TIETOISKU 7.4.2015

+11 % Hajautuva Tiivistyvä kasvu KÅRKULLA-LIELAX kasvu +10 % TAAJAMIEN YHDYSKUNTARAKENNE HAJAUTUU VARSINAIS-SUOMESSA HIRVENSALO +9 % Suurin osa Varsinais-Suomen taajamista on viime vuosikymmeninä ainakin jossain määrin hajautunut. Hajautumiske- hityksessä on kuitenkin eroja, ja etenkin Turun kaupunkiseudun kehysalueilla on sekä voimakkaasti hajautuvia että varsin hallitusti laajenevia taajamia. +8 %

Taajamien yhdyskuntarakenteen hajautumiseen vaikut- tuvat kuitenkin pienemmät joko maaseututaajamat, kuten +7 % taa yhtäältä taajama-alueen kasvu ja toisaalta taajaman Korppoo tai Oripää, tai kaupunkien lähellä sijaitsevat no- SEIKELÄ asukasmäärän muutokset. Näin ollen taajamien yhdys- peasti kasvavat taajamat, kuten Rusko tai Kårkulla-Lielax. kuntarakenteen kehitystä voidaan tarkastella taajamien +6 % MOISIO Tiivistyvät taajamat, joissa sekä asukastiheys että pinta-ala HELLEMAA pinta-alan ja asukastiheyden kehityksen välisenä suhteena. ovat kasvaneet, ovat puolestaan usein esikaupunkialueita, +5 % SATAVA-KAKSKERTA Taajaman yhdyskuntarakenteen voidaan katsoa hajautu- joilla ei ole vanhaa selvästi reunoja tiiviimpää ydinaluetta. van, jos taajama laajenee pinta-alaltaan samalla, kun sen Tämä näkyy selvästi kuvassa 2, jossa Hirvensalon, Moision +4 % asukastiheys pienenee. Jos taas pinta-alan kasvaessa myös ja Littoisten väestö on kasvanut huomattavasti nopeammin AURA taajaman asukastiheys kasvaa, on laajeneminen luonteel- kuin niiden pinta-ala. Voimakkaasti tiivistyvissä taajamis- taan tiivistyvää. Mahdollisia ovat myös tilanteet, jossa taa- sa kehitystä selittääkin taajamien aiemmin melko harvaan +3 % jama supistuu sekä pinta-alaltaan että asukastiheydeltään rakennettujen ydinalueiden voimakas kasvu täydennysra- PIIKKIÖ tai jossa taajama kasvaa sisäänpäin, eli taajama-alue supis- kentamisen kautta. Seutukuntakeskus KREIVILÄ-JÄKÄRLÄ +2 % tuu mutta sen asukastiheys kasvaa. Kuntakeskus Alueellisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen voimak- PAATTINEN Alakeskus Suurin osa Varsinais-Suomen taajamista on viime vuo- kaimmin hajautuneet taajamat sijaitsevat maaseudulla tai LITTOINEN +1 % sikymmeninä ainakin jossain määrin laajentunut hajau- kaupunkien kehysalueilla. Taajamien hajautuminen on AS. HÄHKÄNÄ tumalla. Kuvasta 1 nähdään, että valtaosa taajamista on ongelmallisempaa kaupunkien kehysalueilla, jossa hajau- pinta- keskimääräinenalan 1980–2010 vuosimuutos Taajaman 0 % LOKALAHTI kasvanut pinta-alaltaan samalla, kun niiden asukastiheys tumisen negatiiviset vaikutukset esimerkiksi liikenteeseen KEMIÖ on pienentynyt. Tosin jotkut taajamat ovat myös tiivisty- korostuvat. Taajamien hajautumisessa on kuitenkin eroja MÄRY BJÖRKBODA neet, eli niiden asukastiheys on kasvanut taajaman kas- myös kaupunkiseuduilla, mikä näkyy erityisen selvästi Tu- -1 % vaessa. Varsinais-Suomen taajamista vain Björkboda on run seudulla. Esimerkiksi Hirvensalo, Moisio ja Littoinen Kasvu supistunut sekä pinta-alaltaan että asukastiheydeltään. näyttävät kasvaneen varsin hallitusti, kun taas esimerkiksi Supistuminen sisäänpäin -2 % Rusko ja Kårkulla-Lielax ovat hajautuneet voimakkaasti. Hajautuva kehitys on tyypillistä vanhoissa keskuksissa, -4 % -3 % -2 % -1 % 0 % +1 % +2 % +3 % +4 % joiden reunoille syntyy selvästi ydinalueita alhaisemman Kaikki kaupunkien kehystaajamat eivät siis hajaudu yhtä Taajaman asukastiheyden keskimääräinen vuosimuutos 1980–2010 tehokkuuden yhdyskuntarakennetta. Tämä on sinänsä voimakkaasti, ja osassa tapauksia laajeneminen on tapah- luonnollinen ilmiö, joka seuraa vanhojen tiiviisti asuttujen tunut varsin hallitusti. Kestävän yhdyskuntarakenteen kan- Kuva 1 Taajamien sijoittuminen asukastiheyden kehityksen ja pinta-alan keskusten laajetessa. Kaupunkien keskusta-alueiden asu- nalta ongelmallisimpia ovat taajamat, joissa uutta alhaisen kehityksen suhteen Varsinais-Suomessa. Taajamat voivat sijoittua neljään eri luokkaan: 1) hajautuva kasvu, jossa asukastiheys pienenee kasluku on myös lähes säännönmukaisesti laskenut, mikä tehokkuuden taajamaa on syntynyt vanhan keskuksen lie- pinta-alan kasvaessa, 2) tiivistyvä kasvu, jossa sekä asukastiheys että pinta-ala kasvavat, osaltaan pienentää koko taajaman asukastiheyttä ja siten vealueelle suunnittelemattomasti, mikä vaikeuttaa alueen 3) supistuminen, jossa molemmat pienevät sekä 4) kasvu sisäänpäin, jossa taajaman pinta-ala pienenee mutta asukastiheys kasvaa. ylikorostaa hajautumiskehitystä. Voimakkaimmin hajau- tulevaa kehittämistä asemakaavoituksen kautta. Aineistolähteet: YKR/SYKE & Tilastokeskus 2015. Ympyrän koko kuvaa taajaman asukaslukua.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST TIETOISKU 7.4.2015

Seutukuntakeskus Kuntakeskus Alakeskus

+6 Lielax - Rusko Korppoo +4 Inkere Lammala Kårkulla Mietoinen Oripää Kakskerta Hellemaa - Taajama Taalintehdas hajautuu Nauvo Piuha (pinta-ala Perniö Teijo Lauttanpää Kaivola Yläne Untamala +2 Rymättylä Parainen Mynämäki Masku Satava Rohdainen kasvanut Drags ärd Virttaa Mellilä Yliskulma Salo Björkboda Lieto Pöytyä Ihode Seikelä

Marttila asukaslukua Kyrö Perniön asemaPerniön Vaskio Muurla Toija Suomusjärvi nopeammin) 0 Taajama tiivistyy Märy

Sauvo (asukasluku Vahto Kemiö Piikkiö -2 Aura kasvanut Raisio pinta-alaa Kaarina Paattinen

Askainen nopeammin) Lokalahti

-4 Lemu Jäkärlä - Liedon asema Liedon Hähkänä -6 Kreivilä Littoinen

-8

-10 Moisio Taajaman pinta-alan ja asukasluvun muutosnopeuden välinen(%-yks.) Taajaman pinta-alan ja asukasluvun muutosnopeuden ero -12

Kuva 2 Taajamien hajautumis- tai tiivistymiskehityksen voimakkuus Varsinais-Suomessa vuosina 1980–2010. Hirvensalo Arvot on laskettu vähentämällä taajaman pinta-alan muutosnopeudesta sen väestön muutosnopeus. Mikäli taajaman pinta-ala kasvaa väestöä nopeammin, sen yhdyskuntarakenne hajautuu. Taajaman väestön kasvaessa pinta-alaa nopeammin yhdyskuntarakenne tiivistyy. Kuntakeskus on määritetty kunnan väestöltään suurimpana taajamana. Aineistolähteet: YKR/SYKE & Tilastokeskus 2015.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND TIETOISKU 7.4.2015

Taajama Kuva 3 Taajamien hajautumis- tai tiivistymiskehityksen hajautuu voimakkuus Varsinais-Suomessa vuosina 1980–2010. Arvot on laskettu vähentämällä taajaman pinta-alan muutosnopeudesta Taajama sen väestön muutosnopeus. Mikäli taajaman pinta-ala kasvaa väestöä tiivistyy nopeammin, sen yhdyskuntarakenne hajautuu. Taajaman väestön kasvaessa pinta-alaa nopeammin yhdyskuntarakenne tiivistyy. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & Tilastokeskus 2015. Taajamien nimet näkyy kuvassa 4, asteikko on sama kuin kuvassa 2.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND TIETOISKU 7.4.2015

Ihode Rohdainen

Virttaa Alastaro Untamala Laitila

Yläne Loimaa Kalanti Oripää Uusikaupunki

Mellilä Lokalahti Vehmaa Riihikoski Mynämäki Pyhe Kyrö Koski Tl Aura Mietoinen Nousiainen Vahto Kustavi Taivassalo Paattinen Lemu Tarvasjoki Askainen Masku Lieto as Somero Seikelä Rusko Jäkärlä Piuha Moisio Yliskulma Naantali Raisio Lieto Kuusjoki Vaskio Turku Tammi- Littoinen silta Kaivola Kiikala Poikko Paimio Märy Hirvensalo Piikkiö Hähkänä Kaarina Inkere Rymättylä Satava- Salo Suomusjärvi Kakskerta Kårkulla- Lielax Sauvo Muurla Parainen Vartsala

Perniö as Teijo Toija Nauvo Korppoo Kemiö Perniö

Dragsfjärd Björkboda Lammala

Taalintehdas

Kuva 4 Varsinais-Suomen taajamat vuonna 2010. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE 2015.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND