaa ensimmäisen kerran rakastavan- elsingin kaupunginmuseossa, Sofian- loja 1920-luvulla ja sen uudenaikaisuus sa tätä suurta kaupunkia. Se on hänen H katu 4, avataan 17.6. pienimuotoinen miellytti varsinkin keskiluokkaan kuulu- Ratsastajapatsas vai pisuaari? kotinsa, se on hänen synnyinpaikkansa, valokuvanäyttely Mika Waltarin jäljillä. via toimihenkilöitä ja taiteilijoita. Walta- Kun Waltari kirjoitti 1930-luvulla sukun- sen kadut ovat olleet hänen lapsuutensa ja Näyttely juhlistaa kirjailija Mika Waltarin rin ajankuvaromaanissa Appelsiinin sie- sa vaiheista ammentavan Helsinki-trilo- seikkailujen ja pettymysten taustana, sen syntymän satavuotismuistoa. Waltari syn- men liikutaan juuri Töölössä, josta muo- gian, hän toivoi saavansa ratsastajapat- hän tuntee, hänen on sitä vaikea jättää. tyi 19.9.1908 Helsingin Siltasaaressa Saa- dostui kirjailijalle modernin kaupungin saan Senaatintorille. Ikämiehenä kirjaili- Tapio Tolmunen riniemenkadulla. Hän oli kolmannen pol- symboli. ja totesi olevansa onnellinen, jos kaupun- ● Artikkelissa on käytetty lähteinä Ritva Haavikon ven helsinkiläinen, sillä jo hänen isoisän- Nuorten tuntoja ja kokemisen voimaa ki pystyttäisi keskustaan hänen nimeään toimittamia Mika Waltarin muistelmia, Radio Suo- sä oli tullut muurariksi kaupunkiin. kuvaava Waltarin läpimurtoromaani Suu- kantavan pisuaarin. Toive ilmensi paitsi men Mika Waltarin Helsinki - ohjelman nettisivu- Erityisesti 1920- ja 1930-luvun tuotan- ri illusioni luo eläviä lähikuvia Helsingis- nöyryyttä myös käytännöllisyyttä, kun van- ja osoitteessa http: //radiosuomi.yle.fi/node/1153 nossaan Waltari kuvasi nopeasti muuttu- tä. Isästä poikaan -trilogiassa seurataan han miehen rakko jo kremppasi. sekä lukuisia Waltarin romaaneja. vaa kotikaupunkiaan. Näihin vuosikym- kolmen sukupolven vaiheita kaupungissa. meniin ajoittuvat myös näyttelyn valoku- Romaanissa Surun ja ilon kaupunki kau- vat. Waltarin Helsinki-romaaneissa liiku- punkikuvaus yhdistyy enemmän romaa- taan kantakaupungin alueella ja vain har- nihenkilöiden mielentiloihin. Helsinki on voin pistäydytään kaupungin ulkopuolel- tärkeä kulissi myös Waltarin salapoliisi- le. Waltari oli uudenlaisen kaupunkiku- romaaneissa. van rakentaja. Hän oli kiinnostunut kau- Helsingin kaupunki on ollut mukana pungin ihmiselle asettamista haasteista järjestämässä juhlavuoden tapahtumia, ja uudenlaisista identiteeteistä. Waltarin joista tuleva näyttely on yksi. Kaupungin Helsinki tavoittelee myös uutta, euroop- Waltarin satavuotismuistoksi järjestämä palaisempaa ilmettä. ohjelma ja esitteet julkaistaan 12.6 Hel- Waltari asui 1930-luvulta lähtien Töö- sinki-päivänä. Tällöin avataan nettisivut lössä Tunturikadulla. Töölön kaupungin- osoitteessa www.hel.fi/waltari100. osaan nousi nopeassa tahdissa kerrosta- Eva Packalén

Eroottista kauhua näyttämöllä ivinokan kesäteatteri tuo näyttämöl- sion. Mika Waltari joutui kansallisteatte- K leen Mika Waltarin kauhunäytelmän rin pääjohtaja Arvi Kivimaan vaatimuk- Noita palaa elämään. Noita tarjoaa ainut- sesta lieventämään alkuperäiskäsikirjoi- laatuisen tilaisuuden näh- tuksen teemoja ”ajan hen- dä Waltarin alkuperäisen gen mukaisiksi”. Näytel- version hänen tyttärenpoi- män loppuakin pidettiin kansa, Joel Elstelän ohjaa- liian epäsovinnaisena ja mana ja sovittamana. lohduttomana. Waltarin Noita palaa elämään syntymän 100-vuotisjuhla- on suomalaisen draaman vuoden kunniaksi Beowul- historiassa ainutlaatuinen fin johtaja Joel Elstelä on eroottinen kauhunäytel- pyrkinyt palauttamaan mä. Siinä työhullu ant- näytelmän originaaliin ropologi vastoin kaikkia muotoonsa. varoituksia kaivaa auki Noita palaa elämään haudan, jossa perimätie- esitetään 25.7. – 17.8. don mukaan lepää noita- joka ke, pe, la ja su klo na tapettu nuori nainen. 19. Ei esitystä 26.7. Tarina käy toteen – suon kätköistä nou- Kivinokan kesäteatteri sijaitsee Kulo- see esiin kaunotar, johon herrat rakastu- saaren kartanon kupeessa. Liput 10/8 e,

Kuva Lehtikuva Oy, Ensio Ilmonenvat ja jota kansa pelkää ja vihaa. varaukset p. 041 536 8652. Paluu alkuun. Mika Waltari seisoo synnyinkotinsa paikalla Saariniemenkadulla Beowulf esittää näytelmästä alku- Lisätietoja saa www.teatteribeowulf. vuonna 1975. peräisen, ennen esittämättömän ver- net -nettisivulta.

2008 ● 3 ● Helsinki-info 25 Slangiksi Kevätjuhlien aikaan lipa kerran kaks broidista. Se ku oli vanhempi kävi lukion ja skrivas stui- doille. Illal oli geimit Torpalla. Sillon mahuttiin kaikki stadin stuidut sin- O duks. Mutsi ja faija järkkäs oikeen kunnon geimit. Meki oltiin siellä. Se ne. Niist iltageimeist mulle on jääny mieleen semmonen juttu, ku tartti tilaa nuorempi niist broidiksist halus mennä ammikseen. Se sano, et turha stikkaa jotain brenkkuu. Ehän mä snaijannu mitä eri laatui vois olla, mut olin kuul- hukkaan kolmee vuotta, ku samas ajas voi skaffaa itelleen kunnon ammatin. lu, et cointreau on hienoo liköörii. Niin mä sit maailmannaisen tavoin tila- Timpuriks, se on hyvä juttu. Duunii piisaa ja liksaki on ihan jees. Ku vanhem- sin sitä. Ei silti, ihan gutaa se oli jo sillon, makeeta ja stydii. Onneks ei ollu man broidiksen stuidugeimeist oli kulunu vuos, se nuorempi valmistu sielt fyrkkaa monta divaa. ammiksesta. Mehän sitte blumsterien kans niitten himaan, mut ei siel mitään Mulla on ollu semmonen onni, et oon saanu melkeen koko ikäni alkaa geimejä ollu, ei ollu ees mutsii ja faijaa. Ne oli singrannu jo edellisel viikolla kesiksen kevätjuhlilla. Ekaks oli omii kansiksen kevätjuhlii. Oli harsohameet landelle. Onneks kundi ite oli himassa, ni blumsterit löys oikeen ottajan. ja -siivet, ku esitettiin keijuleikkii ja sjungattiin vanhoi kevätlauluja, semmo- Tää juttu tuli taas mulle mieleen, ku pluggasin Hesarist juttuu, kuin sii ku ”Vuokko se silmänsä aukaisee, talvi on mennyt se kuiskailee…”. Oppa- stuiduille skaffataan lahjoi ku bungaa niin, ettei pelkän ruusun kans keh- rin kevätjuhlis sitä venttas vaan spettarii, et joutuuks stannaan luokalle. Mei- taa enää geimeihin mennä. Lahjalistat voi hittaa Stokkalt tai sit voi tietty tähän tippu tasaseen tahtiin. Hilkulla se oli monta kertaa mullaki, mut rimaa aina antaa fyrkkaa – nii tai arvopaprui. Miten ois osakesalkku tai hipoen mä jotenki aina klaarasin – kai mä säälin mutsii, sitä slabarii ku ei vaik snadi fiude? No joo, jokainen tietty antaa just sen verran, ku koskaan ollu liikaa. värkis on varaa tai muuten kat- Duuniaikaan joskus otti aivoon, ku ei päässy omien pentujen kevätjuhliin, too sopivaks. ku itellä oli omat samaan aikaan. Vanhanaikaseen stailiin skaffattiin uudet Omat stuidugeimit sattu kledjut juhlistaan skoilen päättymistä. Jos oman pitskun tulppaanit oli viel siihen aikaan, ku kaikest oli kondikses, tehtiin niist puketti. Ku kakrut tuli bulimmiks, tartti blumsterit viel pulaa. Siit bulist flaidik- slumppaa. Se ei muka jotenki ollu sopivaa et omalt pitskulta. Mä en oikeen sest oli kulunu just hiuk- bonjannu et miks muka. Mulle kyl kelpas oppilaitten itte keräämät kukat ja ka yli kymmenen vuot- niin olis varmaan kelvannu meiän pentujenki maikoille. ta. Iltapäiväl kokoon- Kevätjuhlat oli se juttu ku ties, et nyt alkaa kesis. Se oli aina toukokuun nuttiin keskustaan vika, paitsi jos se oli pyhä. Sitä ventattiin viikkotolkulla – pakattiin himaan ja marssittiin lon- vietäviks vihkot, piirustukset, kässät ja kaikki muut kamat, ku oli duunattu gas letkas Hietsun vuoden varrella ja treenattiin juhlaohjelmat. Alkuvuosina skoiles oli viel fyrk- gravikselle föraan kaa järkkää kevätreduja. Päästiin toisiin stadeihin, Porvooseen, Hämeenlin- ruusut sankarihau- naan ja jopa Nääsvilleen asti. Loppuvuosina neki fyrkat kerättiin talkoilla, ettei tarttenu suoraan vanhempien lompsalla käydä. Ne talkoot kyl tuppas oleen semmosii, et samat vanhemmat ku duunas ne kamat, kakut ja muut, tsöbas ne vekka. Paljon niist reduist on kliffoi muistoja. Tulkoon yks kavee- ratuks. Oltiin Hämeenlinnas. Pakolliset oli tsiigattu: Parolan pans- sarimuseo, Hattulan vanha tsyrkka ja Aulanko tottakai. Siel oli skruudattu hienosti oikeen hotlas. Kapungin keskustas oli tunti omaa aikaa. Jengi häipy omille teille. Tunnin pääst tuli busalle vinkee kundiporukka. Kaikki oli tsöbannu tortsalt kärpäslätkät. Niitä ne heilutti ja sano ”me ollaan Raijan lätkäjengi”. Mun kesis alkaa vieläki skoilen kevätjuhlist. Onneks meil on snadii popu- laa sen verran, et aina jonnekki pääsee kuokkimaan. Sit ku on suvivirsi lys- nattu, fogelitki sjungaa kirkkaammin, suulis lämmittää paremmin – tarke- nee mennä simmaan. Kaikest hiffaa, et kesis on tullu. Raija Tervomaa Piirros Arto Nyyssönen ● raija.tervomaa@kolumbus.fi

Verkossa

Linnunlaulusta liikenteen pauhuun Kysely oppaasta oetko raitiovaunun kirskunnan meluna vai Äänimaiseman miellyttävyys tai häiritsevyys evyen liikenteen reittiopas otettiin käyttöön K osana kotikaupungin identiteettiä? Helsingin on osaksi makukysymys. Melu ja epämiellyttä- K keväällä 2007. Nyt YTV selvittää sen käyttöä ja äänimaisema on yllättävä ja vaihteleva. Kaupungis- vät äänet eivät välttämättä osu yksiin. Joku voi tunnettuutta sekä vaikutuksia pyöräilyliikenteen ta löytyy sekä äärimmäistä meteliä että syvää hil- kokea hiljaisetkin äänet epämiellyttävinä. Lok- määriin. Käyttäjien mielipiteitä palvelusta kartoite- jaisuutta. Ympäristökeskus on koonnut Helsingin kien kirkuna kertoo kesän tulosta, mutta hahmot- taan nettikyselyllä, johon voi vastata kesäkuun puo- äänimaisemia internet-sivustoon, jossa voi kuun- tuu uhkaavana sille, joka koettaa varjella piirak- liväliin asti. Linkki kyselyyn löytyy muun muassa nella erilaisia ääniä eri puolilta kaupunkia. kaansa Kauppatorilla. YTV Reittioppaan sekä Helsingin kaupungin verk- Meluksi hahmottuvaa ääntä tuottavat erityises- Helsingin äänimaisemat -sivustoon osoittees- kosivuilta, ks. www.reittiopas.fi tai www.hel.fi. ti liikenne ja erilaiset koneet. Noin kolmannes Hel- sa www.hel2.fi/ymk/aanimaisemat on koottu 46 Pyöräilijöiden lisäksi kevyen liikenteen reitti- singin maa-alueen pinta-alasta on liikennemelualu- luontoon, tapahtumiin, liikenteeseen, työhön ja oppaasta hyötyvät esimerkiksi rullaluistelijat, sil- etta. Toisaalta kaupungista löytyy myös alueita, joil- vapaa-aikaan liittyvää ääntä. Ohjelman kuunte- lä palvelusta selviää myös tien pinnoitteen laa- la luonnonäänet ovat vallitsevia. Joissakin paikois- lu edellyttää Flash-ohjelmistoa, jonka voi ladata tu. Oppaasta on etsitty reittejä kesäkaudella noin sa, esimerkiksi Haltialan tilalla, voi kuulla maaseu- netistä ilmaiseksi. Lisäksi tarvitaan kuulokkeet 2 000 kertaa päivässä, ja talvellakin päivittäisiä tuun liittyviä ääniä, kuten lampaiden määkimistä. tai kaiuttimet. käyttäjiä on ollut useita satoja.

26 Helsinki-info ● 3 ● 2008 Lukijakilpailu PalveluInfo

Helsinki-tiedotus muuttaa elsinki-tiedotus muuttaa syyskuun tetuissa näyttelytiloissa on esillä kaupun- H ensimmäisellä viikolla Jugendsalis- gintalon 175-vuotisjuhlanäyttely. ta kaupungintalolle osoitteeseen Pohjois- Jugendsalissa on esillä Havis Amanda esplanadi 11 – 13. Palvelupiste aukeaa kau- 100-vuotta näyttely 31.8. asti. pungintalon aulassa marraskuun alussa. ● Jugendsali, Pohjoisesplanadi 19, avoinna ma – pe Ensimmäisenä Helsinki-tiedotuksen uudis- klo 9 – 17, su klo 11 – 17 (heinäkuussa ma – pe klo 9 – 16). Kesävinkkejä nuorille netissä uorisoasiankeskus on avannut uuden tovat omia kesäsuunnitelmiaan ja -koke- N KesäStadi-sivuston nuorille. Sivustolle muksiaan. Sivuston kuvakisan osallistujien on koottu kiinnostavia kesäjuttuja, kuten kesken arvotaan tuotepalkintoja ja kesän kilpailuja, tapahtumia ja menovinkkejä. päätteeksi iPod Nano -soittimet. Sivustolla on kuvakisa, jolla kerätään KesäStadi-sivusto täydentyy kesän uvassa on kesäinen katunäkymä 1920- Kuva oli uudelta asuinalueelta Länsi-Hert- parhaita kesäfiiliksiä valokuvan muodossa. aikana. Nuoret voivat osallistua sivuston K luvun Helsingissä. Kovin on katuku- toniemestä, Hiihtomäentien sekä Majava- Helsinki Top5 -palstalle voi lähettää omat tekemiseen. va noista ajoista muuttunut – missä päin ja Mäyrätien kohdalta. Taustalla kuvassa suosikit, esimerkiksi missä ovat parhaat ● KesäStadi löytyy osoitteesta http: //nuoriso.hel. pääkaupunkia on ikuistettu kuvaan tämä näkyi hyppyrimäki. jätskikiskat, mansikkapaikat ja auringon- fi/kesastadi, ja postia voi lähettää osoitteeseen info. raitiovaunu? Martti Helminen ottokalliot. Mun kesä -palstalla nuoret ker- nuoriso@hel.fi. Vastaukset pyydetään lähettämään Oikein vastanneiden joukosta arvottiin voittajak- 7.7. mennessä osoitteella Helsinki-info si Merja Salonen. Palkintokirja on lähetetty voitta- ”Lukijakilpailu” PL 1, 00099 Helsingin jalle. Onnittelumme. kaupunki tai sähköpostitse helsinki-info. Malmitaloa remontoidaan lukijakilpailu@hel.fi -osoitteeseen. Muis- almitalon aularemontti remontti jat- tauon aikana työt saadaan jälleen vauh- takaa liittää vastaukseen myös postiosoit- M kuu kesällä. Aulan seinissä havait- tiin. Remontin ennustetaan päättyvän syys- teenne. tiin vuosi sitten rakoja ja laattojen irtoi- kuun aikana. Remontin vuoksi talossa ei lua, mistä johtuen tiililaatat poistettiin ole näyttelyitä ja ravintola on suljettu, mut- Vastaus edellisen lehden kokonaan. ta Malmin kirjasto on avoinna kesän auki- kysymykseen Ohjelmakaudella remonttia ei voitu oloaikojensa mukaan. Myös Taiteiden yötä Viimeksi kysyttiin uudisrakennusten sijain- toteuttaa loppuun siitä aiheutuvan mete- (22.8.) vietetään Malmitalossa kuten aiem-

tia 1950-luvun kasvavassa kaupungissa. Kuvat Helsingin kaupunginmuseo lin ja pölyn vuoksi, mutta kesän ohjelma- pinakin vuosina monin tapahtumin.

Rottapoika Stadissa Arto ”Artsi” Nyyssönen Arto ”Artsi” on helsinkiläinen kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Hän on tehnyt lehtikuvituksia yli 20 vuotta muun muassa Helsinki-infoon. ● Piirtänyt ja käsikirjoittanut Arto Nyyssönen

2008 ● 3 ● Helsinki-info 27 Joutilasta elämänlaatua Kruununhaassa

” oen vahvasti kuuluvani tähän taloon”, Ranya Tällä hetkellä viihdyn oikein hyvin kotiäitinä. Nau- suuteen tottuneelle on valtava muutos joutua rutii- K Paasonen sanoo vuonna 1903 rakennetun tin siitä, että minulla on aikaa tehdä käsitöitä ja neihin sidotuksi, mutta olen todella onnellinen Kruununhakalaisen kerrostalon värikylläisessä laittaa ruokaa tai vain oleilla. Valitsen rikkauden pienestä Oonastamme.” olohuoneessa. Asunto kuului alun perin Ranyan sijaan mieluummin köyhemmän joutilaisuuden, Ranya iloitsee suuresti myös siitä, että puoli- isoäidille ja oli Ranyalle tärkeä Suomen tukikohta jossa on laatua”, Ranya sanoo. so osallistuu lapsenhoitoon. perheen asuessa maailmalla isän työn vuoksi. Ranya tuli tunnetuksi vuonna 2002 esikois- ”En ymmärrä, miten yksinhuoltajat selviyty- ”Suurimman osan naapureistakin muistan jo kirjailijana tyttönimellään El Ramly. Sukunimi vät. Mieheni jakaa hoitovastuun, mutta hän tekee lapsuudesta, he olivat jo isoäitini kavereita. Naa- muuttui Paasoseksi hänen avioiduttuaan runoi- töitä kotoa käsin, joten hän tarvitsee myös työ- pureiden kanssa on mukava jutella päivittäisten lija Markku Paasosen kanssa. rauhaa”, Ranya sanoo. kohtaamisten yhteydessä.” ”Monet sanoivat, että tuhosin hyvän brändin, Lapsi on saanut pohtimaan myös tärkeitä eko- Ranya viihtyy lapsuusmuistojensa maisemis- kun muutin nimeni”, Ranya kertoo häntä suures- logisia elämänarvoja. sa Kruununhaassa, mutta myöntää kaipaavansa ti yllättäneistä kommenteista. ”Lapsen myötä kulutus ja ympäristön kuormi- kaupunginosan entistä vilkkautta ja monipuoli- ”Meille ratkaisu oli ennen kaikkea romantti- tus kasvaa huomattavasti, pelkästään pyykin mää- sempia palveluja. nen, ja halusimme saman nimen postiluukkuun.” rä moninkertaistuu. Jo sairaalassa perheemme ”Lapsuuteni Kruununhaka oli elävämpi kuin Myös individualismi on Ranyalle tärkeä arvo. tuotti valtavasti jätettä. Lapsi ei todellakaan ole nykyään. Silloin täällä oli kaikki palvelut kävely- Hän vierastaa ihmisten lokerointia ja ulkopuolis- ekologinen valinta”, Ranya sanoo. täisyydellä; vaatekauppoja, ruokakauppoja lihatis- ta määrittelyä. Hän kertoo omatuntonsa kolkuttavan esimer- keineen ja Fazerin myymälä. Nyt ruokaostoksille ”Haluan määritellä itse itseni. Vaikka isäni on kiksi kertakäyttövaippojen kohdalla. on usein lähdettävä autolla keskustan ulkopuolelle egyptiläinen, ei minua ja kaikkea tekemistäni voi ”Onneksi nykyään on biohajoavia vaippoja, mut- isoihin marketteihin, ja Kruununhaassa tuntuvat eikä saa määritellä puoliksi ulkomaalaisen taus- ta tarkoituksenamme on siirtyä kestovaippoihin.” pärjäävän vain antiikkiliikkeet”, Ranya harmittelee. tani vuoksi. Äitini oli suomalainen ja suomi on Käsitöitä harrastava Ranya kaipaisi esimer- äidinkieleni.” Vanha kunnon kansainvälisyys kiksi lankakauppaa, josta voisi ostaa vaikka vain Ranya kavahtaa myös tarkkoja ammattimää- Intiassa syntynyt ja lapsuudessaan Saudi-Ara- yhden ainoan napin. Myös keskusta-asumisen kal- ritelmiä. Itseään hän kuvailee lähinnä kirjoitta- biassa, Libyassa ja Egyptissä asunut Ranya kas- listuminen saa Ranyalta kritiikkiä. misen sekatyöläiseksi. voi lähelle englantilaista kulttuuria. Suomessa hän ”Lapsiperheillä, taiteilijoilla ja tutkijoilla ei ”Olen opettanut luovaa kirjoittamista, kirjoi- on asunut valtaosan elämästään. ole kohta enää varaa asua keskustassa. Kaupungin tan kolumneja ja toinen kirja on tekeillä”, hän ”Kotikielemme oli englanti ja kävin kansain- henki syntyy eri-ikäisistä ja erilaisista ihmisistä.” suostuu paljastamaan. välisiä kouluja. Brittisadut olivat minulle lapsena rakkaita ja olen harmissani, etten voi lukea lap- Haluan määritellä itse itseni Lapsi ei ole ekologinen valinta selleni lapsuuteni rakkaimpia satuja samalla kie- Ranya Paasonen kertoo rakas- Ranya ja Markku Paasosen elämä mullistui huh- lellä, jolla opin ne tuntemaan.” tavansa joutilaisuutta, joka tikuussa uuden perheenjäsenen myötä. Ranya sanoo kaipaavansa ”vanhaa kunnon kan- merkitsee hänelle elämän- Synnytys sujui hyvin, mutta oli rank- sainvälisyyttä”, jota hän koki esimerkiksi ensim- laatua, jota rahalla ei voi ka kokemus. mäisinä kouluvuosinaan kansainvälisissä kouluissa. saada. ”Olin suorastaan järkyttynyt ”Kun kaikki olivat eri maista, tausta ei lain- ”En ole kovin synnytyksen ja äitiyden alkuvai- kaan korostunut. Siinä oli jotain sellaista todellista kunnianhimoinen. heen rankkuudesta. Joutilai- ja tervettä kansainvälisyyttä, jota arvostan.” Päivi Arvonen Kuva Päivi Arvonen

28 Helsinki-info ● 3 ● 2008