Keskustavisio Linjauksia Maankäytön Ja Liikenteen Suunnittelulle Kantakaupungissa

Helsingin keskustavisio Linjauksia maankäytön ja liikenteen suunnittelulle kantakaupungissa

29.9.2020 Helsingin keskustavisio Linjauksia maankäytön ja liikenteen suunnittelulle kantakaupungissa

Sisällysluettelo KESKUSTAVISIO...... 32 Tiivistelmä ...... 35

Yhteinen visio...... 4 3. Menestyvä keskusta...... 40 Tiivistelmä...... 5 3.1 Muuttuva ja kasvava keskusta...... 42 En gemensam vision...... 6 3.2 Keskusta houkuttaa elinkeinoelämää...... 46 Sammanfattning...... 7 3.3. Kotina kantakaupunki...... 49 Alkusanat...... 8 3.4. Tasapainoinen ja pitkäikäinen kestää...... 50 3.4.1. Pitkäikäinen ja tasapainoinen...... 50 1. Vision tausta...... 10 3.4.2. Käveltävä kaupunki kytkeytyy raitein...... 52 1.1 Vision tehtävä ...... 12 1.2 Työn ja prosessin kuvaus...... 14 4. Ainutlaatuinen ja ylpeä juuristaan...... 54 1.3 Vision lähtökohdat...... 16 4.1 Identiteetin rakennuspalikat...... 56 1.3.1. Vision tietopohja yleisesti...... 16 4.2. Keskusta meren rannalla...... 60 1.3.2 Lähtökohtana olevat suunnitelmat, strategiat ja ohjelmat ...... 16 4.3. Kaupunginosien kudelma täydentyy...... 62 1.4 Nykytilanne...... 18 1.4.1. Keskustan erityisrooli...... 18 5. Kaikkien keskusta...... 66 1.4.2. Maankäytön suunnittelutilanne...... 19 5.1. Arki ja juhla...... 69 5.1.1 Sesonkikaupunki...... 70 2. Vision muutostrendit...... 20 5.1.2. Katseen korkeudelta koettu...... 70 2.1 Keskusta osana laajempaa muutosta ...... 22 5.2. Keskusta kahlaa elämyksissä ja kulttuurissa...... 71 2.2 Toiminnalliset muutokset ja haasteet...... 24 5.3. Matkailu...... 72 2.3 Sosiaaliset muutokset...... 27 2.4 Haasteet ympäristön tasapainon kannalta...... 27 6. Kohti tulevaa...... 74 2.5 Digitalisaatio ja muu teknoginen kehitys...... 28 6.1 Uutta potentiaalia muuttuvassa kaupungissa...... 77 2.6 Vision rooli muutostrendien tunnistamisessa...... 30 6.2 Kehittämisen 20 linjausta...... 78

Lähdeluettelo ja visiotyön tarkentavaa tausta-aineistoa...... 80 Tiivistelmä

YHTEINEN VISIO Helsingin keskusta, sen käyttäjämäärät ja vai- sen potentiaalia löytyy lisäksi alueiden välisistä kutusalue kasvavat. Pääkaupungin ydin on tule- saumakohdista, keskeisten reittien varsilta ja vaisuudessa sekä kansainvälisesti houkutteleva maan alta. Myös olemassa olevat korttelit jalos- Keskustavisio on yhdessä kaupunkilaisten, sidosryhmien ja kaupungin eri asian elinkeinoelämän keskus ja Suomen merkittä- tuvat ja liikekeskusta tiivistyy. Uusi rakentaminen tuntijoiden kanssa luotu yleiskaavaa tarkentava maankäytön ja liikenteen suunnittelun vin työpaikka-alue, että Pohjoismaiden johtava on taidokkaasti sovitettu osaksi ympäristöään. pohjaksi laadittu tulevaisuuskuva Helsingin liikekeskustan ja kantakaupungin alueelle. kulttuurikeskittymä. Kulttuuri ja matkailun palvelut levittäytyvät yhä Sesonkikaupungin meren ympäröimä keskusta laajemmalle aina saaria myöten. Keskusta hou- Tekijät: tarjoaa elämykselliset puitteet arkeen ja juhlaan. kuttelee jalkautumaan, toiminnot kytkeytyvät tii- Kerttu Kurki-Issakainen ja keskustavisio-työryhmä: Helsingin keskusta on yhteiseksi koettu kohtaa- viisti toisiinsa ja liikkuminen on sujuvaa. Eveliina Harsia, Crista Toivola, Marjaana Yläjääski (kaavoitus), Anna Pätynen (liikenne), Jouni Heinänen (maisema) mispaikka, joka palvelee omaa reviiriään laajempaa joukkoa. Kantakaupunki kutsuu viihtymään Helsingin keskusta erottuu edukseen hyödyntä- Lisäksi vuorovaikutuksessa: ja elämää löytyy vuoden jokaiselle tunnille. mällä omia ominaispiirteitään ja vahvuuksiaan. Anu Hämäläinen, Mikko Uro (viestintä ja vuorovaikutus) ja arkkitehtiopiskelijat Saana Rossi ja Kaapo Lipasti sekä Demos Helsinki Se kasvaa ja uudistuu mahdollistaen modernit Käveltävä keskusta kytkeytyy raitein vähähiili- elämäntavat historiallista rakennettaan ja ker- Keskustavisiota on työstetty vuorovaikutuksen pohjalta yhteistyössä maankäytön sesti sekä lähelle että kauas osaksi kansainvä- rostumiaan säilyttäen. Kantakaupungin urbaani yleissuunnittelun, kulttuurin ja vapaa-aika toimialan sekä Kaupunginkanslian aluerakentamisen ja elinkeino-osaston asiantuntijoiden kanssa. listen kaupunkien verkostoa. Keskustasijainti vetovoima koostuu tiiviin rakenteen toiminnal- tuottaa lisäarvoa toimijoilleen. Elinkeinoelämä lisesta monipuolisuudesta ja laadusta, eläväs- Vuorovaikutus on kuvattu erillisessä raportissa: löytää monipuolisia mahdollisuuksia, asiakasvir- tä katutasosta kivijalkoineen, julkisista tiloista, Millainen on tulevaisuuden kantakaupunki? – Keskustan identiteettiä etsimässä. Keskustavision vuorovaikutuksen kuvaus. (2019) toja ja osaavaa työvoimaa kantakaupungin saa- kaikille avoimista aukioista ja puistoista sekä vutettavien yritysverkostojen ääreltä. Rikkaasta viihtyisistä rannoista. Keskustan identiteetti ja Ohjausryhmä: tilarakenteesta löytyy yksilöllisiä tiloja, jotka ainutlaatuisuus muodostuvat hallitun kaupunki- Kaupunkiympäristön toimiala mahdollistavat monipuolista ja uutta luovaa elin- rakenteen jatkumosta. Siihen kuuluvat urbaanin Toimialajohtaja Mikko Aho keinotoimintaa sekä kaupunkielämää elävöittä- korttelikaupungin matala siluetti, jonka ylle ko- Maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen Asemakaavapäällikkö Marja Piimies (pj) viä toimintoja. Kantakaupungin luonteikkaiden hoavat sirot maamerkit, omaleimaiset kaupungi- Liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen kaupunginosien täydentyvä kokonaisuus vetää nosat ajallisine kerrostumineen, katseenkorkeu- Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö Jussi Luomanen puoleensa yhä lisää kävijöitä, yrityksiä ja mat- delta koettu rikkaus, vihreys, meri ja kalliot sekä Tonttipäällikkö Sami Haapanen Viestintäpäällikkö Heikki Mäntymäki kailijoita. Maailman parhaat ruuhkavuodet hou- sisäänrakennettu laatu. Yksikön päällikkö, maankäytön yleissuunnittelu Eija Kivilaakso kuttelevat kansainvälisen tason huippuosaajia Yksikön päällikkö, asemakaavoitus eteläinen Janne Prokkola asettumaan Helsinkiin, jonka keskustassa asuk- Muutostrendeihin sekä ilmastoriskeihin osataan Tiimipäällikkö, kantakaupunki Hanna Pikkarainen kaiden, työpaikkojen, palveluiden ja tapahtu- varautua ennakoidusti. Helsingin kantakaupun- Kaupunginkanslia mien määrä kasvaa. Raikkaan urbaani turvalli- gin ja sen osien elinkaaret ovat pitkiä. Olemassa Aluerakentamispäällikkö Kari Pudas nen ympäristö toimii ja tarjoaa monipuolisesti olevaa rakennetta pyritään käyttämään mahdol- Yksikön päällikkö, elinkeino-osasto Ulla Tapaninen syksystä 2018 alkaen Yksikön päällikkö, Santtu von Bruun, elinkeino-osasto 2018 loppuun vaihtoehtoja. lisimman tehokkaasti. Keskustan rakenne tukee ja priorisoi ympäristöystävällisiä elämäntapoja. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala Kantakaupunki uudistuu tasapainoisesti ja ottaa Keskusta on avoin kaikille, toimiva, turvallinen, Kulttuurijohtaja Tuula Haavisto kesään 2019 saakka askeleen kohti merta. Rannat avautuvat kau- puhdas ja älykkäästi säädetty perillä olon paikka. Graafinen suunnittelu ja taitto punkilaisten käyttöön, muodostavat yhtenäisen Mainostoimisto Paahtamo Oy kulkureitin ja lähettävät vesille. Ne saavat uusia julkisivuja, jotka täydentävät tasapainoisesti pe- Kansikuva: Aiko Lohtander Takakannen kuva: Omar El Mrabt, Helsinki Marketing rinteisiä merellisiä maisemia. Uutta kehittämi-

4 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 5 Sammanfattning

Helsingfors centrum, dess influensområde och dessutom vid fogarna mellan olika områden, Centrumvisionens riktlinjer för antalet nyttjare växer. I framtiden är huvudsta- längs centrala stråk och under jord. Även befint- dens kärna både ett internationellt sett attrak- liga kvarter förädlas och stadens affärscentrum planering av markanvändningen tivt centrum för näringslivet, det viktigaste ar- förtätas. Ny bebyggelse har anpassats till sin om- betsplatsområdet i Finland och Nordens ledande givning på ett skickligt sätt. och trafiken i stadskärnan kulturkluster. Tjänsterna inom kultur och turism sprider sig Säsongsstadens centrum, som omringas av vat- över allt större områden, ända ut till skärgårdsö- EN GEMENSAM VISION ten, erbjuder upplevelserika ramar för vardag arna. Centrum lockar till förankring, funktioner och fest. Helsingfors centrum upplevs som en kopplas tätt till varandra och det är smidigt att Centrumvisionen är en framtidsbild över Helsingfors affärscentrum och stadskärna gemensam mötesplats som betjänar stora grup- röra sig i centrum. Helsingfors centrum fram- som preciserar generalplanen och har utarbetats tillsammans med stadens invånare, per också utanför sitt eget revir. Innerstaden är står till sin fördel genom att utnyttja sina sär- olika intressegrupper och stadens olika experter som grund för planeringen av lockande och trivsam med liv och rörelse under drag och styrkor. Centrum växer och förnyas och årets alla timmar. möjliggör moderna livsstilar samtidigt som dess markanvändningen och trafiken. historiska struktur och dess olika skikt bevaras. Ett promenadvänligt centrum kopplas koldiox- Innerstadens urbana dragningskraft består av idsnålt via spårväg till nätverket av internatio- den täta strukturens funktionella diversitet och nella städer i när och fjärran. Läget i centrum kvalitet, en levande gatunivå med specialaffärer, skapar mervärde för sina aktörer. Näringslivet offentliga rum, torg och parker som är öppna för hittar mångsidiga möjligheter, kundströmmar alla samt av trivsamma stränder. Identiteten och och kunnig arbetskraft i de företagsnätverk som den unika karaktären i centrum skapas av konti- kan nås i innerstaden. I en rik utrymmesstruktur nuiteten i en ordnad stadsstruktur. Till identiteten hittar man individuella utrymmen som möjliggör hör den urbana kvartersstadens låga siluett med mångsidig och nyskapande näringslivsverksam- sirliga landmärken som höjer sig över kvarteren, het och verksamhet som stimulerar stadslivet. de karakteristiska stadsdelarna med sina tids- Innerstadens helhet med sina karakteristiska typiska skikt, mångfalden som kan upplevas på stadsdelar attraherar allt fler besökare, företag ögonhöjd, grönska, hav och klippor samt en in- och resenärer. Världens bästa rusningsår lockar byggd kvalitet. toppexperter på internationell nivå att slå sig ner i Helsingfors, i vars centrum antalet invånare, ar- Trendförändringar och klimatrisker beaktas på betsplatser, tjänster och evenemang ökar. Den förhand. Helsingfors innerstad och dess delar på ett sunt sätt urbana och trygga omgivningen har långa livscykler. Man strävar till att utnyttja fungerar och erbjuder mångsidiga alternativ. den befintliga strukturen så effektivt som möj- ligt. Centrumstrukturen stöder och prioriterar Innerstaden förnyas behärskat och tar ett steg miljövänliga livsstilar. Centrum är till för alla och ut mot havet. Stränderna öppnas för stadsbor- är en fungerande, trygg, ren och smart reglerad na. Längs stränderna skapas enhetliga prome- plats att vistas på. nadstråk och från stränderna kan man ta sig ut på havet. Stränder får nya fasader, som på ett balanserat sätt kompletterar det traditionella marina landskapet. Ny utvecklingspotential finns

6 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 7 Alkusanat

Yhteinen polku tulevaan Kruunusillat sekä uudet raideyhteydet. Kaikki tää keskitetysti. Esimerkiksi kävelykeskustaa urbaanin ympäristön merkitys vetovoimatekijä- kantakaupungin ja sitä ympäröivien alueiden ja maanalaista kokoojakatua koskevan selvitys- nä korostuu. Pitkän tähtäimen elinvoimaisuus Keskustavisio on Helsingin kantakaupungin maankäytön ja liikkumisen hankkeet vaikuttavat työn vuorovaikutteisesta viestinnästä saadut vaatii tiiviin kaupunkiympäristön suunnittelulta maankäytön ja liikenteen suunnittelun pohjaksi ympäristönsä toiminnalliseen rooliin ja sitä kaut- tulokset on hyödynnetty täysimääräisesti visio- johdonmukaisuutta, resilienssiä, joustovaraa ja tehty yleiskaavaa tarkentava kokonaiskuva. Se ta vaikuttavat keskusta-alueen painopisteiden työssä. Visioon kootut linjaukset sekä vuorovai- ennakointia. kuvaa suunnittelun keinoin tavoiteltavaa tule- muuttumiseen. Erillisiä muutoskohteita on syytä kutusaineisto toimivat lähtötietoina maankäytön vaisuutta. Visio perustuu vuorovaikutukseen, peilata kokonaisuuteen. ja liikkumisen suunnittelulle jatkossa. Niitä tul- yleiskaavaan, kaupunkistrategiaan sekä valta- laan hyödyntämään erityisesti kantakaupungin kunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Visio, Keskustavisiossa nostetaan esiin pitkäjäntei- uudelleenkaavoituksessa. sen ohjeellisena noudatettavat linjaukset sekä sen suunnittelun reunaehtoja sekä edellytyksiä tehty vuorovaikutus kuvaavat kokonaisuutta toimivalle ja korkealaatuiselle kaupunkiraken- Visio ja sen vuorovaikutus toteutettiin ennen koskevia tavoitteita maankäytön suunnittelussa. teelle. Visiossa kuvataan Helsingin keskustan kevään 2020 koronaviruspandemiaa. Äkillisesti Yksittäisiä hankkeita tarkastellaan tapauskoh- valtakunnallista, seudullista ja paikallista roolia muuttunut globaali tilanne muutti kaupunkien taisesti osana tarkempaa suunnitteluprosessia. osana suunnittelua sekä elinkeinoelämän merki- toimintaa kaikkialla. Keskustat hiljenivät, mutta tystä tulevaisuuden keskustassa. Miten varmis- samalla poikkeusolot nostivat esiin kaupunki- Kantakaupungissa on meneillään ja tulossa lukui- tetaan agglomeraatioedut, työpaikkojen kasvu keskustojen sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuu- sia, laajoja kaavoitus- ja liikennesuunnitteluhank- ja erikoiskaupan edellytykset. Miten matkailu risen merkityksen. Usko siitä, että keskustojen keita sekä kymmenittäin pienempiä hankkeita, ja kulttuuri on huomioitu maankäytön suunnit- tarjoamat elämykset, palvelut, kohtaamiset sekä jotka kaikki muokkaavat kaupunkirakenteen telussa. Millainen on elinvoimainen ja kestävä yhdessä tekeminen palaavat kaikkien nautitta- kokonaisuutta. Keskustavisio on työkalu, jolla kaupunkiympäristö ja -rakenne. Mistä löytyy vaksi, on vahva. varmistetaan, että keskustan maankäytön suun- kehittämisen ja lisärakentamisen potentiaalia. nittelua viedään samaan kaupunkistrategian ja Miten kaupunkisuunnittelu edistää tulevaisuu- Vaikka koronaepidemia voi muuttaa joitakin yleiskaavan viitoittamaan suuntaan. den laadukasta keskusta-asumista. Miten julki- asioita pysyvästi, on se samalla nähtävä myös set kaupunkitilat olisivat kaikkien paikkoja? Mikä osana kaupunkiympäristöjen historiallisten Meneillään olevia hankkeita ovat esimerkiksi merkitys kantakaupungin arvoympäristöillä ja muutosten ketjua. Kaupunkien kohtaamat vaka- Eteläsataman suunnittelu, kantakaupungin ase- rakennusperinnöllä on osana kaupungin houkut- vatkaan kriisit eivät ole toistaiseksi pysäyttäneet makaavojen ajantasaistaminen ja niitä edeltävät televuutta sekä miten kantakaupunki olisi kaikil- globaalia kaupungistumista. Pitkälle tähtäävä suunnitteluperiaatteet sekä kaupunkistrate- le tasa-arvoinen paikka torjuen segraatiota. kaupunkisuunnittelu katsoo tätä hetkeä pidem- giassa erikseen nimetyt asemakaavoitukseen mälle ja tunnistaa sen, että hitaita ja nopeita ja liikennesuunnitteluun liittyvät hankkeet, ku- Visioprosessin pääpaino on ollut vuorovaiku- muutosvoimia tulee olemaan jatkossakin. ten Campus Maria, Teollisuuskadun akseli, tuksessa keskustan toimijoiden, käyttäjien, Laakson yhteissairaala, Garden Helsinki sekä elinkeinoelämän, asukkaiden ja asiantuntijoiden Koronakriisin arvellaan kiihdyttävän joitakin jo Suvilahti. Visiotyön aikana on myös selvitetty kanssa. Tarkoituksena on ollut mahdollistaa yk- meneillään olevia, visiossakin kuvattuja muu- kävelykeskustan merkittävän laajentamisen ja sittäisten hankkeiden mittakaavan ylittävä kes- tostrendejä, kuten digitalisaatiota sekä moni- maanalaisen kokoojakadun edellytyksiä. Tämän kustelu alueen tulevaisuudesta. Vision sateen- paikkaista asumista ja työntekoa. Pandemian lisäksi keskustassa on lukuisia muita merkit- varjon alla keskustan erillisten, yhtäaikaisesti muita pitkäaikaisvaikutuksia voidaan tarkas- täviä maankäytön ja liikkumisen hankkeita ku- etenevien maankäytön suunnitteluhankkeiden tella vasta myöhemmin. Kuitenkin on selvää, ten Elielinaukio, Hakaniemenranta, Lapinlahti, viestintää ja vuorovaikutusta on voitu järjes- että laadukkaan, monipuolisen ja turvallisen

8 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 9 1. Vision tausta Kuva: Mikko Uro Rauhallinen ja kaikille turvallinen kaupunki 1.1 VISION TEHTÄVÄ Asemakaavoja vuorovaikutetaan yleensä hankkeiden mittakaavassa. Visiotyö on antanut mahdollisuuden käy- Keskustavisio on maankäytön ja liikenteen suunnittelun dä yksittäisiä hankkeita laajempaa keskustelua sidosryh- Monipuoliset ja laadukkaat asumismahdollisuudet pohjaksi laadittu kehityskuva. Sen tavoite on muodos- mien kanssa alueen tulevaisuudesta ja kaupunkiraken- taa kokonaisnäkemys keskustan meneillään olevista teen tavoitteellisesta kokonaisuudesta. Suuri painoarvo kaavoitus- ja liikennesuunnitteluhankkeista ja toimia sa- on asiantuntijayhteistyöllä sekä vuorovaikutuksella kau- Laajat puistot ja viheralueet teenvarjona tulossa oleville hankkeille. Tavoite on, että punkilaisten ja sidosryhmien kanssa. Tämä vuoropuhe- keskustan suunnittelua ohjataan yleiskaavan ja kaupun- lu on tärkeä arvo itsessään. Keskustavisio mahdollistaa kistrategian sekä kaupungin muiden strategisten ohjel- vetovoimaisen kaupungin pitkäjänteisen suunnittelun. Monipuolinen keskusta palveluineen ja työpaikkoineen mien yhteisesti viitoittamaan suuntaan. Visio toimii jatkossa yksittäisten hankkeiden lähtötietona sujuvoittaen maankäytön suunnitteluprosesseja. Visio sekä kokoaa tietoa, että asiantuntijatyönä tuottaa ■ Potentiaalisen asuinkaupungin Toimiva joukkoliikenne tietoa. Visiossa hahmotellaan Helsingin keskustan ja Maankäytön vision yksi tehtävä on myös nostaa esiin halutut ominaisuudet kantakaupungin maankäytön sekä liikkumisen tulevai- Helsingin keskustaa ja korostaen sen painoarvoa. kaupunkiympäristön osalta. Eloisa käveltävä kaupunki suutta tunnistaen ne yhteiset tavoitteet, jotka toimivat Helsingillä, kuten monilla muillakin kaupungeilla on halu (kansainvälisen korkeakoulutetul- le työvoimalle suunnatun kyselyn alueen kehittämisen lähtökohtina. Alueella on jatkuvasti visiotöiden avulla edistää keskustansa elinvoiman ja kä- tulos 2018. Kyselyssä kartoitettiin meneillään satoja pieniä ja suuria hankkeita, jotka yh- vijämäärien kasvua sekä kestävyyttä toimintaympäris- myös mielikuvia Helsingistä ja Nykyaikainen ja toimiva kaupunkiympäristö dessä muokkaavat kaupunkirakenteen kokonaisuutta. tön muuttuessa. muuttohalukkuutta

Lyhyet välimatkat

Ilmasto- ja ympäristöystävällinen kaupunki

Toimiva pyöräliikenne

Ruuhkaomuus

Mielenkiintoinen kuluuri- ja ravintolamaailma

Meri ja rannat

Historiallinen, eurooppalainen keskusta ■ Joitakin saman aikaisesti vireillä olevia kaavahankkeita kan- Vilkas yöelämä takaupungissa (2018). Kartalla eivät näy liikku misen ja yleisten alueiden kehittämishankkeet. Punaisella rajauksella 0 20 40 60 80 100 kantakaupungin vanhojen asemakaavojen UK SAKSA RUOTSI SUOMI ajantasaistamistyö.

12 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 13 Visio painottuu laadullisiin ja toiminnallisiin teemoihin

1.2 TYÖN JA PROSESSIN KUVAUS taan. Visio on joustava myös siksi, ettei se rajaisi pois asioita, joista vielä ei voida tietää tai ennustaa mitään. Visiota rakennettiin yhdessä kaupunkilaisten, eri alojen asiantuntijoiden, elinkeinoelämän edustajien, yliopis- Visio ei ole sinällään toimenpideohjelma vaan keskustan to-opiskelijoiden ja kaupungin maankäytön ja liikenteen, suunnittelua ohjaava työkalu. Se on tarkoitus päivittää elinkeino- ja aluerakentamis- sekä kulttuuripalvelujen tarvittaessa. Luonteva ajanmukaisuuden arviointi tapah- kanssa. Vision vuorovaikutukseen ja sen tapahtumiin tuu esimerkiksi yleiskaavan toteuttamisohjelman yhtey- osallistui arviolta vajaa 10 000 ihmistä sekä Suomesta dessä valtuustokausittain. että ulkomailta. Osallisten kanssa käytiin läpi keskustan eri alueiden vahvuuksia, identiteettejä, houkuttelevuutta Visio painottuu laadullisiin ja toiminnallisiin teemoihin. sekä kehitystarpeita. Lisäksi pohdittiin keskustan tule- Maankäyttöön liittyviä määrällisiä tavoitteita esitetään vaisuutta, muutosvoimia sekä niihin liittyviä ratkaisuja. kaupunkistrategiassa, yleiskaavassa, MAL-työssä jne Erityisinä teemoina esiin nousivat saavutettavuus eri (työpaikkamäärät suhteessa asukaslukuun, toimitilava- kulkumuodoin, vanhojen rakennusten ja kaupungino- rannon riittävyys, asuntojen määrä). sien ominaispiirteiden säilyttäminen, ilmastonmuutokseen varautuminen, keskusta yhteisenä paikkana sekä Visio on laadullinen tavoiteasiakirja, jonka linjausten Laajeneva keskustan palvelutaso ja julkisten tilojen sekä puistojen vaikutuksia voidaan arvioida vasta vuosikymmenten ku- kantakaupunki tärkeys. Vuorovaikutus on esitelty tarkemmin erillisessä luttua, kun tarkastellaan kehityksen kokonaissuuntaa. vuorovaikutusraportissa. Erillisesti tehtävinä kehityksen seurannan mittareina voi- sivat olla esimerkiksi keskustan käyttäjämäärien lisään- Työssä on hyödynnetty olemassa olevaa selvitys- ja tut- tyminen, työpaikkamäärän kasvu sekä asukas- ja mat- kimustietoa, monialaista asiantuntijatyötä sekä vuoro- kailjatyytyväisyyden kehitys teemoittain (palvelut, laatu). vaikutuksen aikana syntynyttä tietoa. Prosessin alku- vaiheessa on tutustuttu kansainvälisiiin ja kotimaisiin vertailukohteisiin.

Visiossa kuvataan nykytilannetta sekä työryhmissä, asi- Laaja keskusta antuntijatapaamisissa ja sidosryhmissä esiin nostettuja eli perinteinen tavoiteltuja tulevaisuuksia Helsingin keskustan osalta. Maankäytön suunnittelun rooli on mahdollistaa näitä korttelikaupunki tulevaisuuksia varautuen ennalta tunnistamattomiin tulevaisuuksiin ja pyrkien ehkäisemään ei-toivottuja ■ Kartta kuvaa keskustavisiossa käytettyä käsitystä laajasta tulevaisuuksia. keskustasta sekä laajenevasta kantakaupungista. Visiossa kantakaupunkia koskevat luvut sisältävät punaisen ja oranssin Visio koostuu nykytilanteen kuvauksesta, muutosvoimi- alueen (keskusta+kantakaupunki) ellei lukujen osalta toisin maini- en tunnistamisesta sekä eri asiantuntijavoimin työste- ta. Kartan vaalean oranssit alueet eivät lähtökohtaisesti sisälly. tystä kuvauksesta, josta raportin loppuun on johdettu Suppeampi liikekeskusta rajautuu sisältyy keskustan alueeseen. kehittämislinjaukset keskustan maankäytön ja liikenteen * Perinteinen kantakaupungin alue: Kruununhaka, Kluuvi, suunnittelun pohjaksi. Työn aikana ei asetettu tarkkaa Kaartinkaupunki, Kamppi, Punavuori, Eira, Ullanlinna, rajaa keskustalle, vaan se kuvattiin laajenevana kanta- Katajanokka, Kaivopuisto, Vilhonvuori, Siltasaari, Linjat, kaupunki mukaan lukien. Torkkelinmäki, Harju, Alppila, Etu-Töölö, Taka-Töölö, Vallila, Hermanninmäki Itse visiotekstin aikamuodoksi on valittu preesens. Lukija on jo tavoitellussa tulevaisuudessa, joka sisältää myös Laajentuvan kantakaupungin vyöhyke: Kalasatama, Sompasaari, Hanasaari, Meilahti, Länsi-Pasila, Itä-Pasila, Keski-Pasila, hyväksi koettuja, säilytettäviä asioita. Samalla jaloste- Laakso, Ruoholahti, Lapinlahti, Jätkäsaari, Hernesaari, taan ja kehitetään nykytilaa uuteen tavoiteltavaan suun- Hermanninranta, Kyläsaari

14 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 15 Kaupunkistrategia

Yleiskaava Strategiset ohjelmat ja linjaukset: mm. Hiilineutraali Helsinki HNH2035, Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma, Merellinen strategia, Vistra, Elinkeino politiikan painopisteet, Matkailun tiekartta 1.3 VISION LÄHTÖKOHDAT on eurooppalainen huippuesimerkki segregaation eh- käisyssä. Elävää ja kiehtovasti omaperäistä kaupunkia Rinnakkaiset selvitykset ja ohjelmat: 1.3.1. Vision tietopohja yleisesti kehitetään alustana kokeiluille ja uutta luovalle elinkei- mm. APOLI, kävelykeskustan notoiminnalle. Helsingissä yksityisten työpaikkojen tulee Keskustavisio laajentaminen ja maanalainen Vision tietopohja rakentuu yleiskaavan selvitys- ja tut- lisääntyä vähintään asukasluvun suhteessa. Helsinki on kokoojakatu, kulttuurivisio, kimustietoon, monialaiseen asiantuntijatyöhön sekä kokonaisvaltaisesti toimivan, älykkään liikennejärjestel- kiinteistöstrategia laajaan kaupunkilais- ja sidosryhmävuorovaikutukseen män edelläkävijä, jonka vähäpäästöisyys etenee ja terve- työpajoineen ja keskusteluineen. Sen lisäksi visiossa on ydelle haitalliset päästöt vähenevät selvästi. Keskustan suoraan hyödynnetty ajankohtaiset markkinakatsauk- raitiotieverkon toteutus etenee. Strategian mukaisesti set, kaikki meneillään olevien kaavahankkeiden suun- ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta edistävän Tarkemmat linjaukset nittelu- ja selvitys- sekä vaikutusarviointityö, kaupungin kävelykeskustan merkittävämmän laajentamisen sekä ja toimenpiteet, Asemakaavat muiden toimialojen asiantuntijoiden ajankohtainen tieto, keskustan läpiajoliikennettä ja satamien raskasta liiken- kokeilut suunnittelu- ja ohjelmatyö, kuten APOLI ja kulttuurivisio. nettä katutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadun edellytyksiä on selvitetty. Kaupungin kehittämisessä tu- Lopussa on lueteltu selvitykset, tutkimukset sekä asi- lee hyödyntää ja korostaa merellisyyttä sekä designia. antuntijatahot. Vuorovaikutusraportti on kooste sidos Omaleimaisten kaupunginosien tulee kannustaa kohtaa- ryhmätilaisuuksista ja käydystä vuorovaikutuksesta. misiin ja arkiaktiivisuuteen. Lisäksi kaupunkistrategia Hankkeet, nostaa esiin useita maankäytön kärkihankkeita keskustan toimenpiteet 1.3.2 Lähtökohtana olevat suunnitelmat, ja kantakaupungin osalta. Kaupungin tavoite on olla hiili- strategiat ja ohjelmat neutraali vuonna 2035. linkki kaupunkistrategia

Maakunnan ja seudun kehittämisessä on tavoitteena Yleiskaavassa tavoitteena on laajentaa keskustaa ja tilassa. Tehokkaita ja tilaa säästäviä kulkumuotoja ovat säilyttää Helsingin keskusta jatkossakin valtakunnan toi- kantakaupunkia. Kantakaupungille ominaisen, toiminnal- kävely, pyöräliikenne ja joukkoliikenne, joiden toimivuut- minnallisesti monipuolisena pääkeskuksena seudun ke- lisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilymi- ta ja houkuttelevuutta pitää pystyä parantamaan kes- hittyessä yhä monikeskuksisemmaksi. Valmisteilla ole- nen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä turvataan. kustan kehittyessä. Henkilöautolla on myös tulevaisuu- vassa Uusimaa-kaava 2050:ssa korostetaan Helsingin Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat dessa tärkeä rooli osana keskustan liikennettä, mutta keskustan roolia koko maan ja maakunnan tärkeimpänä tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimi- ajoneuvoliikenteen toimivuus edellyttää, että useimmat keskuksena. Helsingin keskustan kehittämisellä on mer- tilaksi. Alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ja eri aika- valitsevat jonkin toisen kulkutavan. Kestävien kulkutapo- kitystä koko Suomen vetovoimaisuuden ja taloudellisen kausien kerrostumia tulee vaalia, ja maankäyttö on so- jen korkealla käyttäjäosuudella varmistetaan viihtyisä ja kilpailukyvyn kehittymisen kannalta. Helsingin keskus- vitettava yhteen maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen toimiva keskusta. tan valtakunnallista roolia tulevaisuudessa korostaa kanssa. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, eri- mm. kaavassa esitetty Helsingin ydinkeskustan kautta tyisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla. Yleiskaavan keskustaa koskevia aineistoja on käytetty kulkeva Tallinnan tunnelin linjaus. linkki maakuntakaava hyväksi visiotyössä. Raportit luetellaan liitteessä xxxxx Liikennejärjestelmältä keskustan tiivis kaupunkiraken- linkki yleiskaava Maankäytön, asumisen ja liikenteen integroitu MAL ne edellyttää tehokkuutta, jotta pystytään liikuttamaan 2019 -suunnitelma korostaa Helsingin keskustan roolia mahdollisimman paljon ihmisiä ja tavaroita rajatussa Tämän lisäksi kaupungilla on meneillään useita ohjelmal- paitsi seudun ja valtakunnan merkittävimpänä keskuk- lisia töitä. Visiossa on hyödynnetty näitä alkamassa tai sena, myös sen merkitystä paikallisen, seudullisen, val- ■ Kaupungin huippukohtia ja kehittämisen potentiaalia meneillään olevia töitä siinä laajuudessa kuin ne ovat ol- takunnallisen sekä kansainvälisen matkustajaliikenteen leet käytettävissä visiota laadittaessa. Visiossa on nos- solmukohtana. linkki MAL Helsingin helmet - missä sijaitsevat Helsingin urbaanit ilot? tettu esiin joitakin tärkeimpiä näiden ohjelmien tavoit- (kooste verkkokyselyn tuloksista 2017): Helsingin helmien teita, jotta voitaisiin kuvata, mitä niiden toteuttaminen Helsingin kaupunkistrategiassa todetaan, että kestävä hotspot -alueet perustuen eniten paikannuksia keränneisiin edellyttää maankäytön ja liikenteen suunnittelulta. kasvu on maailman toimivimman kaupungin keskeisin teh- paikkoihin. Valtaosa koko verkkokyselyn vallitsevaa tilan- netta (hyväksi koetut paikat) sekä tulevaisuuden potentiaa- tävä ja vetovoimainen keskusta on Helsingin käyntikortti lia koskevista paikannuksista osoitettiin kantakaupunkiin. sekä elinehto. Kaupunki on kaikkia varten. Kansainvälinen Kantakaupunki julkisine ulkotiloineen ja monipuolisine ja monimuotoisten tapahtumien ja kulttuurin kaupunki toimintoineen palvelee laajaa käyttäjäkuntaa.

16 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 17 1.4.2. Maankäytön suunnittelutilanne pyritään vastaamaan sekä säilyttämällä olemassa olevia toimitiloja ja mahdollistamalla niiden monipuolista käyttöä KÄYTTÄJÄMÄÄRIÄ KANTAKAUPUNGIN ALUEELLA Kaupungin muutos kiihtyy sekä uusilla että olemassa sekä luomalla uutta. Esimerkiksi Marian kasvuyrityskam- olevilla alueilla. Uusi yleiskaava (2016) viitoittaa suunnan puksen kehittäminen vastaa osaltaan tähän kysyntään. • 240 000 työpaikkaa* (2016) kasvulle ja kehitykselle. Suurien, aiemmasta käytöstään kuten satamilta, vapautuneiden alueiden suunnittelu on Maankäytön suunnittelussa huomioidaan se, että vi- • 180 000 asukasta* (2018) loppusuoralla. Perinteistä kantakaupunkia ympäröivät reillä olevat suunnitelmat eivät sijoitu nykytilanteeseen asuinpainotteiset alueet laajentavat kantakaupunkia vaan tulevaan tilanteeseen. Kaikkea kehitystä ei kuiten- • 32 000 korkeakouluopiskelijaa (Aalto Yliopiston ja Metropolian vastaten siihen kohdistuvaan kysyntään. Osa aluera- kaan voi tarkasti ennakoida- kaikki asemakaavoitettu ja oppilaitosten siirtymiset huomioiden), 20 000 toisen asteen oppilasta kentamisen kohteita on jo toteutunut, osin ne valmistu- suunniteltu ei välttämättä tule toteutumaan sellaisenaan. • yli 4 milj. yöpyvää matkailijaa vuodessa (koko Hki painottuen vat vasta 2030- ja 2040-luvulla. Tulossa on myös uusia Rakennetun alueen asemakaavat ovat keskenään erityyp- kantakaupunkiin). Lisäksi n. 600 000 risteilyvierasta vuosittain. merkittäviä kantakaupunkia muokkaavia alueellisia ke- pisiä ja -ikäisiä aina 1800-luvulta nykypäivään ja ne ovat *Perinteinen kantakaupungin alue: hityshankkeita kuten esimerkiksi Teollisuuskadun ak- osittain sisällöltään vanhentuneita. Niiden ohjausvaiku- Niemen rajan ylittää 700 000 matkustajaa/vrk molemmat Kruununhaka, Kluuvi, Kaartinkaupunki, seli, Pasila, Eteläsataman kokonaisuus, Hakaniemen- ja tus nykyisen yleiskaavan mukaisiin tavoitteisiin on heik- suunnat ja läpiajo mukaan lukien. Lisäksi saavutaan Kamppi, Punavuori, Eira, Ullanlinna, Sörnäistenrannat, sairaala-alueet sekä Suvilahti. ko. Asemakaavojen laaja päivittäminen on käynnistynyt ja pyöräillen ja kävellen. Katajanokka, Kaivopuisto, Vilhonvuori, visiotyö sekä sen vuorovaikutus ovat osa sen prosessia. Siltasaari, Linjat, Torkkelinmäki, Harju, Alppila, Rakennetun kantakaupungin sisällä on meneillään jatku- Keskustassa asioivista kuluttajista 73–74% Etu-Töölö, Taka-Töölö, Vallila, Hermanninmäki, Laajentuvan kantakaupungin vyöhyke: va muutos, joka tapahtuu kohdekohtaisesti täydentyvistä Myös liikennettä ja yleisiä alueita kehitetään. Länsimetro saapuu joukkoliikenteellä, 11–15% henkilöautolla, korttelikokonaisuuksista, käyttötarkoituksen muutoksin on parantanut alueiden kytkeytyvyyttä ja Kehäradan vä- 8–12% kävellen, 3% pyöräillen Kalasatama, Sompasaari, Hanasaari, Meilahti, Länsi-Pasila, Itä-Pasila, Keski-Pasila, Laakso, Ruoholahti, Lapinlahti, sekä lisärakentamisen välityksellä. Toimitiloissa rakenta- lityksellä syntyi raideyhteys lentokentälle. Toimintojen ja Jätkäsaari, Hernesaari, Hermanninranta, Kyläsaari minen on painottunut kaupallisiin tiloihin. Muita toimitiloja palveluiden sijainti, uudet raideyhteydet, liikenteen pal- on niukasti tarjolla suurimman kysynnän alueilla keskus- velullistuminen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen tassa ja sitä ympäröivissä kaupunginosissa. Kysyntään muuttavat liikkumisen painopisteitä.

1.4 NYKYTILANNE ihmiselle. Keskusta liittyy toimivan katuverkkonsa ja ytimeen ulottuvan rautatien kautta valtakunnalliseen liiken- 1.4.1. Keskustan erityisrooli neverkkoon. Yhteydet lentokentälle kytkevät keskustan kaikille mantereille ja matkustajasatamista lähdetään Helsingin keskusta on valtakunnan pääareena sekä kan- Viroon, Ruotsiin, Saksaan, Venäjälle ja Latviaan. sainväliset kasvot koko Suomelle. Helsingin keskusta on koko Suomen elinkeinoelämän, hallinnon, talouden, kau- Kantakaupungin tiheys ja toimintojen läheisyys näkyvät en Elinke pan, kulttuurin ja tieteen polttopiste. Sillä on vahva sym- alueen liikenteessä. Kaikista Helsingin seudulla tehtävis- min ino istä -to boliarvo ja valtakunnallinen erityisrooli. Keskusta antaa tä matkoista lähes joka seitsemäs on kantakaupungin ed im pääkaupungille tunnistettavat kasvot. Näkymä mereltä sisäinen matka. Sisäisiä matkoja tehdään päivittäin yli n in lu Kantakaupungin na Tuomiokirkkoineen on kansainvälisesti tunnettu, ikoni- 500 000, joista kestävillä kulkutavoilla 90 %. Keskustan ai n nen maisema Suomesta. Keskustan näkymät ja julkinen asukkaat tekevät selkeästi eniten matkoja jalan, mutta k asemakaavojen t t ih tila toimivat näyttämönä niin maailmanluokan tapahtu- myös joukkoliikennettä käytetään usein. Polkupyörä- a Pikaraitiotiet ajantasaistaminen Maanalaisen e mille, valtakunnallisille mielenosoituksille, kulkueille ja ja henkilöautomatkojen suosio on saman suuruinen. M pysäköinnin n t juhlille kuin arkielämällekin. Keskusta pystyy tarjoamaan Autottomien asuntokuntien osuus kantakaupungissa on Eteläsatama Hakaniemi ratkaisut y korkealaatuisen urbaanin vaihtoehdon erityistoimin- suuri, 60 %, yhden auton asuntokuntia on 35 %. Sisäisten m noille ainoana Suomessa. Liikennejärjestelmään, tilal- matkojen lisäksi kantakaupunkiin suuntautuu matkoja Maria 2.0 Elielinaukio ä liseen rakenteeseen ja julkisiin tiloihin on investoitu ja muualta noin 270 000 päivittäin. Teollisuuskadun investoidaan jatkossakin, mikä mahdollistaa palveluiden akseli Helsinki Garden saavutettavuuden. Kävelykeskustan laajentaminen Maanalainen Keskustan Perinteinen kantakaupunki on historiallisesti kerrostu- huoltotunnelin nutta kaupunkirakennetta. Se on ainutlaatuinen kult- Kookoojakatu Laakso t K kehiäminen o tuuriperintöarvojen tihentymä Suomessa ja rakentunut a p toiminnoiltaan hyvin monipuoliseksi. Valtakunnallisesti i ts kk o arvokkaita kohteita on merkittävä määrä. Meren, luon- ie VISIO H non ja urbaanin ympäristön läheisyys tekevät siitä kan- n än sainvälisesti ainutlaatuisen pääkaupungin keskuksen. pa m ikk elä Keskusta toimii a iike- Erilaisille toimijoille Helsingin keskusta on sijainniltaan Koti L houkutteleva. Se on Suomen parhaiten saavutettava, näyttämönä sekä koko seutua palveleva työ-, asiointi- ja vapaa-ajan paik- maailmanluokan tapah- ka. Lisäksi laajeneva kantakaupunki on satojen tuhansien ihmisten arkielämän ympäristöä ja koti lähes 200 000:lle tumille että arkielämälle

18 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 19 2. Vision muutostrendit Kuva: Jussi Hellsten Jussi Kuva: HUOMIOITAVIA MUUTOSTRENDEJÄ Tasapainoisessa kasvussa ominaispiirteet sekä laatu säilyvät ja vahvistuvat • Kaupungistuminen, urbaanit preferenssit • Sosiaaliset muutokset, alueiden eriytyminen, ja urbaanin asumisen kysynnän kasvu ikääntyminen, nuoret ja lapset, moninaisuus ja monikulttuurisuus • Kaupungin kasvu ja keskustan laajeneminen • Kaupunkikulttuurin nousu 2. VISION MUUTOSTRENDIT tospaineet kohdistuvat myös keskustaan muuttaen sen • Kaupunkien kansainvälinen kilpailu painopisteitä. Keskustalla on paine laajeta sekä ulos- • Matkailun kasvu 2.1 KESKUSTA OSANA LAAJEMPAA päin että sisältä päin kasvaen. Kantakaupunki saa uu- • Työn, asumisen ja kuluttamisen muutokset, MUUTOSTA sia vuosirenkaita ja solmukohtia alueen laajentuessa, tilankäytön juostavuus, tehostuminen • Uudet rakentamisalueet ja yhteydet täydentyessä sekä uusien yhteyksien rakentuessa ja muuttavat keskustan painopistealueita Kaupungit kasvavat, kilpailevat keskenään ja kohtaavat reittien kehittyessä. Kasvun mahdollistavat satamilta ja • Kaupan murros tulevaisuudessa monia haasteita liittyen ilmastonmuu- muilta toiminnoilta vapautuneet alueet sekä uudet yh- • Liikenteen digitaaliset palvelut, automaatio, tokseen, segregaatioon, demografisiin muutoksiin ja teydet, jotka nivovat alueita entistä tiiviimmin yhteen. • Teknologinen ja palvelukehitys liikkumisen ja autonomistajuuden muutokset kestävään kasvuun. Helsingin keskustassa muutosten Puolustusvoimilta vapautuneet saaret mahdollistavat taustalla ovat sekä ulkoiset että sisäiset muutostrendit. merellisen virkistysalueen laajenemisen keskustan lä- • Alustatalous ja jakamistalous • Kaupunkitilojen käyttötapojen muutospaine heisyydessä. Yksittäiset, toisistaan erilliset hankkeet Ilmastonmuutos vaikuttaa sääolojen muuttuessa sekä muokkaavat kaupunkirakennetta sisältäpäin. • Sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen ja • Kriisien aiheuttamat äkilliset vaikutukset paikallisesti että globaalisti. Seuraavassa kappalees- ilmastonmuutoksen hillintä kaupunkielämään ja -talouteen sa kuvattavien paikallisten ympäristöhaasteiden lisäk- Keskustan ympärille rakentuu uusia kaupunginosia, jot- si myös maailmanlaajuiset muutokset voivat heijastua ka kasvattavat kantakaupungin asukasmääriä kymmenil- Helsinkiin. Mikäli elinolosuhteet muualla heikkenevät lä tuhansilla ihmisillä tarjoten uutta merellistä ja urbaa- ympäristön tasapainon järkkyessä, ihmiset ja tuotan- nia asumista. Kulkijavirrat muuttuvat rakentamisen ja to saattavat hakeutua vakaammille alueille, esimerkiksi uusien yhteyksien ansiosta. Kantakaupungin entiset reu- Helsinkiin. na-alueet muuttuvat keskeisimmiksi. Lisäksi asukasmää- rät kasvavat olemassa olevan rakenteen sisällä tiivisty- Muutoinkin kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt ja misen ja käyttötarkoituksen muutosten myötä, mikä on Helsinki on entistä monikulttuurisempi. Helsingin seudul- kasvattanut asukkaiden palvelutarpeita sekä kantakau- la asuvan äidinkieleltään vieraskielisen väestön määrä ja pungin sisällä, että sen laajenemisalueilla. Erityisesti las- osuus väestöstä kasvaa nopeasti. Vuonna 2035 yli nel- ten määrä on kasvanut voimakkaasti useissa kaupungi- jänneksen helsinkiläisistä on ennustettu olevan vieras- nosissa. Matkailu on lisääntynyt vuosittain niin yöpyvien kielisiä. Monikulttuurisuus ei liity vain kielikysymyksiin kuin päivämatkailijoidenkin osalta. Kongressimatkailun vaan sillä voi olla vaikutuksia työnteon kulttuuriin, asuin- kasvu kiihtyy myös. Koronakriisin vaikutuksia ei käsitel- preferensseihin ja vapaa-aikaan ja sitä kautta maankäy- lä tässä yhteydessä, sillä vision laatimisen aikana ei ol- tön, julkisten tilojen ja rakennusten suunnitteluun sekä lut vielä mahdollista arvioida sen kaupunkirakenteeseen itse suunnitteluprosessiin ja vuorovaikuttamiseen. vaikuttavia pitkäaikaisvaikutuksia.

Urbaanin preferenssin kasvu, ja matkailun kasvu sekä Rakentamisen mittakaava kasvaa uusilla alueilla poike- kaupungistuminen luovat kysyntää ja lisäpainetta kes- ten perinteisen kantakaupungin tiiviistä, pienirakeisesta kustamaiselle ympäristölle. Monipuolisten toimintojen ja mittakaavasta. Ympärille on rakentunut suuria kaupalli- tilojen korkealuokkainen kantakaupunki vetää puoleensa sia keskittymiä. Perinteinen keskusta-alue on kuitenkin eri-ikäisiä asukkaita ja perheitä, yrityksiä, palvelutuotta- edelleen vahvin erikoiskaupan keskittymä ja Suomen jia ja matkailijoita. Samoihin tiloihin ja sijanteihin kohdis- suurin, tuhansien kivijalkakauppojen, kaupan ja toimitilo- tuu monenlaista kysyntää. Maankäytön suunnittelun ta- jen aluekokonaisuus. voitteena on mahdollistaa keskustan ja kantakaupungin tasapainoinen kasvu siten, että sen vetovoiman taustalla olevat ominaispiirteet ja laatu säilyvät ja vahvistuvat.

Keskusta ja sitä ympäröivät alueet ovat muutoksessa. ■ Helsingin kansainvälinen kytkeytyminen vahvistuu. Suomen tulevaisuuden kasvupotentiaalista pääosan on Lähde: Uudenmaan ennustettu sijoittuvan Helsinki-Tampere-Turku kasvu- maakuntakaavan (2050) kolmion alueelle. Seudun ja kaupungin kasvaessa muu- valmisteluaineisto

22 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 23 2.2 TOIMINNALLISET MUUTOKSET työtilojen imagolla on merkitystä yrityksille. Paikoin tilas- vanut vain keskustaa kehystävillä alueilla, keskustas- Työpaikkojen lisäksi myös toisen asteen oppilaitoksia ja JA HAASTEET ta ollaan kuitenkin valmiita myös tinkimään, jotta saadaan sa se on supistunut, vaikka jo rakennetuilla alueilla on nuorten tiloja siirtyy etäämmälle keskustasta. Korvaavia halutulla sijainnilla toimipiste. Tilojen tehostuneesta ja kysyntää modernisoiduista toimitiloista*. Työpaikkojen uusia asukkaita on usein vähemmän kuin väistyviä työ- Kasvavan kaupungin keskustarakenteessa tilojen käyt- monipuolistuneesta käytöstä huolimatta työntekijöiden ja toimitilojen keskittyminen ydinkeskustaan nostaa paikkoja ja oppilaita yhteensä. Muutokset voivat vähen- töön liittyy monenlaisia intressejä. Kantakaupunki määrä ei ole kasvanut asukasluvun tahdissa. vuokria ja saa osan yrityksistä hakeutumaan muualle tää alueella asioivien henkilöiden sekä siellä tarjottavien muuttuu ja kehittyy aiempaa nopeammalla tahdilla. mikäli sijaintipaikkoja ei ole riittävästi kaikille halukkaille. palveluiden kokonaismäärää ja muuttaa niiden profiilia. Rinnakkaisia hankkeita on paljon ja niiden yhteisvaiku- Monipuolisen toimitilan määrän kutistuminen on negatii- Muutos toiminnallisesti sekoittuneesta rakenteesta asuin- tusten arviointi kokonaisuuden näkökulmasta on haaste. vista kehitystä korkean tuottavuuden ja tulevaisuuden valtaiseksi alueeksi vaikuttaa mm. lounasravintoloiden Kiinteistösijoittaminen ja -kehittäminen on kiihtynyt ja Muutokset 2000-luvulla kysynnän alueella*. kannattavuuteen ja saa yöelämän siirtymään toisaalle. kansainvälistynyt. Kantakaupungin vanhat korttelit ovat pääasiassa yksityisessä omistuksessa, jolloin yksittäis- Olemassa olevassa kaupunkirakenteessa* : *Lähde: Catella ten muutoshankkeiden ennakointi on haastavampaa ja kaupungin ohjauskeinot ovat rajallisemmat. Työpaikkojen Työssäkäyvien muutos v. 2000–2017 ja palveluiden toiminnallinen kokonaisuus on ratkaista- yhteensä -100 hlöä ja 0 % va pääasiassa olemassa olevien tilojen puitteissa, mikä lisää painetta tehdä muutoksia kokonaisuuden näkökul- Asukasmäärän muutos v. 2000–2018 masta yksittäisten ratkaisujen sijaan. Tiiviissä raken- yhteensä + 9 600 asukasta ja +8 % teessa korjausliikkeitä on vaikea tehdä. Toimitiloja tarvitaan sekä toimistojen, kaupan että palvelujen käyttöön. Lisäksi laajenevan kantakaupungin alueille**: Tulevaisuudessa kasvavan kaupungin tarpeet moninais- tuvat ja ratkottavaksi nousee uusia haasteita. Nykyinen +11 700 asukasta (2000–2018) keskusta-alueiden monipuolisten toimitilojen tai yleisten alueiden supistuminen ei ole tavoiteltavaa, sillä se vähen- +4100 työpaikkaa (2000–2017) tää joustoa erilaisia tarpeita varten.

Tällä hetkellä osa olemassa olevista keskusta-alueista *osa-alueet: Kruununhaka, Kluuvi, Kaartinkaupunki, Kamppi, Punavuori, Eira, Ullanlinna, Katajanokka, asuin- ja matkailuvaltaistuu, kun toimitiloja konvertoi- Kaivopuisto, Vilhonvuori, Siltasaari, Linjat, Torkkelinmäki, daan uusiin käyttötarkoituksiin. Vallitsevassa markkina- Harju, Alppila, Etu-Töölö, Taka-Töölö ja Vallila tilanteessa toimistoja, asuntoloita ja entisiä oppilaitoksia on muutettu vapaarahoitteiseksi asunnoiksi, hotelleiksi **osa-alueet: Kalasatama, Sompasaari, Hanasaari, Länsi- ja yksityisiksi hoitolaitoksiksi. 2000-luvulla kantakaupun- Pasila, Itä-Pasila, Keski-Pasila, Ruoholahti, Salmisaari, gin alueella on muutettu noin 500 000 k-m² toimitiloja Lapinlahti, Jätkäsaari, Hernesaari, Hermanninranta asumis- ja majoituskäyttöön. Lähde: Aluesarjat & Tilastokeskus. Huom. Työpaikkaluvut saatavilla usean vuoden viiveellä eikä niiden tarkkuus Monipaikkainen työ lisääntyy. Se ei ole enää yhtä tiiviisti vastaa väestötietoja sidoksissa aikaan tai paikkaan kuin aiemmin. Siellä missä toimitilasta on pidetty kiinni ja sitä on uudistettu, monien toimistokäytössä olevien tilojen käyttö on tehostunut ja palvelullistunut. Työ on levittäytynyt etätyön lisäksi muun muassa lyhytaikaisesti vuokrattaviin co-working Seudun kasvaessa toimistotilojen huippukysynnän on tiloihin, kahviloihin ja kirjastoihin. Toimitilakysyntää on tulevaisuudessa ennustettu kohdistuvan juuri laajan monentyyppisille tiloille moderneista toimistoista ja ar- keskustan alueelle*. Keskusta on toimistotilojen huippu- vokiinteistöistä rouheampiin työtiloihin. Keskustassa on kysynnän aluetta ja kantakaupunki pääosin vakiintuneen paljon palveluvaltaisia ja korkean profiilin yrityksiä, jotka kysynnän aluetta. Toimistotilojen lisäksi on kysyntää eivät tavoitteellisesti sijoitu monitoimitilan tehokkaan mi- monenlaisille tiloille kivijaloista palveluja tuotantoti- toituksen mukaisiin tiloihin. Tilojen sijainnin ohella myös loihin. Toimitilan määrä on 2000-luvulla kuitenkin kas- ■ Sidonnaisuuskaavio esittää eri ominaisuuksien välisiä riippuvuussuhteita

24 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 25 Toisaalta lisääntynyt matkailu tuo uusia kuluttajia keskus- Myös julkisen ulkotilan rooli on muutoksessa. Kaupunki 2.3 SOSIAALISET MUUTOKSET Heikosti liikkuvien määrän kasvu lisää kotiintuotavien taan. Matkailijoiden preferenssit muuttavat ympäristön laisaktiivisuus on lisääntynyt 2000-luvulla. Kaupunkilaiset palvelujen ja esteettömien asuntojen tarvetta. Aktiivista tarjontaa ja rytmiä. ovat omaehtoisesti alkaneet ottaa entistä enemmän ulko- Työpaikkojen ja oppilaitosten korvautuminen vapaara- elämäntapaa edistävä ympäristö ylläpitää fyysistä ja so- tiloja tapahtumakäyttöön. Myös muu tapahtumallisuus hoitteisilla asunnoilla, asuntojen kaupallinen majoitus- siaalista hyvinvointia. Kantakaupungin tuntumaan ja ulkopuolelle on rakentunut kaupunkifestivaaleineen on lisääntynyt. Keskustan edus- käyttö ja eri kohderyhmien sekä tuettujen toimintojen suuria kauppakeskuksia ja verkkokauppa on lisääntynyt. talla olevien saarten avautuminen luo uusia mahdollisuuk- vähentyminen voi yksipuolistaa ja muuttaa keskustan Urbaanin kaupunkikulttuurin nousu ja tapahtumallisuu- Vielä ei ole selvää, miten paljon ne vaikuttavat ydinkes- sia virkistäytymiseen. Kaupunkirakenteen sisällä tilojen sosioekonomisista tasapainoa. Laajemmilla uudisraken- den edistäminen vaativat tiloja erilaisia käyttäjäryhmiä kustan kaupalliseen vetovoimaan. Tavoitteena on säilyt- puutteesta kärsivien julkisten ja yksityisten palveluiden, tamisen alueilla syntyy kuitenkin myös uutta tuettua asu- varten. Kantakaupungin kasvaessa myös väliaikaisesti tää keskustan rooli haluttuna työ-, palveluja asiointipaik- kuten koulujen ja päiväkotien lisä- ja väistötilan tarve va- mista. Oppilaitosten ja nuorten kokoontumistilojen siir- tapahtumakäytössä olleita alueita poistuu ainakin osit- kana sekä sen laaja ja monipuolinen tarjonta. luu parakkeina pihoille ja puistoihin. Julkisista puistoista tyminen kantakaupungin ulkopuolelle vie nuorten arjen tain tai niiden rooli muuttuu. Jäljelle jäävien puistojen, rajataan ulkoilualueita pihattomien päiväkotien käyttöön. painopistettä muualle. Asuntojen hallintamuotojen sijaan aukioiden ja rantojen käyttöpaineet lisääntyvät. Keskustassa liikkumisen kestävät kulkutapaosuudet ovat Kaduilla joudutaan sovittamaan joukkoliikenteen, autoi- sosiaalista monimuotoisuutta tukevat keinot keskustas- kasvaneet. Jotta päästäisiin Hiilineutraali Helsinki 2035 lun, kävelyn, pyöräilyn ja pysäköinnin sekä huollon tarpei- sa painottuvat avoimiin julkisiin tiloihin ja puistoihin sekä tavoitteisiin, tarvitaan kuitenkin lisätoimia. Satamien lii- ta. Lisäksi trendinä on erilaisten palveluiden siirtyminen erilaisia ryhmiä palveleviin monipuolisiin palveluihin ja ta- 2.4 HAASTEET YMPÄRISTÖN kenne aiheuttaa paikoin haasteita kaupunkiympäristön kivijalasta katutilaan. Erilliset mainoslaitteet, automaatit, pahtumiin, jotka kokoavat erilaisia ihmisiä yhteen. TASAPAINON KANNALTA viihtyvyydelle ja toimivuudelle, johon tutkitaan erilai- kontit, tekniset laitteet ja pop-upit ovat jakamassa rajal- sia ratkaisukeinoja. Yhtenä ratkaisukeinona on tutkittu lista julkista ulkotilaa. Kulkutapojen muutokset, liikenteen Keskustan käyttäjäjoukon moninaistuminen ja moni- Tiiviiksi rakennetun merenrantakeskustan ympäristö- maanalaista kokoojakatua. Liikkumisen tulevaisuutta kä- sähköistyminen ja palvelullistuminen sekä kotiintuotavien kulttuurisuus luovat uudenlaisia tarpeita kaupunkira- haasteita ovat ennustettu merenpinnan nousu, tulva- sitellään tarkemmin visiontyön aikaan tekeillä olevassa palveluiden vaatima lyhytaikaisen pysäköinnin tarve ai- kenteessa ja kaupungin kehitysprosesseihin. Väestön riskit, lämpösaarekeilmiö ja tuulisuuden sekä sateisuu- Helsingin liikenteen tulevaisuusanalyysissä. heuttavat myös paineita katutilan käyttöön. ikääntyminen taas tuo vaatimuksia esteettömyydelle, den lisääntyminen ja liikenteen aiheuttamien haittojen ympäristön hahmotettavuudelle sekä turvallisuudelle. riskit ihmisten terveydelle, rakenteille ja ympäristölle. Hulevesien kuljettamat haitta-aineet, sekaviemärin ylivuo- dot sekä päästöt ja roskaaminen kuormittavat Itämerta. ■ Kuvassa vasemmalla Yliopiston Tiedekulman rakennus, joka Rakentaminen, energiankulutus sekä kulutustottumuk- edustaa rakennuksen mittavaa uudistamista kestävästi purka- set kuormittavat ympäristöä ja kuluttavat luonnonvaro- matta koko rakennusrunkoa. Rakennuksen suunnittelussa on ja. Vanhojen rakennusten korvaaminen uusilla aiheuttaa onnistuttu rakennuksen sovittamisessa arvoympäristöön sekä mittavan purkamisen ja rakentamisen aikaisen hiilipiikin. alueen elävöittämisessä. Lisäksi kulttuurihistoriallisesti merkittävissä kohteissa on vaarana, että purkaminen ja muutokset vaarantavat koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuista kulttuuriperintöä.

Perinteisen kantakaupungin ja keskustan ominaispiirre matalana ja tiiviinä korttelikaupunkina kohtasi 2000-luvun alussa muutospaineita. Ehdotetut korkeat rakennukset haastoivat Helsingin tunnusomaisen historiallisen kau- punkikuvan, jossa vain muutamat sirot arvorakennukset nousevat kattojen yläpuolelle. Keskustan siluetin tekee ai- nutlaatuiseksi se, että Helsinki on yksi Euroopan harvois- ta avomeren tuntumassa sijaitsevista pääkaupungeista. Merellinen Helsinki on yksi ympäristöministeriön määrit- telemistä Suomen kansallismaisemista. Kantakaupunkiin laadittiin v. 2011 edelleen voimassa olevat periaatteet kor- kealle rakentamiselle. Korkeampaa rakentamista pyritään suuntaamaan kaupunkirakenteellisesti perusteltuihin paikkoihin, verkostokaupungin muihin solmukohtiin, laa- Kuva: Kerttu Kurki-Issakainen dukkaasti ja kaupunkikuvaa rikastuttavalla tavalla.

26 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 27 Ajantasainen tieto muokkaa vaihtoehtoja muuttuvien tilanne kuvien pohjalta

2.5 DIGITALISAATIO JA osalta. Liikkumisen palvelutarjonta kasvaa, mikä haastaa pottaa tulevaisuudessa niiden korjausta ja kierrätystä. Tarvittavat tilat on mahdollista järjestää ennakoinnin MUU TEKNOGINEN KEHITYS julkishallinnon pitkäjänteisen regulaation vastaamaan Kuluttajalähtöinen kiertotalous vaatii logistisia ratkaisu- avulla osaksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta. markkinoiden huomattavasti lyhyempään aikajäntee- ja ja tilavarauksia lähiympäristössä. Lähituotanto, LED- Kaupunkirakenteen kestävyyden ja laajamittaisen pur- Teknologinen kehitys, alustatalous, digitalisaatio, no- seen. Lähijakeluinfrasruktuuri ja älylogistiikka vaativat ti- viljely, 3D-tulostus mahdollistavat tuotannon edellytys- kavan saneerauksen aiheuttaman energia- ja materiaa- peat verkot, tekoäly, robotiikka ja datan lisääntyminen loja. Älykkäiden, auton omistajuudesta riippumattomien ten paranemisen myös kaupunkiolosuhteissa. lihukan välttämiseksi hyödynnetään ja kehitetään ole- vaikuttavat myös keskustojen ja niiden suunnittelun tu- liikkumispalveluiden myötä pysäköintipaikkojen tarve voi massa olevaa rakennetta ja toimitaan sen reunaehdoilla levaisuuteen. Ne mahdollistavat palvelullistumisen, tilo- vähentyä. Mikäli kustomoidut liikkumispalvelut ovat jouk- Paikannus, mallintaminen, sensorit, simulointi, seuran- ja tarjoamilla mahdollisuuksilla. Verkon ja virtuaalimaa- jen ja laitteiden yhteiskäytön helpottumisen ja samalla koliikennettä houkuttelevampia, liikenteen kokonaismää- tadata ja paikkatietopohjaisen tiedon keruu sekä uusia ilmojen algoritmit ja kustomoidut palvelut tuottavat yk- muun muassa liikkumisen ja logistiikan tehostumisen. rä kaupunkiympäristössä voi kuitenkin kasvaa. Helsingin tekniikoita hyödyntävän vuorovaikutuksen järjestäminen silöille profiloituja kokemuksia. Avoin kaupunkirakenne Uudet teknologiat voivat laajentaa asiointi- ja vaihdan- tavoite on edistää liikennejärjestelmän automaatiota ja kasvattavat maankäytön suunnittelun tietopohjaa. Tiedon tuo monipuolisuutta ja yllätyksellisyyttä kohdennettujen ta-alueen kokoa perinteisempien infrastruktuuriratkai- palveluistumista sellaisilla tavoilla, jotka tukevat jouk- analysointiin voidaan tulevaisuudessa käyttää tekoälyä kohtaamisten ja eriytymisen rinnalle. sujen rinnalla. koliikenteen käyttöä, kävelyä ja pyöräilyä sekä liikenne- apuna. Lisätty todellisuus voi syventää fyysisten näky- järjestelmän tehokkuutta ja turvallisuutta. Robottien vien muutosten ymmärrystä jo suunnitteluvaiheessa. Työnteko, asuminen, vapaa-aika ja matkailu levittäytyvät hyödyntäminen esimerkiksi huollossa voi edellyttää ym- ja lomittuvat. Työtä tehdään projektiluonteisesti ja ha- päristöltä uudenlaisia esteettömiä ratkaisuja. jautetusti niin kotona, kahviloissa, julkisissa tiloissa kuin varsinaisilla työpaikoillakin. Palveluja tuodaan kotiin. Sähköistymisen vuoksi tarvitaan monenlaista latausinf- Lyhytaikaisen pysäköinnin ja pysähtymisen tarve katuti- rastruktuuria. Sähköenergian tarve voi kasvaa. Toisaalta lassa voi kasvaa. Verkkokauppa muuttaa kaupan raken- paikallisten uusiutuvien energiamuotojen nopea kehitys teita. Keskustassa sijaitsevat kaupat tarjoavat verkko- luo mahdollisuuksia vähentää kaupunkirakenteen ja toi- kauppaa haastavina ja sitä tukevina palveluina elämyksiä minnan ympäristökuormaa. Sähkökulutuksen ja tuotan- ja showroomeja. Vapaa-ajan ja hyvinvoinnin palvelut val- non välinen ajallinen erotus vaatii kulutusjoustoa ja ener- taavat tilaa. gian varastoinnin ratkaisuja.

Automatisaatio ja robotisaatio voivat tehostaa järjestel- Lisätyn todellisuuden avulla voidaan syventää ja moni- miä sekä lisätä tuottavuutta ja vapaa-aikaa. Ajantasainen puolistaa kaupunkikokemusta. Kaupungin digitaalinen tieto mahdollistaa erilaisia käyttäjäkohtaisia vaihtoeh- kaksonen tutustuttaa ja houkuttaa Helsingin keskus- toja muuttuvan tilannekuvan pohjalta (sää, ruuhka, pal- taan jo etänä. Uudet alustapohjaiset liiketoimintamallit velut). Liikkujat voivat tehdä matkaa koskevat päätök- ja -tavat ovat kiinteistöalalla murtaneet vakiintuneita sensä laadukkaan, kaikki kulkutavat kattavan tiedon arvoketjuja uuteen muotoon (esim. Airbnb tyyppinen perusteella ja kuljetus- ja liikkumispalveluita tarjoavat toiminta). Tämä haastaa maankäytönsuunnittelun ja yritykset voivat suunnitella toimintaansa nykyistä tehok- lainsäädännön tarkastelemaan uudella tavalla kokonai- kaammin. Liikenteen hallinta perustuu tarkkaan tilanne- suutta. Heijastusvaikutuksia voi olla muun muassa asui- tietoon, ennakkosuunnitelmiin, uusiin ohjausjärjestelmiin nolosuhteiden ja paloturvallisuuden varmistamiseen, sekä yhteistyöhön kaupallisten tietopalvelujen tarjo- matkailuinfrastruktuuriin, asukasmäärien ja tarvittavien ajien kanssa (Helsingin älyliikenteen kehittämisohjelma). palveluiden mitoitukseen. Lisäinformaatio voi vahvistaa perillä olemisen tunnetta ja digitaaliset alustat voivat parantaa erikoispalvelujen ja Uudenlaisten järjestelmien ylläpitäminen ja kehittäminen erilaisten reittien löydettävyyttä. Sosiaalinen media ja eri- vaativat osaavaa työvoimaa, mikä korostaa oppimisym- laiset paikkatietopohjaiset alustat ovat osaltaan mahdol- päristöjen ja houkuttelevien kaupunkiympäristöjen roo- listaneet kaupunkikulttuurin monipuolistumisen erilaisten lia. Keskustasijainteja preferoiville osaamisintensiivisille kaupunkilaislähtöisten pop-up tapahtumien ja teemata- aloille syntyy uusia työpaikkoja. pahtumien muodossa (mm. siivouspäivä, ravintolapäivä). Järjestelmätasoiset muutokset vaativat sekä infra- Kaupunkiympäristöön tarvitaan uusia pelisääntöjä esi- struktuurilta että rakenteilta muutoksia. Tilojen ja ra- ■ Siivouspäivän karttamerkintöjä Google Maps pohjalle 2019. merkiksi automatisoidun liikenteen ja dronekuljetusten kenteiden avoimen rajapinnan tunnistetiedot voivat hel- Kaupunkilaisten itse toteuttamien Siivouspäivän ja Ravintolapäivän paikannusten painopiste on kantakaupungissa

28 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 29 Pitkän aikavälin myönteisiä kehityskulkuja vahvistetaan 2.6 VISION ROOLI MUUTOSTRENDIEN TUNNISTAMISESSA

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun tehtävä on mahdollistaa monenlaisia tavoitteellisia tulevaisuuksia. Maankäytön suunnittelussa mahdollistetaan kaupungin kasvu ja keskustan laajeneminen, tilojen ja alueiden käyt- tötarkoitus ja niiden muutokset.

Erilaisten tarpeiden ja kehityssuuntien tunnistaminen ja kokoaminen yhteen mahdollistaa niiden huomioon otta- misen kaavoituksessa. Sillä taataan tarvittavaa joustoa tai voidaan ehkäistä ei-toivottuja kehityskulkuja. Kuva: JKMM Arkkitehdit Arkkitehdit JKMM Kuva:

30 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 31 KESKUSTAVISIO Tiivistelmä

VISIO Helsingin keskusta, sen käyttäjämäärät ja vai- sen potentiaalia löytyy lisäksi alueiden välisistä kutusalue kasvavat. Pääkaupungin ydin on tule- saumakohdista, keskeisten reittien varsilta ja Toiminnot ja eriluonteiset osa-alueet vaisuudessa sekä kansainvälisesti houkutteleva maan alta. Myös olemassa olevat korttelit jalos- kytkeytyvät toisiinsa muodostaen elinkeinoelämän keskus ja Suomen merkittä- tuvat ja liikekeskusta tiivistyy. Uusi rakentaminen vahvan kokonaisuuden vin työpaikka-alue, että Pohjoismaiden johtava on taidokkaasti sovitettu osaksi ympäristöään. kulttuurikeskittymä. Kulttuuri ja matkailun palvelut levittäytyvät yhä Sesonkikaupungin meren ympäröimä keskusta laajemmalle aina saaria myöten. Keskusta hou- tarjoaa elämykselliset puitteet arkeen ja juhlaan. kuttelee jalkautumaan, toiminnot kytkeytyvät tii- Helsingin keskusta on yhteiseksi koettu kohtaa- viisti toisiinsa ja liikkuminen on sujuvaa. mispaikka, joka palvelee omaa reviiriään laajempaa joukkoa. Kantakaupunki kutsuu viihtymään Helsingin keskusta erottuu edukseen hyödyntä- Ainutlaatuisuus ja identiteetti ja elämää löytyy vuoden jokaiselle tunnille. mällä omia ominaispiirteitään ja vahvuuksiaan. muodostuvat jatkumosta Se kasvaa ja uudistuu mahdollistaen modernit sekä omien vahvuuksien Käveltävä keskusta kytkeytyy raitein vähähiili- elämäntavat historiallista rakennettaan ja ker- sesti sekä lähelle että kauas osaksi kansainvä- rostumiaan säilyttäen. Kantakaupungin urbaani ja ominaispiirteiden listen kaupunkien verkostoa. Keskustasijainti vetovoima koostuu tiiviin rakenteen toiminnal- hyödyntämisestä tuottaa lisäarvoa toimijoilleen. Elinkeinoelämä lisesta monipuolisuudesta ja laadusta, eläväs- löytää monipuolisia mahdollisuuksia, asiakasvir- tä katutasosta kivijalkoineen, julkisista tiloista, Uusi potentiaali täydentää, toja ja osaavaa työvoimaa kantakaupungin saa- kaikille avoimista aukioista ja puistoista sekä laajentaa ja monipuolistaa vutettavien yritysverkostojen ääreltä. Rikkaasta viihtyisistä rannoista. Keskustan identiteetti ja kantakaupunkia tilarakenteesta löytyy yksilöllisiä tiloja, jotka ainutlaatuisuus muodostuvat hallitun kaupunki- mahdollistavat monipuolista ja uutta luovaa elin- rakenteen jatkumosta. Siihen kuuluvat urbaanin keinotoimintaa sekä kaupunkielämää elävöittä- korttelikaupungin matala siluetti, jonka ylle ko- viä toimintoja. Kantakaupungin luonteikkaiden hoavat sirot maamerkit, omaleimaiset kaupungi- kaupunginosien täydentyvä kokonaisuus vetää nosat ajallisine kerrostumineen, katseenkorkeu- Menestyvä keskusta ja kanta puoleensa yhä lisää kävijöitä, yrityksiä ja mat- delta koettu rikkaus, vihreys, meri ja kalliot sekä VANHA kaupunki laajenee, kasvaa ja muuntuu UUSI kailijoita. Maailman parhaat ruuhkavuodet hou- sisäänrakennettu laatu. ajassa tasapainoisesti ja hallitusti, kuttelevat kansainvälisen tason huippuosaajia ominaispiirteitään vahvistaen. asettumaan Helsinkiin, jonka keskustassa asuk- Muutostrendeihin sekä ilmastoriskeihin osataan kaiden, työpaikkojen, palveluiden ja tapahtu- varautua ennakoidusti. Helsingin kantakaupun- Uusi potentiaali rikastuttaa mien määrä kasvaa. Raikkaan urbaani turvalli- gin ja sen osien elinkaaret ovat pitkiä. Olemassa ja monipuolistaa keskustaa, nen ympäristö toimii ja tarjoaa monipuolisesti olevaa rakennetta pyritään käyttämään mahdol- joka kytkeytyy entistä tiiviimmin lisimman tehokkaasti. Keskustan rakenne tukee ja vähähiilisemmin sekä lähelle vaihtoehtoja. että kauas. ja priorisoi ympäristöystävällisiä elämäntapoja. Kantakaupunki uudistuu tasapainoisesti ja ottaa Keskusta on avoin kaikille, toimiva, turvallinen, Kehittäminen perustuu kestävästi askeleen kohti merta. Rannat avautuvat kau- puhdas ja älykkäästi säädetty perillä olon paikka. pitkän aikavälin johdonmukaiseen punkilaisten käyttöön, muodostavat yhtenäisen kehitykseen, jossa on varauduttu kulkureitin ja lähettävät vesille. Ne saavat uusia ennakoiden tuleviin tarpeisiin, julkisivuja, jotka täydentävät tasapainoisesti pe- UUSI haasteisiin ja riskeihin. VANHA rinteisiä merellisiä maisemia. Uutta kehittämi-

34 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 35 20 MARIA-KONSEPTIEHDOTUS

Maria on dynaaminen ja virkeä kortteliklusteri, joka muodostaa vilkkaan ja elävän sisäpihamaailman Helsingin keskustan ytimeen. Rakennusten monipuolinen toiminta avautuu kutsuvasti ympäröivään kaupunkitilaan. Uudisrakennukset liittyvät jämäkästi osaksi kantakaupungin rakennetta ja muodostavat alueen olemassa olevien historiallisesti arvokkaiden rakennusten kanssa kiehtovan korttelikokonaisuuden. Alueen rakennusten mittakaava ja kerroksellisuus jatkuu myös uudisrakentamisen massoittelussa.

TULEVAISUUSHELSINGIN ALKOI JO EILEN. HELSINGINLAAJENEVA LAAJENEVA KESKUSTAKESKUSTA

ILMIÖITÄ JA TAPAHTUMIA Näkymä lounaasta Helsingin kaupunki Kalasatama, Nihti Asemakaavoitus RUOTSALAINEN KAUSI VENÄLÄINEN KAUSI 1809 1917 SUOMALAINEN AIKA 1917 KOHTI KANSAINVÄLISYYTTÄ TULEVAISUUDEN KESKUSTA Kalasatama–Malmi-tiimi 1500 -1600 1700 1800 -1810 1820 1830 -1840 1850 -1870 1880 -1920 1917 - 1918 1930 -1950 1970 1980 -1990 2000 2010 2020 / 2030 / 2040 / 2050 - Laman ja nousun aikaa - Helsinki perustettiin 1550 - Virkistys- ja matkailupalveluiden - Ydinkeskusta eriytyi liikekeskustaksi ja - Sota-aikana rakentaminen hidastui ja - Tieto- ja viestintäyhteiskunnan - World Design Capital 2012 - Keskustan vaikutus- ja työssäkäyntialue laajenee Vantaanjoensuulle. Siirtyi - Yleis- ja asemakaavoituksen alku 1811 kehitys korkeat kivikerrostalot muuttivat jälkikäteen kärsittiin asuntopulasta kehitys - Kulttuurin merkityksen voimistuminen - Kantakaupunki ja liikekeskusta laajenee nykyiselle paikalleen, - Korotus pääkaupungiksi 1812 - Kaivohuone kaupunkimaisemaa - Arava-rakentaminen - Kauppakeskukset ja hotellit - Länsimetro - Käveltävä keskusta, pyöräilyn kasvu ja raidepainotteinen Vironniemelle, 1640 - Kruununhaan-, Kluuvin-, Kaartinkau- - Hotellit - Kahvilat, ravintolat, kauppahallit ja - Malmin lentoasema ja Helsingin - Metro - Julkista kulttuurirakentamista ja joukkoliikenne - Tapulikaupunki pungin-, Kampin- ja Punavuoren - Huvilat tavaratalot lentoasema - Ruoholahti kansalaisten olohuoneita - Älykäs ja hiilineutraali liikennejärjestelmä asemakaavat 1812 - Katajanokan lentosatama - Tapahtuma- ja urheilukilpailuisäntä: - Kaapelitehdas - Baana - Liikenteen palvelullistuminen, sähköistyminen ja - Monumentaalikeskustan kaavoitus - Kallion, Sörnäisten, Töölön, Eiran, Kesäolympialaiset 1952 - Kampin keskus - Kalasatama automatisoituminen jälleenrakennuskomitean ja J. A. Vallilan, Alppiharjun, Torkkelinmäen ja - Urheilurakennukset - VR-makasiinien kansalaistoiminta - Jätkäsaari - Vesiliikenne Ehrenströmin toimesta Käpylän asemakaavat - Olympiaterminaali - Suomi liittyi EU:n 1995 - Etelä-Hermanni - Hämeentien joukkoliikenneväylä - Suomenlinnan - C. L. Engelin suunnittelemat - Rautatiet - Kaupunkipuistot - Teollisuuden tuotantolaitokset - Kansalaisaktivismin ja neljännen - Kruunusillat, pikaraitiotiet ja raidehankkeet merilinnoituksen (Viapori) monumentaalikeskustan rakennukset - Satamat - Ensimmäiset yleiskaavat: vähenevät keskusta-alueella sektorin kasvu - Älykkäästi säädetyt järjestelmät rakennustyöt alkoivat 1748 - Parempi tiestö keskuspuisto sai alkunsa B. Jungin 1911 - Kuntalaisten itseorganisoimat - Urheilurakentaminen - Sotilaskaupunki tekemästä yleissuunnitelmasta tapahtumat, festivaalit ja aktiviteetit: - Helsinki Biennial Vallisaari 2020 - Tehtaiden perustus - Festivaalikulttuuri laajenee ja Korttelijuhlat, ravintolapäivä, - Keski- ja Pohjois-Pasila - Porvariston asuintalot monipuolistuu kaupunkiviljely yms. - Telakkaranta - EU:n kulttuuripääkaupunki 2000 - Saarten avautuminen - Hernesaari - Yliopisto siirtyi Turusta Helsinkiin 1828 - Hotellit, tapahtuma- ja 1860 -1950 - EU:n vaikutus lainsäädäntöön virkistyskäyttöön - Jätkäsaaren etelä-osa - Yliopiston päärakennus, opetussairaala, - Sodat johtivat niukkaan talouteen ja konferenssikeskukset KESKUSTAN KEHITYS KESKUSTAN - Meilahden sairaala-alue kasvaa - Kalasatama kasvitieteellinen puutarha, observatorio ja säännöstelyyn - Hyvinvointivaltion kehitys: - Toimitiloja muutetaan asumiseen - Hakaniemen ja Sörnäisten rannat kirjasto 1828 - 1840 - Tuotantorakennukset ja tehtaan piiput - Itsenäistyminen 1917 johti tarpeeseen terveysasemat ja päiväkodit 2008 - Matkailun kasvu - Eteläsatama ja Katajanokanranta -Yläluokan ja sivistyksen kehitys - Teollisuuden edellyttämän erottautua Venäjästä ja pohjoismaisuutta - Keskusta konttoristuu - Marian kasvuyrityskampus - Teatterit infrastruktuurin rakentuminen korostettiin suunnittelussa - Yksityisautoilun kasvu - Satamatoiminta siirtyi Vuosaareen - Vallilan Teollisuuskadun kehitys - Lehti- ja painotalot - Työväestön asuinalueet -Valtion hallinto keskittyi keskustan - Katajanokan matkustajaterminaali 2008 vapauttaen ranta-alueita - Sairaala-alueet kehittyvät ja täydentyvät - Kaupungin laajeminen laidoiltaan alueelle ja asema hallintokaupunkina ja Länsisataman konttiterminaali - Rantojen kehittäminen vakiintui. Eduskuntatalo 1931 -Keskuspuisto ja ulkoilureitistöt HISTORIALLISET - Uuden yhteiskunnan rakentaminen -Ajatus kävelykeskustasta herää KERROSTUMAT - Oppivelvollisuuslaki 1921 vauhditti mm. koulujen ja sivistyslaitosten rakentamista

Viaporin rokokoo- ja Empire – Senaatintorin ympäristö Kertaustyylit – Art nouveau, jugend ja 1920-luvun 2020-luku: linna-arkkitehtuuri 1800-1840...1870: kaupunkipalatsien ja kansallisromantiikkaa pohjoismainen Modernismi – funktionalismi Jälleenrakentaminen, Teollinen rationalismi Elementti- Post- 1990-2000-luvut: 2010-luku: Telakkaranta, Pasilan alue, 1700-luvulla: Yliopiston päärakennus, huviloiden aika 1840... 1895-1920: klassismi: 1930-luku: romantiikka ja rationalismi 1960-luku: rakentaminen ja modernismi 1980-luku: Kansallisooppera, Musiikkitalo, Kaisa-kirjasto, Allas, Kruunusillat, Garden Helsinki, Bastionrakentaminen Tuomiokirkko, Keisarillinen 1870-1895: Kansallismuseo, Puukäpylä, Taka-Töölön asuinalue, 1940-1950-luvut: City-kortteli strukturalismi Länsi-Pasila, Kiasma, Sanomatalo, Löyly, keskustakirjasto- Oodi, Maria-kampus, Hernesaari, ja rokokoo vaikutteiset palatsi, Senaatintalo, Ritarihuone, Grönqvistin talo, Suomen Rautatientori, Kallion Eduskuntatalo, Töölön Lasipalatsi, Hotelli Torni, Sokos-talo, Porthania, (Makkaratalo), 1970-luku: Pikku Huopalahti, Eduskunnan lisärakennus, Amos Rex, Töölönlahden eteläosa, Hakaniemi, Teollisuuskatu, rakennukset Säätytalo, Vanha kirkko, pankki, Säätytalo, Ateneum, kirkko, Kansallisteatteri, kirkko, Yrjönkadun Olympiastadion, SOK:n Lastenlinnan sairaala, Kelan Temppeliaukion- Finlandia-talo, Kauppakeskus- Kampin kauppakeskus Pasilan konepaja, Jätkäsaari, Urhea kampus Suomenlinnassa Kasvitieteellinen puutarha, Yliopiston geologian laitos, Katajanokka uimahalli, Taidehalli tuotantolaitokset, Töölön helmi, pääkonttori, Kulttuuritalo kirkko Hanasaaren voimalaitos Itäkeskus Kalasatama Lapinlahden sairaala Ritarihuone Keskussotilassairaala (Tilkka)

KESKUSTA VEDEN ÄÄRELLÄ URBAANI, ELÄVÄ KULTTUURIKESKITTYMÄ KASVAVA, KYTKEYTYVÄ KANTAKAUPUNKI KÄVELTÄVÄ, ILMASTOVIISAS KESKUSTA

Rantojen rooli korostuu. Elämyksellinen perilläolon paikka tapahtumineen ja kulttuurielämyksineen. Uudet merelliset asuinalueet ja voimistuvat Hiilineutraali Helsinki 2035; Uutta julkista tilaa, toimintoja ja identiteettiä. Julkisen tilan kukoistus erilaisine kaupunginosineen. työpaikka-alueet. Käyttäjämäärien kasvu. Kestävät elämäntavat, sähköistyvä Meri, saaret ja vesiliikenne osana virkistys- ja Historialliset kerrostumat luovat identiteettiä. Keskustan tiiviimpi kytkeytyminen lähelle ja ja palvelumuotoinen liikkuminen matkailukäyttöä. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. kauas raitein. sekä uusiutuvat energiamuodot.

TULEVAISUUS Graafi: Salla Seppälä Graafi: Salla

36 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 37 Visio 3. Menestyvä keskusta Kuva: Loannis Koulousis Loannis Kuva: 3. MENESTYVÄ KESKUSTA sille ja kansainvälisille tapahtumille sekä toiminnoille. ■ 1. Kantakaupungin kivijalat Kantakaupungin elävä katutaso muodostuu tuhansien Kuvassa näyteikkunallisten kivijalkatilojen heatmap-tarkastelu. Meren ääreen avautuva Helsingin keskusta kasvaa ja kivijalkaliikkeiden kokonaisuudesta, jonka tarjonta elää 12 000 pisteen katutason inventointi (2015-17) tutki määrällisen uudistuu kestävästi tulevaisuuden muuttuvissa olosuh- ajassa tuottaen moderneja elämyksellisiä palveluja ja ja laadullisen tarkastelun lisäksi kadunvarsitilojen käyttöastei- teissa. Tukevasti graniittisella jalustallaan seisova kan- työtiloja laajalle käyttäjäkunnalle. Maantasokerroksen ta. Monissa kaupunginosissa ei ollut juurikaan tarjolla vapaita takaupunki on kansainvälisesti houkutteleva, ainutlaatui- tilat mahdollistavat perinteisen erikoiskaupan ohella ra- kivijalkatiloja uusille yrittäjille. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli alhainen 3,4%. sen raikas ja eloisa paikka kokea, asua ja työskennellä. vintolat, hyvinvointi- vapaa-aika ja kulttuuripalvelut sekä Omaleimaisten kaupunginosien kokonaisuus tarjoaa –työtilat ja kierto- ja jakamistalouteen liittyvät palvelut. Koko kantakaupunki on vahvaa kivijalkojen keskittymää, mikä on kestävästi tuotettua hyvinvointia ja elämyksiä. Helsingin osa sen vetovoimaa ja mahdollistaa toiminnallisen monimuotoi- keskusta on maailmanlaajuisesti omaa luokkaansa tur- Monipuolisuutensa ja tapahtumien ohella keskustan his- suuden sekä elävän katukuvan. Kantakaupungissa on yli 6000 vallisuudessa sekä modernien kestävien elämäntapo- torialliset miljööt ovat sen vahva vetovoimatekijä, joka te- liike- ja toimitilakäytössä olevaa kadunpuolella sijaitsevaa kivi- jen edistäjänä, mikä houkuttelee yrityksiä, sijoituksia ja kee asioinnista elämyksen ja luo lisäarvoa käyttäjilleen. jalkatilaa. Kortteleiden kivijalat luovat rakenteen erikoiskaupalle ja monenlaisille ajassa muuttuville toiminnoille palveluille, jotka kansainvälisen tason osaajia. Keskustan vaikutusalue Valtakunnallisesti arvokas rakennusperintö ja kulttuu- palvelevat niin asukkaita, muita yrityksiä ja kuin alueella asioivia. laajenee saavutettavuuden parantuessa ja sen kävijä- riympäristöjen tihentymä kertoo tarinaa sekä kaupun- Tilat sekä niiden luoma palvelurakenne houkuttelee sekä pieniä ja käyttäjämäärät lisääntyvät. Pääkaupungin keskuksen gin että valtakunnan historiasta. Vanhojen rakennusten että suuria yrityksiä eri aloilta keskustaan. vahvuutena on elinkeinoelämän, erikoiskaupan, kult- laatu ja tilalliset ratkaisut ovat kyenneet vastaamaan eri tuurin, tieteen, hallinnon, vapaa-ajan sekä asukkaiden aikojen muuttuneisiin elämäntapoihin ja käyttötarkoituk- Erityisesti eteläisen kantakaupungin vahvuus on korttelikau- sijoittuminen rajatulle alueelle, mikä luo monenlaista siin. Kantakaupungin kasvaessa aiemmin kaupungin lai- pungin selkeä julkisen ja yksityisen tilan erottelu sekä kadulle avautuvien näyteikkunallisten kivijalkatilojen tiheys. Yhdistettynä synergiaa. Sijainti käyttäjä- ja palvelurikkaassa arvo- dalla sijainneet kiinteistöt ovat kokeneet uuden elämän tiiviiseen katuverkkoon se tekee siitä miellyttävää kävely-ympä- ympäristössä tuottaa lisäarvoa toimijoille. Tiiviissä ra- keskustatoimintoineen. Samaa laatua ja muuntojousta- ristöä monipuolisine palveluineen. Muilla alueilla kulkureittien kenteessa toimintoja priorisoidaan seudullisen ja valta- vuutta tarvitaan myös uudisrakennuksissa. kytkeytyvyyttä ja maantasokerroksen avoimuutta ja monipuoli- kunnallisen erityisroolin näkökulmasta sekä ennakoiden suutta voidaan paikoin parantaa alueen tulevia ja muuttuvia tarpeita. Käveltävän keskus- Suomen ykköskeskuksena kantakaupungilla on erityinen tan toiminnot kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa mikä rooli kestävyyden parantamisessa. Sen kehittäminen vahvistaa kokonaisuutta. perustuu pitkän aikavälin johdonmukaiseen kehitykseen, jossa on varauduttu ennakoiden tuleviin tarpeisiin ja Helsingin keskusta on valtakunnan vahvistuva ydin, jonka riskeihin. Työpaikkojen ja palveluiden sijainti joukkolii- urbaani vetovoima syntyy kohtaamisista ja erikoistumi- kenteen huippusaavutettavuuden alueella mahdollistaa sesta, minkä suuret käyttäjämäärät, saavutettavuus ja koko seudun kestävän työmatka- ja asiointiliikenteen. monipuolinen tilarakenne mahdollistavat. Tulevaisuuden Kantakaupungin olemassa olevia tiloja ja rakenteita osa- ■ 2. Kantakaupungin tilarakenne laajeneva keskusta kasvattaa käyttäjämääriään ja vaiku- taan käyttää tehokkaasti, niiden elinkaaret ovat pitkiä ja tusaluettaan. Uudet raideyhteydet kytkevät keskustan jalostamisen aste on korkea. Turvallisuuden ja puhtau- Katutilan integraatiotarkastelu (2017) kertoo rakenteen tehokkaasti ja vähähiilisesti lähelle ja kauas. Samaan ai- den lisäksi kulttuurin täyteinen keskusta tarjoaa maail- kytkeytyvyydestä ja kuljettavuudesta. Malli kuvaa Helsingin kaan se on myös satojen tuhansien ihmisten arkielämän man parhaat ruuhkavuodet, mikä houkuttelee kansain- kantakaupungin tilarakennetta, miten tilat liittyvät toisiinsa ja muodostavat katutilaverkon. Erityisesti niemen eteläosan paikka. Jatkuvasti uutta tarjoava urbaani keskusta en- välisen huipputason osaajia synnyttäen uusia ideoita ja tiivis kytkeytynyt katuverkko luo kävelylle, asioinnille ja nalta-arvaamattomine kohtaamisineen tarjoaa dynaami- taloudellista kestävyyttä yritysten parantuneiden toi- kohtaamisille otolliset olosuhteet. Tarkastelu näyttää myös sen vaihtoehdon eriytyneelle etäelämälle. Houkutteleva, mintaedellytysten kautta. olemaa olevaa potentiaalia ja kehittämisen tarpeita. ympäri vuoden ja vuorokauden elävä keskusta toimii, kun sen toiminnallinen tasapaino on kunnossa ja monipuoli- sesta erityisluonteesta pidetään kiinni.

Helsingin keskusta kasvaa ja uudistuu säilyttäen ainut- laatuisuutensa hyödyntämällä ja vahvistamalla ominais- piirteitään. Sen korkealaatuiset puitteet tapahtumineen ja palveluineen vetävät puoleensa ihmisiä ja se toimii päänäyttämönä erilaisille paikallisille, valtakunnalli-

40 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 41 Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Erikoistuminen on keskustan vetovoimaa

joukkoliikenteen huippusaavutettavuuden alueella, varmistetaan ennen kaikkea toimitilojen riittävyys, seudulliset erityistoiminnot ja julkiset kokoontumistilat. Myös muut liikkumis- ja käyttäjäintensiiviset toiminnot kuten julkiset ja kaupalliset palvelut sekä vapaa-ajan toiminnot sijoittuvat luontevasti keskustaan, jossa monipuoliset erityistoiminnot ovat kaikkien saatavissa.

Erikoistuminen on keskustan vetovoimaa. Keskusta houkuttaa monenlaisia kohderyhmiä monipuolisuudellaan. Se tarjoaa asiakasvirtoja laajalle skaalalle erikoispalveluja ja toimintoja sekä kuluttamisen uusille kestäville muodoille. Historialliset arvokiinteistöt ja persoonalliset teolliset mil- jööt kantakaupungissa tarjoavat imagoetua käyttäjilleen, monipuolisia mahdollisuuksia rikkaalle toimijoiden verkos- tolle sekä elämyksellisen kohteen vierailijoille.

Kuva: Kerttu Kurki-IssakainenKuva: Keskustan tiivistä rakennetta suunnitellaan pitkäjäntei- sesti. Kokonaisuudessa pyritään hallittuun tasapainoon, 3.1 MUUTTUVA JA KASVAVA KESKUSTA jossa pystytään ennakoimaan tulevat tarpeet ja ennalta- ehkäisemään sosiaaliset, toiminnalliset, rakenteelliset/ Kantakaupunki laajenee ja tiivistyy. Helsingin kasvusta laadulliset ja ilmastolliset riskit. Haasteiden ratkaisemi- suuri osa kytkeytyy kantakaupunkiin lisäten sen urbaa- nen tekee Helsingin keskustasta vakaan ja vetovoimai- ■ 2. Osaava työvoima on nin elämän piirissä olevia käyttäjiä, ja siellä on tulevai- sen työ- ja asuinpaikan sekä sijoitus- ja matkailukohteen. yritysten toimintaedellytys suudessa nykyistä enemmän asukkaita, työpaikkoja, Läheisyys ja moninaisuus luovat synergiaa ja lisäävät palveluja, julkista tilaa, oppimisen paikkoja ja vapaa-ajan tuottavuutta. Parhaita ydinsijainteja on kuitenkin vain ra- Ympäristön laatu on yksi tärkeä vetovoimatekijä mahdollisuuksia. jattu määrä ja alueen kehittämisessä korostuu olemassa uutta työ- ja asuinkaupunkia harkitessa. Vision kansainvälisessä kyselyssä kysyttiin briteiltä, olevan tilallisen potentiaalin jakaminen eri käyttäjien ja ruotsalaisilta ja saksalaisilta työikäisiltä korkea- Keskustasta löytyy uutta potentiaalia muun muassa ran- käyttötarkoitusten suhteen, kaikkien kriittiset toiminnal- koulutetuilta millaisia ominaisuuksia kaupungissa noilta sekä uusien ja vanhojen alueiden välisistä sauma- liset edellytykset turvaten. he painottavat harkitessaan muuttoa. Yleisesti kohdista, keskeisten reittien varsilta ja joukkoliikenteen preferoitiin: rauhallisuutta ja turvallisuutta, solmukohdista sekä maan alta. Kaupunginosat kiinnittyvät Uusia asuntoja rakentuu nyt ja tulevaisuudessa perintei- laadukkaita, monipuolisia asumismahdollisuuk- sia, laajoja puistoja ja viheralueita, monipuolista tiiviimmin toisiinsa uuden rakentamisen ja kulkuyhteyksi- sen kantakaupungin ympärille ja rantojen ääreen. Myös keskustaa palveluineen sekä toimivaa joukkolii- en välityksellä. Kantakaupunki säilyy moninaisena, ja muu- olemassa olevan rakenteen sisältä löytyy lisärakentami- kennettä. Myös elävää käveltävää sekä ilmasto- tosten lähtökohta on tuottaa lisäarvoa kaupunkilaisille. sen paikkoja. Nykyisille ja uusille asukkaille ja kävijöille ystävällistä kaupunkia pidettiin houkuttelevana. Kasvavan seudun yrityksille löytyy toimitiloja, työvoimaa on tarjolla runsaasti erilaisia palveluja. Uudet rantarei- Britit nostivat myös meren ja rannat vetovoima- ja asiakasvirtoja kantakaupungista. Työpaikkojen ja yritys- tit, viihtyisät ulkotilat ja puistot sekä kulttuurielämyk- tekijöiksi, joita ei kuitenkaan liitetty mielikuvaan ten määrä kasvaa erityisesti olemassa olevien yritysver- set vahvistavat aktiivisen urbaanin arjen kokemusta. Helsingistä. Yleisesti Helsinkiin liitettiin hei- kommin seuraavat ominaisuudet: Historiallinen kostojen äärellä, korkean tuottavuuden alueella. Lisäksi Uudisrakennuskohteissa hyödynnetään keskustan ur- keskusta ja vilkas kulttuuri, ravintola- ja yöelämä. syntyy uusia vetovoimaisia yrityskeskittymiä muun muas- baanin laadun elementtejä kivijalkoineen. 2000-luvun Tästä poiketen suomalaiset pääkaupunkiseudun sa laajenevan liikekeskustan alueille, Teollisuuskadun ak- uudisalueiden älykkäät esteettömät asunnot ja muun- ulkopuolella asuvat yhdistävät juuri nämä ominai- selille ja Sörnäisten rantatielle. Keskusta työssäkäyntialu- tojoustavat toimitilarakennukset monipuolistavat kan- suudet voimakkaasti Helsinkiin. eena palvelee omaa reviiriään laajempaa joukkoa, ja sen takaupungin tilallista tarjontaa. Myös vanhat korttelit Ulkomaiset vastaajat yhdistivät Helsinkiin elinkeinoelämän vahva rooli luo hyvinvointia ja hyödyttää uudistuvat eri vaiheissa elinkaartaan. Uuteen käyttöön erityisesti mm.: nykyaikaisen toimivan kau- punkiympäristön, toimivan joukkoliikenteen, koko Suomea. Agglomeraatioetujen sekä kestävien elä- vapautuvat tilat jalostuvat yrittämisen, koulutuksen, turvallisuuden, käveltävän kaupungin ja mäntapojen ja liikkumisen turvaamiseksi keskustassa, matkailun ja vapaa-ajan paikoiksi. ympäristöystävällisyyden.

42 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 43 Ensisijaisesti turvataan kuitenkin kasvavan asukasmää- ta on myös kannattavaa hyödyntää keskeisiä sijainteja Tulevaisuuden keskusta liittyy tiiviisti osaksi kansainvä- takaupungin asemien maanpäällisen ja maanalaisen rän palveluiden tilatarpeet sekä mahdollistetaan seutua laajaa käyttäjäjoukkoa palvelevien toimintojen alueena. listä ja kotimaista kaupunkien verkostoa. Myös alueen si- ympäristön laatuun, palvelutasoon sekä vaihtoyhteyksiin palvelevat erikoistoiminnot. Kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen panosta- sällä toiminnot kytkeytyvät entistä tehokkaammin toisiin- panostetaan, ja ne toimivat viihtyisinä kohtaamispaikkoi- malla henkilöautoilun ja elinkeinoelämän kuljetusten toi- sa ja sisäinen saavutettavuus paranee. Helsingin uudet na, joista on helppoa suunnata eteenpäin. Maanalaisten Alueiden tulevaisuutta kuvataan tarkemmin sivuilla 62- mivuus turvataan. Uusien teknologioiden ja palveluiden sisäiset raideyhteydet ja nopeat kaukojunat laajentavat tilojen vaatimat kulkuyhteydet ja tekniset tilat ja laitteet 65 ja 77. avulla ihmisten ja tavaroiden liikkuminen on entistä hel- keskustan vaikutusaluetta, minkä tuomat mahdollisuu- integroidaan korttelirakenteeseen. Asemaympäristöjen pompaa ja joustavampaa. Kantakaupungin sisällä kävely det vahvistavat keskustaa. Reitti- ja yhteysmuutokset lisäksi myös muut kantakaupungin sisääntulopaikat ja lä- Laajaa joukkoa palvelevien toimintojen saavutetta- on houkuttelevin tapa liikkua paikasta toiseen. luovat uusia solmukohtia ja painopistealueita kanta- hestymissuunnat suunnitellaan huolella. vuus mahdollistuu tehokkaimmin toimivalla, katta- kaupunkiin muuttaen alueiden rooleja. Rautatieasema valla ja houkuttelevalla joukkoliikennejärjestelmällä. Puhtaan veden ja virkistävän kaupunkivihreän äärellä on kehittyy laadukkaaksi lentokenttätasoiseksi kansainvä- Joukkoliikenteeseen tehtyjen investointien näkökulmas- miellyttävää kulkea. lisen matkustajaliikenteen terminaaliksi. Kaikkien kan-

Toimintoja priorisoidaan saavutettavuuden huippukohdissa

■ Kävelyreittikyselyssä (2018) virkistysreittien analyysi osoittaa rannat vetovoimatekijänä. Rannoille ja veden ääreen hakeudutaan virkistäytymään. Verkosto on kuitenkin katkonainen ja laadultaan vaihteleva. Tulevaisuudessa rannat tarjoavat yhtenäisen reitis- tön ja paljon potentiaalia kaupunkilaisten ajanviet- toon. Rantojen kytkeytyvyyttä toisiinsa, puistoihin

ja kaupunkirakenteeseen voidaan parantaa. Kerttu Kurki-IssakainenKuva:

44 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 45 3.2 KESKUSTA HOUKUTTAA koska elinkeinoelämän, koulutuksen, tieteen, kulttuurin, lisää keskustan kansainvälinen maine maailman turval- Suomeen sekä Eurooppaan mahdollistavat kestävän ELINKEINOELÄMÄÄ kaupan ja hallinnon keskittyminen samalle, maantieteel- lisimpana pääkaupunkina, jossa lapsetkin voivat kulkea työssäkäyntialueen laajentamisen sekä vähähiilisen mat- lisesti pienelle alueelle synnyttää ainutlaatuisia mahdolli- omatoimisesti keskustassa. kailun. Valtakunnan parhaat joukkoliikenneyhteydet, uu- Kantakaupunki on Suomen suurin ja monipuolisin työ- suuksia, uusia ideoita ja kokeiluja. sien liikkumisen palveluiden ja teknologioiden käyttöön- paikkakeskittymä, joka vahvistuu edelleen. Keskustassa Helsingin keskusta kytkeytyy entistä tiiviimmin otto sekä alueiden ja toimintojen parempi kytkeytyminen on kaikkea pienistä pop-up kokeiluista, monipuolisiin ki- Pasilan ja Vallilan kautta Kalasatamaan ulottuva vyöhyke Tampereen seudulle, Turkuun, Tallinnaan, Pietariin toisiinsa parantavat keskustan saavutettavuutta ja liik- vijalkatoimintoihin, pääkonttoreihin ja tuotantoa suurista tuottaa runsaasti uudisrakentamisen potentiaalia, joka ja Tukholmaan. Uudet nopeat raideyhteydet muualle kumisen kokemusta. laivoista suklaaseen. Keskusta on paikka niin kansainväli- vahvistaa ja monipuolistaa laajenevan kantakaupungin sille toimijoille, erikoiskaupalle kuin startup -yrityksillekin. työpaikka-aluetta. Uudisrakentamisen paikkoja löytyy Kantakaupungin asema kaupankäynnin keskuksena vah- myös Ruoholahdesta ja ranta-alueilta. Meilahden puolel- vistuu keskustan laajetessa, asiakasvirtojen kasvaessa ja la kokonaisuuteen linkittyy terveyden- ja hyvinvointialo- saavutettavuuden parantuessa. Eriluonteiset työpaikka- jen keskittymä. Yhdessä korkeatasoisen ja monipuolisen keskittymät muodostavat toisiaan tukevan vahvan koko- kasvavan liikekeskustan sekä laajenevan työssäkäynti- ja naisuuden, jota täydentävät nykyaikaisia toimitiloja tarjo- vaikutusalueen kanssa ne muodostavat Pohjoismaiden avat uudishankkeet sekä modernisoitavat tilat olemassa vetovoimaisimman sijainnin yrityksille. Uusien toimiti- olevien yritys-, tiede- ja kulttuuriverkostojen ääreltä. lojen tulee olla muuntojoustavia, jotta ne voivat vastata tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Rakentaminen nivoo Helsingin houkutteleva keskusta on kytkeytynyt kan- alueita toisiinsa ja pikaraitiotiet, Pisararata sekä muut sainvälisesti ja tarjoaa elinkeinoelämälle vahvat yritys- saavutettavuutta parantavat muutokset kytkevät toi- verkostot ja monipuolisia toimitiloja joukkoliikenteen minnot tiiviimmin yhteen. Myös ydinkeskusta vahvistuu seudullisen huippusaavutettavuuden piirissä. Keskustan ja sen painoarvo lisääntyy työpaikka-aluekokonaisuuden työpaikkamäärät kasvavat, kun olemassa olevista toi- monipuolistuessa ja laajetessa. Monipuolisuutta ja eri mitiloista pidetään kiinni ja lisäksi rakennetaan uutta. alojen synergiaa ja verkottumista tukevat keskenään eri- Kävijät luovat asiakaspohjan keskustan monipuoliselle tyyppiset toimitilat kivijaloista toimistohotelleihin ja pien- erikoiskaupan ja palveluiden kysynnälle. Kulttuuri, moni- tuotantotiloista pääkonttoreihin. Vaatimattomammat naiset palvelut, tapahtumat, ravintolat ja yöelämä sekä tilat mahdollistavat pienille ja aloitteleville yrityksille erikoiskauppa paikallisine erikoisuuksineen ja kansain- mahdollisuuden sijaita keskustassa. Niiden luoma rik- välisine huippumerkkeineen ovat keskustan houkuttimia. kaus palvelee niin alueen muita yrityksiä, kulttuurielä- Korkeatasoinen arvoympäristö, erilaisten historiallisten mää kuin asukkaita ja matkailijoitakin. kerrostumien tarjoama elämyksellisyys sekä tunnettu Huippuosaajat ovat yritysten toimintaedellytys. keskustasijainti tuovat yritysten brändeille lisäarvoa Kansainvälisen tason asiantuntijoilla ja halutulla työvoi- ja asiakkaita. Keskustan katuelämä kivijalkapalvelui- malla on varaa valita mihin asettuvat ja minkälaisessa neen luo valmiin näyttämön, jonne yritykset haluavat ympäristössä työskentelevät. Osaamisintensiivisten sijoittua ja pystyvät muodostamaan yritysverkostonsa. alojen yritykset seuraavat osaavaa työvoimaa ja pyrki- Moninaiset tilat ja palvelut mahdollistavat työn ja yritys- vät sijoittumaan vetovoimaisiin urbaaneihin ympäristöi- ten joustot työ- ja kokoustilojen vuokraamisesta työs- hin. Yritykset hakeutuvat sellaisten kaupunkien palve- kentelyyn kahviloissa ja julkisissa tiloissa. lurikkaisiin keskustoihin, jotka tarjoavat työntekijöilleen stimuloivan ja laadukkaan arjen. Helsingin turvallinen, Kantakaupungin luonteikkaat kaupunginosat tarjoavat kaunis, toimiva ja puhdas keskusta lisääntyvine pal- laajan kirjon mahdollisuuksia erilaisille ja erikokoisille veluineen, yliopistoineen, aktiivisine kulttuurikentti- ■ Elinkeinoelämän monipuolinen, yrityksille liikekeskustan arvokiinteistöistä, rouheisiin neen, puistoineen sekä merellisine tunnelmineen luo toisiaan tukeva ja kytkeytyvä verkosto teollisuusympäristöihin ja uusiin toimitiloihin esimerkiksi Helsingistä kansainvälisesti houkuttelevan työ- ja asuin- Teollisuuskadun varrella. Erityisesti osaamisintensiivi- paikan sekä laadukkaan matkailukohteen. Työvoimaa ve- Eriluonteiset työpaikka- ja toimitilako- konaisuudet muodostavat yhdessä kan- set ja luovat toimijat hakeutuvat keskustan verkostojen, tävät puoleensa myös osaajien verkostot ja arjen help- sainvälisesti houkuttelevan ja Suomen palvelujen ja urbaanin kaupunkielämän pariin. Korkean pous, joka pitää sisällään sekoituksen urbaania elämää ja vahvimman elinkeinoelämän, työpaikko- tuottavuuden yritykset haluavat sijaita keskustassa, kaupunkiluontoa sekä sujuvan kulkemisen. Vetovoimaa jen ja palvelujen keskittymän

46 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 47 Urbaanissa asumisessa houkuttelee vaihtoehtojen runsaus turvallisessa, laadukkaassa ympäristössä Kuva: Antti Pulkkinen

3.3. KOTINA KANTAKAUPUNKI sekä huoneiden tilasarjoista, pihasiipiin ja ullakkoasun- toihin. Uudet alueet ja kohteet täydentävät asumisen Ytimen ympärille kietoutuvat kantakaupungin tunnelmal- kirjoa merellisine ympäristöineen, oleskeluparvekkein, liset kaupunginosat tarjoavat koteja kasvavalle joukolle. esteettömine ratkaisuineen sekä laadukkaine yhteisti- Helsingin keskusta-asumisen parhaita puolia on palvelui- loineen, joiden käyttöä digitaaliset palvelualustat tehos- den ja vaihtoehtojen runsaus turvallisessa, laadukkaas- tavat ja monipuolistavat. Vaihtoehtojen paljous, paikan sa ympäristössä. Erilaiset urbaanin asumisen muodot historia ja urbaani helppous houkuttelevat monenlaisia houkuttelevat monenlaisia asukkaita rikastuttaen kau- asukkaita toimitusjohtajista taiteilijoihin ja perheistä punkielämää. Puistot ovat kaupunkilaisten olohuoneita opiskelijoista sekä senioreihin. Kantakaupungin ainut- ja korttelipihat kukoistavat. Toreilla ja kivijalkaliikkeissä laatuisuus koostuukin juuri ihmisten ja toimintojen rik- kohdataan asioinnin ohessa. Tarpeellinen löytyy läheltä kaudesta. Kävellen ja pyörällä pääsee hetkessä kouluun, ja kulkeminen on miellyttävää ja sujuvaa. päiväkotiin, konserttiin, yliopistolle, töihin tai harrasta- maan. Päivittäiset ostokset voi tehdä lähellä. Lapset ja Helsingin kantakaupungista löytyy Suomen mittakaavas- ikääntyvät pystyvät liikkumaan itsenäisesti ja turvallisessa ainutlaatuista urbaania arjen ja asumisen ympäristöä ti lähiympäristössään. Helsinkiläisestä aidosta kaupun- ja historiaa. Sen elementtejä ovat laadukkaasti jäsennel- kiarjen tunnelmasta nauttivat myös matkailijat. ty tiiviys, arjen nivoutuminen osaksi kaupunkiympäris- töä, palvelujen rikkaus kävelyetäisyydellä sekä eriluon- Jäsennellyssä korttelirakenteessa yksityisen ja julki- teiset kaupunginosat. Kantakaupungin asukasmäärä sen tilan ero on selkeä. Arki kohtaamisineen levittäytyy tulee kasvamaan noin sadallatuhannella 2000-luvun alun pihoille, puistoihin, kaduille, kahviloihin ja kirjastoihin, tilanteesta uusien asuinalueiden rakentuessa, ympäröi- jotka koetaan yhteisiksi. Kulkeminen on helppoa ja jouk- vien alueiden kytkeytyessä yhä tiiviimmin osaksi kanta- koliikenteen palvelutaso vähentää autoriippuvuutta. kaupunkia sekä tiivistymisen myötä. Kantakaupunki säilyy houkuttelevana, kun sen erityiso- minaisuuksista, tasapainosta ja laadusta pidetään kiinni. Korttelikaupungin vanhat monimuotoiset rakennukset Tulevien asukkaiden palvelutarpeet otetaan ennakoiden tarjoavat laatua korkeista huonetiloista näyttäviin por- huomioon ja kaupunkirakenne on sopeutumiskykyinen rashuoneisiin. Eri aikakausien rakennustypologioiden muuttuvissa toiminnallisissa ja ilmasto-olosuhteissa.

Kuva: Jussi Hellsten, Helsinki Marketing Helsinki Hellsten, Jussi Kuva: vaihtelevuus mahdollistaa kaikkea läpitalon asunnoista

48 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 49 Riskit on ennakoiden kartoitettu ja kohdekohtaiset toimenpiteet räätälöidään niiden mukaan 3.4. TASAPAINOINEN Toimintojen sijoittelulla on merkitystä ja laatu on kes- JA PITKÄIKÄINEN KESTÄÄ tävyyttä. Päivittäin tarvittavat palvelut sijaitsevat keskustassa kävelyetäisyydellä ja työmatkaliikenne Hiilineutraalin kaupungin vetovoimainen keskusta kan- tukeutuu pääosin joukkoliikenteeseen. Tiloja ja infrastruk- nustaa kestäviin elämäntapoihin. Laadukkaan rakenne- tuuria käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. tun ympäristön elinkaari on pitkä ja sen pitkäjänteinen Elinkaarien pidentäminen sekä aluetasolla että yksittäi- kehittäminen sekä ylläpitäminen on resurssiviisasta. sissä kohteissa on lähtökohta kehitykselle. Muutoksissa Liikkumista ohjataan kestäviin kulkumuotoihin. Katutilan panostetaan jalostamiseen (upcycling). Pysyvien tilojen ja käyttöä priorisoidaan sekä liikkumisen sujuvuuden, toi- rakenteiden hyödyntäminen ja niiden laadukkuus, korjat- minnallisen kokonaisuuden että kaupunkielämään kuulu- tavuus, monikäyttöisyys tarjoavat kestävän vaihtoehdon van viihtyisän oleskelun näkökulmasta. Keskusta on sosi- purkavalle saneeraukselle ja tilapäisille ratkaisuille sekä aalisesti monimuotoinen tarjoamalla julkisen seudullisen niiden aiheuttamalle hiilipiikille. Kasvavassa ja muuttuvas- kohtaamispaikan sekä laajan kirjon palveluita ja asumista. sa kaupungissa riittävä, monipuolinen ja muuntojoustava toimitilakanta mahdollistaa ajassa muuttuvien toimintojen Tulevaisuuden keskustassa on hyvä hengittää, turval- ja palvelujen sijoittumisen niihin erilaisten tarpeiden ja ky- lista kulkea ja puistoista sekä puhtaasta Itämerestä voi synnän vaihteluiden mukaan. nauttia monin tavoin. Kävelyyn houkuttelevassa keskustassa on tarjolla monipuolisia mahdollisuuksia kestävään Keskusta on entistä avoimempi, esteettömämpi ja turvalli- arkeen, työhön ja vapaa-aikaan. Toiminnallinen kokonai- sempi paikka viihtyä ja asioida. Kaupunkivihreä varmistaa suus, kiertotalouden periaatteet, liikkumisen ohjaaminen miellyttävät olosuhteet keskustassa. Keskustan puisto- kestäviin ja tehokkaisiin kulkumuotoihin sekä liikenteen jen määrästä ja laadusta pidetään kiinni. Kaupunkivihreä sähköistyminen alentavat päästöjä resurssiviisaasti. tarkoittaa puistojen ohella myös katupuita ja kortteleiden istutuksia. Niiden rooli ilmasto-olosuhteiden tasaajana Tuleviin muutostrendeihin sekä ilmasto- ja ympäristö- muuttuu yhä tärkeämmäksi. Kaupunkivihreä ja läpäise- muutoksiin varaudutaan ennalta, mikä tekee alueesta vät pinnat tasaavat lämpötiloja ja tuulisuutta sekä sitovat vakaan ja houkuttelevan. Keskusta tarjoaa parhaan si- sadevesiä ehkäisten tulvimista, mikä on kriittistä tiiviis- jainnin kestävälle liiketoiminnalle. Keskustalle ominainen sä rakenteessa, jossa inhimilliset ja taloudelliset mene- vähähiilinen liikkuminen, palvelut ja uudet ympäristöser- tykset ovat suuret mikäli tasapaino horjuu. Viherkattoja tifioidut sekä resurssiviisaasti modernisoidut toimitilat voidaan hyödyntää ilmasto-olosuhteiden parantamiseen ovat yritysten imagoetu. ja hulevesien viivyttämiseen soveltavasti uudisrakentamisen alueilla. Vihreys parantaa myös viihtyvyyttä, luo hyvinvointia ja tarjoaa elämyksiä. Puistot toimivat kaupun- 3.4.1. Pitkäikäinen ja tasapainoinen kilaisten olohuoneina ja niiden käyttöpaine kasvaa kävijä- määrien myötä. Kasvavan kantakaupungin ja muuttuvien Hiilijalanjäljen pienentämisessä ja resurssiviisaudessa ilmasto-olosuhteiden vuoksi kaupunkivihreän määrää tu- pääpaino on kaupunkirakenteen fyysisissä ja toiminnal- lisikin pyrkiä lisäämään. lisissa ominaisuuksissa ylläpitää tasapainoa ja edistää kestävää kasvua. Viisas kaupunki ennakoi - keskustas- Puhtaan teknologian innovaatiot osoittavat sitoutumista sa liikkuminen, valaistus ja energiajärjestelmät on älyk- tulevaisuuteen, mikä houkuttelee myös elinkeinoelämää. käästi säädetty. Tiivis rakennettu ympäristö on erityisen Kaukolämpövoimalaitosten energiainfrastruktuuria hyö- herkkä muutoksille. Keskustan resilienssiä parannetaan dynnetään mahdollisuuksien mukaan uusiutuvan energi- eri kohteisiin soveltuvin keinoin. Ympäristöhaasteiden an tai hybridimallien käyttöön. Erityisesti uudisrakentami- ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat riskit on kartoitettu sen kohteissa paikalliset uusiutuvan energian järjestelmät osa-alueittain (tulvariskit, päästöt, ylikuumeneminen, voivat tukea keskitettyä energiajärjestelmää. Energian hulevedet jne) ja kohdekohtaiset toimenpiteet räätälöi- kulutuspiikkejä tasataan älykkäiden kulutusohjausjärjes-

dään niiden mukaan. telmien ja muun muassa lämpövarastoinnin avulla. Kerttu Kurki-IssakainenKuva:

50 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 51 ■ Raiteet liikuttavat tulevaisuuden kantakaupungissa

Kuva esittää mahdollista tulevaa raideliiken- teen kokonaisuutta, joka kytkee kantakaupunkia ja sen osia nykyistä tehokkaammin.

Harmaalla raitiolinjat, violetilla rautatiet, tumman oranssilla metro, vaaleanpunaisella Pisararata, vaalean oranssilla Tallinnatunneli ja vihreällä lentorata.

Maanpäällisten raideyhteyksien lisäksi mahdollistetaan maanalaisia raideyhteyksiä mm. Pasilan ja Meilahden välille, Kampin ja Meilahden väliin sekä Kampin, Katajanokan ja Korkeasaaren välille. Kuva: Kerttu Kurki-IssakainenKuva:

3.4.2. Käveltävä kaupunki kytkeytyy raitein Keskustaan saavutaan ennen kaikkea raitein ja kanta- köinti mahdollistaen. Liikkumisen, huollon ja logistiikan matkustajaterminaalina tasokkaine maanalaisine tiloi- kaupungin sisäinen liikkuminen pohjaa pääosin pyöräi- vaatiman tilankäytön tehostuminen, älyliikenne ja liiken- neen ja palveluineen, että ytimen vilkkaimpana korkea- Valtakunnan parhaat joukkoliikenneyhteydet, laajeneva lyyn, kävelyyn ja muihin kevyisiin liikkumismuotoihin sekä teen palvelullistuminen voivat mahdollistaa uusia urbaa- laatuisena kävely-ympäristönä ja julkisena tilana, mikä raideverkko, käveltävyys, ajantasainen tieto, uusien liik- raiteisiin. Raitioliikenneverkon laajentuessa keskustaan neja oleskelupaikkoja, vehreyttä ja ilmasto-olosuhteiden korostaa perillä olemisen tunnetta. Kotimaiset ja kan- kumisen palveluiden ja teknologioiden käyttöönotto sekä suuntautuva bussiliikenne korvautuu raitioliikenteellä, hallintaa. sainväliset raideyhteydet mahdollistavat vähähiilisen alueiden ja toimintojen parempi kytkeytyminen toisiinsa jolla on korkea palvelutaso, suuri kapasiteetti ja ajo- matkailun sekä Helsinkiin että Helsingistä. parantavat keskustan kestävää saavutettavuutta ja suju- neuvoliikenteen ruuhkista riippumaton kulku. Samalla Niemen eri puolet yhdistetään paremmin toisiinsa poi- voittavat liikkumisen kokemusta. osassa keskustan bussiterminaaleissa vapautuu tilaa kittaisia kulkuyhteyksiä parantaen. Kaupunkiympäristö muuhun käyttöön. Keskustan alueella autoliikenne sujuu houkuttelee kaiken ikäisiä kävelemään ja korkeatasoinen Käyttäjäintensiivisten ja liikkumisen tarvetta aiheutta- hallitusti katuverkolla. Siellä mahdollistetaan tarpeen maanalainen reitistö palveluineen tarjoaa säältä suojat- vien toimintojen kuten työpaikkojen, palveluiden, va- vaatima henkilöauto- ja tavaraliikenne siten, ettei auto- tuja oikoreittejä sekä palveluja. Sujuvat pyöräliikenteen paa-ajan ja seudullisten erityistoimintojen sijoittuminen jen määrä kasva katutilassa. Henkilöautoilun toimivuus järjestelyt sekä toimivat pysäköinti- ja säilytysmahdolli- laajan keskustan alueelle vähentää liikkumisen aiheut- keskustassa edellyttää, että useimmat valitsevat jon- suudet lisäävät pyöräilyn houkuttelevuutta. tamia päästöjä liikkumisen ohjautuessa kestäviin kulku- kin toisen kulkutavan. Tämän tukemiseksi katutilaan on muotoihin ja asiointimatkojen yhdistyessä monipuolisen rakennettava lisää joukkoliikenteen ja pyöräliikenteen Asemien korkealaatuisuus ja sujuvat vaihtoyhteydet kaupunkirakenteen ansioista. Liikenteen sähköistyminen verkkoa. Katutilaa priorisoidaan sekä liikkumisen suju- tekevät raiteilla matkustamisesta vetovoimaisen vaih- ja vähäpäästöisyys parantavat keskustan ympäristöolo- vuuden, kestävyyden että kaupunkielämään kuuluvan toehdon ja uudet sisäänkäynnit parantavat ympäröi- suhteita. Kulkumuodot on sovitettu tiiviin ympäristön viihtyisän oleskelun kannalta. Tilaa jaetaan jalankulkua, vien alueiden saavutettavuutta mm. Ruoholahdessa, Keskusta on haasteisiin ja pelisäännöt ovat selkeät. Erilaisia vaihtoeh- pyöräliikennettä, joukkoliikennettä ja urbaania katuelä- Helsingin Yliopistolla Kaisaniemessä ja Sörnäisissä. toisia kulkumuotoja ja reittejä on paljon. mää painottaen sekä sähkölataus ja lyhytaikainen pysä- Rautatieaseman ympäristö kehittyy sekä laajenevana perilläolon paikka

52 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 53 4. Ainutlaatuinen ja ylpeä juuristaan

Säilytetään Helsingille ominainen Kaupungin muoto matala keskustasiluetti siroine maamerkkeineen. Toisenlaista mittakaavaa löytyy keskustasiluetti uusilta alueilta. Ikoniset näkymät maamerkkeineen säilytetään.

Keskusta on oltava toiminnallisesti monipuolinen hallitusti. Toiminnallinen tasapaino tarjoaa uutta asumista laajenevan kantakaupungin alueelta. Kaupungin sisältö Varmistetaan alueiden tilallinen muuntojousta- rakennuksissa ihmiset, ideat, vuus myös tulevien asukkaiden palvelutarpeisiin. yksityinen ja julkinen Ytimen ja huippusaavutettavuuden paikkoja priorisoidaan käyttäjä- ja matkaintensiivisten toimintojen tarpeisiin.

Silmänkorkeudelta rikas, avoin, Kaupungin kohtaamiset ja muuttuva. Katutaso, kivijalat, piha maantasossa, silmänkorkeudella rakennukset. Tapahtumat, taide ja kulttuuri, elämykset, kohtaamiset, kävelykeskusta, raiteet, puistot, katutilan priorisointi.

Keskusta laajenee maan alle: Piilevä kaupunki, pinnan alla korkeatasoinen, helppokulkuinen ja elämyksellinen. Oikoreitit, palvelut, uudet yhteydet, elämykset, palvelut sisäänkäynnit, maanalaiset asemat

Kuvat: Feng ja Ouyang, Riku Pihlanto, Jussi Hellsten, Matti Pyykkö, Kerttu Kurki-Issakainen ja Alex Bao ■ Urbaanin kaupunkiympäristön kauneus, monipuolisuus ja turvallisuus vetävät puoleensa huippuosaajia ja kansainvälisiä yrityksiä, sijoituksia, matkailijoita, asukkaita ja kävijöitä.

Eri aikakausien kerrostumat ovat osa keskustan vetovoimaa

selkeät puuttomat katutilat sekä kasvitieteelliset puutarhat ovat kansallista kulttuuriperintöä ja vetovoimateki-

Kuva: Mikael Rantalainen Mikael Kuva: jöitä. Tulevaisuudessa vahva perinne arjen muotoilussa otetaan entistä enemmän käyttöön myös tiiviin keskustan suunnittelussa. Rantojen ja maanalaisen maailman 4. AINUTLAATUINEN JA YLPEÄ JUURISTAAN tä saumakohdista. Keskusta saa uusia merellisiä julki- suunnittelu mahdollistaa uudet korkeatasoiset julkiset ja sivuja, jotka täydentävät tunnistettavaa kansallismaise- puolijulkiset tilat. Maanalaisiin tiloihin ja toimintoihin liit-

Helsingin keskustan kallioinen, mereen työntyvä niemi maa tasapainoisesti. Suljetut rannat avautuvat entistä Kerttu Kurki-IssakainenKuva: tyvät maanpäälliset tarpeet kulkuyhteyksineen ja ilman- ja pääkaupungin kahdensadan vuoden aikana muodos- laajemmin kaupunkilaisten käyttöön ja virkistäytyminen vaihtoineen integroidaan kortteleihin ja rakennuksiin. tunut korttelirakenne on ainutlaatuinen ja kiinteä koko- levittäytyy merelle ja saariin. Keskustassa vuorottelevat rakennettu ja rakentumaton naisuus, jonka kattojen yläpuolelle kohoavat ikoniset puistoineen. Erilaiset puistot, aukiot ja torit ovat tärkeä Kantakaupungin vehreät puistokadut ovat olleet tyypillisiä maamerkit. Sen rikas kulttuuriperintö on kantakaupun- Juuriaan kunnioittava kulttuurikeskittymä elämyksineen osa kaupunkikuvaa sekä sen fyysistä että sosiaalista kulkuportteja keskustaan ja tärkeä osa sen identiteettiä. gin vahvuus, keskeinen osa identiteettiä ja vetovoima- ja toimintoineen lisää käyttäjiensä hyvinvointia. Keskusta rakennetta. Niistä pidetään kiinni. Helsingin keskustalle Kaupunkibulevardit jatkavat tulevaisuudessa samaa tee- tekijä. Keskusta tarjoaa moderneja elämäntapoja sekä inspiroi. Erilaiset aluekokonaisuudet muodostavat mie- ovat tyypillisiä sekä suuret aukiot että rantapuistot sekä maa uusin variaatioin. Katujen lisäksi myös muut kanta- vanhoja kerrostumiaan säilyttäen että luomalla uutta. lenkiintoisen kokonaisuuden omia vahvuuksiaan hyödyn- pienet korttelipuistot. Ne luovat puitteet sesonkien mu- kaupungin sisääntulopaikat, reitit, asemat ja satamaym- Historiallisten kortteleiden rinnalla, uusi kokonaisuuteen täen ja toisiinsa kytkeytyen. Uudet alueet täydentävät ja kaan vaihtelevalle kaupunkielämälle ja avoimille tapahtu- päristöt suunnitellaan korkeatasoisiksi, mikä korostaa sovitettu rakentaminen ja vanhojen kohteiden muutok- monipuolistavat olemassa olevien tarjontaa. Perinteiset mille, jotka houkuttelevat ihmisiä keskustaan. saapumista määränpäähän ja perillä olon tunnetta. set tulevat muodostamaan houkuttelevan, ympäristöään kaupunginosat vanhoine rakennuksineen taas tarjoavat aktivoivan kerrostuman, joka on tulevaisuuden kult- ainutlaatuista tunnelmaa kiinnostavine yksityiskohti- Keskustassa elämä levittäytyy kotien ja työpaikkojen ul- Nykyisestä käytöstä poistuvat varikot, entiset julkiset ja tuuriympäristöä. Keskustaa kehitetään jatkuvasti laatu neen. Vapautuvia tiloja ja alueita hyödynnetään kokonai- kopuolelle, mikä lisää sen vetovoimaa. Kivijalkaliiketiloista muut uuteen käyttöön vapautuneet rakennukset elävöit- edellä, omaleimaisuutta ja tasapainoista kokonaisuutta suutta tukevasta näkökulmasta. pidetään jatkossakin kiinni. Katseen korkeudella kes- tävät ja tukevat ympäristöään muodostamalla tulevai- vahvistaen. Kehittäminen on pitkäjänteistä ja huomioi tu- kusta on avoin, yhteinen ja vaihteleva. Kaduilla tapahtuu suudessa uusia keitaita, jotka monipuolistavat ympäris- levat tarpeet. Muotoilua ja arkkitehtuuria hyödynnetään spontaaneja kohtaamisia. Kivijalkaliikkeet tekevät katu- töään sekä mahdollistavat tuleville ja vanhoille asukkaille niin arjen ympäristössä kuin maamerkkikohteissakin. 4.1 IDENTITEETIN RAKENNUSPALIKAT tasosta huokoisen ja luovat tilalliset edellytykset rikkaalle tarvittavat lähipalvelut sekä uusille yrittäjille ja toimijoille palveluiden ja toimijoiden kudelmalle, jotka elävät ajassa houkuttelevia persoonallisia tiloja keskeisiltä sijainneil- Keskustan houkuttelevuus ja pitovoima, jolla se erottuu Keskustalla on tunnistettavat kasvot. Keskustan ja kanta- tarjoten vaihtelevia tiloja oman aikakautensa tarpeisiin. ta. Osa tarjoaa myös matkailun palveluille elämyksellisiä globaalissa kilpailussa, kumpuaa sen omista erityispiir- kaupungin identiteetin rakennuspalikoita ovat kaupungin Aikakausien kerrostumat yksityiskohtineen rikastutta- tiloja. Julkisessa ja puolijulkisessa käytössä historialli- teistä ja vahvuuksista. Keskusta kokoaa yhteen kaupunki- ajalliset kerrostumat, keskustan matala siluetti, omalei- vat kaupunkielämystä. Kulttuuri ja taide nostavat arjen sesti arvokkaista arvorakennuksista ja korttelipihoista laiset, hallinnon, yliopiston, elinkeinoelämän eri toimijat, maiset kaupunginosat, avoimet julkiset sisä- ja ulkotilat, yläpuolelle ja integroituvat laadukkaaseen ympäristöön. pääsevät mahdollisimman monet nauttimaan. järjestöt, kulttuurin sekä matkailijat. Suomen mittakaa- elävä katutaso kivijalkoineen ja inhimillinen mittakaava, vassa ainutlaatuinen tiivis historiallinen kaupunkiym- vihreys, meri ja kalliot sekä sisäänrakennettu laatu. Suomen arvokkaasta rakennusperinnöstä merkittävä päristö veden äärellä puhuttelee niin asukkaita, mat- osa sijaitsee kantakaupungissa. Eheät kokonaisuudet ja kailijoita, yrityksiä kuin työntekijöitäkin. Omaleimaiset Arvokas merkityksellisyys, menneisyyden näkyvät juu- yksittäiset kohteet kertovat tarinaa sekä kaupungin että kaupunginosat ja eri aikakausien ajalliset kerrostumat ret ja keskustan kauneus syntyvät kokonaisuudesta, joka valtakunnan historiasta. Ominaispiirteet tunnistetaan ovat identiteetin rakennuspalikoita ja vetovoima- sekä muodostuu yksityiskohdista ja materiaaleista kaupungi- ja kehittäminen perustuu niiden vahvistamiseen raken- erottautumistekijöitä. Sijainti keskeisellä arvoalueella ja nosakokonaisuuksiin ja hallittuun suurmaisemaan. Myös nettua kulttuuriympäristöä vaalien ja suojellen. Eri aika- yksilölliset tilat luovat lisäarvoa toimijoilleen. monenlaiset tekniset-, ja mainoslaitteet, infrastruktuuri, kausien omaleimaiset kaupunginosat, empirekeskusta, valaistus, äänimaailma sekä tilojen väliaikainen käyttö vai- ruutukaavakorttelit, Pohjois-Euroopan laajin yhtenäinen Kaupunkikuvaan syntyy harkitusti uutta korkealaatuista kuttavat oleellisesti kokemukseen ympäristöstä – ne suun- jugendalue Katajanokalla, pohjoismainen klassismi, teol- arkkitehtuuria, joka kumpuaa paikan ominaispiirteistä ja nitellaan huolellisesti. Niille on pelisääntönsä ja paikkansa. linen arkkitehtuuri, modernismin merkkiteokset, Alvar on taitavasti sovitettu ympäristöönsä. Kantakaupungista Aallon suunnittelemat kohteet, 2000-luvun uusi arkkiteh- löytyy uutta potentiaalia satamilta vapautuneilta alueilta, Rantojen ympäröimä kantakaupunki kiertyy Töölön tuuri ja erilaiset ranta-alueet sekä historialliset puistot ja

monien keskeisten reittien varsilta sekä alueiden välisis- lahden vehreän kulttuurikeskittymän ympärille. aukiot, puistokadut ja niiden vastapainona helsinkiläiset Ansaharju Lasse Kuva:

56 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 57 Kehittämisen lähtökohtana identiteetti, vahvuudet ja ominaispiirteet

Rooli pääkaupungin keskustana Kaupunkikuva ja rakenne

• Valtakunnan pääkeskus; merkittävien julkisten • Hallittu kokonaisuus ja mittakaava, matala tilojen ja toimintojen, hallinnon, instituutioiden, siluetti maamerkkeineen, elävä kivijalkojen katu- erikoissairaanhoidon sekä valtakunnallisen päätök- taso, valtakunnallisesti arvokas rakennusperin- senteon keskittymä, jota kehitetään sen erityisroo- nön ja kulttuuriympäristöjen tihentymä, mereen lista käsin. Keskusta on sekä paikallinen, kansalli- päättyvät kadut, ikoniset näkymät ja kansallis- nen että kansainvälinen. Keskustassa varmistetaan maisemat, kestävät rakennukset ja materiaalit, seudulliset kaupalliset ja julkiset erikoistoiminnot. tiiveys, omaleimaiset eri aikakausien kaupun- Ympäristön vahva identiteetti, symboliarvo ja val- ginosat, valtakunnan historia, uudet ja vanhat takunnallinen merkitys edellyttävät sen korkealaa- arkkitehtuurin helmet, kokonaisuudet ja puistot tuista ja pitkäjänteistä kehittämistä. • Vihreys; erilaiset puistot, puistokadut, katu- • Elinkeinoelämän pääkeskus ja Suomen suurin työ- puut, avokalliot, korttelipihat, kasvitieteelliset paikka-alue kasvaa ja vahvistuu: yritysverkostot, puutarhat, luonnonläheinen viher- ja sinialueita kauppa, asiakasvirrat, erikoiskauppa, osaamisin- yhdistävä Töölönlahden vehreä kulttuurikeskit- tensiiviset ja luovat alat, kansainvälisyys tymä keskellä kaupunkia

• Vahva kulttuurikeskittymä: kaupunkikulttuuri • Erilaisten rakennustypologioiden muodostama tapahtumineen, museot, taidegalleriat, musiikki, joustava tilarakenne arkkitehtuuri, design, ooppera, baletti, teatterit, tapahtuma- ja keikkapaikat, festivaalit, urheilun paikat ja toiminnot, ruokakulttuuri, sirkus, kirjastot Liikkuminen ja Saavutettavuus

• Tiede ja osaaminen: yliopistot, oppilaitokset, koulu- • Liikkumisen paikallinen, seudullinen ja kan- tuspalvelut, startup-keskittymät, kokeilut, yhteis- sainvälinen solmukohta, jonka pääpaino on työ, osaamisintensiiviset alat, luovat alat joukkoliikenteessä ja kestävissä kulkutavois- sa. Joukkoliikenteen huippusaavutettavuus, • Elävä monipuolinen urbaani kaupunki palveluineen: tehokkuus, palvelutaso ja monet vaihtoehdot, Kaikille avoin julkinen tila, tiiviys, urbaani asumi- pyöräliikenne, käveltävyys, esteettömyys, suo- nen, työpaikat, palvelut, lyhyet etäisyydet, kivijalat, rat raideyhteydet ytimeen, liikkumisen erilaiset sekoittuneet toiminnot, monipuoliset palvelut, eri- vaihtoehdot, toimintojen läheisyys ja kestävä laiset liikkumismuodot, yöelämä, erilaisia palveluja kuljettaminen erilaisille kohderyhmille. Aktiivinen ulospäinsuun- tautunut arki

Tunnelma

Merellisyys, erilaiset ranta- Kansainvälisyys ja dynaamisuus alueet, saaret, satamat yhdistettynä paikan juuriin ja identiteettiin

Ihmiset! Toiminta, ”Kaurismäkeläinen” Sesongit, vuodenajat, ideat, moninaisuus rouheus ja tyyneys valo ja pimeät, viileys

Turvallisuus, toimivuus, puhtaus, Rytmi ja äänimaisema tasa-arvoisuus, moninaisuus ihmisvilinästä hiljaisuuteen

58 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 59 4.2. KESKUSTA MEREN RANNALLA keluun kutsuvat kaupunkirannat. Rannat on suunniteltu yhtenäiseksi kulkureitistöksi, jonka erilaiset osat tarjo- Kerttu Kurki-IssakainenKuva: Tulevaisuudessa keskusta ottaa askeleen kohti rantaa. avat monipuolisia viihtymisen paikkoja, uutta kortteli- Veden ympäröimä kantakaupunki seikkailee saaristos- kerrostumaa huippusijainneilla, palveluita ja kulttuuria. sa, kylpee rannoilla, ihailee maisemia rantakahviloissa ja Vesiliikenne palvelee monipuolisesti ja veneharrastajille vesillä sekä jaloittelee jäällä. Urbaanin kaupungin ja me- löytyy uusia satamapaikkoja. Kalasataman, Hakaniemen, ren tiivistyvä suhde voimistuu, kun keskusta kurottau- Sörnäisten rannan, Katajanokan, Eteläsataman, tuu veden äärelle. Korttelikaupunki avautuu rannoille, Hernesaaren, Telakkarannan ja Jätkäsaaren kehittämi- jotka heräävät henkiin, vetävät puoleensa ja lähettävät sen myötä rakentuva yhtenäinen rantareitti saa niin kau- vesille. punkilaiset kuin matkailijatkin jalkautumaan. Avoimien julkisten ranta-alueiden moninkertaistuminen luo uusia Sijainti meren ympäröimällä niemellä on muovannut tapoja viettää aikaa sekä vahvistaa Helsingin merellistä keskustan identiteettiä 1600-luvulta lähtien. Seuraavina identiteettiä. Uudet ranta-alueet ja sieltä avautuvat yh- vuosisatoina saarten sotilaskäyttö, telakat ja satamatoi- teydet mahdollistavat keskustan merellisyyden kokemi- minta muokkasivat ympäröivien alueiden tunnelmaa ja sen aivan uudenlaisilla tavoilla. toivat kansainvälisiä vaikutteita. Toiminnan muuttuessa ja osittain siirtyessä muualle keskusta astuu aikaan, Kantakaupungin satamat ja telakka ovat osa Helsingin KuvatoimistoKuva: Kuvio Oy Kerttu Kurki-IssakainenKuva: jossa rannat ja saaret ovat yhteisiä. Keskusta saa uusia merellistä olemusta. Satamien lähiympäristön maan- merellisiä julkisivuja ja perinteistä kantakaupunkia kat- käyttö tiivistyy ja muuttuu avoimemmaksi kaupunkilai- sotaan tuoreista suunnista satamilta vapautuneilta alu- sille. Ranta-alueet nivoutuvat luontevasti olemassa ole- eilta ja ympäröivistä saarista. viin katuverkkoihin, ja rannoille ja satamiin on kaikkialta hahmotettavat korkeatasoiset kulkureitit, joita myös ris- Tulevaisuuden keskustassa kokoonnutaan veden ja mai- teilymatkustajat mielellään käyttävät joukkoliikenteen semien äärelle, jota reunustavat uudet tyylikkäät, oles- ohella. Uudet sillat ja vesireitit liittävät alueita toisiinsa.

■ Kantakaupungin rannat vetävät puoleensa

Nykyisin osa rannoista on kaupunkilaisten ahkerassa käytössä ja paikoittain löytyy jatkokehittämisen potentiaalia (yhtenäiset ja katkonaiset keltaiset viivat). Tulevaisuudessa kaupunkilaisten käyttöön avautuu uusia alueita, muodostaen yhtenäisen rantareitis- tön. Lisäksi vesiliikenne tarjoaa uusia reittejä ja elämyksiä. Uudistuvat rannat kytkeytyvät luontevasti kaupunkirakenteeseen ja luovat uutta julkista tilaa. Syntyy myös palveluja, työpaikkoja ja uusia merellisiä koteja. Satamat yhdis- tävät Itämeren kaupungit toisiinsa. Kuva: Uusi Kaupunki kollektiivi

60 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 61 Uutta potentiaalia löytyy satamilta vapautuneilta alueilta, monien keskeisten reittien varsilta sekä alueiden välisistä saumakohdista

4.3. KAUPUNGINOSIEN suuntiin. Rautatieasema ja sen ympäristö alueen sydä- Eteläiset kaupunginosat kukoistavat KUDELMA TÄYDENTYY messä tiivistyy korkealaatuiseksi toimitilaa ja palveluja yhdistäväksi kohtaamispaikaksi kansainvälisen rautatie- Kantakaupunkia halkovien reittien leikkauskohdassa on Liikekeskusta laajenee terminaalin ylle. Liikekeskusta on entistä kävelypainot- tulevaisuudessa kukoistukseensa puhjennut Eteläsatama teisempi. Kortteleiden läpi avataan lisää uusia reittejä toreineen, uusine kulttuuritoimintoineen, palveluineen Liikekeskusta on tulevaisuudessakin Suomen merkit- ja tiivistyvät sisäpihat sekä maantasokerros tarjoavat sekä oleskelupaikkoineen. Rannan upeat näkymät merel- tävin liike-elämän keskus, työpaikkojen, palveluiden, uusia mahdollisuuksia kehittää kiinteistöjä. Maanalainen le ja kohti historiallista keskustaa tarjoavat elämyksellisiä hallinnon ja kulttuurin keskittymä, johon yritykset ha- keskusta kehittyy uusine reitteineen sekä palveluineen, pysähtymisen ja kokoontumisen paikkoja. luavat sijoittua ja ihmiset tulla. Liikekeskusta kasvaa ja keskustan huoltotunneli palvelee liikekeskustan yrityk- sekä sisältä päin tiivistyen että laajentuen Hakaniemen, siä ja liikkeitä. Julkisen ulkotilan käyttö on intensiivistä Eteläinen ruutukaava-alue on erityisesti tunnettu miel- Eteläsataman, Kaartinkaupungin, Kampin ja Töölön ja kävelijöiden määrät suuria. Katutila ja julkiset alueet lyttävästä kävely-ympäristöstään, jota rytmittävät eri- on osoitettu ihmisille. Palvelut sijaitsevat kortteleissa. koistuneet kivijalkaliikkeet, Design Districtin tarjonta Kortteleiden lisärakentaminen tapahtuu kortteleiden si- ja monipuoliset ravintolapalvelut. Kortteleiden pihara- sällä. Liikekeskustan alueella ei sallita korkeaa rakenta- kennukset, kivijalkatilat ja asuinrakennusten kerroksis- mista. Liikekeskustassa tunnistetaan historiallisen kau- sa sijaitsevat työhuoneet tarjoavat tähän monipuoliset punkirakenteen arvo liiketoiminnan vetovoimatekijänä. edellytykset. Alue on asumista, työpaikkoja ja palveluja yhdistävä eläväinen kokonaisuus, jota vahvistetaan. Töölönlahti ja keskustan tapahtumasydän Eteläisen Helsingin yhteydet Kamppiin ja siitä edelleen Meilahden suuntaan siirtyvät raiteille. Töölönlahti on keskustan avoin, vihreä kulttuurisydän, jonka luonnonläheinen tunnelma tarjoaa vastapainoa ur- Merelliset asuinalueet synnyttävät uusia vuosirenkai- baanille rakenteelle. Sen yhteyksiä Keskuspuistoon ja me- ta kantakaupunkiin, jonka myötä vanhat kaupunginosat rialueille vahvistetaan. Rautatientori, Kaisaniemenpuisto tulevat sijaitsemaan yhä keskemmällä rakennetta ja uu- Narinkkatori, Kauppatori ja Hakaniementori yhdes- sien kulkijavirtojen äärellä. Hietalahdentori ranta-aluei- sä Töölönlahden ja sen Kansalaisaukion sekä Mänty neen on vilkkaiden kulkureittien varrella Jätkäsaaren ja mäenkentän kanssa muodostavat keskustan julkisen Hernesaaren rakentuessa ja matkailijoiden siirtyessä yhteisen tapahtumapaikkojen kokonaisuuden, tapahtu- kulkemaan uusille rantareiteille. Sen ympäristö muut- masydämen. Se mahdollistaa monenlaisten suurten ja tuu tiiviimmin keskustaan liittyväksi monipuoliseksi pienten yleisötapahtumien järjestämisen mielenosoituk- solmukohdaksi torialueen renessanssin, uusien kulkija- sista sirkukseen ja urheilujuhlista Juhlaviikkoihin. Alueella virtojen ja henkiin heränneiden korttelikokonaisuuksien ■ Kantakaupunki kehittyy, painottuu ja kytkeytyy uusin tavoin. on kattava verkosto erilaisille ulkoilmatapahtumille sopi- myötä. Kokonaisuuteen linkittyy myös Pohjois-Euroopan Tulevaisuudessa sekä liikekeskusta että kantakaupunki laa- via paikkoja, joissa on valmis tapahtumainfrastruktuuri. suurin startup keskittymä Maria kampus, joka houkut- jenevat. Syntyy uusia painopistealueita ja kytköksiä vanhojen Alueiden erilaiset profiilit pelisääntöineen sujuvoittavat telee ympärilleen siitä hyötyvää muuta yritystoimintaa. reuna-alueiden muuttuessa keskeisimmiksi sekä uusien asemien tilojen varaamista ja tapahtumien järjestämistä. Perille Liikekeskustaan kohdistuvan kysynnän ja laajenemisen ja toimintojen välisten yhteyksien vahvistumisen myötä. on kätevää saapua joukkoliikenteellä koko Suomesta. myötä yritys-, koulutus- ja osaamiskeskittymä levittäy- Kantakaupungin tiivistyessä ja käyttäjämäärien kasva- tyy kytkien myös Ruoholahden ja Salmisaaren voimis- menrantaa ja sieltä edelleen Kruununhaan kautta essa, uusia korvaavia ja täydentäviä paikkoja suurille ta- tuvat työpaikka-alueet kiinteämmin keskustaan. Lisäksi Eteläsatamaan. Rouhea reitti yhdistää monenlaisia toi- pahtumille tarvitaan. Yksi tällainen juhlien areena voi olla Länsisataman liikennejärjestelyjen parantuminen ja ran- mintoja ja tapahtumapaikkoja yhdistäen Kalasataman esimerkiksi Mäntymäenkenttä. tojen suunnittelu yhdistävät Jätkäsaaren ja Hernesaaren keskustaan. Sen varrelle sijoittuvat ravintoja- ja tapah- tiiviimmin osaksi kantakaupungin kokonaisuutta. tuma-alueet, Taideyliopistot, Kulttuurikeskus Kaisa, tanssikoulut, koodauskoulu, uutta toimitilaa luovien Kruununhaasta itäiseen kantakaupunkiin alojen yrityksineen, vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia sekä merellistä asumista ja matkailun palveluja. ■ Kaupungin ydin on helposti lähestyttävä, Kallion, Sörnäisten, Vilhonvuoren ja Kalasataman väliin Kokonaisuus kytkeytyy Hakaniementoriin ja –rantaan, yhteinen tapahtumasydän. Poikittaiset vihreät kulkuyhteydet yhdistävät uusia ja vanhoja syntyy tärkeä toiminnallinen vyöhyke Teurastamolta josta tulee Pisararadan aseman ja jo suunniteltujen kaupunginosia sekä rantoja. ja Suvilahdesta Sörnäisten rantatietä pitkin Hakanie Kruunusiltojen ja pikaratikoiden myötä merkittävä uusi

62 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 63 Uutta ilmettä, mittakaavaa Uusia yrityksiä, työpaikkoja keskus sekä tiiviimmin osa liikekeskustaa. Tulevaisuuden merkittäväksi terveysalan keskittymäksi innovaatio- ja Hakaniemestä löytyy uusia veden äärelle avautuvia oles- liiketoimintoineen, jonka tuleviin tilallisiin ja toiminnal- kelupaikkoja, vilkasta toritunnelmaa sekä helsinkiläisille lisiin tarpeisiin varaudutaan sekä saavutettavuutta pa- rakas kauppahalli. Kruununhaan puolella reitin varrella rannetaan. Poikittaista joukkoliikenneyhteyttä tuetaan Terveyden ja ovat Sotamuseolta vapautuva kortteli sekä yliopiston ja Kalasataman ja Meilahden välillä Pasilan kautta kulke- hyvinvoinnin palvelut tiedemaailman toimijat. Helsingin Yliopiston keskusta- valla maanalaisella raideyhteydellä. kampuksen rooli on merkittävä ja se vetää puoleensa Uutta merellistä asumista kansainvälistä tunnelmaa, tiedeyhteisöjä ja uusia ajatuk- Läntinen tarjoaa tunnelmaa ja laatua Urheilu sia. Sen saavutettavuus Kruununhaassa paranee uuden metrosisäänkäynnin ansiosta. Myös laajenevan keskustan länsiosasta löytyy uutta Ravintoloita, potentiaalia ja sen elinvoimaa kehitetään. Pisararadan Tori yöelämää, luovuutta Työtä ja palveluja Kalasatamasta Meilahteen asema parantaa merkittävästi Töölön saavutettavuut- Uusi solmukohta ta. Myös aluetta halkovat Vihdintien pikaraitiotie ja Pasilan eteläpuolinen kantakaupunki muuttuu reu- Länsi-Helsingin raitiotie siirtävät liikkumista raiteille. Kulttuuri na-alueesta keskeiseksi työnteon ja palveluiden vyöhyk- Uudistuva Töölöntori on kaupunginosansa keskeinen keeksi, joka kytkeytyy yhä tiiviimmin sekä ympäröiviin kauppa- ja kokoontumispaikka. Sairaala-alueiden muu- kaupunginosiin että liikekeskustaan. Teollisuuskadun tosten myötä Taka-Töölöön rakentuu uusia urbaaneja akseli ja Vallilan toimitila-alue muodostavat yhdessä korttelikokonaisuuksia asunnoille sekä toimitiloja yri- Yliopisto kehittyvän ja tiivistyvän kokonaisuuden, joka täyden- tyksille ja palveluille. Töölön raitiovaunuvarikko voi tule- Elinkeinoelämän tää kantakaupunkia Suomen merkittävimpänä työpaik- vaisuudessa aktivoida ympäristöään toimitilakorttelina keskus ka-alueena ja elinkeinoelämän keskuksena. Akselin kulttuuri- tai vapaa-ajan palveluineen. päissä ankkureina ovat uutta mittakaavaa tarjoavat Tori maamerkit: Pasila ja Kalasatama. Teollisuuskadun akseli Töölö kehittyy laajojen puistojen ja ranta-alueiden urbaa- tulee muuttumaan keskustamaiseksi ja tiiviimmin osak- nina kaupunginosana. Rannat tarjoavat paikan ilta-au- si ympäröivää kaupunkirakennetta sekä muita työpaik- ringosta ja sisälahden merellisistä aktiviteeteista nau- Urbaanit rannat! ka-alueita. Alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten tiskelijoille. Ainutlaatuisen yhtenäinen kaupunkirakenne, kehittäminen, saavutettavuuden parantaminen kaikilla urheilu ja kulttuuri ovat sekä Etu- että Taka-Töölössä lei- tasoilla sekä nykyiset ja uudet kulttuurin ja vapaa-ajan mallisia piirteitä tulevaisuudessakin. Matkailijavirtoja liik- Tori toiminnot luovat Teollisuuskadun akselille ja Vallilalle kuu Temppeliaukion kirkon ja Sibeliuspuiston lisäksi muual- erinomaiset edellytykset kehittyä ympärivuorokautisesti lakin Töölössä nauttien uusista monipuolisista palveluista. Uutta merellistä aktiiviseksi työnteon, palvelujen, kulttuurin ja vapaa-ajan asumista Vesillä ja jäällä olo kokonaisuudeksi. Kävelyn olosuhteiden parantaminen ja katutasoon aukeavat tilat monipuolisine tarjontoineen Merellinen houkuttelevat ihmisiä työpäivän päätteeksikin. puistovyöhyke Purjehtiminen Eri kaupunginosia yhdistävät kantakaupunkia jäsentävät poikittaiset kulkuväylät: Hämeentie, Sturenkatu sekä Nordenskiöldinkadun, Savonkadun ja Kumpulantien muodostama reitti, halkovat Teollisuuskadun akselia ja kantakaupungin niiden rooli muuttuu keskeisemmäksi. Kurvi kytkeytyy osaksi kokonaisuutta. Tulevaisuudessa Elimäenkatu on entisistä reuna- vilkas kulkureitti Konepajan suunnalta Mäkelärinteen ja Vallilanlaakson suuntiin kivijalkoineen ja palveluineen. alueista tulee entistä ■ Kaupunkilaisten koettuja ominaisuuksia ja vahvuuksia Työpaikka-alueen koillispuolella Mäkelänrinne täydentyy Kartalla kaupunkilaisten nostoja alueen nykyisiä keskeisempiä vahvuuksista harmaalla (verkkokysely) Punaisella lisätty Urhea kampuksella. Nordenskiöldinkadun läntinen pää muita ja tulevia ominaisuuksia. Meilahdessa ja Laaksossa muodostuu kansainvälisesti

64 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 65 5. Kaikkien keskusta Kuva: Kerttu Kurki-IssakainenKuva: Keskusta on meidän kaikkien yhteistä reviiriä

5. KAIKKIEN KESKUSTA taaminen luo uutta sekä lisää ymmärrystä. Julkiset sisä- ja ulkotilat ovat avoimia yhdessätekemisen paikkoja. Sesonkikaupungin yhteiseksi koettu keskusta tarjoaa puitteet arkeen ja juhlaan kaikkina vuoden- ja vuorokau- Yhteinen kokemustaso löytyy silmänkorkeudelta. denaikoina. Sen moninaiset toiminnot ja avoimet julkiset Kaikkien keskusta on sekä fyysisesti että sosiaalisesti tilat tapahtumineen vetävät puoleensa ja saavat liikku- esteetön muuttuvassa monikulttuurisessa yhteiskun- maan ja liikuttumaan, mikä tekee keskustasta elävän, ur- nassa. Seniorikaupunkilaiset ja matkailijat arvostavat baanin ja tasa-arvoisen kaikkien yhteisen perilläolon pai- Helsingin keskustan esteetöntä, turvallista ja sopivan kan. Katseen korkeudelta koettu pääkaupungin ydin on lämpöistä ympäristöä. Nuorten viihtyvyyteen ja toimin- fyysisesti ja sosiaalisesti esteetön avoimen yhteiskunnan toihin kiinnitetään myös erityistä huomioita. Nuoret ovat näyttämö, jossa maailmat kohtaavat. Monipuolinen, tur- tulevaisuuden käyttäjiä ja arvonantajia. vallinen ja puhdas kantakaupunki houkuttaa niin kävijöi- tä, asukkaita, yrityksiä kuin matkailijoitakin. Julkiset tilat Urbaani monipuolisuus ja helppous kutsuvat viihtymään.

ovat kaupunkikulttuurin keskiössä. Silakkamarkkinoilla Keskusta on kudelma, jossa erilaiset toiminnot risteä- aineistopankki Hgin Kuva: kuhisee ja vappuna Kaivopuiston valtaa iloinen tunnel- vät ja tukevat toisiaan. Arki ja työ levittäytyvät kaduille ma. Sambatanssijoiden korot kopisevat mukulakivillä ja ja kahviloihin. Korkealaatuisen ympäristön vaihtelevuus, aktiiviseksi perilläolon paikaksi, joka energisoi, inspiroi välillä koko Suomi saapuu keskustaan osoittamaan miel- elämyksellisyys ja ihmisvilinä luovat mahdollisuuksia ylja luo kohtaamisia. Helposti saavutettavan laajan keskus- tä tai juhlimaan menestystä. Erilaiset kaupunginosat tar- lättäviin elämyksiin. Erityisesti puistot, aukiot ja rannat tan alueelta löytyy toimintoja kaikenlaisille ja -ikäisille. joavat kymmeniä tuhansia koteja asukkaille, joiden ilot ja ovat kaupunkilaisten olohuoneita, jotka houkuttelevat

surut, ensiaskelmat ja suudelmat koetaan niin kodeissa erilaisia ihmisiä laajalta alueelta kohtaamaan toisensa. Kuva: Riku Pihlanto Kantakaupunkia leimaa erikoistuminen sekä vaihtoehto- kuin kaupungin kivisillä kaduilla ja puistojen rauhassa. jen runsaus niin palveluissa, liikkumisessa kuin elämän- Makuelämyksiä koetaan ulkosalla ravintolapäivänä sekä Helsinki on tunnettu moninaisista tapahtumistaan. Tulevaisuudessa keskusta-alueen sisällä liikutaan vä- tavoissakin. Kansainvälisen tason monipuolinen tiede- ja kivijalkojen ravintoloissa. Tulevaisuuden keskusta on Tapahtumia ja elämyksiä tuottavat tasa-arvoisesti niin häpäästöisillä kaupunkimittakaavaan soveltuvilla ajo- yliopistomaailma sekä kulttuuri kaikissa muodoissaan Pohjoismaiden johtava kulttuurikeskittymä harrastajata- julkinen ja yksityinen sektori kuin kaupunkilaiset ja yh- neuvoilla. Katutilassa on riittävästi mahdollisuuksia houkuttelevat käymään läheltä ja kaukaa. Keskustan solta kansainvälisen huipputaiteeseen, saunakulttuuris- teisötkin. Koko seutua palvelevaa julkista tilaa tarvitaan asiointipysäköinnille verkkokaupan sekä kotiintuotavien julkiset ulkotilat mahdollistavat osallistumisen urbaanin ta tanssiin, teatteriin, keikkoihin ja sirkukseen, pienimuo- lisää kaupungin ja sen käyttäjämäärien kasvaessa sekä julkisten ja kaupallisten palvelujen yleistyessä. Logistiikka elämään sekä toimijana että tarkkailijana luoden edelly- toisista katutapahtumista festivaaleihin ja saaristoon vapaan oleilun että tapahtumien tarpeisiin. Väliaikaiset ja huolto on järjestetty tiiviiseen kaupunkiympäristöön tykset monille vanhoille ja uusille perinteille sekä tapah- asti yltäviin näyttelyihin, mikä luo dynaamista vaihtelua toiminnot, tilat, laitteet ja palvelut sijoitetaan korttelira- soveltuvalla tavalla, ja niillä on selkeät yhteiset peli- tumille. Väliaikaisia kaupunkikulttuurielämyksiä on mah- keskustaan. kenteeseen, mikä vapauttaa yleiset alueet kaupunkilais- säännöt. Asukaspysäköinnin tavoitteena on kysynnän dollista järjestää kaikkialla, alueiden ominaispiirteiden ja ten käyttöön. ja tarjonnan kohtaaminen sekä järjestelmän toimivuus. kaupunkitilan toimivuuden puitteissa. Helsingin keskustalla on tärkeä rooli seudullisen sosiaali- Tilausbussiliikenteen pysäköinnissä korostetaan onnistu- sen eriytymisen torjumisessa. Tasa-arvo, avoin demokra- Keskustan käyttäjämäärien kasvu mahdollistetaan saavu- neen matkustuskokemuksen ja hyvän palvelutason ohella Keskustassa on monia rytmejä ja se on avoin ympäri vuo- tia ja kaupunkilaisten aktiivinen toiminta ovat keskeinen tettavuutta parantamalla, katujen tilankäyttöä tehostamal- ympäristönäkökohtia sekä kaupunkitilan toimivuutta. rokauden. Kantakaupunki on paikka sekä asumiselle että osa Suomen pääkeskuksen identiteettiä. Keskustassa la ja kulkumuotoja priorisoimalla. Ydinkeskustaan voidaan yöelämälle, ääntä tuottaville konserteille ja tapahtumille sijaitsevat koko Suomea palvelevat instituutiot, hallinto ja saapua nopeasti esimerkiksi junalla, metrolla, raitiovau- sekä myöhään auki oleville terasseille. Toiminnallisesta koulutus. Kadulla voi kävellä vastaan ministeri tai itsenäi- nulla, pyörällä tai autolla. Itse alueella liikutaan kaupun- 5.1. ARKI JA JUHLA monipuolisuudesta pidetään kiinni. Asumisrauha mah- sesti liikkuvat lapset. Keskusta luo kohtaamisia julkisessa kiympäristön ehdoilla, oleskellaan ja viihdytään, kestäviä dollistetaan kaupunkirakenteella, jossa herkät toimin- tilassa ja monenlaisten toimintojensa kautta. Keskusta ei liikkumismuotoja suosien. Keskusta on perillä olon paikka. Helsingin keskusta elää kaikkina vuoden- ja vuorokau- not sijoitetaan etäämmälle häiriöistä. Toimitilavaltaisista ole vain joidenkin ryhmien reviiriä vaan sieltä löytyy teke- Ydinkeskustan liikkumisen, urbaanin oleskelun, asioimisen denaikoina ja tarjoaa puitteet arkeen ja juhlaan. Se on kortteleista ja alueilta löytyy synergisesti paikkoja mistä, paikkoja ja palveluita kaikille. Sen avoin luonne eh- tai vierailun kokemus edellyttää, että kokija on jalkautunut. yhteinen kansallinen kohtaamispaikka, joka muodostaa ilta- ja yöelämälle, kulttuurille ja vapaa-ajan toiminnalle. käisee yhteiskunnallista eriytymistä tarjoamalla alustan Helppokulkuisuus niin maan pinnalla kuin maan alla eri ylpeyden aiheen ja yhteiseksi koetun ympäristön sen Asuinpainotteisilla alueilla on monipuolisia palveluja ja yhteisesti koetuille muistoille. Keskustassa on tilaa monil- kulkutavoilla, päästöttömyys, haitattomuus ja orientoita- moninaisille käyttäjille. Kantakaupungin avoin julkinen työpaikkoja. Toimivuus ja viihtyisyys syntyvät toiminnalle rooleille ja toimijoille ja se on tasa-arvoinen. Ihmiset, vuus ovat keskeisessä asemassa toimivuuden ja laatuta- kaupunkitila synnyttää näyttämön urbaanille elämälle. lisesta tasapainosta ja muutostrendien ennakoinnista. jotka luovat ja tuottavat uusia ideoita energisoivat kan- son muodostamisessa. Katutilat on jäsennelty niin, että ne Julkisilla tiloilla on erityinen merkitys ja ne palvelevat laa- Tasapainoisessa rakenteessa keskustaan ei synny vain takaupungin. Siellä nähdään ja näyttäydytään. Erilaisten mahdollistavat entistä paremmin viihtyvyyden, käveltävyy- jaa käyttäjäjoukkoa. Sieltä löytyy paikkoja, joissa juhlis- yhden käyttäjäryhmän ehdoilla toimivia alueita tai jatkuvi- ihmisten, alakulttuurien, todellisuuksien ja ajatusten koh- den, pyöräilyn ja uudet raideyhteydet. tetaan elämän erityisiä hetkiä. Keskustaa suunnitellaan en häiriöiden aiheuttamia konflikteja eri toimintojen välille.

68 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 69 Kuva: Kerttu Kurki-IssakainenKuva: Huisman Mika Kuva: Kuva: Kerttu Kurki-IssakainenKuva:

Monipuolinen ja toimiva yöelämä on osa erityisesti ydin- Koulut ja päiväkodit löytyvät kävelyetäisyydeltä. keskustan vetovoimaa - paitsi matkailijoiden ja tapah- Alueellinen toiminannallinen muuntojoustavuus edellyt- tumakävijöiden näkökulmasta, myös siksi, että sinne se tää myös tulevien asukkaiden erilaisten tarpeiden ja lä- sopii arkisenakin toimintana. Monet yöelämän toimijat si- hipalvelujen mahdollistamisen tilarakenteessa. Kaikissa joittuvat jo nykyisellään toiminnoiltaan runsaaseen kes- kortteleissa on valmiudet kahviloille tai ravintoloille. kustaan, jonne niiden yöhön painottuva tai ympärivuoti- Puistot ovat lähellä. Keskustan yleiset alueet eivät ole seksi laajentuva aukioloaika sopii luontevasti lisäämättä kenenkään ryhmän yksityistä reviiriä vaan ne ovat luon- häiriöitä asuntovaltaisilla alueilla. Yötoimintaa mahdollis- teeltaan avoimia kaikille. tavan julkisen liikenteen yhteydet ovat keskustan alueella

valmiiksi hyvät ja yöaikaisen liikkumisen jatkokehittämi- 5.1.1 Sesonkikaupunki Kerttu Kurki-IssakainenKuva: Kerttu Kurki-IssakainenKuva: nen on mahdollista. Ydinkeskustan ulkopuolella suurin yöelämän kehittämisen potentiaali kytkeytyy pääosin Helsingin keskusta vetoaa omintakeisella aitoudellaan 5.1.2. Katseen korkeudelta koettu muotoilu sekä toisaalta Helsingille ominainen paikoit- tapahtuma- ja työpaikkakortteleihin ja -alueille, joita yö- ja eri vuodenaikojen mukaan muuttuvilla kasvoillaan. tainen rouheus lisäävät keskustakokemuksen vetovoi- elämä energisoi tuottamatta häiriötä. Valaistuksen ja Helsingillä on maine pohjoisena, kauniina, aitona, puh- Kaupunki tapahtuu silmänkorkeudella ja rakennusten vä- maa. Kulttuuri pystyy tarjoamaan ympäristöystävällisiä turvallisuuden lisääminen ovat tärkeässä roolissa mah- taana ja hiljaisena kaupunkina, jossa lämpötila on kohdal- lissä. Kaupunkielämään kuuluu käyskentely ja oleilu avoi- kokemuksia ja oivalluksen hetkiä. Se synnyttää elämyk- dollistamassa yöelämää ja siihen liittyvää liikkumista. laan. Sesongeittain muuttuva ympäristö tekee keskus- missa ulkotiloissa. Urbaani elämä ja kaupunkikulttuuri siä, jotka luovat yhteisiä muistoja ja yhteisöllisyyttä elä- Elämyksellinen valaistus ja valotapahtumat itsessään li- tassa asioinnista toistuvasti vetovoimaisen elämyksen. kukoistavat kantakaupungin toreilla, puistoissa, kaduilla mäntapojen eriytyessä toisistaan. Kulttuuritoimintojen säävät alueiden houkuttelevuutta. Vuodenajoista, valosta ja pimeydestä otetaan kaikki sekä rannoilla. Keskustan voimavara ovat sen käyttäjät: keskittymä tuo myös yrityksille ja kaupungille yhteis- irti. Sesonkiajattelu luo uusia toimintoja vuodenaikojen asukkaat, työntekijät, alueella liikkuvat ja asioivat kaupun- työmahdollisuuksia sekä hyötyä elämyksellisen ja veto- vaihtuessa. Keskusta voi reitittyä ja painottua eri tavoin kilaiset, tapahtumajärjestäjät ja osallistujat. Keskustalle voimaisen keskustan käyttöasteen ja profiilin noususta sesonkien mukaan. Talvella on tarve suunnata jäälle ja ominaista on se, että katutasossa on nähtävää ja koet- sekä asiakasvirroista. laduille ja kesällä rannalle. Saunat lämmittävät ja meri tavaa: ihmisiä, yksityiskohtia ja kivijalkaliikkeitä. Tiiviissä viilentää ympäri vuoden. Joulukatujen ohella keskustas- kaupunkiympäristössä ja seutua palvelevissa ulkotiloissa Kantakaupunki tarjoaa kuultavaa, nähtävää ja maistelta- ta löytyy rannoille vieviä kesäkatuja ja reittejä. Vesireitit laatu on keskiössä. Keskustassa katutason suunnitteluun vaa. Se tarjoaa kaikkea urheilusta teatteriin ja runoista kuljettavat virkistäytymään saariin ja luovat oikoreitte- kiinnitetään erityistä huomioita. Avaamalla maantasoker- saunakulttuuriin. Kulttuuri ja taide levittäytyvät ja imey- jä kaupunginosien välille. Keväällä halutaan napata tal- roksia lisää voidaan herättää henkiin uusia alueita pien- tyvät uusille alueille keskustassa ja aina sitä ympäröi- teen ensimmäiset valonsäteet ulkosalla. Kuumalla tar- toimijoita ja kulttuurielämää tukien. Uudet kivijalkatilat viin saariin asti. Taide ja design näkyvät osana päivit- vitaan puistojen, pihojen ja rantojen viilentäviä keitaita. ovat luovat eloa niin rannoille kuin työpaikka-alueillekin. täistä elinympäristöä esimerkiksi julkisten ulkotilojen, Pimeällä voidaan nauttia tunnelmallisesta ja elämykselli- Yhteydet kortteleiden läpi keskustassa lähentävät toi- infrastruktuurin ja maanalaisten tilojen suunnittelussa. sestä valaistuksesta ja valoteoksista. Liukkaalla ja sade- mintoja ja luovat monipuolisia reittejä. Kävelyn reitit koko- Keskustan muutoshankkeissa voidaan myös käyttää pro- säällä voi valita maanalaisista oikoreiteistä. naisuudessaan muodostavat yhtenäisiä, laadukkaita ko- senttitaidetta. Tekeminen, kokeminen, osallistuminen, konaisuuksia. Kadut eivät ole vain liikkumista varten vaan oppiminen, kuluttaminen, esilläpitäminen ja tutkiminen myös viihtymistä varten. Kävelypainotteinen keskusta ovat läsnä kaikissa muodoissaan ruohojuuritasolta insti- laajentuu ja matka jatkuu sujuvasti myös laajenevassa ja tuutioihin ja niille on tarjolla kattavasti erityyppisiä tiloja. laadukkaassa maanalaisessa verkostossa palveluineen. Pohjoismaiden kiinnostavin museoiden ja monipuolisten Jalkautumiseen houkutteleva, fyysisesti ja sosiaalisesti kulttuuritoimijoiden verkosto vahvistuu ja levittäytyy. esteetön ympäristö, jossa palvelut ja toiminnot löytyvät Keskustan kulttuurikeskittymä täydentyy kansainvä- matkan varrella, on tasa-arvoinen sekä mahdollistaa ter- listä huipputasoa edustavilla museoilla. Kulttuuripolut veet ja kestävät elämäntavat. yhdistävät kantakaupungin eri puolia Suvilahdesta Kaapelitehtaalle ja Oopperalta Vallisaareen. Uudet mag- neetit palvelevat kaikenlaisia vierailijoita lähimatkailijois- 5.2. KESKUSTA KAHLAA ELÄMYKSISSÄ JA ta kongressivieraisiin ja kaukomatkalaisiin. KULTTUURISSA Helsingin keskusta on myös paikka erilaisia konsertteja, Keskusta tarjoaa merkityksellisiä kokemuksia ja innoit- festivaaleja, näyttelyitä, tanssia, sirkusta ja monenlaisia

Kuva: Kerttu Kurki-IssakainenKuva: taa luomaan uutta. Korkeatasoinen arkkitehtuuri ja sisä- ja ulkotapahtumia varten, mikä synnyttää oman Kuva: Kerttu Kurki-IssakainenKuva:

70 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 71 Kuva: Mika Huisman Mika Kuva: arkireviirin ulkopuolisia elämyksiä. Kantakaupungista Helsinkiin saavutaan tulevaisuudessa entistä vähähiili- löytyy paljon juhla- ja kokoontumistiloja, estradeita, gal- semmin, ja matkailua painotetaan tasaisesti sekä ympäri leriatiloja, kulttuuripuolen työtiloja ja harjoittelu- sekä vuoden että alueellisesti. Myös paikalliset lomailevat ko- harrastusmahdollisuuksia. Vaatimattomistakin harjoit- tikaupunkinsa virikkeellisessä keskustassa. Turismin lie- telutiloista voi syntyä uutta tulkintaa maailmasta ja ve- veilmiöitä ehkäistään pitämällä kiinni aidosta helsinkiläi- tovoimaista, laajalle leviävää kulttuuria. Kulttuurin tuot- syydestä ja toiminnallisesta tasapainosta kaikilla alueilla. tama aineellinen ja henkinen pääoma sekä arvonlisäys Se tarkoittaa majoituspaikkojen ja nähtävyyksien sijoit- luovat hyvinvointia ja ymmärrystä. Keskustassa kulttuu- tamista laajalle alueelle sekä esimerkiksi toritoiminnan rin ja vapaa-ajan palveluiden ja tilojen saavutettavuus ta- profilointia niin kaupunkilaisten kuin matkailijoidenkin voittaa paikallisesta kansainväliseen yleisöön. Kasvavan tarpeisiin. Satamien ja nähtävyyksien välisten korkeata- seudun lisäksi erityisesti senioreiden ja matkustajien li- soisten ja sujuvien reittien sekä joukko- ja vesiliikenteen sääntyminen sekä oppimisen vieminen luokkahuoneiden avulla risteilyvieraita jalkautetaan kaupunkiin. ulkopuolelle lisää kulttuuripalvelujen käyttäjien määrää ympäri vuorokauden. Kantakaupungin erilaisten kaupunginosien tunnelma ve- tää puoleensa. Virtuaaliset lisäpalvelut avaavat kaupungin tarinoita kiinnostavalla tavalla. Keskustasta löytyy

5.3. MATKAILU erilaisia kävellen ja pyöräillen kuljettavia reittejä, joiden Hellsten Jussi Kuva: varrella pääsee tutustumaan kaupungin historiaan, kult- Helsingin merellinen keskusta on houkutteleva matkailu- tuuriin, maisemiin tai vaikkapa valaistukseen ja ääniin. ja kongressipaikka. Sen monipuolinen kulttuuriklusteri Keskustasta löytyy kaikkea ihmisvilinästä hiljaisuuteen. tuo laatumatkailua. Turvallisuus, vakaat ilmasto-olosuh- Sekä suurmittakaavainen että itseorganisoitu tapahtu- teet, esteettömyys ja puhtaus ovat Suomen urbaanin yti- mallisuus edellyttää paikkojen varaamista myös melua ja men valttikortteja. Elämysten edellytyksenä ovat ainut- tilaa aiheuttaville tilaisuuksille. Keskustasta, hyvän joukko- laatuiset puitteet. Vanhoja rakennuksia hyödynnetään liikennesaavutettavuuden alueelta, löytyy ulkoilmatapah- monipuoliseen, mahdollisimman avoimeen käyttöön, tumapaikkoja, joissa on valmis tapahtumainfrastruktuuri. minkä lisäksi osa historiallisista rakennuksista tarjoaa yksilöllisiä majoitusmahdollisuuksia.

Vuodenaikojen mukaan muuttuva keskusta tarjoaa merkityksellisiä koke- Kuva: Lauri Rotko Kuva: Kuva: Roni Rekomaa Roni Kuva: muksia ja inspiroi

72 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 73 6. Kohti tulevaa Kuva: Tuomas Uusheimo Tuomas Kuva: 6.1 UUTTA POTENTIAALIA MUUTTUVASSA KAUPUNGISSA

Käyttäjä- ja Itäinen kantakaupunki, • Käytöstä vapautuneet korttelit ja kävijämäärien kasvu Hakaniemi, Kruununhaka rakennukset tarjoavat lisää palveluja ja työpaikkoja: oppilaitokset, • Laajenevan kantakaupungin • Teurastamolta Suvilahden ja varikot, Kivelän sairaala-alue yms. alueelle yli 220 000 asukas- Kurvin kautta Sörnäistenrantaan ta ja 300 000 työpaikkaa. ja Hakaniemeen sekä edelleen • Olemassa olevat toimitilakorttelit Alueella asioivien määrä kasvaa. Kruununhakaan -Uusi luovien tiivistyvät. Kortteleiden avaaminen Matkailijoita ympäri vuoden. alojen keskittymä, kekseliäisyys, ja reitit kortteleiden läpi. Voimaloita tapahtumallisuus, monipuolinen hyödynnetään uuteen käyttöön Uudet yhteydet luovat uusia rouheus, yöelämää, palveluja, solmukohtia ja laajentavat asumista, toimitiloja • Maanalainen kävelykeskusta keskustan vaikutusaluetta palveluineen Läntinen kantakaupunki • Uudet raideyhteydet, kehittyvät • Satamista luontevat korkeatasoi- asemaympäristöt, vaihtopaikat, • Uudistuva Töölöntori, Töölön ja set kulkureitit kulkureitit, kävely, pyöräily (mm. Kivelän sairaala-alueiden uudet pikaraitiotiet, Pisararata, sillat, asunnot, työpaikat ja palvelut Entistä viihtyisämpi ja Tallinnan-tunneli, tunnin ratayh- toimivampi keskusta teydet, maanalaiset ratkaisut, • Lapinlahti, Taivallahti ja kehittyvi- poikittaisreitit, vesireitit) en palveluiden rantareitti • Kävelykeskusta maan päällä ja alla, maantasokerroksen avoi- Omaleimaiset alueet ovat Pohjoiset poikittaisyhteydet muus ja huokoisuus kivijalkoineen enemmän kuin osiensa summa ja painopisteet • Läpiajon sekä satamien raskaan Liikekeskusta ja Eteläsatama • Meilahden kampukselta liikenteen haittojen torjuminen Nordenskiöldinkatua Pasilaan tunnelivaihtoehto tutkien • Liikekeskusta laajenee ja keskus- ja Vallilaan, Laakso ja Aurora, ta astuu askeleen meren äärelle. Savonkatu. Pasila, Teollisuuskatu, • Matkailun ja kaupan tasapainoi- Eteläsataman rannat avautuvat Vallilan työpaikka-alue, nen ja kestävä kasvu osin uuteen käyttöön ja kaupun- Sörnäinen, Kalasatama – gin merelliset kasvot uudistuvat. Työpaikkojen ja palvelujen kasvu. • Rannat, saaret ja vesireitit mah- Rautatieaseman ja Töölönlahden Rahalaitokset ja talous, kulttuuri dollistavat uutta julkista tilaa, laaja kokonaisuus muodostaa ja vapaa-aika, terveyden ja hyvin- toimintoja sekä virkistäytymistä valtakunnallisen tapahtuma- ja voinnin keskittymä kulttuurikeskittymän avoimine • Kulttuurikeskittymää vahviste- julkisine tiloineen. Saumakohdat ja sisäinen taan kaikilla tasoillaan potentiaali Lounaiset ranta-alueet • Kestävyys toiminnallisessa ra- • Vanhojen ja uusien alueiden kenteessa, elinkaarissa, hiilineut- • Hernesaari, Telakkaranta, väliset saumakohdat säteilevät raalien valintojen, liikkumisen ja Hietalahti, Jätkäsaari, Ruoholahti, ympäristöönsä: Hietalahdenranta elämäntapojen tukemisessa Tulevat suunnitelmat Salmisaari -kiinnostavaa merellis- ja torin ympäristö, Maria tä kaupunkitilaa, asumista ja tun- Kampuksen Pohjois-Euroopan • Uutta julkista tilaa. Pelisäännöt sijoittuvat kokonaisuu- nelmaa, uusia toimitiloja yrityksille johtava kasvuyrityskampus julkiset tilan laadulle ja käytölle teen johon meneillään tiiviimmin keskustaan linkittyen huomioiden eri alueille luonteet olevat hankkeet ovat jo osin toteutuneet

76 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 77 10. Kaikki ovat tervetulleita keskustaan. Keskusta vähen- 16. Keskustasta löytyy tapahtumapaikkoja ja sekä 6.2 KEHITTÄMISEN 20 LINJAUSTA tää seudun sosiaalista eriytymistä tarjoamalla yhteisen, sisä- että ulkotiloja monenlaiseen pysyvään ja hetkelli- hyvin saavutettavan, matalan kynnyksen kohtaamispaikan seen tapahtuma-, juhla-, konsertti-, kokous- ja kongres- Yleiskaava ja kaupunkistrategia määrittävät suunnan Helsingin tulevaisuudelle, sen kasvul- sekä toimintoja, tapahtumia ja asumista kaikille kohderyh- si-, urheilu- sekä vapaa-ajankäyttöön. Olemassa olevat mille. Avoimilla julkisilla ulko- ja sisätiloilla on erityinen mer- sali-, juhla-, auditorio- ja kokoontumistilat säilytetään. le ja painopisteille. Lisäksi maankäyttöä ohjaa joukko muita jo päätettyjä strategisia linjauk- kitys erilaisia ihmisiä kokoavina paikkoina ja ne palvelevat Suunnittelulla varmistetaan, että keskustan alueelta löy- sia. Keskustavisio kohdentaa ne keskustaan ja kantakaupunkiin. Ohjeellisina noudatettavat sekä paikallisia että laajaa seudullista käyttäjäjoukkoa ja tyy riittävästi yleisötapahtumapaikkoja, joissa on tarvitta- valtakunnallisia tapahtumia. Erityisesti nuorten viihtyvyy- va tapahtumainfrastruktuuri. linjaukset sekä tehty vuorovaikutus toimivat maankäytön suunnittelun lähtökohtana, mikä teen kiinnitetään huomioita. edistää yksittäisten hankkeiden viemistä kokonaisuutta tukevaan tavoitteelliseen suuntaan 17. Keskustan kulttuurikeskittymää täydennetään ja ja sujuvoittaa prosesseja. 11. Keskustassa on elämää 24/7/12. Keskusta hyödyntää vahvistetaan. Maankäytön suunnittelulla mahdollistetaan vuodenaikoja ja muuntuu niiden mukaan. Toimintojen si- taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin nivoutuminen arkiym- joittamisessa ja tilavarauksissa priorisoidaan monipuolista päristöön. Kulttuuri näkyy kaupunkikuvassa sekä teoksin, toiminnallista tilarakennetta, joka mahdollistaa erirytmis- museoin ja tapahtumin että taiteilijoiden ja harrastajien 1. Keskustaa kehitetään pitkäjänteisesti valtakunnalli- 6. Laajeneva kantakaupunki tarjoaa urbaaneja asui- ten toimintojen rinnakkaiselon. Työpaikat tuovat päiväs- tiloina. Museoiden verkostojen vahvistuminen mahdollis- sesta erityisroolista käsin (kansainväliset kasvot, valtion- nympäristöjä kymmenille tuhansille uusille asukkaille. aikaan asiakaskuntaa liikkeille ja ravintoloille. Toimitilojen tetaan maankäytön suunnittelun keinoin sekä tarjotaan hallinto, yliopisto). Maankäytön suunnittelussa priorisoi- Keskusta tarjoaa kodin myös lapsiperheille. Nykyisten yhteydessä ja läheisyydessä on luontevia tiloja yöelämän ja kokemisen, työskentelyn, harrastamisen sekä oppimisen daan erityisroolin edellyttämät vaatimukset (toiminnot ja ja tulevien asukkaiden arjen toimivuus ja tarpeet turva- vapaa-ajan toiminnoille, mitä asuminen ympäristöhäiriöille paikkoja kulttuurille ja urheilulle. laatu) ja hyödynnetään sen mahdollisuudet. taan tilallisessa ja toiminnallisessa rakenteessa. Julkisten herkkänä toimintona ei mahdollista. ja palvelurakennusten korttelialueista pidetään kiinni. 18. Matkailun painopistettä (majoitus, nähtävyydet) le- 2. Keskustan toiminnallisesta sekoittuneisuudesta pi- Kivijalkarakenteen mahdollistamat monipuoliset palvelut 12. Laaja käveltävä keskusta lisää sosiaalista kanssa- vitetään ajallisen ja alueellisen tasapainon ylläpitämi- detään kiinni. Elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä vahviste- ovat osa sekä perinteistä että uutta kantakaupunkia. käymistä, kannustaa liikkumiseen, ulko-oleskeluun ja seksi. Eritasoista ja elämyksellistä majoituskapasiteettia taan laajentamalla liikekeskustaa Kaartinkaupunkiin, laa- kohtaamisiin. Korkealaatuinen maanalainen reitistö ja mahdollistetaan riittävästi niihin tarkoitetuissa kiinteis- jemmalle Kampin ympäristöön, Töölöön, Hakaniemeen ja 7. Liikekeskusta ja sitä ympäröivä kantakaupunki ovat paikkojen verkosto integroituu joukkoliikenteen asemiin töissä. Matkailijat kokevat kaupunkia kävellen ja joukko- Sörnäisiin. Tiiviissä rakenteessa varaudutaan muutoksiin koko maan elinkeinotoiminnan vahvin alue, jossa tavoi- ja palveluineen täydentää maanpäällistä maankäyttöä. liikenteellä toimivien ja korkeatasoisten reittien ansiosta. ennakoiden ja varataan riittävästi toiminnallista muun- tellaan seutua nopeampaa työpaikkojen kasvua vähintään Suunnittelussa otetaan huomioon esteettömyys, orientoi- Matkailun vaatima infrastruktuuri sovitetaan ja integroi- tojoustavuutta yrityksille ja erilaisille toimijoille, tulevien asukasmäärän kasvun tahdissa sekä turvataan kaupan tavuus ja erilaiset käyttäjät. Kävelyreittejä suunnitellaan daan kaupunkirakenteeseen. asukkaiden palveluille sekä vapaa-ajan ja matkailun tar- edellytykset. Elinvoiman edellytyksenä on keskustan ra- sujuvasti jatkuvina ja poikittaisia kulkuyhteyksiä paran- peisiin. Tämä edellyttää monipuolista kaavavarantoa. kenteen pitkäjänteinen kehittäminen ja erilaisten toimiti- netaan. Rantareittien, puistokatujen ja kaupunkipuistojen 19. Keskustassa edistetään kestäviä elämäntapoja, kier- Alueiden ja toimintojen kytkeytyvyyttä lisätään kehittämäl- lojen riittävyys kaikilla alueilla. Vakiintuneen ja huippuky- reittien epäjatkuvuuskohtia poistetaan. totaloutta sekä panostetaan ympäristö- ja ilmastoperäi- lä keskeisiä reittejä ja alueiden välisiä saumakohtia. synnän alueella nykyinen monipuolinen toimitilavaranto siä riskejä ennakolta torjuviin toimiin. Laatu on kestävyyt- ei saa vähentyä. Lisäksi mahdollistetaan uutta toimitilaa 13. Katutilan käyttöä priorisoidaan kestävien kulkumuo- tä ja uudet digitaaliset palvelut mahdollistavat keskustan 3. Ominaispiirteet ovat kehittämisen lähtökohtana. huippukysynnän (mm. liikekeskusta) sekä tulevaisuuden tojen näkökulmasta. Katualueita suunnitellaan myös oles- tilojen ja toimintojen tehokkaan käytön. Toiminnallinen ra- Tällaisia lähtökohtia ovat erityisesti omaleimaiset kau- kysynnän alueille myös korttelirakenteen sisällä. Alueen kelun ja pysähtymisen, ympäristön viihtyvyyttä ja eko- kenne vähentää liikkumisen tarvetta ja edistää kestäviä liik- punginosat eri aikakausien rakennuksineen, aukioineen, vahvuutena on eri osa-alueiden moninaiset tilalliset ja toi- logista tasapainoa edistävien ratkaisujen, lyhytaikaisen kumismuotoja. Rakennukset ovat muuntojoustavia, raken- puistoineen ja katupuineen, niemen tunnistettava matala minnalliset profiilit, jotka on tavoitteena säilyttää. asiointipysäköinnin sekä liikenteen sähköistymisen tar- teet pitkäikäisiä, korjattavissa ja kierrättävissä. Olemassa siluetti, katutason elävyys kivijalkaliiketiloineen, sekä pit- peisiin. Autoliikenteen määrä katutilassa ei kasva ja liiken- olevaa hyödynnetään tehokkaasti, ensisijaisesti vanhaa kät näkymät maamerkkeineen, meri ja kalliot. Arvokas ra- 8. Keskustan saavutettavuutta parannetaan lähelle ja teen haitat, kuten pienhiukkaset, rengasmelu ja autojen jalostaen. Uusiutuvan energian käyttöä edistetään uusilla kennusperintö ja kulttuuriympäristöt säilytetään. kauas. Saavutettavuuden parantamisessa painotetaan viemä tila vähenevät. alueilla kaavoituksen keinoin. Keskustassa varmistetaan kestäviä liikkumismuotoja. Toimivuutta työssäkäynti- riittävästi kasvillisuutta ja puistoja, jotka tasapainottavat 4. Keskustan vaikutus- ja työssäkäyntialuetta laajen- alueena parannetaan toteuttamalla uusia paikallisia, 14. Kasvavan pääkaupungin keskustan julkiset ulkoalueet lämpötiloja ja tuulisuutta sekä edistävät hulevesien hallin- netaan. Kävijöiden, käyttäjien ja osaajien määrän kasvu seudullisia, kansallisia ja kansainvälisiä raideyhteyk- palvelevat laajaa käyttäjäkuntaa, ovat korkeatasoisia ja taa ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Kestävyyttä mahdollistetaan varaamalla riittävästi paikkoja ja kaava- siä. Liikenteen sähköistymistä ja älykkyyttä edistetään. kuuluvat lähtökohtaisesti yleiseen avoimeen käyttöön. edistävät toimenpiteet sovitetaan kaupunkikuvaan ja mui- varantoa erilaisten kohderyhmien monipuolisille palveluil- Logistiikkaratkaisuilla minimoidaan jakelun aiheuttamia Julkisten ulkoalueiden (puistot, aukiot, torit) määrää ei hin arvokkaisiin ominaispiirteisiin le ja toiminnoille, kehittämällä keskustaa laadukkaana ja haittoja ja ruuhkautumista samalla kun tehostetaan jake- vähennetä eikä niiden käyttöä yksityistetä ilman painavia elämyksellisenä perillä olon paikkana sekä parantamalla lutoimintoja mm. tiedonjaon avulla. syitä. Erilaiset hankkeet, tilat, toiminnot ja laitteet sijoit- 20. Tiedon avoimuus ja saavutettavuus yhteistyökump- alueen saavutettavuutta. Keskustalla on merkittävä rooli tuvat ensisijaisesti korttelirakenteeseen ja sen kivijalkoi- panien kesken edesauttaa kokonaisuuden suunnittelua koulutuksen ja oppimisen paikkana. 9. Kaupunkirakenteessa joukkoliikennesaavutettavuu hin. Alueiden kehittämisen tavoitteita tukevia kokeiluja ja ja prosessien sujuvuutta. Tietoa kerätään ja hyödynne- den huippupaikat varataan erityisesti valtakunnallisia väliaikaistoimintoja osoitetaan niille soveltuville alueille. tään suunnittelun pohjaksi. Keskustan hankkeisiin liittyviä 5. Keskusta on silmänkorkeudelta elävä, avoin ja moni- erityistarpeita tai käyttäjäintensiivisiä toimintoja sekä Laaditaan periaatteet keskustan erilaisten yleisten aluei- tavoitteita, lähtötietoja ja reunaehtoja tulee olla avoimesti puolinen. Katutasoon rakennusten kivijalkoihin varataan kaikille yhteisiä kokoontumistiloja ja -paikkoja var- den käytölle. saatavilla. tilaa ulosavautuville tiloille ja rakenteellisille ravintolava- ten. Myös uusia toimintoja mahdollistetaan. Liikkumisen rauksille. Myös pihan puolen maantasokerroksiin varataan solmukohdat suunnitellaan tasokkaiksi ja toimivin 15. Rannat avautuvat kaupunkilaisille muodostaen yh- työ- ja muita toimitiloja. Tämä luo edellytykset rikkaalle vaihtoyhteyksin. tenäisen, eri luonteisista osista muodostuvan kulkureitin palvelurakenteelle, erilaisille pysyville ja tilapäisille yrityk- oleskelupaikkoineen. Rantareitin suunnitteluun panoste- sille ja toimijoille, tieteen ja kulttuurin harjoittajille sekä luo taan. Rakentaminen luo keskustalle uusia merellisiä julki- toiminnallista muuntojoustavuutta. sivuja, jotka ovat korkealaatuisia ja ympäristöönsä sopivia.

78 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 79 Lähdeluettelo ja visiotyön Lähteitä ja taustamateriaalia Mäki, Netta; Vuori, Pekka. (2019.) Helsingin väki- Ruuska, Antti; Häkkinen, Tarja. (2013). Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037 – Helsingin kaupunki. (2015). Helsingin liikkumisen tarkentavaa tausta-aineistoa luku vuodenvaihteessa 2018/2019 ja väestönmuu- Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset. yhteiskunnan toimintamallitu uudistava radikaali kehittämisohjelma. Helsingin kaupunkisuunnitte- Catella. (2016, 2018, 2019). Toimistojen markkina- tokset vuonna 2018. Tilastoja 2019:9. https://www. https://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2013/YM_ teknologia (2018) Tulevaisuusvaliokunta, Linturi luviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä lähtöinen kysyntä ja sijoittuminen Helsingissä. hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_09_23_ Taustaraportti.pdf risto, Osmo Kuusi 2015:4. https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/ Catella. (2017-2019). Markkinakatsaus, kevät 2017 Tilastoja_9_Maki_Vuori.pdf los_2015-4.pdf Helsingin kaupungin päätökset ja linjaukset Kuittinen, Matti; le Roux, Simon. (2017). Digitaalinen Helsinki –ohjelma 2016-2017 – kevät 2019. jotka ohjaavat visiota Vuori, Pekka; Kaasila, Marjo. (2019). Helsingin Vähähiilisen Rakentamisen hankintakriteerit. ja sivusto digi.hel.fi Helsingin kaupunki. (2017). Kestävä kaupunki- KTI Kiinteistötieto Oy. (2017-2019). KTI ja Helsingin seudun väestöennuste 2019-2050. Ympäristöministeriö. http://julkaisut.valtioneuvos- liikkuminen Helsingissä -tilannekatsaus 2017 ja Helsingin yleiskaava. (2016). Fiksu Kalasatama Tiekartta 2018-2020 Markkinakatsaus, kevät 2017 – syksy 2019. Ennuste alueittain 2019-2034. Tilastoja 2019:14. to.fi/bitstream/handle/10024/80654/YO_2017_ toimenpidetaulukko. https://dev.hel.fi/paatok- Yleiskaavan toteuttamisohjelma. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/ Vahahiilisen_rakentamisen_hankintakriteerit.pdf Augmented Urbans EU hanke set/media/att/c6/c6e93b6a4377fae8aa79a- Newsec. (2017-2019). Newsec pdf/19_10_25_Tilastoja_14_Vuori_Kaasila.pdf 05d4f194a7c438bc835.pdf ja https://dev. Helsingin kaupunkistrategia: Maailman toimivin Kiinteistömarkkinakatsaus, kevät 2017 – Säynäjoki, Antti. (2014). How Does the Virtuaali Vehreä hel.fi/paatokset/media/att/58/589f35accd- kaupunki. (2016). syksy 2019. Vuori, Pekka. (2019). Helsingin seudun vieras- Construction of a Residential Area Contribute 3639d920e68854e39e12091311034b.pdf kielisen väestön ennuste 2018–2035. Helsingin to Climate Change? Timing Reveals New Hyödynnetty seuraavien tulevaisuusasiantunti- Helsingin merellinen strategia 2030. (2019). Helsingin kaupunki. (2018). Toimitilamarkkinat kaupunginkanslian tilastojulkaisuja 2019:3. Perspectives to Climate Change Mitigation. joiden ajatuksia: Risto Linturi, MArkku Wilenius, Helsingin kaupunki. (2017). Raitioliikenteen kehittä- Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2017. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/ Väitöskirja, Aalto-yliopisto. Ilkka HAlava, Aleksi Neuvonen, Mika Pantzar, Arto misohjelma. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2017:9. Matkailun tiekartta 2018-2021. (2018). Kaupunginkanslia -kaupunkitutkimus ja –tilastot. pdf/19_03_14_Tilastoja_3_Vuori.pdf http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-5952-5 O. Salonen (esim. Kuinka tehdään tulevaisuutta https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparis- –luento 2019) to/julkaisut/julkaisut/julkaisu-09-17.pdf Hiilineutraali Helsinki 2035 –toimenpideohjelma. Kautto, Matti. (2013).Tulevaisuuden kauppa? Kuusisto, Leena. (2019). Keskustaselvitys. Selvitys yllätti: Vanhojen kaupunkitalojen energia- (2018). Luento, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, tehokkuus on erinomainen (2019).Jaakkola Heikki. Spin unit (201). tutkimusaineistoa kantakaupungin Helsingin kaupunki. (2017). Kantakaupungin Nuorisopalvelukokonaisuus. https://rakennusmaailma.fi/selvitys-yllatti-vanhojen-kau- sosiaalisesta ja toiminnallisesta rakenteesta joukkoliikennejärjestelmän kehittämisselvitys. Helsingin viher- ja virkistysverkon Korhonen, Ida-Maria. (2019). Kansainvälinen kehittämissuunnitelma: Vistra osa II. (2016). punkitalojen-ernergiatehokkuus-on-erinomainen/ Kaupunkiympäristön julkaisuja 2017:14. https:// vertailu toimitilojen käyttötarkoituksen muu- Helsingin kaupunki. (2019). Kaupunkiympäristön Traficom. (2018a). Valtakunnallinen henkilöliiken- www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/jul- Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma. (2015). toksia koskevista periaatteista. Diplomityö, toimialan ympäristöohjelma 2019–2021. Sitra: Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 netutkimus 2016, HLT16 Helsingin seutu, seutu- kaisut/julkaisut/julkaisu-14-17.pdf Aalto-yliopisto. https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2018-013040/ julkaisu. https://www.traficom.fi/sites/default/ Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma SUMP. IPCC raportti 2018, 2019 files/media/file/Seutujulkaisu-HLT2016-Helsingin- Helsingin kaupunki. (2017). Autoliikenteen verk- Loikkanen, Heikki; Laakso, Seppo. (2016). Helsingin kaupunki. (2014). Kaupunkipuulinjaus. (2018). YK:n kestävän kehityksen tavoitteet seutu.pdf koselvitys –raportti. https://dev.hel.fi/paatokset/ Tiivistyvä kaupunkikehitys –Tuottavuuden ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto. media/att/5b/5b4d4b299a485096230eb6d- hyvinvoinnin kasvun perusta. http://www.kaupun- https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2014/kau- EU:n Itämeri-strategia- Itämerihaaste (2018) Traficom. (2018b). Valtakunnallinen henkilöliiken- 97f192363c8d145cb.pdf kitutkimusta.fi/wp-content/uploads/2016/02/ punkipuu/kaupunkipuulinjaus_a4_su_web.pdf netutkimus 2016, HLT16 Helsinki, kaupunkijulkaisu. Alueellisten linjausten ja ohjelmien Helsingin ja Turun kaupunkien yhteinen Itämeri- Tiivistyv%C3%A4-kaupunkikehitys-TTTS_5.pdf toimenpideohjelma 2019-2023 http://www. https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparis- Helsingin kaupunki. (2017). Nopeusrajoitusten valmisteluaineistot: Helsingin kaupunki. (2015). STADIN KATOT ELÄVÄT to/liikenne-ja-kartat/kadut/liikennetilastot/julkai- määrittämisen periaatteet Helsingissä. MDI. (2018). Selvitys Helsingin seudun kansainvä- - Helsingin kaupungin viherkattolinjaus. itamerihaaste.net/tietoa_meista/helsinki/ Uusimaa-kaava helsingin_raportteja_ja_selvityksia sut/20180604_Helsingin_kaupunki.pdf Kaupunkiympäristön julkaisuja 2017:10. https:// lisen kilpailukyvyn vahvistamisesta Kaupunkien https://www.luomus.fi/sites/default/files/files/sta- www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/jul- MAL-sopimus mestarien liigaan, Kaupunkipolitiikan tiekartta IV. din_katot_elavat_helsingin_viherkattolinjaus.pdf Terveys/kuolleisuustutkimus ilmatieteenlaitos HSL. (2017a). MAL 2019 Ilmiöt ja skenaariot. kaisut/julkaisut/julkaisu-10-17.pdf http://www.mdi.fi/content/uploads/2018/01/kau- https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/ Kestävän matkailun ohjelma punkienmestarienliigaan.pdf Helsingin kaupunki. (2013). Vihreä ja merellinen Lämpösaarekeselvitykset ilmatieteenlaitos mal2019_ilmiot_ja_skenaariot_raportti_19122017.pdf Helsingin kaupunki. (2018). Helsingin melun- Helsinki 2050, VISTRA osa 1: Lähtökohdat ja visio. torjunnan toimintasuunnitelma 2018–2022. Elinkeinot ja työmarkkinat Helsingissä https:// Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaa- Hulevesien käsittelyn mahdollisuuksia HSL. (2017b). MAL 2019. Liikenteen uudet teknolo- Kaupunkiympäristön julkaisuja 2018:18. https:// www.elinkeinothelsingissa.fi/fi/tilastotkuviot vaosaston selvityksiä 2013:4. https://www.hel.fi/ kantakaupungin alueella: Case Kallio (2017) giat ja palvelut. https://www.hsl.fi/sites/default/ www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/jul- Rinnakkaisia strategisia töitä jotka ovat valmis- hel2/ksv/julkaisut/aos_2013-4.pdf Temgblom/Pöyry files/uploads/mal_tepa_loppuraportti_061017.pdf teilla samanaikaisesti keskustavision kanssa Helsingin kaupunki; Ramboll Oy. (2019). kaisut/julkaisut/julkaisu-18-18.pdf 2018 ja 2019: Helsingin keskustan asiointiselvitys 2019. Helsingin kaupunki. (2016). Helsingin viher- ja Helsingin kaupungin hulevesiohjelma, 2018 Haapamäki T., Falkenbach H., Harjunen O., Laakso Helsingin kaupunki. (2016). Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:22. https:// virkistysverkoston kehittämissuunnitelma, VISTRA S. & Väänänen T (2019). Esiselvitys liikennehank- sähköisen liikenteen työryhmän raportti 2015– Helsingin liikenteen tulevaisuusanalyysi, kulttuu- www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/jul- osa 2. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston HSYn vuosittaiset sekaviemäriverkon ylivuotojen keiden kiinteistömarkkinavaikutuksista. https:// rivisio, Helsingin Arkkitehtuuripolittinen ohjelma kuormitustarkastelut 2016. https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/6f/ kaisut/julkaisut/julkaisu-22-19.pdf asemakaavaosaston selvityksiä 2016:2. http:// www.flou.io/kiinto/kiinto.pdf 6fce79144ea6a782b29778bfa4c6b1f02e9e8149.pdf APOLI, kiinteistöpoliittinen strategia, Helsingin www.yleiskaava.fi/wp-content/uploads/2016/10/ kävelyn edistämisohjelma Helsingin kaupunki. (2019).Tarkennetut laskelmat Global Megatrends: https://ec.europa.eu/ OECD/ITF. (2017). Shared Mobility Simulations for VISTRAII_10102016.pdf knowledge4policy/foresight_en Helsingin kaupunki. (2016). Helsingin kaupungin Kantakaupungin väestö- ja työpaikkaennusteista. Helsinki. https://www.itf-oecd.org/sites/default/fi- ilmansuojelunsuunnitelma 2017–2024 Drebs, Achim. (2011). Helsingin lämpösaareke ajal- les/docs/shared-mobility-simulations-helsinki.pdf Helsingin väestö, työpaikat ja työlliset vuosina https://home.kpmg/xx/en/home/insights/2013/10/ https://www.hel.fi/static/ymk/ilmansuojelu/ilman- Keskustavision vuorovaikutus lisena ja paikallisena ilmiönä. Pro Gradu, Helsingin what-are-the-global-megatrends.html suojelusuunnitelma.pdf 2010-2019. tilastotietoa Helsingistä 2018 yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201121058 Helsingin kaupunki. (2019). Liikenteen kehitys Hämäläinen, Anu & al. (2019). Keskustavision https://home.kpmg/xx/en/home/insights/2013/10/ Helsingissä 2018. Kaupungin kaupunkiympäris- Helsingin kaupunki. (2015). Helsingin liikennetur- Työpaikat Helsingissä toimialoittain 2007-2017, Kiertotalouskaupunkia suunnittelemassa (2019). tön julkaisuja 2019:12. https://www.hel.fi/static/ vuorovaikutusraportti. lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto what-are-the-global-megatrends.html vallisuuden kehittämisohjelma. Helsingin kaupun- Venla Salomaa Kaupunkiympäristön aineistoja liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/ kisuunnitteluvirasto. https://dev.hel.fi/paatokset/ Demos Helsinki. (2018). Raportti Helsingin keskus- Map of Global Magatrends 2017-2050 toptrens. Työpaikat Helsingissä, pääkaupunkiseudulla, 2019:14 julkaisu-12-19.pdf media/att/e4/e48d5594966bf244cfbabcaac85d- tavision vuorovaikutuksesta. nowandnext.com Helsingin seudulla ja koko maassa 2000- Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Helsingin kaupunki. (2019). Henkilöliikenne 7df2d3894ed6.pdf Bilendi. (2018). Eurooppalaisten korkeakoulutet- 2018 (vuosikeskiarvo), lähde: Tilastokeskus, The Sharing Economy; What’s in it for Cities (2014) -Taustaraportti (xx). Antti Ruuska, Tarja Häkkinen kulkutavoittain – Helsingin kaupunkiym- Helsingin kaupunki. (2014). Pyöräilyn edistämisoh- tujen muuttopreferenssejä ja kaupunkimielikuvia Työvoimatutkimus Kneeshaw Sally VTT https://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2013/ päristön toimialan verkkosivusto. https:// jelma. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Helsingistä. Verkkokysely, N=2000. YM_Taustaraportti.pdf www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/ka- Työpaikat Helsingissä peruspiireittäin v.1988-2016, https://www.harvard.co.uk/ liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2014:4. lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto dut-ja-liikennesuunnittelu/tutkimus-ja-tilastot/ https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2014-4.pdf European Metrolitan Cultures. (2018). Kestävyyden Benchmarking kohteita koottu: future-tech-trends-2020-beyond/ henkiloliikenne-kulkutavoittain/ Maisterivaiheen kurssi, yhteistyö Helsingin yli- Työpaikat Helsingissä peruspiireittäin v.1988-2016, Hiilineutraalin Malmin lentokentän energiaselvitys Helsingin kaupunki. (2014). Citylogistiikka toimen- opiston kanssa. Harjoitustyön ja luentojen aiheena Artificial Intelligence / Machine Learning : Training lähde: Tilastokeskus, (2019) Ramboll Helsingin kaupunki. (2019). Helsingin älyliikenteen pideohjelma. Helsingin kaupunkisuunnitteluviras- Keskustavisio. a single AI model can emit as much carbon as five kehittämisohjelma 2030. Kaupunkiympäristön ton liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2014:2. Työlliset toimialan mukaan 2007-2017 Puhdas kuin lumi? Lumi mikromuovien ja muun cars in their lifetimes, Hao Karen, MIT techno- julkaisuja 2019:15. https://dev.hel.fi/paatokset/ https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2014-2.pdf Euramaa, Anne. (2019). Töölönlahti - syksyllä 2018 roskan reittinä kaupunkialueelta mereen, logy review. https://www.technologyreview. media/att/6f/6fc1dd80054c8cdc56ae8e973858d- toteutetun verkkokyselyn kooste. Helsingissä työssäkäyvät helsinkiläiset ja muualta com/s/613630/training-a-single-ai-model-can-emit- K. Pikkarainen, pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, f19c6bc6383.pdf Helsingin kaupunki. (2013). Helsingin pysäköinti- pendelöivät koulutustaustan ja iän mukaan 2017, as-much-carbon-as-five-cars-in-their-lifetimes/ lokakuu 2017 politiikka. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Lahtinen, Jatta. (2017). Helsingin helmet – missä lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Helsingin kaupunki. (2019). Maanalainen kävely-ym- sijaitsevat Helsingin urbaanit ilot? Verkkokysely, Haapala, Auni ja Järvelä, Elina 11_2014_Helsingin Urban Digitization and the Pulse of Cities (xx). Fine, liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2013:1. päristö osana viihtyisää kaupunkia -loppuraportti. https://dev.hel.fi/paatokset/asia/ N=580. https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupun- Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseu- ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpitei- David www.newcities.org Kaupunkiympäristön aineistoja 2019:13. https:// kiymparisto/julkaisut/aineistot/aineistoja-03-17.pdf dulla syksyllä 2018 (Anu Henriksson) den priorisointi, Helsingin ympäristökeksuksen hel-2013-004099/khs-2014-7/ Kaupungistumisen käännekohdat –skenaarioita www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2019_kaava/5066_9_ julkaisuja Rossi, Saana. (2019.) Kaupunkilaisten ääni Niska, Ari. (2017). Lasten määrän kasvu keskittyy Suomen kaupungistumisen tulevaisuudesta 2039 Maanalainen_kavely_ymparisto_LOPPURAPORTTI.pdf Helsingin kantakaupungin kehittämisessä – toimin- nyt kantakaupunkiin. Kaupunkitiedon verkkolehti Punttila, E. Cost-bene t analysis of municipal water (2018) Demos Helsinki Helsingin kaupunki. (2019). Helsingin keskustan tatutkimus Helsingin keskustavision vuorovaiku- Kvartti 3/2017. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/ protection measures. Environmental bene ts Winden, Willem & De, Luís & Carvalho, Luis. (2017). asiointiselvitys 2019 –loppuraportti 16.9.2019. tusprosessista. Diplomityö, Aalto-yliopisto. lasten-maaran-kasvu-keskittyy-nyt-kantakaupunkiin versus costs of implementation Kaupunkiympäristön julkaisuja. 2019:22. https:// http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201912086418 How digitalization changes cities: innovation for Mäki, Netta; Vuori, Pekka. (2019.) Helsingin väkilu- Sitowise. (2019). Hulevesitulvariskialueiden ja hule- the urban economy of tomorrow. (tiivis pohdinta www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/jul- ku vuodenvaihteessa 2018/2019. Tilastoja 2019:7. vesitulvaherkkien alueiden selvittäminen Helsingin kaupunkien digitaalisesta ulottuvuudeta ja jotain kaisut/julkaisut/julkaisu-22-19.pdf https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/ kaupungissa 2018. https://www.hel.fi/static/liit- konkreettisia esimerkkejä myös) pdf/19_06_06_Tilastoja_7_Maki_Vuori.pdf teet/kaupunkiymparisto/asuminen-ja-ymparisto/ kaavoitus/suunnitelmat/hulevedet/Helsinki_hule- vesitulvariskit_loppuraportti.pdf

80 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 81 Keskustavision Makan liikenneryhmän Raitioliikenteen kehittämisohjelma (2017) Alueet Vallila ja Teollisuuskatu: BENCHMARKING keskusteluihin osallistuivat seuraavat henkilöt: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-010566/ Space syntax kantakaupungin katuverkon • Teollisuuskadun akselin kiinteistönomis- Työn alussa tehty vertailevaa taustatutkimusta ko- Likestä: Anna Pätynen, Markku Granholm, Juha Tavoitteena parantaa raitioliikenteen nopeutta ja integraatiotarkastelu 2017 tajien aamiaisseminaari 2018, yhteenveto timaisista ja kansainvälisistä keskustakehittämisen Hietanen, Teppo Pasanen, Kaisa Reunanen- luotettavuutta, sekä valmistaa kantakaupungin rai- videomuodossa www.hel.fi/teollisuuskatu esimerkeistä > ovat erityyppisiä keskenään (stra- Krause, Niko Setälä, Juuso Helander, Pekka tiotieverkkoa pikaraitioteiden rakentamista varten. Kivijalkainventointi (vuosi), alueellinen poikkeami- tegisia, meneillään olevia hankkeita kokoavia, uusia Nikulainen, Tiia Numminen, Jari Tikkanen, nen -linkki • Teollisuuskadun akselin kaavarungon peri- painopisteitä hakevia, ideapankkityyppisiä jne) Helsingin kaupungin sähköisen liikenteen työryhmä aatteet, Kylk 4.12.2018 Mikko Lehtonen ja Marek Salermo sekä Korkean rakentamisen Helsingissä https://www. Citylogistiikka:Kaupunginkanslias Ulla Tapanisen (Raportti) https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/6f/ 6fce79144ea6a782b29778bfa4c6b1f02e9e8149.pdf hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2011-4.pdf • Teollisuuskadun akseli nyt ja tulevaisuu- Jalan kaupungilla –kävelyreittitutkimus 2018 dessa –verkkokysely 2019 (analyysin pitäisi Kotimaiset keskustavisiot Työryhmän tehtävänä on ollut sähköistyvän autolii- Periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille valmistua 22.11. mennessä) Pysäköintipolitiikka (2013) https://dev.hel.fi/ kenteen edistäminen ja ensivaiheen kehitystoimien toimitiloista asumiseen kantakaupungissa Suuri osa suomalaisista suuremmista kaupun- paatokset/asia/hel-2013-004099/ koordinointi. Työssä on määritetty sähköautojen https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/bf/bf- • Teollisuuskadun akseli –kysely kiinteistön- geista on tehnyt keskustavision. Niissä tuodaan julkisen latausinfrastruktuurin suunnittelun ja 9fa1000a6410c91bcf4f7d824726c15a9e3004.pdf omistajille 2019 (analyysi ei vielä valmis) esiin keskustan roolia, nykytilaa ja viimeaikaista Helsingin älyliikenteen kehittämisohjelma 2030 toteutuksen periaatteet Helsingissä kehitystä, muutostrendejä, vahvuuksia ja veto- (2019) Helsingin arvoympäristöluokitukset HKR • Vallilan teollisuusalueen suojelutavoiteselvi- voimatekijöitä. Osassa kuvataan jo meneillään Ilmansuojelusuunnitelma https://dev.hel.fi/paatok- tys, Kaupunginmuseo, 2000 olevien kehityshankkeiden kokonaisuutta, osassa Älyliikenne Helsingissä –suunnitelma (2013) Yleiskaavan arvotihentymäkartta/ selvitys set/asia/hel-2015-005732/ylk-2016-16/ ja https:// Töölöntori: ideoidaan uutta tavoitetilaa, osassa esimerkein, https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2013-007916/ dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-005732/ Helsingin kantakaupungin kehittyminen 1550–2018 mutta sitoutumatta siihen miten asioita ediste- Pyöräilyn edistämisohjelma (2014) https://dev.hel. – historialliset kaupunkiroolit, kaupunkisuunnittelu • Töölöntorin ominaispiirteet, tään -tavoitteena on yleensä korostaa keskustan Sisältää toimenpiteitä liikenteen päästöjen vähen- ja arkkitehtuuri. (2019). Norppa, Miika Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, merkitystä ja tuoda sen kehittämisen kokonai- fi/paatokset/asia/hel-2013-001995/ päivittäminen tämiseksi niin, että ilmanlaatuasetuksen (38/2011) alkaa 2019 Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson Oy suus näkyviin. Visio on usein kokonaisnäkemys raja-arvon alle päästään mahdollisimman nopeasti. Kaupunginosien ja alueiden keskustan ja kaupunginrakenteen kehittämisestä ominaispiirreselvityksiä: Suvilahti: Autoliikenteen verkkoselvitys (2017) https://dev. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma sisältäen linjaukset myös liikenteen, yritystoimin- hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-005296/ https://dev.hel.fi/paatokset/asia/ Kamppi, Kallio, Vallila, Alppiharju, Hermanni, Taka- • RKY- Valtakunnallisesti merkittävät rakenne- nan ja kulttuurin kehittämisestä. Kantakaupungin joukkoliikennejärjestelmän kehit- hel-2018-000445/ylja-2018-7/ Töölö. (2017-18). useita tekijöitä tut kulttuuriympäristöt: Suvilahden voimalai- Turku- Keskustavisio -Kaupunkistrategia 2029 tämisselvitys (2017) https://dev.hel.fi/paatokset/ tosalue, Museovirasto 2009 Sisältää toimenpiteitä meluhaittojen vähentämi- Kauppatori ja eteläsataman kehittäminen Tampere: VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA 2018-2030 asia/hel-2017-012191/ seksi Helsingissä. • Suvilahden mahdollisuus: Arkkitehtitoimisto • Kauppatori, sidosryhmätyöpajan tulokset, Liikennehankkeiden 10-vuotinen investointiohjelma Schulman Oy 1999 Myös mm. Oulu, Jyväskylä, Kouvola +ja nyt Tapahtumallisuus Helsingissä -tapahtumien Ramboll Finland Oy, 2018 Hämeenlinna ovat tehneet oman keskustavisionsa. Citylogistiikka, toimenpideohjelma (2014) tiekartta • Suvilahti – Rakennushistoriaselvitys: Myös monet pienemmät kaupungit ovat hakeneet • Kauppatorin toiminnallinen tarkastelu 2018, Arkkitehtitoimisto Schulman Oy 2009 https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2014-011170/ Matkailun tiekartta 2018-2021 https://www.hel.fi/ Takkunen, 2019 nostetta keskustalleen visiotyön avulla Päivittäminen alkaa 2019 static/kanslia/elo/matkailun-tiekartta.pdf • Suvilahden vanha sähkövoimala ja kaasu- • Kauppatorin toriyrittäjien kuuleminen, laitos, Yleissuunnitelma: Arkkitehtitoimisto https://www.hel.fi/static/kanslia/elo/ Helsingin kaupunki 2019 Matkailun kehitys Helsingissä: Freese Oy 2010 Kansainvälisesti Elinkeinopolitiikan-painopisteet-2018-2021.pdf https://visiittori.fi/helsinki • Kauppatori ja Makasiinirannan alue, HELSINGIN KAUPUNKI -YRITYSHAASTATTELUT • Suvilahden vanha sähkövoimala ja kaasulai- Kööpenhamina (Copenhagen’s vision for 2025, https://infogram.com/ Liikenteellinen ja kaupallinen selvitys, tos, Rakennusten suojelu- ja kehittämisperi- Co-Create Copenhagen, Liveable, Responsible City 2018. TUTKIMUSRAPORTTI Taloustutkimus Oy pekka_september_2019-1hdw2jzl0gmj4l0?live Ramboll Finland Oy 2019 (2019) aatteet: Arkkitehtitoimisto Freese Oy 2011 with an edge (2015) https://www.portofhelsinki.fi/helsin- • Kauppatorin yleissuunnitelmaluonnos, kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu: • Kaasua ja kulttuuria: Sami Kulju, Suvilahden Tukholma -Vision 2040 - A Stockholm for everyone gin-satama/ajankohtaista/uutiset/ Ramboll Finland Oy, 2019 kulttuuriyhteisö 2018 (2015), Promenadstaden, THE WALKABLE CITY • Markkinavuoropuhelu, Rakli, 2018 helsingin-kansainvaliset-risteilykaynnit-uusiin Stockholm City Plan (2010) • Kokeilut pysäköintipaikkojen määrää koskien Nordenskiöldinkadun ympäristö • Ideakartoitus, 2018 Hotellit Helsingissä https://www.hel.fi/static/kans- Keisarinluodon- ja Lyypekinlaitureilla kesinä Oslo, Oslo European Green Capital 2019, Oslo lia/elo/hotel-projects-in-helsinki.pdf 2017 ja 2018 • Pääkaupunkiseudun sairaala-aluevisio 2020, Smart City Strategy • Keskusta-alueen yritysjohdon haastattelutut- 30.9.2009, päivitetty 31.5.2016 kimus 2018 Union of International Associations UIA:n tilastot Eteläsataman alustava luonnostelu ja maankäytöl- Barcelona (Barcelona Smart City Strategy, kongressimatkailusta liset lähtökohdat • Eläintarhan alueen ympäristöhistoriallinen Barcelona Tourism Management Strategy) • Helsingin kävelykeskustan laajenta- selvitys, 2019 minen sekä maanalainen kokoojakatu Kantakaupungin hotellit ja majoituskapasiteetti, • Kauppatorin rakennehistorian selvitys 2016 Glasgow (Glasgow City Centre Strategy) – yrityshaastattelut airbnb- lähde • Eläintarhan luoteisosan ympäristöhistorialli- • Design museon selvitys, kilpailu nen selvitys, 2017 Haag, Skyline-Eyeline strategy Visio maailman toimivimmasta satamasta • Vaihtoehtotarkastelut ja alustava vaikutusten • Kirjavasatama kilpailu arviointi https://www.portofhelsinki.fi/verkkolehti/ • Laakson sairaala-alueen ympäristöhistorialli- Lontoon toimitilat ja kaupunkikuva - London View visio-maailman-toimivimmasta-satamasta • Esplanadi, Ympäristöhistoriallinen selvitys ja nen selvitys, 29.5.2018 Management Framework (2012), City of London • Kesäkokeilut (esim. Senaatintorilla koskien kehittämisperiaatteet 2017 Office Use Supplementary Planning Document matkailubussien pysäköintiä) - Lisbon Declaration on Cities for all: building cities • Auroran sairaala-alueen ympäristöhistorialli- (2015), Analyysi Lontoon ytimen kaupunkikauvalli- for citizens and visitors (5.4.2019) https://www. • Bulevardi, Ympäristöhistoriallinen selvitys nen selvitys sesta ja toiminnallisesta kehityksestä -London City Helsingin maanalaiset tilat, Kaupallinen selvitys, hel.fi/static/kanslia/elo/lisbon-declaration-unw- 2019 ent. kaupunkisuunnittelupäällikkö Peter Reese Colliers International Finland, 2018 to-mayorsforum.pdf • Nordenskiöldinkadun ja laajemman alueen • Rautatieaseman ympäristön ympäristöhisto- liikenneselvityksiä Laakson sairaala-aluee- Wien Urban Development Plan STEP 2025 https:// Maanalainen kävely-ympäristö osana viihtyisää - Nur-Sultan Declaration on ‘Smart Cities, Smart riallinen selvitys ja rakennehistoriaselvitys, seen ja Helsinki Gardenin asemakaavan www.wien.gv.at/stadtentwicklung/studien/pdf/ kaupunkia, FCG Finnish Consulting Group Oy, 2019 Destinations (10.10.2019) https://www.hel.fi/static/ tekeillä muutokseen liittyen 2017-2019 b008379d.pdf kanslia/elo/nursultan-declaration-unwto-urban.pdf Citylogistiikan toimenpideohjelman tavoitteena on Marian kasvuyrityskampus: • Helsinki Garden laaja-alaisten taloudellisten Portland Central City 2035 https://www.portlan- kuljetusten tehostaminen Helsingin kantakaupun- Augmented Urbans EU-hanke vaikutusten arviointi, 15.10.2019 doregon.gov/bps/47907 gin alueella niin, että liikenteen ruuhkautuminen ja • (Asemakaavan muutosehdotus liitteineen sen aiheuttamat haitat vähenevät. Helsinki ja Tukholma kasvavat alakeskustojen kaut- kylk 26.11.2019) Göteborg: Så här ska staden växa under ta. (2018). Anu Henriksson https://www.kvartti.fi/ 2019–2050 https://stadsutveckling.goteborg.se/ • Maankäytölliset ja lähtökohdat ja tavoitteet, Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisoh- fi/artikkelit/helsinki-ja-tukholma-kasvavat-alakes- tidslinje/ jelma (2015) https://dev.hel.fi/paatokset/asia/ kustojen-kautta Helsingin kaupunki 30.10.2019 hel-2013-011803/ Söderström, Schulman ja Ristimäki (toim.)(2014): • Yritys- ja taloudellisten vaikutusten arviointi, Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma on yksi Pohjoiset suurkaupungit. Suomen ympäristökes- Helsingin kaupunki 26.11.2019 liikkumisen kehittämisohjelman osastrategia, kuksen julkaisuja 2. joka pyrkii osaltaan toteuttamaan liikkumisen • Marian sairaalan ympäristöhistoriallinen selvi- kehittämisohjelmassa asetettuja tavoitteita Ihmisten kaupunki (2018) Gehl Jan tys, 13.3.2012, Loci maisema-arkkitehdit Oy ja toimintalinjauksia. Sen osana tehdään mm. Urbaani Onni tutkimus TEKES-hanke 2009-2010 • Rakennushistorian selvitys ja inventoin- Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittämistyötä, jonka Kyttä marketta ti, 2011, Kati Salonen ja Mona Schalin tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja Arkkitehdit Oy yhtenäistää nopeusrajoitusten asettamisen peri- Middle-class parents as urban figures – Parenting aatteet koko kaupungissa (2018) https://dev.hel.fi/ practices, families and the inner city (2017). • Taustaa: Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimen- paatokset/asia/hel-2017-009829/khs-2018-15/ Johanna Lilius väitös Aalto YO pideohjelma, Helsingin kaupunki 10.12.2018, päivitetty 30.1.2019

82 – Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki – 83