Lahden Kaupunkiseudun Rataympäristöselvitys Vaihe 1 Lähtöaineisto Ja Nykytilan Kartoitus

Ratahallintokeskus Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Nastolan kunta

Lahden kaupunkiseudun rataympäristöselvitys Vaihe 1 Lähtöaineisto ja nykytilan kartoitus

26.2.2004

LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 1 (40)

SISÄLLYSLUETTELO

1 ESIPUHE...... 3

2 RATAYMPÄRISTÖSELVITYKSEN TARKOITUS ...... 3 2.1 Työn eteneminen...... 4 3 SELVITYSALUEEN RAJAUS...... 4 3.1 Lahti ...... 4 3.2 Nastola ...... 5 3.3 Hollola ...... 5 4 LUONTO ...... 5 4.1 Nykytilanne...... 5 4.2 Ehdotus jatkotoimiksi...... 5 5 MAISEMA JA KAUPUNKIKUVA...... 5 5.1 Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset erityispiirteet ...... 6 5.2 Rataosuuksien maisemajaksot...... 7 5.3 Ongelmakohdat...... 12 5.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset...... 12 6 RADAN LÄHIALUEIDEN MAANKÄYTTÖ...... 13 6.1 Maankäytön nykytilanne ...... 13 6.2 Yleiskaavoitustilanne ...... 13 6.3 Maankäytön muutosalueet ...... 13 6.4 Estevaikutus ja tasoristeysten onnettomuusriski ...... 14 6.5 Luvattoman ylikulun onnettomuusriski...... 14 6.6 Ehdotetut jatkotoimet...... 14 7 MAAPERÄ JA POHJAVESIALUEET...... 15 7.1 Maaperä ...... 15 7.2 Pohjavesialueet ...... 15 7.3 Mahdollisesti pilaantuneet maat ja riskit ...... 17 7.4 Tehdyt maaperä- ja pohjavesiselvitykset...... 23 7.5 Ehdotetut jatkoselvityskohteet...... 24 8 RAUTATIELIIKENNE...... 25 8.1 Kuljetukset...... 25 8.2 Vaaralliset aineet...... 25 9 RAIDELIIKENNEMELU ...... 26 9.1 Raideliikennemelun luonne ...... 26 9.2 Melun nykytilanne ja ongelmakohdat...... 27 9.3 Tehdyt meluselvitykset ...... 27 9.4 Ehdotetut jatkotoimenpiteet...... 27 10 TÄRINÄ ...... 28 10.1 Tärinän luonne ja syntytapa ...... 28 10.2 Tärinän nykytilanne ja ongelmakohdat ...... 29 10.3 Aikaisemmin tehdyt tärinäselvitykset ...... 30 10.4 Hollolan, Lahden ja Nastolan rata-alueiden yleispiirteinen tärinäkartoitus...... 30 LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 2 (40)

10.5 Ehdotetut tärinäselvitysten jatkotoimet ...... 32 11 HAJUHAITAT ...... 32 11.1 Nykytilanne ja ongelmakohdat...... 32 11.2 Ehdotus hajuhaittojen lisäselvitystarpeista ...... 33 12 LÄHTÖAINEISTOT...... 33

13 LIITTEET...... 38 I Rata-alueen toiminnot II SYKEn luontotietokannat ja pohjavesialueet sekä pohjavedenottamot III Rata-alueeseen liittyvät huomautukset IV Tehdyt selvitykset V Pilaantuneen maaperän riskialueet, pohjavesialueet ja pohjavedenottamot VI Melun ja tärinän kannalta ongelmalliset alueet VII Lahden yleiskaavan asuin-, työpaikka- ja virkistysalueet VIII Maankäytön muutoskohteet sekä Lahden kaupungin seisaketoivomukset IX Yli- ja alikulut sekä tasoristeykset X Maisemajaksot XI Maisemalliset erityispiirteet XII a Kaupunkikuvalliset erityispiirteet XII b Kaupunkikuvalliset erityispiirteet (Lahti) XIII Ratajakson liikennemäärät LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 3 (40)

1 ESIPUHE

Ratahallintokeskus, Lahden kaupunki, Hollolan ja Nastolan kunnat ovat käynnistäneet hankkeen, jossa selvitetään Lahden kaupunkiseudun ratojen ja niihin liittyvien alueiden ympäristön tila. Rata-alueilla tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä ratoihin liittyviä maa- alueita, jotka ovat Oy VR-Rata Ab:n hallinnassa. Yksityiset teollisuusraiteet on jätetty pois tarkastelusta.

Selvitys jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa on koottu tiedot ra- taympäristön nykytilasta ja ongelmakohteista. Lähtötietoina on käytetty kunnista, ympä- ristökeskuksesta ja Ratahallintokeskuksesta saatuja selvityksiä, rata-aluetta koskevaa kansalaispalautetta, huomautuksia ja muistutuksia, rata-alueista annettuja lausuntoja ja lehtikirjoituksia. Ensimmäisen vaiheen tulokset on koottu tähän raporttiin.

Työtä on ohjannut hankeryhmä, johon ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: - ympäristöpäällikkö Arto Hovi Ratahallintokeskus - ympäristöpäällikkö Kari Porra Lahden kaupunki - maisema-arkkitehti Tuula Perälä Lahden kaupunki - apulaisasemakaava-arkkitehti Matti Honkavaara Lahden kaupunki - liikenneinsinööri Matti Hoikkanen Lahden kaupunki - ympäristösuojelutarkastaja, Eeva-Riitta Haapanen Lahden kaupunki - ympäristösuojelutarkastaja Johanna Saarola Lahden kaupunki - kaupunginpuutarhuri Hannu Neuvonen Lahden kaupunki - ympäristönsuojelusihteeri, Anneli Kari Hollolan kunta - kaavoitusinsinööri Heikki Haapalahti Hollolan kunta - ympäristösuojelusihteeri, Tiina Karu-Hanski Nastolan kunta - kaavoitusarkkitehti, Katariina Tuloisela Nastolan kunta - ympäristöpäällikkö, Otto Lehtipuu VR-Yhtymä Oy - vanhempi konsultti, Jari Mannila Sito - nuorempi konsultti, Keijo Koskinen Sito Rataympäristöön liittyviä kysymyksiä on lisäksi käsitelty viranomaisten kanssa järjeste- tyissä työryhmissä, joihin osallistui hankeryhmän lisäksi muitakin viranomaisia, kuten maakuntamuseon edustajia. Työn aikana syntynyt aineisto on tallennettu projektin extranet-sivuille, jonka tiedot on toimitettu viranomaistahoille.

Selvityksen konsulttina on toiminut Sito, josta työhön ovat osallistuneet Jari Mannila, Keijo Koskinen, Hanna Huhta, Nina Meronen, Timo Huhtinen, Timo Karjalainen ja Heik- ki Haila. Lisäksi tärinään liittyvissä kysymyksissä asiantuntijana on toiminut Jouko Törn- qvist VTT:sta.

2 RATAYMPÄRISTÖSELVITYKSEN TARKOITUS

Työn tarkoituksena on rata-alueisiin liittyvien ympäristöasioiden ja -ongelmien sekä maisemakuvan kartoittaminen Lahden kaupunkiseudulla. Tarkasteluun on otettu mukaan melu, tärinä, haju, luonto, maaperä ja pohjavedet, maankäyttö sekä maisema ja kaupunkikuva.

Selvitys on toinen kahdesta pilottityöstä, jonka tarkoituksena on kehittää eri kaupunki- seuduille sovellettavaa toimintamallia siitä, miten kunnat ja Ratahallintokeskus voivat LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 4 (40)

tehdä yhteistyötä rata-alueisiin liittyvissä ympäristöasioissa. Ensimmäisenä pilottina on ollut Tampereen kaupunki.

2.1 Työn eteneminen

Työn ensimmäisessä vaiheessa, jossa on koottu ja raportoitu lähtöaineisto ja selvitetty ongelmakohdat, on tapahtunut seuraavaa: - Hankeryhmä on kokoontunut kaksi kertaa: 27.8.2003 ja 9.12.2003 - Projektin sisäiset extranet-sivut on avattu 29.8.2003 - Työn käynnistymisestä kertova lehdistötiedote jaettiin 1.9.2003 - Konsultti teki maastokäynnin selvitysalueella 12.9.2003 ja tapasi Oy Vr-Rata Ab:n edustajan - Viranomaisten ja konsultin työryhmätapaamiset Lahdessa 14.11.2003 - Selvitysalueen ilmakuvaus suoritettiin 21.11.2003 Työn toisessa vaiheessa tehtävät selvitykset on tarkoitus tehdä vuoden 2004 keväällä. Tehtävien tarkempi aikataulu ja laajuus määritellään ensimmäisen vaiheen raportista saatavan palautteen käsittelyn jälkeen.

3 SELVITYSALUEEN RAJAUS

3.1 Lahti

Selvitysalueella sijaitsevat rataosuudet ovat Kouvola - Helsinki -rata, Heinolan rata ja Loviisan rata. Lahdessa Heinolan radasta erkanee pistoraide Kymijärven lämpövoima- laan ja Niemen teollisuusalueelle asti. Kouvola – Helsinki radasta erkanee raide So- penkorvessa Urheilukeskukselle. Tämä raide on jatkunut Vesijärven satamaan saakka, mutta nykyisin rata on purettu.

Ratatoiminnot sijoittuvat pääasiassa Sopenkorpeen ja Mytäjäisten varikkoalueelle, mis- sä on ollut junien huolto- ja korjaustoimintaa vuosikymmenien ajan. Mytäjäisen jälkeen alkaa järjestely- / tavararatapiha, joka jatkuu henkilöratapihana.

Sopenkorvessa varastoidaan ratapihan perusparannustöihin tarvittavia täyttömassoja, sepeliä, ratapölkkyjä ja kiskoja. Mytäjäisten varikkoalueella sijaitsee veturitalli kääntö- pöytineen sekä uusi, vuonna 2002 asennettu, VR:n autojen tankkauspiste (”farmarisäi- liö”). Vetureiden huolto- ja korjaustoiminta on Lahdesta lopetettu vuonna 1993, ja VR:n autohuolto lopetti toimintansa Lahdessa 1998. Veturitallin lähistöltä poistettiin vuonna 2002 pilaantuneen maaperän kunnostustoimien yhteydessä maanalainen öljysäiliö, ka- toksellinen tankkauspiste, öljyvarasto ja polttoaineputkisto siihen liittyvine asennus- kaivoineen. Poistettu öljysäiliö on varastoitu veturitallin eteläpuolelle. Veturitallin alue on asfaltoimaton. Veturitallin edustalla on kuitenkin sadevesiviemäri ja öljynerotuskaivo.

Autohuolto ja autonpesupaikka sijaitsivat varikkoalueen itäpuolella. Kohteesta poistettiin lokakuussa 2002 betoninen huolto-/rasvamonttu ja kaikki huoltorakennukseen liitty- vät rakenteet. Mytäjäisissä on lisäksi VR:n omistamia varastotiloja sekä asuinrakennuksia.

Järjestely- /tavararatapihalla on ollut kaksi tankkauspistettä, joista toinen on sijainnut tavara-aseman päädyssä ja toinen lähellä Helsingintietä. Tavara-aseman päädyssä ollut tankkauspiste poistettiin 1990-luvun alussa. Vaunujen kuormaus- ja seisontaraiteet sijaitsevat tavararatapihan ja Helsingintien ylikulun välillä. Tällä alueella on myös sosi- LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 5 (40)

aali- ja laitteistotiloja. Henkilöratapihan alue on asfaltoimaton ja pintavedet valuvat alueen avo-ojiin tai imeytyvät maaperään. Asemarakennuksen kohdalla tehtiin raiteiden 1 ja 2 perusparannustöitä vuonna 2002 n. 1000 m matkalta.

Pekanmäessä Kouvola – Helsinki radasta erkanevat radat Heinolaan (Kymijärven läm- pövoimala) ja Loviisaan. Lahti– Heinola rataosalla sijaitsee kaksi vanhaa henkilöliiken- teen asemaa: Ahtiala ja Seesta. Loviisan rata jatkui aiemmin Vesijärvelle asti, mutta ra- tarakenteet on tätä nykyä purettu.

3.2 Nastola

Nastolan ja Lahden välillä on Uudessakylässä nykyisin käytössä oleva seisake. Uu- denkylän seisakkeelta erkanee pistoraide sementinpurkupaikalle. Pistoraiteita on myös Villähteen kohdalla. Uudenkylän seisake tullaan siirtämään Nastolanharjun eteläpuolel- le, lähelle Nastolan kirkonkylää.

3.3 Hollola

Hollolassa on käytössä Herralan seisake.

Rata-alueen toimintojen sijoittuminen Lahdessa, Nastolassa ja Hollolassa on esitetty liitteessä I.

4 LUONTO

4.1 Nykytilanne

Rata sivuaa Tikkakallion luonnonsuojelualuetta Hollolassa sekä Seestan luonnonsuojelualuetta Nastolassa (liitekartta II). Näissä kohdissa ei ole muita ratatoimintoja, joten radasta ei aiheudu erityistä haittaa luonnolle. Muut valtakunnallisesti arvokkaat luontokohteet sijaitsevat satojen metrien päässä radasta.

Hirvet ja pienriista käyttävät rata-alueita usein kulkuväylinään. Vähemmän liikennöidyil- lä Heinolan ja Loviisan radoilla liikkuu paljon riistaeläimiä radan suuntaisesti kohti taa- jamia. Valtatien 4 eritasoliittymissä Ahtialan ja Pekanmäen ramppien lähettyvillä eläimet levittäytyvät ympäristöön. Seestanjoen sillan kohdalla Heinolan radalla on hirvien ja majavien luontainen alikulkupaikka. Vilkkaammin liikennöidyllä pääradalla ei ole vaki- tuisia riistan ylikulkupaikkoja.

Usein ratapenkoilla esiintyy harvinaisia kuivien, valoisien ja vähäravinteisten kasvu- paikkojen lajeja. Rautatiet turvaavat tällaisten lajien säilymistä.

4.2 Ehdotus jatkotoimiksi

Luontoon liittyvistä asioista ei ole tarpeen tehdä lisäselvityksiä.

5 MAISEMA JA KAUPUNKIKUVA

Rataa ja sen lähiympäristöä on tarkasteltu sekä rautatieltä junamatkustajan näkökul- masta että katsottaessa ulkopuolelta radan suuntaan. Tarkastelu on tehty karttatyös- kentelyn, kirjallisuuden ja viistoilmakuvien avulla, ja näitä tietoja on täydennetty maas- LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 6 (40)

tokäynnein ja valokuvin. Maisemaa ja kaupunkikuvaa on käsitelty tarkastelemalla rataa osana kaupunki- ja maisemarakennetta ja pohtimalla radan suhdetta lähiympäristöön- sä.

5.1 Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset erityispiirteet

Maisemarakenne

Tarkastelualueelle luonteenomaisia ovat laajat viljelysaukeat, vaihtelevat maastonmuodot sekä rikkonaiset metsäselänteet, jotka paikoin rajaavat voimakkaasti tilaa radan suunnasta katsottaessa.

Maisemallisesti merkittävin elementti on I Salpausselän reunamuodostuma, joka rajaa tilaa radan varressa Lahden keskustan tuntumassa ja nostaa ratalinjauksen ympäröi- vää maastoa korkeammalla Uudessakylässä. Salpausselkä jakaa tarkastelualueen maisemarakenteellisesti kahteen osaan: eteläiseen kallio- ja moreeniselänteiden rikkomaan viljelymaisemaan sekä pohjoispuolen lukuisten järvien rikkomaan kalliomaas- toon. Radan sijoittuessa pääosin Salpausselän etelärinteelle pohjoispuolen järvinäky- mät jäävät junalla matkustettaessa varsin vähäisiksi ja pääosaan kohoavat viljelysmai- semat.

Rata kulkee kaupunkirakenteen sisällä Lahden keskustassa sekä Nastolan puolella Vil- lähteen ja Uudenkylän kohdalla. Muualla ympäristö on maaseutumaista metsä- tai pel- tomaisemaa. Laajimmat peltoaukeat, kuten Okeroisten pellot Hollolan ja Lahden rajalla sekä Arolan pelto Nastolassa, ovat tärkeitä ratatilan avoimuuden ja sulkeutuneisuuden jaksottajia. Maisemarakennetta ja sen vyöhykkeellisyyttä on analysoitu lähemmin Maija Ropen raportissa /Maija Rope: Radanvarsi maisemaselvitys 2001. Maisemalliset erityispiirteet on esitetty liitekartassa Maisemalliset erityispiirteet XI.

Maamerkit

Lahdessa on useita maamerkkejä, jotka auttavat ympäristön tunnistamisessa. Lahden kaupungin tunnukset, komeat hyppyrimäet sekä radiomastot, näkyvät junasta jo kau- kaa. Myös iltaisin valaistuna ne kiinnittävät huomion ja erottuvat pimeästä maisemasta. Oululaisen viljasiilo kohoaa myös kaupungin silhuetissa muuta ympäristöä korkeam- malle, mutta sen tunnettuus on edellisiä maamerkkejä vähäisempi. Lähimaisemassa on havaittavissa myös pienempiä maamerkkejä, kuten vanhojen teollisuuslaitosten piiput, joita radan varrella on muun muassa Sopenkorvessa.

Näkymät

Junamatkustajan näkymät ovat suhteellisen rajalliset junan suuren kulkunopeuden vuoksi. Yksityiskohtaiset näkymät aivan radan läheisyydessä jäävät usein huomaamat- ta, mutta sen sijaan avoimet ja laajat näkymät mahdollistavat pitkäaikaisen tarkastelun ja tuovat levollisuutta matkustajan havainnoimaan nopeasti ohi liukuvaan maisemaan. Junamatkustajan orientoitumista helpottavat junasta havainnoitavat maamerkit ja sol- mukohdat, jotka tekevät ympäristön tunnistettavaksi ja helposti muistettavaksi.

Suurelta osin junasta katsottaessa näkymät Lahden seudun rataosuuksilta ovat suljettuja ja lyhyitä. Avoimia näkymiä sisältävät jaksot muodostuvatkin tärkeiksi junamatkustajan orientoitumisessa. Metsäisessä maisemassa pelto- ja järvinäkymät tuovat virkis- tävää vaihtelua matkustajalle, ja esimerkiksi hyppyrimäkien havaitseminen kauempaa antaa viitteen Lahteen saapumisesta. Asemien ja seisakkeiden tuntumassa junan LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 7 (40)

vauhti hiljenee jo hyvissä ajoin, jolloin myös ympäristön ja maiseman tarkastelu on yksi- tyiskohtaisempaa, mikä asettaakin erityisvaatimuksia ympäristölle.

Kulttuurihistoria

Riihimäki-Pietari rautatie avattiin liikenteelle vuonna 1870 ja se oli heti alusta lähtien vilkkaassa käytössä (Lahden kaupunginmuseo 2000). Radan varrella on edelleen rata- toimintaan liittyviä arvokkaita rakennuksia. Rautatieympäristöön liittyviä kohteita ovat: - Lahden rautatieasema puistoineen. Valtakunnallisesti arvokkaat tiiliset rakennukset ovat vuodelta 1935. Rakennukset ja asematori muodostavat symmetrisen akselin, joka luo porttivaikutelman junalla ja bussilla kaupunkiin saapuville. - Asemapäällikön asuintalo. Puujugendia edustava hirsinen rakennus on vuodelta 1912. Myös rakennusta ympäröivä puisto on arvokas. - Varikkoalue. Valtakunnallisesti arvokas kokonaisuus ja arvokas rautatieasema-alue. Alueen vanhin rakennus on veturitalli, jonka ensimmäiset osat ovat vuodelta 1868. Alueella on myös rautateiden koulu ja suuri asuintalo vuodelta 1900. (Lahden kaupunginmuseo 2000.) Radan läheisyydessä sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita kokonaisuuksia ovat Hen- nalan kasarmialue, Radiomäki mastoineen ja rakennuksineen sekä Anttilanmäen pien- taloalue, joka on kuitenkin osittain uuden rakentamisen ja katujen päällystämisen myö- tä menettänyt arvoaan (Lahden kaupunginmuseo 2000).

Maakunnallisesti arvokkaita kohteita on radan läheisyydessä vaihtelevasti ja ne liittyvät pääasiassa seudun asutushistoriaan. Laajin ja merkittävin kulttuurimaisema junamatkustajan näkymien kannalta on Lahden ja Hollolan rajalla avautuva Okeroisten kulttuurimaisema, jonka kohdalla avoimet peltomaisemat mahdollistavat näkymät junasta molempiin suuntiin. Kiinnostava yksityiskohta radan varressa on useita kilometrejä pitkä kiviaita, joka on rakennettu 1860-luvulla Uudestakylästä Iitin puolelle asti. (Putkonen, 1984.) Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet on esitetty liitekartoissa Kaupunkikuval- liset erityispiirteet XII a ja XII b.

5.2 Rataosuuksien maisemajaksot

Selvityksen rataosuudet on jaettu jaksoihin, jotka kuvaavat radan luonnetta sekä suhdetta ympäristöönsä. Selvityksessä on useita rataosuuksia, joista matkustajaliikennettä on ainoastaan Helsinki-Kouvola välillä. Muut rataosuudet ovat pelkästään tavaraliiken- teen käytössä. Maisemajaksot on esitetty liitekartassa X.

Maaseutujaksolla rata kulkee pääosin vaihtelevassa maastossa, jossa kallio- ja mo- reeniselänteitä rikkovat kumpuilevat ja pienialaiset pellot. Pääasiallisesti näkymät junasta ovat suljettuja ja metsäisiä, jolloin peltojen kohdalla avautuvat näkymät muodos- tuvat matkustajalle tärkeiksi ja tuovat kaivattua vaihtelua. Paikoitellen radan varteen on tiivistynyt haja-asutusta ja pienimuotoista teollisuutta. Avoimessa peltomaisemassa nä- kymät junasta avautuvat kauas. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 8 (40)

Kuva 5.1. Maaseutujaksolla rata kulkee paikoin muuta maastoa korkeammalla avoimessa peltomaisemassa.

Teollisuusjaksot sijoittuvat molemmin puolin Lahden keskustaa. Radanvarren näkymiä hallitsevat suurikokoiset teollisuusrakennukset, joiden lähiympäristöt ja varastoalueet ovat suurelta osin epäsiistejä ja hoitamattomia. Teollisuusjaksot antavat voimakkaita viittauksia kaupunkiin saapumisesta, sillä rakentaminen tiivistyy ja sijoittuu reunusta- maan rata-aluetta.

Kuva 5.2. Teollisuusalueiden ympäristöt ovat usein sekavia ja jäsentymättömiä. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 9 (40)

Varikkojakso sijoittuu osittain teollisuus- ja keskustajaksojen lomaan. Rata-alue on le- veä ja hajanainen ja muodostaa voimakkaan kulkuesteen. Varikkoalueella on kulttuuri- historiallista rakennuskantaa, mm. veturitalli. Varikkoalueelta avautuu myös näkymiä Lahden maamerkkeihin sekä pieneen Mytäjärveen aivan radan pohjoispuolella. Rata- alue rajautuu vaihtelevasti tiheään puustoon ja erilaisiin rakennuksiin, mikä lisää seka- vuuden tunnetta rataympäristössä.

Kuva 5.3. Varikkoalueen ympäristö on epäsiistiä ja rajautumatonta.

Asemajaksolla rata kulkee pääasiassa tiiviin kaupunkirakenteen keskellä, jolloin näky- mät rajautuvat rakennusten julkisivuihin tai avautuvat kapeina kiiloina teiden suuntaisesti. Pitkiä näkymiä avautuu etelään Launeen perhepuiston suuntaan. Radan ja rakentamisen väliin jää monin paikoin puistomaisia alueita, kuten Asemapäällikön talon puisto ja asemapuisto. Radan pohjoispuolella kohoaa Radiomäki, joka rajaa tehok- kaasti näkymiä pohjoisen suuntaan ja toimii vehreänä taustana. Lahden rautatieasema sijoittuu liikenteelliseen solmukohtaan, jossa itä-länsisuuntainen rautatie ylittää pohjoisesta etelään johtavat kadut. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 10 (40)

Kuva 5.4. Korkealle kohoava Radiomäki rajaa voimakkaasti avointa tilaa sekä näkymiä radalta pohjoiseen.

Peltojaksolla rata kulkee pitkään avoimessa viljelymaisemassa Valtatie 12 rinnalla. Nä- kymät avautuvat kauas molempiin suuntiin ja pohjoisessa kohoava Salpausselkä ja rinteelle rakentunut taajama ovat näkymien taustalla.

Kuva 5.5. Avaraan peltomaisemaan sijoittunut rata kulkee valtatien rinnalla.

Rinnejaksolla radan maisemallinen luonne muuttuu oleellisesti ja rata sijoittuu maisemallisesti upealle paikalle. Rata kulkee korkealla Salpausselän etelärinteellä ja erottaa taajama-asutuksen viljelysmaisemasta. Rakentaminen radan läheisyydessä onkin sijoit- LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 11 (40)

tunut pääasiallisesti reunamuodostuman korkeimmille kohdille radan pohjoispuolelle, ja alavat savilaaksot ovat viljelyskäytössä. Kasvillisuus radan tuntumassa on karua ja ki- vikkoista männikköä, jonka läpi näkymät alas pelloille siintävät.

Kuva 5.6. Rata kulkee korkealla Salpausselän rinteellä ja puiden lomasta etelään avautuu näkymiä alas pelloille ja metsien yli.

Asutusjaksolla rata sijoittuu kaupunkirakenteen sisään ja asutuksen välittömään lähei- syyteen. Yhteys on aikoinaan palvellut henkilöliikennettä, mistä jäljellä on vielä esimerkiksi Ahtialan vanha punainen asemarakennus. Radan yleisluonne on asutuksen lähei- syydestä huolimatta hyvin metsäinen, sillä rataa reunustaa puustoinen vyöhyke, joka estää näkymät kauemmas ja erottaa radan suljetuksi käytäväksi. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 12 (40)

Kuva 5.7. Ahtialan punainen asemarakennus muistuttaa rataosan entisestä henkilölii- kenteestä.

5.3 Ongelmakohdat

Ongelmakohtina voidaan pitää useimpia radan varressa sijaitsevia teollisuus- ja varas- toalueita, joiden yleisilme matkustajan näkökulmasta on paikoin epäsiisti ja sekava. Teollisuusrakennusten joukossa tai niiden lähiympäristössä on paikoin näyttäviä ja ar- vokkaitakin rakennuksia, joiden arvo kuitenkin heikentyy hoitamattoman ympäristön vuoksi. Lahden keskustaa lähestyttäessä takapihamaiset teollisuusympäristöt antavat ensimmäiset viitteet kaupunkiin saapumisesta. Myös Uudenkylän ja Herralan seisakkeiden lähiympäristöjen teollisuusalueet sijaitsevat ongelmallisesti lähellä junan pysäh- tymispaikkaa. Saapuminen paikkakunnalle ja yleissilmäys ympäristöön antavat ensivai- kutelman kaupungista tai kunnasta lukuisille matkustajille, mistä syystä näiden sisään- tulojen yleisilmeeseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Asemamiljööt lähiympäris- töineen ovat tärkeitä paitsi esteettisesti mutta myös paikkakunnan imagon kannalta.

Maaseutumaisilla alueilla ja peltoaukeiden reunassa junamatkustajan näkymiä peittää monin paikoin aivan junaradan läheisyydessä kasvava pensaikko, jolloin kaikki maise- mat radan varressa muistuttavat liikaa toisiaan.

5.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset

Maiseman ja kaupunkikuvan kannalta ongelmalliset sekä kehitettävät kohteet rataym- päristössä tarkennetaan työn toisessa vaiheessa, jolloin laaditaan aluekohtaiset kehi- tysehdotukset maisemajakson luonne huomioiden. Toisessa vaiheessa päähuomio kohdistetaan asemien ja seisakkeiden tuntumaan, joiden lähiympäristöihin esitetään ohjeita ympäristön kehittämistoimenpiteisiin. Toisen vaiheen kehittämiskohteita ovat LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 13 (40)

myös Varikko- ja teollisuusalueiden ympäristöt, jotka pyritään jäsentelemään uudelleen ottaen huomioon junamatkustajan näkökulma. Ongelmakohtien järjestämisellä ja siisti- misellä on mahdollista tuoda arvokasta rakennuskantaa ja alueen historiaa nykyistä pa- remmin esiin.

Jatkossa tarkennetaan myös tärkeät säilytettävät avoimet näkymät sekä mahdolliset avattavat tai suljettavat näkymät radan varressa. Näkymien avaaminen joillakin rataosuuksilla lisäisi matkustajan näkymien monipuolisuutta. Paikoitellen vähäiselläkin pen- saiden poistolla tai puuston harventamisella saadaan merkittävä vaikutus.

6 RADAN LÄHIALUEIDEN MAANKÄYTTÖ

6.1 Maankäytön nykytilanne

Lahti

Helsinki – Kouvola –radan varressa on asuinalueita Asemantaustassa ja Sopenkorves- sa sekä Lintulassa, jossa on väljää maaseutumaista asutusta. Suurin osa radan vartta on teollisuusaluetta. Urheilukeskuksen pistoraiteen varressa Mytäjärven kohdalla on asuinalue.

Heinolan radan varressa on paljon asuinalueita. Niitä on Möysässä, Myllypohjassa ja Ahtialassa. Kymijärven lämpövoimalan pistoraiteen varressa on asuinalue Kivimaan pohjoispuolella. Muilta osin radan varsi on pääasiassa teollisuusaluetta.

Loviisan radan varressa ei ole asuinalueita, vaan radan varrella on teollisuutta, viher- alueita sekä maa- ja metsätalousaluetta.

Nastola

Helsinki – Kouvola –radan varressa on asuinalueita Villähteellä ja Uudessakylässä. Heinolan radan varsi on maaseutualuetta.

Hollola

Rata kulkee Herralassa kyläalueen läpi. Muualla rata kulkee maaseutuympäristössä.

6.2 Yleiskaavoitustilanne

Lahden alueella on 1998 hyväksytty (kaupunginvaltuusto 9.11.1998) koko kaupungin yleiskaava (liite VII). Lahden kaupunkiseudun rakennemallityö on vireillä.

Nastolan alueella on voimassa 1991 hyväksytty Nastolan nauhataajaman osayleiskaava, jonka alueella Helsinki – Kouvola rata sijaitsee.

Hollolan alueella rata ei kulje yleiskaavoitetulla alueella.

6.3 Maankäytön muutosalueet

Lahti

Maankäytön muutosalueita ratojen lähellä ovat Lahden asemanseutu, jonne on suunnitteilla matkakeskus sekä nykyisten teollisuusalueiden muutoksia asuin- ja toimisto- LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 14 (40)

käyttöön, Rekolankatu-Rinnetie, Kujalan jäteasema, Kujalan logistiikka-alue, Piipon liit- tymä- ja toimitila-alue, Kariston asuin- ja toimitila-alue, Niemen alue, Vanhatie, Sydän- kankaankatu, Taka-Lotila, Sopenkorpi ja Tornator.

Nastola

Uusia asemakaavoituksen kohteita ratojen varsilla ovat Villähteellä Lankilantien ympä- ristö, ja Ritomäen teollisuusalue, Nastolassa pysäkin seutu ja yrityspuisto sekä Uudes- sakylässä Uudenkylän- ja Asematien välialue sekä Yhteiskouluntien itäpää.

Hollola

Herralassa on lähivuosina asemakaavojen muutostarvetta. Nostavan alueelle on pää- tetty laatia osayleiskaava, joka liittyy valmisteilla olevaan kaupunkiseudun logistiikka- alueeseen.

Maankäytön muutoskohteet on esitetty liitekartalla VIII.

6.4 Estevaikutus ja tasoristeysten onnettomuusriski

Rautateillä on suuri estevaikutus, jota voidaan lieventää rakentamalla ali- ja ylikulkupaikkoja kevyelle liikenteelle. Alueen ratoja ei monin paikoin ole aidattu ja jalankulkijat ylittävät radan myös muista kohdista kuin ali- ja ylikulkupaikoista (liite IX)

Helsinki-Lahti-Kouvola pääradalla on vielä kolme tasoristeystä Nastolan puolella. Näis- tä on tavoitteena poistaa yksi vuoden 2004 aikana. Heinolan radalla on useita tasoris- teyksiä, joista puuttuvat puomit sekä varoitusvalot. Tällä rataosalla sattuukin paljon onnettomuuksia. Loviisan radalla on vähemmän tasoristeyksiä ja siellä useimmilla tasoris- teyksillä on varoitusvalot tai puomit. Pian Loviisan radan erkanemisen jälkeen, Kasa- jankadun tasoristeyksessä on autoliikenne kasvanut viime vuosina merkittävästi. Taso- risteyksessä on varoitusvalot ja puomit, mutta näkyvyys risteysalueella on huono. Loti- lan tasoristeyksessä ei ole sattunut paljon onnettomuuksia, mutta sitä voidaan pitää po- tentiaalisena riskikohteena.

6.5 Luvattoman ylikulun onnettomuusriski

Selvitysalueella radat ovat suureksi osaksi aitaamattomia ja monin paikoin kävelijät ylit- tävät radan luvattomasti. Luvatonta ylikulkua esiintyy mm. entisessä Lakkilantien ja Ka- saajankadun risteyskohdassa, jossa ihmiset vanhasta tottumuksesta ylittävät radan. Li- säksi Mytäjäisissä, Upon tehdasalueen lähettyvillä sekä henkilö- ja tavararatapihan vä- lillä esiintyy luvatonta radanylitystä.

6.6 Ehdotetut jatkotoimet

Lahti, Hollola ja Nastola suunnittelevat alueidensa maankäyttöä. Maankäytön suunnittelu liittyy myös rata-alueisiin. Melu ja tärinäselvitysten, maaperän pilaantumiseen liittyvien selvitysten ja estevaikutusselvitysten perusteella laaditaan suosituksia ja ohjeita kaavoitusta varten. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 15 (40)

7 MAAPERÄ JA POHJAVESIALUEET

7.1 Maaperä

Maaperäarvioinnit tarkastelualueella on tehty maaperäkarttojen ja pohjavesialuetietojen perusteella, joten maaperätiedot kuvaavat pintakerroksen olosuhteita. Esimerkiksi Sal- pausselän alueella syvemmällä maaperässä olevien pehmeiden maakerrostumien si- jaintia ei voi päätellä maaperäkartan perusteella.

Lahden keskusta-alueella on maaperäkartassa ollut runsaasti kartoittamattomia alueita ratalinjan läheisyydessä, minkä vuoksi maaperäolosuhteiden perusteella tehty tulkinta ei ole kattava. Salpausselän alueella vallitsevat maalajit ovat karkearakeisia (sora ja hiekka), minkä vuoksi maaperään päässeet haitta-aineet voivat helposti levitä pohjaveteen saakka. Erityisesti Pekanmäessä rata leikkaa Salpausselän selännettä, jolloin lika- aineiden leviämisriski pohjaveteen on suuri. Muita riskikohtia lika-aineiden kulkeutumi- selle ovat Mytäjäisten ja aseman taustan alueet. Myös rautatieaseman kaakkoispuoli- sen Anttilanmäen kalliomäkeä ympäröivät karkeat maakerrokset voivat olla kulkeutu- misreittinä ratapihan alueella maahan päässeille haitta-aineille Suomen Unileverin ja Launeen vedenottamoiden suuntaan.

Lahdessa tehtyjen tärinämittausten perusteella hienompirakeisia maalajeja (savi) voidaan päätellä olevan syvemmällä maaperässä Kärpäsen ja Hennalan kaupunginosassa, Sopenkorven alueella ja Anttilanmäen – Saksalan alueella. Lahden ja Heinolan vä- lisellä rataosuudella ainoa ratalinjalle osuva selkeä pehmeikkö sijaitsee Myllypohjan Kaukkarin välisellä alueella. Savikkoalueita on Loviisan radan alueella Kerinkalliosta kunnan rajalle asti.

Ratalinja kulkee Nastolan alueella Salpausselän eteläpuolella pääosin silttikerrostumi- en (hieno siltti tai karkea siltti) ja osin hiekkakerrostumien päällä. Saviset jaksot voivat paikoitellen ulottua etelästä päin pinnan siltti- ja hiekkakerrostumien alle. Saven, laihan saven ja siltin kerrostumat ulottuvat merkittävästi ratalinjan alueelle ainoastaan Villäh- teen eteläpuolella.

Hollolan kunnan alueella maalaji muuttuu vähitellen karkearakeisesta hienompi rakei- seksi. Hollolassa pehmeikköalueet sijoittuvat Haapasaari – Haapala väliselle alueelle, Hahmajärven eteläpuolisille alueille ja Herrala-Hakosilta väliselle alueelle. Vähäjoen reunamilla Tikkakallion ja Okeroisten välillä esiintyy myös savialueita.

7.2 Pohjavesialueet

Nastola

Nastolan eteläosaa halkova Kouvola – Helsinki-rata sijoittuu osittain Nastonharju – Uu- denkylän I-luokan pohjavesialueelle. Nastonharju – Uudenkylän pohjavesialue jatkuu Lahden suuntaan mentäessä Villähteen I-luokan pohjavesialueena. Nastolan länsi- osassa Heinolan rata halkoo sekä Lahteen että Nastolaan kuuluvaa Kunnaksen I- luokan pohjavesialuetta. Edellä mainittujen pohjavesialueiden ominaisuuksia on kuvat- tu Nastola VIllähteen ja Nastonharju – Uudenkylän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa Kunnaksen pohjavesialuetta lukuun ottamatta ja pohjavesialuekorteissa.

Nastonharju – Uudenkylän ja Villähteen pohjavesialueet kuuluvat I Salpausselän reunamuodostumaan. Kouvola – Helsinki–radan pituus Nastonharju – Uudenkylän pohjavesialueella on noin 14 km. Nastolan itärajalta Kanervaan asti rata kulkee pohjaveden muodostumisalueella noin 9 km matkan. Nastonharjun eteläpuolella rata on varsinaisen LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 16 (40)

pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Pohjaveden päävirtaussuunta on eteläs- tä pohjoiseen lukuun ottamatta Alimmaisen vedenottamon ympäristöä, jossa pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään.

Nastonharju - Uudenkylän pohjavesialueella sijaitsevista vedenottamoista lähimpänä rataa ovat Uponor (yksityinen) ja Uusikylä (kunnallinen). Uponorin vedenottamon etäi- syys radasta on noin 400 m ja Uudenkylän vedenottamon etäisyys radasta on noin 350 m. Sekä Uponorin että Uudenkylän vedenottamoilla veden kloridipitoisuus on noussut. Myös veden sähkönjohtokyky on kohonnut Uudenkylän vedenottamolla. Uudenkylän vedenottamolla on havaittu lisäksi pieniä pitoisuuksia atratsiinia (torjunta-aine).

Lahti

Kouvola – Helsinki-rata sijoittuu I Salpausselän reunamuodostumaan kuuluvan Lahden pohjavesialueen etelä- ja keskiosaan. Lahden pohjavesialue muodostuu I Salpausse- län reunamuodostumasta, jonka paksut hiekka- ja sorakerrokset peittävät kallioperän ruhjeet. Ruhjeista huomattavin pohjaveden muodostumispaikka on Vesijärvi – Laune ruhje, josta Lahden kaupunki ottaa vetensä. Ruhjeen kautta myös maaperään joutu- neet haitta-aineet pääsevät siirtymään Launeelle asti. Kouvola – Helsinki-rata sijaitsee varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella Mytäjäisissä ja Pekanmäessä. Lisäksi varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueelle sijoittuvat Heinolaan ja Urheilukeskuk- seen menevät rataosuudet. Lahden kaupungin itäosassa Heinolan rata kulkee Kun- naksen pohjavesialueen poikki. Kuvaukset Lahden ja Kunnaksen pohjavesialueista on esitetty Lahden pohjavesien suojelusuunnitelmassa. Lisäksi Lahdessa saatiin päätök- seen tammikuussa 2004 mittava pohjaveden mallinnusprojekti, joka antaa lisätietoa pohjaveden virtaussuunnista, ja näin ollen tehostaa pohjaveden suojelua.

Kouvola - Helsinki-radan pituus Lahden pohjavesialueella on noin 13,8 km, josta varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella olevien ratojen pituus on noin 1,8 km. Kou- vola – Helsinki-rata sivuaa Lahden ja Nastolan rajalla Kolavan I-luokan pohjavesialuetta noin 7 km matkalta.

Pohjaveden päävirtaussuunta on muodostuman itäosassa (kaupungin rajalta rautatie- asemalle) idästä länteen. Muodostuman keskiosassa (Keski-Lahti ja Asemantausta) pohjavesi virtaa pohjoisesta etelään, kun taas pohjavesialueen länsiosassa virtaussuunta on kohti pohjoista, Vesijärveä. Orsivettä esiintyy rata-alueella varikon ja Mytä- jäisten alueella erillisenä orsivesialtaana. Tällä alueella orsivedestä suotautuu pohjave- deksi noin 10 %. /Golder Associates Oy: RHK, Pohja- ja orsivesien tarkkailusuunnitelma 2001

Lahden pohjavesialueella sijaitsevista vedenottamoista lähimpänä rataa ovat itä – länsi suunnassa Levon hautausmaan vedenottamo (yksityinen), Asko Oy (yksityinen), Felix- Abba Oy (yksityinen), ja Urheilukeskus (kunnallinen), joka on Lahden tärkeimpiä ve- denottamoita. Levon hautausmaan vedenottamon etäisyys radasta on noin 100m, As- ko Oy:n noin 50 m, Felix-Abba Oy:n noin 250 m ja Urheilukeskuksen noin 750 m. Ur- heilukeskuksen vedenottamolla veden sähkönjohtokyky on kohonnut, kuten kloridipitoi- suuskin. Torjunta-aineita (erityisesti atratsiini ja sen hajoamistuotteet) on löydetty Urhei- lukeskuksen ja Felix-Abba Oy:n vedenottamoilta. /Lahden kaupungin valvonta- ja ym- päristökeskus: Liuottimien ja öljytuotteiden aiheuttamat pohjavesiriskit Lahdessa.

Rautatieaseman eteläpuolelta Asemantaustan ja Launeen kaupunginosista on pohja- vedestä löydetty pestisidejä (atratsiini ja sen hajoamistuote DEA), minkä vuoksi Lau- neen vedenottamo on ollut suljettuna. Ratapenkereen läheisyydessä aseman seudulla LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 17 (40)

on todettu talousveden raja-arvot ylittäviä atratsiini-, heksatsinoni- ja terbutylatsiinipitoi- suuksia. / Ismo Malin: Pestisidit Lahden pohjavesissä.

Heinolaan johtava radan pituus Kunnaksen pohjavesialueella on 2,3 km. Tästä Lahden kaupungin alueella on 1,8 km ja Nastolan kunnan alueella 0,5 km. Varsinainen pohjaveden muodostumisalue on kokonaan Lahden kaupungin puolelle. Radan pituus varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella on 0,6 km. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään. Muodostuman ainoan pohjavedenottamon, Kunnaksen, etäisyys rautatiestä on noin 400 m. Veden laatu ottamolla on hyvä lukuun ottamatta kohonneita nitraattipitoisuuksia.

Hollola

Hollolassa Helsinki – Kouvola radan alueella ei ole I-luokan pohjavesialueita. Hakosil- lan ja Vähäjoen välillä rata kulkee Pennasenmäen III-luokan pohjavesialueen kaakkois- reunassa noin 300 m matkan. Pennasenmäen pohjavesialueella on pienimittakaavaista vedenottoa alueen omakotitaloasujien käyttöön. Veden laatua heikentää korkeahko mangaanipitoisuus.

Hahmajärven länsipuolella rata sivuaa Toijanmäen III-luokan pohjavesialueen pohjois- reunaa. Toijanmäelle on suunniteltu vedenhankintaa tulevaisuudessa.

Pohjavesialueiden rajaukset, lähteet ja vedenottamot selvitysalueelta on esitetty liitekartoissa II ja V.

7.3 Mahdollisesti pilaantuneet maat ja riskit

Maaperän pilaantumista voi epäillä tapahtuneen alueilla, joissa on ollut vetureiden, vaunujen ja muun kaluston tankkaus-, huolto- ja korjaustoimintaa sekä kemikaalivaunujen varastointia (seisotusta). Erityisen riskialttiita nämä ratatoimintoalueet ovat silloin, kun ne sijaitsevat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella.

Vaarallisia aineita kuljetettaessa saattaa onnettomuustilanteessa maaperään päästä suuriakin kemikaalimääriä. Riskialueita ovat lähinnä tasoristeykset ja vaihdealueet. To- sin vaarallisten aineiden kuljetuksissa on tapahtunut erittäin vähän onnettomuuksia viime vuosina.

Kasvillisuudentorjunta-aineita on löytynyt maaperästä ja pohjavedestä ratapihoilta ja ra- tapenkereiltä. Torjunta-aineiden käyttöön tuleekin rata-alueilla kiinnittää erityistä huomiota.

Lahti

Lahden ratapihan varikkoalue on otettu käyttöön jo 1800-luvulla. Varikkoalue sijaitsee Lahden pohjavesialueella, osaksi varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Maa- perän pilaantumisen syynä varikkoalueella on ollut vuosikymmeniä kestänyt korjaus- ja tankkaustoiminta sekä kasvillisuuden torjunta. Polttoaineen jakelun ja varastoinnin se- kä huoltotoiminnan seurauksena maaperään on päässyt kevyttä polttoöljyä, dieselöljyä ja voiteluöljyä. /Golder Associates Oy: RHK, Pohja- ja orsivesien tarkkailusuunnitelma 2001- sekä Lahti Vesi oy, Lahden valvonta- ja ympäristökeskus: Lahden pohjavesien suojelusuunnitelma.

Huoltotoiminnan lopettamisen jälkeen varikkoalueella on suoritettu useita maaperä- ja orsi-/pohjavesitutkimuksia. Likaantuneita maamassoja on poistettu kääntöpöydän ala- LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 18 (40)

ja pohjoispuolella sijaitsevien raiteiden kohdalta sekä vetureiden tankkauspisteestä 1990-luvulla. Varikkoaluetta tutkittiin uudestaan vuonna 2002, jolloin raskaammilla öljy- tuotteilla pilaantunutta maaperää esiintyi öljyvaraston, tankkauspisteen ja dieselöljysäi- liön ympäristössä. Veturitallien aluetta kunnostettiin vuoden 2002 aikana poistamalla maanalainen öljysäiliö ja purkamalla öljyvarasto sekä tankkauspiste. Maaperän kunnos- tusmenetelmä kohteessa oli massanvaihto. Vuonna 2002 poistettiin varikkoalueen pohjoispuolella sijaitsevan huoltorakennuksen alueelta öljyhiilivedyillä pilaantunutta maape- rää. Tällöin kiinteistöltä purettiin betoninen huolto- ja rasvamonttu sekä kaikki huoltorakennukseen liittyvät rakenteet. Kunnostustoimenpiteiden jälkeen alueella ei todettu olevan tarvetta jatkokunnostustoimenpiteille. /Golder Associates Oy: Ratahallintokes- kus, VR Lahden varikkoalue kunnostussuunnitelma 13.3.2002

Kuva 7.1. Kunnostettu varikkoalue

VR on vuokrannut varikkoalueen eteläpuolelta, Sopenkorvesta, alueita romuliikkeiden käyttöön. Näillä alueilla on maaperässä todettu kohonneita raskasmetalli- ja öljypitoi- suuksia. Romuliike Illen ja Lahden Käyttörauta Ky:n vuokraamien alueiden maaperä on kunnostettu 1990-luvun alussa ekobetonoimalla. /VR:n jätehuoltoilmoitus Sopenkorven romuliikkeiden alueiden saastuneiden maiden käsittelystä

Lahden ratapihan pohja- ja orsivesien tarkkailusuunnitelmaan liittyen otetaan varikkoalueelta orsivesinäytteitä kerran vuodessa. Todetut öljy- ja kokonaishiilivetypitoisuudet ovat pienentyneet varikkoalueen orsivedessä vuodesta 1992 lähtien. Alueen orsivesis- sä on kuitenkin edelleen hieman kohonneita pitoisuuksia öljyjaetta C10 – C21 sekä helposti haihtuvia yhdisteitä. Orsiveden kulkeutumisriski pohjaveteen on kuitenkin varsin pieni, sillä maaperän pintakerroksen vedenläpäisevyys on heikko ja pohjavesi on 25 – 30 m syvyydessä. Mahdollisessa Mytjäisissä sattuneessa kemikaalionnettomuudessa saattaisi haitta-aine kuitenkin levitä Vesijärvi – Laune –ruhjeen kautta Launeen ja jopa LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 19 (40)

Urheilukeskuksen vedenottamolle. /Golder Associates Oy: RHK, Pohja- ja orsivesien tarkkailusuunnitelma 2001-.

Vanha ratapenger Urheilukeskukselta Vesijärven suuntaan on ollut Nelon kiinteistön läheisyydessä useamman torjunta-aineen saastuttamaa. Talousveden raja-arvot ylitti- vät atratsiini-, heksatsinoni- ja bromasiilipitoisuudet. /Ismo Malin: Pestisidit Lahden poh- javesissä.

Ratahallintokeskuksen omistama ratapiha-alue (Mannerheiminkatu 15) muodostuu henkilö- ja tavararatapihasta. Molemmat ratapihat sijaitsevat Lahden pohjavesialueella, tavararatapihasta osa sijaitsee varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Radan kunnon on todettu olevan epätyydyttävä Lahden aseman alueella.

Kuva 7.2. Ratapiha-alue

Vuonna 2001 tutkittiin rautatieasemalla raiteiden 1, 2 ja 3 alueita perusparannustöitä varten. Niiden raiteiden alueilla, joissa junia oli seisotettu, oli maaperä paikoitellen ras- kaiden hiilivetyjen (voiteluöljyt) lievästi likaamaa. Perusparannustöiden yhteydessä poistetun maa-aineksen hiilivetypitoisuuksien perusteella ei kaivualueelle arvioitu jää- neen merkittäviä määriä pilaantunutta maata. Pohjaveden pilaantumisen raidealueella estävät ratapihan poikki kulkevat huonosti vettä läpäisevät silttiset ja saviset kerrokset. Rata-alueen tulevien perusparannustöiden yhteydessä maaperän mahdollinen likaan- tuneisuus on kuitenkin selvitettävä. /Golder Associates Oy: RHK, Lahden ratapihan perusparannus. Rataosan Hakosilta – Vainikkala parannusprojektin yhteydessä tutkittiin syksyllä 2003 Lahden ratapihaa tavararatapihalta Uponor Oy:lle asti. Maaperänäytteittä otettiin pääasiassa noin 1 m syvyyteen asti. Aseman kohdalla näytteenottosyvyys ulo- tettiin 4,6 m. Maanäytteistä tutkittiin öljyhiilivedyt, haihtuvat yhdisteet, pestisidit ja ras- kasmetallit. Tutkimusten yhteydessä ei todettu merkittävää maaperän pilaantuneisuut- ta. Ainoastaan raidesepelin yläosa oli paikoin öljyyntynyttä. Koska tutkimuspisteverkko LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 20 (40)

oli melko harva, on perusparannustöiden yhteydessä tehtävä lisätutkimuksia maaperän pilaantuneisuudesta./ Golder Associates Oy: Oy VR-Rata Ab, Hakosilta – Vainikkala, Ympäristötekninen maaperätutkimus, syyskuu 2003.

Torjunta-aineiden esiintymistä on Lahdessa seurattu tiiviisti. Pohjavesinäytteitä on otettu Asemantaustan ja Urheilukeskuksen alueelta. Asemantaustan alueella pohjavedes- sä esiintyi atratsiinia ja sen hajoamistuotetta DEA:ta ja DEDIA.aa, heksatsinonia, terbu- tylatsiinia ja jonkin verran simatsiinia. . /Ismo Malin: Pestisidit Lahden pohjavesissä.

Pekanmäessä tutkittiin maaperää vuonna 2001 RHK:n omistamalta kiinteistöltä, joka on vuokrattu Hännisen Rauta ja Romu Oy:lle. Kiinteistön alueella todettiin kohonneita raskasmetallipitoisuuksia, jotka eivät riskiarvion perusteella aiheuta välittömiä jatkotoi- menpiteitä. Kiinteistön maaperä kunnostetaan, mikäli kiinteistön käyttö muuttuu. Maa- perän kunnostusvastuusta alueella kiistellään. /Golder Associates Oy: Ympäristöarvi- ointi, RHK, Hännisen Rauta ja Romu Oy

Kemikaalivaunujen vuotoriski on ratapihalla pieni, sillä Venäjältä tulevat vaunut tarkiste- taan jo rajalla Vainikkalassa. Sen lisäksi vaunut kulkevat automaattisen vuotoilmaisi- men ohi Utissa ja tarvittaessa ne voidaan ohjata Kouvolan erikoisvarustelulle ratapihalle. Vaunujen seisonta-aika ratapihalla on korkeintaan muutamia tunteja. Vaunuista ai- heutuukin pohjavesiriski lähinnä onnettomuus- ja ilkivaltatilanteissa. Tosin ilkivaltaa säi- liövaunuja kohtaan ei ole esiintynyt ja erityisesti Lahden seudulla ei ole vaarallisten aineiden kuljetuksissa tapahtunut onnettomuuksia. Kemikaalivaunujen lisäksi ratapihan kautta kulkee puutavaraa, myös kreosoottikyllästeistä.

Tavararatapihan ja rautatieaseman välillä sijainnut öljysäiliö poistettiin 1990-luvun alussa. Nykyisin tavararatapihalla on raiteille levitetty öljynimeytysmattoja, jotka vaihdetaan kahdesti vuodessa. Tavararatapihan ja rautatieaseman alueella on todettu seuraavat vahinkotapaukset (Golder Associates Oy: RHK, Pohja- ja orsivesien tarkkailusuunnitelma 2001-): - Vuonna 1980 ratapihalle kaatui säiliövaunu, josta maahan valui todennäköisesti Pseudomol-nestettä. Palolaitos oli paikalla onnettomuuden jälkien siivouksessa. - Ratapihan öljyvahinko vuonna 1991 (461/91) - Vuonna 1990 kuorma-auton polttoainesäiliö repeytyi ja 200 l naftaa valui maahan rautatieasemalla (473/1990) - Vuonna 1991 trukki putosi tavara-aseman lastaussillalta, jolloin öljyä valui maahan (58/91) Muita kemikaalivahinkoja ei ratapihalla ole sattunut. Kasvillisuutta on tavararatapihalla torjuttu ympäristöviranomaisten hyväksymillä hormonivalmisteilla. Muuten kasvillisuutta on poistettu mekaanisesti. Aseman lounaispuolella olevista pohjavesiputkista otetuissa vesinäytteissä ei ole todettu merkittäviä öljy- tai VOC-yhdisteiden, herbisidien tai liuo- tinyhdisteiden pitoisuuksia. Seurantamittauksissa todetuista vähäisistä pitoisuuksista ei ole arvioitu aiheutuvan merkittävää ympäristö- tai terveysriskiä. Mikäli ratapihalla joutui- si maaperään haitta-aineita esim. onnettomuustilanteissa, saattaisivat ne kulkeutua va- jo- tai orsiveden mukana pohjaveteen helpoiten Helsingin valtatien itäpuoliselta ratapiha-alueelta. Tällä alueella maaperän pintakerroksissa ei ole vettä pidättäviä maaker- roksia. /Golder Associates Oy: RHK, Pohja- ja orsivesien tarkkailusuunnitelma 2001- ja Seurantaraportti 2, RHK Lahden ratapiha.

Lahti on myös tulevaisuudessa kemikaalien ja henkilöliikenteen läpikulkupaikka. Lah- den ratapihalle onkin laadittu pelastus- ja sammutussuunnitelma sekä ympäristövahin- kojen torjuntasuunnitelma. Sen mukaan vaarallisten vaunujen vuototapauksessa junat pysytetään entisen Okeroisten aseman kohdalle, missä pelastuslaitoksen yksiköiden LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 21 (40)

on helpompi käsitellä vuotavaa vaunua. / VR Cargo Lahti, Lahden ratapiha, Pelastus- ja sammutussuunnitelma, Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma

Nastola

Nastolan alueella ei ole toistaiseksi tapahtunut merkittäviä kemikaalionnettomuuksia. Riskialttein rataosuus Nastolan kunnan alueella on Uusikylä ja siitä itään oleva harju- alue, jossa rata sijaitsee pohjavesialueen päällä. Mikäli tällä alueella pääsee kuljetus- onnettomuudessa vaarallisia aineita maaperään, aiheutuu tästä vahinkoa Uudenkylän ja Alimmaisen pohjavedenottamoille. /R. Molarius ja J. Rintala: Nastolan Villähteen ja Nastonharju – Uudenkylän pohjavesialueiden suojelusuunnitelma.

Pistoraiteita Nastolassa on Uudessakylässä ja Villähteellä. Uudenkylän alueella maa- perää on tutkittu vuoden 2003 syksyllä useasta kohtaa ratapiha-aluetta, sillä Villähteen ja Uudenkylän liikennepaikoilla tullaan tekemään vaihdetöitä. / Golder Associates Oy: Ympäristötekniset maaperä- ja pohjavesiselvitykset Hakosilta – Vainikkala-rata

Kuva 7.3. Uudenkylän ratapiha

Uudestakylästä on tiedossa 1990-luvulla tapahtunut öljysäiliön vuoto. Vahinkoalueen maaperä on kunnostettu. Uudenkylän seisake tullaan poistamaan ja tulevaisuudessa seisake siirretään Nastolan kirkonkylän kohdalle. Nykyisin Uudenkylän seisakkeella on sementinpurkupaikka. Sementin purkamisesta aiheutuvasta pölyämisestä on tehty vali- tuksia, minkä vuoksi alueelle on asetettu purkuaikarajoituksia ja vaunujen purkaminen tehdään hallissa. Kemikaalivaunuja ei Uudessakylässä seisoteta. /Keskustelu, Pekka Ylenius. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 22 (40)

Kuva 7.4. Sementinpurkupaikka

Jos Lahden ratapihalla on ruuhkaa, pysähtyvät säiliövaunut Uuteenkylään. Radan varren asukkaat ovat kertoneet Uudessakylässä säiliövaunuista jäävän radalle vuotojälkiä. Vuosien 1994 ja 1995 vaihteessa Uudenkylän ratapihalla seisseestä dieselpolttoainetta sisältävästä säiliövaunusta vuosi rikkoontuneen venttiilin kautta öljyä hyvin hitaasti maaperään. Maaperä kunnostettiin huhtikuun 1995 loppupuolella massanvaihdolla. /Insinööritoimisto Paavo Ristola. Uudenkylän ratapihan öljyvuoto

Syksyllä 2003 Uudenkylän ratapihalta otettujen maanäytteiden analysoinnin perusteella ei tutkitulla alueella todettu merkittävää maaperän pilaantumista. Maanäytteitä otettiin tosin noin 1 m syvyydeltä ja niistä analysoitiin öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja raskas- metalleja. Tutkimuspisteverkko oli melko harva, joten tilannetta on seurattava peruspa- rannustöiden yhteydessä. / Golder Associates Oy: Ympäristötekniset maaperä- ja pohjavesiselvitykset Hakosilta – Vainikkala-rata.

Nastolassa on pohjavesinäytteitä otettu kesällä 2003 Alimmaisen, Mälkösen, Peltolan ja Uudenkylän vedenottamoilta torjunta-aineiden määritystä varten. Uudenkylän pohjavedenottamon kaivosta 2 otetusta vesinäytteestä todettiin atratsiinia ja sen hajoamistuotetta DEA:ta (dietanoliamiini)./ Puhelinkeskustelu Ulla-Maija Liski, Hämeen ympäris- tökeskus.

Hollola

Hollolasta ei ole tiedossa rata-alueelta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita tai riski- kohteita. /Hollolan kunta: Hollolan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma.

Pilaantuneen maaperän riskikohteet on esitetty liitekartassa V. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 23 (40)

7.4 Tehdyt maaperä- ja pohjavesiselvitykset

Tehdyt maaperäselvitykset

Rataa koskevia maaperäselvityksiä on tehty useiden eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteydessä. Seuraavassa on esitetty niiden lisäksi tehdyt erillisselvitykset (ks. liitekartta IV). - Geologinen tutkimuskeskus on kartoittanut suuren osan Suomen maaperästä. Lah- den, Nastolan ja Hollolan alueet on kartoitettu 1960-luvulla (maaperäkartat 1:20 000). - Pohjatutkimuksia rata-alueella ovat tehneet Lahden kaupunki, Hollolan ja Nastolan kunnat sekä Valtion rautatiet. - Insinööritoimisto Paavo Ristola on tehnyt maaperätutkimuksia Sopenkorven ratapiha-alueella vuonna 1992 Sopenkorven romuliikkeiden alueiden saastuneiden maiden käsittelyä varten. - Lahden ratapihan varikkoaluetta on tutkittu ja kunnostettu useaan otteeseen. Lah- den kaupunki teki katselmuksen varikkoalueella 1992. Insinööritoimisto Paavo Risto- la otti alueelta maaperä- ja pohjavesinäytteitä vuosina 1992- 1993. RHK teetti alueella ympäristökatselmuksen vuonna 1998. Kunnostamiseen liittyen teki Golder As- sociates Oy katselmuksen vuonna 2000, maatutkaluotauksen vuonna 2001 ja ympä- ristöteknisen maaperätutkimuksen vuonna 2001 sekä laati varikon kunnostussuunni- telman vuonna 2002. Golder Associates Oy jätti alueen kunnostamisesta vuonna 2002 PIMA-ilmoituksen, josta Hämeen ympäristökeskus antoi päätöksen 2002. - Lahden toimintayksikön huoltorakennuksen alue: Golder Associates teki öljyhiilive- typitoisuuksien tutkimisen ja pilaantuneen maaperän kunnostustoimien valvonnan vuonna 2002. - Lahden ratapihan perusparannus, raiteiden 1, 2 ja 3 alue: Golder Associates Oy teki ratapihalla koekuoppatutkimuksen (Ympäristöarviointi) vuonna 2001 ja toimenpide- raportin massanvaihdosta vuonna 2002. - Golder Associates Oy on tehnyt vuonna 2003 ympäristöteknisiä maaperä- ja pohja- vesiselvityksiä Hakosilta – Vainikkala –radalta. - Pinnoitetekninen insinööritoimisto otti maanäytteitä VR:n autohuollon alueelta öl- jysäiliön poiston yhteydessä vuonna 1995. - Golder Associates Oy on tehnyt maaperätutkimuksia vuonna 2001 Pekanmäessä RHK:n omistamalla kiinteistöllä, joka on ollut vuokrattuna Hännisen Rauta ja Romu Oy:lle. - Golder Associates Oy on tehnyt syksyllä 2003 maaperätutkimuksia Uusikylän ja Lahden ratapihoilla Hakosilta - Vainikkala radan parannustöihin liittyen. Tehdyt pohjavesiselvitykset - Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia on laadittu Nastolan Villähteen ja Nastonhar- ju –Uudenkylän pohjavesialueille, Hollolan kunnan alueella oleville pohjavesialueille sekä Lahden kaupungin alueella sijaitseville pohjavesialueille alueen viranomaisten toimesta. Suunnitelmassa ehdotetaan rautatien pohjavesille aiheuttaman riskin pie- nentämiseksi seuraavia toimenpiteitä: o pelastuskaluston paikalle pääsyn helpottamiseksi pohjavesialueet nime- tään ja merkitään rataosuuksille sekä rataosuuksille johtavia käyttökel- poisia kulkureittejä lisätään o ratapenkereillä kasvavaa vesakkoa torjutaan mekaanisesti o vaunukalustoa uusitaan (vaunuista tulevien jätevesien pääsy maahan estyy) o Lahdessa tehdään pohjavesisuojaukset ratapihalle sekä Pekanmäkeen. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 24 (40)

- Lahden kaupungin valvonta- ja ympäristökeskus on laatinut selvityksen liuottimien ja öljytuotteiden aiheuttamasta pohjavesiriskistä Lahdessa. Sen lisäksi on laadittu ra- portti Lahden lähteistä. - Golder Associates Oy on tehnyt RHK:n tilauksesta Pohja- ja orsivesien tarkkailusuunnitelman Lahden ratapiha- ja varikkoalueelle. Tarkkailusuunnitelman vuotuiset seurantaraportit ovat myös Golder Associatesin tekemät. - Golder Associates Oy on asentanut RHK:n tilauksesta uusia orsivesi- ja pohja- vesiputkia ratapiha- ja varikkoalueelle. - Sekä I, II että III luokan pohjavesialueilta on Lahdesta, Nastolasta ja Hollolasta olemassa pohjavesialuekortit. - Nastolassa on otettu vesinäytteitä vuonna 2003 Alimmaisen, Mälkösen, Peltolan ja Uudenkylän vedenottamoilta. 7.5 Ehdotetut jatkoselvityskohteet

Lahdessa on varikko- ja ratapiha-aluetta tutkittu useaan otteeseen, ja varikkoalueen maaperä onkin kunnostettu. Ratapihalla pintamaata on poistettu raiteiden perusparan- nustyön yhteydessä. Nykyisin tavararatapihalla maaperää ja pohjavesiä suojataan raiteille levitetyillä imeytysmatoilla.

Kuva 7.5. Öljynimeytysmattoja ratapihalla

Perusparannustöitä tullaan tekemään Nastolassa (Villähde ja Uusikylä) ja Lahden ratapihalla /Hakosilta – Vainikkala perusparannustyö. Lahdessa aseman alueella radan kuntoa onkin pidetty epätyydyttävänä. Perusparannustöiden yhteydessä tuleekin Nas- tolan Uudessakylässä ja Lahdessa ottaa maa- ja pohjavesinäytteitä syvemmältä maa- perästä, sillä Asemantaustan alueella on pohjavesinäytteistä todettu torjunta- ainepitoisuuksia. Korkeahkot torjunta-ainepitoisuudet lähellä ratapenkerettä Aseman- taustan ja Urheilukeskuksen (Nelon kiinteistö) alueilla viittaavat rautateiden vesakon- ja LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 25 (40)

rikkaruohontorjuntaan. Vesijärvi – Laune ruhjeen takia torjunta-aineiden on mahdollista levitä laajemmalle Lahden pohjavesialueella.

Useat lahtelaiset ovat toivoneet rautatiekuljetuksista aiheutuvien pohjavesiriskien vä- hentämiseksi Lahden ratapihalle pohjaveden suojausta. /Kirje: Rautatiekuljetuksista aiheutuvien pohjavesiriskien vähentäminen Lahden ratapihalla. Vanhoihin ratarakentei- siin tehtävien suojausten rakentaminen on kallista ja hankalaa, eikä suojausten toimi- vuudesta rata-alueella onnettomuustilanteessa ole tietoja. Lahden ratapihalla suojauk- set on mahdollista toteuttaa ratapihan tulevien rakennustöiden yhteydessä. Halvem- maksi ratkaisuksi Lahden ratapihalla tulee kuitenkin pintaveden kerääminen ja poisjoh- taminen alueelta. Jatkossa ratapiha-alueella mahdollisesti tapahtuvat pienet öljyvahin- got tulisi kirjata ylös entistä tarkemmin. Myös torjunta-aineiden käyttöä ratapihalla on harkittava tarkkaan.

8 RAUTATIELIIKENNE

8.1 Kuljetukset

Rautatiet ovat turvallisin tapa hoitaa vaarallisten aineiden maakuljetuksia. Maassamme kuljetetaan rautateillä vuosittain noin 6 miljoonaa tonnia vaarallisia aineita. Kemikaali- kuljetukset tapahtuvat säiliövaunuissa, jotka ovat korkeintaan 77 m3 suuruisia yksiköitä. Kuljetettavat kemikaalit saattavat joutua ympäristöön mm. seuraavista syistä: - Säiliövaunun venttiili vuotaa, jolloin kemikaalia valuu vähäisiä määriä ratapenkkaan. Jos kemikaali on hajoamatonta tai sen hajoamisaika on pitkä, maaperä saattaa saastua vähitellen usein toistuvien kemikaalikuljetusten johdosta. - Säiliövaunu suistuu kiskoilta onnettomuuden johdosta, jolloin vaunu kallistuu tai kaa- tuu. Tällöin kuljetettava neste purkautuu täyttöluukusta noin viiden metrin päässä raiteesta. Jos vaunu kallistuu 15 astetta, purkautuu kemikaalia noin 1,5 m päässä raiteen keskilinjasta. Suurin todennäköisyys onnettomuudelle on tasoristeyksissä ja vaihteiden kohdalla. - Säiliövaunu vuotaa ylitäytön takia Pohjavesialueilla pilaantumisriskiä aiheutuu myös siitä, että matkustajavaunujen jäte- vesiä päästetään maaperään. Nykyisin suuri osa matkustajavaunuista on jo varustettu WC-säiliöillä, jolloin tätä ongelmaa ei ole.

Tavallisimmin kemikaalipäästö on VR:n tilastoinnin mukaan aiheutunut säiliövaunun yli- täytöstä johtuvasta vuodosta; myös vaunujen pohjaventtiilin vuodot olivat aikaisemmin yleisiä. Vaarallisten aineiden transitiokuljetusten turvallisuutta on nykyisin parannettu vaunujen täyttöasteen mittauksella, rakentamalla rataverkon eri osiin valvontapisteitä junan laakereiden lämpötilan, vaunujen säteilyn ja ilman kaasupitoisuuden seuraami- seksi; tehostamalla vaunujen merkintää ja tarkastuksia sekä kuljetusasiakirjojen tarkas- tusta. Lisäksi vaarallisten aineiden kuljetukset lähtöpisteestä määräasemalle pyritään hoitamaan jatkuvana kuljetuksena.

8.2 Vaaralliset aineet

Vaarallisia aineita kuljetettiin Lahden kautta kulkevilla rataosilla vuonna 1998 seuraa- vasti:

LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 26 (40)

Rataosa Kuljetusluokka Määrä nettotonneina (1000 t)

Lahti – Kouvola Räjähteet 0,01 Lahti - Helsinki

Lahti – Kouvola Puristetut, nesteytetyt ja paineen alai- 814 Lahti – Helsinki sina liuotetut kaasut

Lahti – Kouvola Palavat nesteet 2452

Lahti – Helsinki Palavat nesteet 2445

Lahti – Kouvola Helposti syttyvät kiinteät aineet 0,06 Lahti - Helsinki

Lahti – Kouvola Aineet, jotka veden kanssa kosketuk- 0,16 Lahti - Helsinki seen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja

Lahti – Kouvola Syttyvästi vaikuttavat (hapettavat) ai- 2 Lahti - Helsinki neet

Lahti – Kouvola Myrkylliset aineet 20 Lahti - Helsinki

Lahti – Kouvola Syövyttävät aineet 6 Lahti - Helsinki

Lahti – Kouvola Muut vaaralliset aineet ja esineet 1 Lahti – Helsinki

9 RAIDELIIKENNEMELU

9.1 Raideliikennemelun luonne

Raideliikenteen melu koostuu matkanopeuksilla pääsääntöisesti pyörien ja kiskon pinnan kosketuksesta syntyvästä melusta. Tästä johtuen kiskojen pinnan kunto vaikuttaa merkittävästi syntyvään meluun. Kiskojen kuntojen vaihdellessa, mitattujen junien me- luissa voi olla jopa usean dB:n eroja. Junien liikkeelle lähdössä ja hitailla kulkunopeuk- silla esim. asemilla ja ratapihoilla, melua hallitsee moottorien ja niiden apulaitteiden ää- net. Melua aiheuttaa lisäksi raidelinjojen vaihteet ja liitoskohdat sekä radan rakenteet esim. terässiltojen osalta. Rautateiden uusin kalusto, Pendolino, Intercity 2-vaunut sekä Sr-2-veturit ja Sma4-lähiliikennjunat, ovat merkittävästi vanhempaa kalustoa hiljaisem- pia (Ympäristöopas 101, Tapio Lahti 2003).

Raideliikenteen melun leviämiseen vaikuttaa tieliikennemelun lailla ympäröivän maaston pinnan laatu ja maastonmuodot, mahdolliset heijastuspinnat, ratapohjan ominai- suudet sekä ratalinjan korkeustaso. A-painotettuja (taajuuspainotettu äänitaso) keski- ääni tasoja tarkasteltaessa ja vertaillessa niitä valtioneuvoston asettamiin melutaso- ohjearvoihin, lähtömelutason määrää lähes yksinomaan pyörien ja kiskon pinnan kosketuksesta aiheutuva melu. Junien aiheuttamaan keskiäänitasoon vaikuttavat junan LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 27 (40)

nopeuden lisäksi mm. junan pituus ja mittausetäisyys, joka on radan keskilinjan ja tar- kastelupisteen välinen etäisyys.

Raideliikenteen melun on todettu tutkimuksissa olevan vähemmän häiritsevämpää kuin esim. tieliikenteen melun (Miedema & Vos. 1997).

9.2 Melun nykytilanne ja ongelmakohdat

Raideliikenteen meluhaitoista kohdealueen rataosuuksilta ei ole kattavaa selvitys- tai tutkimuspohjaa, jotta haittojen suuruutta ja todellisia ongelmakohtia voitaisiin varmuu- della arvioida. Oletettavaa kuitenkin on, että siellä missä asuin-, virkistys- tai muut melulle herkät kohteet sijoittuvat radan läheisyyteen on myös meluhaittoja. Ongelmallisia alueita on todennäköisesti vain tiheämmissä taajamissa, kuten Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan alueella sekä Hollolan Herralassa. Suurimmaksi osaksi suunnittelu- jakson rataosuudet kulkevat kuitenkin maaseutumaisessa luonnonympäristössä, jossa melulle altistuu mahdollisesti vain muutamia yksittäisiä tiloja sekä asuinrakennuksia.

Selvitysalueen rataosuuksilla ei ole tehty rakenteellisia, estein suoritettavia meluntorjunnan toimenpiteitä. Monelta osin siellä missä taajama- tai kaupunkirakenne on tiivis- tä, radan varren läheisyyteen sijoittuvat liike- tai varastorakennukset estävät melun le- viämisen. Tällaisia kohtia on mm. aivan Lahden kaupungin keskustan tuntumassa sekä osittain myös Nastolan harjun läheisyydessä, selvitysalueen itäosassa.

Meluhuomautuksia on tullut muutamista yksittäisistä kohteista, joissa monesti samassa yhteydessä on valitettu myös tärinästä. Tällaiset kohdat sijoittuvat usein erittäin lähelle ratalinjaa ja näin ollen myös melulle altistuminen on oletettavaa. Meluhuomautuksia on tullut 3 kpl, Nastolan kunnan alueelta Lahti – Kouvola rataosuudelta. Meluhuomautuk- set vahvistavat käsitystä siitä, että Nastolan rataosuus on osittain melun kannalta on- gelmallinen.

Mahdollisia melun kannalta ongelmallisia kohtia ovat Hollolan alueella Herralan aseman alue sekä Nostavan asuinalueen kohdat. Lahden kaupungin alueella Hennalan, Kärpäsen, Möysän ja Asemantaustan sekä Ahtialan ratalinjan lähelle sijoittuvat asuin- alueet. Nastolan kunnan alueella osittaisina ongelmakohtina voidaan pitää Villähteen, Kanervan ja Uudenkylän asuinalueita.

9.3 Tehdyt meluselvitykset

Ratameluselvitykset - Rautatieliikenteen aiheuttaman melun mittaus asuinkiinteistötonteilla. Geobotnia Oy 2001. - Valtakunnallinen rautatieliikenteen melun suuruusluokkaselvitys. RHK 2001. 9.4 Ehdotetut jatkotoimenpiteet

Jatkotoimenpiteenä ehdotetaan laskennallista meluselvitystä, jonka perusteella voidaan määrittää nyky- ja ennustetilanteen raideliikenteen meluvaikutukset ympäristössä. Laskennat tehdään maastomalliin perustuvalla SoundPLAN 6.1 - melunlaskentaohjel- malla. SoundPLAN -ohjelma pohjautuu ympäristöministeriön hyväksymään yhteispoh- joismaiseen tie- ja raideliikenteen melun laskentamalliin (1996). Ohjelma ottaa huomioon liikennöintimäärät, nopeudet, kalustotyypin ja ympäröivän maaston sekä rakennukset. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 28 (40)

Laskenta-alue koskee koko selvitysaluetta, pois lukien Lahden Mukkulan ja Urheilukes- kuksen pistoraiteet. Laskennoissa maastomallina käytetään maanmittauslaitoksen kar- keaa mallia ja rakennustietokantaa mahdollisuuksien mukaan.

Laskentojen tuloksena esitetään värilliset meluvyöhykekartat, joiden perusteella voidaan määrittää selvitysalueen ongelmalliset kohteet sekä alustava meluntorjunnan tar- ve. Meluntorjunnan ratkaisuja pohditaan estetyyppien tarkkuustasolla (valli/kaide/aita).

10 TÄRINÄ

10.1 Tärinän luonne ja syntytapa

Juna muodostaa nauhamaisen tärinälähteen, jossa junan kaikki akselit muodostavat erillisiä, pistemäisiä tärinälähteitä. Lähellä rataa yksittäisten telien ja pyörien vaikutukset dominoivat tärinän amplitudia sekä taajuussisältöä. Kauempana radasta eri pyörien vaikutukset summautuvat. Myös pohjasuhteet ja osin myös maaston muodot vaikuttavat tärinän amplitudiin ja taajuussisältöön.

Radan päällysrakenteen tärinän voimakkuuteen vaikuttavat kiskoon kohdistuvat dy- naamiset pysty- ja vaakasuuntaiset voimat. Nämä voimat vaihtelevat riippuen junan nopeudesta, staattisista akselipainoista, akselien jousituksista, pyörien ja kiskojen kun- nosta sekä kiskojen suoruudesta. Pyörissä tai kiskoissa esiintyvä voimakas kulunei- suus mm. lovipyörät sekä avoimet kiskojatkokset ja vaihteet voivat nostaa päällysra- kenteen tärinän tasoa hyväkuntoiseen ja suoraan rataan sekä hyväkuntoiseen kalus- toon verrattuna.

Ympäristöön leviävän tärinän suuruuteen vaikuttavat merkittävimpinä seuraavat tekijät. 1. Junan akselimassat. Tavarajunat ovat yleensä henkilöjuniin verrattuna suurempi herätelähde. 2. Junan kokonaispaino. Tärinän suuruus ja junan kokonaismassan suuruuden on todettu olevan lähes suorassa riippuvuussuhteessa. Rakennusten resonointialueel- la suuret kokonaispainot (massakeskittymät) voivat aikaansaada suhteellisen mer- kittävää tärinää rakenteissa. 3. Junan nopeus. Useimmilla maapohjilla nopeuden kasvattaminen lisää tärinää lä- hes lineaarisessa vuorosuhteessa nopeuteen. 4. Junapituus. Tärinä voimistuu resonanssin myötä, kun akselin antama impulssi tois- tuu useammin. Junapituuden merkitys on kuitenkin pienempi kuin akselipainojen tai junan kokonaispainon. 5. Maapohjan laatu. Turpeissa, pehmeissä savissa ja osin myös löyhissä silteissä tä- rinä leviää pitkälle ja maapohja voi joutua pitkillä junilla resonanssinomaiseen inter- ferenssiin. Karkearakeisilla maapohjilla (hiekoista moreeneihin) tärinän leviäminen on edellä mainittuja maapohjia merkittävästi pienempää. Kalliopohjilla tärinän suuruus on lähes aina jo hyvin lähellä rataa merkityksetöntä. Maapohjan laadulla - sekä radan alla että raiteen vierellä - on suuri merkitys paitsi värähtelyn leviämisen vai- mentumiseen myös siihen värähtelyn taajuuteen, joka ympäristöön välittyy. Peh- meissä ja paksuissa maakerroksissa välittyvät hyvin matalat taajuudet 2...8 Hz, jäy- kistä ja ohuista maakerroksista muodostuneilla alueilla dominoiva taajuus on yleen- sä korkeahko 8...40 Hz. Korkeat taajuudet, yli 50...60 Hz, suodattuvat yleensä pois maan sisäisen vaimennuksen johdosta. 6. Radan kunto. Huonokuntoisella radalla tärinä on kaksinkertaista hyväkuntoiseen rataan verrattuna. Radan perustamisen jäykistäminen pienentää tärinää. Radan LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 29 (40)

paikalliset epäjatkuvuuskohdat - vaihteet, tasoristeykset, siltojen tulopenkereet jne. - voivat aikaansaada paikallisen tärinän syntymislähteen. Tärinää voidaan vähentää vaikuttamalla edellä mainittuihin tekijöihin ja vaimentamalla värähtelyn leviämistä radan vierellä ja rata-alueen ulkopuolella erilaisin vaimenninrat- kaisuin tai ehkäisemällä värähtelyn haitallisten vaikutusten ilmentymistä rakennuksissa. Ihmisen kannalta haitallisimmat vaikutukset syntyvät yleensä silloin, jos rakennukset kokonaisuudessaan tai niiden osat – tyypillisesti lattiat - joutuvat resonanssiin maapoh- jassa kulkevan tärinän taajuuden osuessa rakennuksen tai sen jonkin osan alimpien ominaistaajuuksien alueelle.

Junaliikenteen aiheuttama tärinä on haitallisinta ja leviää laajimmalle lähinnä sellaisilla rataosuuksilla, joilla liikkuu raskaita tavarajunia ja joissa rata on perustettu maanvarai- sesti paksun ja laajalle ulottuvan pehmeikön päälle.

Ympäristöongelmana tärinä koskettaa yleisesti ottaen pienempää väestönosaa kuin melu, johtuen osaksi siitä, että tärinähaitta aiheutuu lähes yksinomaan raideliikentees- tä, kun taas melua syntyy paljon myös auto- ja lentoliikenteestä. Lisäksi rautatieliikenteen tärinä häiritsee pienempää väestöjoukkoa kuin rautatieliikenteestä aiheutuva melu. Tärinä- ja meluaistimukset assosioituvat usein ihmisen tuntemuksissa. Tärinä koetaan häiritsevänä helpommin, kun siihen yhdistyy samanaikainen, haitalliseksi koettava melu. Jos melu vähenee, usein myös tärinä koetaan vähentyneeksi. Talvisaikaan, kun melua vaimentavat lehtipuut ovat paljaita, tärinäkin koetaan usein kesäkautta häiritse- vämpänä.

10.2 Tärinän nykytilanne ja ongelmakohdat

Tarkasteltavalla alueella ratalinjat sijaitsevat valtaosin karkearakeisilla ja kantavilla maapohjilla, joissa tärinän syntyminen ja leviäminen on pehmeikköalueita vähäisem- pää. Merkittävimmät pehmeikköalueet, joissa tärinä leviää laajalle radasta maapohjan takia, esiintyvät seuraavissa paikoissa:

Hollola - Haapasaari – Haapala välisellä alueella - Hahmajärven eteläpuolisilla alueilla, sekä ennen kaikkea - Herrala-Hakosilta välisellä alueella Myös Oikoradan linjauksella esiintyy pehmeikköalue Porvoonjoen sedimenttialtaassa sekä kallioalueiden välissä Tuhkurin alueella Herralasta itään. Vähäjoen reunamilla Tik- kakallion ja Okeroisten välillä esiintyy myös savialueita.

Lahden kaupunki

Lahden kaupungin keskusta-alueelta tärinäriskin kartoitukseen käytetyssä maaperäkar- tassa on runsaasti kartoittamattomia alueita ratalinjan läheisyydessä. Tästä syystä maaperäolosuhteiden perusteella tehty tulkinta ei ole kattava. Maaperäkartan hyödyn- nettävyyttä Salpausselän alueella edelleen laskee se, että myös kartoitetulta osiltaan maaperäkartta on laadittu vain maanpinnan pintamateriaalien perusteella. Tämän johdosta Salpausselän lievekerrostumissa syvemmällä sijaitsevat pehmeät maakerrostu- mat eivät välttämättä näy maaperäkartalla. Pehmeiden maakerrosten olemassaolo on itse asiassa epäsuorasti pääteltävissä tärinän mitatun laajan leviämisen perusteella: - Kärpäsen ja Hennalan kaupunginosassa karkean hiedan ja hiekan alapuolella on il- meisesti hienorakeisempia maalajeja. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 30 (40)

- Sopenkorven alueella radan taittaessa linjaansa Kouvolan suuntaan voi olla paikoin savikerrostumia. - Anttilanmäen – Saksalan alueella on tärinämittausten perusteella epäiltävissä hieta- kerrosten alla savikerrostumia. - Ratasosuudella Kerinkalliosta etelään aina kunnan rajalle asti ratalinja kulkee pää- osin savikkoalueiden läpi. - Rataosuudella Lahdesta Heinolaan ainoa ratalinjalle osuva selkeä pehmeikkö sijaitsee Myllypohjan Kaukkarin välisellä alueella. Nastola

Nastolan alueella on tehty varsin kattava tärinäkartoitus vuonna 2000, ja sitä on täy- dennetty mittauksin vuonna 2001.

Ratalinja kulkee Nastolan alueella Salpausselän eteläpuolella pääosin silttikerrostumi- en (hieno siltti tai karkea siltti) ja osin hiekkakerrostumien päällä (geologisen nimityksen mukaan hieno siltti on hiesua ja karkea siltti – hieno hiekka on hietaa). Kuten Lahden kaupunginkin alueella, saviset jaksot voivat paikoitellen ulottua etelästä päin pinnan siltti- ja hiekkakerrostumien alle. Merkittävästi saven, laihan saven ja siltin kerrostumat ulottuvat ratalinjan alueelle ainoastaan Villähteen eteläpuolella.

10.3 Aikaisemmin tehdyt tärinäselvitykset

Tarkastelualueen tärinäselvitykset on tehty kaikki Riihimäki-Lahti-Kouvola -rataosuuden varrelta, jossa raskaan junaliikenteen määrä on suuri. Laajin – varsin yksityiskohtaise- na pidettävä - tärinäkartoitus on tehty Nastolan kunnan alueella: - Nastolan tärinäkartoitus, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 30.11.2000. Kartoituksessa toteutettiin laaja 550 talouteen kohdistunut kysely ja lisäksi noin 1500 rakennusta sisältävä maastossa tehty kartoitus. Tärinä häiritsi pääosaa vastanneista (74%) niissä rakennuksissa, jotka sijaitsivat alle 200 m etäisyydellä radasta.

Kyselyn perusteella tehtiin mittausselvitys seitsemässä kohteessa: - Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus, Nastola. 22.-23.3.2001 ja 13.- 14.6.2001. Insinööritoimisto Kalliotekniikka Oy. Lahden ja Hollolan alueella on tehty kaksi mittausta: - Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus lähirakennuksissa Lahdessa ja Hollo- lassa. 29.6.2001. Geobotnia Oy ja - Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus suunnitteilla olevan rakennuksen kohdalla. High Tech Center, A –rakennus. Geobotnia Oy, 1.12.2000. Näistä edellisessä tehtiin mittaukset yhteensä 16 kohteessa, joista kaksi oli maanpinnan mittausta rakentamattomalla tontilla ja muut rakennuksessa. Jälkimmäisessä mit- tausselvityksessä tehtiin mittaukset niin ikään rakentamattomalla tontilla maan pinnalta.

10.4 Hollolan, Lahden ja Nastolan rata-alueiden yleispiirteinen tärinäkartoitus

Tässä selvityksessä on tehty yleispiirteinen tärinäriskialueiden laajuuden laskenta, jonka tuloksena on saatu tärinäalueen rajaus. Rajauksena on esitetty se etäisyys raiteen keskilinjasta, jonka sisäpuolella ihminen voi kokea tärinän häiritsevänä. Rajaus perustuu tällä hetkellä ohjeelliseen raja-arvoon ihmisen kannalta: vR,max = 1 mm/s. vR,max on suurin resultoiva heilahdusnopeus eli kolmen toisiaan vastaan kohtisuoran heilahdus- nopeuskomponentin vektorisumma. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 31 (40)

Liikennetärinälle ei ole tällä hetkellä olemassa Suomessa säädöksillä vahvistettuja raja- arvoja, minkä johdosta tässä sovellettuja raja-arvoja tulee pitää toistaiseksi ohjeellisina.

Sekä raja-arvo -ehdotus että sovellettu laskentamenettely on esitetty tälle hetkellä jul- kaisemattomassa VTT:n julkaisussa "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin: Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen". Menetelmä ottaa huomioon edellä koh- dassa 10.1 nimetyt tekijät. Se on puoliempiirinen ja perustuu lähinnä Suomessa ja Nor- jassa koottuihin mitattuihin vuorosuhteisiin.

Ihmisen haitalliseksi kokemana arvona on käytetty rakennuksessa koettavaa heilah-

dusnopeuden resultoivaa suuruutta vR,max ≤ 1 mm/s. Rakennusten vaurioitumisrajana on käytetty heilahdusnopeuden pystykomponentin arvoa vz ≤ 3 mm/s. Uudet, hyvin ra- kennetut rakennukset kestävät vaurioitumatta merkittävästi tätä suurempiakin toistuvia värähtelyjä. Se etäisyys radasta, johon asti rakennusten vaurioituminen on mahdollista, on 35...50 % siitä etäisyydestä, jossa ihminen kokee tärinän häiritsevänä. Jotkut ihmi-

set kokevat vielä häiritsevänä heilahdusnopeuden vR,max ≤ 1 mm/s. Käynnissä olevassa raja-arvojen arviointiyössä (Liikenneperäisen tärinän huomioiminen maankäytön, liikenteen ja rakennusten suunnittelussa, http://www.vyh.fi/tutkimus/ohjelma/klusteri/ekoyhtku/hanke38.htm) tavoitteena on, että vain pieni osa ihmisistä – ehkä noin 15 % - kokisi raja-arvon tasoa pienemmän tärinän häiritsevänä.

Tärinäkartoituksen lähtökohtana on käytetty Riihimäki- Lahti –Kouvola rataosuudella 5000 tonnin kokonaismassaista tavarajunaa, jonka nopeudeksi on oletettu 60…80 km/h. Rata on oletettu maanvaraiseksi ja keskikuntoiseksi. Rakennuksena on tarkaste- luissa käytetty kaksikerroksista, puurunkoista pientaloa, joissa tärinän vahvistuminen maapohjasta rakennukseen siirryttäessä on kokemusperäisesti suurin. Värähtelytasot vastaavat tällaisen rakennuksen toisessa kerroksessa koettavan tärinän maksimiarvoa. Puurunkoisen, kaksikerroksisen ja tavanomaisesti jäykistetyn pientalon vaakasuuntai- nen alin ominaistaajuus on suuruusluokalleen 5...8 Hz, joten maanpinnan tärinä, joka osuu tälle taajuusalueelle, on haitallisinta resonointiriskinsä johdosta.

Maapohjatietona on käytetty maaperäkartoista saatua maanpinnan geologisen luoki- tuksen mukaista maalajitietoa. Arvioissa on ensivaiheessa sovellettu varmuuskerrointa 2, jolloin arvio sisältää jossakin määrin myös haitallisen interferenssin riskin. Interfe- renssi voi tietyissä maastonkohdissa syntyä vinoista maakerroksista taittuneen aalto- liikkeen yhtyessä paikallisesti maan pinnalla kulkevaan aaltoliikkeeseen. Interferenssiä voi syntyä myös pitkän junan kulkiessa laaja-alaisella pehmeiköllä. Tällöin aaltoliike junan eri osista saapuu samaan maastonkohtaan ja summautuu.

Jos rata-alueen maalajitiedot eivät ole olleet tiedossa, on arviointi pyritty tekemään kon- servatiivisesti. Tämä tarkoittaa radan lähistöltä käytössä olleiden maalajitietojen yhdis- tämistä.

Alueilta, joista tärinänmittaustuloksia on ollut käytettävissä, ihmisen kannalta häiritse- vän tärinän empiiristä haitta-aluetta on täsmennetty mittaustulosten perusteella. Aluera- jaus on tehty vastaamaan etäisyyttä, jossa mittausten perusteella odotettavissa olevan tärinän suuruus rakennuksessa on vR,max = 1 mm/s.

Nastolan alueella, jossa seikkaperäinen kysely tärinän häiritsevyydestä on tehty, havai- taan, että runsaasti ihmisiä on kokenut tärinän häiritseväksi myös mittauksin tarkistetun alueen ulkopuolella. Toisin sanoen ihmiset ovat kokeneet häiritseväksi myös tässä ar- viointiperusteena käytettyä raja-arvoa pienemmän värähtelyn. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 32 (40)

10.5 Ehdotetut tärinäselvitysten jatkotoimet

Tärinäselvityksen jatkotoimenpiteet tulisi kohdistaa liitteessä VI esitettyihin riskialueisiin. Riskialueita ovat: - alueet, joissa arvioidun haitta-alueen sisällä on runsaasti rakennuksia - alueet, joissa tärinän haitta-alueen laajuuden arviointi on epävarmaa maaperäkartto- jen vuoksi. HOLLOLA: 1. Haapasaari – Haapala. Alueella haitta-alueelle sijoittuu noin 10 rakennusta. 2. Hahmajärven kaakkoispuoliset alueet. Haitta-alueelle sijoittuu niin ikään noin 10 rakennusta. 3. Nostavan – Vähäjoen alue. Kaksi riskialuetta, joissa kummassakin on noin 10 rakennusta. Kohteiden tarkempi arviointi ja rajaus on tehtävissä helpoiten tärinänmittauksin.

Lahti: - Sopenkorpi – Anttilanmäki. Alueen pohjasuhdetiedot maaperäkartassa ovat puut- teelliset. Erityisesti radan eteläpuolella riskialueen kartoitus edellyttää pohjasuhde- tietojen tarkennusta. Riskialuetta on jouduttu alueen päissä laajentamaan tärinän mittaustulosten perusteella. - Ratasosuudella Kerinkalliosta etelään aina kunnan rajalle asti ratalinja kulkee pää- osin savikkoalueiden läpi. Arvioidulla haitta-alueella on yhteensä noin 50 rakennusta. Erityisesti, mikäli alueen rakennuskantaa lisätään, tulisi tärinähaitat huomioida maankäytön suunnittelussa. Alueelta ei ole tehty tärinän mittauksia, joilla haitta- alueen laajuutta voitaisiin täsmällisemmin rajata. Mittaustarve kasvaa, mikäli rata- osuudelle aiotaan sallia nykyistä raskaampaa liikennettä. - Rataosuus Lahti – Heinola. Alueella on neljä erilliskohdetta, joissa kussakin on noin viisi rakennusta arvioidulla haitta-alueella. Erityisesti Kymijärven luoteispäässä olevassa kohteessa puuttuvat täsmällisemmät pohjasuhdetiedot, mutta alueen topogra- fian perusteella alueella voi esiintyä paikoin pehmeiköitä. Tästä kohteesta tulisi teh- dä pohjasuhteiden määrittely. Suosittelemme tärinämittauksia kaikissa mainituissa kohteissa, jos alueiden maankäyttö tehostuu ja/tai raskaan junaliikenteen määrä li- sääntyy nykyisestä. Nastola

Uusikylän läntinen alue. Vaikka Nastolan alueelle tehty kartoitus on hyvinkin paljastava ja kattava, tulisi alueilla, joissa häiriintymistä on laajalla alueella kirjattu, tehdä täsmälli- sempi tärinämittaus vaiheessa, jossa ihmiseen kohdistuvan tärinän raja-arvot Suomes- sa on vahvistettu.

11 HAJUHAITAT

11.1 Nykytilanne ja ongelmakohdat

Dieselvetureiden pakokaasut ovat aiheuttaneet hajuhaittoja Anttilanmäen alueella sekä keskustan ratapihalla, kun vetureita on pidetty tyhjäkäynnillä. Vaikka päärata onkin sähköistetty, kulkee radalla vielä muutama dieselveturi päivittäin. Dieselvetureita tarvi- taan lähinnä Heinolan ja Loviisan sähköistämättömille rataosille ja ratapihoilla. Nasto- lassa kemikaalivaunuista johtuvia hajuhaittoja on tullut radan lähettyviltä Uusikylästä ja LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 33 (40)

jonkin verran Villähteeltä. Lähellä Lahden henkilöratapihaa seisovat kemikaalivaunut ovat aiheuttaneet myös hajuhaittoja asemalla odottaville matkustajille.

11.2 Ehdotus hajuhaittojen lisäselvitystarpeista

Dieselvetureiden ja kemikaalivaunujen aiheuttamat hajuhaitat ovat VR Osakeyhtiöllä tiedossa. Joutokäynnin välttämisestä on annettu ohjeet veturinkuljettajille ja kemikaalivaunuja yritetään olla seisottamatta asema-alueen lähettyvillä. Aiheesta ei ole tarpeen tehdä lisäselvityksiä.

12 LÄHTÖAINEISTOT

Työ on tehty käyttämällä apuna kirjallisuutta ja karttamateriaalia, joita on saatu eri läh- teistä. Monet lähtöaineistot ovat epäyhtenäisiä ja niissä on puutteita. Saatuja tietoja on täydennetty maastokäyntien ja asiantuntijahaastattelujen avulla.

Tekijä Vuosi Julkaisun nimi

Helsingin ratapiiri 1973- Radan korkeusprofiili 1975

Lahden seutu 2003 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli, ehdotus tavoit- teiksi 19.6.2003

Lahden tekninen 2003 Kariston kaavarunko virasto/maankäyttö

Lahden tekninen 2003 Kaavoituskatsaus virasto/maankäyttö

Lahden pohjave- 2003 Lahden pohjavesien suojelusuunnitelman toimenpide- sityöryhmä ehdotusten seuranta ja tarkistaminen

GeoBotnia oy 2003 Työmaan aloitusilmoitus, Lahden ratapiha

2003 Liito-orava havaintoja Lahden alueelta

Geologian Tutki- 2003 Maaperäkartat: 311106 Ahtiala, 311103 Lahti, 311111 muskeskus Mankala, 311108 Uusikylä

2003 Melu-, tärinä- ja hajuhuomautus

Skylinefoto 2003 Viistokuvat Lahden, Hollolan ja Nastolan rataympäristös- tä

Lahden tutki- 2003 Pestisidit Lahden pohjavesissä (10.10.2003) muslaboratorio, Ismo Malin

Ukkonen & 2003 Valokuvaus, rataympäristö. 6.6.2003 LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 34 (40)

Tekijä Vuosi Julkaisun nimi

Vuorinen

2002 http://www.lahti.fi/vyk/ymparistoraportti

2002 www.lahti.fi/vyk/ymparistotilinpaatos/ymparistotilinp02.pd f

2002 http://www.lahti.fi/vyk/suojelu/psuojelu/index.htm

Lahden tekninen 2002 Kariston moderni puukaupunki hanke, projektisuunni- virasto/maankäyttö telma

Golder Associates 2002 Toimenpideraportti RHK/VR-Yhtymä Oy, Lahden toimin- tayksikön huoltorakennus, Projekti nro 22-3302

RHK 2002 Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Vari- konkatu, Projektinro 21-2761

RHK 2002 VR Lahden varikkoalue, kunnostussuunnitelma 13.3.2002

Golder Associates 2002 Ympäristöarviointiraportti, VR Lahden varikkoalue, Lah- den ratapiha, Projekti nro 21-2761

Golder Associates 2002 Seurantaraportti 1, RHK Lahden ratapiha, 21-2761

Golder Associates 2002 Seurantaraportti 2, RHK Lahden ratapiha, 21-2761

Golder Associates 2001 Ympäristöarviointi, RHK Lahden ratapihan perusparannus, Projekti nro 21-3031

Golder Associates 2001 Ympäristöarviointi, Ratahallintokeskus, Hännisen Rauta ja Romu Oy, Lahti, Projektinro 21-3016

Hämeen ym- 2001 Hännisen Rauta ja Romu Oy:n maaperän pilaantu- päristökeskus misasia

Antti Hovi, Antti 2001 Matka Päijät-Hämeen perinnemaisemiin ja esihistoriaan Lahelma, Mari Sil- tala

GeoBotnia oy 2001 Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus lähira- kennuksissa Lahdessa ja Hollolassa. Työ n:o 8928.

Insinööritoimisto 2001 Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus, Nastola. kalliotekniikka Oy. 22.-23.3.2003 ja 13.-14.6.2001.

GeoBotnia oy 2001 Rautatieliikenteen aiheuttaman melun mittaus asuinkiin- teistötonteilla. Lahti ja Hollola. Työ n:o 8928. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 35 (40)

Tekijä Vuosi Julkaisun nimi

Golder Associates 2001 Ratahallintokeskus: Pohja- ja orsivesien tarkkailusuunnitelma 2001-, Lahden ratapiha- ja varikkoalue 21-2761

Ratahallintokeskus 2001 Pääkaupunkiseudun rautateiden meluntorjuntaohjelma & YTV vuosille 2001-2020, pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2001:13

Ratahallintokeskus 2001 Valtakunnallinen rautatieliikenteen melun suuruusluokkaselvitys

Maija Rope/ Lah- 2001 Radanvarsi maisemaselvitys den tekninen viras- to/maankäyttö

Lahden tekninen 2000 Lahden yleiskaava 1998 virasto/maankäyttö

Lahden kaupungin 2000 Lahden luonto. Biologian ja maantieteen opetuskohteet. valvonta- ja ympä- Sarj. A10/2000 ristökeskus, Tekni- nen virasto (maan- käyttö), Koulutus- palvelukeskus

Lahden kaupungin 2000 Lahden lähteet. Sarja A1/2000 valvonta ja ympä- ristökeskus

GeoBotnia oy 2000 Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus suunnitteilla olevan rakennuksen kohdalla. Työ n:o 8909.

Insinööritoimisto 2000 Tärinän vaikutusalueen laajuuden kartoitus, Nastola. Paavo Ristola Oy.

Asukaskirje 2000 Rautatiekuljetuksista aiheutuvien pohjavesiriskien vä- hentäminen Lahden ratapihalla. 5.6.2000

Lahden kau- 2000 Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista koh- punginmuseo teista

Lahden tekninen 2000 100-vuotias vanha Loviisanrata virasto, Maankäyttö

Lahden kaupungin 1999 Liuottimien ja öljytuotteiden aiheuttamat pohjavesiriskit valvonta ja ympä- Lahdessa ristökeskus

VR Cargo Lahti 1999 Lahden ratapiha, Pelastus- ja sammutussuunnitelma, Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma 14.5.1999 LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 36 (40)

Tekijä Vuosi Julkaisun nimi

Molarius Riitta, Rin- 1999 Nastolan Villähteen ja Nastonharju-Uudenkylän pohja- tala Jari vesialueiden suojelusuunnitelma

Lahden kaupungin 1999 Lahden lintuatlas 1998-1999. Sarja A4/99 valvonta ja ympä- ristökeskus

Insinööritoimisto 1999 Hollolan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Paavo Ristola Oy

Hollolan kunta 1999 Ympäristölautakunnan pöytäkirja 26.10.1999. Junalii- kenteen aiheuttamien tärinähaittojen selvittäminen muiden radanvarsikuntien ja VR:n kanssa/valtuustoaloite

Lahden kaupungin 1998 Luhdanjoen lintutorni valvonta ja ympä- ristökeskus, Päijät- Hämeen lintutie- teellinen yhdistys ry.

Hollola-Lahti Lehti 1998 Rajavartijan mökki. Artikkeli.

Lahti Vesi Oy, Lah- 1996 Lahden pohjavesien suojelusuunnitelma, yhteenveto, den valvonta- ja toimenpidesuositukset ympäristökeskus

Insinööritoimisto 1996 Uudenkylän ratapihan öljtvuoto Paavo Ristola

Lahti Vesi Oy 1995 Lahden tärkeät pohjavesialueet, yleiskartta

Lahti Vesi Oy 1995 Pohjavesirekisteri. Havaintopisteet, Lahden tärkeä pohjavesialue, Launeen osa-alue

Pinnoitetekninen 1995 Maanäytteet: VR autohuolto Lahti 20.12.1994 Insinööritoimisto Oy

Lahden tekninen 1994 Lahden yleiskaava. Salpausselän osayleiskaava. Selos- virasto/maankäyttö tus. Lahden kaupunkisuunnittelujulkaisu A2

Lahden kaupungin 1993 § 141 VR:n jätehuoltoilmoitus valvonta ja ympä- ristökeskus

Museovirasto, Ym- 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkit- päristöministeriö tävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston ra- kennusosaston julkaisuja 16. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 37 (40)

Tekijä Vuosi Julkaisun nimi

Lahden kaupungin 1992 § 270 VR:n jätehuoltoilmoitus Sopenkorven romuliikkei- valvonta ja ympä- den alueiden saastuneiden maiden käsittelystä ristökeskus

Nastolan kunta 1991 Nastolan nauhataajaman osayleiskaava

Hollolan kunta 1991 Yhteenvetokartta luontokohteista

Putkonen, Lauri. 1984 Päijät-Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet. Täydennys- Päijät-Hämeen selvitys 1983. Päijät-Hämeen seutukaavaliiton julkaisu seutukaavaliitto A14.

Lahden kaupunki- 1984 Maisema- ja ympäristöanalyysi. Lahden yleiskaava, suunnitteluvirasto, yleiskaavan tarkistus ja täydennys. Perusselvitykset. kaavoitusosasto B9/1984

Lahden kaupunki Lahden matkakeskus, Hankesuunnitelma

Eveliina Kotajärvi Matkakokemus väyläympristönsuunnittelun lähtökohta- na. Kerava-Lahti oikoradan ideasuunnitelma

Golder Associ- Ratapihan lisätarkkailuputket, Lahti ates/Arto Itkonen

Hämeen ym- Kommentit Golder Associatesile havaintopisteiden pai- päristökeskus/Olli koista ratapiha- ja varikkoalueelta Valo

Golder Associates Ympäristöarviointi, RHK, Lahden ratapihan perusparannus, Proj.nro 21-3031

Golder Associates Toimenpideraportti RHK, Lahden ratapihan perusparannus, Projekti nro 21-3031

Ratahallintokeskus Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Proj.nro 21-2761, Varikonkatu

Hämeen ym- Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Oy päristökeskus VR-Rata Ab, Lahden varikkoalue, Varikonkatu

Golder Associates Toimenpideraportti RHK c/o VR-yhtymä Oy, Lahden toi- mintayksikön huoltorakennus, Projekti nro 22-3302

Geobotnia Oy Työmaan aloitusilmoitus, Lahden ratapiha

Golder Associates Ympäristötekniset maaperä- ja pohjavesiselvitykset, yleissuunnitelma, Hakosilta - Vainikkala -rata

Maanmittauslaitos 1:50 000 maastokartta, rasteri LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 38 (40)

Tekijä Vuosi Julkaisun nimi

Lahden kaupunki Opaskartta, numeerinen

Nastolan kunta Kaavoituskatsaus 2002 ja kaavoitusohjelma 2003-2006

Huomautuksia ja lehtileikkeita rata-alueesta Lahdesta.

Hollolan kunta Kaavoituskatsaus 2002 ja kaavoitusohjelma 2003-2007

Lahti Lahden seudun opaskartta,

Lehtileikkeitä Kariston alueesta

Nastolan kunta Nastolan opaskartta

Lahden kaupungin Lahden luontokohteet ja keskustan puistopolku valvonta ja ympä- ristökeskus

Lahden kaupungin Lumo 2000, luontokohteita. valvonta ja ympä- ristökeskus

Huomautukset rata-alueesta Nastolan kunnan alueelta.

Lehtileikkeitä Nastolan alueelta

Hämeen ympäris- Pohjavesialuekortit: Lahti; Kunnas; Herrala; Toijanmäki; tökeskus / Ulla- Pennasenmäki; Nastonharju - Uusikylä 1, 2 ja 3; Villäh- Maija Liski de

13 LIITTEET I Rata-alueen toiminnot II SYKEn luontotietokannat ja pohjavesialueet sekä pohjavedenottamot III Rata-alueeseen liittyvät huomautukset IV Tehdyt selvitykset V Pilaantuneen maaperän riskialueet, pohjavesialueet ja pohjavedenottamot VI Melun ja tärinän kannalta ongelmalliset alueet VII Lahden yleiskaavan asuin-, työpaikka- ja virkistysalueet VIII Maankäytön muutoskohteet sekä Lahden kaupungin seisaketoivomukset IX Yli- ja alikulut sekä tasoristeykset X Maisemajaksot XI Maisemalliset erityispiirteet XII a Kaupunkikuvalliset erityispiirteet XII b Kaupunkikuvalliset erityispiirteet (Lahti) XIII Ratajakson liikennemäärät

Huomautusten ja selvitysten tunnistenumerot ovat esitetty seuraavien sivujen taulukoissa. LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 39 (40)

Meluun liittyvät selvitykset ja huomautukset

ID Tekijä Vu- Kuvaus osi 101 Erolantie 11 1999 Melu- ja tärinähuomautus 102 Poikkitie 11 1999 Melu- ja tärinähuomautus 103 Kurkelantie 5 1999 Melu-, tärinä- ja hajuhuomautus 104 Takalankatu 8 2001 Tärinä- ja hajuhuomautus. Ympäristölautakunnan vas- tine 105 Takalankatu 8 2003 Melu-, tärinä- ja hajuhuomautus 106 Geobotnia Oy 2001 "Rautatieliikenteen aiheuttaman melun mittaus asuin- kiinteistötonteilla" Lahden kaupungin toimeksiannosta 8 kohteesta suoritettuja mittauksia Riihimäki-Kouvola- välisellä rataosuudella Hollolassa

Tärinään liittyvät selvitykset ja huomautukset

201 Erolantie 11 1999 Melu- ja tärinähuomautus 202 Poikkitie 11 1999 Melu- ja tärinähuomautus 203 Asema(n)tie 4 1999 Tärinähuomautus 204 Kurkelantie 5 1999 Melu-, tärinä- ja hajuhuomautus 205 Lankilantie; Paavontie 1999 Tärinä- ja hajuhuomautus 206 Etelätie 10 1999 Tärinähuomautus 207 Puutarhatie 25 1999 Tärinähuomautus 208 Haravakyläntie 75 1999 Tärinähuomautus 209 Pitkätie 59 1999 Tärinähuomautus 210 Pitkätie 61 2000 Tärinähuomautus 211 Pyöräkatu 1, 3 ja 5; Rykmentin- 1999 Tärinähuomautus katu 27; Katsastajankatu 6; Hen- nalankatu 290; Poppelinkatu 11- 13; Takalankatu 8, 14 ja 16; (Lahti-Heinola) Painannekatu 7; Villalähteentie 629; Harjukatu 6; Harjunalustankatu; Leppäkatu 11 212 Takalankatu 8 2001 Tärinä- ja hajuhuomautus. Ympäristölautakunnan vas- tine 213 Takalankatu 8 2003 Melu-, tärinä- ja hajuhuomautus. [214] Ympäristölautakunta 1999 Valtuustoaloite junaliikenteen aiheuttamien tärinähait- tojen selvittämisestä muiden radanvarsikuntien ja VR:n kanssa 214 Insinööritoimisto kalliotekniikka 2001 "Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus, Nasto- Oy la" RHK:n toimeksiannosta 10 kohteesta suoritettuja mittauksia Riihimäki-Kouvola-välisellä rataosuudella. 215 Geobotnia "Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus" 216 Ratahallintokeskus, Nastolan 2000 "Tärinän vaikutusalueen laajuuden kartoitus" kunta 217 Geobotnia 2001 Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus lähira- kennuksissa Lahdessa ja Hollolassa. 29.6.2001.

LAHDEN RATAYMPÄRISTÖSELVITYS, VAIHE 1 26.2.2004 40 (40)

Hajuun liittyvät huomautukset

301 Kurkelantie 5 1999 Melu-, tärinä- ja hajuhuomautus 302 Takalankatu 8 2001 Tärinä- ja hajuhuomautus. Ympäristölautakunnan vas- tine 303 Takalankatu 8 2003 Melu-, tärinä- ja hajuhuomautus.

Muut selvitykset

401 Golder Associates Oy 2001 Lahden ratapihan perusparannus raiteet 1, 2 ja 3 - 2002 402 Golder Associates Oy, Insinööri- 1992 Lahden ratapiha-alueen kunnostus ja pohajvedentark- toimisto Paavo Ristola Oy, Lah- - kailu den kaupunki 2002 403 Golder Associates Oy 2002 Maaperän öljyhiilivetypitoisuuden tutkiminen ja pilaantuneen maaperän kunnostustoimien valvonta Lahden toimintayksikön huoltorakennuksen alue 404 Golder Associates Oy 2002 Lahden ratapihan perusparannus, massanvaihdon ym- päristötekninen valvonta 405 Golder Associates Oy 2001 Hännisen rauta ja romu: alueen maaperätutkimusket ja ympäristöarviointi 406 Insinööritoimisto Paavo Ristola 1992 Sopenkorven ratapiha-alueen maaperän käsittelysuun- Oy nitelma 407 Insinööritoimisto Paavo Ristola 1992 Selvitys VR:n Lahden kiinteistöjen maaperän laadusta Oy 408 Pinnoitetekninen Insinööritoimisto 1992 Maanäytteiden otto ja analysointi VR:n autohuollon Oy alueelta poistetun öljysäiliön kohdalta

Liitteet I-XIII