Turun Pyöräilyn Kehittämisohjelma 2029

Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

12522-2016 Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Sisällys Tiivistelmä 3 Pyöräilyn nykytila ja potentiaali Miksi pyöräilyä tulisi edistää? 4 Pyöräilyinvestoinnit ovat kustannustehokkaita 6 Pyöräilyn edistäminen kehittää myös kävelykaupunkia 6 Pyöräilybarometri 2016 7 Pyöräilyn kehittämismahdollisuuksia 8 Pyöräily Turussa tänään 9 Määrälliset tavoitteet Mitä tavoitellaan? 11 Asetetut tavoitteet 11 Kehittämisohjelman tavoitteet ja tavoitteiden toteuman seuranta 12 Tavoitteiden saavuttaminen vaatii resursseja 13

Tilanjaon tavoitteet Millaisia pyöräväyliä rakennetaan? 14 Pyöräilyverkoston määrittely 15 Kulkumuotojen erottelu 16 Jalankulku- ja pyörätien mitoitus 17 Erilaiset väylätyypit ja niiden mitoitus 17 Keinoja tavoitteiden saavuttamiseen Pyöräreitistön kehittämisohjelma 21 Pyöräreitit ovat laadukkaita, nykyinen infra 22 Reittien ja verkoston jatkuvuus ja kattavuus 24 Pyöräpysäköinti ja muut pyöräilyn palvelut 25

Pyöräilyn edistämisohjelma 27 Kävelyn ja pyöräilyn arvostus ja motivointi 28 Pyöräilyn olosuhteet ja mahdollisuudet 29 Kärkitoimenpiteet Kohti asetettuja tavoitteita 30 Pyöräilyn edistämisen kärkitoimenpiteet 32

LÄHTEET LIITTEET

Valokuvat: Kaupunkiympäristötoimiala

Turun kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus, liikennesuunnittelu 2018

Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Tiivistelmä Turun kaupunginvaltuusto päätti strategiasta 16.4.2018. Riittävät henkilöresurssit ja rahalliset resurssit ovat edelly- Strategian mukainen ilmastopolitiikan päätavoite on olla tys pyöräilyolosuhteiden kehittämiselle ja seurannan jär- hiilineutraali kaupunkialue vuoteen 2029 mennessä. Hiili- jestämiselle. Nykyään pyöräilyolosuhteita parantavia toi- neutraaliuteen pyritään kaupunginvaltuuston 11.6.2018 menpiteitä, kuten uus- tai korjausinvestointeja ja kunnossa- hyväksymällä Ilmastouunnitelmalla 2029. pitoa rahoitetaan osana laajempia kokonaisuuksia. Rahoi- tuksen osoittaminen kaupungin budjetissa suoraan pyöräi- Ilmastosuunnitelmassa kaupunginvaltuusto päätti, lylle selkeyttäisi tilannetta, kun käytettävästä rahasta ei tar- että ”Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan voi- vitsisi neuvotella enää toimenpiteiden ohjelmointivaiheessa. makkaasti kaikkina vuodenaikoina ja kansalaisia kannustetaan aktiiviseen arki-, hyöty- ja vapaa-ajan liikkumiseen. Pyö- Turun kaupungin ja kaupunkiseudun pyöräilyverkosto on räilyllä on myös vahva hyvinvointi-ja terveysvaikutus, ja pyö- kehittämisohjelmassa jaoteltu kaksitasoiseksi pääverkos- räilyn sekä aktiivisen liikkumisen etuja tuodaan monipuoli- toon ja lähiverkostoon. Lisäksi ne pääverkoston väylät, sesti esiin. Pyöräilyn kehitysohjelmaa toteutetaan tavoit- joilla on eniten liikennettä ja seudullista merkitystä, on teellisesti ja siihen osoitetaan riittävästi resursseja.”. nostettu laatukäytäviksi. Jokaisella verkoston tasolla on omat laatutavoitteensa ja käyttäjämääriin perustuvat mitoi- Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kaupunkiympä- tusperusteensa. Laatutasotavoitteiden tarkoitus on ohjata ristötoimialan strategisen sopimuksen 2018, jossa on ase- uusien tai uusittavien väylien suunnittelua nykyistä laaduk- tettu tavoitteeksi sekä pyöräilyn että jalankulun määrien kaampaan suuntaan. Jatkossa keskeisille reiteille, erityisesti kasvavan vuosittain 2%. laatukäytäville, on tarpeen muodostaa myös erillisiä parantamishankkeita laatutason nostamista varten. Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmä- suunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu, että kestävien Pyöräilyn kasvupotentiaalin hyödyntäminen ja asetettujen kulkutapojen yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus Turun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tahtotilaa pyöräilyn kaupungissa kasvaa yli 66 % tasolle vuoteen 2030 men- kehittämiseen, investointeja pyöräliikenteen infrastruk- nessä vuonna 2008 mitatusta 52 %:sta. Liikenne- ja viestin- tuuriin sekä pyöräilyä tukeviin toimenpiteisiin. Pyörämat- täministeriön kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisessa strate- kojen lisäämisen näkökulmasta pyöräilyinfran kehittämi- giassa 2020 (2011) asetetaan tavoitteeksi, että kävelyn ja sessä resurssit kannattaa kohdentaa niille verkoston osille, pyöräilyn kulkutapaosuuden tulisi kasvaa 20 prosenttia kaik- joilla parannetaan suurten joukkojen lyhyitä pyörämatkoja. kialla Suomessa. Pyöräilyä edistetään panostamalla pyöräilyn olosuhteisiin ja Turku on kooltaan ja kaupunkirakenteeltaan pyöräilijälle mahdollisuuksiin nostamalla nykyisen pyöräilyinfran tasoa ja ihanteellinen: yli 90 % turkulaisista asuu alle 30 minuutin täydentämällä pyöräilyverkostoa, parantamalla pyörä- pyöräilymatkan päässä Kauppatorilta. Pyöräilyn lisääntymi- pysäköinnin tasoa ja kattavuutta sekä panostamalla pyörä- selle on siis suuri potentiaali. Vuoden 2016 liikennetutkimuk- teiden kunnossa- ja ylläpitoon. Pyöräilyn edistämisen tär- sen mukaan Turun seudun henkilöautomatkoista noin 43 % keä osa-alue on myös pyöräilyn arvostuksen ja motivoinnin on alle viiden kilometrin mittaisia linnuntietä mitattuna. lisääminen muun muassa markkinoimalla terveyshyötyjä Näistä suuri osa soveltuu matka-aikansa puolesta erittäin hy- sekä uusia väyliä. vin kuljettavaksi pyörällä tai kävellen. Keskustassa Aurajoen ylittää kesävuorokauden aikana noin 40 000 jalankulkijaa Pyöräilyn edistämisen osa-alueet on jaoteltu tahtotilaan ja ja noin 20 000 pyöräilijää. Pyöräilyllä ja jalankululla on siis resursseihin, infraan, palveluihin, väylien kunnossa- ja ylläpi- merkittävä vaikutus koko Turun keskustan liikennejärjes- toon, markkinointiin sekä seurantaan. Edistämistoimista 10 telmän toimivuuteen. on nostettu kärkitoimenpiteiksi, jotka tulisi toteuttaa mahdollisimman pian aloitettavalla viisivuotiskaudella. Näistä Mitä suurempi osa matkoista tehdään kävellen ja pyöräil- näkyvimpiä ovat nykyisen verkoston kehittäminen yhte- len, sitä sujuvampaa on myös ajoneuvoliikenne. Lisäksi näiseksi verkoksi, kävelyn ja pyöräilyn erottelun lisääminen, pyöräilyn ja kävelyn lisääntyminen vähentää pysäköintiin laatukäytävien laatutason nosto sekä selvitys yksisuuntais- tarvittavaa tilaa ja autoliikenteen ruuhkia. Kävely ja pyöräily ten pyöräteiden sopivuudesta Turkuun. Kärkitoimenpiteinä parantavat terveyshyötyjen myötä yhteiskunnan sekä yksi- esitetään myös kaupunkipyöräkokeilun jatkamista, kun- tyisten yritysten tuottavuutta vähentämällä liian vähäisestä nossa- ja ylläpidon sekä talvikunnossapidon parantamista, liikkumisesta aiheutuvia elintapasairauksia ja sairaspoissa- pyöräpysäköinnin parantamista sekä markkinoinnin kehittä- oloja. Pyöräilijät tekevät lisäksi autoilijoihin verrattuna os- mistä. Lisäksi kävelyyn on syytä panostaa omana kulkumuo- toksensa useammin paikallisesti. Hollantilaisen tutkimuksen tonaan laatimalla kävelyn kehittämisohjelma. Pyöräilyn ke- mukaan pyöräilijät käyttävät vähemmän rahaa käyntikertaa hittämisohjelman tärkein tavoite on tuoda esiin pyöräilyn kohden, mutta asioivat useammin, joten koko viikon aikana edistämiseen liittyvät investointitarpeet sekä havainnollis- pyöräilijät käyttävät ostoksiinsa vähintään yhtä paljon ra- taa pyöräilyn edistämisen laaja-alaista kokonaisuutta. haa kuin autoilijat.

Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Miksi pyöräilyä tulisi edistää? Kävelyn ja pyöräilyn merkitys korostuu tulevai- sekä yksityisten yritysten tuottavuutta vähen- suuden ruuhkautuvassa kaupunkiliikenteessä. tämällä liian vähäisestä liikkumisesta aiheutu- Kävely ja pyöräily ovat erittäin tilatehokkaita via elintapasairauksia ja sairaspoissaoloja. Li- kulkutapoja niin kulkemisen kuin pysäköinnin- säksi tuottavuus nousee työssä jaksamisen pa- kin kannalta. Mitä suurempi osa matkoista rantumisen sekä pysäköintitilan kustannusten tehdään kävellen ja pyöräillen, sitä sujuvam- vähentymisen myötä. Aktiivinen työmatkaliik- paa on myös ajoneuvoliikenne. Lisäksi pyöräi- kuminen – kuten pyöräily – vähentää tanskalai- lyn ja kävelyn lisääntyminen vähentää pysä- sen tutkimuksen mukaan ennenaikaisen kuole- köintiin tarvittavaa tilaa ja autoliikenteen man riskiä 40 %. Kävelyn ja pyöräilyn edistämi- ruuhkia. Vuoden 2016 liikennetutkimuksen nen liikennemuotoina edistää niitä myös kun- mukaan Turun seudun henkilöautomatkoista toliikuntamuotoina. noin 43 % on alle viiden kilometrin mittaisia lin- nuntietä mitattuna. Näistä matkoista suuri osa Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen soveltuu matka-aikansa puolesta erittäin hyvin ei ole keneltäkään pois, vaan kuljettavaksi pyörällä tai kävellen. kaikille hyödyksi! Kävely ja pyöräily eivät aiheuta melua, ilman- saasteita tai ilmastopäästöjä. Kun kaupunkira- Kävely ja pyöräily elävöittävät kaupunkia ja kenne on sellainen, että matkat on henkilöau- sen keskustaa tehden siitä viihtyisämmän. ton sijaan mahdollista tehdä kävellen ja pyö- Pyöräily tuo kävelyn tavoin ihmiset näkyviin räillen, vie liikkuminen vähemmän tilaa ja ai- kaupunkiympäristöön, mikä luo elävää ja sosi- heuttaa vähemmän liikennesuoritetta ja kus- aalisesti viihtyisää kaupunkia ja tukee lähipal- tannuksia. Kun osa automatkoista muuttuu velujen säilymistä. Kulkiessaan kävellen tai pyörämatkoiksi, autoja pyöräliikenteen väli- pyörällä voi kohdata tuttuja sattumalta ja set liikenneonnettomuudet vähenevät pyöräi- tehdä heräteostoksia. Pyöräilijät tekevät autoi- lysuoritteeseen verrattuna. lijoihin verrattuna ostoksensa useammin pai- Liikunta ja sen terveyshyödyt ovat keskeinen kallisesti. Hollantilaisen tutkimuksen mukaan motiivi kävellä tai pyöräillä arkiset matkat. pyöräilijät käyttävät vähemmän rahaa käynti- Kävely ja pyöräily parantavat yhteiskunnan kertaa kohden, mutta asioivat useammin, joten koko viikon aikana pyöräilijät käyttävät ostoksiinsa vähintään yhtä paljon rahaa kuin autoilijat.

Kööpenhaminalaisista 70 prosenttia on sitä mieltä, että pyöräily vaikuttaa myönteisesti ur- baaniin elämään ja kaupungin tunnelmaan. Myönteiset elämykset ovat mahdollisuus houkutella kaupunkilaisia kävelemään ja pyöräile- mään. Kävellen ja pyö- rällä voi kokea Turun kaupunkiympäristön ja luonnon lähempää kuin henkilöautolla.

4 Pyöräilyn nykytila ja potentiaali Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Pyöräily on nopea ja käytännöllinen tapa liikkua lyhyitä matkoja. Turku on kooltaan ja kaupunkirakenteeltaan pyöräilijälle ihanteellinen: yli 90 % turkulaisista asuu alle 30 minuutin pyöräilymatkan päässä Kauppatorilta. Pyöräi- lyn lisääntymiselle on siis suuri potentiaali, mi- käli pyöräilyn olosuhteita parannetaan. Kuvan 1 kartassa on esitetty asukkaiden määrät kes- keisillä alueilla. Karttaan on lisäksi havainnollis- tettu sitä, mihin asti tavanomainen pyöräilijä ehtii polkea 15 minuutissa ja 30 minuutissa kauppatorilta. Yli 90% turkulaisista pyö- Pyöräilyn matka-aika on Turussa erittäin kil- räilee kotoaan torille pailukykyinen muihin kulkumuotoihin verrat- puolessa tunnissa! tuna.

Kuva 1. Sinisen ympyrän koko kuvaa asukkaiden määrää ja ympy- röiden tiheys asukastiheyttä. Punaiset viivat ovat etäisyyksiä, jonne 15km/h pyöräilynopeudella pyöräilee 15 minuutissa (pie- nempi kehä) ja 30 minuutin aikana (suurempi kehä).

5 Pyöräilyn nykytila ja potentiaali Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Pyöräilyinvestoinnit ovat kustannustehokkaita Pyöräily on erittäin kustannustehokas tapa kasvattaa kestävien kulkutapojen osuutta matkoista Turun kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Erityisesti ympärivuotisen työmatkapyöräilyn kasvattamisessa on suuri potentiaali.

Helsingin kaupungissa tehdyn laskeman mukaan investoimalla vuosittain 20 miljoonaa euroa laadukkaisiin väyliin saadaan aikaan niin suuri liikkumismuodon muutos, että vuoteen 2025 mennessä pyöräillyt kilometrit lisäänty- vät 30 %. Aikasäästöt, terveysvaikutukset sekä hintatasossa. Britanniassa on laskettu, että ympäristöhyödyt ovat niin suuret, että onnet- jokaista pyöräilyyn investoitua puntaa kohden tomuuskustannusten, investointien ja jään- saadaan kolme puntaa takaisin ruuhkai- nösarvon ja ylläpidon jälkeenkin investointi- suuden, ilmansaasteiden ja terveyskulujen hyödyt nousevat 773 miljoonaan euroon. Laa- vähentymisen vuoksi. dukkaisiin pyöräilyväyliin investoimalla saadaan siis Helsingin laskelman mukaan jokaista Åbo Akademissa tehdyn tutkimuksen euroa kohti 8 takaisin. alustavien tulosten mukaan Turun pyöräilyn kehittämisohjelman mukaisesti tehtävät Tanskassa on laskettu, että jokainen rahalliset investoinnit tuottavat pyöräilykilometri maksaa yhteiskunnalle 0,60 kolminkertaisella summalla terveyshyötyjä, Tanskan kruunua ja jokainen autolla ajettu mikäli niillä saavutetaan 2% pyöräilijämäärän kilometri 3,74 Tanskan kruunua vuoden 2008 kasvu vuosittain.

Pyöräilyn edistäminen kehittää myös kävelykaupunkia Kävely on erittäin merkittävä liikennemuoto taas arkipyöräilijä haluaa siirtyä nopeasti pai- Turun keskustassa ja asuntoalueilla. Keskus- kasta toiseen. Tämän vuoksi liikennemuotojen tassa ja sen ympäristössä kuljetaan suuri osa erottelu omille riittävän leveille väylilleen pa- asiointi-, työ- ja opiskelumatkoista kävellen. rantaa niin kävelijöiden kuin pyöräilijöiden Asuntoalueilla kävely on merkittävä päivittäis- olosuhteita ja liikkumismukavuutta. Pyöräilyn tavaroiden ostomatkoilla sekä koulumatkoilla. reitistöä ja erottelua kehittämällä voidaan pa- Kaikkiin henkilöauto- ja joukkoliikennematkoi- rantaa merkittävästi kävelyn olosuhteita ja sa- hin kuuluu lisäksi kävelymatka liityntämatkana. malla varmistaa pyöräilyn sujuvuus.

Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden tavoitetilat Kävelyn edistäminen on yhteistyötä monien ovat erilaiset. Kävely ja pyöräily eroavat liiken- eri alojen osaajien kanssa. Kävelyn edistämi- nemuotoina toisistaan huomattavasti muun nen on niin kaavoitusta, kaupunkiympäristön muassa nopeudeltaan. Kävelyn tavoitetilassa kehittämistä, liikunnan ja matkailun edistä- ympäristö on rauhallinen ja pihamainen, kun mistä sekä hyötyliikuntaa, mutta toisaalta kä- vely on myös osa kaikkia matkaketjuja. Kävelyn edistämiseksi kävelylle laaditaan oma edistä- misohjelmansa yhteistyössä eri toimialojen kanssa.

Kävelyn kehittämistavoitteina ovat kävelyn nykyisen merkityksen ja kulkumuoto-osuuden nostaminen, liikenne-turvallisuuden parantaminen sekä Pyöräilyväyliä kehittämällä terveyspe- rusteisen edistetään myös kävelyä kävelyn li- sääminen.

6 Pyöräilyn nykytila ja potentiaali Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Pyöräilybarometri 2016 Turussa toteutettiin ensimmäinen pyöräilyba- rometri loppuvuonna 2016.

Barometrin mukaan Turku saa asukkailta vah- van tuen ja kannatuksen tavoitteelleen edis- tää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja: lähes kaikki Turun asukkaat (96 %) suhtautuvat myönteisesti pyöräilyn edistämiseen.

Tutkimuksen mukaan 63 % Turun aikuisväes- töstä pyöräilee kesäisin vähintään kerran viikossa ja jopa 74 % ainakin joskus. Tavallisim- min turkulaiset valitsevat pyöräilyn kulkuta- vakseen, koska se on kätevä tapa liikkua kaupungissa. Lisäksi tärkeä motivaattori on pyöräi- lyn tuottamat terveyshyödyt.

Pyöräily on liikennettä: yleisin Huomattavaa on myös, että yli viidennes pyöräilymatkan tarkoitus Turussa on työ- tai polkupyörän käyttäjistä kokee turvattomuutta opiskelumatka kaikkina vuoden aikoina. Työ- pyöräillessään Turussa. tai opiskelumatkojen osuus kaikista pyöräilymatkoista kasvaa talvella kesän 52 Ympäri vuoden turkulaisista pyöräilee 23% ja prosentista 64 prosenttiin, ja asiointi- tai pyöräilijöistä 28%. Ympäri vuoden pyörää ostosmatkojen osuus on ympärivuoden 21%. käyttävistä 72 % on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä pyöräreittien talvihoitoon Polkupyörällä liikkuvien asukkaiden mielestä Turussa. Parannuksia turkulaiset Turku on melko hyvä pyöräilykaupunki: suuri talvipyöräilijät toivoivat kuitenkin etenkin osa polkupyörää käyttävistä asukkaista (86 %) liukkauden torjuntaan ja sohjon poistoon. on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Turkuun Talvipyöräily lisääntyisi, jos ei tarvitsisi ajaa pyöräilykaupunkina yleisesti. Pyöräilyn ajoneuvoliikenteen joukossa ja jos pyöräteiden sujuvuuteen tyytyväisiä on saman verran, (87 liukkautta torjuttaisiin paremmin. %), mutta pyöräilyn turvallisuuteen Turussa tyytyväisiä on vähemmän (77 %). Barometrin tulosten perusteella turkulaisten pyöräilyä voidaan parhaiten lisätä Pyöräilykokemukseen vaikuttavista asioista panostamalla pyöräväyläverkon selvästi eniten tyytymättömyyttä herättää kattavuuteen ja yhtenäisyyteen, pyörien pyöräilyyn soveltuvien reittien määrä Turun pysäköintipaikkojen turvallisuuteen sekä keskustassa. Tyytymättömyyttä on myös mm. pyöräilyn turvallisuuteen. kävelyn ja pyöräilyn erotteluun toisistaan, jota tulisi olla enemmän, pyörien Tutkimuksen aineisto kerättiin pysäköintimahdollisuuksiin sekä pyöräväylien puhelinhaastatteluin marras−joulukuussa 2016 työmaa-aikaisiin poikkeusjärjestelyihin. ja otos edustaa 18−74-vuotiaita turkulaisia. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1012. Tutkimuksen toteutti Otantatutkimus Oy Turun kaupungin toimeksiannosta. Pyöräilybarometri on yksi seurantamittari kansainvälisessä Hori- zon 2020 rahoitteisessa CIVITAS ECCENTRIC - hankkeessa (2016–2020), jossa kehitetään fik- suja ja puhtaita liikkumisratkaisuja viidessä kaupungissa.

Pyöräilybarometri toistetaan 2-4 vuoden välein muutoksen seuraamiseksi.

Kärkitoimenpide 1

7 Pyöräilyn nykytila ja potentiaali Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Pyöräilyn kehittämismahdollisuuksia Pyöräily on matka-ajaltaan erittäin kilpailuky- Ainolanpuiston ja Ouluhal- kyinen kulkutapa noin 2–7 kilometrin pitui- lin laskentapisteillä silla matkoilla. Tulevaisuudessa pyörämatkat vuonna 2014 tammi– muuttuvat yhä pidemmiksi sähköpyörien helmikuun pyöräilijä- yleistymisen vuoksi. määrät olivat 42 % ja 56 % kesä–elokuun pyö- Pyöräilyn suurimpia esteitä Turussa ovat kes- räilijämääristä. Turussa kustan pyöräreittien katkokset. Lisäksi liian vastaava luku tammi- kapeat ja ruuhkaiset sekä huonokuntoiset pyö- kuussa 2016 muuta- rätiet eivät houkuttele sujuvaan etenemiseen massa laskentapisteessä tottuneita autoilijoita pyöräilyyn. oli vain noin 20–25 % ja barometrin mukaan pyö- Pyöräilyn lisäämiseen on erittäin suuret mah- räilijöistä ympäri vuoden dollisuudet erityisesti keskustaan sekä sen laa- jatkaa pyöräilyä 28% ja jentumisalueille suuntautuvilla työ-, opiskelu- lisäksi 8% pyöräilee tal- ja asiointimatkoilla. vella, mutta harvemmin kuin kerran viikossa. Heikko liikenneturvallisuus ja turvattomuuden tunne ovat yleisimpiä syitä jättää pyöräi- Kaupunkinopeuksilla pyöräilijöillä ja jalankulki- lemättä. Helsingissä se oli pyörän puutteen, joilla on autoja suurempi liukastumisvaara, korkean iän, terveyden sekä mukavuudenha- minkä vuoksi talvihoidon tulisi tärkeimmillä lun jälkeen yleisin syy jättää pyöräilemättä. pyöräily- ja kävelyreiteillä olla vähintään sa- Kööpenhaminassa heikko turvallisuuden tunne malla tasolla kuin ajoradoilla. on yleisin syy jättää pyöräilemättä. Kööpenha- minassa leveämmät pyöräväylät, uudet pyörä- Pyöräilybarometrin mukaan talvipyöräilyn suu- tiet sekä pyörätiet moottoriliikenteen ulkopuo- rimmiksi esteiksi koettiin Turussa katkonaiset lella ovat tekijöitä, jotka mainitaan pyöräilijöi- pyöräily-yhteydet sekä liukkauden torjunnan den turvallisuuden tunnetta parantavina teki- taso. Osana Civitas Eccentric -hanketta Tu- jöinä. russa pilotoidaan talvella 2017–18 harjasuo- lausta talvikunnossapitomenetelmänä 12km Pyöräilyn määrä vaihtelee vuodenajan mukaan, matkalla jalankulku- ja pyöräteitä. Keskustan eikä talvipyöräilyn mahdollisuuksia hyödyn- pyöräily-yhteyksien sekä talvikunnossapidon netä täysin. Olosuhteiden ollessa kunnossa, parantamisen myötä talvipyöräilijämäärän merkittävä osa pyöräilee myös talvella. Esimer- nousutavoitteeksi asetetaan, että pyöräili- kiksi Kööpenhaminassa kolme neljästä pyöräi- jöistä 36% jatkaa pyöräilyä ympäri vuoden Ci- lee vuo- vitas -projektin loppuessa 2020. Helsingissä den ym- menetelmästä on saatu hyviä kokemuksia päri ja viime vuosina ja sen käyttöä on päätetty jatkaa Oulussa tärkeimmillä pyöräilyväylillä.

Kärkitoimenpide 7

8 Pyöräilyn nykytila ja potentiaali Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Pyöräily Turussa tänään

Onnettomuustarkastelu Pyöräilyonnettomuudet keskittyvät Turussa keskustaan ja sisääntu- loteille (kuva 2). Useimmat pyöräi- lyonnettomuudet tapahtuvat risteyk- sissä pyörätien jat- keilla, joissa yleensä kääntyvä auto ajaa pyöräilijän päälle. Onnettomuudet johtuvat usein siitä, että jompikumpi osapuolen rikkoo lii- kennesääntöjä, ja siitä, että autonkul- jettaja ei ole havain- nut pyöräilijää pyö- rätien jatkeella. Asukasmäärään verrattuna Turussa loukkaantuu enem- män pyöräilijöitä kuin muissa kaupungeissa (musta viiva kaaviossa 1)

Kuva 2. Pyöräilyonnettomuudet keskustassa vuosina 2009–2013.

Onnettomuuksia voidaan vähentää pie- nentämällä onnettomuusosapuolten no- peuseroja, parantamalla risteyksiä ja tie- dottamalla liikenteen eri osapuolille liiken- nesääntöjen noudattamisen ja huolellisen havainnoinnin tärkeydestä. Hollantilaisen tutkimuksen mukaan yli 60-vuotiaiden ja 12–17-vuotiaiden onnettomuusmäärät ovat tilastoissa yliedustettuna.

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi periaatteena tulisi siksi olla liikennejärjes- telyjen suunnittelu heikoimman ehdoilla.

Kaavio 1. Pyöräilyonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaan- tuneet 100 000 asukasta kohti vuosina 2005–2015 eri kaupungeissa.

9 Pyöräilyn nykytila ja potentiaali Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Liikennemäärät ja kulkutapaosuus Vuosina 2014–2017 touko–syyskuun aikana 20 000 pyöräilijää. Pyöräilyllä ja jalankululla tehdyissä jalankulun ja pyöräilyn laskennoissa on siis merkittävä vaikutus koko Turun kes- saatiin valtakunnallisesti verrattuna suuria lu- kustan liikennejärjestelmän toimivuuteen. kuja. Suurimmat pyöräilijämäärät olivat Aura- Pyöräilijöitä on paljon myös Turun sisääntulo- joen rannassa sekä Tuomiokirkon ja Kupittaan väylillä 3–4 kilometrin etäisyydellä keskustasta. alueilla korkeakoulujen läheisyydessä. Pyöräilijämäärien kehitystä seurataan vuosit- Keskustassa Aurajoen ylittää kesävuorokau- tain aurajoen laskentalinjalla. den aikana noin 40 000 jalankulkijaa ja noin Kärkitoimenpide 1 Suurimmat lasketut jalankulkija- ja pyöräi- lijämäärät kesävuorokaudessa Turussa: Rehtorinpellonkatu: 6400 pp + 10 500 jk Hämeenkatu: 7000 pp + 7300 jk

vrt. ajoneuvoliikenteen määrät Rehtorinpellonkatu: ~3500 ajon./vrk Hämeenkatu: ~22 000 ajon./vrk

Tuomiokirkkosillan ylittää kesäisin 5500 pyöräilijää/vrk ja joen rantaa pyöräilee molemmin puolin 3500– 5000 pyöräilijää/vrk!

Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen edellytys on niiden ymmärtäminen yhtä tärkeiksi liikennemuodoiksi kuin auto ja joukkoliikenne. Tu- russa pyöräiltiin ja käveltiin enem- män vuonna 2008 kuin vuonna 2016. Kehityssuunta ei ole ollut toi- vottu, ja matkaa keskieurooppalais- ten huippukaupunkien pyöräilyn yli 30 % kulkutapaosuuksiin on entistä enemmän. Turkulaisten matkoista tehdään kävellen, pyörällä ja jouk- koliikenteellä yhteenlaskettuna (29% + 10% + 10% vuonna 2016) yhtä paljon matkoja kuin henkilöau- tolla (49 %). Turussa tehdään pyö- rämatkoja ja joukkoliikennemat- koja yhtä paljon (10% ja 10%).

10 Pyöräilyn nykytila ja potentiaali Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Mitä tavoitellaan?

Asetetut tavoitteet

Kaupunkiympäristötoimialan strateginen sopimus Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt lousarvion yhteydessä, jotta se vastaa sen jäl- osana talousarvioprosessia 2018 kaupungin keen asetettuja tavoitteita. Lisäksi kaupungin- tavoitteeksi sekä pyöräilyn että jalankulun hallitus on sopimuksessa asettanut tavoit- määrien kasvavan vuosittain 2%. Tavoitetta teeksi, että sekä pyöräilijöiden että jalankulki- on ehkä tarpeen tarkistaa vuoden 2019 ta- joiden tyytyväisyys liikenneoloihin nousee Tu- russa.

Hiilineutraali Turku 2029 Turun kaupunginvaltuusto päätti strategiasta toimenpidekokonaisuutensa. Valtuuston hy- 16.4.2018. Kaupunkistrategian mukainen il- väksymässä suunnitelmassa todetaan mm.: mastopolitiikan päätavoite on olla hiilineutraali kaupunkialue vuoteen 2029 mennessä. ”Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita paranne- Hiilineutraaliuteen pyritään kaupunginvaltuus- taan voimakkaasti kaikkina vuodenaikoina ja ton 11.6.2018 hyväksymällä Ilmastosuunnitel- kansalaisia kannustetaan aktiiviseen arki-, malla 2029. hyöty- ja vapaa-ajan liikkumiseen. Pyöräilyllä on myös vahva hyvinvointi -ja terveysvaikutus, Liikenne on toiseksi merkittävin päästöjen ai- ja pyöräilyn sekä aktiivisen liikkumisen etuja heuttaja Turussa ja ilmastosuunnitelmassa vä- tuodaan monipuolisesti esiin. Pyöräilyn kehi- hähiilisellä ja kestävällä liikkumisella on oma tysohjelmaa toteutetaan tavoitteellisesti ja siihen osoitetaan riittävästi resursseja.”.

Turun kaupunkistrategia 2029 Vuoteen 2029 ulottuvassa kaupunkistrategi- viä ja entistä vähäpäästöisempiä. Lisäksi erityi- assa korostetaan sujuvaa arkea. Strategian mu- sesti kävelyn ja pyöräilyn kasvua liikkumis- kaan kaupunkirakenne ja onnistuneet liikenne- muotona edistetään kaupunkisuunnittelussa. ratkaisut ja kaupunginosien tarjoamat palvelut vähentävät liikkumisen tarvetta, säästävät aikaa ja ovat samalla ympäristön kannalta kestä- Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjes- telmäsuunnitelma 2035 Turun seudun (rakennemallialueen) liikenne- järjestelmäsuunnitelmassa 2035 liikennejär- jestelmän kehittämisen lähtökohdaksi ote- taan liikkumisen tapojen uudistaminen hyö- dyntämällä eri kulkutapojen vahvuuksia mahdollisimman tehokkaasti. Joukkoliikenteen

11 Määrälliset tavoitteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029 toimintaedellytyksiä parannetaan kaupunki- Turun kaupunkiseudulla edistetään jalankulku- seudun sisäisillä työmatka‐, asiointi‐ ja vapaa‐ ja joukkoliikennekaupungin toteutumista: ajanmatkoilla ja lyhyillä matkoilla tuetaan erityisesti kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä.  priorisoimalla jalankulun ja pyöräilyn jat- kuvia yhteyksiä parantavia toimenpiteitä, Turun seudun rakennemallialueen liikenne- jotka edistävät keskustapalvelujen ja mer- järjestelmäsuunnitelmassa tavoitteeksi on kittävien työpaikka-alueiden saavutetta- asetettu, että kestävien kulkutapojen eli kä- vuutta velyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteen-  ohjelmoimalla pyöräily‐yhteyksien ja olo- laskettu kulkumuoto‐osuus Turun kaupun- suhteiden kehittämistoimet Turun kau- gissa kasvaa vuonna 2008 mitatusta noin pungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisoh- 52 %:sta yli 66 %:n tasolle vuoteen 2030 men- jelman sekä seudun pääpyöräilyverkoston nessä. Sama kulkumuotojakauman tavoite on kehittämissuunnitelman linjausten mukai- myös Turun yleiskaavassa 2029. Kestävien kul- sesti. kutapojen osuudeksi tavoitellaan kaupunkiseudun muissa kunnissa (matkoista laskettuna) yli 40 % tasoa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 30–37 %:sta.

Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmä- suunnittelua ohjaavat linjaukset tukevat käve- lyn ja pyöräilyn edistämistoimia. Kaupunkiseu- dun kunnissa tehtävissä suunnitelmassa tulee priorisoida toimet, jotka lisäävät jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja hillitsevät autoilun tarvetta.

Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2011 Strategian tavoitteena on saada kulkutapa- julkaisemassa kävelyn ja pyöräilyn valtakunnal- osuuden kasvu aikaan siirtymällä lyhyistä au- lisessa strategiassa 2020 linjataan valtakunnal- tomatkoista kävelyyn ja pyöräilyyn. Lisäksi liset tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn kulkutapa- strategiassa asetetaan laadullisia tavoitteita, osuuden kasvattamiseksi ja aseman paranta- jotka liittyvät kävelyn ja pyöräilyn arvostukseen miseksi. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapa- osuu- ja motivointiin, liikenneympäristön miellyttä- den tulisi kasvaa 20 prosenttia kaikkialla Suo- vyyteen ja turvallisuuteen, yhdyskuntaraken- messa. Suurin kasvupotentiaali on kuitenkin teeseen ja kävelyn ja pyöräily aseman paranta- kaupungeissa. Turussa valtakunnallisen ta- miseen suunnittelussa ja liikennejärjestelmä- voitteen toteutuminen tarkoittaisi kävely- ja työssä. pyöräilymatkojen osuuden kasvua nykytilan- teen 43 %:sta 51 %:iin kaikista matkoista Kehittämisohjelman tavoitteet ja tavoitteiden toteuman seuranta Turun pyöräilyn kehittämisohjelmassa ei ase- Lisäksi tavoitteeksi on asetettava pyöräilyon- teta uusia tavoitteita pyöräilyn määrän lisää- nettomuuksien vähentäminen, ja siihen on miseksi. Kehittämisohjelmalla ja siinä esite- kiinnitettävä erityistä huomiota parantamalla tyillä toimenpiteillä pyritään saavuttamaan onnettomuusalttiita paikkoja. Tavoitteeksi Kaupunkiympäristötoimialan strategisessa asetetaan, että pyöräilijöiden henkilöva- sopimuksessa 2018 asetetut tavoitteet pyö- hinko-onnettomuudet laskevat 10 % vuo- räilyn ja jalankulun määrien 2% vuosittaisesta desta 2015 vuoteen 2020 mennessä (edellisen kasvusta. viiden vuoden keskiarvo).

Pyöräilymatkojen määrää seurataan tietyissä liikennelaskentapisteissä Aurajoen laskentalinjalla sekä kaupungin sisääntuloväylillä.

12 Määrälliset tavoitteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii resursseja Riittävät henkilöresurssit ja rahalliset resurssit Kaaviossa 2 on esitetty eri kaupunkien pelkäs- ovat edellytys pyöräilyolosuhteiden kehittämi- tään pyöräilyyn edistämiseen käytetyt euro- selle. määrät asukasta kohden. Helsinki investoi vuonna 2015 pyöräilyyn 15€ asukasta kohden Esimerkiksi Berliinissä, Münchenissä ja Mal- ja aikoo tulevaisuudessa tuplata pyöräilybud- mössä työskentelee kussakin 11 henkilöä pyö- jettinsa. Lappeenrannassa pyöräilyyn inves- räilyn edistämisen parissa. Kööpenhaminassa toitiin 17€ ja Tampereella 18€ asukasta koh- on pelkästään pyöräliikenteen risteysjärjeste- den. Amsterdamissa pyöräilybudjetti on jopa lyjen suunnitteluun viisi henkilöä. Helsingissä 27€ ja Kööpenhaminassa 22€ asukasta koh- pyöräilyn parissa työskentelee vuonna 2018 jo den. neljä täysipäiväistä henkilöä, ja lisäksi työhön osallistuvat useat muut tahot. Pyöräilyn edis- Turussa pyöräilyyn investoituja euroja on vai- tämistoimenpiteiden toteuttaminen toivo- kea laskea, koska pyöräilyinvestoinnit rahoite- tulla tavalla edellyttää henkilöresurssien li- taan usein osana suurempia kokonaisuuksia. säämistä Turussa. Vuodelle 2019 kaupungin investointiohjel- massa on alustavasti varattu pyöräilyyn liitty- Pyöräilyn edistäminen on monitoimialaista: viin infrahankkeisiin noin 2M€, joten inves- infran lisäksi se on mm. markkinointia ja ter- tointitasosta ei ole syytä tulevaisuudessakaan veyshyötyjä sekä liikuntaa, joten pyöräilyyn karsia. Tämän lisäksi pyöräilyn edistämiseen liittyvien asiakokonaisuuksien hallinnan tulisi liittyy paljon muita osakokonaisuuksia. Osako- kuulua valitun henkilön tehtävänkuvaukseen konaisuuksien alustavia kustannusarvioita on kaupungissa. käsitelty kohdassa Pyöräilyn edistämisen kärki- Nykytilanteessa pyöräilyolosuhteita parantavia toimenpiteet (s. 30). toimenpiteitä, kuten uusia tai korjausinves- Tavoitteiden saavuttamiseksi pyöräilyn edistä- tointeja, kunnossapitoa ja opastusta rahoite- misen ja pyöräilyn turvallisuuden parantami- taan osana laajempia tehtäväkokonaisuuksia. sen toimenpiteille tulee järjestää oma budjetti- Rahoituksen osoittaminen kaupungin budje- seuranta. Pyöräilyn kehittämisinvestoinneille tissa pyöräilylle helpottaa edistystyötä, kun esitetään tavoitetasoksi 18€/asukas/vuosi eli käytettävästä rahasta ei tarvitsisi neuvotella nykyasukasmäärällä noin 3,42 milj. €/vuosi. enää toimenpiteiden ohjelmointivaiheessa.

Pyöräilyn edistäminen vaatii henkilö- resursseja ja rahallisia resursseja

Kaavio 2. Eri kaupunkien pyöräilyyn investoimat summat asukasta kohti vuodessa.

13 Määrälliset tavoitteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Millaisia pyöräväyliä rakennetaan?

Pyöräilyverkoston ja yksittäisten väylien suunnittelu ja ylläpito perustuu seuraaviin tavoitteisiin:

1. Turvallisuus 2. Suoruus 3. Kattavuus 4. Vaivattomuus 5. Miellyttävyys •Pyöräilijöiden ja •Suoruus •Verkoston • = Pyöräilyn • = Pyöräilyn moottoriajo- matkassa, katkottomuus, fyysinen ja fyysinen ja neuvojen sekä suoruus ajassa jokainen osoite henkinen henkinen pyöräilijöiden ja • = Myös pyöräilijä on helppous helppous kävelijöiden haluaa siirtyä saavutettavissa •Pyöräilyn •Pyöräilyn suuret erot niin nopeasti ja pyörällä vaivattomuutta ja vaivattomuutta ja nopeudessa kuin helposti pyörätietä tai miellyttävyyttä miellyttävyyttä massassakin määränpäähänsä katuverkkoa pyritään pyritään määrittävät pitkin edistämään edistämään väylätyypin • = Verkoston poistamalla poistamalla • = Oikea täydennys henkisiä ja fyysisiä henkisiä ja fyysisiä väylätyyppi kuormitustekijöitä kuormitustekijöitä oikeaan paikkaan

Nämä tekijät toistuvat

suunnitteluohjeiden tavoitteissa!

Risteyssuunnittelussa pyritään samoihin tavoitteisiin ja risteyssuunnitteluun pa- nostetaan entistä enemmän. Turvallisuus: Risteyksistä suunnitellaan Henkiset kuormitustekijät Fyysiset kuormitustekijät turvallisia, selkeitä ja ennalta arvattavia •Heikko turvallisuudentunne •Epätasainen pinta niin autojen, pyöräilijöiden kuin jalankul- •Epäselvät liikennejärjestelyt •Reunakivet kijoiden näkökulmasta. •Liian kapeat väylät •Ylämäet Sujuvuus ja suoruus, kattavuus: Risteyk- •Vilkas autoliikenne •Hidastamistarpeet ja (nopeus, liikennemäärä, kiihdytykset sistä pääsee helposti ja loogisesti kaikkiin raskas liikenne) •Pysäytykset ja sallittuihin suuntiin, mutta erityisesti pää- •Heikko orientoitavuus liikkeellelähdöt suuntaan. Risteyksiin suunnitellaan riittä- •Heikko talvikunnossapito •Heikko talvikunnossapito vät ja selkeät odotustilat. •Jalankulku, muut pyöräilijät •Verkostolliset puutteet (kiertävät reitit) Vaivattomuus, Miellyttävyys: Pyritään riittävään tilavaraukseen ja vältetään tur- hia korkeuseroja.

14 Tilanjaon tavoitteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Pyöräilyverkoston määrittely Tavoite: Selkeä verkosto, suurimman liikennemäärän linjoilla paras laatutaso, Turvallisuus, Suoruus, Kattavuus, Vaivattomuus, Miellyttävyys

Toimivan pyöräily-ympäristön suunnittelu läh- teet. Laatukäytävät tarjoavat hyvän palvelu- tee pyöräilyverkoston määrittämisestä. Pyöräi- tason pitkämatkaiselle ja nopealle pyöräilylle. lyverkoston avulla pyritään luomaan johdon- Niitä voidaan kehittää seudullisessa yhteis- mukaista liikenneympäristöä ja tunnistettavia työssä pikapyöräteinä. Kööpenhaminassa katuluokkia, mikä edellyttää liikenneympäris- työmatkapyöräilijöiden määrä on kasvanut tön tarkastelua kokonaisuutena, kaikkien lii- 30 % laatukäytävien seurauksena. Laatukäytä- kennemuotojen osalta. viksi kehitettävät pääverkoston osat on merkitty kuvassa 3 punaisella. Näiden lisäksi laatu- Turun kaupungin ja kaupunkiseudun pyöräily- käytäviksi voidaan seudullisessa yhteistyössä verkosto on jaoteltu kaksitasoiseksi pääver- nostaa muitakin väyliä. kostoon ja lähiverkostoon. Lisäksi ne pääver- koston väylät, joilla on eniten liikennettä ja Pyöräilyn pääverkosto käyttäjäpotentiaalia, on nostettu kehitettä- Pyöräilyn pääverkosto yhdistää suurimmat laa- viksi parhaimman laatutason laatukäytäviksi. tukäytävien ulkopuoliset asuin- ja työpaikka- alueet, palvelukeskittymät sekä taajamat laa- Jokaisella verkoston tasolla on omat laatuta- tukäytäviin, Turun keskustaan sekä toisiinsa. voitteensa ja käyttäjämääriin perustuvat mitoi- Pääverkosto on yhtenäinen ja selkeästi hahmo- tusperusteet. Laatutasotavoitteiden tarkoitus tettava. Pääverkosto on merkitty kuvassa 3 on ohjata uusien tai uusittavien väylien suun- tummansinisellä. nittelua ja toteutusta nykyistä korkeatasoi- sempaan suuntaan. Jatkossa keskeisille rei- Pyöräilyn lähiverkosto teille, erityisesti laatukäytäville, on tarpeen Lähiverkoston pyörätiet palvelevat paikallista muodostaa myös erillisiä parantamishankkeita liikennettä ja yhdistävät alueet pääverkoston laatutason nostamista varten. pyöräteille sekä laatukäytäville. Lähiverkosto Pyöräilyn laatukäytävät voi koostua sekä pyöräteistä että rauhallisista tonttikaduista, hidaskaduista ja puistokäytä- Laatukäytävät yhdistävät lähikunnat sekä Tu- vistä. Lähiverkostolla kiinnitetään erityistä run suurimmat lähiöt Turun keskustaan. Laatu- huomiota liikenneturvallisuuteen, sillä suuri käytävistä kehitetään pyöräilyverkoston laa- osa lähiverkoston käyttäjäkunnasta on lapsia. dukkaimpia väyliä. Laatukäytävillä on paljon Lähiverkosto on merkitty kuvassa 3 vaalealla si- pyöräilijöitä, paras sujuvuus sekä hyvät opas- nisellä.

Kärkitoimenpide 4

Laatukäytäviä kehitetään seudullisessa yhteistyössä

Kuva 3. Laatukäytävät (punainen), pääverkosto (tumma sininen) ja lähiverkosto (vaalea sininen) 15 Tilanjaon tavoitteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Kulkumuotojen erottelu Tavoite: Kävely- ja pyörätien laatu on riittävä erilaisissa olosuhteissa, Turvallisuus

Turussa sovelletaan Liikenneviraston ohjeen Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu sekä Helsingin kaupungin pyöräliikenteen suunnitteluohjeen mukaisia mitoitusperiaatteita jalankulku- ja pyöräily- väylien mitoituksessa.

Pyöräilyn erottaminen ajoneuvoliikenteestä Rakennettavan pyöräi- lyväylän laatuun sekä mahdolliseen erotteluun ajoneuvoliiken- teestä vaikuttavat ky- seisen kadun ajoneuvoliikenteen nopeusrajoitus sekä liikennemäärä, mutta myös pyöräily- väylän luokka ja verkos- tollinen merkitys. Ku- vassa 4 on esitetty periaatteet erillisen pyörä- tien rakentamisen tar- peesta.

Pyöräilyn erottaminen jalankulusta Laatukäytävillä pyöräily ja jalankulku erotetaan pääsääntöisesti aina toisistaan. Myös taaja- missa ja aluekeskuk- sissa sijaitsevilla pää- Kuva 4. Pyöräilyn erottaminen ajoneuvoliikenteestä. verkoston osilla jalankulku ja pyöräily kulkevat omilla väylil- lään. Muulla pääverkolla, eli taajamien ja aluekeskusten välillä, ja lähiverkolla jalankulku- ja pyöräily voidaan yhdis- tää käyttämään yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä, mikäli molempia liikennemuotoja on vähän. Kuvassa 5 on esitetty ne jalankulun ja pyöräilyn määrät tunnissa, joiden ylittyessä kul- kumuodot tulee erottaa toisistaan aina kaikilla verkoston tasoilla.

On kuitenkin huomattava, että yhdis- tetyllä ja erotellulla jalankulku- ja pyö- rätielle on erilaiset tilantarpeet. Yhdis- tetyn jalankulku- ja pyörätien muutta- Kuva 5. Pyöräilyn erottaminen jalankulusta. minen erotelluksi vaatii yleensä väylän leventämistä.

16 Tilanjaon tavoitteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Jalankulku- ja pyörätien mitoitus Tavoite: Kävely- ja pyörätien laatu on riittävä erilaisissa olosuhteissa, Turvallisuus

Jalankulku- ja pyörätien leveys riippuu sekä sen Lisäksi pyörätien ja ajoradan väliin tehdään uu- verkollisesta merkityksestä että sen käyttäjä- silla pyöräteillä ns. välikaista. Välikaistaa tarvi- määrästä. Väylälle tulee mahtua liikennemää- taan erottamaan pyöräily ja jalankulku mootto- rästä riippuen tietty määrä jalankulkijoita tai riajoneuvoliikenteestä. Se toimii myös suojana pyöräilijöitä samaan aikaan. Väylän käyttäjien roiskeita vastaan ja lumitilana, ja sille sijoite- perusmittojen lisäksi leveydessä on otettava taan liikennemerkit, mahdolliset istutukset ja huomioon vapaan tilan leveys, jota tulee olla linja-autopysäkin odotustila. Kivetyn välikais- käyttäjien välissä sekä käyttäjän ja väylän reu- tan leveys on vähintään 0,75 metriä, minkä mm. nan välissä (kuva 6). lumitila ja liikennemerkit vaativat. Pensasistu- tukset kuitenkin vaativat tilaa vähintään 1,5 metriä ja puut 2,5 metriä.

Kuva 6. Jalankulku- ja pyörätien mitoituksessa käytettävät käyttäjien ja vapaan tilan mitat

Erilaiset väylätyypit ja niiden mitoitus

Sekaliikenneväylä Sekaliikenneväylä on katu tai tie, jossa pyöräili- kuva 4). Sekaliikenneväylä toimii sitä parem- jälle ei ole varattu erillistä osaa kadun tai tien min mitä lähemmäksi autoliikenteen nopeu- poikkileikkauksesta vaan pyöräilijät kulkevat det saadaan pyöräliikenteen nopeuksia. Seka- autoliikenteen kanssa samoilla kaistoilla. Seka- liikenneväylät mahdollistavat pyöräilylle suorat liikenneväylä on toimiva pyöräilyväylän tyyppi ja jatkuvat yhteydet sekä hyvän saavutettavuu- alhaisilla nopeustasoilla ja alueilla, joissa auto- den toimintoihin ja palveluihin. Sekaliikenne- liikennettä on rauhoitettu tai sitä on muuten väylä on pyöräilyverkoston perusratkaisu, joka vähän. Tavoitteena on 30 km/h nopeusrajoitus toimii erittäin hyvin yksisuuntaisen pyöräliiken- sekä alle 4000 ajon./vrk liikennemäärä (kts. teen järjestelyjen kanssa.

17 Tilanjaon tavoitteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Pyöräkatu Pyöräkatu on sekaliikenteenä toteutettu kor- keatasoinen pyöräliikenteen yhteys. Pyöräkatu on Suomessa uusi katutyyppi, joka tulee viral- liseksi vuonna 2020 voimaan tulevassa tielii- kennelaissa.

Pyöräkadulla ajetaan pyöräilijän ehdoilla ja pyöräkadulla on etuajo-oikeus siihen liittyviin suuntiin nähden. Autoliikenteen nopeudet pi- detään rakenteellisin keinoin pyöräliikenteelle sopivalla tasolla, ja nopeusrajoitus on enintään 30 km/h. Jalankulkijoille varataan yleensä jal- kakäytävä, ja autojen pysäköinti sallitaan vain merkityillä paikoilla ja yleensä pysäköintisyven- Ajosuunnat erottelevaa järjestelyä (kuva alla) nyksessä. käytetään, mikäli pyöräkatuosuus on pitkä tai autoliikennettä verratain paljon. Ajosuunnat Pyöräkadulla tulee olla vain vähän autoliiken- erotteleva järjestely on yleensä noin 5,5 leveä teen läpiajoa. Pyöräkadun pyöräliikenteen ja se koostuu kahdesta noin 2m leveästä määrät ovat pääsääntöisesti kaksinkertaiset pyöräliikenteen ajokaistasta sekä kivetyistä autoliikenteeseen verrattuna. Pyöräilijämää- alueista, jotka jaetaan tilanteen mukaan rien arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös ajokaistojen reunoille sekä keskelle. Reunassa pyöräkadun pyöräliikennettä todennäköisesti oleva kiveys on yleensä noin 0,75m leveä ja lisäävä vaikutus. Autoliikenteen määrän tulisi keskellä oleva kieveys 0,5-1,5m leveä. Keskiosa olla alle 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja bus- voidaan myös korottaa nopeuden siliikenteen vähäistä. hidastamiseksi erityisesti, mikäli pyöräkadun kokonaisleveys on normaalia suurempi. Pyöräkatu voidaan toteuttaa yhdistämällä pyöräliikenteen ajosuunnat keskelle ajorataa tai erottelemalla ne omille ”kaistoilleen”. Yhditetyn järjestelyn (kuva ylhäällä) ajoradan kokonaisleveys on yleensä 4,5m, maksimissaan 5,5m. Ajoradan keskellä olevan pyöräilijöille tarkoitetun, yleensä punaisen, asfaltin leveys on 3–4m. Ajoradan reunoilla reunakiven vieressä on keskiosan materiaalista poikkea pinnoite, yleensä kiveys, jota autot voivat käyttää ohittaessaan pyöräilijää.

Yhdistetty jalankulku- ja pyörätie

Yhdistetyllä jalankulku- ja pyörätiellä jalankul- keskiviiva, mutta sillä on jalan- kijat ja pyöräilijät käyttävät samaa tilaa. Pyöräi- kulkijaan vain ohjaava vaikutus. lijän on liikennesääntöjen mukaan ajattava väylän oikeaa reunaa. Jalankulkijan paikka on Jalankulku- ja pyörätie voivat kulkea yhdiste- jommassakummassa reunassa. Yhdistetylle ja- tyllä väylällä lähiverkolla ja pääverkoston taa- lankulku- ja jamien ulkopuolisilla alueilla, mikäli joko kä- Yhdistettyä jalankulku- ja pyörätielle velijöitä tai pyöräilijöitä on erityisen vähän. pyörätietä käytetään voidaan Taulukossa 1 ja kuvassa 7 on esitetty yhdiste- pääsääntöisesti vain lähi- maalata kul- tyn jalankulku- ja pyörätien leveyden määrittä- verkolla! kusuunnat misen periaatteet sekä minimileveydet. erotteleva

18 Tilanjaon tavoitteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Taulukko 1. Yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien mitoitus

Kuva 7. Yhdistetyn jalankulku- ja pyö- rätien mitoitus. Valokuvan yhdistetyn pyörätien leveys on 3,6 metriä.

Eroteltu jalankulku- ja pyörätie Erotellulla jalankulku- ja pyörätiellä on jalka- ja toisaalta se erottaa myös käytävä ja pyörätie rinnakkain. Ne erotellaan pyörätien jalkakäytävästä. Ero- toisistaan joko pintamateriaalin erolla tai yh- tellulla jalankulku- ja pyörätiellä tenäisellä maaliviivalla. Pyörätielle voidaan li- jalkakäytävä ja pyörätie ovat säksi maalata keskiviiva katkoviivalla, joka useimmiten samassa tasossa. erottaa pyöräilijöiden kulkusuunnat toisistaan

Kaksisuuntainen pyörätie Kaksisuuntaisen pyörätien leveys määräytyy aina vähintään 2,25 metriä leveä, mutta laatu- väylän liikennemäärän mukaan. Kaksisuuntai- käytävien ja pääverkoston suuremmat liiken- sella pyörätiellä tulee kaikilla verkoston osilla nemäärät vaativat tilaa kolmelle pyöräilijälle mahtua kohtaamaan vähintään kaksi pyöräili- taulukon 2 mukaisesti. Kuvassa 8 on esitetty jää. Näin ollen kaksisuuntainen pyörätie on kahden kohtaavan pyöräilijän vaatima tila.

Taulukko 2. Kaksisuun- taisen pyö- rätien mitoitus

19 Tilanjaon tavoitteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Kuva 8. Kaksisuuntaisen pyörätien mitoitus. Valokuvan erotellun pyörätien leveys on 2,0 metriä. Selvitys yksisuuntaiseen kes- kustapyöräilyyn siirtymisestä Yksisuuntainen pyörätie Tanskassa ja Hollannissa on Yksisuuntainen pyörätie on erillinen, vain pyö- sussa päällysteen räilijälle tarkoitettu väylä. Yksisuuntainen pyö- tavoiteleveys on maailman sujuvimmat pyörä- rätie erotellaan rakenteellisesti autoliiken- kunnossapi- järjestelyt ja molemmissa teestä. Se voidaan toteuttaa kadun varteen tosyistä 2,5 met- maissa on käytössä yksisuun- samaan (leveys n. 2,0 m) tai eri tasoon jalka- riä. Yksisuuntai- taiset pyöräliikennejärjeste- käytävän kanssa. Kadun varrella kolmitasorat- nen pyörätie lyt. Autoilijoiden näkökul- kaisu erottelee tehokkaimmin pyöräilijät jalan- muuttuu tarvitta- masta osa pyöräilijöistä tulee kulkijoista ja autoilijoista. Kolmitasoratkai- essa luontevasti pyöräkaistaksi. kaksisuuntaisella pyörä- tiellä ”väärästä suunnasta”, jolloin autoilijan havainnointi Pyöräkaista vaikeutuu. Toisaalta yksi- Pyöräkaista on tiemerkinnöin pyöräilijöille ja (taulukko 3). Pyö- suuntaiset pyöräväylät vaati- mopoilijoille osoitettu ajoradan pituussuuntai- räkaistan leveys ei vat pääsääntöisesti enem- nen osa eli pyöräilijöille tarkoitettu ajokaista. turvallisuussyistä Se on yksisuuntainen ja tehdään yleensä mo- milloinkaan alita män tilaa kuin kaksisuuntai- lempiin ajosuuntiin. Pyöräkaistan viereisen ajo- 1,25 metriä. set, mikä saattaa ydinkeskus- kaistan leveyden tulee olla 3,0–3,25 m, kun no- tassa olla tilanpuutteen peusrajoitus on 30–40 km/h ja 3,25–3,5 m, kun vuoksi erittäin ongelmallista. nopeusrajoitus on 50 km/h tai jos kaistalla kul- Järjestelmästä toiseen siirty- kee paljon raskaita ajoneuvoja. Pyöräkaistan minen ei ole yksinkertaista, leveys määräytyy ajoneuvoliikenteen nopeus- joten tulevaisuutta varten on rajoituksen ja pyöräilijöiden määrän mukaan selvitettävä kattavasti millä alueella yksisuuntainen jär- jestelmä voisi toimia, millaisia muutoksia se tarkoittaisi nykyiseen pyöräilyverkos- toon, mitä se maksaisi ja

millä aikataululla siirtyminen voisi tapahtua.

Kärkitoimenpide 5

Taulukko 3. Pyöräkaistan mitoitus

20 Tilanjaon tavoitteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Pyöräreitistön kehittämisohjelma

Pyöräilyn kasvupotentiaalin hyödyntäminen Eritysesti kehitettäviä kohteita ovat myös kes- edellyttää tahtotilaa pyöräilyn kehittämiseen, kustan reunoilla voimakkaasti kehittyvien alu- investointeja pyöräliikenteen infrastruktuu- eiden pyöräily-yhteydet. Pyöräily-yhteyksien riin sekä pyöräilyä tukeviin toimenpiteisiin. kehittäminen näiltä alueilta keskustaan ja muihin merkitseviin suuntiin tulee suunnitella Pyörämatkojen lisäämisen näkökulmasta pyö- ja toteuttaa osana alueen kehittämistä. Kau- räilyinfran kehittämisessä resurssit kannattaa punkirakenteen tiivistyessä liikennejärjestel- kohdentaa niille verkoston osille, joilla paran- män toimivuutta voidaan parantaa ainoastaan netaan suurten joukkojen lyhyitä pyörämat- kehittämällä pyöräilyn – ja muiden kestävien koja. Sisempien kaupunkialueiden lisäksi tällai- liikkumistapojen – olosuhteita ja näin edistää sia kohteita ovat ulompien kaupunkialueiden muiden kuin autoilun kulkutapaosuuden kas- aluekeskusten läheiset alueet. Pyöräilyinfran vua. parantamistoimien painottaminen kaupunki- seutujen ja taajamien keskeisille alueille ja aluekeskuksiin hyödyttää myös pidempiä pyö- rämatkoja. Niistä iso osa on näille keskeisille alueille suuntautuvia työmatkoja ja pyörämat- kojen suurimmat sujuvuuspuutteet ovat yleensä keskusta-alueilla.

21 Keinoja tavoitteiden saavuttamiseen Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Pyöräreitit ovat laadukkaita, nykyinen infra Tavoite: Olemassa oleva verkosto on laadukas ja sen välityskyky on riittävä, Turvallisuus, Vai- vattomuus, Miellyttävyys

Pyöräteiden leveys Kesällä 2015 Turun pääpyöräverkolla tehtyjen Leveiden polkupyörien, kuten tavarapyörien ja yli 500 maastomittauksen perusteella vain peräkärryjen käyttö on kasvanut voimakkaasti. noin 8 % Turun pääpyöräteistä yltää suunnit- Myös tämä lisää pyöräväylien leventämistar- teluohjeiden suositusleveyteen. Erotelluista vetta. Suunnitteluohjeiden arvoihin pääse- pyöräteistä vain 10 % yltää edes suunnitte- miseksi jalankulku- ja pyöräteitä tulisi leventää luohjeiden minimileveyteen (2,25 m) ja yhdis- Turussa pääsääntöisesti noin 1–2 metriä. tetyistä pyöräteistäkin vain noin 26 %. Tämä tarkoittaa, että nykyisten pyöräteiden leveys ei Alla olevassa kuvassa on esitetty pyörätien le- tulevaisuudessa riitä lisääntyvälle pyöräilymää- veyden ja pyöräilijämäärän suhteet. Vihreä rälle etenkään Turun keskustassa, jossa pyöräi- merkintä tarkoittaa, että pyöräilijöillä on riittä- lijöitä ja kävelijöitä on eniten. västi tilaa väylällä, ja mitä tummemmaksi mer- kintä muuttuu, sitä ruuhkaisempi eli käyttäjä- Liian kapeat pyöräväylät nostavat pyöräilijän määrälleen liian kapea väylä on. kokemaa henkistä kuormaa. Ne heikentävät pyöräilyn houkuttelevuutta, liikenneturvalli- Nykyisten pyöräteiden leveyksiin on siis kiinni- suutta ja turvallisuudentunnetta. Kapealla väy- tettävä huomiota katujen saneerauksien yh- lällä eteneminen on myös hidasta, mikäli käyt- teydessä. Tärkeimmistä pääverkoston reiteistä, täjiä on paljon. Riittävän leveillä väylillä pyö- joilla käyttäjiä on leveyteen verrattuna eniten, räily on sujuvaa ja turvallista. Pyöräväylien tu- tehdään omat toimenpidesuunnitelmansa ja lisi olla leveyden ja ylläpidon osalta niin laaduk- väylän leventämisen mahdollisuudet tutkitaan. kaita, ettei pyöräily ajoradalla ole houkuttele- Lisäksi on tärkeää, että uudelleen päällystyk- vaa silloin, kun pyöräväylä on olemassa. sien yhteydessä pyöräteitä ei koskaan kaven- neta. Liian kapeilla väylillä pyöräilijät käyttävät koh- datessaan tai ohittaessaan toista pyöräilijää jalankulkijoille tarkoitettua tilaa, ja ohittavat ja- Pyöräilijät ovat ahtaimmalla siellä, missä lankulkijoita hyvin läheltä, mikä heikentää kä- pyöräilijöitä on eniten. Liikennemääräl- velyn miellyttävyyttä ja turvallisuudentunnetta. tään suurimpia pyöräteitä tulisi parantaa pyöräilyn edistämiseksi!

22 Keinoja tavoitteiden saavuttamiseen Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Jalankulun ja pyöräilyn erottelu Jalankulku- ja pyöräteiden leventämisen tarve muodostuu myös jalankulun ja pyöräilyn erottelun lisäämisen ja tehostamisen myötä. Laatu- käytävillä ja vilkkaimmilla pääverkon pyörä- teillä on tavoitteena pyöräilyn erottaminen omalle väylälleen molempien kulkumuotojen sujuvuuden ja mielekkyyden parantamiseksi.

Yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien minimile- veys pääreiteillä on alhaisilla liikennemäärillä 3,5m, kun taas kaksisuuntaisen pyörätien mini- mileveys on 2,25m ja jalkakäytävän noin 2m. Kokonaisleveys erotellulla jalankulku- ja pyörä- tiellä on siis 0,75m yhdistettyä jalankulku- ja rakentamistarvetta. Nopeustason alentaminen pyörätietä suurempi. Liian kapealle väylälle to- edellyttää nopeusrajoitusmuutoksen lisäksi ra- teutettu erottelu aiheuttaa vaaratilanteita ja kenteellisia toimenpiteitä, jotka viestivät tavoi- erottelun tehottomuutta. teltavasta nopeustasosta.

Erottelun tehostaminen voi myös lisätä tilan Alla oleva Liikenneturvan kuvaaja havainnollis- tarvetta. Jos jalankulun ja pyöräilyn erottelu to- taa, miten autoliikenteen nopeuden lasku mak- teutetaan korkeuserolla, tulee korkeuseron simissaan 40km/h tasoon pienentää jalankulki- molemmille puolelle ottaa huomioon tarvitta- jan tai pyöräilijän kuolemanriskiä törmäystilan- vat vapaat tilat, jotta käytettävissä oleva tila ei teessa ja on näin erittäin perusteltua pienene. Mikäli tilaa on käytettävissä, tehokas erottelutapa on istutuskaista.

Liittymäjärjestelyt ja nopeusrajoitukset Selkeyttämällä liittymäjärjestelyjä pienillä toi- menpiteillä, kuten reunakivilinjojen muutoksilla ja etuoja-oikeutettujen pyöräteiden jatkeiden korostamisella vähennetään pyöräilijän kokemia henkisiä ja fyysisiä kuormitustekijöitä. Risteysten tulisi olla pyöräilijän kannalta turvallisia, selkeitä ja ennalta-arvattavia.

Järjestelyjen selkeyttämisen ohella merkittävin pyöräilyturvallisuutta lisäävä tekijä on alentaa Lähde: Liikenneturva autoliikenteen nopeustasoa Turun keskustassa eli siellä, missä on paljon pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Nopeustason alentaminen mahdollistaa paremmin pyöräilyn autoliikenteen seassa, mikä taas vähentää erillisten pyöräteiden Kärkitoimenpide 3

Olemassa olevien kävely- ja pyöräteiden kunnossapitoon tulee myös panostaa. Se tulee entistä paremmin huomioida niin pääl- lystysohjelmissa kuin talvikunnossapidon suunnittelussakin. Pyöräteiden päällysteen heikko kunto on sekä henkinen että fyysinen kuormitustekijä. Panostammalla pyörätei- den uudelleenpäällystyksiin pyöräilyn mie- lekkyys lisääntyy.

Kärkitoimenpide 6

23 Keinoja tavoitteiden saavuttamiseen Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Reittien ja verkoston jatkuvuus ja kattavuus Tavoite: Olemassa olevaa verkostoa täydennetään puuttuvilta osin, Suoruus, Kattavuus

Pyöräilyverkoston tulee olla kattava ja katko- Keskustan pääreitit sekä laatukäytävät ton ja kaikkien osoitteiden tulee olla saavutet- Keskustan pyöräilyn pääverkosto toteutetaan tavissa pyörällä. Näin ollen jokainen katu on valmiiksi viidessä vuodessa (kiireellisyysluokka myös pyöräily-yhteys. Tavoitteena on suunni- I). Lisäksi laatukäytäville laaditaan parannus- tella hyvät olosuhteet arkiselle pyöräliiken- suunnitelmat ja toteutus aloitetaan mahdolli- teelle. simman pian.

Tavoitteena ovat suorat ja sujuvat laatukäytä- Hyödynnetään, mikäli mahdollista, sekaliiken- vät ja pääreitit. Näitä täydentävät lisäksi muut neväylän mahdollisuuksia. Alennetaan todelli- reitit ja yhteydet. Pyöräilyn tavoiteverkosto on sia ajonopeuksia 30 km/h ja 40 km/h tasoon esitetty kokonaisuudessaan liitekartassa 11. niin, että ajoradalla pyöräilystä ja jalankulusta tulee miellyttävämpää ja turvallisempaa. Liitekartoissa 1–9 ”pyöräilyverkoston kehittä- minen” on määritelty pyöräilyn verkosto, joka Muut pää- ja lähireitit kattaa Turun taajama-alueen, sekä osoitettu Toteutetaan lähiverkoston puuttuvat yhteydet siitä puuttuvat yhteydet ja kehitettävät laatu- viidessätoista vuodessa (kiireellisyysluokka II ja käytävät. Liitteessä 10 on kerrottu hankkeista III). Hyödynnetään sekaliikenneväylän mahdol- lisää. lisuuksia. Alennetaan tontti- ja kokoojakatujen Kartoissa esitetty verkosto on suurimmaksi todellisia ajonopeuksia 30 km/h ja 40 km/h ta- osaksi jalankulku- ja pyöräilyteitä. Osa verkos- soon niin, että ajoradalla pyöräilystä ja jalanku- tosta käyttää pihakatuja, kävelykatuja ja vähä- lusta tulee miellyttävämpää ja turvallisempaa. liikenteisiä katuja. Kartoissa ei ole esitetty kaikkia pyöräilyyn soveltuvia sekaliikenneväyliä Kärkitoimenpide 2 karttojen selkeyden vuoksi.

Kartoissa ei ole osoitettu kaikkia uusien tie- hankkeiden ja kaava-alueiden myötä toteutet- tavia pyöräteitä. Lisäksi kaupungin reunoilla si- jaitsevien voimakkaimmin kehittyvien aluei- Väliaikaiset liikennejärjestelyt den yhteyksiä keskustaan ja muihin merkitse- Normaalien liikennejärjestely- viin suuntiin on kehitettävä osana alueen ke- jen muuttuessa esimerkiksi hittämistä, sillä vain parantamalla alueille joh- työmaan tai markkinoiden tavaa pyöräilyverkostoa saadaan aikaan toi- ajaksi pyöräliikenteelle tulee miva liikennejärjestelmä. varata selkeä ja hyvin opas- tettu korvaava reitti.

Väliaikaisia liikennejärjestelyjä varten tulee tehdä nykyistä sel- keämpi ohjeistus ja korvaavien reittien toteuttamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota.

Lähde: Helsingin kaupunki

24 Keinoja tavoitteiden saavuttamiseen Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Pyöräpysäköinti ja muut pyöräilyn palvelut Tavoite: Polkupyörälle löytyy aina turvallinen pysäköintipaikka kohtuullisen matkan päästä määränpäästä, Vaivattomuus, Miellyttävyys

Pyöräpysäköinti pysäköintipaikat ovat tarkoitettu vain hyvin Laadukkailla polkupyörien pysäköintimahdolli- lyhytaikaiseen pysäköintiin ja niitä käytetään suuksilla lisätään pyöräilyn kysyntää, ja se on esimerkiksi kauppojen pihoilla. merkki pyöräilyn arvostuksesta liikennemuo- Turussa tullaan jatkossa käyttämään yleisillä tona. Vääränlaiset pyörätelineet väärissä pai- katualueilla pääsääntöisesti laatutason 2, eli koissa johtavat mielivaltaiseen pyöräpysäköin- runkolukitusmahdollisuuden tarjoavia tiin, mikä saattaa haitata muuta liikennettä ja pyörätelineitä. olla myös esteettinen haitta. Pyöräilijän tulee voida luottaa siihen, että hän löytää polku- Turun keskustan pyöräpysäköinnistä valmistui pyörälleen asianmukaisen pysäköintipaikan tarveselvitys kesällä 2015. Tarveselvityksessä kohtuullisen kävelymatkan päässä määrän- kartoitettiin nykyisten pyöräpysäköintipaikko- päästään keskustassa. jen sijainti, laatu ja kapasiteetti. Nykytilan perusteella laadittiin pyöräpysäköinnin paranta- Pyöräpysäköinti voidaan jakaa karkeasti kah- misen yleissuunnitelma. teen ryhmään: lyhytaikaiseen ja pitkäaikai- seen pysäköintiin. Lyhytaikaisella pysäköinnillä Pyöräpysäköintipaikan tulee olla lähellä koh- tarkoitetaan esimerkiksi kauppojen, ostoskes- detta. Tavoite on, että polkupyörällä pääsee kusten tai ravintoloiden yhteydessä tapahtu- aina lähemmäs määränpäätä, kuin joukkolii- vaa pysäköintiä, jossa pyörien oletetaan olevan kenteellä tai autolla. Tarveselvityksessä ha- pysäköitynä enintään muutamia tunteja. Pyö- vaittiin, että suurin kysyntä pyöräpysäköinti- räilijän näkökulmasta tärkeintä on tällöin lyhyt paikkojen lisäämiselle on aivan ydinkeskus- matka määränpäähän sekä pysäköinnin help- tassa sekä Aurajoen rannassa, jotka ovat palve- pous ja nopeus. Lyhytaikaiseen pysäköintiin so- lukeskittymien välittömässä läheisyydessä. Ku- veltuvat tavalliset perhostelineet sekä korkeat ten autoilija, myös pyöräilijä haluaa hoitaa kaaritelineet. mahdollisimman monta asiaa yhdellä pysä- köinnillä. Pitkäaikaista pyöräpysäköintiä on esimerkiksi joukkoliikenneasemilla, työpaikoilla sekä Saavutettavuus on pyöräpysäköinnin tärkeä asuinalueilla, joissa pyöriä pidetään pysäköi- ominaisuus. Sen lisäksi, että pyöräpysäköinti- tynä koko päivän ajan tai läpi yön. Pitkäaikai- paikkojen on oltava lähellä määränpäätä, nii- sessa pysäköinnissä korostuvat turvallisuuden, den tulee olla myös helposti saavutettavissa runkolukituksen ja sääsuojan mahdollisuus. pyöräreiteiltä. Pitkäaikaiseen pysäköintiin soveltuvat telineet, joissa on vähintään runkolukitusmahdollisuus.

Pyöräpysäköintipaikat voidaan yleisesti ja- otella kolmeen laatutasoon, joista laatutaso 1 Kärkitoimenpide 8 tarkoittaa katettua pysäköintipaikkaa, jossa on lisäksi runkolukitusmahdollisuus. Laatuta- solla 2 on runkolukitusmahdollisuus ja laatu- tasolla 3 on tavanomaista perhosteline- pysäköintiä.

Laatutason 1 pyöräpysäköintipaikkoja käytetään yleensä kiinteistöillä tai joukkoliikenneasemilla, kun pysäköinnin oletettu kesto on koko päivän tai yli yön. Laatutason 2 pysäköintipaikat soveltuvat niin pitkä- kuin lyhytaikaiseen pysäköintiin ja ovat näin ollen paras valinta julkisille alueille, jossa pysäköinnin pituus vaihtelee useasta tunnista muutamaan minuuttiin. Laatutason 3

25 Keinoja tavoitteiden saavuttamiseen Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Yleissuunnitelman perusteella tiet- tyjä olemassa olevia pyörä- pysäköintikohteita on suunniteltu laajennettavaksi. Joidenkin pyörä- telineiden laatutasoa on suunniteltu parannettavaksi ja lisäksi on suunniteltu usean uuden pyörä- pysäköintikohteen perustamista. Uudet pyöräpysäköintikohteet perustuvat havaittuihin pyörä- pysäköintikeskittymiin paikoissa, joissa pysäköintimahdollisuutta ei tällä hetkellä ole tai sitä on liian vä- hän.

Pyöräpysäköintipaikkojen käyttö- asteita sekä lisäys- ja muutostar- peita tulee seurata. Kun yleissuunnitelman mukaiset paikat lähtevät rakentu- Palvelu tulee maan, seurataan tilanteen kehittymistä ja teh- osaksi Fölin palve- Kärkitoimenpide 10 dään tarveselvitys uudelleen muutoksen to- luja. Kaupunkipyö- dentamiseksi ja mahdollisten uusien pysäköin- räjärjestelmän tipaikkojen sijoittelemiseksi. Pidetään yleis- käyttö perustuu käyttäjän tunnistamiseen, jol- suunnitelmaa ja pysäköintipaikkojen käyttöas- loin käyttö on turvallista ja väärinkäytöksien teista olevaa tietoa ajan tasalla. riskit minimoitavissa.

Polkupyörien pysäköintipaikkoja on lisäksi jat- Kaupunkipyörät kuuluvat osaksi CIVITAS EC- kossa pidettävä kunnossa, niin kesällä kuin tal- CENTRIC -hanketta, joka kehittää Turussa fik- vellakin, ja ne on siivottava hylätyistä pyöristä sua liikkumista riittävän usein.

Kaupunkipyörät Turku lanseerasi toukokuun 2018 alussa kau- punkipyöräjärjestelmän. Kaupunkipyöräjärjes- Muita kehitettäviä palveluja mm. telmässä on yhteensä 300 polkupyörää ja 35 Seudullinen pyöräilyviitoitus kiinteää sekä 3 siirrettävää pyöräasemaa. Ase- Uudet opasteet toteutetaan seudulli- maverkosto ulottuu Kupittaalta satamaan. sessa yhteistyössä uuden mallisilla tauluopasteilla, joita jo testataan Hel- Kaupunkipyöräjärjestelmä koostuu yhteiskäyt- singissä ja Tampereella. Tauluopas- töisistä polkupyöristä ja pyöräasemista, jotka teita täydennetään tarvittaessa viitta- toimivat pyörien otto- ja jättöpisteinä. Käyttäjä opasteilla. Ensimmäinen viitoitettava voi ottaa pyörän miltä tahansa asemalta ja jät- reitti on Turku – Piikkiö. tää sen mihin tahansa asemalle. Käyttökerran aikana on mahdollista lukita pyörä väliaikai- Pyörien huoltopisteet sesti aseman ulkopuolelle esimerkiksi kaupassa asioinnin ajaksi. Sijoitetaan erikseen valittavien pyörä- pysäköintipaikkojen yhteyteen pyö- Kaupunkipyörät soveltuvat monenlaiseen mat- rien huoltopisteitä, joissa pyöräilijä voi kantekoon, mutta ne ovat tarkoitettu erityi- helposti lisätä ilmaa renkaisiin ja sää- sesti lyhytaikaiseen käyttöön, sillä kaupunki- tää satulan korkeutta. pyörien tarkoitus on helpottaa ja tarjota uusi, nopea vaihtoehto keskusta-alueella liikkumi- Kärkitoimenpide 9 seen. Pyörät ovat asiakkaiden käytössä vuoden jokaisena päivänä ja pyöriin vaihdetaan nasta- renkaat talvikaudeksi.

26 Keinoja tavoitteiden saavuttamiseen Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Pyöräilyn edistämisohjelma Tavoite: Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvu, Vaivattomuus, Miellyttävyys

Turun tavoitteena (yleiskaava 2019 ja Turun alaisuutta, kattavuutta ja pitkäjänteisyyttä. seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035 Pelkästään uusien väylien rakentaminen ei riitä, ja) on nostaa kestävien kulkutapojen osuus vaan tärkeää on myös pyrkiä luomaan positiivi- matkoista nykyisestä 52 prosentista 66 pro- nen tahtotila pyöräilyn edistämiseen, ja viestiä senttiin kaikista matkoista ja valtakunnallinen sitä eteenpäin. Liikkumistottumuksiin voidaan tavoite on nostaa kävellen ja pyöräillen tehty- vaikuttaa motivoimalla ja kannustamalla ihmi- jen matkojen määrää 20 % vuoteen 2030 men- siä kävelemään ja pyöräilemään, mutta toi- nessä. Tavoitteeksi asetettu kävelyn ja pyöräi- saalta myös tarjoamalla siihen paremmat mah- lyn määrän merkittävä kasvu vaatii muutosta dollisuudet liikkumisympäristöön vaikutta- liikkumistottumuksissa kaikissa ikäryhmissä. malla. Tämä edellyttää myös toimenpiteiltä laaja-

•imago •hinta •nopeus •ympäristö Arvostus ja •sosiaalisuus motivointi 20 % •viihtyminen Liikku- •virkistys enemmän •terveys mista- kävely- ja •ilmapiiri pojen pyöräily- •liikkumiskulttuuri matkoja •elämäntavat muutos •yhdyskuntarakenne •palveluverkko •ympäristön laatu •väyläverkosto Olosuhteet ja •hoito- ja ylläpito mahdollisuudet •pyöräpysäköinti •turvallisuus •esteettömyys

27 Keinoja tavoitteiden saavuttamiseen Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Kävelyn ja pyöräilyn arvostus ja motivointi Kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi liikkumista- pyöräilyn konkreettisista hyödyistä on run- pojen pitäisi muuttua niiden kansalaisten pa- saasti olemassa, mutta se ei aina välity sille, rissa, jotka liikkuvat autolla lyhyitäkin mat- joka tekee asiaan liittyviä päätöksiä. Keskeiset koja. Tavoitteena on muuttaa tämän ryhmän keinot kulkutapavalintoihin vaikuttamiseen kulkutapavalintoja niissä tilanteissa, joissa kä- ovat infrastruktuurin sekä kunnossa- ja ylläpi- vely tai pyöräily tarjoaa käyttökelpoisen ja toi- don kehittämisen ohella kävelyn ja pyöräilyn mivan vaihtoehdon. Motivointia ja tiedon levit- markkinointi ja palveluiden kehittäminen. tämistä tarvitaan päättäjille, kansalaisille ja Alla olevassa kaaviossa on esitetty erilaisia kei- suunnittelijoille. Tietoa esimerkiksi kävelyn ja noja lisätä pyöräilyn arvostusta ja motivointia.

Lisää arvostusta ja motivointia

Liikkumis- Kävelyn ja Informaatio Kävelyn ja kasvatus ja Vapaa-ajan pyöräilyn pyöräilyn val- koulu- kulkutapoihin kävely- ja edistäminen pyöräily- takunnallinen matkojen vaikuttaminen työpaikoilla ja paikallinen kulkutavat mahdolli- suuksista ja markkinointi -olosuhteista Kestävään ja Kampanjat ja terveelliseen Pyörä- Nimetty kisat liikkumiseen pysäköinti vastuutaho ohjaava Helposti kaupunki- opetus saatava info seudulla reiteistä ja markki- olosuhteista nointiin ja Kannusta- Liikunta- koordinointiin Autopaikan minen ja paikkojen hinta rajoitusten sijoittaminen tarkistus kunnassa Uusien koulumatka- Valta- väylien Terveys- pyöräilyssä markkinointi kunnalliset hankkeet hyötyjen Yhteistyö markkinointi harraste- Sosiaalitilat Positiivista järjestöjen markkinointia kanssa turvalaitteista Julkaisut Tapahtumat ja tempaukset Laadukas pyörä- Pyörä- pysäköinnistä pysäköinti Valta- huolehti- kunnallinen minen materiaali, informaatio- ja media- Liikenne- kanavat, järjestelyjen tieto ja turvallisuus kokemus koulujen läheisyydessä

28 Keinoja tavoitteiden saavuttamiseen Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Pyöräilyn olosuhteet ja mahdollisuudet Niin kansainväliset kuin kotimaisetkin koke- suhteiden tulee siis olla sellaiset, että ne koe- mukset osoittavat, että pyöräilyn suosio on taan sujuviksi, turvallisiksi sekä nopeiksi. Pyö- sitä suurempaa, mitä käytännöllisempiä, tur- räilyolosuhteiden parantamiseksi myös ole- vallisempia ja helpompia arkimatkat ovat massa olevaa pyöräilyverkostoa on parannet- pyöräillä. Terveyshyödyt, ympäristöystävälli- tava. syys sekä ruuhkien välttäminen ovat niin ikään motivoivia tekijöitä, mutta hyvät olosuhteet ja Pyöräilyolosuhteiden parantaminen hyvälle ta- pyöräilyn helppous ovat pääsyyt. Pyöräilyolo- solle edellyttää tahtotilaa, joka näkyy esimerkiksi tilankäytön priorisoinnissa.

Paremmat pyöräilyn olosuhteet ja mahdollisuudet

Jalankulku- ja Pyöräpysäköinnin Kunnossapito ja pyöräily- Pyöräilyn Tahtotila ja sujuvuuden lisäys ja ylläpito ympäristön linjaukset parantaminen laatutason nosto houkutteluvuus

Työmaa- ja Jalankulku- ja Laatukäytävien ja tapahtumien- pyöräilyvyöhykkeen pääreittien Laatuluokitus määrittely ja aikaiset laatutason nosto liikennejärjestelyt TOTEUTUS

Uudet lähiyhteydet, Parannus- Liikennemuotojen oikoreitit, suunnitelmat edistämisen esteettömyys, ongelmakohtiin priorisointi valaistus

Pyöräkadut, Puuttuvien Päällystys- hidaskadut, Keskustan yhteyksien pihakadut, Shared asiointipysäköinti suunnitelmat rakentaminen Space -ratkaisut

Talvikunnossa- Viihtyisyys = Asemien ja katukalusteet, Pyörien kuljetus pysäkkien Kävelykeskustan pidon istutukset, joukkoliikenteessä pidempiaikainen laajentaminen parantaminen katutaide pysäköinti

Reittikohtaiset Säännölliset Autoliikenteen parantamis- kuntokartoitukset rauhoittaminen suunnitelmat

Pyöräpysäköinti Ajoneuvoliikenteen Loogiset, suorat ja paikkojen nopeuksien lasku turvalliset yhteydet kunnossapito kesällä ja talvella

29 Keinoja tavoitteiden saavuttamiseen

Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Kohti asetettuja tavoitteita Pyöräilyn määrän lisääntymiselle on asetettu niin suunnittelijoita kuin kadunpitäjältäkin, useita kunnianhimoisia tavoitteita. Pyöräilyn mutta myös liikkumisen ohjauksen ja markki- kehittämisohjelman toimilla pyritään saavut- noinnin asiantuntijoilta. Tärkeä rooli työssä on tamaan Kaupunkiympäristötoimialan strate- käyttäjälähtöisellä tiedolla. Pyöräilyn edistämi- gisessa sopimuksessa asetettu 2% pyöräily- nen vaatii useiden eri hallin- määrän vuosittainen kasvu ja sen myötä pi- tokuntien yhteis- demmän aikavälin seudulliset ja valtakunnal- työtä ja panostusta. Kärkitoimenpide 9 liset tavoitteet. Laajan kokonaisuu- den hallitseminen ja koordi- Tärkeä pyöräilyn kehittämisohjelman tavoite nointi vaatii panostusta. on vähentää Turussa sattuvia pyöräliikenteen onnettomuuksia. Pyöräilyn edistämistoimien tavoitteena on tehdä Turusta motivoiva ja houkutteleva, Pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi, ihmis- Suomen paras pyöräilykaupunki. Tavoitteena ten motivoimiseksi ja tahtotilan aikaan saa- on poistaa puutteellisen infran ja kunnossapi- miseksi kaupungissa tulee toteuttaa edistämis- don aiheuttamia henkisiä ja fyysisiä esteitä toimia, jotka lisäävät pyöräilyn arvostusta. Li- pyöräilyverkolta ja kehittää pyöräilyyn liittyviä säksi on panostettava motivointiin sekä olo- palveluita pyöräilyyn rohkaiseviksi. Pyöräilyyn suhteiden parantamiseen. Tavoitteena on li- liittyvää markkinointia tulee myös kehittää. sätä pyöräilyä Turussa poistamalla sitä tällä Tärkeää on myös kehittää toimiva tapa seurata hetkellä estäviä tekijöitä. Edistämistoimenpi- pyöräilyn määrää ja muutoksia. Edistämistoi- teiden osa-alueet ja niihin liittyvät aihealueet miin kuuluu myös tahtotilan aikaansaaminen on esitetty taulukossa 4. olosuhteiden parantamiselle ja muun muassa terveyshyötyjen ja edelleen rahallisten hyöty- Pyöräilyn edistäminen on laaja-alaista, ja se jen määrän laskeminen, mikäli pyöräilyn olo- edellyttää yhteistyötä kaupungin eri organi- suhteita parannetaan ja pyöräily lisääntyy. saatioiden kesken. Pyöräilyn kokonaisvaltai- seen edistämiseen tarvitaan asiantuntemusta

30 Kärkitoimenpiteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Taulukko 4. Pyöräilyn edistämisen osa-alueet.

Pyöräilyn edistämistoimien osa-alueet

Esteitä poistamalla motivoivat ja houkuttelevat pyöräilyn olosuhteet!

Väylien Tahtotila ja Markki- Infra Palvelut kunnossa- Seuranta resurssit nointi pito

Opasteet ja Talvi- Kehittämis- Nykyisen Pyöräilyn kunnossapito toimien Pyöräily- Kaupungin- verkoston reittiopas Pyöräilyreittei- tuloksien barometri laajuinen kehittäminen Millainen on hin perustuva markkinointi Seurataan sitoituminen parannetaan kaupunki- suunnitelma, Miten käyttäjän tavoite on sujuvuutta ja seudun laatutason markkinoi- mielipidettä ja yhteinen liikenne- opastus- nosto daan paran- sen muutosta turvallisuutta järjestelmä? laatukäytävillä nustoimia?

Pintamateri- HEAT - Pyörä- Kulkumuoto- aalin laatu ja laskelma pysäköinti jakauman ylläpito terveyshyödyt seuranta Suunnitellaan Miten pinta- ja edelleen Seurataan kattavat materiaalin rahalliset käyttäjä- pyörä- laatutasoa säästöt ovat määrää ja pysäköinti- nostetaan ja valtavat muutosta ratkaisut seurataan? Laatukäytä- Terveys- vien ja pää- Pyöräily- Kaupunki- hyötyjen reittien laatu- Valaistus barometri pyörät markkinointi tason nosto Onko valaistus Käyttäjän Miten Nykyinen väli- Yhteiskäyttö- pyöräreiteillä näkökulma on markkinoi- tyskyky ei ole pyörät osana riittävä? tärkein daan terveys- tulevaisuudes- Fölin palveluja hyötyjä? sa riittävä Työmaiden- ja Liikenne- Pyöräilyn oma tapahtumien laskenta budjetti Huoltopisteet aikaiset Seurataan Pyöräilyn tarjotaanko liikenne- käyttäjä- edistäminen ja huoltopisteitä järjestelyt määriä ja kehittäminen itsepalvelu- Kiertoreittien kohdenne- ei ole pois käyttöön? tärkeys ja taan toimen- keneltäkään laatu- piteet oikei- vaatimukset? siin paikkoihin

31 Kärkitoimenpiteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Pyöräilyn edistämisen kärkitoimenpiteet Ensimmäisiksi toimenpiteiksi on nostettu 10 määrällä noin 3,42 milj.€/vuosi. Viiden vuo- kärkitoimenpidettä, jotka suunnitellaan ja joiden edistämisjaksolle pyöräilyinvestointien den toteutus aloitetaan mahdollisimman no- tavoitesumma on yhteensä 17,1 milj.€. peasti. Kärkihankkeista on laadittu alustavat, suuntaa antavat kustannusarviot, ja niiden ko- Tavoitetason budjetti on jaettu eri kärkitoi- konaissumma perustuu pyöräilyn kehittämi- menpiteille alustavien kustannusarvioiden seen käytettävään tavoitesummaan. Tavoite- mukaisesti. Yhteenveto tavoitetason budjetin taso on siis 18 €/asukas/vuosi eli nykyasukas- jaosta on taulukossa 5. Jokaiseen pyöräilyn edistämisen osa-alueeseen liittyy useita eri toi- menpiteitä.

Taulukko 5. Kärkitoimenpiteiden alustavat kustannukset

1) 2)

3) 3) 3) 3) 3)

4) 4) 4) 4) 4)

5) 5) 5) 5) 5)

3) 3)

7) 7) 7) 7) 7)

1) 1) 6) 6) 6)

1) Ulkoinen rahoitus 2) Rahoitetaan kaupunkiympäristötoimialan käyttömenoista 3) Sisällytetään kaupunkiympäristötoimialan investointeihin 4) Päällystysinvestointien siirto pyöräteiden päällysteiden parantamiseen 5) Talvikunnossapidon määrärahan korotus pyöräteiden tehostettuun talvikunnossapitoon 6) Määrärahan lisäys kaupunkipyörien vakiinnuttamiseksi (alustava kustannusarvio) 7) Kaupunkiympäristötoimialan käyttömenot ja mahdollinen ulkoinen rahoitus

32 Kärkitoimenpiteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Kärkitoimenpide 1 Tahtotila, Seuranta: Pyöräilybarometri, HEAT -laskelma sekä liikennelaskennat MIKSI: Pyöräilyn lisäämiseksi tarvitaan tietoa KUKA: Kaupunkiympäristötoimiala omana tai asukkaiden pyöräilykokemuksista sekä kehittä- konsulttityönä mistarpeista. Lyhyen aikavälin pyöräilymatko- jen valtakunnallinen nousutavoite on 10 % HINTA: Alustava kustannusarvio 20 000€. enemmän pyörämatkoja vuoteen 2020 men- nessä.

MITEN: Pyöräilybarometrissä selvitetään turkulaisten asennetta pyöräilyn edistämi- seen sekä pyöräilijöiden käsityksiä pyö- räilyolosuhteista ja pyöräilyn laadusta Turussa. Pyöräilybarometri toteutetaan 2–4 vuoden välein, jolloin sitä voidaan hyödyntää myös pyöräilyn lyhyen aikavä- lin seurantamittaristossa. Ensimmäinen pyöräilyberometri tehtiin vuonna 2016. HEAT-laskelmasta selviää, paljonko Tu- russa pyöräilyyn investoitu euro tuo hyö- tyjä. HEAT-laskelma tehdään 10 vuoden välein kulkutapajakauman laskennan yh- teydessä. Liikennelaskennoilla seurataan pyöräilijämäärien kehitystä tietyissä lii- kennelaskentapisteissä Aurajoen laskentalinjalla sekä kaupungin sisääntulo- väylillä.

Kärkitoimenpide 2 Infra: Nykyisen pyöräilyverkoston kehittäminen, yhtenäinen verkosto MIKSI: Turussa on melko kattava pyörä- väyläverkosto, mutta tietyillä alueilla pyöräverkostossa on vielä merkittäviä puutteita ja katkoksia, jotka heikentävät pyöräilyn sujuvuutta, turvallisuutta ja mukavuutta.

MITEN: Laaditaan investointiohjelma, suunnitellaan ja rakennutetaan Turun pyöräilyn kehittämisohjelman vaiheen 1 mukaiset pyöräväylät, jotka on esitetty liitekartoissa 1–9.

KUKA: Kaupunkiympäristötoimiala

HINTA: Alustava kustannusarvio I-kii- reellisyysluokan hankkeille 11 milj.€.

33 Kärkitoimenpiteet

Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Kärkitoimenpide 3 Infra: Nykyisen verkoston kehittäminen, turvallisuus ja pyöräily-ystävällisyys sekä pyöräilyn ja jalankulun erottelun lisääminen MIKSI: Turussa tapahtuu paljon pyöräilijöiden vähentää erillisten pyöräteiden rakentamistar- ja jalankulkijoiden henkilövahinko-onnetto- vetta. Nopeustason alentaminen edellyttää no- muuksia muihin suomalaisiin suuriin ja keski- peusrajoitusmuutoksen lisäksi rakenteellisia suuriin kaupunkeihin verrattuna. Suurin osa toimenpiteitä, jotka viestivät tavoiteltavasta pyöräonnettomuuksista tapahtuu liittymissä. nopeustasosta. Turvattomuuden tunne on yksi yleisimpiä syitä jättää pyöräilemättä. Nopeuserojen pienentä- Suunnitellaan ja toteutetaan vilkkaimmilla pyö- minen ajoneuvoliikenteen ja pyöräilijöiden räväylillä pyöräilyn ja jalankulun erottelu ja tut- kesken parantaa turvallisuutta ja vähentää kittaan väylien leventämismahdollisuudet. Eri- pyöräteiden rakentamisen tarvetta. Jalankulki- tyiskohteena tutki- joiden ja pyöräilijöiden suuri nopeusero taas taan ja toteu- heikentää jalankulkijan turvallisuuden tun- tetaan Aura- netta ja hidastaa pyöräilyn sujuvuutta. Selkeä joen ranta- erottelu ja riittävän leveät jalkakäytävät ja pyö- reittien kulku- rätiet eniten käytetyillä väylillä parantaa sekä muotojen pyöräilijän että jalankulkijan olosuhteita. erottelu.

MITEN: Selkeytetään liittymäjärjestelyjä pie- KUKA: Kau- nillä toimenpiteillä, kuten reunakivilinjojen punkiympäris- muutoksilla ja etuoja-oikeutettujen pyörätei- tötoimiala den jatkeiden korostamisella. Järjestelyjen sel- keyttämisen ohella merkittävin pyöräilyturval- HINTA: Alus- lisuutta lisäävä tekijä on alentaa autoliikenteen tava kustan- nopeustasoa Turun keskustassa eli siellä, missä nusarvio 1 on paljon pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. No- milj. peustason alentaminen mahdollistaa paremmin pyöräilyn autoliikenteen seassa, mikä taas

Kärkitoimenpide 4 Infra: Nykyisen verkoston kehittäminen, laatukäytävät MIKSI: Työmatkapyöräilyä voidaan lisätä pa- KUKA: Kaupunkiympäristötoimiala rantamalla tärkeimpien ja vilkkaimpien nykyisten pyöräväylien sujuvuutta, turvallisuutta ja HINTA: Suunnittelu + toteutus (5vuotta) houkuttelevuutta. Sujuvuuden parantaminen 3milj.€ lyhentää matka-aikaa, mikä edelleen pidentää pyörällä tehtävien matkojen pituutta ja siten myös pyörämatkojen määrää. Myös sähkö- pyörien lisääntyminen kasvattaa pyörämat- kojen pituutta ja määrää. Laatukäytävät jatkuvat Turun rajojen yli seudullisina pyörä- reitteinä. MITEN: Suunnitellaan laatukäytävien tavoi- tellut toimenpiteet mahdollisen leventämi- sen, liittymäjärjestelyiden ja turvallisuuden osalta sekä muut pienet parantamistoimen- piteet kustannuksineen. Määritellään toi- menpideselvitysten pohjalta priorisoitu ke- hittämisohjelma runkopyöräteiden kehittä- misen tavoiteaikataulusta. Toteutus aloitetaan ensitilassa.

34 Kärkitoimenpiteet

Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Kärkitoimenpide 5: Infra: Nykyisen verkoston kehittäminen, selvitys yksisuuntaisten pyöräväylien sopivuudesta Turkuun MIKSI: Tanskassa ja Hollannissa on maailman MITEN: Laaditaan selvitys, jossa määritellään sujuvimmat pyöräjärjestelyt ja molemmissa Turun yksisuuntaisen pyöräliikenteen edellyt- maissa on käytössä yksisuuntaiset pyöräliiken- tämät järjestelyt sekä arvioidaan kustannus- ja nejärjestelyt. Myös Suomessa ja Ruotsissa on aikatauluvaikutukset. kaupunkeja, joissa on otettu tavoitteeksi siirtyminen kaksisuuntaisesta pyöräliikenteestä yk- KUKA: Kaupunkiympäristötoimiala omana tai sisuuntaiseen pyöräliikenteeseen. Kaksisuun- konsulttityönä taisen pyöräliikenteen yhdistäminen yksisuuntaiseen pyöräliikenteeseen (sekalii- HINTA: Alustava kustannusarvio 40 000€. kenne, pyöräkaistat ja yksisuuntaiset pyörätiet) on usein ongelmallista reittien jatkuvuuden ja selkeyden vuoksi. Lisäksi autoilijoiden näkökulmasta osa pyöräilijöistä tulee kaksisuuntaisella pyörätiellä ”väärästä suunnasta”, jolloin autoilijan havainnointi vaikeutuu. Toisaalta yksisuuntaiset pyöräväylät vaativat pääsääntöisesti enemmän tilaa kuin kaksisuuntaiset, mikä saattaa ydin- keskustassa olla tilanpuutteen vuoksi erittäin ongelmallista.

Kärkitoimenpide 6 Infra, Väylien kunnossapito: Kuntokartoitukset, päällysteiden kunnon parantaminen sekä seuranta MIKSI: Pyöräväylien kuntopuutteet kuten kuopat, halkeamat ja töyssyt heikentävät pyöräilyn mukavuutta sekä aiheuttavat onnettomuuksia.

MITEN: Pyöräväylien puutteet kuten epätasai- suudet, kuopat ja merkintäpuutteet kartoitetaan kulkemalla pyöräväyliä pitkin koko Turun pyöräilyverkostoa. Kartoituksen pohjalta mää- ritellään lyhyen aikavälin toimenpiteet sekä pi- demmän aikavälin toimenpiteet kuten priorisoitu väylien uudelleenpäällystys.

KUKA: Kaupunkiympäristötoimiala omana tai konsulttityönä

HINTA: Kartoitus + uudelleenpäällystys, alustava lisäkustannusarvio 750 000€

Riittävät asfaltointimäärärahat ja pyöräteiden osuuden lisääminen uudelleenpäällystyskoh- teista

35 Kärkitoimenpiteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Kärkitoimenpide 7 Väylien kunnossapito: Talvikunnossapidon parantaminen pyöräväylillä MIKSI: Ympärivuotisen pyöräilyn lisääminen HINTA: Alustava on mahdollista, mikäli talvihoito on järjestetty lisäkustannusar- hyvin jatkuvilla reiteillä. vio 550 000€

MITEN: Päivitetään talvihoitotavoitteet luokit- Riittävät talvi- tain ja päivitetään pyöräreittien talvihoitoluo- kunnossapidon kat käyttäjämäärien perusteella. Erityiskoh- määrärahat ja teena on korkeimman luokan priorisoitu talvi- pyöräteiden tal- hoitoverkosto. Seurataan muiden kaupunkien vikunnossapi- kokemuksia talvihoidon kehittämismenetel- don tason nosto mistä. Talvikunnossapidon toteutumista seu- suuremmalla rataan aktiivisesti. määrärahaosuu- della KUKA: Kaupunkiympäristötoimiala.

Kärkitoimenpide 8 Palvelut: Pyöräpysäköinnin yleissuunnitelman toteutus ja ylläpito, hylättyjen pyörien siivous MIKSI: Hyvin järjestetty pyöräpysäköinti paran- suositus pyöräpysäköinnin laajentamistar- taa myös kävelyn olosuhteita, koska hallitse- peista eri alueilla ja siitä minkä tyyppisiä teli- maton pyöräpysäköinti jalkakäytävillä vähen- neitä eri alueilla tulisi suosia. Poistetaan hylätyt tyy. pyörät riittävän usein.

MITEN: Pidetään ajan tasalla kokonaisvaltaista KUKA: Kaupunkiympäristötoimiala yleissuunnitelmaa pyöräpysäköinnin kehittä- misestä Turun keskustassa. Yleissuunnitelma HINTA: Alustava kustannusarvio yleissuunni- perustuu päivitettävään pyöräpysäköinnin telman 1.vaiheen toteutuksesta 200 000€ maastokartoitukseen, jonka pohjalta laaditaan

Kärkitoimenpide 9 Markkinointi: Pyöräilyasioiden koordinointi, pyöräpalveluiden ja viestinnän kehittäminen MIKSI: Pyöräilyn edistäminen on usean tahon tinnän kehittämisohjelmassa määritellään pyö- yhteistyötä ja työ tarvitsee koordinointia. Pal- räilyn viestintäkeinot kuten pyöräilykatsaukset veluita kehittämällä ja markkinoimalla pyöräi- sekä näytölliset pyörälaskimet. Viestinnän tu- lyä voidaan houkutella uusia pyöräilijöitä. eksi tuotetaan tietoa mm. pyöräilyn terveys- hyödyistä. MITEN: Pyöräilyasioiden koordinointiin palka- taan henkilö tai se sisällytetään jonkun tehtä- KUKA: Useat toimialat yhteistyössä vään. Perustetaan pyöräilyn edistämisen oh- jausryhmä, jossa on edustajat kaikilta tarvitta- HINTA: Alus- vilta toimialoilta. tava kustannusarvio Kartoitetaan pyöräilijöiden palveluiden kehit- 40 000€ tämistarpeet. Tutkittavia palveluita ovat mm. pyörä-/liikkumiskeskus, seudullisen viitoituk- sen kehittäminen, pyöräkartta erilaisine tee- mareitteineen ja pyörien huoltopisteet. Vies-

36 Kärkitoimenpiteet Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Kärkitoimenpide 10 Palvelut, markkinointi: Kaupunkipyörät MIKSI: Kaupunkipyörät täydentävät kestävien HINTA: Alustava nettokustannusarvio 0,5–1,0 liikkumismuotojen tarjontaa toimimalla osana miljoonaa euroa (vuodet 2018–2020). MaaS-palveluja (liikkuminen palve- luna), tukevat matkaketjuja ja joukkoliikenteen käyttöä sekä lisäävät pyöräilyn kysyntää. Kaupunkipyörillä voidaan tehdä liityntämatkoja ja ly- hyitä matkoja keskustassa.

MITEN: Jatketaan Civitas Eccentric - hankkeen käynnistämään kaupunki- pyöräpalvelua osana Fölin palveluja

KUKA: Esiselvitys ja aloitusvaihe osana Civitas Eccentric -projektia. Jatkossa vastaava taho määritellään projektin yhteydessä.

37 Kärkitoimenpiteet

Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

LÄHTEET: Kan cykelfrämjande åtgärder vara välfärdsekonomiskt lönsamma? En studie över potentiella nyttor och kostnader av planerade åtgärder i Åbo. Björkqvist Alexander. 2017. Pro gradu-avhandling.

Collection of cycle concepts. Cycling embassy of Denmark 2012.

Copenhagen, city of cyclists, The bicycle account. City of Copenhagen 2014.

Design manual for bicycle traffic. CROW 2007.

Helsingin seudun pääpyöräilyverkoston ja laatukäytävien määrittely. Helsingin seudun liikenne 2012.

Henkilöliikennetutkimus 2016. Liikennevirasto. 2018. Saatavissa: https://www.liikennevirasto.fi/tilas- tot/henkiloliikennetutkimus#.WqjqpGfRDMv

Hiilineutraali Turku 20129. Turun kaupunki 2018. https://www.turku.fi/hiilineutraaliturku

Kevyen liikenteen onnettomuudet Turussa vuosina 2000-2004. Paavola, Piritta. 2005. Opinnäytetyö.

Korjatut kävelyn ja pyöräilyn laskentatiedot 2011-2014. Oulun kaupunki 2015. http://wp.oulunlii- kenne.fi/wordpress/julkaisut/liikennelaskennat-ja-ennusteet/

Liikenne- ja viestintäministeriö 2011. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020. Verkkojulkaisu. Viitattu 12.11.2015. Saatavissa.:http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folde- rId=1551287&name=DLFE-11957.pdf&title=Ohjelmia%20ja%20strategioita%204-2011_K%C3%A4ve- lyn%20ja%20py%C3%B6r%C3%A4ilyn%20strategia%202020

Liikennevirasto 2014. Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu. Liikenneviraston ohjeita 11/2014. Verkko- julkaisu. Viitattu 21.12.2015. Saatavissa :http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2014-11_jalan- kulku_pyorailyvaylien_web.pdf

Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. Tampereen teknillinen yliopisto, Lii- kenteen tutkimuskeskus Verne 2011.

Pyöräilyanalyysi henkilöliikennetutkimuksen aineistosta. Pyörämatkat, pyöräilijät ja pyöräilyn valintaan vaikuttavat tekijät. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 32/2015. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2015-32_pyorailyanalyysi_henkiloliikennetutkimuksen_web.pdf?utm_source=Ajankoh- taista+liikkumisen+ohjauksen+verkostolle+3%2F2015&utm_medium=email&utm_campaign

Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelu- osaston selvityksiä 2014:3.

Pyöräilybarometri 2014. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston selvityksiä 2014:3.

Pyöräilybarometri 2016 Turku. https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/pyorailybaro- metri_2016_turku.pdf

Pyöräliikenteen suunnitteluohje. Helsingin kaupunki. http://pyoraliikenne.fi/

Pyöräliikenteen verkkotason suunnitteluperiaatteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 13.5.2011. http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/pyoraily/verkkotason-suunnitteluperiaatteet.pdf

Turun kaupunki 2014. Kaupunkistrategia Turku 2029. Verkkojulkaisu. Viitattu 12.11.2015. Saata- vissa:https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/kaupunkistrategia2029_web.pdf

Varsinais-Suomen liitto 2014. Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035. Verkkojulkaisu. Viitattu 12.11.2015. Saatavissa: http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Maan- kaytto/Liikennejarjestelmasuunnitelma/Final_Turun%20seudun%20rakennemallialueen%20liikennejrjes- telmsuunnitelma.pdf

Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

LIITTEET Liite 1. Pyöräilyn pääväylien kehittäminen – Keskusta

Liite 2. Pyöräilyn pääväylien kehittäminen – Hirvensalo - Kakskerta

Liite 3. Pyöräilyn pääväylien kehittäminen – Skanssi - Uittamo

Liite 4-5. Pyöräilyn pääväylien kehittäminen – Varissuo – Lauste ja Nummi - Halinen

Liite 6-7. Pyöräilyn pääväylien kehittäminen – Runosmäki – Raunistula ja Länsikeskus

Liite 8. Pyöräilyn pääväylien kehittäminen – Pansio - Jyrkkälä

Liite 9. Pyöräilyn pääväylien kehittäminen – Maaria – Paattinen

Liite 10. Pyöräilyn pääväylien kehittäminen – Hankkeet suuralueittain

Liite 11. Pyöräilyn tavoitepääverkosto (ote Yleiskaavan 2029 luonnoksesta)

- 5 - 7

KÄYTETYT YKSIKKÖKUSTANNUKSET Kiireellisyys: I vaiheen kustannukset, sisältää laatukäytävät 14,3 - 14,7 miljoonaa euroa I=5 v. Keskustan pyörätie (lev. 6 m) 1420 e/m II vaiheen kustannukset 17,2 - 19 miljoonaa euroa II=10 v. Lähiöpyörätie (lev. 3,5 m) 300 e/m III vaiheen kustannukset 5,8 - 5,8 miljoonaa euroa III=15 v. Raitti (lev. 3 - 3,5, m) 240 e/m (Yhteystarpeiksi merkityille hankkeille ei ole laskettu kustannusarviota) Valaistus 60 e/m Rakentuu kaava-alueen tai muun hankkeen yhteydessä, kustannuksia ei eritelty = X Hidaste 3560 e/kpl Toteutuminen riippuu muun hankkeen toteutumisesta = MaKu 5/2017: 155,9 (2000=100)

TOTEUTUSTAPA: K ehityshanke, P eruskorjaus, T onttituotanto, V altion osarahoitus LUOKKA: uusi P yörätie tai -kaistat, Y hteystarve, V ähäliikenteinen katu (vast), K ehittäminen, S iltakohde

Pituus Luokka Kustannus- (m) Kiireel- Toteutus-tapa P, Y, V, K, arvio Numero Nimi Kuvaus Peruste lisyys K, P, T, V S (euroa) Laatukäytävien parannus 10.2 Uudenmaankadun laatukäytävä Laatukäytävän parantaminen Laatukäytävän parantaminen 3500 I K,V P 500 000 10.3 Satakunnantien laatukäytävä Laatukäytävän parantaminen Laatukäytävän parantaminen 4100 I K P 500 000 10.4 Varissuon laatukäytävä Laatukäytävän parantaminen Laatukäytävän parantaminen 4000 I K P 500 000 10.5 Hämeenkadun laatukäytävä Laatukäytävän parantaminen Laatukäytävän parantaminen 4400 I K P 500 000 10.6 Naantalin laatukäytävä Laatukäytävän parantaminen Laatukäytävän parantaminen 5600 I K P 500 000 10.7 Kuninojantien laatukäytävä Laatukäytävän parantaminen Laatukäytävän parantaminen 2500 II K P 500 000 10.8 Runosmäen laatukäytävä Laatukäytävän parantaminen Laatukäytävän parantaminen 2800 I K P 500 000 10.9 HIrvensalon laatukäytävä Laatukäytävän parantaminen Laatukäytävän parantaminen 8700 II K P 500 000 Suuralue 1: Keskusta Puuttuva osuus raitista välillä Tuomiokirkkosilta - 200000 - 1.1 Aurajoen itärannan raitti Tehtaankatu - Agricolankatu Uusi raitti Rautatiesilta 150 I KV280000 Tykistökadun pyörätie välillä Lemminkäisenkatu - Puuttuva osuus reitillä Itäinen Pitkäkatu - 1.2 Joukahaisenkatu Uusi pyörätie Kalevantie, vilkas liikenne, asiakaspalaute 120 I KP170 000 Joukahaisenkadun puuttuvat pyörätiet, Untamonkatu, Puuttuva osuus, vilkas liikenne, ramppi 1.3 Kalevansillan ramppi Uusi pyörätie yhteyddessä tontin rakentumiseen 624 I KP220 000 Pyörätie tai pyörätiet, osa Pyöräily-yhteys Kiinamyllynkadulle Lemminkäisenkatu - laatukäytävää. Liittyy myös Puuttuva osuus, mahdollinen välivaihe 1.4 Tykistökatu joukkoliikenneratkaisuun esim.kaistoina ennen joukkoliikenneratkaisua 260 II KP370 000 Ensivaiheessa pyöräkaistat, kadun saneerauksen yhteydessä mahd. Puuttuva osuus, vilkas liikenne, asiakaspalaute, 1.5 Itäisen Pitkäkadun ja Stålarminkadun pyöräily-yhteys pyörätiet Kadun asfaltoinnin yhteydessä 2200 I KP620 000 Kirstinpuiston ja Vaasanpuiston kaava-alueideen Uudet kaava-alueen pyöräily- 1.6 pyöräily-yhteydet yhteydet Kaava-alueen yhteydessä 2600 X TP1 870 000 Uudet kaava-alueen pyöräily- 1.7 Herttuankulman kaava-alueen pyörätie yhteydet Kaava-alueen yhteydessä 360 X TP260 000 Verkon jatkuvuus, suuri pyöräilijämäärä, pyörätie tai kaista, nykyisen ratkasiun parantaminen ja 1.8 Lemminkäisenkadun pyöräily-yhteyden kehittäminen Puuttuva pyörätien pätkä itäpuolelta jatkaminen 920 II KP1 310 000 Liittyy joukkoliikenneratkaisuun, uusi 1.9 Uudenmaankadun lounaissivun pyörätie pyörätie Verkon selkeyttäminen, osa runkopyörätietä, 540 I KK770 000 Pyörätiet tai pyöräkaistat molempiin Puuttuva osuus, vilkas liikenne, asiakaspalaute, 1.10 Kaskentien pyöräily-yhteys suuntiin kaistat mahdollisena välivaiheena 650 I KP180 000 Osa keskustan peruspyörätieverkkoa, rakentuu 1.11 Kivenhakkaajankatu - Kupittaankatu Uusi pyörätie tontin rakentamisen yhteydessä 100 I TP 70 000

1.12 Iso-Heikkilä - Pitkämäki - yhteys Uusi pyöräily-yhteys, rautatien ylitys Yhteys Iso-Heikkilästä Pitkämäkeen 650 III TYei tietoa Yhteys Majakkarannasta Uittamolle Vähä- 1.13 Majakkaranta - Uittamo - yhteys Uusi pyörätie Heikkilän kasarmialueen kautta 1400 III TY1 010 000

Pyöräilyn kehittämisohjelma 2029 LIITE 10 1/5 TOTEUTUSTAPA: K ehityshanke, P eruskorjaus, T onttituotanto, V altion osarahoitus LUOKKA: uusi P yörätie tai -kaistat, Y hteystarve, V ähäliikenteinen katu (vast), K ehittäminen, S iltakohde

Pituus Luokka Kustannus- (m) Kiireel- Toteutus-tapa P, Y, V, K, arvio Numero Nimi Kuvaus Peruste lisyys K, P, T, V S (euroa) Itäinen Rantakatu ja Hämeenkatu välillä Rettinginrinne- 1.14 Kaskenkatu Pyöräily-yhteyden parannushanke Kadun saneerauksen yhteydessä 2000 I KK1 890 000 Pyöräteiden leveyden tarkistaminen, esteiden poisto,yksi- tai Vilkkaassa keskustan sisääntulossa kapeita 1.15 Martinmäen pyöräteiden perusparannus kaksisuuntaistus? kohtia, esteitä ja yksisuuntainen osuus 1420 I P K 670 000 Yhteyspuute, liittyy osin Vähä-Heikkilän 1.16 Rykmentintien pyörätie Uusi pyörätie kaavoitukseen 700 III KP500 000 Epäjatkuvuuskohta Stålarminkadun Stålarminkadun pohjoispuolen pyörätien puuttuva pyörätieyhteydsessä, kadun 1.17 osuus saneerauksen yhteydessä Jatkuva pyörätieyhteys molemmin puolin katua 520 I T P 370 000 Aurajoen itärannan pyöräreitin täydentäminen, 1.18 Telakkarannan pyöräily-yhteys Aurajoen itärannan pyöräily-yhteys uuden asuntoalueen pääyhteys 200 I T P 140 000 Perämiehenkadun ja Rykmentintien pohjoisosan Puuttuva yhteys, liittyy osin Vähä-Heikkilän 1.19 pyörätie Stålarminkatu - Rykmentintie Uusi pyörätie kaavoitukseen 800 III KP290 000

Avattava silta Majakkaranta - Edellytys Hirvensalon pohjoisrannan 1.20 Vanhan Hirvensalon tien silta Hirvensalo vanhimman sillan paikalla rakentamiselle 710 II T S 4 840 000 Joen suuntainen yhteys keskustasta Linnakaupunkiin ja Sataman Sujuvan pyöräilyn yhteys, uuden asuinalueen 1.21 Linnankadun pyöräily-yhteys suuntaan yhteys keksustaan 2350 I KY660 000 Pyörätieyhteys Aurajoen Merkittävä yhteystarve yli joen, asiakaspalaute, 1.22 Rautatiesillan pyörätie rautatiesillan pohjoispuolella vilkkaasti käytetty 240 I K, V S 530 000 Pyöräily-yhteys Uudenmaankadulle Tuomiokirkon Liittyy joukkoliikenneratkaisuun, Liittyy joukkoliikennekaistojen rakentumiseen, 1.23 kohdalle pyörätie tai -kaistat verkon selkeyttäminen, liikenneturvallisuus 250 X KP360 000 Uusi pyörätie Kauppatorin Osa Kauppatorin kunnostusta, helpottaa mäessä 1.24 Aurakadun pyörätie suunnitelmassa pyöräilyä 220 I KP310 000 Liittyy joukkoliikenneratkaisuun, Liittyy joukkoliikennekaistojen rakentumiseen, 1.25 Aninkaistenkadun pyöräily-yhteys pyörätie tai -kaistat verkon selkeyttäminen, liikenneturvallisuus 450 X KP640 000

Yliopistonkadun ja Kutomonkadun pyöräily-yhteys Osa keskustan peruspyörätieverkkoa, osa 1.26 Kauppiaskatu - Tervatori Uusi pyörätie tai -kaistat rakentuu kauppatorin kunnostuksen yhteydessä 660 II KP940 000 1.27 Yliopistonkadun kävelykatu Aurakatu - Kauppiaskatu Uusi kävelykatu Osa Kauppatorin kunnostusta 162 I KP120 000 Liittyy Matkakeskuksen rakentamiseen, uusi silta Tarvitaan Matkakeskuksen ja Konepajan 1790000 - 1.28 Matkakeskuksen silta matkakeskuksen yhteydessä alueiden yhteydeksi 170 II T, V S 2240000 9000 - 1.29 Torninkadun ja Aurakadun pään pyöräily-yhteys Liikenteen rauhoitus Osa keskustan peruspyörätieverkkoa 200 I KV140000 1.30 Puutarhakadun pyöräily-yhteys Aurakatu - Koulukatu Uusi pyörätie Osa keskustan peruspyörätieverkkoa 780 I K, V P 1 110 000

Rautatieaseman ylikulkusillan rampit ja sillan Pyöräilyn mahdollistavat rampit sillan Osa keskustan peruspyörätieverkkoa, liittyy 1010000 - 1.34 parantaminen päihin kaavoitukseen 360 II K, V S 1420000 20000 - 1.35 Puutarhakadun pyörätie Ratavahdinrinne - Hansakatu Uusi pyörätie Puuttuva osuus, katko pyörätiessä 50 I KP 40000 Uusi pyörätie radan tasossa, selvitys 760000 - 1.36 Pyörätie radan tasossa Rautatieasema - Iso-Heikkilä kaavoituksen yhteydessä Laadukas yhteys keskustasta Iso-Heikkilään 1050 II T, K Y 1490000

Yhteys Iso-Heikkilästä Pansion, Pernon ja 1.37 Pyörätie Pahaniemen silta - Vaasantie Uusi pyörätieyhteys Ruissalon suuntaan, uuden asuntoalueen yhteys 800 III TYei tietoa 1.39 Linnanfältin pyörätie Uusi pyörätie Rakentuu kaava-alueen myötä 320 X TP230 000

Pyöräilyn kehittämisohjelma 2029 LIITE 10 2/5 TOTEUTUSTAPA: K ehityshanke, P eruskorjaus, T onttituotanto, V altion osarahoitus LUOKKA: uusi P yörätie tai -kaistat, Y hteystarve, V ähäliikenteinen katu (vast), K ehittäminen, S iltakohde

Pituus Luokka Kustannus- (m) Kiireel- Toteutus-tapa P, Y, V, K, arvio Numero Nimi Kuvaus Peruste lisyys K, P, T, V S (euroa) 1.40 Puutarhakadun pyörätie Hansakatu - Kalastajankatu Uusi pyörätie tai kaistat Puuttuva osuus, palvelee uutta asuntoaluetta 425 I KP310 000 Pyöräteiden jatkaminen lähemmäs 1.41 Sataman pyöräily-yhteydet terminaaleja Sataman saavutettavuus 265 II KP100 000 10 500 jk/vrk, 6 500 pp/vrk, jkpp nyt Pyöräilyn siirto pois nykyiseltä yhdistetyltä, uusi 210000 - 1.42 Pyöräily-yhteys Rehtorinpellonkadulta Uraputkelle 2,8m pyörätie, -kaistat tai -katu 570 I KP410000 Ratapihan jalankulku ja pyöräilysillan jatkaminen Uusi silta, selvitys asemakaavan 1.44 Juhannuskadulle yhteydessä Helpottaa Köydenpunojankadun ylitystä 150 X KS1 080 000

Kauppiaskadun pyöräily-yhteyden jatkaminen Läntinen Pyöräily-yhteyden jatko Läntiselle Pyöräily-yhteyden yhdistäminen Läntiseltä 1.46 Pitkäkatu - Maariankatu Pitkäkadulle ja Maariankadulle Rantakadulta Maariankadulle moilempiin suuntiin 300 II KP430 000 Kauppatorin kunnostuksen yhteydessä, muuttaminen Liittyy kauppatorin kunnostukseen, yhteys torilta 1.47 Kauppiaskatu jokirannasta Maariankadulle kävelypainotteiseksi jokirantaan ja mahd. uudelle sillalle 530 I K K 1 510 000 Suuralue 2: Hirvensalo - Kakskerta Tammistontien pyörätie välillä Haarlan koulu - Puuttuva osuus Tammistontien eteläpuolella 2.1 Kakskerrantie Uusi pyörätie kulkevasta jatkuvasta pyörätiestä 190 III KP 70 000 Saaren sisäinen pohjois-etelä-suuntainen yhteys 2.2 Kyyrläntien pyörätie Uusi pyörätie mm. koululiikennettä varten 1500 X KP540 000 Saaren sisäinen pohjois-etelä-suuntainen yhteys, 2.3 Toijaistentien pyörätie, eteläosa Uusi pyörätie eteläosa 740 X TP270 000 Saaren sisäinen pohjois-etelä-suuntainen yhteys, 2.4 Toijaistentien pyörätie, pohjoisosa Uusi pyörätie pohjoisosa 1200 X KY, P430 000

2.6 Pyörätie Hirvensalon uudelle koululle Pyörätie Hirvensalon uudelle koululle Pyörätie Hirvensalon uudelle koululle 1020 II KY370 000 Pikisaari-Lauttaranta pyörätie 2.8 Pikisaari-Lauttaranta rannassa Viihtyisä pyörätie rannassa 1720 III TY620 000 Osayleiskaavassa, liittyy kaavoitukseen, 2.11 Uittamon silta Pyörätie Uittamolta Kakskerrantielle rakentuu ajoneuvoliikenteen sillan yhteydessä 2000 X KYei tietoa Pyörätie Särkilahdesta Toijaisiin Särkilahden ja Maanpään itä-länsi suuntainen 2.12 Särkilahti-Toijainen Kukolantielle yhteys, liittyy kaavoitukseen 1000 X TYei tietoa 2.14 Tammistontie Pyörätien jatkoTammiston alueelle Lisääntyvä maankäyttö, liittyy kaavoitukseen 1540 X TY550 000 Uusi pyörätie Kaistarniemestä 2.15 Kaistarniemi-Moikoinen Moikoisiin Viihtyisä ja lyhyt reitti kohti keskustaa 540 III K P ei tietoa Suuralue 3 Skanssi - Uittamo Rakentuu kaava-alueen yhteydessä, liittyy 70000 - 3.1 Haritun Puistotien pyörätie Uusi pyörätie Uudenmaantien kehittämiseen 200 X TP140000 Uusi pyörätie Katariinanlaakson pohjoispuolelta Rauvolan kautta 3.3 Katariinanlaakso - Kaarina Pyhän Katariinan tielle Laadukas yhteys Kaarinasta Uittamolle 2300 III K Y ei tietoa 3.4 Skanssinalueen pyörätiet Kaava-alueen pyörätiet Skanssin ja liikekeskuksen yhteydet, kaavoitus 2900 X TYei tietoa Suuralue 4: Varissuo - Lauste Sorapolun merkitseminen, kunnostaminen ja valaiseminen 30000 - 4.2 Huhkola - Kaarina - yhteys pyörätieksi Yhteys Huhkolasta Karinaan 375 I KP 70000 Uusi yhteys tarpeen korvaamaan Vaalan 4.5 Alikulku Vaala-Varissuo Uusi pyörätie, rautatien alikulku tasoristeystä, "tunnin juna" -hanke 910 X K Y ei tietoa 4.6 Radanvarsipyörätie Kupittaa - Varissuo Uusi pyörätie Laadukas yhteys Varissuolta Kupittaalle 530 II K, V P 190 000

Pyöräilyn kehittämisohjelma 2029 LIITE 10 3/5 TOTEUTUSTAPA: K ehityshanke, P eruskorjaus, T onttituotanto, V altion osarahoitus LUOKKA: uusi P yörätie tai -kaistat, Y hteystarve, V ähäliikenteinen katu (vast), K ehittäminen, S iltakohde

Pituus Luokka Kustannus- (m) Kiireel- Toteutus-tapa P, Y, V, K, arvio Numero Nimi Kuvaus Peruste lisyys K, P, T, V S (euroa) Pyöräilyn salliminen kuntoreitillä, uusia pyöräteitä, yhteydet puiston Kaupunginosia yhdistävät yhteydet palveluihin ja 4.8 Yhteydet Kurala - Kohmo - Pääskyvuori - Varissuo halki keskustaan 2900 III K Y ei tietoa Virkistysyhteys Littoistenjärvelle, osin Kaarinan 4.9 Yhteys Varissuo - Littoistenjärvi Uusi pyörätie kaupungin alueella 1220 III KYei tietoa Laadukas yhteys Littoisista ja Varissuolta 4.10 Radanvarsipyörätie Varissuo - Littoinen Yhteystarve Kupittaalle, osin Kaarinan kaupungin alueella 1100 III K, V Y ei tietoa Suuralue 5: Nummi - Halinen 5.1 Ilmarisenkadun pyörätie Uusi pyörätie Katkos pyörätieyhteydessä 230 II K P 80 000 Yhteystarve kaavoitettavan Itäharjun alueen läpi, 5.2 Itäharjun yhteystarve Yhteystarve liittyy alueen kaavoitukseen 720 X TYei tietoa Verkon parantaminen, yhteys Nummen 5.3 Suntiontie - Halistentie Uusi pyörätie kirjastolle, liittyy alueen kaavoitukseen 450 X KP160 000 Puuttuva osuus, katko yhteydessä, osa 5.4 Puuttuva pyörätie Hämeentiellä Uusi pyörätie runkopyörätietä 365 I KP260 000 5.8 Halintenväylän pyörätiet Uusi pyörätie Uuteen väylään liittyvät pyörätiet 1800 X KP650 000 Itäharjun lisääntyvä maankäyttö ja liikenne, verkollinen puute, yhteys Uusi pyörätie alueen kehityksen joukkoliikenneratkaisuun ja alueen 5.9 Kalevantien pyörätie myötä kaavoitukseen 1520 X TP1 090 000

5.10 Orikedon pyörätiet Jalkakäytävien korvaaminen jkpp:llä Yhteyspuute verkossa, pyörätiet valituille kaduille 530 II KP190 000 5.11 Koroistenkaaren pyörätie Uusi pyörätie Uuteen väylään liittyvät pyörätiet 630 X KP230 000 5.12 Silakatu Uusi pyörätie Rakentaminen kesken 530 I KP190 000 20000 - 5.13 Frantsinkadun pyöräily-yhteys liikenteen rauhoitus Asuntoalueelta puuttuva pyöräily-yhteys 460 II KP170000 Liikenteen rauhoitus, yhteyden 5.14 Hinkalokatu-Vanha Ravattulantie -yhteys parannus Yhteys asuntoalueelta Aurajokirantaan 110 II KV5000 - 30000 Pyörätie ratikan viereen, 400000 - 5.15 Voimakadun pyörätie Pyörätie ratikan viereen joukkoliikenneratkaisusta riippuvainen 1120 X KP810000 Suuralue 6: Runosmäki - Raunistula Barkerin alueen liikennetarve, keskustan sisääntulo, liittyy kaavoitukseen, muutta pyörätie 6.1 Pyörätie Konsantie - Raunistulantie Uusi pyörätie rakennetaan omana kokonaisuutenaan 500 X T P 180 000 6.2 Konsankujan tasoylityksen parantaminen Rautatien tasoylitys Alikulku vieressä, joten ylitys riittävä 80 II T S 740 000 Kärsämäen uudistettavien kaava-alueiden pyöräily-yhteydet kaava-alueen rakentumisen 360000 - 6.7 Kärsämäen uudistettavien alueiden pyöräily-yhteydet Uudet pyöräily-yhteydet yhteydessä 1000 X TP720000 6.10 Tampereentien ylitys Nostoväenpolun kohdalla Tampereentien ylitysmahdollisuus Runosmäen ja Kärsämäen väliset yhteydet 120 III KS1 110 000 6.11 Tampereentien ylikulku Kissalankujan kohdalla Tampereentien ylitysmahdollisuus Takakirveen osien väliset yhteydet 120 III KS1 110 000 Suuralue 7: Länsikeskus Osa yhteyttä Koroistenniemi - Kastun koulu - 7.1 Kastakaisenpolun alikulku Tampereen valtatiellä Ylitys / alitustarve Pitkämäki, koulureitin turvallisuus 90 II K S 980 000 Osa yhteyttä Koroistenniemi - Kastun koulu - 7.2 Kastakaisenpolku - Laarispolku Uusi pyöräily-yhteys Pitkämäki 480 II KP, V150 000 Osa yhteyttä Koroistenniemi - Kastun koulu - 7.3 Kähärin puistotien pyörätie Uusi pyöräily-yhteys Pitkämäki 1360 III KP490 000

Pyöräilyn kehittämisohjelma 2029 LIITE 10 4/5 TOTEUTUSTAPA: K ehityshanke, P eruskorjaus, T onttituotanto, V altion osarahoitus LUOKKA: uusi P yörätie tai -kaistat, Y hteystarve, V ähäliikenteinen katu (vast), K ehittäminen, S iltakohde

Pituus Luokka Kustannus- (m) Kiireel- Toteutus-tapa P, Y, V, K, arvio Numero Nimi Kuvaus Peruste lisyys K, P, T, V S (euroa)

7.4 Pyöräily-yhteys Juhannuskadulla ja Lampuodintiellä Liikenteen rauhoitus Osa yhteyttä Rautatieasema - Kähäri - Hepokulta 380 I K V 20 000 Pyörätie Nuppulantie - Satakunnantie Osa yhteyttä Rautatieasema - Kähäri - 7.5 Koukkukankareenpuiston kohdalla Uusi pyörätie Hepokulta, edellyttää kaavanmuutosta 70 III KY 30 000 Osa yhteyttä Runosmäki - Impivaara - Satakunnantie, Turvallinen koulureitti 7.6 Pyörätie Latumäenkuja - Tammispaltantie Pyörätie/ Rauhoitus Rieskalähteen kouluun 1250 I K V, P 490 000 Uusi pyörätie, Viilarinkadun liittymän Puuttuva yhteys, katko pyörätieyhteydessä, 7.7 Viilarinkadun puuttuva pyöräily-yhteys selkeyttäminen Lasimestarintien liikenneturvallisuus 200 I P P, V 70 000 Osa yhteyttä Koroistenniemi - Kastun koulu - 7.8 Vehkaniitunkatu - Rauman valtatie Pukkilan kaava-alueen yhteydet Pitkämäki, alueen kaavoitus 970 X TYei tietoa 7.10 Rauman valtatien yli/alikukusilta Kuninkojan tasalla Uusi yli/alikulku Yhteystarpeen selvittäminen 150 III VYei tietoa 7.12 Markulantien eteläpuolen pyörätiet Uusi pyörätie, kaksi osuutta Katkot pyörätieyhteyksissä 720 II KP260 000 Satakunnantien pohjoispuolen pyörätie Lasimestarintie - Raision raja ja Lasimestarinkadunyhteyden Puuttuva yhteys, Lasimestarintien 7.13 kehittäminen Uusi pyörätie, liikenteen rauhoitus liikenneturvallisuus ja opastus 480 I P P, V 60 000 Yhteystarve Länsikeskus - IKEA:n alue,katko Kuntoreitin muuttaminen pyörätieksi pyöräily-yhteydessä, pyörätien puute Raision 7.14 Länsikeskus - Metsäkylä - Raision IKEA:n alue tai uusi pyörätie rinnalle puolella 800 II K Y ei tietoa Kaava-alueen myötä muutoksia Yhteys Naantalin pikatie - Aninkaistensilta, 7.15 Konepaja-alueen pyörätiet yhteyksissä rakentuvat kaava-alueen yhteydessä 1800 X T P 650 000 Suuralue 8: Pansio - Jyrkkälä Uudenkaupungin radan varren pyörätie Tavara-asema - Nopea ja laadukas yhteys Pahaniemi, Pansio ja 8.1 Jyrkkälä Uusi pyörätie Perno - Keskusta 3200 III T, K, V Y ei tietoa Vienolan pyörätie-yhteys, osin kaavoituksessa 8.2 Aunelantien pyöräily-yhteys Pyöräily-yhteys keskustan suuntaan huomioitava 720 II T, K P, Y 260 000 Yhteystarve Pernontie - Raisionlahti, kaavoitus, 8.8 Pernontie - Telakkatie - yhteys Uusi pyörätie yhteistyö Ely:n ja Raision kanssa 1300 III TYei tietoa 8.10 Saukonkuja - Lumikonkatu Uusi yhteys Pansion paikallisyhteys, polku muodostunut 210 II KP 50 000 Nopea ja laadukas yhteys Pahaniemi, Pansio ja Uudenkaupungin radan varren pyörätie Tavara-asema - Perno - Keskusta, yhteistyö Ely:n ja Raision 8.11 Jyrkkälän jatko Pansioon ja Pernoon Uusi pyörätie kanssa 2500 III T, K, V Y ei tietoa Pihapolku välillä Rautatehtaankatu- Kotikoivukatu ja 8.12 Riippakoivukatu Pyöräily-yhteyden parantaminen Pitkämäki-Ruissalo pyöräily-yhteys 500 I KP 60 000

8.13 Pernontie Puuttuva pätkä Pernontien pyörätietä Verkon selkeytys, katko pyörätiessä 460 II KP170 000 Suuralue 9: Maaria - Paattinen 9.3 Asematien pyörätie Uusi pyörätie Yhteyspuute 1550 II T P 560 000 Uusi katuyhteys, puuttuvat pyörätiet, liittyy osin 9.12 Vaistentien pyörätiet Uusi pyörätie maankäytön kehittymiseen ja kaavoitukseen 1830 II KP660 000

Pyöräilyn kehittämisohjelma 2029 LIITE 10 5/5

Pyöräilyn kehittämisohjelma 2029

Turun kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala