Tampereen Kantakaupungin Sisääntuloväylien Liikennetarkastelu

Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu

Kantakaupungin yleiskaava

Kuva: Ramboll

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien liikennetarkastelu Kesäkuu 2016 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu PL 487 33101 Tampere www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus ID: 1625580 Sisällysluettelo

1. Lähtökohdat...... 6 1.1 Tampereen Kantakaupungin yleiskaavan tavoitteet...... 6 1.2 Tarkasteltavat sisääntuloväylät...... 6 1.3 Maankäyttö ja kaavoitus...... 7 1.4 Liikkumistottumukset Tampereella...... 7 2. Liikenneverkkoanalyysi...... 13 2.1 Sisääntuloväylien hallinnollinen luokka...... 13 2.2 Liikennemäärät...... 13 2.3 Suunnittelualueen merkittävimmät liittymät...... 14 2.4 Nopeusrajoitukset...... 14 2.5 TEN-T verkko...... 15 2.6 Rantatunnelin varareittijärjestelyt...... 15 2.7 Joukkoliikenne...... 15 2.8 Pyöräilyverkko...... 17 2.9 Erikoiskuljetusten verkko...... 17 3. Liikenne-ennusteet...... 18 3.1 Liikenne-ennusteiden perusteet...... 18 3.2 Liikenneverkon kuormitus nykytilanteessa...... 20 3.3 Liikenneverkon kuormitus vuonna 2025...... 21 3.4 Liikenneverkon kuormitus vuonna 2040...... 21 3.5 Liikenneverkon kuormitus vuonna 2040 vuoden 2025 verkolla...... 24 3.6 Vuoden 2040 liikenne-ennusteen herkkyystarkastelu...... 25 4. Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylät...... 27 4.1 Sammon valtatie...... 27 4.2 Messukylänkatu...... 28 4.3 Hervannan valtaväylä...... 28 4.4 Lempääläntie...... 29 4.5 Paasikiventie/Vaasantie, kt 65...... 29 4.6 Nokian moottoritie, vt 12...... 30 4.7 Teiskontie, vt 12...... 30 4.8 Yhdystie 3495 (Helsingin moottoritien jatke)...... 31 4.9 Liikenneverkkoanalyysin yhteenveto ja jatkotarkasteluihin valitut ...... kohteet...... 31 5. Jatkotarkasteluun valitut väylät...... 34 5.1 Sammon valtatie...... 34 5.2 Messukylänkatu...... 35 5.3 Lempääläntie...... 36 5.4 Paasikiventie/Vaasantie, kt 65...... 37 5.5 Nokian moottoritie, vt 12...... 40 6. Yhteisvaikutukset...... 42 6.1 Yhteisvaikutusten tarkastelu...... 42 6.2 Liikenteen reitinvalinta...... 42 6.3 Toimenpiteiden vaikutukset matka-aikoihin...... 45 6.4 Toimenpiteiden vaikutukset liikennesuoritteisiin...... 46 6.5 Muut vaikutukset...... 47 7. Yhteenveto ja johtopäätökset...... 48 Lähteet...... 51 | 4 |

Kuva: Ramboll Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 5 |

Alkusanat

ampereen kantakaupungin yleiskaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. Tämä raportti on laadittu yleiskaa- T van taustaselvitykseksi. Työssä on pyritty tunnista- maan kantakaupungin sisääntuloväylistä ne väylät, jotka olisi mahdollista muuttaa nykyistä kaupunkimaisemmaksi heiken- tämättä kantakaupungin ajoneuvoliikenteen toimivuutta ja ottamatta kantaa väylien hallinnolliseen luokitukseen.

Maantieverkolla mahdolliset muutokset edellyttävät valta- kunnallisesti yhtenäistä linjausta sisääntuloteiden muuttamisesta kaupunkimaisemmaksi. Liikennevirastolla oli käynnissä samaan aikaan tämän työn laadinnan kanssa selvitys, joka tarkasteli vastaavantyyppisiä sisääntuloväyliä useissa eri kau- pungeissa, mutta työstä ei saatu linjauksia tämän raportin laa- dintaan.

Työ on tehty Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta. Työ alkoi lokakuussa 2015 ja päättyi kesäkuussa 2016. Työtä on ohjannut kaupungin hankeryhmä, johon ovat kuuluneet Pia Hastio, Lotta Kauppila, Kaisu Kuu- sela, Ari Vandell, Timo Seimelä, Heljä Aarnikko, Hannu Eeri- käinen, Jukka-Antero Aaltonen, Ylöjärven kaupungilta Pekka Virtaniemi ja Vesa Ylitapio, Pirkanmaan liitosta Ruut Rissanen sekä Pirkanmaan ELY-keskuksesta Minna Huttunen, Harri Vi- tikka ja Jarkko Peurala.

Konsultin työryhmään ovat kuuluneet projektipäällikkö Riik- ka Salli, Riku Jalkanen sekä Jouni Lehtomaa Ramboll Finland Oy:stä.

Tampereella kesäkuussa 2016

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 6 |

1. Lähtökohdat

1.1 Tampereen kantakaupungin 1.2 Tarkasteltavat yleiskaavan tavoitteet sisääntuloväylät

Tämä selvitys on laadittu Tampereen kantakaupungin yleis- Työssä on tarkasteltu seuraavia Tampereen keskustaan johta- kaavan 2040 taustaselvitykseksi. Yleiskaavan tavoitteissa on via maantietyyppisiä väyliä (kuva 2): esitetty liikennealueet, joiden osalta tulee tarkistaa sekä niiden tarvitsema tilavaraus että mahdollisuudet pienentää nii- • Paasikiventie/Vaasantie (kt 65) den aiheuttamaa estevaikutusta kaupunkirakenteessa. Näitä • Nokian moottoritie (vt12) väyliä ovat Nokian moottoritie, Lempääläntie, Teiskontie, Sam- • Teiskontie (vt 12) mon valtatie sekä Messukylänkatu. • Sammon valtatie Selvityksen tavoitteena on ollut tunnistaa Tampereen kehä- • Messukylänkatu tien sisällä kulkevat maantietyyppiset väylät, jotka olisi mah- • Hervannan valtaväylä dollista muuttaa nykyistä kaupunkimaisemmaksi esimerkiksi • Lempääläntie liittymäjärjestelyin, nopeusrajoitus- tai poikkileikkausmuu- • yt 3495 (valtatien 3 jatke Lakalaivan eritasoliitty toksin laskematta valtakunnallisen ja seudullisen liikennever- mästä Lahdenperänkadulle). kon palvelutasoa. Tavoitteena on ollut luoda perustelut, joiden pohjalta voidaan muodostaa väylien kehittämistä koskevat Väylille on laadittu liikenneverkollinen analyysi. Analyy- kaavamääräykset ja tavoitteet yleiskaavaan. Selvityksen tavoit- sin perusteella on tunnistettu ne väylät, joita voitaisiin mah- teena myös ollut määrittää toimenpiteitä, jotka mahdollistai- dollisesti muuttaa paremmin maankäyttöä palveleviksi, tie- sivat kestävien liikkumismuotojen edellytysten paranemisen. tyypiltään kaupunkimaisiksi väyliksi huomioiden kuitenkin sisääntuloteiden seudullinen merkitys. Potentiaalisimmiksi tunnistetuille väylille on laadittu tarkempi analyysi erilaisten KANTAKAUPUNGINKANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVAN YLEISKAAVAN TAVOITTEETliikenneverkkomuutosten vaikutuksestaTAVOITTEET liikenteen sujuvuu- KANTAKAUPUNGINteen, matka-aikoihin, saavutettavuuteen YLEISKAAVAN ja tilatarpeisiin. TAVOITTEET

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVAN TAVOITTEET

Kuva 1. Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavan tavoitteista.

Tampereen kanta-kaupungin sisääntuloväylien tarkastelu

| 7 |

1.4 Liikkumistottu- mukset Tampereella

Tampereen liikkumistottumuksia tarkasteltiin vuonna 2012 tehdyn Tampe- reen seudun ja Pirkanmaan liikennetutkimuksen avulla. Henkilöautomatkojen osuus kasvaa keskustasta kaupungin reunoille men- täessä, poikkeuksena Hervanta, Janka ja Ristinarkku. Kuvassa 6 on esitetty hen- kilöautomatkojen osuus Tampereella vuonna 2012. Sisääntuloväylien tavoittamien alueiden pienimmät automatkojen kulkumuoto-osuudet ovat Tampereen itäosissa Sammon valtatien ja Teiskon- Kuva 2. Tarkastelussa Tampereen keskustaan johtavat maantietyyppiset väylät tien välillä. Suurimmat henkilöautolii- sekä väylillä olevat eritasoliittymät. kenteen osuudet ovat Paasikiventie/ Vaasantien pohjoispuolella Lielahdessa (suuri kaupallinen keskittymä), Nokian 1.3 Maankäyttö / Pirkanmaan ELY-keskus esitti maa- moottoritien varrella, Lahdesjärvellä Kaavoitus kuntakaavaluonnoksen lausunnossaan, (mm. Ikea sekä teollisuutta) sekä Rus- että myös kehätien sisäpuolinen moot- kossa (teollisuutta). toritie 3:n jatke (yt 3495) merkittäisiin Autottomia asuntokuntia on Tampe- Pirkanmaan maakuntakaa- moottoriväylä-merkinnällä. reella eniten keskustassa, Tammelassa, vaehdotus 2040 Maakuntakaavan taustaselvitykseksi Kalevassa ja Hervannassa (kuva 7). Myös laadittiin tavoitetilanne vaihto- ja liityn- Hatanpäällä, Härmälänrannassa ja Kau- Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 täpysäköintipaikkojen sijoittumisesta kajärviellä huomattavia määriä autotto- ehdotus on lausuntovaiheessa (kuva 3). seudulla. Kuvassa 4 on esitetty vuoden mia asuntokuntia, mutta tilastossa ei ole Maakuntakaavaehdotukseen on mer- 2040 tavoitetilanne Tampereen seudulla. nähtävissä keskittymiä sisääntuloväyli- kitty sisääntuloväylistä vain Nokian en varsille. moottoritie, joka on merkitty kaavaan Tampereen seudun rakenne- Keskustasta poispäin siirtyessä kah- nykyisenä väylätyyppinä, eli mootto- den tai useamman auton kotitalouksien riväylänä. Moottoriväylä-merkinnästä suunnitelma 2040 määrä suhteutettuna väkilukuun kasvaa huolimatta maakuntakaava ei ota kan- Tampereen seudun rakennesuunnitelma voimakkaasti (kuva 8). Poikkeuksena on taa teiden hallinnollisiin luokituksiin. (kuva 5) poikkeaa maakuntakaavaehdo- Hervanta, josta on hyvät joukkoliiken- Tampereen Rantaväylä on maakunta- tuksesta hieman mm. Lakalaiva-Rauta- neyhteydet keskustaan sekä huomattava kaavaehdotuksessa merkitty merkittä- harkko-alueella. Rakennesuunnitelmaan määrä opiskelijoita. Myös Härmälässä, västi parannettavaksi väyläksi, mutta ei on lisäksi merkitty maakuntakaavasta Nekalassa ja Hatanpäällä vain harvassa moottoriväyläksi. poiketen Hankkion lähijunapysäkki. taloudessa on kaksi autoa.

Kuva 3. Pirkanmaan maakuntakaavaehdotus 14.3.2016

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu

| 8 |

Kuva 4. Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla, tavoitetila v. 2040 (Pirkanmaan liitto 2015).

Kuva: Ramboll Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu LINJA-AUTOMATKOJEN KULKUTAPAOSUUS| 9 | TAMPEREEN SEUDUN RAKENNESUUNNITELMA 2040

TAMPEREEN SEUDUN RAKENNESUUNNITELMA• Kaupunginosakohtaisten 2040 joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien perusteella ei ole havaittavissa selkeitä sisääntuloväylien mukaisia joukkoliikennekorridoreja. • Suurimmat joukkoliikenteen kulkutapaosuudet ovat Turtolassa sekä Kaupin ja Takahuhdin alueilla. Nämä alueet sijaitsevat noin 5 km päässä keskustasta, jolloin linja-auton matka-aika on kilpailukykyinen henkilöauton AUTOMATKOJEN KULKUTAPAOSUUSmatka-aikaan verrattuna.

Kuva 5. Tampereen seudun rakennesuunnitelma 2040.

Lähde: Tampereen seudun liikennetutkimus 2012 • Automatkojen osuus alueen kulkutavoista kasvaa keskustasta kaupungin reunoille mentäessä • Sisääntuloväylien tavoittamien alueiden pienimmät automatkojen kulkumuoto- osuudet ovat Tampereen itäosissa Sammon valtatien ja Teiskontien välillä. • Suurimmat autoliikenteen osuudet ovat Paasikiventien, Nokian moottoritien ja Lempääläntien vaikutusalueilla.

Lähde: Tampereen seudun liikennetutkimus 2012 Kuva 6. Automatkojen kulkutapaosuus (Tampereen seudun liikennetutkimus 2012)

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu

| 10 |

Kuva 7. Autottomien asuntokuntien määrä Tampereella 250 x 250 m ruuduissa vuonna 2012. (Tampereen kaupunki 2016)

Kuva 8. Kahden tai useamman auton taloudet suhteutettuna väkilukuun 250 x 250 m ruuduissa. (Tampereen kaupunki 2016)

Kaupunginosakohtaisten joukkoliiken- sijaitsevat noin 5 km päässä keskustasta, yhteyksien puute. Keskustan itäpuolella teen kulkutapaosuuksien perusteella ei jolloin linja-auton matka-aika on kilpai- pinnanmuodot ovat suotuisampia pyö- ole havaittavissa selkeitä sisääntuloväy- lukykyinen henkilöauton matka-aikaan räilylle. Tampereen itäpuolella sijaitse- lien mukaisia joukkoliikennekorridore- verrattuna. vat myös Tampereen korkeakoulut (TaY, ja. Kuvassa 9 on esitetty linja-automat- Polkupyörämatkojen kulkuta- TTY ja TAMK), jotka lisäävät pyöräilyn kojen osuus Tampereella vuonna 2012. paosuus on suurimmillaan noin 5 km osuutta. Kulkutapaosuuden perusteella Suurimmat joukkoliikenteen kulku- säteellä keskustasta (kuva 10). Pispalan pyöräily on suosituinta Nekalassa, Jan- tapaosuudet ovat Turtolassa sekä Kau- ja Pyynikin harjulla pyöräilyn kilpailuky- kassa ja Ristinarkussa. pin ja Takahuhdin alueilla. Nämä alueet kyä laskee mäkisyys sekä poikittaisten

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu LINJA-AUTOMATKOJEN KULKUTAPAOSUUS

• Kaupunginosakohtaisten joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien perusteella ei ole havaittavissa selkeitä sisääntuloväylien mukaisia joukkoliikennekorridoreja. • Suurimmat joukkoliikenteen kulkutapaosuudet ovat Turtolassa sekä Kaupin ja Takahuhdin alueilla. Nämä alueet sijaitsevat noin 5 km päässä keskustasta, jolloin linja-auton matka-aika on kilpailukykyinen henkilöauton LINJA-AUTOMATKOJENmatka-aikaan KULKUTAPAOSUUS verrattuna. | 11 |

LINJA-AUTOMATKOJENLähde: Tampereen KULKUTAPAOSUUS seudun liikennetutkimus 2012 • Kaupunginosakohtaisten joukkoliikenteen • Kaupunginosakohtaisten kulkutapaosuuksien perusteella joukkoliikenteen ei ole havaittavissa selkeitä kulkutapaosuuksien perusteella sisääntuloväylien mukaisia ei ole havaittavissa selkeitä joukkoliikennekorridoreja. sisääntuloväylien mukaisia • Suurimmat joukkoliikenteen joukkoliikennekorridoreja. kulkutapaosuudet ovat Turtolassa • Suurimmat joukkoliikenteen sekä Kaupin ja Takahuhdin kulkutapaosuudet ovat Turtolassa alueilla. Nämä alueet sijaitsevat sekä Kaupin ja Takahuhdin noin 5 km päässä keskustasta, alueilla. Nämä alueet sijaitsevat jolloin linja-auton matka-aika on noin 5 km päässä keskustasta, kilpailukykyinen henkilöauton jolloin linja-auton matka-aika on matka-aikaan verrattuna. kilpailukykyinen henkilöauton matka-aikaan verrattuna. POLKUPYÖRÄMATKOJENLähde: Tampereen KULKUTAPAOSUUS seudun liikennetutkimus 2012 Kuva 9. Linja-automatkojen kulkutapaosuus Tampereella vuonna 2012.

• L:\Projektit_2015\1510022343 Tampereen Lähde: Tampereen seudun liikennetutkimus 2012 sisääntuloväylien tarkastelu\06_suunnittelu\paikkatieto\Tulosteet\ kulkutapajakauma_polkupyörä.pdf

Lähde: Tampereen seudun liikennetutkimus 2012 Kuva 10. Polkupyörämatkojen kulkutapaosuus Tampereella vuonna 2012.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu LINJA-AUTOMATKOJEN KULKUTAPAOSUUS

| 12 | noin 5 km päässä keskustasta, jolloin linja-auton matka-aika on kilpailukykyinen henkilöauton Kestävillä kulkumuodoilla tarkoitetaan jalankulkua, pyöräilyä vien kulkumuotojenmatka-aikaan osuus on suurempi verrattuna. kuin Länsi-Tampereel- ja joukkoliikennettä.KESTÄVIEN Ydinkeskusta, Kauppi, Hervanta KULKUMUOTOJEN ja Lentä- la. Tampereen korkeakoulut sijaitsevat KULKUTAPAOSUUS Itä-Tampereella, joten vänniemi ovat alueita, joissa kestävien kulkumuotojen osuus ne lisäävät myös kestävän liikkumisen kulkutapaosuutta. matkoista on suurimmillaan (kuva 11). Itä-Tampereella kestä-

Lähde: Tampereen seudun liikennetutkimus 2012 • L:\Projektit_2015\1510022343 Tampereen sisääntuloväylien tarkastelu\06_suunnittelu\paikka tieto\Tulosteet\kulkutapajakauma _kestavat.pdf

Lähde: Tampereen seudun liikennetutkimus 2012 Kuva 11. Kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuus Tampereella vuonna 2012.

Kuva: Ramboll Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 13 |

2. Liikenneverkkoanalyysi

2.1 Sisääntuloväylien ten olosuhteiden mukaan, ellei päätien 30 000 ajon/vrk. Teiskontien liikenne- hallinnollinen luokka suuntaisen pitkämatkaisen liikenteen määrä vaihtelee Kuntokadun liittymän määrä ole suuri. Pitkämatkaisen raskaan 30 000 ajon/vrk ja Aitolahden 20 000 liikenteen sujuva läpikulku tai sisääntu- ajon/vrk välillä. Nokian moottoritiellä Seuraavat sisääntuloväylät sijaitsevat lo kaupunkialueen terminaaleihin tulee kulkee noin 20 000 ajon/vrk ja Lem- kaupungin katuverkolla: kuitenkin turvata. Tavoiteluonnosten pääläntiellä, Sammon valtatiellä sekä • Sammon valtatie mukaan kaupunkien sisäinen liikenne Messukylänkadulla noin 10 000 ajon/ • Messukylänkatu tulee ensisijaisesti hoitaa paikallisella vrk. • Hervannan valtaväylä verkolla. (Liikennevirasto 2016) Väylähierarkiassa on tärkeää erottaa • Lempääläntie paikallinen lyhytmatkainen liikenne pit- 2.2 Liikennemäärät kämatkaisesta, seudullisesta liikenteestä. Seuraavat sisääntuloväylät ovat osa val- Tällöin suurten liikennemäärien aiheutta- tion hallinnoimaa maantieverkkoa: Sisääntuloväylistä vilkkain liikenne on mat haitat saadaan keskitettyä halutuille • Paasikiventie/Vaasantie(kt 65) Paasikiventie/Vaasantiellä Lielahden ja väylille. Väylien toiminnallisen luokituk- • Nokian moottoritie (vt 12) PispalanharjunTIE- JA kohdallaPÄÄKATUVERKKO sekä Helsingin sen mukainen suunnittelu on tärkeää • Teiskontie (vt 12) moottoritien päätteellä yt 3495, joilla myös niiden varrella kulkevien jalankul- • Valtatien 3 jatke (yt3495) kulkee noin 40 000 ajon./vrk (kuva 13). ku- ja pyöräilyväylien turvallisuuden, viih- Lakalaivan liittymästä Lahden- Hervannan valtaväylällä kulkee noin tyisyyden ja houkuttelevuuden kannalta. • Seuraavat sisääntuloväylät ovat peränkatuun saakka kaupungin katuverkolla: Seudullinen ja valtakunnallinen maan- • Sammon valtatie tieliikenne on viitoitettu Tampereen • Messukylänkatu • Hervannan valtaväylä kehätien kautta, eikä pitkämatkaisen • Lempääläntie liikenteen haluta ohjautuvan tämän tar- • Seuraavat sisääntuloväylät kastelun sisääntuloväylille muuten kuin Tampereelle saapuessa ja sieltä lähtiessä. ovat osa valtion hallinnoimaa Tienpitoviranomaisen tulevaisuuden ta- tieverkkoa: voitteena voi olla, että kaikki Tampereen • Paasikiventie kehätien (vt 3 ja vt 9) sisäpuoliset väylät • Nokian moottoritie olisivat katuja. Näiden mitoituksessa on • Teiskontie • Lempääläntie Lahdenperänkatuun saakka kuitenkin huomioitava myös seudullinen Tampereelle suuntautuva liikenne. Liikenneviraston käynnissä olevassa ”Keskeisen päätieverkon toimintalinjat” LIIKENNEMÄÄRÄT, KVL 2014 - työssä tieverkon kehittämiselle määri- tetään käyttäjien palvelutasotarpeisiin Kuva 12. Tarkastelualueen liikenneverkko. perustuvat tavoitetilat. Päätieverkon • Kuvassa liikennemääriä vuoden 2014 Tampereen kaupungin kehittämisen yleistavoitteina on sen toi- xxx tilanteelta. mivuus, turvallisuus, ympäristönsuojelu, laskenta taloudellisuus ja älykkyys. Linjausten xxx Tierekisteri mukaan muilla kuin raskaan liikenteen xxx Arvio huipputunti- runkoyhteyksillä päätieverkon tavoiteti- laskennan perustella la joustaa enemmän paikallisten tarpei- den mukaan. Keskeisillä pääteillä tavoitteena on, että pitkämatkaisen liikenteen matkavauhti on mahdollisimman ta- sainen ja ennakoitava ja liikkuminen koetaan turvalliseksi. Pääteiden varsilla tavoitteena on melualtistumisen vähe- neminen kaupunkiseuduilla ja pääteiden sovittaminen maisemaan ja yhdyskun- tarakenteeseen. Päätieverkon toiminta- linjaluonnosten (4.5.2016) mukaan kau- punkeihin päättyvillä sisääntulojaksoilla nopeustaso voidaan sovittaa paikallis- Kuva 13. Nykytilanteen liikennemäärät sisääntuloväylillä (ajon./vrk).

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 14 | TARKASTELTAVAT SISÄÄNTULOVÄYLÄT

2.3 Suunnittelualueen Eritasoliittymä • Tarkastelussa Tampereen merkittävimmät Kuormittunut tasoliittymä keskustaan johtavat liittymät maantietyyppiset väylät.

Kuvassa 14 on esitetty sisääntuloväy- lillä sijaitsevat eritasoliittymät sekä liikenneverkon toimivuuden kannalta merkittävimmät kuormittuneet tasoliit- tymät. Tampereen kehätien (vt3/vt9) eritasoliittymät ovat pääsääntöisesti sujuvia eritasoliittymiä, joissa suoraan Tampereen keskustaan ajaminen on vaivattomampaa kuin kehätielle käänty- minen. Liittymiä tulisi kehittää pitkällä tähtäimellä siten, että liikenne ohjautuu halutuille sisääntuloväylille. Esimerkiksi valtatien 3 uusi linjaus (Hämeenkyrön Kuva 14. Suunnittelualueen merkittävimmät liittymät. ohitus) ohjaisi valtatien 3 liikenteen kehälle kantatien 65 liittymässä päin- • Vaitinaron liittymäalue (Paasikiven- taa paineita kehittää liittymiä. Liit- vastoin kuin nykyisin, jolloin suoraan tie/Nokian moottoritie ja Paasi- tymän parantamisesta on laadittu ajamalla valtatien 3 liikenne ohjautuu kiventie/Lielahdenkatu): Etenkin esiselvityksiä. kantatielle 65 (Vaasantie/Paasikiventie) Vaitinaron liittymä toimii pullon- • Kalevanrinne (Hervannan valtavä- kohti Tampereen keskustaa. Alasjärvellä kaulana Rantaväylän tunnelin ra- ylä/Sammon valtatie/Sammonka- valtatien 9 ja 12 liittymässä puolestaan kennuttua ja tarve liittymän paran- tu): Liittymä on nykyisin erittäin idän suunnasta tulevien autojen vasem- tamiseksi kasvaa Hiedanrannan kuormittunut ja liittymän läheisen malle kääntyminen on hankalaa ja suo- asuinalueen rakentamisen myötä. maankäytön laajeneminen on mitoi- raan keskustan suuntaan Teiskontielle Vuoden 2040 ennustetilanteessa tettu siten, että liittymäkapasiteetti ajaminen on puolestaan helppoa. Paasikiventien ennustetut liiken- on täysin käytössä vuonna 2040. Suunnittelualueella on useita liitty- nemäärät edellyttävät eritasoliitty- miä, jotka toimivat kapasiteettinsa ää- mäjärjestelyä. 2.4 Nopeusrajoitukset rirajoilla nykytilanteessa. Aikaisempien • Viinikan liittymä (Tampereen valta- selvitysten ja havaintojen perusteella tie/Lempääläntie): Liittymä toimii Kuvassa 14 on esitetty tarkasteltavien voidaan todeta, että väyläkapasiteetti huipputuntien aikana ylikuormitus- sisääntuloväylien nopeusrajoitukset (tion vilkkaimmissa liittymissä jo nykyi- tilassa. Liittymän kapasiteetin kas- lanne 2.11.2015). Nokian moottoritiel- sin liikenteen huipputuntien aikana lä- vattamisesta on tehty suunnitelmia. lä (vt 12) ja valtatiellä 3 on suurimmat hestulkoon täysin käytössä. Liikenteen • Teiskontien TAYSin liittymät (Teis- nopeusrajoitukset (100 km/h). Kau- ruuhkautuminen ohjaa päivittäisten kontie/Kuntokatu/Kissanmaan- punkimaisemmilla Sammon valtatiellä matkojen reitin, kulkutavan ja mat- katuNOPEUSRAJOITUKSET ja Teiskontie/Hervannan ja Messukylänkadulla on alhaisemmat ka-ajankohdan valintaa siten, että lii- valtaväylä): Kaupin kampuksen nopeusrajoitukset (50-60 km/h km/h). kenne toimii kohtalaisesti liittymien yli- huomattava laajentuminen aiheut- kuormituksesta huolimatta. Seuraavassa • Kuvassa vuoden 2015 nopeusrajoitukset on listattu sisääntuloväylillä sijaitsevia liikenneverkon toimivuuden kannalta 70 80 merkittäviä liittymiä, joiden toimivuu- dessa on nykyisin ongelmia: 70 80

70 80 50 70 70 70 60 100 70 100 50 70 60 40 60 50 50 60 60 80 80 50 60 70 70 60 50 Kuva 15. Sisääntuloväylien 100 nopeusrajoitukset (2015).

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 15 | TEN-T KATTAVAN VERKON VÄYLÄT

• Suunnittelualueen väylät eivät ole osa TEN-T TEN-T kattavan verkon TEN-T kattavan verkon ydinverkon väylästöä. 2.5 TEN-T verkko väylät • Seuraavat väylät ovat osa TEN-T kattavan Kuvassa 16 on esitetty Tampereen seu- verkon väylästöä: dun Euroopan laajuiset TEN-T verkot. • Vt 3 on osa E12 tietä • Vt 9 on osa E63 tietä Tampereen läpi kulkeva rata kuuluu • Vt 9 on osa E63 tietä • Ohikulkutien sisäpuolella ei ole väyliä, jotka ydinverkkoon. Valtatie 3 on osa Euroop- kuuluvat Eurooppa-teiden verkkoon. patietä E12 ja valtatie 9 on osa Euroop- patietä E63. Tampereen ohikulkutien sisäpuoliset väylät eivät kuulu Euroop- pateiden verkkoon. Näin ollen TEN-T verkon vaatimukset eivät rajoita tässä työssä tarkasteltujen sisääntuloväylien kehitystä. 2.6 Rantatunnelin varareittijärjestelyt

Osa tutkituista sisääntuloväylistä toimii Tampereen Rantatunnelin varareitteinä, RANTAVÄYLÄNRANTAVÄYLÄN TUNNELIN TUNNELIN VARAREITIT VARAREITIT jonne liikenne ohjautuu rantatunnelin Kuva 16. Euroopan TEN-T verkon maantiet Tampereen seudulla. ollessa suljettu (kuva 17). Rantatunnelille • Tunnelin liikennettä ei voi siirtää ei ole osoitettavissa varareittiä, jonka ka- i Nykyinen muuttuva • Tunnelin liikennettä ei voi siirtää i Nykyinen muuttuva i opaste päivällä muille väylille pasiteetti pystyisi välittämään rantatun- i opaste päivällä muille väylille aiheuttamattaaiheuttamatta ruuhkia. ruuhkia. nelin liikenteen poikkeustilanteissa. Tam- Tuleva muuttuva opaste i i Tuleva muuttuva opaste pereen kaupunki on laatinut luonnoksen •• Tampereen Tampereen kaupunki kaupunki on on laatinut laatinut keskustalähtöisten varareittien ohjauk- luonnoksenluonnoksen keskustalähtöisten keskustalähtöisten sesta katuverkolla. Rantatunnelin ollessa varareittienvarareittien ohjauksesta ohjauksesta poissa käytöstä ohjataan Tammerkosken katuverkolla.katuverkolla. Liikenne Liikenne ohjataan ohjataan RatinanRatinan sillalle. sillalle. ylittävä liikenne Ratinan sillalle. i Kaupungin ulkopuolisten pääteiden i i i i i •• ELY-keskus ELY-keskus kertoo kertoo infotauluilla infotauluilla muuttuvien opasteiden järjestelmää täy- i i i i tunnelintunnelin sulkemisesta, sulkemisesta, mutta mutta ei ei dennetään rantatunnelin valmistumisen ohjaaohjaa liikennettä liikennettä aktiivisesti aktiivisesti myötä. Järjestelmä kertoo mm. Ranta- muille reiteille. Pitkän matkan i muille reiteille. Pitkän matkan tunnelin sekä Karkunvuoren tunnelin i liikenteenliikenteen oletetaan oletetaan siirtyvän siirtyvän mahdollisesta sulkemisesta, mutta ei ohikulkutielle.ohikulkutielle. ohjaa liikennettä aktiivisesti muille rei- i teille. Rantatunnelin sulkeutuessa val- i takunnallisen liikenteen oletetaan siir- tyvän ohikulkutielle, joka ruuhkautunee i i pahoin rantatunnelin liikennekuorman johdosta. Karkunvuoren tunnelin sul- keminen siirtäisi liikennettä todennä- Kuva 17. Tampereen rantatunnelin (punaisella) varareitit (sinisellä). köisesti Ruskontielle, Teiskontielle, Ran- taväylälle sekä kehätien sisäpuoliselle • Teiskontie (laajentuminen sisään- katuverkolle. - tuloväylän alkuun Koilliskeskuk- hykkeennen vyöhykepohjainen välisen matkan. tariffijärjestelmä, Tarkasteltavat seen mahdollista) sisääntuloväylätjossa halvin tariffi sijaitsevat sisältää kahdenTampereen vyö • Paasikiventie/Vaasantie (laajen- 2.7 Joukkoliikenne kehätiehen rajautuvaan keskustavyö- tuminen Ylöjärvelle mahdollista, Tässä työssä tarkasteltavat sisääntulo- hykkeeseen A, jossa on voimassa halvim- mutta kaukana tulevaisuudessa) väylät toimivat yhdystietä 3495 (Helsin- mat vyöhykehinnat osittain myös kehä- Tampereen seudun lähijunaliikennettä gin moottoritien jatke) lukuun ottamatta tien ulkopuolisille matkoille. on suunniteltu kehitettäväksi erityisesti tärkeinä Tampereen kaupunkiliikenteen Suunnitellun raitiotielinjauksen Nokian, Tesoman ja Lempäälän suunnil- väylinä. Nokian moottoritiellä ei kulje ensimmäinen (v. 2021) ja toinen vaihe la. Junaliikenteen käyttöä edistää juna+- Tampereen sisäistä joukkoliikennettä, (v. 2024) palvelisivat seuraavien sisään- bussi -yhteislippu. Erityisesti Tesoman mutta Nokian seudullinen joukkoliiken- tuloväylien liikennetarpeita (kuva 18): ja Nokian suunnilla lähijunaliikenteel- ne kulkee väylää pitkin. • Hervannan valtaväylä la nähdään olevan paljon potentiaalia. Tampereen kaupunkiseudulla ote- • Sammon valtatie, vaihdollinen yh- (Tampereen kaupunkiseutu 2016) taan käyttöön kesäkuussa 2016 yhtenäi- teys

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu RAITIOTIELINJAUS | 16 |

• Raitiotielinjauksen ensimmäinen vaihe palvelee seuraavien sisääntuloväylien liikennetarpeita: • Hervannan valtaväylä • Sammon valtatie, vaihdollinen yhteys • Teiskontie (laajentuminen sisääntuloväylän alkuun Koilliskeskukseen mahdollista) • Paasikiventie (laajentuminen Ylöjärvelle mahdollista, mutta kaukana tulevaisuudessa)

PYÖRÄTIET

Kuva 18. Raitiotielinjauksen suunniteltu vaihe 1 ja 2 (sinisellä).

• Sisääntuloväyliä pitkin on linjattu kaksi pyöräilyn laatukäytävää: • Teiskontie • Sammon valtatie • Seuraavien sisääntuloväylien suuntaisesti kulkee pyöräilyn pääreitti, mutta laatukäytävä on osoitettu rinnakkaisväylille : • Lempääläntien rinnakkaisreitti Hatanpään valtatiellä • Paasikiventien ja Nokian moottoritien rinnakkaisreitti Pispalan valtatiellä • Hervannan valtaväylä • Messukylänkatu

Kuva 19. Pääpyörätieverkko Tampereella.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu ERIKOISKULJETUSREITIT

7x7 m

ERIKOISKULJETUSREITIT7x7| 17m |

7x7 m 7x5 m

7x7 m

7x7 m 5x5 m

7x5 m

7x7 m 5x5 m

Kuva 20. Tampereen seudun erikoiskuljetusreitit.

2.8 Pyöräilyverkko 2.9 Erikoiskuljetusten verkko

Kuvassa 19 on esitetty Tampereen pääpyöräreitit. Tarkastel- Erikoiskuljetukset asettavat ulottuma- ja painorajoituksia tavien sisääntuloväyliä pitkin on linjattu kaksi pyöräilyn laatu- väylästölle. Kuvassa 20 on esitetty luonnos erikoiskuljetusten käytävää, Teiskontie ja Sammon valtatie, jotka molemmat tar- reiteistä Tampereella. Tarkasteltavia sisääntuloväyliä rajoit- joavat yhteydet länteen Kangasalan suuntaan. Muita pyöräilyn tavat seuraavat erikoiskuljetusreittien vaatimukset (leveys x pääreittejä ei kulje sisääntuloväylien linjauksilla. Sisääntulo- korkeus): väylien suuntaista pyöräliikennettä palvelee kuitenkin seuraavien rinnakkaisväylien pääpyöräreitit: • 7 x 7 m Kt 65 Paasikiventie/Vaasantie Vaitinaron liitty- mästä Lamminpäähän • Lempääläntien rinnakkaisreitti Hatanpään valtatiellä • 7 x 7 m Teiskontie • Paasikiventie/Vaasantien ja Nokian moottoritien rinnak- • 7 x 7 m Messukylänkatu kaisreitti Pispalan valtatiellä • 7 x 7 m Lempääläntie • Hervannan valtaväylän korvaava pääreitti kulkee Neka- • 7 x 5 m Hervannan valtaväylä lan kautta. • 5 x 5 m Sammon valtatie • Messukylänkadun suuntainen pääreitti kulkee Sammon valtatietä pitkin.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu 3. Liikenne-ennusteet 3.1 Liikenne-ennusteiden perusteet

Liikenneverkon kapasiteetin käyt- Liikennemallin ennusteet perustuvat sa kullekin väylätyypille liikennemallissa töasteita tutkittiin huhtikuussa 2016 Tampereen seudulla vuodenvaihteessa asetettuun huipputunnin liikenteelliseen käyttöön otetulla Tampereen seudun 2012-2013 laadittuihin laajoihin määrä- kapasiteettiin yhtä ajokaistaa kohden. liikennemallilla (TALLI-malli), johon on paikkahaastatteluihin ja matkapäiväkir- Kuormitusaste on laskettu jakamalla kuvattu Tampereen seudun maankäyt- jatutkimukseen. Liikennemallin nykytilan kunkin linkin liikennemäärä kaistamää- tö, laskettu maankäytön aiheuttamille 2015 ennuste ei kaikilta osin täysin vastaa rällä ja edellä mainitulla laskennallisella matkoille liikenne-ennuste ja sijoiteltu laskettuja liikennemääriä, minkä vuoksi kapasiteetilla. 100% kuormitusaste ku- ne liikenneverkolle. TALLI-mallissa on myös ennustevuosien 2025 ja 2040 lii- vaa siten tilannetta, jossa linkin kapasi- nykytilanteen lisäksi kuvattu Tampe- kenne-ennusteissa on jonkin verran epä- teetti on iltahuipputunnin aikana täysin reen seudun rakennesuunnitelman ja varmuustekijöitä. Liikennemalli perustuu käytössä. Koska kyseessä on seudullinen Tampereen yleiskaavan maankäyttöen- suurelta osin nykyiseen liikennekäyttäy- liikennemalli eikä simulointiohjelma, nusteiden mukaisesti maankäyttö- ja tymiseen, joten etenkin pidemmän ai- ei väylän liikenteellistä palvelutasoa liikenne-ennuste vuosille 2025 ja 2040. kavälin ennusteissa on joka tapauksessa suoraan pysty päättelemään tuloksista. Vuoden 2040 liikenneverkkoon on mal- epävarmuustekijöitä mm. kulkutavanva- Voidaan kuitenkin todeta, että alle 50 % linnettu nykynäkemyksen mukaan ko. linnan tai matkojen ajoituksen osalta. laskennallisella kuormitusasteella väy- vuoteen mennessä toteutetut liikenne- Seuraavissa luvuissa on ennustevuo- län liikenteellinen sujuvuus on todennä- hankkeet, mm. Rantatunneli, Puskiaisten sien 2025 ja 2040 yhteydessä esitetty köisesti huipputunnin aikana hyvä. Vas- oikaisu. Tätä selvitystä varten vuoden tutkittujen väylien keskivuorokausilii- taavasti yli 80% kuormitusasteella väylä 2040 perusennusteverkkoon kuvattiin kenne-ennusteet. Liikenneverkon kuor- alkaa ruuhkautumaan helposti huippu- Vaitinaron eritasoliittymä toukokuussa mitusta on sen sijaan tutkittu iltahuip- tunnin aikana. 2016 laaditun suunnitelman mukaisesti putunnin aikana, jota yleisesti käytetään Liikennemalliin ei kovin hyvin pysty uusine katuyhteyksineen ( Energianka- väylien mitoituksen lähtökohtana. Lii- mallintamaan mm. erilaisia liittymävaih- dun jatke Epilänkadulle ja uusi katuyh- kenneverkon kuormitusasteet ovat las- toehtoja. Liittymien toimivuutta ei siten teys Hiedanrantaan ). kennallisia ja perustuvat liikennemallis- tässä selvityksessä ole arvioitu.

Kuva: Ramboll | 19 |

Kuva: Ramboll Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 20 |

3.2 Liikenneverkon kuormitus nykytilanteessa

Kuvassa 21 on esitetty Tampereen seudun liikennemallin ny- • Teiskontien kuormitusaste on iltahuipputunnin aikana kytilanteen ennusteen väylien kuormitusasteet. Kuormitusas- tien itäpäässä 50 % ja länsipäässä 70 %. teet ottavat kantaa linjaosuuksien kapasiteettiin, mutta ei liit- • Sammon valtatien kuormitusaste iltahuipputunnin aika- tymäjärjestelyihin. na on katuosuudesta riippuen 30–60 %. • Paasikiventie/Vaasantien liikennemäärä sekä kuormitus • Messukylänkadun kuormitusaste 2+2 poikkileikkauk- kasvaa Tamperetta lähestyttäessä. Ennen Teivon liittymää sesta johtuen väylän jää iltahuipputunnin aikana 20– kuormitusaste on vain 20 % luokkaa, mutta Teivon ja Lie- 30 %:iin. lahden välillä kuormitus nousee 50 %:iin ja Lielahden jäl- • Hervannan valtaväylän kuormitusaste on iltahuipputun- keen 90 %:iin. nin aikana 40–60 %. • Myös Nokian moottoritien liikennemäärä kasvaa kau- • Lempääläntien liikenteellinen kuormitusaste on tutkitusta punkia lähestyttäessä, mutta väylän kuormitusaste kas- väylistä pienin, liikennemallin mukaan vain noin 10-40 %. vaa Epilän eritasoliittymän jälkeen vain maltillisesti • Yt 3495:n (valtatien 3 jatkeen) kuormitusaste on nykyti- 30 %:sta 40 %:iin. lanteen iltahuipputunnin aikana 70-80 %.

Kuva 21. Iltahuipputunnin kuormitusaste nykytilanteessa (%).

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 21 |

3.3 Liikenneverkon kuormitus vuonna 2025

Vuoden 2025 liikenne-ennusteessa • Kolmannet kaistat valtatiellä 3 La- nustetaan kasvavan niin paljon, että väy- (kuva 22) on huomioitu mm. seuraavat kalaivan ja Sarankulman välillä. län kapasiteetti lähestyy 100 %:ia eten- liikenneverkkomuutokset nykytilantee- • Valtatien 9 nelikaistaistaminen vä- kin Sarankulman ja Pitkäniemen välillä. seen nähden: lillä Alasjärvi-Tarastenjärvi Itä-Tampereella vuoden 2025 liikenne-ennusteen tilanteessa Tampereen • Rantaväylän tunneli Rantaväylän tunnelin käyttöönotto kehätie alkaa kuormittua, erityisesti • Alasjärven eritasoliittymän paran- tulee näkymään Paasikiventie/Vaasan- Karkunvuoren kohdalla kuormitusaste nus tien sekä Vaitinaron liittymän kuormit- nousee 90 %:iin. Sisääntuloväylien kuor- • Tasanteen eritasoliittymä tumisena (kuva 23). Ilman muutoksia, mitusasteissa ei ole merkittävää eroa • Aitovuoren eritasoliittymän paran- Paasikiventie/Vaasantien kapasiteetti nykyennusteeseen verrattuna, mutta nus ylittyy ja vaikutus on nähtävissä Lielah- Kekkosentien/Teiskontien/Hervannan • Lamminrahkan eritasoliittymä dessa asti. Nokian moottoritiellä ei ole valtaväylän eritasoliittymän kuormitus • Lisäkaistat (2+2) valtatiellä 12 ennustettavissa kapasiteettiongelmia. saattaa kasvaa ja liittymän toimivuus Koilliskeskuksen ja Atalan välillä. Läntisellä kehätiellä liikennemäärän en- heiketä.

3.4 Liikenneverkon kuormitus vuonna 2040

Vuoteen 2040 mennessä tutkituista si- • Paasikiventie/Vaasantien kuormi- • Myös Messukylänkadun liikenne- sääntuloväylistä liikennemäärien ennus- tusaste on maltillinen Teivon liit- määrä ennustetaan kasvavan vuo- tetaan kasvavan eniten Helsingin moot- tymään asti, 40-50 %. Lielahteen teen 2040 mennessä maltillisesti. toritien jatkeella (yhdystiellä 3495) sekä saavuttaessa kuormitus kasvaa Väylän kuormitusaste kasvaa ny- Teiskontiellä (kuva 24). Vuoden 2040 enimmillään 70 %:iin. Vaitinaron kytilanteeseen verrattuna noin 10 ennustetilanteessa liikennemäärien en- uusien liittymäjärjestelyjen an- %-yksikköä, eli kuormitusaste olisi nustetaan kasvavan sekä Paasikiventie/ siosta Paasikiventie/Vaasantien vuonna 30–40 %. Vaasantiellä että Nokian moottoritiellä. kuormitus ei ylitä Pispalan kohdal- • Hervannan valtaväylän kuormi- Puskiaisten oikaisusta huolimatta lakaan 80 %:a. tusasteen ennustetaan kasvavan läntisellä kehätiellä väylän laskennalli- • Nokian moottoritiellä kuormitus- vuoteen 2040 mennessä noin 10 nen kuormitusaste ylittää paikoin 100 % asteet jäävät 50 % tietämille koko %-yksikköä, ollen 50–70 % vuonna ja ennustetun liikennemäärän välittämi- tarkasteluosuudella, joten väylällä 2040. nen edellyttäisi kehätiellä kapasiteetin on kapasiteettia enemmän kuin lii- • Puskiaisten oikaisun myötä val- kasvattamista erityisesti Pitkäniemen ja kennemäärä edellyttäisi. tatien 3 liikennemäärä tulisi vähe- Pirkkalan Lentoasemantien välillä. • Teiskontien kuormitusaste on il- nemään Tampereelle saavuttaessa, Liikennemallin mukaiset sisääntulo- tahuipputunnin aikana 50–70 %. mikä siirtää Lempääläntien liiken- väylien kuormitusasteet on esitetty ku- Kuormitusaste jää alhaiseksi osit- nettä valtatielle 3. Tämän vuoksi vassa 25. tain TAYS:n kohdalle (Kuntokatu/ Lempääläntien liikennemäärän ei Kissanmaankatu) mallinnetun eri- ennusteta tulevaisuudessa kasva- tasoliittymän takia. van. Väylällä on paljon ylikapasi- • Sammon valtatien liikennemäärän teettia, sillä väylän kuormitusaste ei ennusteta kasvavan huomatta- jää vuonna 2040 alle 20 %. vasti. Väylän kuormitusaste jää il- • Yt 3495:n (valtatien 3 jatkeen) tahuipputunnin aikana lähes nykyi- kuormitusaste kasvaa vuoteen 2040 selleen, eli 30–70 %:iin. mennessä enimmillään 90 %:iin.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 22 |

KVL2025

Kuva 22. Vuoden 2025 vuorokausiliikenne-ennuste (ajon./vrk).

Kuva 23. Iltahuipputunnin liikennekuormitus v. 2025 (%).

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 23 |

KVL2040

Kuva 24. Vuoden 2040 vuorokausiliikenne-ennuste (ajon./vrk).

Kuva 25. Iltahuipputunnin liikennekuormitus v. 2040 (%).

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 24 |

3.5 Liikenneverkon kuormitus vuonna 2040 vuoden 2025 verkolla

Kuvassa 26 on esitetty Tampereen lii- Kantakaupungin yleiskaavan yhteydes- salmen sillalla ja Kurikan-Sarankulman kenneverkon kuormituksia vuoden 2040 sä on tutkittu myös muita liikennejärjes- välillä kehätien kuormitusaste ylittää liikenne-ennusteella ja vuoden 2025 telyjä, jotka eivät kuitenkaan ole mukana 100% ja myös Karkunvuoren kohdalla liikenneverkolla. Vuoden 2025 verkolle vuoden 2040 liikennemallissa. iltahuipputunnin ajonopeudet laskevat ei ole mallinnettu mm. seuraavia hank- Kaupungin ja kaupunkiseudun laaje- noin 20 km/h. Kasvaneen liikennemää- keita, jotka on huomioitu vuoden 2040 nemisesta johtuen liikennemäärät ovat rän takia kehätie tarvitsee lisäkapasi- liikenneverkossa: kasvaneet huomattavasti vuoteen 2040 teettia, esimerkiksi kolmansia kaisto- mennessä. Mikäli Vaitinaron liittymää ei ja. Itä-Tampereen merkittävin muutos • Vaitinaron liittymän parantami- paranneta vuoteen 2040 mennessä, nou- vuoden 2025 ja 2040 liikenneverkkojen nen sekä Energiankadun jatke see sekä Paasikiventie/Vaasantien että välillä sisääntuloväylien kannalta on • Vt 3 Hämeenkyrön ohitus Pispalan valtaväylän kuormitus huippu- Teiskontien eritasoliittymän (Kuntoka- • Tampereen 2. kehä tunnin aikana yli 100 %:iin. Vaitinaron tu/Kissanmaankatu) rakentamatta jättä- • Puskiaisten oikaisu pullonkaulan takia liikennettä siirtyy minen. Kaupin kampuksen huomattava • Vt 9 nelikaistaistaminen Tarasten- kt 65 Paasikiventie/Vaasantieltä ja vt 12 laajeneminen käyttää kaiken liittymä- järven ja Oriveden välillä Nokian moottoritieltä Tampereen kehäl- kapasiteetin, mikä toimii pullonkaulana • Kuntokadun ja Kissanmaanka- le, mistä syystä sisääntuloväylien kuor- ja siirtää Teiskontien läpiajoliikennettä dun eritasojärjestelyt Teiskontiellä mitusasteet ovat pienempiä kuin vuoden Sammon valtatielle. Sammon valtatien (TAYS) 2040 perusennusteessa. kuormitusaste nousee hieman vuoden Vuoden 2040 liikenne-ennusteella vuo- 2040 perusennusteeseen nähden, mut- den 2025 liikenneverkko on riittämätön ta siirtymällä ei ole vaikutuksia kadun Tampereen kehätiellä. Erityisesti Raja- ajonopeuksiin.

Kuva 26. Iltahuipputunnin liikennekuormitus v. 2040 liikennekysynnällä ja 2025 verkolla (%).

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 25 |

Kuva: Pekko Sangi

3.6 Vuoden 2040 liikenne-ennusteen herkkyystarkastelu

Herkkyystarkastelulla selvitettiin Pyöräilypainotteisessa skenaarios- (noin 21 000 matkaa/vrk) ja seututasol- teoreettisella tarkastelulla seudullis- sa 2 siirtyvät matkat ovat pidempiä ja la henkilöautoliikenteen suoritteeseen ta potentiaalia kasvattaa jalankulun siirtymistä tapahtuu aina 6 kilometrin noin 1 % (noin 113 000 ajon.km). Yh- ja pyöräilyn osuutta liikkumisessa ja pituisiin matkoihin saakka. Näistä enim- teisvaikutusskenaarion 4 vaikutus olisi vaikuttaa siten henkilöautomatkojen millään 10 – 20 % (alle 3 km matkat) 10 – 30 % alle 2,5 km matkoilla, mutta määrään. Jalankulun ja pyöräilyn kul- korvautuisi pääosin pyörällä tehtävillä jäisi alle 2 % yli 7 km pituisilla matkoilla. kutapaosuuden kasvua on haarukoitu matkoilla. Automatkamäärä vähenisi Koko seudun tasolla kävelyn ja pyö- tarkastelemalla kävelyyn ja pyöräilyyn noin 4 % (noin 17 000 matkaa/vrk) ja räilyn yhteenlaskettua kulkutapaosuutta siirtyvien matkojen pituuksia ja siir- seudullinen autoliikenteen suorite lähes olisi mahdollista kasvattaa vuoden 2040 tyvien osuutta tietyn 0-12 kilometrin 1 % (noin 79 000 ajon.km). ennustetusta 30,2 %:sta jopa yli 33 %:iin pituisilla matkoilla. Tarkastelujen nyky- Ns. maksimiskenaariossa 3 laajat (kuva 27). kulkumuoto-osuudet perustuvat vuo- seudulliset pyöräilyverkkojen kehittä- Henkilöautomatkojen määrää liiken- den 2012 syksyn liikennetutkimuksen mishankkeet, sähköpyörien yleistymi- nemallissa vähennettiin edellä kuvattu- kulkutapajakaumaan. nen ja muut toimenpiteet kohdistuisi- jen periaatteiden mukaisesti. Vaikutukset Kävelypainotteisessa skenaariossa vat pidempiin, jopa 12 km mittaisiin liikennemääriin näkyvät suurimmillaan 1 oletetut toimenpiteet kohdistuisivat henkilöautomatkoihin. Suurimmillaan Tampereen keskustan alueella, jossa lyhyisiin, kävelypainotteisiin matkoihin. vaikutus olisi 5 – 10 % luokkaa noin 5 tehdään lyhyitä henkilöautomatkoja. Ku- Tarkastelussa oletettiin, että kaikkein km pituisissa matkoissa. Automatkojen vassa 28 on esitetty liikennemäärän vä- lyhyimmistä (alle 1 km) henkilöauto- määrä vähenisi näillä toimenpiteillä noin henemä vuoden 2040 ennustetilanteessa matkoista jopa 20 – 30 % korvautuisi 4 % (noin 16 000 matkaa/vrk) ja suorite Tampereen keskustan alueella skenaa- kävelyllä ja pyöräilyllä. Lähiympäristön noin 1 % (noin 129 000 ajon.km). rion 4 perusteella. Hervannan valtaväy- saavutettavuuden parantuminen, lähi- Esitetyn suuruisia vaikutuksia ei ole lällä liikennemäärä voisi vähentyä noin palveluiden käyttö ja muut muutokset helppo saada aikaan perinteisillä kei- 60 ajoneuvolla iltahuipputunnin aikana, kohdistuisivat alle 3 km matkoihin. Ko- noilla, kuten väylien kehittämisellä. Sik- Ratinan sillalla 80 ajon./h, Sammon val- konaisvaikutuksena henkilöautolla teh- si tarkastelut tehtiin myös tilanteeseen, tatiellä 40 ajon./h ja Messukylänkadulla tyjen matkojen määrä vähenisi noin 3 % jossa kaikista em. skenaarioista saatai- 50 ajon./h. Muutokset eivät ole kovin (noin 12 000 matkaa/vrk), mutta matko- siin noin puolet toteutettua. Tällaisen suuria, mutta ne voisivat hieman tasata jen lyhyyden vuoksi autoilun suorite vä- toimenpidepaketin vaikutus autolla teh- ruuhkatuntien ruuhkapiikkejä. henisi vain vähän (noin 24 000 ajon.km). tyjen matkojen määriin olisi noin 5 %

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 26 |

35% kulkutapaosuuskulkutapaosuus kävelypainotteinen 0 0% % 20 20 % % 40 40 % % 60 60 % % 80 80 % % 100 100 % % 30% pyöräilypainotteinen lähtökohtalähtökohta 21,721,7 8,98,9 17,117,1 52,352,3 25% maksimietäisyys

yhteisvaikutus 20% kävelyskenaariokävelyskenaario 22,722,7 9,29,2 17,117,1 50,950,9 kävelykävely polkupyöräpolkupyörä 15% joukkoliikennejoukkoliikenne pyöräilyskenaariopyöräilyskenaario 22,722,7 9,99,9 17,117,1 50,250,2 henkilöautohenkilöauto osuus matkoistaosuus 10%

maksimietäisyys-skenaariomaksimietäisyys-skenaario 22,222,2 10,310,3 17,117,1 50,450,4 5%

0% yhteisvaikutusyhteisvaikutus 23,023,0 10,110,1 17,117,1 49,749,7 02468101214 km

Kuva 27. Matkan pituuteen perustuva kulkumuoto-osuuden siirto henkilöautosta jalankulkuun ja pyöräilyyn sekä kulkutapaosuudet eri skenaarioissa.

Kuva 28. Liikennemäärän vähenemän potentiaali Tampereen keskustassa vuonna 2040, mikäli lyhyitä henkilöautomatkoja saadaan siirrettyä kävelyyn ja pyöräilyyn (ajon./h).

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 27 |

4. Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylät

4.1 Sammon valtatie

Sammon valtatie on itä-länsi -suuntainen sinkin suunnittelualueen ulkopuolella, täpysäköinnin ja sitä kautta Sammon val- kaksikaistainen katu, joka kytkee valta- valtatien 9 eritasoliittymän itäpuolella on tatien autoliikennemäärän vähenemisen. tien 9 Hervannan valtaväylään. Tarkastel- paljon rakentamattomia maa-aloja. Sam- Liikennemallitarkastelun perusteella tavan jakson päätteissä Sammon valtatie mon valtatiellä kulkee kohtuullisen vilkas Sammon valtatien kuormitus vaihtelee liittyy valtatiehen 9 eritasoliittymällä ja joukkoliikenne. Tulevaisuudessa väylän katujaksosta riippuen. Vuoden 2040 en- Hervannan valtaväylään valo-ohjattu- vaikutusalueen bussiliikenne ohjataan nusteen mukaan väylän kapasiteetti jäisi na liittymänä. Sammon valtatie kulkee Rieväaukion joukkoliikenneterminaal- iltahuipputunnin aikana korkeintaan 70 kaupunkirakenteen sisällä ja palvelee liin, josta on vaihtoyhteydet keskustaan ja %:iin, joka on kohtuullinen kuormitus- pääosin Tampereen sisäistä liikennettä. Hervannan suuntaan kulkeviin ratikoihin. aste. Kuormitusaste mahdollistaa väylän Kadun viereisellä maankäytöllä on mer- Hankkion mahdollinen lähijuna-asema kehittämisen nykyistä kaupunkimaisem- kittäviä kehitysmahdollisuuksia, sillä var- voisi toteutuessaan mahdollistaa liityn- pana.

Kuva: Ramboll Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 28 |

4.2 Messukylänkatu

Länsi-itä-suuntainen Messukylänka- Messukylänkatu kulkee Tampereen Liikennemallitarkastelun perusteel- tu/Messukyläntie on suunnittelualueel- kaupunkirakenteen sisällä, ja sen yhtey- la Messukylänkadun kapasiteetti mah- la nelikaistainen katu, joka kytkee Kan- dessä olevalla maankäytöllä on tehosta- dollistaisi huomattavasti vuoden 2040 gasalantien, valtatien 9 ja Hervannan mismahdollisuuksia. Koska väylä kulkee ennusteita suuremmatkin liikennemää- valtaväylän. Messukylänkatu kytkeytyy kaupunkirakenteen sisällä, voisi jouk- rät. Liikennemallin ennusteen nojalla valtatiehen 9 ja Hervannan valtaväylään koliikenteen olosuhteita parantamalla Messukylänkadun väyläkapasiteetin eritasoliittymien kautta. Messunkylän- saada aikaan kilpailukykyisempi joukko- leikkaaminen voisi olla perusteltua, mi- katu palvelee Tampereen sisäisen liiken- liikenne. Myös Messukylänkadun autolii- käli sen avulla voidaan saavuttaa kau- teen lisäksi Tampere-Kangasalan välistä kenteen määrää voisi vähentää toteutues- punkimaisempi katuympäristö. liikennettä, jolle vaihtoehtoinen yhteys saan Hankkion lähijuna-asema sekä sen kulkee valtatiellä 12. yhteyteen toteutettava liityntäpysäköinti.

4.3 Hervannan valtaväylä

Hervannan valtaväylä pohjois-ete- ta Hervannan valtaväylä palvelee lähinnä palvella huomattavaa osaa Hervannan lä -suuntainen on nelikaistainen katu, Tampereen sisäistä liikennettä, eikä sillä valtaväylää käyttävien liikkumistarpeita. joka kytkee Hervannan kaupunginosan ole mainittavaa seudullista merkitystä. Hervannan valtaväylä on nykyisin kantakaupunkiin. Hervannan valtaväylä Tulevaisuudessa Hervannan valtaväylä kohtalaisen kuormittunut, ja Hervannan kytkeytyy valtatiehen 9 eritasoliittymän saattaa ulottua niin sanotulle Tampereen kasvaessa kuormitusasteet tulevat tule- kautta ja myös muut Hervannan valtaväy- kakkoskehälle. Kadulla on paikoittain vaisuudessa kasvamaan. Ilman merkit- län liittymät ovat eritasoliittymiä lukuun katujaksoja, jotka ovat kaupunkimaisia, tävää liikkumistottumisten muuttumista ottamatta Rieväkadun, Sammonkadun ja mutta kadulla on myös pitkiä osuuksia, Hervannan valtaväylän kapasiteetin leik- Vuohensillankadun/Messukylänkadun jotka ovat moottoritiemäisiä. Hervannan kaaminen ei ole perusteltua. rampin valo-ohjattuja liittymiä. Valtatie- valtaväylän yhteyteen on suunnitteilla mäisestä poikkileikkauksesta huolimat- moderni raitiotie, jonka tavoitteena on

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 29 |

4.4 Lempääläntie

Tässä tarkastelussa Lempääläntiellä moottoritielle kuulumaton liikenne ja tä syystä joukkoliikenteen matka-aika ei tarkoitetaan Lahdenperänkadun liitty- joka toimii mahdollisessa häiriötilan- ole nykyisin houkutteleva henkilöautoon män eteläpuoleisia osia. Lempääläntie teessa moottoritien varareittinä. verrattuna. Lähijunaliikenteen kehittämi- on etelä-pohjois -suuntainen Tampereen Lempääläntie kulkee kaupunkiraken- nen Lempäälän ja Tampereen välillä kas- kaupungin nelikaistainen katu, joka pal- teen sisällä, ja sen yhteydessä olevalla vattaa joukkoliikenteen potentiaalia. velee Tampereen eteläisten kaupungi- maankäytöllä on merkittäviä tehosta- Liikennemallitarkasteluiden perus- nosien sekä Lempäälän pohjoisosien lii- mismahdollisuuksia. Nauhamaisen kau- teella Lempääläntien kuormitus on tut- kennettä Tampereen keskustaan. Ennen punkirakenteen johdosta Lempäälän kituista sisääntuloväylistä matalin sekä Lempäälän rajaa Lempääläntie muuttuu suunnan joukkoliikenteellä on hyvät toi- nykyisin että vuonna 2040. Väylällä on valtion hallinnoimaksi seututieksi 130. mintaedellytykset. Lempäälän joukkolii- reilusti ylikapasiteettia ja kapasiteetin Lempääläntie/maantie 130 on mootto- kenteen kilpailukykyä rajoittavat eniten leikkaaminen kaupunkimaisemmaksi ritien (vt 3) rinnakkaistie, jolle ohjataan sujuvat autoiluyhteydet Tampereelle, mis- muuttamalla voisi olla perusteltua.

4.5 Paasikiventie/Vaasantie, kt 65

Kantatie 65 Paasikiventie/Vaasantie maastomuotojen (Epilän- ja Pispalan- ventie/Vaasantien liikennemääriä osal- (Valtatien 3 ja Vaitinaron välillä) sekä harju, Näsijärvi, Tampere-Seinäjoki rata, taan lisää Hiedanrantaan suunniteltu, valtatie 12 (Vaitinaron ja Alasjärven pohjavesi) välissä irrallaan kaupunki- noin 20 000 asukkaan uusi asuinalue. välillä) muodostavat nk. Tampereen rakenteesta, mikä tekee väylän muutta- Liikennemallitarkastelun perusteel- rantaväylän. Paasikiventie/Vaasantie misesta katumaisemmaksi haastavaa. la Paasikiventie/Vaasantie on erittäin valtion nelikaistainen tie, joka palvelee Paasikiventien rinnalle on suunnitteilla kuormittunut varsinkin Lielahden tun- seudullista ja valtakunnallista liikennet- raitiotie Lielahteen asti, mikä tarjoaisi tumilla. Vuoden 2040 ennustetilantees- tä. Paasikiventie/Vaasantielle korvaava huomattavasti paremman joukkoliiken- sa kuormitusaste on kasvanut nykytilan- yhteys löytyisi kuitenkin tarvittaessa teen palvelutason. Raitiotien jatkaminen teeseen verrattuna, ja väyläkapasiteetin Tampereen kehältä (vt3 ja vt9), joten Ylöjärvelle voisi myös olla mahdollista. leikkaaminen katuympäristöä kaupun- väylän merkitys valtakunnallisessa lii- Näillä keinoilla henkilöautoilun osuutta kimaisemmaksi kehittämällä voi olla kenteessä voi tulevaisuudessa mahdol- Tampereen keskustaan liikuttaessa on haastavaa. lisesti vähentyä. Tie kulkee haastavien mahdollista vähentää. Toisaalta Paasiki-

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 30 |

4.6 Nokian moottoritie, vt 12

Nokian moottoritie on osa valtatietä 12 tä Tampereen suuntaan katua. Nokian laan voimakkaasti kehittämässä, ja myös Rauma-Tampere-Kouvola , joka palvelee moottoritie on erillään kaupunkiraken- liityntäpysäköintialueita/vaihtopaikkoja pohjois-etelä-suunnassa Tampereelle teesta ja se on erittäin maantiemäinen. on suunniteltu rautatieasemien ja kehä- suuntautuvaa seudullista ja valtakunnal- Väylän varrella on kuitenkin paljon ra- tien tuntumaan. lista liikennettä. Nelikaistainen tie välit- kentamattomia maa-alueita, joilla ei Liikennemallitarkastelujen perus- tää myös Tampereen sisäistä liikennettä, pohjavesien lisäksi ole pinnanmuotojen teella Nokian moottoritiellä on nykyisin sillä se on usein nopeampi reitti kuin asettamia rajoitteita. Koska väylä kul- ylikapasiteettia ja vuoden 2040 ennuste- vaihtoehtoiset reitit katuverkolla. Noki- kee kaupunkirakenteen ulkopuolella, ei tilanteessakin kapasiteetista on käytössä an moottoritien rinnakkaistienä toimii Tampereen sisäinen joukkoliikenne käy- alle 50 %. Tämän takia väylän muuttami- Nokiantie, joka on Nokian suunnasta tä väylää, mutta Nokian seutulinjat 70 ja nen kaupunkimaisemmaksi kapasiteetin asemakaavattomilla alueilla valtion hal- 74 kulkevat Nokian moottoritien kautta. kustannuksella voisi olla mahdollista. linnoimaa yhdystietä 13793 ja Villiläs- Nokian suunnan lähijunaliikennettä ol-

4.7 Teiskontie, vt 12

Teiskontie on osa Rauma-Tampere-Kou- kaupungin suuntaan. Teiskontie on vil- tietä. Useat valo-ohjatut liittymät vähen- vola valtatietä 12, joka palvelee nykyi- kas joukkoliikenteen korridori ja väylän tävät tien moottoritiemäisyyttä. sin sekä Tampereen sisäistä, seudullista joukkoliikenne voi entisestään vahvistua, Teiskontie on nykyisin erittäin kuor- että valtakunnallista liikennettä itä-län- mikäli suunnitteilla olevaa raitiotiejär- mittunut etenkin keskustaan saapuessa. si-suunnassa. Teiskontien vaihtoeh- jestelmää laajennetaan Koilliskeskuk- Teiskontien varren merkittävät maankäyt- toinen valtakunnallisen ja seudullisen seen. Alasjärven eritasoliittymän tuntu- töhankkeet, mm. TAYS:n alueen laajennus, liikenteen yhteys kulkee Tampereen maan sekä Kaupin kampuksen alueelle tuovat väylälle tulevaisuudessa nykyistä kehätiellä (vt3 ja vt9), mistä syystä Teis- on suunniteltu liityntäpysäköintialuei- enemmän liikennettä. Liikenne-ennustei- kontien valtakunnallinen merkitys voi den rakentamista, mitkä lisäävät osal- den perusteella väylällä on paineita ka- kaupungin kasvaessa vähentyä. Teiskon- taan joukkoliikenteen potentiaalia. Tien pasiteetin kasvattamiseen, minkä nojalla tie on nelikaistaistainen tie. Tampereen itäosat ovat melko irrallaan kaupunki- väylän muuttaminen kaupunkimaisem- yliopistollisen keskussairaalan kohdal- rakenteesta, mutta kaupunkia lähestyt- maksi ei ole suositeltavaa mikäli se tehtäi- la tiellä on lisäksi joukkoliikennekaista täessä maankäyttö sijoittuu lähemmäs siin väyläkapasiteetin kustannuksella.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 31 |

4.8 Yhdystie 3495 (Helsingin moottoritien jatke)

Etelä-pohjois -suuntainen yhdystie kulkee kaupunkirakenteen ulkopuolella vuoteen 2040 mennessä. Väylän muut- 3495 on Helsingin moottoritien jatke ja sen länsipuolista maankäyttöä rajoit- taminen kaupunkimaisemmaksi ei ke- Lakalaivan liittymän jälkeen ja ohjaa taa Tampereen järjestelyratapiha. Yt:llä hätien ja Lahdenperänkadun välillä ole valtatien 3 liikenteen Tampereen katu- 3495 kulkee pikavuoroliikenteen lisäksi maankäytön kehittämisen näkökulmasta verkolle. Yt 3495 on valtion ylläpitämää vain seutulinjat 54 ja 55, ja väylän käyttö potentiaalista eikä myöskään väyläym- tietä Kuokkamaantien liittymään asti. Yt paikallisliikenteeseen on haastavaa. päristön ja liikennemallin ennusteen 3495 palvelee Tampereelle suuntautu- Liikennemallitarkastelun perusteel- valossa suositeltavaa. Sen sijaan Lahden- vaa seudullista ja valtakunnallista liiken- la väylä on etenkin Viinikan liittymän peränkadun ja Viinikan liittymän välillä nettä. Tiellä on myös merkittävä rooli tuntumassa nykyisin paikoitellen erit- maankäytön kehittäminen ja väyläympä- kaupungin sisäisessä liikkumisessa. Yt täin kuormittunut ja liikennemäärien ristön muuttaminen voi tulevaisuudessa 3495 on hyvin moottoritiemäinen. Se on ennustettu kasvavan huomattavasti olla mahdollista.

4.9 Liikenneverkkoanalyysin yhteenveto ja jatkotarkasteluihin valitut kohteet

Kuvassa 29 on esitetty kaikkien alkuvai- Kriteereinä ovat olleet heessa tarkasteltujen sisääntuloväylien • väylän hallinnollinen luokka (katu/tie) katumaiseksi muuttamisen kriteerit ja • väylän toiminnallinen luokka - palveleeko väylä alueellista vai seudullista liik- arviointi eri näkökulmista kolmiportai- kumista? sella skaalalla (vihreä = soveltuu hyvin, • väyläympäristön kehittämismahdollisuudet keltainen = soveltuu varauksin, punai- • joukkoliikenteen kilpailukyky henkilöautoon verrattuna nen = ei sovellu). • liikennemäärä suhteessa väyläkapasiteettiin, nyt ja tulevaisuudessa

Kuva: Ramboll Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 32 |

kt 65 Paasi- Nokian Hervannan Messu- Sammon Teiskontie kiventie/ moottoritie Lempääläntie yt 3495 valtaväylä kylänkatu valtatie vt 12 Vaasantie vt 12 Valtion tie Väylän Valtion tie, Kaupungin Kuokka- Kaupungin Kaupungin Kaupungin Valtion tie, Valtion tie ylläpitäjä tulevaisuus? katu maantiehen katu katu katu tulevaisuus? saakka Palvelee Palvelee Palvelee Tampereelle pääosin Palvelee Tampereen Palvelee suun- Tampereen Palvelee Palvelee Tampereelle sisäistä ja Alueellinen toistaiseksi tautuvaa sisäistä toistaiseksi alueellista suun- Tampe- Palvelee vai seudullista seudullista liikennettä, seudullista liikennettä, tautuvaa re-Kan- Tampereen seudullinen ja valta- ja valta- osittain ja valta- ei valta- seudullista gasala-lii- sisäistä liikenne? kunnallista kunnallista myös kunnallista kunnallista ja valta- kennettä. liikennettä liikennettä. liikennet- seudullista. liikennettä. merkitystä kunnallista Vain pieni Tulevaisuus? tä, myös Ei valta- Tulevaisuus? likennettä. seudullinen Tampereen kunnallista merkitys. sisäistä. merkitystä. Maantie- Nykyisin Nykyisin mäinen, Paikoittain Paikoittain maantie- maantie- Katu kulkee ei palvele katujaksoja, Katu kulkee Katu kulkee katujaksoja, Väylä- mäinen, rata mäinen ja kaupunkira- maan- jotka ovat kaupunkira- kaupunkira- jotka ovat ympäristö & ja pinnan- eristettynä kenteen si- käyttöä. kaupun- kenteen si- kenteen si- kaupun- kehittämis- muodot kaupunki- sällä. Hyvät Hasteellinen kimaisia, sällä. Hyvät sällä. Hyvät kimaisia, mahdolli- vaikeuttavat rakentees- kehitysmah- kehittää paikoitellen kehitysmah- kehitysmah- pääosin suudet kaupun- ta. Entä dollisuudet. kaupunki- moottoritie- dollisuudet. dollisuudet. moottoritie- kimaista tulevaisuu- maisem- mäisiä. mäisiä. kehitystä. dessa? maksi. Joukko- Joukkolii- Joukkolii- liikenne kenteen Lempää- kenteen kulkee olosuhteita lä-Tampere Ratikka Yhteydet Vilkas jouk- etuuksilla nykyisin rin- Väylällä ja etuuksia bussilii- mahdollis- ratikkaan koliikenne- sekä ratikal- nakkaisväy- nykyisin kehittämällä Joukko- kennettä taa korkea- Prisma- korridori, la voidaan lillä lukuun lähinnä voidaan liikenteen kehittämällä tasoisen keskuksen ratikan jatko saavuttaa ottamatta pikavuorolii- saavuttaa mahdolli- kilpailuky- joukkolii- vaihtotermi- Linnain- kilpailuky- Nokian ja kennettä. kilpailuky- suudet kyä voidaan kenteen. naaliin. maalle? kyinen jouk- Tampereen kyisempi parantaa. koliikenne. välisiä joukkoliken- linjoja. ne. Kuormittu- nut väylä Teivon/ Paikoitel- Ajoittain Kuormittu- Lam- Väylän Väylän len erittäin Paikoitel- Väylän kuormittunut väylä minpään kapasiteetti kapasiteetti kuormittu- len kuor- kapasiteetti nut väylä, nykyisin, jälkeen. → liikenne- → liikenne- nut väylä, mittunut → liikennekuormitus tulevai- Kuormitus määrä myös määrä myös kuormitus väylä, myös määrä myös Väylän kasvaa suudessa kasvaa tulevaisuu- tulevaisuu- kasvaa tulevaisuu- tulevaisuu- kuormitus tulevaisuu- kuormitus tunnelin ja dessa dessa tulevaisuudessa. dessa. dessa. kasvaa. Vaitinaron dessa. eritasoliitty- män takia. Kuva 29. Sisääntuloväylien potentiaalin arviointi katumaisemmaksi muuttamisen näkökulmasta. Vihreä = soveltuu hyvin, keltainen = soveltuu varauksin, punainen = ei sovellu).

››Selvityksen ohjausryhmässä käydyn keskustelun perusteella jatkotarkasteluun valittiin Sammon valtatie, Messukylänkatu, Lempääläntie, Nokian moottoritie (vt 12) sekä Paasikiventie/Vaasantie (kt 65).

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 33 |

Kuva: Ramboll Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 34 |

5. Jatkotarkasteluun valitut väylät

Seuraavassa on esitetty jatkotarkasteluun valitut 5.1 Sammon valtatie väylät, niiden nykyiset tyyppipoikkileikkaukset sekä mahdollisuudet poikkileikkauksen tai nopeustason Sammon valtatie on nykytilanteessa pääosin kaksikaistainen, ja liittymien muutokseen. Tyyppipoikkileikkauksen sijainnit on esitetty yhteydessä on ryhmittymiskaistat. Katu kuvassa 30. on suurelta osin reunatueton, ja vain niillä paikoin kadulla on reunatuki, jossa eteläpuolen yhdistetty pyörätie ja jalka- käytävä kulkee aivan ajoradan vieressä. Monin paikoin Sammon valtatie kulkee erittäin leveän viherkaistan lehti- ja ha- vupuurivistön reunustamana, mikä yh- distettynä reunakivettömään ajorataan tekee kadusta maantiemäisen. Selvityksessä Sammon valtatien osalta tutkittiin kadun muuttamista kaupunkimaisemmaksi reunatuin sekä kes- kisaarekkeen avulla. Reunatuki ja keski- saareke sekä saarekkeeseen istutettava puurivistö tekevät katutilasta tiiviimmän, jolloin ajonopeudet laskevat. Pyöräilyn seudullinen laatukäytävä kulkee edelleen ajoradasta erotettuna viherkaistan takana, mutta kadun eteläpuolella vä- likaistalla erotettuna kulkee yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Katutila pysyy muutetussa poikkileikkauksessa sama- na, mutta muutoksella tilasta saadaan Kuva 30. Tyyppipoikkileikkausten likimääräiset sijainnit. luotua viihtyisämpi ja kaupunkimaisem- pi. Vaihtoehtoisesti viherkaistaa voidaan hyödyntää joukkoliikennekaistoina.

Kuva 31. Sammon valtatien tyyppipoikkileikkaukset; vasemmalla nykytilanne ja oikealla muutos.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 35 |

Liikennemallitarkastelun perusteella Sammon valtatien nopeustason laskeminen siirtäisi liikennettä 400-600 ajoneuvoa tunnissa erityisesti Messu- kylänkadulle sekä noin 50-100 ajon./h Teiskontielle (kuva 32). Muutos edellyt- täisi siis Messukylänkadun kapasiteetin riittävyyttä kasvavalle liikennemäärälle. Messukylänkadun ja Teiskontien liiken- nevirran nopeus laskee liikenteen siirty- män myötä arviolta 1 km/h.

5.2 Messukylänkatu Messukylänkadun neliajoratainen poikkileikkaus vaihtelee kadun eri osissa. Messukylänkadun itäosassa katu on reunatueton, keskisaarekkeellinen, nelikaistainen väylä kehätieltä Etu-Hank- kiontien liittymän tuntumaan saakka. Hautalammin kohdalta länteen ajoratoja Kuva 32. Sammon valtatien nopeustason alentamisen vaikutus liikenteen rei- reunustavat reunatuet ja keskisaarek- tinvalintaan (v. 2040 IHT, ajon./h). keet ovat ainoastaan liittymien ryhmitty- miskaistojen kohdalla. Ristinarkuntien/ puurivistöillä, jotka sijoitetaan ajoradan tavat jalankulku- ja pyöräilyväylät ajora- Kirkonmäen liittymän kohdalta länteen reunoille. Liittymissä viherkaistojen tila dasta. Uusi poikkileikkaus on 1,5 metriä ajoratojen molemmin puolin kulkee ka- käytetään kääntymiskaistoihin ja keski- leveämpi kuin nykyinen, joten katutilan pea yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. saarekkeeseen. Koska Messukylänkatu leveys tulee tarkemmassa suunnittelus- Messukylänkadun osalta selvityk- on 7 m x 7 m kokoisen erikoiskuljetusten sa ottaa huomioon. Jalankulun ylitysten sessä tutkittiin mahdollisuutta muuttaa runkoreitti, ei puurivistöä voida sijoittaa turvallisuus paranee oleellisesti ajora- katu kaksikaistaiseksi. Katutilaa saadaan keskisaarekkeeseen. Pylväsmäiset puut dan ylitysmatkan lyhentyessä. muokattua visuaalisesti kapeammaksi voidaan istuttaa välikaistoille, jotka erot-

Kuva 33. Messukylänkadun tyyppipoikkileikkaukset; vasemmalla nykytilanne ja oikealla muutos.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 36 |

Liikennemallitarkastelun perusteella Messukylänkadun kaistamäärän vähentäminen siirtäisi kadun liikennet- tä 300–350 ajoneuvoa tunnissa Santa- harjuntielle, Sammonkadulle sekä Teis- kontielle (kuva 34). Messukylänkadun liikenteellinen kuormitusaste kasvaa noin 75 %:iin, mikä laskee kadun ajonopeuksia kadun länsipäässä 8-10 km/h ja itäpäässä 2-6 km/h.

5.3 Lempääläntie Tässä tarkastelussa Lempääläntiellä tarkoitetaan Lahdenperänkadun liitty- män eteläpuoleisia osia. Lempääläntien poikkileikkaus on nykytilanteessa pää- asiassa nelikaistainen, keskisaarekkeella varustettu väylä, jossa yhdistetty pyörä- tie ja jalkakäytävä kulkee erittäin leveän Kuva 34. Messukylänkadun kaistamäärän 2+2 → 1+1 muutoksen vaikutus liiken- viherkaistan länsipuolella ajoradasta teen reitinvalintaan (v. 2040 IHT, ajon./h). erotettuna. Leveä, reunatueton poikkileikkaus tekee kadusta hyvin maantie- tojen vähentäminen vapauttaa tilaa esi- Liikennemallitarkasteluiden perus- mäisen, jota selkeä liikenteellinen ylika- merkiksi rakentamiselle, mikä kaventaisi teella Lempääläntien kaistamäärän vä- pasiteetti korostaa. visuaalisesti poikkileikkausta viherkais- hentämisellä ei ole juurikaan merkitystä Lempääläntien rooli moottoritien tojen lisäksi. Ajoradan puolelle voidaan liikenteen reitinvalintaan (kuva 36). Vain rinnakkaistienä ja 7 x 7 erikoiskuljetus- sijoittaa seudullinen pyöräilyn pääreitti, noin 30 ajon./h siirtyy mallissa käyttä- reittinä asettaa väylän kehittämiselle jalankulusta erotettuna. Poikkileikkauk- mään Automiehenkatua Lempääläntien omat rajoitteensa. Tässä selvityksessä sen kaventamisella katutilaa voidaan sijaan. Kadun liikenteellinen kuormitus- tutkittiin liikennevaikutuksia tilanteessa, kaventaa jopa lähes 20 metriä, mikä aste säilyy kaistamäärän vähentämisen- jossa Lempääläntien poikkileikkaus ka- mahdollistaa esimerkiksi maankäytön kin jälkeen alhaisena, noin 30 %:ssa ja vennetaan ajokaistoja vähentämällä sekä kehittämisen kadun ympäristöön. Ajo- kadun nopeustaso laskee vain 1-2 km/h. muuttamalla katu reunatuelliseksi, kes- kaistoista vapautuva tila voidaan käyttää kustamaiseksi kokoojaväyläksi. Ajokais- myös joukkoliikennekaistoina.

Kuva 35. Lempääläntien tyyppipoikkileikkaus; vasemmalla nykytilanne ja oikealla muutos.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 37 |

5.4 Paasikiventie / Vaasantie, kt 65

Paasikiventie/Vaasantie (kt 65) on Ylö- järven suunnasta Tampereen keskustan suuntaan nykyisin nelikaistainen, keski- kaistalla varustettu kantatie. Tulevaisuu- dessa maankäytön kehittyessä väylän vartta on mahdollista kehittää kaupunkimaiseksi sisääntuloväyläksi erityisesti kehätieltä Myllypuronkadun eritasoliit- tymään saakka, jossa pitkämatkaisen liikenteen osuus on liikennemallitarkastelun perusteella erittäin pieni (vain noin 6 % liikenteestä ajaa Rantatunnelin ja Teiskontien kautta valtatielle 9 tai 12 Tampereen kuntarajan yli). Lielahden kohdalla liikennemäärien ennustetaan kasvavan niin paljon, että liikenteen vä- Kuva 36. Lempääläntien kaistamäärän 2+2 → 1+1 muutoksen vaikutus liikenteen lityskyky edellyttää kapasiteetin lisää- reitinvalintaan (v. 2040 IHT, ajon./h). mistä lisäkaistoin ja liittymäjärjestelyin (mm. Vaitinaron liittymä). Myös kantatien muuttaminen kaduksi voi tulevaisuudessa olla mahdollista. Tien suoja-alue on nykyisin 30 met- riä mitattuna lähimmän ajoradan keskilinjasta. Tapauskohtaisesti rakennukset voidaan sijoittaa asemakaavoissa suoja-aluetta lähemmäs maanteitä. Tällöin voidaan muuttaa tieympäristöä kaupunkimaisemmaksi ja ehkäistä rakennusmassoilla melun leviämistä alueelle. Rakennusmassojen sijoittelussa on kuitenkin huomioitava liikenteen aiheuttamat muut päästöt, kuten pienhiukkaset. Selvityksessä tutkittiin kahta vaihto- ehtoista poikkileikkausta Paasikiventie/ Vaasantielle. Vaihtoehdossa VE1 väylä säilyy kantatienä, mutta sen nopeusrajoitusta alennetaan valtatien 3 eritasoliitty- män ja Lielahden välillä koko matkalla 70 km/h:iin, mikä edellyttää myös muutoksia poikkileikkauksessa halutun ajono- Kuva 37. Paasikiventie/Vaasantien (kt 65) nopeustason laskemisen 80 km/h → peuksien laskun saavuttamiseksi. Paasiki- 70 km/h vaikutus liikenteen reitinvalintaan (v. 2040 IHT, ajon./h), vaihtoehto VE2. ventie/Vaasantien vaatimaa liikennetilaa voidaan kaventaa jopa lähes 20 metriä, dalla. Toimenpiteellä ei ole vaikutusta mikäli käytetään tiivistä mitoitusta ja valtatien 3 ajonopeuksiin. ajoratojen väliin rakennetaan kaide. Tar- Vaihtoehdossa VE2 Paasikiventie/Vaa- kemmassa väylien suunnittelussa on santie muuttuu kaduksi ja sen nopeusra- huomioitava lumitila, kuivatus sekä muut joitusta alennetaan 60–70 km/h:iin. Ajo- maanteillä olevat tekniset järjestelmät. rata muutetaan reunatuelliseksi ja sekä Liikennemallitarkastelun mukaan välikaistoille että keskisaarekkeeseen nopeusrajoituksen alentaminen siirtää istutetaan puurivistöt, jotka kaventavat liikennettä valtatielle 3 melko vähän, visuaalisesti tilaa. Jalankulun ja pyöräi- noin 100 ajoneuvoa tunnissa (kuva 37). lyn pääreittitasoinen yhteys voidaan ra- Väylän liikenteellinen kuormitusaste on kentaa kadun tuntumaan. alimmillaan kehätien tuntumassa ja kor- kein Lielahden-Vaitinaron liittymän koh-

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 38 |

Kuva 38. Paasikiventie/Vaasantien (kt 65) tyyppipoikkileikkaus Lielahden kohdalta; ylhäällä nykytilanne ja alhaalla muutos, vaihtoehto VE1.

Terätie Mikkolantie

Kuva 39. Paasikiventie/Vaasantien (kt 65) tyyppipoikkileikkaus Ylöjärven Mäkkylän kohdalta; ylhäällä nykytilanne ja alhaalla muutos, vaihtoehto VE1.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 39 |

Kuva 40. Paasikiventie/Vaasantien (kt 65) tyyppipoikkileikkaus Lielahden kohdalta; vasemmalla nykytilanne ja oikealla muutos, vaihtoehto VE2.

Terätie Mikkolantie

Kuva 41. Paasikiventie/Vaasantien (kt 65) tyyppipoikkileikkaus Ylöjärven Mäkkylän kohdalta; ylhäällä nykytilanne ja alhaalla muutos, vaihtoehto VE2.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 40 |

5.5 Nokian moottoritie, vt 12 Nokian moottoritie (valtatie 12) alkaa Raumalta ja jatkuu Tampereella syksyl- lä 2016 avattavan Rantatunnelin kautta Teiskontielle ja aina Kouvolaan saakka. Väylällä kulkee myös Tampereen kau- punginosien sisäistä liikennettä, koska se on usein nopeampi kuin vaihtoehtoiset katuverkolla kulkevat reitit. Nokian moottoritien nopeusrajoitus on 100 km/h Hyhkyyn saakka. Kaksiajoratai- nen väylä on hyvin moottoritiemäinen ja se kulkee tällä hetkellä melko irrallaan maankäytöstä. Tulevaisuudessa Nokian moottoritien varsi voisi olla potentiaali- nen maankäytön merkittävän kehittämi- sen kohde sen mm. Pyhäjärveen rajoittu- van rantakaistaleen vuoksi. Mm. Raholan puhdistamo tulee poistumaan käytöstä Kuva 43. Nokian moottoritien (vt 12) nopeustason laskemisen 100 km/h --> 80 Sulkavuoren keskuspuhdistamon ra- km/h vaikutus liikenteen reitinvalintaan (v. 2040 IHT, ajon./h), vaihtoehto VE1.

Kuva 42. Nokian moottoritien tyyppipoikkileikkaus; vasemmalla nykytilanne ja oikealla muutos, vaihtoehto VE1. kentumisen myötä, mikä mahdollistaisi liselle tieosuudelle Vaitinaron liittymään moottoritielle. Vaihtoehdossa VE1 Tesoman eritasoliittymän ja sen ympä- saakka. Tällä osuudella Nokian mootto- väylä säilyy nelikaistaisena valtatienä, ristön kehittämisen urbaanimpana. ritien nopeusrajoitus voisi olla 60 km/h. mutta sen nopeusrajoitusta alennetaan Liikennemallitarkastelun perusteella Nokian Moottoritien suoja-alue on 80 km/h:iin. Valtatien liikennetilaa voi- Nokian moottoritiellä ei kulje muuta kuin nykyisin 30 metriä mitattuna lähimmän daan kaventaa noin 10 metriä tiiviillä Tampereelle suuntautuvaa tai Tampe- ajoradan keskilinjasta. Tapauskohtai- mitoituksella ja keskikaiteellisella rat- reelta poistuvaa liikennettä, joten väylän sesti rakennukset voidaan sijoittaa ase- kaisulla. rauhoittamistoimenpiteillä on erittäin makaavoissa suoja-aluetta lähemmäs Nopeusrajoituksen laskemisen myö- pieni vaikutus pitkänmatkan liikenteen maanteitä. Tällöin voidaan muuttaa tä iltahuipputunnin liikennemäärä vä- palvelutasoon. Nokian moottoritietä tieympäristöä kaupunkimaisemmaksi henee Nokian moottoritiellä 300–350 voidaan myös kehittää jaksoittain. Seu- ja ehkäistä rakennusmassoilla melun ajon./h ja siirtyy melko tasaisesti ja- raavassa esiteltyjen vaihtoehtojen VE1 leviämistä alueelle. Rakennusmassojen kautuen Tesomankadulle, Myllypuron- ja VE2 mukaisia toimenpiteitä tutkittiin sijoittelussa on kuitenkin huomioitava kadulle ja Paasikiventie/Vaasantielle koko väyläosuudelle Pitkäniemen eri- liikenteen aiheuttamat muut päästöt, (kuva 43). Nopeusrajoituksen muutos tasoliittymään asti, mutta toimenpiteet kuten pienhiukkaset. ei näy muun katuverkon ajonopeuksien voitaisiin kohdistaa myös vain esimerkik- Selvityksessä tutkittiin kahta vaih- si Tesoman eritasoliittymän pohjoispuo- toehtoista poikkileikkausta Nokian

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 41 |

laskuna, eli vaihtoehtoisilla reiteillä on kapasiteettia vastaanottaa toimenpiteen aiheuttama liikenteen siirtymä. Vaihtoehdossa VE2 Nokian moottoritie muutetaan kaduksi ja valtatie 12 jatkuu Pitkäniemessä Tampereen kehätien kautta Kangasalan suuntaan. Nopeusra- joituksen aleneminen 100 km/h:sta 70 km/h:iin mahdollistaa reunatuellisen nelikaistaisen ajoradan. Ajorataa reu- nustamaan sekä keskisaarekkeeseen voidaan sijoittaa puurivistöjä tuomaan kaupunkimaisuutta ja kaventamaan visuaalisesti katutilaa (kuva 44). Esitetty poikkileikkaus vie suurin piirtein yhtä paljon tilaa kuin nykyinen ja saattaa vaa- tia muutoksia myös Pitkäniemen ja Teso- man eritasoliittymiin. Nopeusrajoituksen laskeminen 70 km/h:iin vähentää Nokian moottoritien kautta kulkevaa liikennettä noin 600 Kuva 45 Nokian. moottoritien (vt 12) nopeustason laskemisen 100 km/h --> 70 ajon./h eli noin 15–20% (kuva 45). Lii- km/h vaikutus liikenteen reitinvalintaan (v. 2040 IHT, ajon./h), vaihtoehto VE2. kenne siirtyy Tesomankadulle, Myllypu- ronkadulle, Paasikiventie/Vaasantielle sekä kehätielle. Liikenteen siirtymä hidastaa Tesomankadun ajonopeuksia vain noin 1 km/h ja Myllypuronkadulla 1-2 km/h.

Kuva 44. Nokian moottoritien tyyppipoikkileikkaus; vasemmalla nykytilanne ja oikealla muutos, vaihtoehto VE2.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 42 |

6. Yhteisvaikutukset 6.1 Yhteisvaikutusten tarkastelu

Selvityksessä tutkittiin yhteisvaikutuksia, mikäli kaikkien jatkotarkasteltujen väylien osalta tehdään muutoksia: - Messukylänkadun poikkileikkaus muutetaan 2+2 → 1+1 –kaistaiseksi - Sammon valtatien ajonopeuksia alennetaan katumaisella poikkileikkauksella - Lempääläntien poikkileikkaus muutetaan 2+2 → 1+1 –kaistaiseksi - Paasikiventie/Vaasantien nopeustasoa alennetaan 80km/h → 70km/h - Nokian moottoritien osalta tutkittiin kahta vaihtoehtoa: o VE1) o VE2) nopeustasoa alennetaan 100km/h → 80km/h nopeustasoa alennetaan 100km/h → 70km/h

6.2 Liikenteen reitinvalinta

VE1 VE2 Mikäli sisääntuloväylille toteutetaan kappaleessa 6.1 esitetyt Mikäli sisääntuloväylille toteutetaan kappaleessa 6.1 esitetyt muutokset ja Nokian moottoritien nopeustasoa alennetaan muutokset ja Nokian moottoritien nopeustasoa alennetaan 100km/h → 80km/h, mutta kaistamäärä säilyy nykyisenä 100km/h → 70km/h ja poikkileikkausta muutetaan kaista- (2+2), vähenee Nokian moottoritien liikennemäärä 300-350 määrää vähentämättä, vähenee Nokian moottoritien liikenne- ajoneuvoa iltahuipputunnin aikana (-10 %) ja Paasikiventie/ määrä noin 600 ajon/h ajoneuvolla iltahuipputunnin aikana Vaasantien liikenne noin 100 ajon./h (-3 %) (kuva 46). Lii- (-15-20 %) (kuva 48). Liikenne lisääntyy länsipuolella Tampe- kennettä siirtyy läntiselle kehälle (+3%), Myllypuronkadulle retta eniten Myllypuronkadulla (100 ajon/h, +5-10 %) ja Teso- (+3…8 %) ja Tesomankadulle (+9…11%). Keskustan itäpuolel- mankadulla (70-100 ajon/h, +15 %). Myös Kohmankadulle ja la liikennemäärä laskee Sammon valtatiellä 350–500 ajon./h Nokiantielle liikennemalli osoittaa liikenteen merkittävää kas- (-25…37%) siirtyen Santaharjuntielle (100-150 ajon/h, vua. Kaupungin itäpuolella liikenteen reitinvalintamuutokset +10…27%), Teiskontielle (100-150 ajon/h, +2…5 %), Hervan- näkyvät erityisesti Sammon valtatiellä, jossa liikennemäärä nan valtaväylälle (150-200 ajon/h, +3…5%), kehälle (30-300 vähentyy 350-600 ajoneuvoa tunnissa (-25…35%) (kuva ). ajon/h, +0…3%) sekä yhdystielle 3495 (100 ajon/h, +1…2%). Liikenne siirtyy muille keskustan sisääntuloväylille: Teiskon- tielle, (30-150 ajon/h, +1…5 %) Hervannan valtaväylälle (120– 170 ajon/h, +5 %), Santaharjuntielle (100-170 ajon/h, +9…28 %) sekä läntisen kehän kautta yhdystielle 3495 keskustaa kohti (140 ajon/h, +3 %).

Kuva: Ramboll Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 43 |

Kuva 46. Tarkasteltujen väylämuutosten yhteisvaikutus, VE1, (ajon./h).

Kuva 47. Iltahuipputunnin 2040 kuormitusaste yhteisvaikutusvaihtoehdossa VE1 (%).

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 44 |

Kuva 48. Tarkasteltujen väylämuutosten yhteisvaikutus, VE2 (ajon./h).

Kuva 49. Iltahuipputunnin 2040 kuormitusaste yhteisvaikutusvaihtoehdossa VE2 (%).

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 45 |

Kuvassa 50 on esitetty linkkihaastat- Perusennusteen telu Nokian moottoritieltä Rajasalmen suuntautuminen eritasoliittymän eteläpuolelta vuoden VE 2 toimenpiteiden 2040 perusennusteelle sekä VE2 toi- suuntautuminen menpiteen yhteisvaikutuksille. Kuvasta 3 % selviää kyseisen kohdan läpi kulkevan 24 % 3 % 15 % 21 % 1 % liikenteen suuntautuminen. Sisääntulo- 16 % 43 % 1 % väylien, erityisesti Nokian moottoritien, 38 % toimenpiteet siirtävät keskustahakuista liikennettä hieman muille väylille, mutta valtaosa keskustahakuisesta liikenteestä 6 % 41 % 4 % 6 % 100 % 44 % kulkee edelleen pääosin Nokian mootto- 100 % 5 % ritietä pitkin. Esimerkiksi Pitkäniemen 11 % eritasoliittymän pohjoispuolelle Nokian 20 % 12 % moottoritielle suuntautuu perusennus- 22 % teessa 43 % Nokian suunnan liikentees- tä, kun taas VE2 mukaisella liikennever- 9 % 10 % kolla kyseiselle tieosuudelle suuntautuu 38 % liikenteestä (11 % suunnan liiken- teestä suuntautuu uudelleen). Kuva 50 .Rajasalmen eritasoliittymän eteläpuoleisen valtatien 12 liikenteen suuntautuminen perusennusteessa 2040 ja VE2 mukaisilla toimenpiteillä.

6.3 Toimenpiteiden vaikutukset matka-aikoihin

Matka-aikatarkastelussa tutkittiin iltapäivän huipputunnin automatkoja seuraavilla väleillä (kuva 51): • Nokian keskusta → Pyynikinrinne (17 km) • Pyynikinrinne → Nokian keskusta (17 km) • Vehmainen → Tullintori (10 km) • Tullintori → Vehmainen (10 km) MATKA-AIKATARKASTELUT

Matka-aikavertailussa vertailtiin lii- kenneverkkotoimenpiteiden yhteisvaikutuksia (VE1: Nokian moottoritie 80 km/h, VE2: Nokian moottoritie 70 km/h) vuoden 2040 iltapäivän huipputunnin aikana. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty matka-aikavertailun tulokset. Laskennallinen matka-aika Nokian Pyynikin -rinne keskustasta Pyynikinrinteelle on nyky- -rinne Tullin - tilanteessa noin 16,5 minuuttia. Peru- tori sennusteen mukaan matka-aika kasvaisi noin minuutin vuoteen 2040 mennessä. VE1 mukaiset toimenpiteet lisäisivät matka-aikaa perusennusteeseen näh- den vajaalla minuutilla ja VE2 toimenpiteet noin puoli minuuttia lisää VE1:n verrattuna. Päinvastaiseen suuntaan Pyynikinrinteeltä Nokian keskustaan laskennallinen matka-aika on nykytilanteessa noin 19 minuuttia, mikä kasvaisi Kuva 51. Iltahuipputunnin matka-aikatarkastelussa tutkitut matkat. 22 minuuttiin vuoden 2040 perusennusteessa. Tähän suuntaan VE1 ja VE2 mu- mukaan matka-aika kasvaisi noin puoli minuuttia, mikä kasvaisi noin 20 se- kaiset toimenpiteet lisäisivät matka-ai- minuuttia vuoteen 2040 mennessä. VE1 kuntia vuoden 2040 perusennusteessa. kaa perusennusteeseen nähden vajaalla ja VE2 mukaiset toimenpiteet lisäisivät Myös tähän suuntaan VE1 ja VE2 mukai- minuutilla. matka-aikaa perusennusteeseen nähden set toimenpiteet lisäisivät matka-aikaa Laskennallinen matka-aika Vehmai- 20 sekuntia. Päinvastaiseen suuntaan saman verran, noin puoli minuuttia vuo- sista Tullintorille on nykytilanteessa Tullintorilta Vehmaisiin laskennallinen den 2040 perusennusteeseen nähden. reilut 11 minuuttia. Perusennusteen matka-aika on nykytilanteessa noin 11,5

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 46 |

Taulukko 1. Liikennemallien laskemat matka-ajat tutkituille yhteysväleille iltapäivän huipputunnin aikana.

2015 2040 2040 2040 nykyennuste2015 perusennuste2040 2040VE1 2040VE2 matka-aika nykyennuste perusennuste VE1 VE2 Nokian keskusta - Pyynikinrinnematka-aika 16 min 26 s 17 min 20 s 18 min 7 s 18 min 34 s Nokian keskusta - Pyynikinrinne 16 min 26 s 17 min 20 s 18 min 7 s 18 min 34 s Pyynikinrinne-Nokian keskusta 18 min 59 s 21 min 59 s 22 min 46 s 22 min 47 s Pyynikinrinne-Nokian keskusta 18 min 59 s 21 min 59 s 22 min 46 s 22 min 47 s Vehmainen-Tullintori 11 min 11 s 11 min 38 s 11 min 58 s 11 min 59 s Vehmainen-Tullintori 11 min 11 s 11 min 38 s 11 min 58 s 11 min 59 s Tullintori-Vehmainen 11 min 31 s 11 min 48 s 12 min 13 s 12 min 14 s Tullintori-Vehmainen 11 min 31 s 11 min 48 s 12 min 13 s 12 min 14 s

Taulukko 2. Liikennemallin laskemien matka-aikojen muutokset tutkituille yhteysväleille vuoden 2040 perusennusteeseen nähden. 2040 2040 matka-ajan muutos vuoden 2040 2040VE1 2040VE2 matka-apjanerusennusteeseen muutos vuoden 2040 nähden VE1 VE2 Nokianperusennusteeseen keskusta - Pyynikinrinne nähden 0 min 47 s 1 min 14 s Nokian keskusta - Pyynikinrinne 0 min 47 s 1 min 14 s Pyynikinrinne-Nokian keskusta 0 min 47 s 0 min 48 s Pyynikinrinne-Nokian keskusta 0 min 47 s 0 min 48 s Vehmainen-Tullintori 0 min 20 s 0 min 21 s Vehmainen-Tullintori 0 min 20 s 0 min 21 s Tullintori-Vehmainen 0 min 25 s 0 min 26 s Tullintori-Vehmainen 0 min 25 s 0 min 26 s

6.4 Toimenpiteiden vaikutukset liikennesuoritteisiin

Tampereen seudun liikennesuoritteen •L:\Projektit_2015\ Nokian moottoritien nopeusrajoituksen1510022343 muuttaminen 70 tai 80 Tampereenkm/h:ksi vä- ennustetaan kasvavan nykytilanteesta L:\Projektit_2015\hentää vuoden 2040 liikenne-ennusteella1510022343 liikennesuoritetta noinTampereen 600 ajon.km noin 10 % (100 000 ajon.km) vuoteen sisääntuloväylieniltapäivän huipputunnin aikana, sillä autot hakeutuvat lyhyemmille reiteille su- sisääntuloväylien 2025 mennessä ja 30 % (350 000 ajon. tarkastelu\06_suunnittelu\liikennesuunnittelu\matjuvan moottoritieyhteyden vaihtuessa katumaisemmaksi. km) vuoteen 2040 mennessä (kuva 52). tarkastelu\06_suunnittelu\liikennesuunnittelu\mat Tutkituilla toimenpiteillä on vaihte- •ka-aikataulukko.xlsx Lempääläntien ja Messukylänkadun poikkileikkauksen muuttamisella 2+2 – levia vaikutuksia ajoneuvosuoritteeseen. ka-aikataulukko.xlsxkaistaisesta 1+1 -kaistaiseksi ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvosuorittee- Koko seudun mittakaavassa toimenpi- seen. Myöskään kantatien 65 nopeustason muutoksella ei ole vaikutusta ajo- teiden aiheuttamilla liikennesuoritteen neuvosuoritteeseen. muutoksilla ei ole merkitystä ja toisaalta yleinen liikenteen kasvu aiheuttaa noin • Kaikkien tutkittujen toimenpiteiden yhteisvaikutuksena ajoneuvosuorite kas- satakertaisen liikennesuoritteen kasvun vaa on noin 250–300 ajon.km. tutkittuihin toimenpiteisiin nähden. Ajoneuvosuorite koko seudun liikenneverkolla Liikennesuoritteen tavoin myös Ajoneuvosuorite koko seudun liikenneverkolla liikenteessä käytetty aika tuleeAikasuorite ennus- koko seudun liikenneverkolla 1 600 000 teen mukaan lisääntymään (kuvaAikasuorite 53). koko seudun liikenneverkolla 1 600 000 30 000 1 400 000 Ruuhkien kasvaessa30 000 liikenteessä vietet- 1 400 000 ty aika kasvaa suhteellisesti25 000 enemmän 1 200 000 25 000 1 200 000 kuin kuljettu matka. Nykytilanteeseen 1 000 000 verrattuna matka-aikasuorite20 000 kasvaa 1 000 000 20 000 800 000 vuoteen 2025 mennessä 20 % (3 400 h) 15 000 800 000 ja 40 % (7 500 h) vuoteen 2040 men- 600 000 15 000 600 000 nessä. 10 000 400 000 10 000 400 000 Tutkitut toimenpiteet lisäävät lii- 200 000 kenteessä kulutettua5 000 matka-aikaa hie- 200 000 5 000 0 noisesti, mutta matka-ajan lisäänty- 0 0 2015 2025 2040 minen on häviävän 0pieni verrattuna 2015 2025 2040 2015 2025 2040 liikennemäärien kasvun aiheuttamaan2015 2025 2040 Ajoneuvokilometriä/iht matka-ajan kasvuun. Lempääläntien, Ajoneuvokilometriä/iht Ajoneuvotuntia/iht Kuva 52. Autoliikenteen ajoneuvosuorite koko seudun liikenneverkolla ennuste- Messukylänkadun, Sammon valtatien ja Ajoneuvotuntia/iht vuosina 2015, 2025 ja 2040 (ajon.km). Paasikiventie/Vaasantien toimenpiteet

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu

L:\Projektit_2015\1510022343 Tampereen sisääntuloväylien tarkastelu\06_suunnittelu\liikennesuunnittelu\ajon km ja ajonh vertailutaulukko.xlsx | 47 |

Ajoneuvosuorite koko seudun liikenneverkolla Aikasuorite koko seudun liikenneverkolla Ajoneuvosuorite koko seudun liikenneverkollalisäävät matka-aikasuoritetta alle 20 h 1 600 000 Aikasuorite koko seudun liikenneverkolla 1 600 000 iltahuipputunnin aikana. Nokian moot- 30 000 30 000 1 400 000 toritien muutokset lisäävät matka-aika- 1 400 000 25 000 1 200 000 suoritetta 40-100h. Yhteisvaikutuksena 25 000 1 200 000 kaikkien väylien tutkittujen toimenpitei- 1 000 000 20 000 1 000 000 den aikasuorite kasvaa 110–140 ajoneu- 20 000 800 000 800 000 votuntia iltahuipputunnin aikana, mikä 15 000 600 000 vastaa noin 2 000 euron arvoista aika- 15 000 600 000 kustannusta. Tämä on erittäin vähäinen 10 000 400 000 10 000 400 000 summa verrattuna vuosien 2015–2040 200 000 5 000 200 000 matka-ajan kasvuun (6 500 h/iht) ja siitä 5 000 0 aiheutuvaan matka-aikakustannukseen 0 0 2015 2025 (100 0002040 €/iht). 0 2015 2025 2040 2015 2025 2040 2015 2025 2040 Ajoneuvokilometriä/iht Ajoneuvokilometriä/iht Ajoneuvotuntia/iht 6.5 Muut vaikutukset Ajoneuvotuntia/iht Liikenne on Suomessa yksi merkittävim- Kuva 53. Autoliikenteen aikasuorite koko seudun liikenneverkolla ennustevuosina mistä ympäristömelun lähteistä ja sen 2015, 2025 ja 2040 (ajon.h). yleisin haittavaikutus on melun häiritse- vyys. Pölyä aiheutuu esimerkiksi autojen sillä yksityishenkilöt voivat tarvittaessa Toimenpiteiden liikenneturvallisuusvai- päästöistä, tienpinnan kulumisesta ja muuttaa kulkumuotoaan, matkan ajan- kutukset ovat kuitenkin pääpiirteissään tiesuolasta. Hengitettävistä hiukkasista kohtaa tai määränpäätä, mutta elinkei- positiivisia, sillä nopeutta rajoittavat pienhiukkaset ovat ihmiselle vaaralli- noelämän kuljetuksille ei ole olemassa muutokset vähentävät onnettomuusris- simpia. vastaavaa joustomahdollisuutta. Tut- kiä sekä onnettomuuksien vakavuutta. Liikenteen päästöjen altistumisalue kitut toimenpiteet voivat heikentää Esimerkiksi Nokian moottoritien nope- L:\Projektit_2015\L:\Projektit_2015\ulottuu eri tekijöistä riippuen15100223431510022343 200–500 hieman keskustan TampereenTampereen palvelujen saavutet - usrajoituksen muuttaminen 100 km/h sisääntuloväylienmetrin etäisyydelle tiestä. Kantakau- tavuutta, mutta toisaalta palveluiden sisääntuloväylienpungin sisääntuloväylillä katumaiseksi kysyntä voi vastaavasti kasvaa lähi- ja mukaan väylän onnettomuuksia noin tarkastelu\06_suunnittelu\liikennesuunnittelu\ajontarkastelu\06_suunnittelu\liikennesuunnittelu\ajonmuuttamisen vaikutuksesta vähenevä aluekeskuksissa, joissa tutkitut toimen- 15→ 80% km/hja nopeuden vähentäisi lasku TARVA-ohjelman 70 km/h:iin liikenne vähentää myös liikennemelua ja piteet voisivat toimia elinkeinoelämää vähentäisi onnettomuuksia 20 %. Kais- kmkm jaja päästöjä. ajonhajonh Toisaalta vertailutaulukko.xlsx vertailutaulukko.xlsx väylien varsille mah- piristävästi. Esimerkiksi Nokian mootto- tamäärän vähentyminen muun muassa dollisesti tiivistyvän maankäytön kehit- ritien liikenteen rauhoittaminen saattaa Messukylänkadulla lyhentää ajoradan täminen edellyttää riittävää suojausta siirtää Raholan ja Tesoman asiointimat- ylitysmatkaa. Tarvittaessa suojatieylitys- mm. meluesteillä ja kasvilli-suuden avul- koja Tesoman aluekeskukseen. ten turvallisuutta voidaan lisäksi paran- la. Olennaista on myös häiriöille herk- Liikenneverkon kapasiteetin vähen- taa keskisaarekkeilla. kien toimintojen sijoittaminen siten, että täminen lisää verkon häiriöherkkyyt- Esitetyillä muutoksilla voi olla myös mahdolliset haittavaikutukset saadaan tä liikenteen poikkeustilanteissa. Kun taloudellisia vaikutuksia, mikäli liiken- ohjearvojen mukaiseksi. väyläkapasiteetti vähenee tutkittujen netila saadaan tehokkaampaan käyttöön Väyläkapasiteetin leikkaaminen ja toimenpiteiden mukaisesti, voivat no- esimerkiksi tonttimaaksi. Myös väylän sitä kautta matka-aikojen kasvu vai- peus- ja liikenneturvallisuusvaikutukset varren kiinteistöjen arvo voi kasvaa ka- kuttaa elinkeinoelämän toimintaedel- olla huomattavia jo pienillä muutoksilla tuympäristön viihtyisyyden lisääntyes- lytyksiin hieman enemmän kuin yksi- liikennemallin ennustamaan keskimää- sä. Tonttimaan myynnillä voidaan myös tyishenkilöiden tekemiin matkoihin, räiseen liikennemäärään verrattuna. rahoittaa väylien muutoksia.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 48 |

7. Yhteenveto ja johtopäätökset

Tämä selvitys on laadittu Tampereen ohikulkutien sisäpuolelle, eivätkä ne kian moottoritiellä. Pullonkaulaliittymiä kantakaupungin yleiskaavan 2040 kuulu Eurooppateiden joukkoon. Hallin- liikenneverkolla ovat erityisesti Vaiti- taustaselvitykseksi. Selvityksessä on nolliselta luokaltaan valitut väylän ovat naron liittymä, Viinikan liittymä sekä tarkasteltu Tampereen kehätien sisäl- kaupungin katuja, paitsi Nokian moot- Teiskontien Kuntokadun/Paasikiventien lä kulkevia maantietyyppisiä väyliä, toritie (vt 12), Paasikiventie/Vaasantie liittymäalue. jotka olisi mahdollista muuttaa nykyis- (kt65) ja Teiskontie (vt12) ja yt3495. Tarkastelluista sisääntuloväylistä tä kaupunkimaisemmaksi esimerkiksi Sisääntuloväylistä suurimmat lii- Nokian moottoritie, Lempääläntie, kt 65 liittymäjärjestelyin, nopeusrajoitus- tai kennemäärät ovat nykyisin Teiskontien Paasikiventie/Vaasantie, Sammon valta- poikkileikkausmuutoksin laskematta länsipäässä, Hervannan valtaväylällä, vt tie sekä Messukylänkatu valittiin poten- valtakunnallisen ja seudullisen liiken- 3 jatkeella yhdystiellä 3495 sekä Paasiki- tiaalisimpana jatkotarkasteluihin ottaen neverkon palvelutasoa. Maantieverkol- ventie/Vaasantiellä, joista jälkimmäisen huomioon seuraavat kriteerit: väylän la mahdolliset muutokset edellyttävät laskennallinen liikennekuormitus on jo hallinnollisen luokka, väylän toiminnal- seudullista tarkastelua sekä valtakun- nykytilanteessa lähellä 90 prosenttia. linen luokka, väyläympäristön kehittä- nallisesti yhtenäistä linjausta sisääntulo- Sen sijaan Messukylänkadulla ja eri- mismahdollisuudet, joukkoliikenteen teiden muuttamisesta kaupunkimaisem- tyisesti Lempääläntiellä liikenteellinen kilpailukyky henkilöautoon verrattuna maksi. kuormitusaste on alhainen, 10-30 %. sekä liikennemäärä suhteessa väyläka- Selvityksessä tarkasteltiin liikenne- Tampereen kehätie alkaa ylikuormittua pasiteettiin nyt ja tulevaisuudessa. Kään- verkollisesta näkökulmasta seuraavia jo vuoden 2025 ennustetilanteessa eri- teisesti voidaan todeta, että jatkotarkas- sisääntuloväyliä: Paasikiventie/Vaasan- tyisesti Sarankulman ja Kurikan eritaso- telusta karsituilla väylillä (Teiskontie, yt tie (kt 65), Nokian moottoritie (vt12), liittymien välillä. Puskiaisten oikaisusta 3495 ja Hervannan valtaväylä) mahdolli- Teiskontie (vt12), Sammon valtatie, huolimatta vuoden 2040 ennustetilan- nen muilta väyliltä siirtyvä liikennemää- Messukylänkatu, Hervannan valtaväylä, teessa kehätiellä tarvitaan lisäkapasi- rä ei merkittävästi lisää liikenteellisiä Lempääläntie (Lahdenperänkadun liitty- teettia Pitkäniemen ja Lentoasemantien haittavaikutuksia eikä vaikeuta maan- mästä pohjoiseen) ja yt 3495 (valtatien 3 eritasoliittymien välillä. Sisääntuloväy- käytön tai joukkoliikenteen kehittämi- jatke Lakalaivan eritasoliittymästä Lah- listä vuoden 2040 ennustetilanteessa sen edellytyksiä. denperänkadulle) ). Kaikki tarkastellut liikennemäärien ennustetaan kasvavan Sammon valtatien osalta tutkittiin ka- sisääntuloväylät rajoittuvat Tampereen sekä Paasikiventie/Vaasantiellä että No- dun poikkileikkauksen muuttamista kau-

Kuva: Ramboll Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 49 |

punkimaisemmaksi mm. reunatuin sekä dollista maankäytön kehittämisen lisäk- taa uusia maankäyttöä palvelevia liitty- nopeusrajoitusta laskemalla. Liikennettä si hyödyntää joukkoliikennekaistojen ja miä, jotka parantaisivat huomattavasti voisi siirtyä 400–600 ajoneuvoa tunnis- laadukkaan, seudullisen pyöräilyreitin sekä nykyisten että tulevien asuinaluei- sa erityisesti Messukylänkadulle, missä rakentamiseen, mitkä edistävät kestä- den saavutettavuutta. olisi myös kapasiteettia liikennemäärän vien kulkutapojen käyttöä. Sekä Paasikiventie/Vaasantiellä että kasvamiselle siitäkin huolimatta, että Kt 65 Paasikiventie/Vaasantien leveää, Nokian moottoritiellä väylien hallin- myös Messukylänkadun poikkileikkaus- moottoritiemäistä poikkileikkausta on nollisen luokan muuttaminen valtateistä ta kavennettaisiin 1+1 kaistaan. Poikki- mahdollista kaventaa keskikaiteelliseksi kaduiksi mahdollistaisi niiden muutta- leikkauksen kaventaminen ja reunatuet ratkaisuksi, mikä lisää väyläympäristön misen kaupunkimaisiksi, maankäyttöä lisäävät Sammon valtatien katumaisuut- viihtyisyyttä liikennetilan kaventuessa palveleviksi väyliksi. Liikennetilan va- ta ja sitä kautta alentavat ajonopeuksia. sekä laskee ajonopeuksia. Nopeusrajoi- pautuessa väylien varsille olisi mahdol- Myös liikenneympäristön viihtyisyys ja tuksen alentamisella ei ole liikennemal- lista rakentaa maankäyttöä, mikä tiivis- kadunylitysten turvallisuus lisääntyvät. litarkastelujen perusteella laajempia täisi yhdyskuntarakennetta toivotusti Messukylänkadulla kadun poikkileik- vaikutuksia. kehäväylien sisällä. Maankäytön tiivisty- kauksen muuttaminen on perusteltua Nokian moottoritiellä (vt 12) on tutki- minen parantaa myös joukkoliikenteen etenkin ylikapasiteetin vuoksi. Reunatu- tuista väylistä suurin nopeusrajoitus, toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta ellinen ratkaisu puuistutuksineen lisää 100 km/h. Väylällä on liikennemalli- kysynnän kasvaessa. Muutokset edel- oleellisesti katuympäristön viihtyisyyttä tarkastelujen mukaan laskennallisesti lyttäisivät Rantaväylän muuttamista sekä parantaa kadunylitysten turvalli- paljon ylikapasiteettia, mikä perustelisi kaduksi ja Paasikiventiellä/Vaasantiel- suutta. Messukylänkadun muutos lisää väyläympäristön kehittämistä, vaikka lä kantatie 65 tulisi päättää Elovainion liikennettä Santaharjuntiellä, ellei sen ennusteen mukaan väylän liikenne- eritasoliittymään. Molemmilla väylillä läpiajoa ehkäistä esimerkiksi hidastavil- määrä kasvaisikin nykyisestä. Valtatien pitkämatkaisen liikenteen osuus liiken- la ratkaisuilla ja ohjata liikennettä Her- liikennetilaa on monin paikoin mahdol- nemäärästä on hyvin pieni. vannan valtaväylälle. lista kaventaa kaupunkimaiseksi. Nope- Tutkittujen muutosten yhteisvaiku- Lempääläntiellä on tarkastelujen mu- usrajoituksen alentaminen 80 km/h:iin tukset liikenteen siirtymissä ovat sa- kaan reilusti ylikapasiteettia myös siirtää liikennettä rinnakkaisille väylille, mansuuntaiset kuin yksittäisten toimen- vuoden 2040 liikenne- ja maankäyttö- mutta muutos on vähäinen eikä sillä ole piteiden vaikutukset. Sammonkadun ja ennusteella, mikä yhdessä sen hyvin vaikutusta esimerkiksi Tesomankadun ja Messukylänkadun toimenpiteet kuiten- maantiemäisen poikkileikkauksen kans- Myllypuronkadun ajonopeuksiin. Noki- kin kumoavat toisensa, eikä Sammonka- sa perustelee muutosta kaksikaistaisek- an moottoritien nopeusrajoituksen alen- dun liikennemäärän väheneminen lisää si. Katumainen, reunatuellinen ratkaisu tuessa 70 km/h:iin liikennemäärän ja Messukylänkadun liikennemäärää. Sen edesauttaa maankäytön kehittämismah- nopeustason aleneminen vähentää myös sijaan molempien väylien toimenpitei- dollisuuksia Lempääläntien varrella ja meluhaittoja väylän varren asutukselle. den toteutuessa liikenne ohjautuu Teis- ohjaa pitkämatkaista liikennettä moot- Mikäli väylä muutettaisiin (edes osit- kontielle ja Hervannan valtaväylälle sekä toritielle. Vapautuva liikennetila on mah- tain) kaduksi, voitaisiin väylälle raken- Santaharjuntielle.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 50 |

Kuva: Ramboll

Muutokset laskennallisissa mat- päälän suuntien lähijunaliikennettä on kulkee väylän varrella. Liikennemäärän ka-ajoissa Tampereen eri osien välillä suunniteltu kehitettäväksi, mikä mah- väheneminen ja ajonopeuksien alenemi- jäävät sisääntuloväylien muutosten vai- dollistaa kulkutapasiirtymän henkilöau- nen parantavat liikenneturvallisuutta ja kutuksesta melko pieniksi: esimerkiksi tosta joukkoliikenteeseen. vähentävät väylien estevaikutusta. Tampereen ja Nokian välillä matka-aika Selvityksen tarkastelunäkökulma- Jatkosuunnittelussa on tarkemmin kasvaa vain noin minuutin verran. na ovat olleet erityisesti liikenneym- keskusteltava tarpeista ja edellytyksistä Sisääntuloväylien autoliikenteen vä- päristön ja maankäytön kehittämisen nykyisin valtateinä toimivien sisääntu- henemät mahdollistavat niiden kautta mahdollisuudet ja niillä saavutettavat loväylien hallinnollisen luokan muutta- kulkevan joukkoliikenteen kehittämisen hyödyt. Tutkittujen väylien liikenne- miseksi. Keskustelussa on Liikennevi- esimerkiksi joukkoliikennekaistoilla tai määrän ja/tai nopeustason laskeminen raston ja ELY-keskuksen lisäksi oltava laadukkaammilla pysäkeillä. Autoliiken- mahdollistaa maankäytön kehittämisen myös kaikki ne seudun kunnat, joiden teen väyläkapasiteetin vähentäminen sisääntuloväylien varsille ja liikenneti- liikkumiseen ratkaisuilla on vaikutusta. sekä nopeusrajoitusten lasku tekevät lan saamisen tehokkaampaan käyttöön Johtopäätöksiin vaikuttaa mm. käyn- kävelystä ja pyöräilystä entistä houkut- tonttimaaksi. Liikennemäärän vähene- nissä oleva valtakunnallinen selvitys televamman vaihtoehdon, sillä autolla minen vaikuttaa myös liikenteen aiheut- kaupunkiseutujen maanteinä toimivista saatu matka-aikasäästö pyöräilymat- tamien haittavaikutusten, kuten melun sisääntuloväylistä sekä Liikenneviraston kaan verrattuna pienenee. Tutkittujen ja päästöjen määrää vähentävästi. Väy- keskeisen tieverkon toimintalinjatyö. sisääntuloväylien kehän päät ovat myös lien poikkileikkauksen muuttaminen Mahdollisten maanteiden muutosten potentiaalisia liityntäpysäköinnin sijoit- kaupunkimaisemmaksi lisää niiden viih- suunnittelu- ja toteuttamisvastuu olisi tumispaikkoja. Nokian, Tesoman ja Lem- tyisyyttä mm. siellä, missä pyöräilyreitti tien varren maankäytön aiheuttajalla.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu | 51 |

Lähteet

››Liikennevirasto 2016. Keskeisen päätieverkon toimintalinjat (KESTIT), luonnos 4.5.2016. ››Sito 2015. Selvitys Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen lippu- ja taksarakenteesta. 23.4.2015. ››Tampereen joukkoliikenne 2016. Yhteiset liput 6.6.2016 alkaen. [WWW]. Saatavissa: http://joukkoliikenne.tampere.fi/ muutokset-2016.html ››Tampereen kaupunki 2016. Yhteiskäyttöautot Tampereella – Pysäköinti, maankäyttö ja kaavoitus. ››Tampereen kaupunkiseutu 2012. Tampereen seudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012. ››Tampereen kaupunkiseutu 2016. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien tarkastelu