Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) Välillä Santalahti–Naistenlahti Yleissuunnitelma

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti Yleissuunnitelma

Tampere

Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus | 2010

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti

Yleissuunnitelma

Tampere

2010

Tampereen kaupunki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjakarttojen julkaisu- ja käyttöoikeudet: © Kaupunkimittaus, Tampere 2009 © Karttakeskus, Lupa 4356 © Maanmittauslaitos 2009 ja 2010 lupa nro 20/MYY/09 ja 20/MML/10 Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

Kansikuva: Armonkallion edustan Soukanlahtea ennen Kekkosentietä ja Soukkapuiston maatäyttöä.Vapriikin kuva-arkisto, kuvaaja Ensio Kauppila 1957. Valokuvat: Sito Oy ellei toisin mainita Ulkoasu ja taitto: Minna Hakola, Sito Oy Paino: Kopijyvä Oy, Mikkeli, 2010 Tiivistelmä

Valtatie 12 toimii Tampereella merkittävänä kaupungin lisosista Tampereen keskustaan. Rinnakkaisväylinä ja Rantaväylä rajaa Näsijärven ranta-alueen, tien pohjois- Rantaväylä on nelikaistainen eritasoliittymin varustettu sisääntuloväylänä sekä valtakunnallisen ja seudullisen vaihtoehtoisina yhteyksinä kaupunkiseudun länsiosis- puoliset asuinalueet ja Särkänniemen huvipuistoalueen kaupunkipääväylä, jolla sallitaan vain ajoneuvoliikenne. liikenteen yhteytenä. Valtatie sijoittuu kaupungin ydin- ta keskustaan toimivat Pispalan valtatie ja valtatie 3, keskustasta ja on esteenä kaupunkialueen maankäytön Suunnitteluosuuden pituus on 4,2 kilometriä. Hankkee- keskustan pohjoispuolella Näsijärven rantaan ja sitä Tampereen läntinen kehätie. Rantaväylän nopeusrajoi- laajentamiselle Näsijärven rantavyöhykkeelle. Väylä seen sisältyy seuraavat toimenpiteet: kutsutaan Rantaväyläksi (Paasikiventie–Kekkosentie). tus vaihtelee suunnitteluosuudella välillä 50–70 km/h. pirstoo ympäristöä ja vaikeuttaa maankäytön ja yhdys- Tieosuus on Suomen vilkkain maantie pääkaupunki- Santalahden ja Naistenlahden väliselle tieosuudella kuntarakenteen kehittämistä. Rantaväylän ratkaisut •• Santalahden eritasoliittymä, joka sijoittuu tunnelin seudun ulkopuolella. sijoittuu kuusi liikennevalo-ohjattua tasoliittymää: Simp- ovat kiinteästi kytköksissä maankäytön kehittämissuun- läntiselle suuaukolle Onkiniemen asuinalueen ympä- poonkatu, Sepänkatu, Onkiniemenkatu, Laiturikatu, Nä- nitelmiin muun muassa Onkiniemessä, Santalahden ja ristöön. Rantaväylällä on ollut jo vuosia sujuvuus- ja liikenne- sijärvenkatu ja Tampellan esplanadi. Mustalahden satama-alueilla sekä Ranta-Tampellassa. •• Rantaväylän tunneli, joka muodostuu kahdesta eril- turvallisuusongelmia, jotka aiheutuvat suuresta lii- Rantaväylän liikenteellisellä toimivuudella on vaikutusta lisestä tunneliputkesta, joissa on kaksi ajokaistaa ja kennemäärästä, tien paikoin pienipiirteisestä pysty- Rantaväylä on nykyisellään vilkasliikenteinen, ruuhkai- myös Tampereen kaupungin luoteisten kaupunginosi- leveä piennar turvakaistana suuntaansa. Kalliotun- geometriasta ja erityisesti tieosuudelle sijoittuvista nen ja häiriöaltis. Rantaväylällä kulkee paljon erityisesti en, muun muassa Lentävänniemen, Lielahden ja Nie- nelin pituus on 2 220 metriä ja tunnelin länsipäässä liikennevalo-ohjatuista tasoliittymistä. Tieosuuden ke- työmatka- ja asiointiliikennettä. Liikenteen ruuhkautu- menrannan, maankäytön kehittämismahdollisuuksiin. on noin 100 metrin mittainen betonitunneli. hittämisratkaisuja on tutkittu 1980-luvulta ja tunnelirat- misesta syntyy ongelmia varsinkin arkiaamuisin ja il- Rantaväylän suunnitelmilla on myös yhteys tien etelä- •• Naistenlahden eritasoliittymä, joka sijoittuu tunnelin kaisuja 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2006 Tam- tapäivisin työmatkaliikenteen aikana. Ruuhkautumista puolelle sijoittuvan Tampere-Seinäjoki–Oulu-pääradan itäiselle suuaukolle nykyiseen Armonkallion ja Tam- pereen kaupunki teki keskustan liikenneosayleiskaavan aiheuttavat erityisesti Sepänkadun ja Mustalahden ta- kehittämiseen ja Tampereen katuraitiotien suunnitte- melan kaupunginosien väliseen ratakanjoniin. hyväksymisen yhteydessä päätöksen, jonka mukaan soliittymät. Vuosittain Santalahden ja Kalevan puisto- luun. •• Tarvittavat katujärjestelyt liittymineen ja risteyssiltoi- Rantaväylän jatkosuunnittelu tuli perustua ns. pitkään tien välisellä osuudella tapahtuu keskimäärin 40 onnet- neen. tunnelivaihtoehtoon. Vuonna 2008 aloitettiin ns. pitkään tomuutta, jotka onnettomuuden osapuolten kärsimysten Vaihtoehtotarkastelut •• Uusia kevyen liikenteen yhteyksiä. tunnelivaihtoehtoon perustuvan tiesuunnitelman laadin- ohella lisäävät myös osaltaan liikenteen ruuhkia. Ran- •• Meluntorjuntatoimenpiteitä eritasoliittymissä. ta. Tiesuunnitelman laatiminen keskeytettiin, kun suun- taväylää käyttää arviolta 20 % kaupungin ja kaupun- YVA-menettelyssä ja tässä yleissuunnitelmassa on •• Tunnelin suuaukoille ilmanvaihdon konehuoneet ja nittelun jatkamisen edellytykseksi nähtiin lakisääteinen kiseudun länsiosiin suuntautuvasta joukkoliikenteestä. tarkasteltu ensisijaisesti seuraavia Rantaväylän kehittä- poistoilmapiiput. ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Vuosien 2009 ja Linja-autoliikenne on sekoittunut muuhun ajoneuvolii- misvaihtoehtoja: •• Ympäristörakentamista korkeatasoisena ja alueen 2010 aikana toteutettiin YVA-menettely, jonka päätyttyä kenteeseen ja kärsii muun ajoneuvoliikenteen tavoin ominaispiirteet huomioon ottaen. hankkeessa siirryttiin käsillä olevan maantielain mukai- ajoittain ruuhkista. •• Vaihtoehto 0+, nykyinen väylä parannettuna tasoliit- sen yleissuunnitelman laadintaan. tymin Yleissuunnitelmassa esitetyn ratkaisun kokonaiskus- Vuonna 2010 Rantaväylän keskimääräinen vuorokausi- •• Vaihtoehto 1, Onkiniemen lyhyt tunneli ja eritasoliit- tannuksiksi on arvioitu Santalahden ja Naistenlahden Yleissuunnitelman lähtökohtana ovat olleet kaikki suun- liikenne on vaihdellut välillä 32 800–44 500 ajoneuvoa tymät välillä 173,2 miljoonaa euroa. Suunnitelmassa on esi- nittelualuetta käsitelleet ja edeltäneissä suunnitteluvai- vuorokaudessa. Raskasta liikennettä on ollut tästä kes- •• Vaihtoehto 2, tiesuunnitelman mukainen pitkä tunneli. tetty järjestelyt varauksesta, joka mahdollistaa liittymän heissa valmistuneet suunnitelmat sekä YVA-menettelyn kimäärin 3,3 %:a. Yleissuunnitelman laadinnan aikana toteuttamisen myöhemmässä vaiheessa tunnelin kes- aikana tuotetut raportit ja selvitykset. päivitettyjen liikenne-ennusteiden mukaan nykyisen Näiden lisäksi yleissuunnitelmassa on tarkasteltu tun- kelle. Varauksen lisäkustannus edellä esitettyyn kus- Rantaväylän keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät neliratkaisujen jatkamista Santalahdessa, Sepänkadun tannusarvioon on 3,0 miljoonaa euroa. Alueet, joille Yleissuunnitelma koskee noin neljän kilometrin pituista tulevat kasvamaan vuoteen 2030 mennessä tieosuu- eritasoliittymän ja pitkän tunnelin keskelle sijoitettavan liikennealueen laajenee suunnitelmassa esitettyjen rat- Rantaväylän tieosuutta Santalahden ja Naistenlahden desta riippuen 15–28 %. Liikennemäärän arvioidaan eritasoliittymän tai suuntaisliittymän toteuttamismahdol- kaisujen vaikutuksesta, ovat joko Tampereen kaupun- välissä. Suunnittelujakso alkaa lännessä Paasikiven- kasvavan merkittävästi myös Rantaväylän rinnakkaisel- lisuuksia, Santalahden eritasoliittymän toteutustapaa gin tai valtion omistuksessa. Kustannusarvio ei sisällä tiellä Santalahden venesataman kohdalta ja päättyy la yhteydellä, Tampereen läntisellä kehätiellä. sekä valtatien kattamista Ranta-Tampellan kohdalla. korvauskustannuksia vuokra- ja käyttöoikeuksien halti- Kekkosentiellä Kalevan puistotien ramppiliittymien län- joille. Hankkeen kokonaiskustannuksista arviolta 67 % sipuolelle. Suunnittelujakso on osa Tampereen kaupun- Rantaväylän vilkas läpikulkuliikenne aiheuttaa melua ja Suunnitelman kuvaus maksaa Tampereen kaupunki. Tunnelin varustamisesta gin sisäistä liikenneverkkoa ja sijaitsee kokonaisuudes- ilmansaasteita sekä viihtyvyyshaittoja ja turvattomuut- automaattisella sammutusjärjestelmällä ei ole päätöstä. saan Tampereen kaupungin alueella. ta lähialueiden asukkaille. Rantaväylän rinnalla kulkee Valtatielle 12 rakennetaan Tampereen Rantaväylän Järjestelmän kustannusarvio on 8–10 miljoonaa euroa yhtenäinen itä-länsisuuntainen yhdistetty kevyen liiken- tunneli välillä Santalahti–Naistenlahti tarvittavine tie- ja ja sen kustannuksista 67 % kohdistuisi Tampereen kau- Nykytila ja ongelmat teen väylä, joka on pitkämatkaisen pyöräilyn pääreitti liittymäjärjestelyineen. Tien nopeusrajoitus on 60 km/h. pungille. Tampereen keskustan ja Pispalan kannaksen yli. Ran- Tie erkanee nykyisestä linjauksesta Santalahden erita- Rantaväylä on nelikaistainen kaupunkipääväylä, jota ra- taväylän liikenteen haitat heikentävät merkittävästi reitin soliittymässä, ohittaa Tampereen keskustan ja alittaa jaa pohjoispuolelta Näsijärvi ja eteläpuolelta Pispalan käytettävyyttä ja houkuttelevuutta. Liikenteen melu- ja Tammerkosken noin 2,3 kilometrin mittaisena tunnelina harju ja kaupunkikeskusta. Rantaväylä on ajoneuvolii- ilmansaasteet haittaavat myös nykyisen Santalahden ja liittyy nykyiseen valtatiehen Armonkallion asuinalu- kenteen tärkein yhteys kaupunkiseudun luoteis- ja koil- rantapuiston ja Näsinpuiston virkistyskäyttöä. een ja Naistenlahden eritasoliittymän itäpuolella.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 3 Keskeisimmät vaikutukset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet välillä Santalahti– työpaikkojen ja asumisen monipuolista tarjontaa ja Valtatietavoite Naistenlahti paranevat merkittävästi. saavutettavuutta. Rantaväylän kehittäminen esitetyn kehittämisvaihtoeh- •• Hankkeen toteuttamisen myötä valtatien 12 standardi don mukaisesti tukee hankkeelle asetettuja tavoitteita Maankäyttötavoite Ympäristötavoite osuudella Santalahti–Naistenlahti on selvästi nykyis- muun muassa seuraavassa esitetyllä tavalla. tä korkeatasoisempi. Rantaväylän osuus voi toimia •• Hankkeen myötä Näsijärven rantavyöhykkeen maan- •• Tunnelin suuaukkojen ympäristöä lukuun ottamatta Tampereen läntisen kehätien kanssa parina välittäen Liikennejärjestelmätavoite käytön suunnittelu ja kaavoitus on kokonaisuutena hanke parantaa lähialueen asumisviihtyisyyttä rat- pitkämatkaista valtakunnallista liikennettä. Pääsuun- mahdollista. Kaupungin pohjoisosa voidaan liittää kaisujen vähentäessä melu- ja päästöhaittoja mm. nan liikenteen sujuvuus on vuoden 2030 ennusteti- •• Hanke edistää Tampereen kaupunkiseudun tasa- Mustalahden, Särkänniemen ja Onkiniemen alueisiin Onkiniemen, Amurin, Näsinpuiston ja Armonkallion lanteessa parempi kuin nykytilanteessa. vertaisia liikkumismahdollisuuksia ja parantaa Tam- sekä edesauttaa Ranta-Tampellan maankäytön ke- alueilla. Myös väylän estevaikutus vähenee ja liiken- •• Hankkeen toteuttamisen jälkeen merkittävä osa ny- pereen keskustan saavutettavuutta huolimatta siitä, hittämistä. neturvallisuus paranee liikenteen siirtyessä kaupun- kyisen valtatien liikenteestä ohjautuu tunneliin. Ny- että kaupunkiseutu kasvaa ja liikennemäärät nykyi- •• Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa Paasikiventien kirakenteen keskeltä tunneliin. kyisen tien maanpäälliselle osuudelle jää nykyistä sestä kasvavat. muuttamisen kaksikaistaiseksi kaduksi Santalahden •• Melun ohjearvojen ylityksille tulee altistumaan päi- vähemmän liikennettä. Liikenteen väheneminen •• Hankkeen vaikutuksesta nykyisen Paasikiventien ja Tammerkosken välisellä osuudella. Hankkeen vällä 645 asukasta ja yöaikana 395 asukasta. Melu- parantaa kevyen liikenteen kulkuympäristön viihtyi- liikennemäärä vähenee merkittävästi Sepänkadun, vaikutuksesta Paasikiventien tilantarve vähenee ny- haittoja voidaan vähentää ja lieventää monin paikoin syyttä ja kehittämismahdollisuuksia. Liikennemäärän Laiturikadun ja Näsijärvenkadun liittymissä. Hanke kyisestä, millä on positiivinen vaikutus mahdollisten toteuttamalla esitettyjä meluntorjuntatoimenpiteitä. väheneminen mahdollistaa myös maanpäälle jäävän, puolittaa nykyisen Paasikiventien liikennemäärän rautatien lisäraiteiden toteuttamiselle ja Tampereen •• Hankkeen vaikutuksesta altistuminen liikenteen kaduksi muutettavan tien luonteen muuttamisen tai Santalahden eritasoliittymän ja Sepänkadun välisellä katuraitiotien toteuttamismahdollisuuksille. päästöille Rantaväylän yhteydessä olevilla kevyen kokonaan uudelleen rakentamisen. osuudella sekä pudottaa liikennemäärän lähes kol- •• Ajoneuvoliikenne väheneminen merkittävästi nykyi- liikenteen väylillä vähenee. Hankkeen toteuttamisen •• Hankkeen toteuttaminen muuttaa tieverkon hallinnol- masosaan nykyisestä Sepänkadun ja Näsijärvenka- sellä tiellä luo mahdollisuuksia parantaa Onkiniemen myötä aiheutuu kuitenkin korkeiden typpidioksidi- ja lista luokitusta. dun välisellä osuudella. ja Särkänniemen alueiden kevyen liikenteen yhteyk- pienhiukkaspitoisuuksien muodostumista tunnelin •• Hanke ei merkittävästi vaikuta Tampereen keskus- siä kaupungin keskustan suuntaan. Naistenlahden suuaukkojen alueille Onkiniemeen ja Naistenlahteen. Hankkeesta on myös alustavasti arvioitu aiheutuvan tan katuverkon liikennekuormitusta vähentävästi tai eritasoliittymä ja sen mahdollistamat uudet kevyen Haittojen hallintaan voidaan vaikuttaa jatkosuunnitte- seuraavia rakentamisen aikaisia vaikutuksia: lisäävästi, mutta hankkeella on paikoin positiivinen liikenteen ratkaisut parantavat yhteyksiä keskikau- lussa tunneliin valittavilla ilmastointiratkaisuilla. ja paikoin negatiivinen vaikutus Tampereen keskus- pungista ja kaupungin ulkopuolelta Lapinniemeen ja •• Hankkeen merkittävimmät vaikutukset maisemaan •• Rakentamisen aikana on hankealueella varaudutta- tan sisäisen katuverkon osien liikennemääriin ja sitä Kauppiin sekä uudelle Ranta-Tampellan alueelle. ja kaupunkikuvaan ovat tunnelin suuaukot rakentei- va väliaikaisiin liikennejärjestelyihin. Naistenlahden kautta keskusta-asumisen elinympäristön laatuun. •• Hanke parantaa Rantaväylän pohjoispuolella olevien neen, niiden edustalla olevat eritasoliittymät ja ilman- eritasoliittymän kohdalla rakentaminen muuttaa tila- •• Hankkeen myötä Rantaväylä liikenteellinen palve- alueiden saavutettavuutta ja mahdollistaa rantavyö- vaihdon poistoilmapiiput. Uudet rakenteet paikoin päisesti kulkuyhteyksiä Lapin ja Lapinniemen asuin- lutaso säilyy houkuttelevana ja liikennejärjestelmä hykkeen kehittämisen osana keskustan kaupunki- muuttavat nykyistä maisemaa mutta myös osaltaan alueille ja Koukkuniemen vanhainkotiin ja Kaupin sai- selkeytyy. Hanke vaikuttaa raskaan liikenteen suju- rakennetta. Santalahden eritasoliittymän vaatima ti- mahdollistavat joidenkin viheralueiden, maiseman ja raalaan. Haasteita liikennejärjestelyille tuovat myös vuuden paranemiseen sekä matka-aikojen ennustet- lantarve rajoittaa ja kaventaa rantavyöhykettä, mutta kaupunkikuvan kehittämisen nykyisestä. Naistenlahden voimalaitoksen toiminta. tavuuteen. Liikenteellisen sujuvuuden paraneminen samassa yhteydessä toteutettavat meluesteet mah- •• Hankkeesta aiheutuvat luonnonympäristöön kohdis- •• Rakentamisen aikana kallion louhinnasta syntyy palvelee lisäksi Paasikiventiellä kulkevaa linja-autolii- dollistavat myös nykyisen suojaviheralueen hyödyn- tuvat vaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä. Hanke louhetta, jolle on järjestettävä kuljetus ja jatkosijoi- kennettä ja välillisesti Pispalan valtatiellä liikennöivää tämiseen virkistysalueena. saattaa aiheuttaa kalliopohjaveden pinnan alenemis- tuspaikka. Louhekuljetuksista aiheutuu Rantaväylän linja-autoliikennettä. ta tunnelin lähialueilla, mutta tästä ei odoteta aiheu- liikennemääriin verrattuna hyvin vähän. Rakentami- •• Hankkeen myötä Rantaväylän liikenneturvallisuus Keskustan elinvoimaisuustavoite tuvan haitallisia vaikutuksia. Maapohjaveden pinnan sen suunnittelussa varaudutaan kuitenkin ottamaan paranee, kun liikennettä siirtyy pois kaupunkiraken- aleneminen saattaa kuitenkin aiheuttaa painumia. huomioon, että kuljetusten ohjautuessa lähiympäris- teen keskeltä korkeatasoisemmalle yhteydelle. Hank- •• Hanke tukee Pirkanmaan aluerakenteen painopis- Vaikutuksiin voidaan varautua mm. laatimalla raken- tön katuverkolle, niistä voi olla haittaa lähialueen viih- keella on liikenneonnettomuuksien määrän ja vaka- teen keskittymistä Tampereen kaupunkiseudulle ja tamisen ajaksi pohjaveden ja painumien hallintaoh- tyisyyteen ja katuverkon toimivuuteen. vuusasteen alentamiseen positiivinen vaikutus. Tampereen kehittämistä valtakunnanosakeskuksena. jelma. •• Tunnelien louhinnasta syntyy tärinävaikutuksia. •• Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa viihtyisäm- Keskustan kehittyminen valtakunnanosakeskuksena •• Hankkeessa on pyritty ottamaan huomioon kaupunki- Hankkeen edetessä on varauduttu tekemään riski- män jalankulku- ja pyöräily-yhteyden ja -ympäristön parantaa myös mahdollisuuksia kaupunkiseudun seudun ilmastostrategia, hankkeen aiheuttama muu- analyysi, jossa selvitetään tärinän osalta kriittiset toteuttamisen nykyisen Rantaväylän rinnalle välille aluekeskusten kaupunkirakenteen tiivistämiseen. tos liikenteen energiankulutuksessa, hiilidioksidipääs- kohteet. Tunnelien louhinnalle tullaan asettamaan Santalahti–Naistenlahti. Hanke luo myös mahdolli- •• Hanke parantaa työmatkaliikenteen sujuvuutta ja töjen muutokset sekä varautuminen vedenpinnan tärinäarvot, joita ei saa ylittää. suuksia kehittää Tampereen keskustan Näsijärven keskustan saavutettavuutta. Väylän kehittäminen äkillisiin tai pitkäaikavälisiin muutoksiin sekä rankka- •• Edeltävien selvitysten perusteella on pidetty selvänä, rantavyöhykettä sivuavaa pitkämatkaista pyöräily- ja tukee keskustan elinvoimaisuutta sekä palveluiden, sateisiin ja koviin tuuliin. Ratkaisussa on muun muas- että pitkän tunnelin kalliorakentamisesta ei aiheudu virkistysyhteyttä. Myös valtatien kanssa poikittaiset sa huomioitu Näsijärven vedenpinnan tulvarajat. patomuurien sortumisen tai rakenteiden vaurioitu-

4 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus misen vaaraa. Tästä huolimatta patoturvallisuuden ja niihin Pirkanmaan ELY-keskuksen laatimien vastinei- Lisätietojen antajat varmistamiseen varaudutaan siten, että hankkees- den perusteella. ta vastaava laatii patoturvallisuuslain 13§ mukaisen Lisätietoja yleissuunnitelmasta antavat työnaikaisen tehostetun tarkkailuohjelman ennen Yleissuunnitelman hyväksymispäätös asiakirjoineen louhintatyön aloittamista. asetetaan kunnassa nähtäväksi. Hyväksymispäätök- •• Liikennevirastossa Pekka Petäjäniemi seen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen (p. 0400 238 167, [email protected]) Hankkeen tavoiteasetteluun ei sisältynyt taloudellista ja/tai tarvittaessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. •• Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk- tavoitteiden asettelua. Yleisesti väyläinvestointien tu- sessa Mauri Mäkiaho lee kuitenkin olla yhteiskunta- ja liikennetaloudellisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri (p. 040 733 4801, [email protected]) kannattavia ottaen huomioon tekninen korkeatasoinen -vastuualue on 15.10.2010 hyväksynyt yleissuunnitel- •• Tampereen kaupungilla Risto Laaksonen toteutus ja ympäristön arvoja kunnioittavat ratkaisut ta- massa esitetyt ratkaisut. Yleissuunnitelmassa on tar- (p. 050 552 6625, [email protected]) loudellisesti realistisella tavalla. Hankkeelle laskettu las- kasteltu tunnelin keskelle toteutettavan liittymän toteut- •• Sito Oy:ssä Ville-Mikael Tuominen kennallinen hyötykustannussuhde on 2,38. Hanke vä- tamismahdollisuuksia. Siinä ei esitetä tunnelin keskelle (p. 044 753 2511, [email protected]). hentää liikenteelle aiheutuvia kustannuksia, mutta sillä suunnitellun liittymän rakentamista ensimmäisessä toon todettu olevan myös monia yhteiskuntatalouteen ja teuttamisvaiheessa, mutta suunnitelmassa osoitetaan elinkeinoelämään kohdistuvia vaikutuksia, joille ei voida varaukset mahdollistamaan liittymän toteuttamisen tun- mitata rahallista arvoa. nelin myöhemmässä kehittämisvaiheessa.

Jatkotoimenpiteet Liikenneviraston hyväksymispäätöksen jälkeen on mahdollista aloittaa päätöksen mukainen tie- ja rakennus- Tämä yleissuunnitelma on maantielain mukainen suun- suunnittelu. Tiesuunnitelman ja hankkeen edellyttä- nitelma, josta tehdään päätös. Suunnitelma asetetaan mien asemakaavamuutosten laatiminen käynnistyvät marraskuussa 2010 nähtäville 30 päivän ajaksi. Näh- tai jatkuvat yleissuunnitelman valmistuttua. Aiemmin täville asettamisesta tullaan erikseen kuuluttamaan. laadittua tiesuunnitelmaluonnosta täydennetään ja se Nähtävilläolon aikana suunnitelmasta on mahdollista asetetaan omaan hyväksymismenettelyyn. Rakennus- jättää muistutuksia Tampereen kaupungille. Kaupunki suunnittelu voi käynnistyä aikaisintaan vuonna 2011 ja laatii lausunnon suunnitelmasta ja ottaa siinä kantaa rakentaminen voi alkaa vuonna 2012. tehtyihin muistutuksiin ja toimittaa muistutukset oman lausuntonsa ohella tienpitäjälle, Pirkanmaan elinkeino-, Liikenneviraston ja Tampereen kaupungin välillä on käy- liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskukselle). ty virkamiestasolla neuvottelut hankkeen kustannusar- Pirkanmaan ELY-keskus pyytää suunnitelmasta lausun- vion jakoperusteista. Neuvotteluissa valtio on sitoutunut non myös Pirkanmaan liitolta. maksamaan hankkeen 175 miljoonan euron kustannus- arviosta ja mahdollisen automaattisen sammutusjärjes- Kaikki muistutukset sekä saadut lausunnot käsitellään telmän kustannuksista 33 %. ELY-keskuksessa ja niiden perusteella voidaan tehdä muutoksia suunnitelmaan. Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteen- sa, tienpitäjä ilmoittaa perustellun kannanoton esitettyyn muistutukseen.

Saamiensa muistutusten ja lausuntojen perusteella Pirkanmaan ELY-keskus laatii suunnitelmasta Liiken- nevirastolle hyväksymispäätösesityksen. Lopullisen päätöksen yleissuunnitelman hyväksymisestä tekee Liikennevirasto. Hyväksymispäätös tehdään yleissuunnitelman, YVA-selostuksen ja siitä saadun yhteisviran- omaisen lausunnon, muiden lausuntojen, muistutusten

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 5 Alkusanat

Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue käynnistivät yleissuunnitelman laatimisen huhtikuussa ja työ päättyi marraskuussa 2010. Yleissuunnitelman lähtökohtana ovat olleet kaikki suunnittelualuetta käsitelleet ja edeltäneis- sä suunnitteluvaiheissa valmistuneet suunnitelmat sekä YVA-menettelyn aikana tuotetut raportit ja selvitykset. Yleissuunnitelman liitteenä on suunnittelun yhteydessä päivitetty hankekortti.

Yleissuunnitelma koskee noin neljän kilometrin pituista Rantaväylän tieosuutta Santalahden ja Naistenlahden välissä. Suunnittelujakso alkaa lännessä Paasikiven- tiellä Santalahden venesataman kohdalta ja päättyy Kekkosentiellä Kalevan puistotien ramppiliittymien län- sipuolelle. Suunnittelujakso on myös osa Tampereen kaupungin sisäistä liikenneverkkoa ja sijaitsee kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin alueella.

Yleissuunnitelman tilaajina ovat olleet Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue. Suunnitelman on laatinut kon- sulttiryhmä, jossa päävastuullisina ovat olleet Sito Oy ja Pöyry Finland Oy. Alikonsultteina ovat toimineet liikenne-ennusteiden osalta Tampereen Teknillinen Yliopisto, tunnelien turvallisuussuunnittelun osalta Traficon Oy ja päästötarkastelujen osalta Ilmatieteen laitos.

Tampereella marraskuussa 2010

Pirkanmaan ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue

Tampereen kaupungin opaskartta.

6 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisällysluettelo

Tiivistelmä ...... 3 4 Vaihtoehtojen keskeiset vaikutukset ja vertailu ...... 37 Alkusanat ...... 6 4.1 YVA-menettelyn johtopäätökset ...... 37 1 Hankkeen taustat ja prosessikuvaus ...... 9 4.2 Vaihtoehtojen liikennetaloudellinen vertailu ...... 40 2 Lähtökohdat ja nykytilanne ...... 13 4.3 Vaikuttavuuden arviointi ...... 41 2.1 Suunnittelukohde ...... 13 4.3.1 Vaihtoehtojen vertailu ...... 42 2.2 Rantaväylän rakentamishistoria ...... 13 4.3.2 Tavoitteiden toteutuminen vaihtoehtojen kesken ...... 44 2.3 Liikenneverkollinen asema ...... 13 4.3.3 Vaihtoehtojen vertailun tulokset ...... 45 2.4 Muut kohdetta koskevat suunnitelmat ...... 13 4.4 Johtopäätökset vaihtoehtojen vertailusta ja ratkaisuehdotus ...... 46 2.5 Nykyinen tieverkko ja sen ominaisuudet ...... 14 5 Yleissuunnitelma ...... 47 2.6 Nykyinen liikenne ja liikenne-ennusteet ...... 16 5.1 Liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut ...... 47 2.7 Liikenneturvallisuus ...... 17 5.1.1 Ajoneuvoliikenteen järjestelyt ...... 47 2.8 Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja kaavoitus ...... 19 5.1.2 Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt ...... 48 2.9 Ihmisten elinolot ja viihtyvyys ...... 21 5.1.3 Joukkoliikenteen järjestelyt ...... 49 2.10 Luonnonolot ja pohjavedet ...... 22 5.1.4 Erikoiskuljetukset ...... 49 2.11 Päästöt ja ilmanlaatu ...... 23 5.1.5 Vaarallisten aineiden kuljetukset ...... 49 2.12 Maisema ja kulttuuriperintö ...... 23 5.1.6 Tieliikenteen palvelualueet ...... 49 2.13 Maaperä- ja pohjaolosuhteet ...... 23 5.1.7 Alustavat pohjanvahvistustoimenpiteet ...... 49 2.14 Hankkeen tavoitteet ja perustelut ...... 24 5.1.8 Rantaväylän tunneli ...... 49 3 Vaihtoehdot ...... 25 5.1.9 Sillat ja taitorakenteet ...... 50 3.1 Aiemmin tutkitut vaihtoehdot ...... 25 5.1.10 Valaistus ...... 52 3.2 YVA-menettelyn perusvaihtoehdot ...... 25 5.1.11 Liikenteen hallinta ...... 52 3.3 Yleisövaihtoehdot ...... 26 5.1.12 Johto- ja laitesiirrot ...... 52 3.4 Tunnelin jatkaminen Santalahdessa ...... 26 5.1.13 Meluntorjunta ...... 52 3.5 Sepänkadun eritasoliittymä ...... 27 5.1.14 Ympäristön käsittelyn periaatteet ...... 53 3.6 Pitkän tunnelin keskelle toteutettava liittymä ...... 29 5.2 Rakentamiskustannukset ...... 53 3.6.1 Näsinkallion suuntaisliittymä ...... 30 5.3 Vaiheittain toteuttaminen ...... 53 3.6.2 Näsinkallion eritasoliittymä ...... 31 3.7 Santalahden eritasoliittymävaihtoehdot ...... 33 3.8 Valtatien kattaminen Ranta-Tampellassa ...... 35

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 7 6 Valitun vaihtoehdon vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen ...... 55 6.1 Liikenteelliset vaikutukset ...... 55 6.1.1 Verkolliset vaikutukset ...... 55 6.1.2 Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ...... 56 6.1.3 Vaikutukset jalankulkuun ja pyöräilyyn ...... 56 6.1.4 Vaikutukset joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin ...... 57 6.1.5 Vaikutukset raskaalle liikenteelle ja erikoiskuljetuksille ...... 57 6.1.6 Rakentamisen aikainen vaikutus liikenteelle ...... 57 6.2 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ...... 58 6.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja liikkumiseen ...... 58 6.4 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen ...... 61 6.5 Ympäristövaikutukset ...... 61 6.6 Patoturvallisuus ...... 62 6.7 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen ...... 63 6.8 Jatkosuunnittelun lupatarpeet ja sovellettava lainsäädäntö ...... 64 6.9 Taloudelliset vaikutukset ...... 64 6.10 Tieverkon hallinnolliset muutokset ...... 65 7 Jatkotoimenpiteet ...... 66 7.1 Maantielain mukainen yleissuunnitelman käsittely ...... 66 7.2 ELY-keskuksen hyväksymispäätösesitys ...... 66 7.3 Jatkosuunnittelussa huomioon otettavat asiat ja keskeiset riskit ...... 66 7.4 Seuranta ...... 67 Lähteet ...... 69 Liitteet ...... 71 Piirustukset ...... 89

8 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Hankkeen taustat ja prosessikuvaus

Tien merkitys ja hankkeen taustat Teiskontiellä ja Paasikiventien rinnakkaisella kadulla. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset teisen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) laatimi- Ruuhkautumisen ja sujuvuusongelmien lisäksi Ranta- sesta hankkeen toteuttamisen edellytykseksi. Valtatie 12 (Paasikiventie–Kekkosentie, Rantaväylä) on väylä on altis onnettomuuksille. Rantaväylän yleissuunnitelmavaihetta edeltää poik- Suomen vilkkain maantie pääkaupunkiseudun ulkopuo- keuksellisen monivaiheinen suunnittelu- ja päätöksen- Vuosien 2009 ja 2010 aikana toteutetussa YVA-menet- lella. Rantaväylä on osa päätieverkkoa ja merkittävää Rantaväylän liikenteelliset ongelmat on tiedostettu tekohistoria. Tienpitäjä ja Tampereen kaupunki ovat laa- telyssä tarkasteltiin aiemmissa suunnitelmavaiheissa seudullisen liikenteen läpikulkuverkostoa. Maantie toi- jo 1970–1980-luvuilla. Kehittämistarpeita on tutkittu tineet 1980-luvun lopulta alkaen lukuisia suunnitelmia toteuttamiskelpoisimmaksi arvioidut kehittämisvaih- mii sekä sisääntuloväylänä Tampereen kaupunkiin että 1980-luvun lopulta alkaen ja soveltuvia tunneliratkai- Rantaväylän kapasiteetin parantamiseksi ja suunnittelu- toehdot. Kesällä 2010 YVA-menettely päättyi yhteys- pitkämatkaisen liikenteen läpikulkuväylänä Vaasan, Tu- suja 1990-luvun alusta lähtien. Suunnitteluprosessi on alueen kehittämiseksi. Näistä keskeisimpiä ovat: viranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta ja run, Lahden ja Jyväskylän suuntiin. ollut pitkä ja sisältänyt lukuisia teknisiä näkökohtia pun- hankkeessa siirryttiin käsillä olevan yleissuunnitelman nitsevia esisuunnitelmia ja -selvityksiä. Tämä raportti •• Paasikiventien yleissuunnitelma välillä Santalahti– laadintaan. Rantaväylä palvelee sekä paikallista että seudullista on hankkeen maantielain mukainen yleissuunnitelma, Näsinsilta. Tampereen kaupunki. 1990. työmatka- ja asiointiliikennettä. Liikenteen ruuhkautu- joka sisältää esityksen Rantaväylän osuudelle Santa- •• Paasikiventie (vt 12) Onkiniemen ja Mustalahden Yleissuunnitelman ja esityksen jatkosuunnitteluun va- misesta on syntynyt ongelmia erityisesti työmatkalii- lahti–Naistenlahti jatkossa valittavasta kehittämisvaih- kohdalla, Kytkentä Tampellan tunneliin, ideasuunni- littavasta kehittämisvaihtoehdosta hyväksyy Liikenne- kenteen aikana Mustalahden ja Sepänkadun tasoliit- toehdosta. telma. Tampereen kaupunki ja Tiehallinto. 2003. virasto. Jos päätös puoltaa pitkän tunnelivaihtoehdon tymissä. Ruuhkat vaikeuttavat myös joukkoliikennettä •• Tampereen Rantaväylän (vt 12 ja kt 65), Ylöjärvi, valitsemista, voidaan vuoden 2009 lopussa laadittua Tampere – Kehittämisselvitys. Tiehallinto, Tampe- tiesuunnitelman esikopiota täydentää ja asettaa lop- reen kaupunki ja Pirkanmaan liitto. 2004. puun saakka valmisteltu tiesuunnitelma hyväksyttä- •• Rantaväylän tunneli, esisuunnitelma. Tampereen väksi. Muussa tapauksessa on tarpeen laatia valittua kaupunki ja Tiehallinto. 2004. vaihtoehtoa koskeva uusi maantielain mukainen tie- •• Tampereen Rantaväylän kehittämisvaihtoehtoja, suunnitelma. Rakennussuunnittelu voi käynnistyä ai- kooste aikaisemmista selvityksistä: pintavaihtoehto, kaisintaan vuonna 2011 ja rakentaminen alkaa vuonna Onkiniemen lyhyt tunneli ja Mustalahden eritasoliit- 2012. (Kuva 2) tymä, Tampellan ja Naistenlahden liittymät. Tampe- reen kaupunki ja Tiehallinto. 2007, tarkistettu 2008. Yhteydet maankäytön suunnitteluun ja •• Vt 12 Joukkoliikenteen toimintaedellytysten paranta- kaavoitukseen minen, tiesuunnitelma. Tampereen kaupunki ja Tie- hallinto. 2009. Hankkeen eteneminen on kytköksissä sekä seudullisiin •• Vt 12, Rantaväylän tunneli, Tampere, tiesuunnitelma, että Tampereen kaupungin maankäytön suunnitelmiin esikopio 16.12.2009. Tampereen kaupunki ja Tiehal- ja kaavoitukseen. Suunnittelualueella on voimassa: linto. 2009. •• Ratapihankadun yleissuunnitelmaluonnos. Tampe- •• Pirkanmaan maakuntakaava (VN 29.3.2007). reen kaupunki. 2010. •• Tampereen keskustan osayleiskaava (KV 4.10.1995). •• Keskustan liikenneosayleiskaava (KV 18.1.2006, Vuosikymmeniä kestäneen suunnittelun myötä on muo- lainvoima 2.3.2006). dostunut käsitys kehittämisvaihtoehdoista, jotka ovat •• Santalahden osayleiskaava (KV 22.6.2006). teknisesti ja taloudellisesti mahdollisia. Suunnittelu- ratkaisuista ei kuitenkaan ole tehty oikeusvaikutteisia Edellä mainituista Rantaväylän kehittämisratkaisuja on maantielain mukaisia päätöksiä. käsitelty maakuntakaavassa ja keskustan osayleiskaavassa sekä keskustan liikenneosayleiskaavassa, jon- Vuonna 2006 Tampereen kaupunki teki keskustan lii- ka linjausten mukaisesti alkujaan käynnistettiin pitkän kenneosayleiskaavan hyväksymisen yhteydessä pää- tunnelin tiesuunnittelu vuonna 2008. Tiesuunnittelun töksen, jonka mukaan Rantaväylän kehittämisratkai- kanssa yhtäaikaisesti Tampereen kaupunki aloitti ase- su kaupunkikeskustan kohdalla ja jatkosuunnittelu tuli makaavojen tarkistamisen ja maanalaisen asemakaa- perustua niin sanottuun pitkään tunnelivaihtoehtoon. van laadinnan, mutta työ keskeytettiin tiesuunnitelman Vuonna 2008 aloitettiin tiesuunnitelman laadinta, joka laadinnan keskeydyttyä. Tarvittavien asemakaavojen keskeytettiin, kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus katsoi tarkistamista tai laatimista jatketaan, mikäli tässä yleis- Kuva 1. Rantaväylä toimii osana valtakunnallista päätieverkostoa ja Tampereen kaupungin ja kaupunkiseudun sisäistä liikenneverkkoa. Pirkanmaan ympäristökeskuksen vaatimuksen lakisää- suunnitelmassa päädytään pitkä tunneli -ratkaisuun.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 9 Maantielain mukaista tiesuunnitelmaa ei voida hyväk- YVA-menettelyn yhteydessä yleisöltä saatiin runsaasti syä ennen esitettyjen ratkaisujen mukaisten asemakaa- palautetta vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta ja vojen hyväksymistä. uusia kehittämisehdotuksia. Yleisöpalautteissa esitetyt ratkaisut olivat pääasiassa edellä mainittujen perusrat- Yllä esitetyn lisäksi hanke kytkeytyy erityisesti maan- kaisujen alavaihtoehtoja. Yleisöpalautteiden ja tehtyjen käytön suunnitteluun Ranta-Tampellan alueella sekä vaikutustarkastelujen perusteella yleissuunnitelmassa Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan on päädytty tarkastelemaan tunnelivaihtoehtojen San- 2030. talahden eritasoliittymän toteutustapaa ja arvioimaan pitkän tunnelin keskelle sijoitettavan eritasoliittymän tai Alustavat rahoituspäätökset suuntaisliittymän toteuttamismahdollisuuksia. Näiden lisäksi yleissuunnitelmassa on tarkasteltu tunnelien jat- Rantaväylä-hanke on ollut esillä pääministeri Matti Van- kamismahdollisuuksia tunnelien läntisellä suuaukolla, hasen II hallituksen vaalikauden 2007−2011 liikenne- Sepänkadun eritasoliittymän ja tien Ranta-Tampellan poliittiseen selontekoon sisältyneessä väyläinvestoin- kohdalla tapahtuvan kattamisen toteuttamismahdolli- tiohjelmassa. Rantaväylä oli myös mukana liikenne- ja suuksia ja vaikutuksia. viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesityk- sessä vuosiksi 2009–2011 vaalikaudella 2007−2011 al- Yleissuunnitelman tarve kavana hankkeena. YVA-menettelyn jälkeen hankkeen kehittämisvaihto- Hankkeen toteuttamisesta on tehty Tampereen kau- ehtojen tarkastelua jatkuu yleissuunnitelmassa, joka pungin ja Tiehallinnon välillä 18.12.2008 sopimus, jon- sisältää ehdotuksen jatkosuunnitteluun valittavaksi ka mukaan hankkeessa päävastuullisena toimijana on vaihtoehdoksi. Uuden yleissuunnitelman laadinta Ran- Tampereen kaupunki. Hankkeen projektinhallinnasta, taväylälle tuli tarpeen mukaiseksi viimeistään sen jäl- urakan valmistelusta ja valvonnasta vastaa Tiehallinto keen, kun tehtiin päätös YVA-menettelyn soveltamises- (1.1.2010 alkaen Liikennevirasto) Tampereen kaupungin ta hankkeeseen. valtuuttamana. Rahoittamiseen tarvitaan Tampereen kaupunginvaltuuston päätös sekä eduskunnan päätös. Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue käynnistivät käsillä Hanke on Liikenneviraston investointipilottina valta- olevan yleissuunnitelman laatimisen 27.4.2010. Yleis- kunnallisessa rakennusalan tuottavuuden kehittämis- suunnitelman lähtökohtana ovat olleet kaikki suunnitte- ohjelmassa. Hankkeeseen on myös tarkoitus soveltaa lualuetta käsitelleet ja edeltäneissä suunnitteluvaiheis- Suomessa ensimmäisenä kansainvälisesti hyviä koke- sa valmistuneet suunnitelmat 1980-luvulta saakka sekä muksia antaneita allianssimallin hankintaperiaatteita ja YVA-menettelyn aikana tuotetut raportit ja selvitykset. Lean-mallin toteutusperiaatteita. Maantien yleissuunnitelmassa selvitetään tien likimää- Rantaväylän kehittämisvaihtoehdot räinen sijainti, tien kytkennät nykyiseen sekä tulevaan tiestöön ja maankäyttöön, tekniset ja liikenteelliset pe- Siirryttäessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn rusratkaisut sekä ympäristöhaittojen torjumisen pe- hankkeen suunnittelussa palattiin askel taaksepäin, kun riaatteet. Suunnittelutarkkuus sovitetaan siten, että tarkasteltaviksi kehittämisvaihtoehdoiksi valittiin edelli- suunnitelman tekninen, taloudellinen ja ympäristöllinen sistä suunnitelmavaiheissa toteuttamiskelpoisimmiksi toteuttamiskelpoisuus tulee varmistetuksi. Yleissuunni- osoittautuneet vaihtoehdot. YVA-menettelyssä ja tässä telmasta tekee hyväksymispäätöksen Liikennevirasto, yleissuunnitelmassa on tarkasteltu seuraavia kehittä- jonka jälkeen hanke voidaan sisällyttää lähivuosien to- misvaihtoehtoja: teuttamisohjelmiin.

•• Vaihtoehto 0+, nykyinen väylä parannettuna tasoliit- Yleissuunnittelu on tiehankkeeseen vaikuttamisen tymin. kannalta tärkein suunnitteluvaihe. Yleissuunnitelmas- •• Vaihtoehto 1, Onkiniemen lyhyt tunneli ja eritasoliit- sa määräytyvät tien liikenteellinen perusratkaisu, tien tymät. likimääräinen sijainti sekä hankkeen vaikutukset muun Kuva 2. Rantaväylän suunnittelun vaiheet. •• Vaihtoehto 2, tiesuunnitelman mukainen pitkä tunneli. muassa ihmisiin ja ympäristöön. Hyväksytty yleissuun-

10 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus nitelma voi rajoittaa muuta rakentamista ja velvoittaa lun alikonsulttina on toiminut Traficon Oy ja päästöjen tienpitäjää myös alueiden lunastamiseen. Yleissuunni- leviämistarkasteluissa Ilmatieteen laitos. telmassa päätettyjä periaatteellisia asioita ei myöhem- mässä tiesuunnitelmavaiheessa enää käsitellä eikä Sito Oy:ssä suunnitteluun ovat lisäksi osallistuneet eri- niihin tiesuunnitelman käsittelyn yhteydessä siten voi tyisosaamisalueensa mukaan: saada muutosta muistuttamalla tai valittamalla. •• Reino Pusa ja Markus Kytölä, tiensuunnittelu Suunnitteluorganisaatio ja työtapa •• Jannis Mikkola ja Timo Myyryläinen, kalliosuunnittelu •• Juha Mäkinen, liikenteelliset vaikutukset, liikenneon- Yleissuunnitelman laatiminen aloitettiin huhtikuussa ja nettomuustarkastelut työ päättyi marraskuussa 2010. Sekä YVA-menettelyn •• Tuomo Pynnönen, melutarkastelut että yleissuunnitelman laadinnan aikana hankkeen •• Marja Oittinen ja Kaisa Niilo-Rämä, ympäristösuun- ohjauksesta on vastannut hankeryhmä, johon on kuu- nittelu, maisema-analyysit lunut Liikenneviraston, Pirkanmaan ELY-keskuksen lii- •• Pekka Mantere ja Jukka-Pekka Vikholm, siltasuun- kenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen ja Tampereen nittelu kaupungin sekä suunnittelukonsulttien edustajia. Han- •• Mirka Härkönen ja Taina Klinga, sosiaaliset vaikutus- keryhmän kokoonpano on ollut vaihteleva, ryhmän vaki- arviot naisina jäseninä ovat olleet: •• Jenni Karjalainen, liikenteen ohjaus ja liikenneturvallisuus •• Pekka Petäjäniemi Liikennevirasto, •• Pentti Hautala, valaistus puheenjohtaja •• Minna Hakola, raportin taitto ja ulkoasu •• Risto Laaksonen Tampereen kaupunki •• Tenho Aarnikko, laadunvarmistus •• Ari Vandell Tampereen kaupunki •• Jouko Seppänen Tampereen kaupunki Suunnitteluavustajina Sito Oy:ssä ovat toimineet Ville •• Mauri Mäkiaho Pirkanmaan ELY-keskus Pöysti, Anna Korpinen, Teija Jortama, Annika Jalonen, •• Marketta Hyvärinen Pirkanmaan ELY-keskus Janne Vartiainen, Antti Haukka ja Mikko Voipio. •• Mikko Inkala Pöyry Finland Oy •• Sakari Grönlund Sito Oy Pöyry Finland Oy:stä ovat suunnitteluun lisäksi osallis- •• Ville-Mikael Tuominen Sito Oy tunut erityisosaamisalueensa mukaan: Kuva 3. Rantaväylä ja päärata Koskenniskalla ja Ranta-Tampellassa. •• Katja Hyökki-Kotilainen Sito Oy, sihteeri •• Elina Anttonen, pohjavesien hallinta Hankeryhmän työskentelyyn ovat myös tarpeen mukai- •• Ilkka Puustinen, tiesuunnittelu sesti osallistuneet: •• Helena Halonen, tiesuunnittelu Yleisö- ja asukastilaisuuksia on järjestetty yhteensä 10. Yleisö- ja asukastilaisuuksissa on kerrottu hankkeen •• Jorma Kemppinen, geosuunnittelu etenemisestä, esitelty suunnitelmavaihtoehtoja sekä •• Juha Sammallahti Pirkanmaan ELY-keskus •• Matti Venelampi, tunnelin tekniset järjestelmät •• Pitkän tunneliratkaisun mukaisen tiesuunnitelman pyydetty palautetta suunnittelun tueksi. Tilaisuuksissa •• Eeva-Liisa Áren Pirkanmaan ELY-keskus •• Mika Kovanen, tunnelin tekniset järjestelmät laatimisen yhteydessä järjestettiin kaksi yleisötilai- käyty keskustelu on kirjattu muistioihin ja kaikki yleisö- •• Anna-Leea Hyry Tampereen kaupunki •• Teemu Eeva, tunnelin tekniset järjestelmät suutta (3.4.2008 ja 2.12.2008) ja neljä hankealueen palaute kerätty käsiteltäväksi suunnittelun yhteydessä. •• Pirkko Öhberg Pöyry Finland Oy asukkaille kohdennettua asukkaille ja maanomis- •• Markus Kytölä Sito Oy Tiedottaminen ja vuorovaikutus tajille suunnattua tilaisuutta (9.6.2008, 3.11.2008, Yleisön kiinnostus hanketta kohtaan on ollut suurta. 30.3.2009, 31.3.2009). Hanketta käsiteltiin myös ase- Yleisötilaisuuksien lisäksi Rantaväylän kehittämisestä Suunnittelua on tehty eri viranomaisten, sidosryhmien, Vuoden 2008 alusta lähtien hankkeesta on järjestetty makaavaluonnosten esittelytilaisuudessa 11.6.2009. on keskustelu vilkkaasti niin painetussa kuin sähköi- Sito Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n sekä eri alikonsultti- useita tilaisuuksia, joihin yleisöllä ja suunnittelualueen •• YVA-menettelyn aikana järjestettiin kaksi yleisöti- sessä mediassa. Kansalaisvaikuttaminen on ollut myös en yhteistyönä. Yleissuunnitelman laatimisesta on ko- asukkailla on ollut mahdollisuus osallistua. Yleisöti- laisuutta, suunnitelmanäyttely Museokeskus Vap- aktiivista suoraan hankkeen päättäjien ja suunnitteli- konaisuutena vastannut Ville-Mikael Tuominen Sito laisuuksista on kuulutettu paikallisissa lehdissä sekä riikissa 21.12.2009 ja perinteisempi yleisötilaisuus joiden suuntaan. Suoria kontakteja suunnittelijoihin ja Oy:sta. Pöyry Finland Oy:stä suunnitelman laadinnassa viranomaisten ja kaupungin internet-sivuilla. Tarpeen- 12.3.2010 Työväenmuseo Werstaalla. hankkeesta vastaaviin on otettu kymmeniä. Suunnitte- ovat olleet mukana Mikko Inkala ja Pirkko Öhberg. Lii- mukaisin väliajoin on julkaistu myös lehdistötiedotteita. •• Yleissuunnitelman laadinnan aikana järjestettiin yksi lumateriaaliin on saanut käydä tutustumassa suunnitte- kenne-ennusteista on vastannut alikonsulttina toiminut Yleisötilaisuuksien lisäksi suunnittelun aikana on käyty kehittämisvaihtoehtojen vaikutusten vertailusta ja lukonsultin luona. Hanna Kalenoja Tampereen teknillisestä yliopistosta. vuoropuhelua suunnittelualueen asukkaille ja eri toimi- suunnitteluprosessin etenemistä informoiva tilaisuus Liikennetelematiikan ja tunnelien turvallisuussuunnitte- joille suunnatuissa kutsutilaisuuksissa. 22.9.2010.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 11 Hankkeessa on käytetty useita tiedottamisen ja viestin- nän kanavia. Maaliskuusta 2008 lähtien hankkeesta on saanut tietoa Tampereen kaupungin palvelimella toimi- vilta internet-sivuilta: www.tampere.fi/liikennejakadut/ projektit/rantavaylantunneli. YVA-menettelyn aikana yleisöllä oli myös mahdollisuus antaa palautetta näiden internet-sivujen välityksellä toimineen karttapalautejär- jestelmän avulla. (Kuva 4)

Hankkeessa etenemisestä tiedotetaan vastaavalla tavalla myös seuraavien suunnitteluvaiheiden aikana. Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen Rantaväylän suunnitelmia tullaan esittelemään seuraavan kerran jatkosuunnittelun ja asemakaavamuutoksia käsittelevien yleisötilaisuuksien yhteydessä.

Kuva 4. Hankkeen vuorovaikutus ja viestintä vuoden 2008 alusta lähtien.

12 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Lähtökohdat ja nykytilanne

2.1 Suunnittelukohde rakennussuunnitelma tien jatkamisesta Kekkosentienä liittymän länsipuolella sekä ramppijärjestelyjä Kalevan kusta-alueen liikenneverkolliset ratkaisut sekä varauk- Tammerkosken yli 1-ajorataisena ja 2-kaistaisena Ka- puistotien ja Teiskontien eritasoliittymissä. Hallinnol- set muun muassa Rantaväylän tunnelille ja siihen liitty- Suunnittelukohde on valtatie 12, Tampereen Ranta- levan puistotielle asti. Tämä osuus otettiin liikenteen linen muutos kaupungin kadusta valtion tieksi toteutui ville eritasoliittymille. Keskustan liikenneosayleiskaava väylä Näsijärven etelärannalla ja Tampereen kaupungin käyttöön vuonna 1975. Tammerkosken ylityksessä, vuonna 1995 asemakaavojen vahvistuttua. on esitetty tarkemmin luvussa 2.8 Yhdyskuntarakenne, ydinkeskustan pohjoispuolella. Valtatien 12 katunimi on Naistenlahden sillan tilavarauksessa ja Rauhaniemen- maankäyttö ja kaavoitus. (Keskustan liikenneosayleis- suunnittelualueella lännestä Tammerkosken ylittävälle tien risteyssillassa varauduttiin tien leventämiseen myö- Lopulta vuonna 1997 Kekkosentie levennettiin 2-ajora- kaava) Näsinsillalle Paasikiventie ja sillalta valtatie jatkuu itään hemmin 2-ajorataiseksi. Vuonna 1973 Kekkosentien taiseksi ja 4-kaistaiseksi Mustalahden ja Naistenlahden päin Kekkosentienä. Suunnittelualue alkaa lännessä rakennussuunnitelman rinnalla valmistui myös yleis- väliseltä Kekkosentien osuudelta. Samassa yhteydes- Santalahden osayleiskaava Paasikiventiellä Santalahden venesataman kohdalta ja suunnitelma tien jatkamisesta 2-ajorataisena, 4-kaistai- sä uusi Kanta-Tampellan alueen katuyhteys, Tampellan päättyy Kekkosentiellä Kalevan puistotien ramppiliitty- sena ja eritasoliittymin varustettuna Kalevan puistotiel- esplanadi yhdistettiin uudella liikennevalo-ohjatulla ta- Santalahteen hyväksyttiin osayleiskaava 22.6.2006, mien länsipuolelle. Suunnittelukohteen tierekisteriosoi- tä Petsamon kaupunginosan läpi Messukyläntielle asti. soliittymällä Kekkosentiehen. jossa esitettiin nykyisen Rantatie-kadun ja rautatien vä- te on 12/127/1260–12/127/5425. Suunnittelukohteen Yleissuunnitelman ennustevuotena oli vuosi 1985. Vuo- liin jäävän teollisuusalueen muuttamista kerrostaloval- nykytilaa ja ongelmia on kuvattu seuraavissa luvuissa sina 1987–1989 Kekkosentie rakennettiin avoleikkauk- taiseksi asuinalueeksi. Kaavassa on huomioitu Rantatie ja esitetty tiivistettynä raportin lopussa olevassa piirus- sena Petsamon kaupunginosan läpi, tällöin Kekkosen- 2.3 Liikenneverkollinen asema ja Santalahden eritasoliittymä liikennealueeksi. Santa- tuksessa 0.1. tie yhdistyi Hervannan valtaväylään ja eritasoliittymän lahden alueella on parhaillaan vireillä asemakaavoitus- välityksellä Teiskontiehen. Valtatie 12 (Paasikiventie–Kekkosentie, Rantaväylä) prosessi. Myös Santalahden osayleiskaavaa on kuvattu toimii Tampereen merkittävänä sisääntuloväylänä ja tarkemmin luvussa 2.8. (Santalahden osayleiskaava) 2.2 Rantaväylän rakentamishistoria Vuonna 1994 valmistui tiesuunnitelma Paasikiventien, seudullisen liikenteen läpikulkuväylänä. Valtatie palve- Kekkosentie ja Teiskontien muuttamisesta Vaitinaron- lee sekä paikallista että seudullista työmatka- ja asioin- Santalahden venesataman kehittäminen Tampereen Rantaväylän Paasikiventien ja Kekkosen- kadun ja Luhtaankadun väliltä kaupungin kadusta val- tiliikennettä sekä toimii pitkämatkaisen liikenteen läpi- tien osuus on toteutunut nykyiseen muotoonsa vai- tion ylläpitämäksi yleiseksi tieksi. Kyseinen tiesuunni- kulkuväylänä Vaasan suunnasta Lahden ja Jyväskylän Santalahden osayleiskaavaan liittyy Santalahden vene- heittain kaupunkiseudun ja ajoneuvoliikenteen kasvun telma sisälsi tien välityskykyä parantavia toimenpiteitä. suuntaan. Tieosuus on Suomen vilkkain maantie pää- sataman kehittäminen. Satama-aluetta on laajennettu myötä. Paasikiventie valmistui lännestä Nokian moot- Tiesuunnitelman ratkaisujen pohjalta toteutettiin Simp- kaupunkiseudun ulkopuolella. Rantaväylän rinnakkais- idän suuntaan uudella aallonmurtajalla ja satamaa on toritieltä Mustanlahteen, Näsijärvenkadun liittymään poonkadun liittymä Paasikiventielle, Paasikiventien väylinä keskustan itäpuolella toimivat Pispalan valtatie tarkoitus kehittää tulevaisuudessa. Santalahden sata- vuoteen 1973 mennessä. Samana vuonna valmistui jakaminen keskikaistalla 2-ajorataiseksi Sepänkadun sekä valtatie 3, Tampereen läntinen kehätie. ma voisi vastata järvimatkailun ja virkistyksen laajen- tuviin tarpeisiin Mustalahden sataman rinnalla. Tampe- reen kaupungin maankäytön suunnittelussa on laadittu 2.4 Muut kohdetta koskevat alustava suunnitelma Santalahden satama-alueen ke- suunnitelmat hittämisestä. (Santalahden osayleiskaava)

Maakuntakaava Pyynikin sosiaali- ja terveysasema

Pirkanmaan 1. maakuntakaava on esitelty tarkemmin Santalahden eritasoliittymän alueen eteläpuolelle, luvussa 2.8. junaradan ja Pirkankadun väliselle alueelle on laadittu asemakaava Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman uu- Tampereen kaupunkiseudun delle sijainnille. Tipotien kohdalla sijaitsevalta tontilta rakennesuunnitelma on mahdollista toteuttaa kevyen liikenteen yhteys radan yli Santalahden alueelle ja edelleen Rantaväylälle. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma on Terveysaseman tontin asemakaavatyön perustana oli esitelty tarkemmin luvussa 2.8. terveysaseman rakennuksesta järjestetyn arkkitehtuu- rikilpailun voittanut suunnitelma. (Tampereen kaupunki, Keskustan liikenneosayleiskaava maankäytön suunnittelu ja tilakeskus)

Tampereen keskustan 18.1.2006 hyväksytyssä liiken- Ranta-Tampellan asemakaavoitus neosayleiskaavassa on tarkistettu keskustan osayleiskaavaan vuodelta 1995 liittyvät liikenteelliset ratkaisut. Ranta-Tampellan alueen asemakaavoitus aloitettiin Kuva 5. Rantaväylän suunnittelu- ja rakentamisvaiheet 1970-, 80- ja 90-luvuilla. Liikenneosayleiskaavassa on esitetty Tampereen kes- vuonna 2000, sen vaihtoehtotarkastelujen, Ranta-

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 13 väylän vuonna 2004 kehittämisselvityksen ja keskustan Keskustan kehittäminen Toisen vaiheen toimenpiteisiin lukeutui Vaitinaron eri- on liikennevalo-ohjattu Tampellan esplanadin katuliitty- liikenne-osayleiskaavan perusteella kaupunginvaltuus- tasoliittyminen rakentaminen. Liittymän parantamisen mä, joka johtaa keskustan pohjoispuolisiin kaupungin- to päätyi Ranta-Tampellan osalta niin sanottuun pitkän Tampereen keskustan kehittämisen tavoitteena on sen taustalla on joukkoliikenteen toimintaedellytysten pa- osiin muun muassa Kanta–Tampellaan ja Juhannusky- tunnelin vaihtoehtoon 15.8.2007. Asemakaavavaihtoeh- elinvoimaisuuden varmistaminen tulevaisuudessa. Kes- rantamistavoitteet valtatiellä 12. (Tampereen kaupunki) lään. to mahdollistaa Näsijärven ranta-alueen maankäytön kustan kehittäminen on hyvin moninainen hanke, jonka muuttamisen asuinrakentamiselle, Rantaväylän pitkän osa-alueita ovat muun muassa keskustan kaupallisen ja Kuntokadun kiertoliittymä Kekkosentien pohjoispuolelle jää Naistenlahden voima- tunnelivaihtoehdon toteutuessa. Ranta-Tampellan alu- kulttuurillisen tarjonnan laajentaminen sekä kaupunki- laitos, jonka kohdalla Kekkosentie ylittää Naistenlahden een maankäytön suunnittelukilpailun pohjalta tehtiin ympäristön ja liikenneympäristön kehittäminen. Lisäksi Valtatien 12 Teiskontien osuudelle Kuntokadun ja Kis- ylikulkusilloilla voimalaitokselle johtavan ratakanjonin ja alueelle yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmaehdotus oli eri alueiden kehittäminen (muun muassa Ratina, Ranta- sanmaankadun liittymään Tampereen yliopistollisen Laivakadun. Kekkosentieltä on ramppi lännen suunnas- nähtävillä 7.10.–8.11.2010 välisen ajan. Tampella, Kyttälä) kuuluu kiinteästi keskustan kehittä- keskussairaalan (TAYS) kohdalle on suunniteltu kier- ta Laivakadulle ja Laivakadulta ramppi Kekkosentielle miseen. Liikenteellisistä huomiopisteistä keskeisimpiä toliittymäratkaisua ja siihen liittyen on tehty katusuun- lännen suuntaan. Laivakadun kautta on yhteys Armon- Ratapihankatu ja sen varren maankäyttö ovat joukkoliikenteen kehittäminen, alueiden liikenteel- nitelma vuonna 2009. Kiertoliittymän tavoitteena on kalliolle, Lapintielle, Tammelan pohjoisosiin ja Lapinnie- linen rauhoittaminen ja keskittyminen kevyen liikenteen sujuvoittaa alueen sisäistä liikenneverkkoa liittymä- men suuntaan. Naistenlahden voimalaitoksen polttoai- Ratapihankadulle on tehty asemakaavoitukseen liittyvä houkuttelevuuden parantamiseen. Esimerkiksi maan- muutoksen ja Kuntokadulle rakennettavien lisäkais- nekuljetukset tapahtuvat Naistenlahden risteyssiltojen yleissuunnitelma vuonna 2006. Ratapihankatu etelä- alaisten pysäköintilaitosten ja kävelykatujen suunnittelu tojen avulla. Lisäksi valtatielle 12 liittyvälle liikenteelle alta. Voimalaitokselle on lämmityskaudelle keskimäärin pohjoissuuntaisena pääkatuna liittyy pohjoispäästään liittyvät kiinteästi keskustan kehittämiseen. toteutetaan vapaan oikean ratkaisut, millä on osaltaan 50 rekkakuljetusta vuorokaudessa puuta ja turvetta. kiinteästi Rantaväylän Naistenlahden liittymän liiken- merkittävä vaikutus valtatien 12 liikenteen sujuvuuteen Lisäksi voimalaitokselle kulkee arviolta 1–2 öljyrekkaa neratkaisuihin. Ratapihankadun yleissuunnitelma-alue Tampereen luoteisten kaupunginosien Tampereen itäisellä sisääntulosuunnalla. (Tampereen vuorokaudessa. Voimalaitoksen raskaan liikenteen ny- kattaa Itsenäisyydenkadun ja Lapintien välisen radan täydennysrakentaminen kaupunki) kyiset ajoreitit kulkevat asutuksen keskellä Naistenlah- itäpuoleisen alueen. (Tampereen kaupunki) denkadulla, Pohjolankadulla ja Soukanlahdenkadulla. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa Voimalaitoksen nykyiset polttoainekuljetusten ajoreitit Katuraitiotien kehittäminen on esitetty Tampereen kaupungin luoteisille alueille 2.5 Nykyinen tieverkko ja sen on esitetty liitepiirustuksessa 0.3. vuoteen 2019 mennessä 4 000 uutta asukasta ja vuo- ominaisuudet Katuraitiotiejärjestelmää on yksi seudullisen liikenne- sien 2020–2030 aikana toiset 4 000 uutta asukasta. Rauhaniemen risteyssillalla Naistenlahdenkatu ylittää järjestelmäsuunnitelman, TASE 2025, joukkoliikenne- Niemenrannan osayleiskaava ja yleissuunnitelma on Tieverkko ja sen ominaisuudet Kekkosentien ja vaihtuu Lapinniemen suuntaan kuljet- vaihtoehdoista. Vuoteen 2025 mennessä katuraitiotien tehty ja asemakaavoitus aloitettu, alueelle tulee noin taessa Rauhaniementieksi. Rauhaniemen risteyssillan suunnitellaan kulkevan Hervannan ja Lentävänniemen 4 000 asukasta. Lentävänniemen keskustan asema- Tampereen keskustan kohdalla valtatie 12, Rantaväylä itäpuolella on ramppi Kekkosentieltä lännestä Tamme- välillä, Rantaväylän rinnakkaisyhteytenä. Katuraitiotien kaavamuutos on päätöksenteossa ja Lentävänniemen on nelikaistainen kaupunkipääväylä, jota rajaa pohjois- lan puistokadulle. Kekkosentietä itään päin kuljetta- suunnittelussa on parhaillaan käynnissä sen ensim- eteläosasta on tehty yleissuunnitelma. Yhteensä Lentä- puolelta Näsijärvi ja eteläpuolelta Pispalan harju ja kau- essa seuraavaksi valtatien ylittää kevyelle liikenteelle mäisen vaiheen alustava yleissuunnitelma, mikä pitää vänniemeen on kaavailtu 1 000 uutta asukasta. Lielah- punkikeskusta. Suunnitteluosuudella on kuusi liikenne- tarkoitettu Marjatan ylikulkukäytävä. Suunnittelualueen sisällään Vuoreksen, Hervannan, Amurin ja Lentävän- den liikekeskuksesta on tehty osayleiskaava. Lielahti on valo-ohjattua tasoliittymää: Simppoonkatu, Sepänkatu, itäpäässä on Kaupin risteyssilta, jonka yhteydessä on niemen välisen yhteyden. määritelty osayleiskaavassa ja maakuntakaavassa ala- Onkiniemenkatu, Laiturikatu, Näsijärvenkatu ja Tampel- rampit Kekkosentieltä lännestä Pohjolankadulle ja Kale- keskukseksi. Lisäksi M-Realin tehdasalue Lielahdessa lan esplanadi. van puistotielle, ramppi Kalevan puistotieltä Kekkosen- Keskustan osayleiskaava on vapautunut teollisuustoiminnalta ja sen osayleis- tielle länteen sekä ramppi Kekkosentieltä idästä Paran- kaavatyö on alkamassa. Tampereen katuraitiotiestä on Suunnittelualueen länsipäässä Paasikiventie myötäilee tolankadun kautta Rauhaniementielle. Voimassa oleva keskustan osayleiskaava hyväksyt- syksyllä 2010 käynnistynyt alustava yleissuunnittelu. Pispalan harjua Näsijärven rantavyöhykkeellä. Onkinie- tiin oikeusvaikutuksettomana kaupunginvaltuustossa Katuraition ensimmäisen toteutusvaiheen on tarkoitus messä valtatiehen liittyy liikennevalo-ohjattuina liitty- Rauhaniemen risteyssilta ja Marjatan ylikulkukäytävä 4.1.1995. Kaavassa on esitetty maankäyttövaraus On- ulottua Lentävänniemeen. Tampereen luoteisten kau- minä Rantatie ja Simppoonkatu. Keskustan läntisenä ovat suunnittelualueella ainoat Rantaväylän ylittävät sil- kiniemen tunnelin maanpäällisistä osista. Armonkal- punginosien kehittämiseen kytkeytyy lisäksi Ranta- ensimmäisenä sisääntuloliittymänä toimii Sepänka- lat. Muita Rantaväylän läheisyyteen sijoittuvia ja siihen lio–Kortelahti-tunnelivaraus on esitetty yleiskaavaan väylän Vaitinaron liittymän kehittäminen. (Tampereen dun liikennevalo-ohjattu liittymä, jonka yhteydessä on liittyviä alikulkuja ja siltoja ovat: kuuluvassa liikenneverkkokartassa. Tunneleihin liittyvät kaupunki, maankäytön suunnittelu) Sahanteränkadun liittymä Onkiniemen asuntoalueelle maanpäälliset liittymävaraukset sisältyvät kaavan lii- ja Särkänniemen pysäköintialueille. Mustalahdessa •• Simppoonkadun liittymän itäpuolelle on Paasikiven- kennealuevarauksiin. Yleiskaavassa Ranta-Tampellan Vaitinaron liittymä satama-alueen tuntumassa on Laiturikadun ja Näsijär- tien alittava kevyelle liikenteelle varattu Santalahden alue on merkitty teollisuusalueeksi, jonka maankäyttö venkadun liikennevalo-ohjatut liittymät. Laiturikatu on alikulkukäytävä. tulee muuttumaan. Keskustan osayleiskaava on esitetty Hämeen tiepiiri, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kau- pääyhteys Särkänniemen huvipuistoon. Näsijärvenkatu •• Sepänkatu ylittää Tampere–Seinäjoki/Pori -rautatien tarkemmin luvussa 2.8 Yhdyskuntarakenne, maankäyt- punki laativat vuonna 2004 selvityksen nimeltä Tampe- toimii yhteytenä Amurin kaupunginosaan ja Hämeen- heti Paasikiventien liittymän jälkeen Sepänkadun yli- tö ja kaavoitus. (Keskustan osayleiskaava) reen Rantaväylän kehittämisselvitys, tutkien kantatien puiston kautta Tampereen keskustaan. kulkusillalla. 65 kehittämistarpeita. Ensimmäisen vaiheen hankkeiksi •• Laiturikadun liittymän länsipuolelle on Tampere–Sei- määriteltiin selvityksessä joukkoliikennekaistat Paasi- Paasikiventie muuttuu katunimeltään Kekkosentieksi näjoki/Pori -rautatien alittava kevyelle liikenteelle kiventielle mukaan lukien Vaitinaron liittymän kohdan. Tammerkosken ylittävillä Näsinsilloilla. Kekkosentiellä varattu Amurin alikäytävä Näsijärvenkadulta Paasiki-

14 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ventien varteen. Tarkastelualueella on liikennevalo-ohjatut suojatiet Päärata Helsingistä Tampereen kautta Pohjois-Suo- Vaarallisten aineiden kuljetukset •• Näsijärvenkatu alittaa Tampere–Seinäjoki/Pori -rau- Rantaväylän yli Rantatien, Sepänkadun, Sahanteränka- meen kulkee suunnittelualueella Rantaväylän rinnalla, tatien heti Paasikiventien liittymän jälkeen Mustalah- dun, Laiturikadun ja Näsijärvenkadun liittymissä. Lisäk- sen eteläpuolella. Pääradasta erkanee suunnittelualu- Tampereen keskustakannaksella on vaarallisten aineiden alikulkusillalla. si kevyellä liikenteellä on nykytilanteessa mahdollisuus een länsipuolella Porin rata, joka palvelee myös rauta- den kuljetusten läpiajokielto. Nykyisellä Rantaväylällä •• Rantaväylä ylittää Tammerkosken Näsinsilloilla, joi- ristetä Rantaväylä eritasossa Santalahden alikulkukäy- teiden lähiliikennettä Nokian kaupungista Tampereelle. on vain kaupunkialueelle saapuvia ja sieltä poistuvia den eteläpuolella kosken ylittää myös Tammerkosken tävässä, Näsinsillan alta Näsinpuiston puolella Tam- Suunnittelualueella ei ole junaliikenteen seisakkeita. vaarallisten aineiden jakelukuljetuksia. ratasilta. Tammerkosken länsirannalla, Mältinrannan merkoskea, Tampellan alueella Verstaankadun kohdal- Lähimmät henkilöjunien pysähtymispaikat ovat Tampe- puolella on kevyelle liikenteelle mahdollisuus alittaa ta, Naistenlahdessa Laivakadun kautta sekä ylittäen reen rautatieasema ja Nokian asema. Rantaväylä ja rautatie. Kekkosentien Rauhaniementien, Marjatan ylikulkukäy- •• Verstaankatu alittaa Kekkosentien Myllysaaren ali- tävän ja Kalevan puistotien siltojen kautta. Liikenteen hallinta kulkukäytävässä. •• Tampellan esplanadi alittaa Tampere–Seinäjoki/Pori Joukkoliikenne Nykyisellä Rantaväylällä on käytössä kiinteä liiken- -rautatien Kekkosentien eteläpuolella Tampellan ali- teen ohjaus liittymittäin ja valtatien 12 liikenteen ohjaus kulkusillalla. Rantaväylän koko suunnittelualueen läpi ei ole yhte- perustuu liikennetieto-ohjauksella toimiviin liikenneva- •• Kekkosentie ylittää Naistenlahden voimalaitokselle näistä aikataulun mukaista linja-autoliikenteen yhteyttä. loihin. Suunnittelualueella Rantatien ja Tampellan esp- johtavan ratakanjonin Naistenlahden ylikulkusilloilla Linja-autoliikenteen säännölliset yhteydet Rantaväylällä lanadin liittymien välillä kaikissa liittymissä on liikenne- ja Lapintie saman kanjonin Kastin ylikulkusillalla. ovat keskustasta Näsijärvenkadun ja Sepänkadun liitty- valo-ohjaus. •• Kekkosentie alittaa suunnittelualueen itäpuolella Ka- mistä Paasikiventielle länteen päin ja Tammelan espla- levan puistotien Kaupin risteyssillalla. nadin liittymästä Kekkosentielle itään päin. Poliisi suorittaa liikenteen automaattista nopeudenval- vontaa valtatiellä 12. Suunnittelualueella on yksi auto- Rantaväylä on vilkasliikenteinen, ruuhkainen ja häiriöal- Suunnittelualueen linja-autoliikenteen hoidosta vastaa maattinen nopeuden mittauspiste väylän molemmin tis valtatie. Erityisesti Sepänkadun ja Näsijärvenkadun Tampereen kaupungin liikennelaitos ja joukko yksityisiä puolin, Näsijärvenkadun liittymän kohdalla. liittymien välisellä osuudella liikennevaloliittymien kapa- liikenteen harjoittajia. Pispalan kannaksen ylittävästä siteetti on ruuhka-aikoina kuormittunut ja liittymäalueille linja-autoliikenteestä pääosa on Tampereen tai kaupun- Tievalaistus muodostuu helposti liikenteellisiä pullonkauloja. Ranta- kiseudun sisäistä liikennettä. Kannaksella on myös pit- Kuva 6. Paasikiventietä Mustalahden liittymän ja Tammerkosken vä- väylä tarjoaa nopeimman yhteyden keskustakannaksen kämatkaista vakio- ja pikavuoroliikennettä. Seudullisen Nykytilanteessa Rantaväylä on valaistu sen koko mat- liseltä osuudelta. yli, mutta valtatien liikenteestä aiheutuu myös turvalli- lähiliikenteestä noin 80 % käyttää Pispalan valtatietä ja kalta. Myös Rantaväylän rinnalla kulkeva kevyen liiken- suus- ja ympäristöongelmia. Tie aiheuttaa yhdessä 20 % Rantaväylää. Pispalan kannaksella Tampereen teen väylä on valaistu omalla valaistuksella niiltä osin, rautatien kanssa estevaikutuksen, rajaten Näsijärven sisäisestä liikenteestä linja 16 käyttää Rantaväylää ja missä ajoradan valaistus ei palvele sitä. ranta-alueen, tien pohjoispuoliset asuinalueet ja Sär- yhteensä yhdeksän muuta linjaa Pispalan valtatietä yh- känniemen huvipuistoalueen keskustasta. Rantaväylä teytenä Tampereen keskusta kaupungin läntisiin kau- Pysäköinti- ja palvelualueet on muun muassa Ranta-Tampellassa esteenä kaupun- punginosiin. kialueen maankäytön laajentamiselle Näsijärven ranta- Suunnittelualueen länsipäässä Santalahden venesa- vyöhykkeelle. Rantaväylän suunnitteluosuudella muuta aikataulun tamaa vastapäätä on Tampereen keskustan lähesty- mukaista säännöllistä joukkoliikennettä ovat Tam- missuunnassa levähdyspaikka, jolla on Tampereen Kevyt liikenne pereen sisäinen linja 4 kesäaikaan rautatieasemalta kaupungin opastustaulu. Tämän lisäksi Särkänniemeen Särkänniemeen ja linja 24 Tampellan esplanadin liitty- johtavan Laiturikadun liittymässä on huoltoasema ja Rantaväylän rinnalla kulkee yhtenäinen itä-länsisuun- mästä Kekkosentien kautta Hervantaan. Suunnittelu- Näsijärvenkadun liittymän pohjoispuolisella Mustalah- tainen yhdistetty kevyen liikenteen väylä, joka on pitkä- alueeseen liittyy keskeisesti myös Tampereen sisäiset den satama-alueella erilaisia ravintola- ja sisävesiliiken- matkaisen pyöräilyn pääreitti Tampereen keskustan ja linjat 2 Rauhaniemeen ja 32 Kaupin sairaalaan, jotka teeseen liittyviä matkailullisia palveluja. Pispalan kannaksen yli. Pääreitti lännestä, Lielahden risteävät Rantaväylän Rauhaniementien risteyssillalla. suunnasta kulkee Paasikiventien eteläpuolella Näsi- Lisäksi Rantaväylällä on tilausajoliikennettä, jonka yh- Erikoiskuljetusreitit järvenkadun liittymään asti. Paasikiventien ja Kekko- tenä merkittävänä kesäaikaisena kohteena on Särkän- sentien pohjoispuolinen kevyen liikenteen väylä alkaa niemen huvipuisto. Rantaväylä ei kuulu valtakunnalliseen erikoiskuljetusten lännen suunnasta Sahanteränkadun liittymästä jatkuen runkoverkkoon. Rantaväylällä suunnitteluosuudella on idässä Kaupin risteyssillalle asti. Sahanteränkadun ja Nykytilanteessa Rantaväylää käyttävä linja-autoliikenne rajoituksin mahdollisia 5 m x 6 m -poikkileikkausmital- Näsijärvenkadun liittymien välisellä osuudella on siis on sekoittunut muuhun ajoneuvoliikenteeseen ja kärsii taan olevat kuljetukset. kevyen liikenteen väylä molemmin puolin Rantaväylää. ajoittain ruuhkista, jotka johtavat pidempiin matka-aikoi- hin ja säännöllisiin aikataulusta poikkeamisiin.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 15 2.6 Nykyinen liikenne ja liikenne- Liikennemäärien kausi- ja päivävaihtelut Nykyisen tien liikenne-ennuste vuodelle 2030 ennusteet Rantaväylällä on paljon työmatkaliikennettä ja asiointi- Liikenteen tapahtunut kehitys Nykyiset liikennemäärät liikennettä, jotka suuntautuvat Tampereen keskustaan. Nämä aiheuttavat vaihtelua niin päivä- kuin tuntiliiken- Rantaväylän liikennemäärien muutoksiin vaikuttavat Liikenneviraston liikenteen automaattisten mittauspis- teeseen. vaihtoehtoisten ohikulkuyhteyksien, kuten Tampereen teiden tietojen mukaan Paasikiventie–Kekkosentien läntisen kehätien (valtatie 3) ja itäisen kehätien (valta- keskimääräinen vuorokausiliikenne suunnittelualueella Viikonpäivistä vilkkain on perjantai ja viikonloppuna on tie 9) toimivuus ja välityskyky. Koska Tampere on asu- on vuonna 2010 vaihdellut välillä 32 800–44 500 ajo- vähiten liikennettä. Tämä osoittaa kuinka merkittävää kasluvultaan voimakkaasti kasvava kaupunki, myös neuvoa vuorokaudessa. Raskasta liikennettä tieosuu- roolia työmatka- ja asiointiliikenne esittää Rantaväylällä. kaupungin sisäisiin liikennevirtoihin on odotettavissa della on keskimäärin 3,3 %. Vaitinaron ja Sepänkadun Heinä- ja joulukuussa on muita kuukausia vähemmän lii- kasvua ja täten muodostuu paineita paremmin toimivien liittymien välisellä osuudelle keskimääräinen vuoro- kennettä. Kuukausivaihtelu on suurempaa Sepänkadun liikennejärjestelyiden toteuttamiseksi. kausiliikenne on vuonna 2010 ollut keskimäärin 44 500 mittauspisteessä kuin Mustanlahden mittauspisteessä. ajoneuvoa vuorikaudessa, Sepänkadun ja Näsijärven- Tähän vaikuttaa muun muassa Mustanlahdessa sijait- Rantaväylän liikennemäärä on kasvanut kymmenessä kadun liittymien välisellä osuudella 38 000–40 000 ajo- sevan Särkänniemen huvipuiston toiminta kesäaikaan. vuodessa reilut 11 %. Raskaan liikenteen ajoneuvo- neuvoa vuorokaudessa ja Näsijärvenkadun ja Kalevan määrä on laskenut samalla ajanjaksolla 8 %. Heti Tam- puistotien liittymien välisellä osuudella 32 800 ajoneu- Kuva 8. Rantaväylän liikennemäärän keskimääräinen päivävaihtelu Rantaväylän huipputuntiliikenne sijoittuu iltapäivään pereen läntisen kehätien (valtatie 3) avaamisen jälkeen Onkiniemen mittauspisteessä. Tiedot perustuvat vuoden 2009 LAM- voa vuorokaudessa. pistetietoihin. kello 15–17 välille, myös aamulla erottuu selvä ruuh- havaittiin Rantaväylän liikenteen vähentyneen noin kahuippu klo 7–9 välillä, mutta tämä ei ole aivan yhtä 4 000 ajoneuvolla vuorokaudessa. Liikenteen kasvun Sivusuunnalta vilkkaimmat suunnitteluosuuden liittymät vilkas kuin iltapäivällä. Merkittävää liikenteen suuntau- painopiste on siirtynyt kehätielle ja sen liikennemäärä ovat Sepänkadun ja Näsijärvenkadun liittymät. Liiken- tumisessa ja vaihtelussa on, että aamulla liikennettä on on lähentymässä Rantaväylän liikennemääriä. Tämä nevalokojeiden laskentatietojen perusteella Sepänka- Rantaväylän liikenne on vilkkaimmillaan perjantai-ilta- selvästi enemmän lännestä itään, mutta iltapäivän huip- näkyy hyvin kuvassa 10, jossa on tarkasteltu valtatien 3 dun liittymässä runsaat 20 % on kääntyvää liikennettä päiväisin. Lauantai-iltapäivää lukuun ottamatta viikon- putunnin liikenne on erittäin vilkasta molempiin suuntiin. läntisen kehätien Rajasalmen sillan kohdan liikenne- ja lähes 80 % valtatien suuntaista liittymän ohikulkevaa loppuina liikenne on arkipäiviä vähäisempää. Vilkkain Iltahuipputunnin liikenne on noin 10 % koko vuorokausi- määriä sekä Paasikiventien (valtatie 12) osuuden Vaiti- liikennettä. Näsijärvenkadun liittymässä runsas 30 % liikennevirta painottuu arkena aamulla lännestä itään ja liikenteestä, kuva 9. naro–Sepänkatu liikenteen kehitystä vuoden 2003 alus- on kääntyvää liikennettä ja 70 % valtatien suuntaista iltapäivällä idästä länteen. ta syyskuuhun 2010. liittymän läpikulkevaa liikennettä.

Kuva 7. Rantaväylän keskimääräisen vuorokausiliikenteen kausivaihtelu vuonna 2009 Mustanlahden ja On- Kuva 9. Esimerkki tuntiliikennekäyrästä Rantaväylällä, jossa koros- Kuva 10. Liikenteen kehitys Tampereen läntisellä kehätiellä (valtatie 3 Rajasalmi) sekä Rantaväylällä (val- kiniemen liikenteen automaattisissa mittauspisteissä (LAM). tuu hyvin aamu- ja iltahuipputunnit. Lähde Onkiniemen liikenteen tatie 12 Paasikiventie, osuus Vaitinaro–Sepänkatu). Tiedot perustuvat vuosien 2003–2010 liikenteen auto- automaattinen mittauspiste. maattisten mittauspisteiden kuukausittaisiin keskimääräisiin vuorokausiliikennemääriin.

16 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taulukko 1. Valtatien 12 tarkasteluosuudella vuosina 2005–2009 tapahtuneet onnettomuudet ja niiden jakautuminen onnetto- Paasikiventiellä Vaitinaron ja Sepänkadun liittymien 2.7 Liikenneturvallisuus muusluokittain. välisellä osuudella liikenne oli ennen läntisen kehätien Vt12 Tampereen Rantatie Kuolemaan Loukkaantumiseen Omaisuusvahinkoon Yhteensä avaamista noin 46 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Syk- Rantaväylän suunnittelualueella, Rantatien-kadun johtaneet johtaneet johtaneet syyn 2010 mennessä tapahtuneesta Paasikiventien lii- läntisen suuntaisliittymän ja Kalevan puistotien erita- onnettomuudet onnettomuudet onnettomuudet kenteen 4 000 ajon./vrk vähenemisestä noin puolet on soliittymän välillä, on tapahtunut viiden vuoden tar- Yksittäisonnettomuus - 2 22 24 palautunut ollen vuonna 2010 Rantaväylällä keskimää- kastelujaksolla (vuodet 2005–2009) aikana 203 liiken- Kääntymisonnettomuus - 1 9 10 rin 44 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mikäli vuoden neonnettomuutta. Näistä henkilövahinkoihin johti 32 Ohitusonnettomuus - 1 18 19 2010 keväällä alkanut liikenteen kasvu jatkuu, ylittää onnettomuutta, taulukko 1. Tämä on keskimäärin 6,4 Risteämisonnettomuus - 1 3 4 Rantaväylän liikennemäärä kolmen vuoden kuluessa henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta vuodessa. Kohtaamisonnettomuus - - - - ennen kehätien avaamista olleen tason. Yhtään liikennekuolemaa ei ole tapahtunut tarkastelu- Peräänajo-onnettomuus - 21 103 124 ajanjaksolla tarkasteltavalla tieosuudella. Viimeisimmät Mopedionnettomuus - - 1 1 Liikenne-ennuste vuodelle 2030 Rantaväylän tarkasteluosuuden kuolemaan johtaneet Polkupyöräonnettomuus - 2 1 3 liikenneonnettomuudet ovat tapahtuneet vuonna 2002. Jalankulkuonnettomuus - 3 1 4 Nykyisen tien liikenne-ennuste vuodelle 2030 on laa- Hirvionnettomuus - - - - dittu Tampereen teknillisen yliopiston seudullisella Rantaväylän tarkasteluosuuden onnettomuustyypeis- Peuraonnettomuus - - - - TALLI-liikennemallilla. Liikenne-ennusteen taustalla on tä yleisin oli peräänajo-onnettomuus (124 kappaletta), Muu eläinonnettomuus - - 1 1 Tampereen seudun rakennemallityön maankäyttömalli. joita oli yli 60 % kaikista onnettomuuksista ja noin kak- Muu onnettomuus - 1 12 13 Tampereen kaupunkiseudun liikennemallin ennusteet si kolmasosaa henkilövahinkoihin johtaneista onnetto- perustuvat arvioon, että Tampereen kaupunkiseudun muuksista, kuva 11. Peräänajoista suurin osa tapahtui Yhteensä 0 32 171 203 väkiluku kasvaa vuodesta 2007 vuoteen 2030 mennes- risteysalueilla, joissa on liikennevalo-ohjaus. Kevyen sä 26 %:lla 418 500 asukkaaseen ja työpaikkojen määrä liikenteen edustaja loukkaantui viidessä onnettomuu- kasvaa samalla aikavälillä 36 %:lla. dessa. Kappalemääräisesti omaisuusvahinkoihin joh- taneita onnettomuuksia oli noin viisinkertainen määrä Nykyisen tien vuoden 2030 liikenne-ennusteeseen loukkaantumiseen johtaneisiin onnettomuuksiin verrat- sisältyy Paasikiventien kolmannet kaistat lännestä tuna. Suurimmat onnettomuusalueet olivat Sepänkadun Sepänkadun liittymään asti ja Sepänkadun leventämi- sekä Näsijärvenkadun liittymäalueet, kuva 12. nen 4-kaistaiseksi sekä Ratapihankadun kytkentä Kek- kosentiehen Naistenlahdessa. Suunnittelujakson onnettomuudet ovat kasaantuneet liikennevaloliittymiin, vuosina 2005–2009 seuraavasti: 140 Laaditun liikenne-ennusteen perusteella nykyisen Ran- Loukkaantumiseen johtaneet 120 onnettomuudet taväylän keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät •• Rantatien liittymä, 16 onnettomuutta, joista yksi johti Omaisuusvahinkoon johtaneet vuonna 2030 ovat: henkilövahinkoihin 100 onnettomuudet •• Simppoonkadun liittymä, 21 onnettomuutta, joista •• Paasikiventiellä Vaitinaron ja Sepänkadun liittymien kolme johti henkilövahinkoihin 80 välisellä osuudella 51 100 ajoneuvoa vuorokaudessa •• Sepänkadun liittymä, 28 onnettomuutta, joista viisi (+15 % vuodesta 2010), johti henkilövahinkoihin ja niistä kahdessa osallisena 60 •• Paasikiventiellä Sepänkadun ja Näsijärvenkadun liit- oli jalankulkija tai polkupyöräilijä 40 tymien välisellä osuudella 43 900 ajoneuvoa vuoro- •• Sahanteränkadun liittymä, 18 onnettomuutta, joista

kaudessa (+16 % vuodesta 2010) ja neljä johti henkilövahinkoihin 20 •• Kekkosentiellä Näsijärvenkadun ja Kalevan puisto- •• Laiturikadun liittymä, 20 onnettomuutta, joista kolme tien liittymien välisellä osuudella 42 500 ajoneuvoa johti henkilövahinkoihin 0 vuorokaudessa (+28 % vuodesta 2010). •• Näsijärvenkadun liittymä, 37 onnettomuutta, joista viisi johti henkilövahinkoihin ja niistä kahdessa oli osallisena jalankulkija tai pyöräilijä onnettomuus onnettomuus onnettomuus onnettomuus onnettomuus onnettomuus onnettomuus onnettomuus onnettomuus onnettomuus onnettomuus onnettomuus onnettomuus - s s s s s •• Tampellan esplanadin liittymä, 15 onnettomuutta, ä a Hirvionnettomuus Muu onnettomuus Muu Peuraonnettomuus joista kolme johti henkilövahinkoihin ja niistä yhdessä Ohitusonnettomuus Mopedionnettomuus Yksittäisonnettomuus Muu eläinonnettomuus Muu Risteämisonnettomuus Kääntymisonnettomuus Jalankulkuonnettomuus Kohtaamisonnettomuus

oli osallisena jalankulkija. Peräänajo-onnettomuus Polkupyöräonnettomuus

Kuva 11. Valtatien 12 tarkasteluosuudella vuosina 2005–2009 tapahtuneiden onnettomuuksien jakautuminen onnettomuusluokittain.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 17 Onnettomuushistoria kuvaa hyvin Rantaväylän luonnet- ta suunnittelualueella. Rantaväylällä on runsas, ajoittain ruuhkautuva liikenne, useita liikennevalo-ohjattuja liittymiä ja matalahko keskinopeus. Kaupunkijakso ja ajosuuntien rakenteellinen erottaminen toisistaan ovat ehkäisseet vakavat vastakkaisten ajosuuntien kohtaamisonnettomuudet. Vuosittain tarkasteluosuudella tapahtuu keskimäärin 40 onnettomuutta, jotka aiheuttavat onnettomuuden osapuolten kärsimysten lisäksi liikenteen ruuhkautumista häiriöherkällä tieosuudella.

Turvallisuustilanteen vertailu vastaaviin väyliin

Nykyisen Rantaväylän onnettomuusriski on tarkasteluosuudella 11,1 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta / 100 milj. auto-kilometriä kohden (vuosina 2005–2009). Vastaava onnettomuusriski Tampereen läntisellä ja itäisellä kehätiellä on 4,7 (2005–2009) ja Suomen valtateillä oli vuonna 2008 keskimäärin 7,0.

Rantaväylän henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on korkea myös muihin vastaaviin suo- malaisiin väyliin verrattaessa. Taulukossa 2 on vertailu viiteen vastaavaan alueelliseen pääväylään. Vertailluis- ta väylistä Rantaväylä tarkastelualueella on keskivuoro- kausiliikenteen vilkkain ja tiheimmin liittymiä sisältävä. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä autokilomet- riä kohden vuosina 2004–2008 oli Rantaväylällä jopa 2–2,5-kertainen määrä vertailtuihin väyliin nähden, taulukko 2 ja kuva 13. Vertailuväylät on esitetty kartalla liitteessä 2.

Kuva 12. Valtatien 12 tarkasteluosuudella vuosina 2005–2009 tapahtuneiden onnettomuuksien sijainti kartalla. Taulukko 2. Tampereen Rantaväylää vastaavien teiden onnettomuushistoriaa vuosilta 2004–2008. Vertaillut väylät on esitetty kartoilla liitteessä 2.

18 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus HenkilövahinkoRonnettomuusasteTampereenRantaväyläävastaavillateillä onnettomuushistorian�v.�2004�2008�mukaan Maakuntakaavoitus Kunnan maankäytön suunnitelmat 14,0 11,8 2004-2008 Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan maakun- Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 12,0 11,1 2005-2009 takaava, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 29.3.2007. 2030, ehdotus 24.2.2010 10,0 Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyt valituk- 8,6 8,5 set 20.3.2008. Maakuntakaavassa on osoitettu Ranta- Tampereen kaupunkiseudun kuntien – Tampere, Kan- 8,0 7,6 väylä merkittävästi parannettavana tienä ja Vaitinaron, gasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti 5,8 6,0 Naistenlahden ja Santalahden eritasoliittymät on mer- ja Ylöjärvi – yhteistyössä laatima rakennesuunnitelma 4,0 kitty uusina eritasoliittyminä. 2030 on ratkaisu kaupunkiseudun vahvan kasvun yllä- 4,0 pitämiseksi ja ohjaamiseksi edistämään seudun kilpai- Onn. / 100 / Onn.milj. autokm Maakuntakaavan Rantaväylän varaukset perustuvat lukykyä ja kestävää kehitystä. Suunnittelussa ratkaista- 2,0 vuoden 2004 Tampereen Rantaväylän kehittämissel- vina kysymyksinä ovat olleet erityisesti: 0,0 vitykseen, jossa Santalahden ja Naistenlahden välille Vt12, Tampere Mt101, Espoo Vt9, Jyväskylä VT8, Turku VT1, Turku Vt5, Kuopio on esitetty kaksi toteuttamisvaihtoehtoa. Päävaihtoeh- •• Voimakas muuttoliike ja yhdyskuntarakenteen hajau- (Rantaväylä) (Kehä 1) (Rantaväylä) to käsittää pitkän tunnelin rakentamisen Santalahden tuminen. liittymästä Naistenlahden liittymään. Toisena vaihto- •• Liikkumistarpeiden lisääntyminen ja henkilöautoriip- Kuva 13. Valtatie 12 tarkasteluosuudella ja vertailuväylillä riski joutua henkilövahinkoon johtaneeseen onnettomuuteen (onnettomuutta/100 miljoo- ehtona on Onkiniemen tunneli ja Kekkosentien paran- puvuus. naa autokilometriä). taminen pintavaihtoehtona. Jälkimmäisessä vaihtoeh- •• Keskuskaupungin vetovoima ja kyky luoda uusia dossa sekä Mustanlahden että Tampellan kohdalla on mahdollisuuksia. eritasoliittymävaraukset. Maakuntakaavassa merkintä •• Alueen voimavarojen hyödyntäminen kuntarajoista merkittävästi parannettavana tieyhteytenä mahdollistaa riippumatta. kumman tahansa ratkaisun toteuttamisen. Kaavaselos- 2.8 Yhdyskuntarakenne, kehittämiselle rajoitteita. Keskusta on rakentunut osin tuksessa on kuitenkin todettu, että maankäytöllisistä Vuonna 2030 seudulla asuu 435 000 asukasta, eli noin maankäyttö ja kaavoitus hyvin tiiviiksi ja kaupunkimaiseksi. Keskustan raken- syistä Pirkanmaan liitto pitää pitkän tunnelin sisältämää 90 000 asukasta nykyistä enemmän. Kaupungistumi- tamattomana viheralueena erottuu valtakunnallisesti päävaihtoehtoa parempana ratkaisuna. nen kiihtyy ja kasvusta noin puolet sijoittuu Tampereelle. Yhdyskuntarakenne merkittävä Pyynikin harjualue. Rantaväylän ja rautatien Väestökasvun ja asumisväljyyskehityksen seurauksena 2.11.2010 Y:\Projektit\2009\YMP30043�YVA�Tre�Rantaväylä\YS\Raportin_taulukot\Kappale_1.7_Rantaväylän_vertailu_muihin_väyliin.xls liikennekäytävä on rajannut keskustan laajentumismah- uusia asuntoja rakennetaan yli 70 000. Päiväkoteja, Tampereen kaupunkiseutuun kuuluvat Tampere, Ylö- dollisuudet pohjoiseen. Keskustan tiivistämistarpeet ja kouluja ja terveyspalveluja tarvitaan vastaavasti lisää. järvi, Pirkkala, Nokia, Lempäälä ja Kangasala. Tampe- liikenteen lisääntyminen aiheuttavat erikoisratkaisuja Elinkeinot ovat uudistuneet ja seudulle on mahdollistet- reen seudun rakennettu ympäristö leviää Tampereen vaativia haasteita kaupunkisuunnitteluun. Tampereen tu yli 60 000 uuden työpaikan syntyminen. Väestön ja keskustan ydinalueilta sormimaisesti eri liikenneväylien Rantaväylä on nykytilanteessa kolmijakoisessa roolis- työpaikkojen kasvu lisää myös liikkumista ja seudun si- suuntaan. Seudun yhdyskuntarakenteen kehittymistä sa. Se on selkeä Tampereen kaupunkiseudun sisään- säisiä matkoja kertyy arviolta 43 % nykyistä enemmän. rajaavat laajat järvialueet ja harjuselänteet. Tampere on tulotie, mutta myös osa valtakunnallista päätieverkkoa myös valtakunnanosakeskus, jonka vaikutuspiiri ulottuu ja kulkee kaupungin läpi kuormittavana osana kaupun- Rakennesuunnitelma on ratkaisu kaupunkiseudun si- kaupunkiseutua ja Pirkanmaan maakuntaa laajemmalle kirakennetta. säisen eheyden ja toiminnallisuuden edistämiseksi. alueelle. Siinä on kuvattu linjaratkaisut, jotka koskevat asumista, Tampereen keskustan sijainti kapealla kannaksella kah- keskustojen kehittämistä, työpaikka-alueita, viherver- Tampere on väestöltään ja työpaikoiltaan yksi Suomen den järven välissä on vaikuttanut maakäytön ja liiken- kostoa ja liikennejärjestelmää. Rakennesuunnitelma nopeimmin kehittyvistä alueista. Tampereen kaupun- neverkon rakentumiseen. Kannaksen merkitys koros- osoittaa ne yhteisesti hyväksytyt periaatteet, joilla kau- gissa on asukkaita runsaat 200 000 ja työpaikkoja noin tuu erityisesti kaupungin länsipuolen liikenneverkossa, punkiseudun kehitys voi toteutua asetettujen tavoittei- 100 000. Koko Tampereen seudun asukasmäärä on jonka kuormittuminen näkyy myös kaupunkirakenteen den mukaisesti. Toimenpiteet ratkaistaan kuitenkin yk- noin 300 000. Vuoteen 2020 mennessä ollaan varau- kehityksessä. Tampereen kaupunkiseutu laajenee yhä sityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä kuntien tumassa 40 000–50 000 asukkaan ja 20 000–25 000 enemmän itään ja etelään. Uusia kasvualueita ovat omilla päätöksillä. työpaikan kasvuun. Tampereen kaupungin puolella Vuores etelässä, Koil- liskeskus ja Ojala–Lamminrahka idässä, Nurmi–Sorila Rakennesuunnitelman yhdyskuntarakenteen tiivistä- Tampereen kaupungin alue jakautuu kahden puolen pohjoisessa sekä Ranta–Tampella kaupungin keskus- mistavoitteen mukaan: Näsijärveä ja Pyhäjärveä. Puoliskoita yhdistää kaksi ka- tassa. Keskustan länsipuolisen alueen kaupunkiraken- peaa yhteyttä, Pispalan harjukannas ja läntinen kehätie. teen kehittyminen ei ole ollut tasapainossa muun kau- Rakennetta eheytetään ja tiivistetään • Ydinkeskusta sijoittuu hyvin pienelle alueelle Näsijärven punkiseudun kehittymisen kanssa. Kuva 14. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta (VN 20.3.2007/KHO • Tiivistetään nykyisten taajamien ja keskusta-aluei- ja Pyhäjärven väliin, mikä asettaa yhdyskuntarakenteen 20.3.2008). den maankäyttöä.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 19 •• Vahvistetaan joukkoliikennekäytävien maankäyttöä on ollut, että Rantaväylän toteuttaminen pitkän tunne- ja sijoitetaan tiivistä asutusta, kaupan alueita, palve- lin vaihtoehtona mahdollistaisi ranta-alueen maankäy- luja ja toimistotyöpaikkoja joukkoliikennevyöhykkeille. tön asuinrakentamiselle. Ranta-Tampella on kaupun- •• Parannetaan haja-asutuksen hallintaa. kirakenteellisesti keskeisellä paikalla ja sen sijainti on •• Laaditaan yhteiset maapoliittiset periaatteet. edullinen asuntorakentamiselle. Suunnittelualue on Tammerkosken ympäristön viimeinen laaja uudisraken- Arjen sujuvuutta edistetään tamisalue. •• Lomitetaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen toimintoja. Tampereen kaavoitusohjelman mukaan Ranta–Tampel- •• Luodaan viihtyisää ja esteetöntä kävely- ja pyöräily- lan asuinalueen asemakaavoitus on ajankohtainen heti, ympäristöä. kun Rantaväylän ratkaisuperiaate on selvillä. •• Parannetaan seudun eri toimintojen saavutettavuutta. Yleiskaavat Tampereen keskustassa mahdollisia tiivistämisalueita ovat Amurin, Tammelan ja Kalevan asuinalueet, Hatan- Tampereen keskustan alueelle on tehty Tampereen pään ja Nekalan työpaikka-alueet sekä Ranta-Tampella. keskustan osayleiskaava (KV 4.10.1995), kuva 15. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton, johon sisältyy Tampereen keskustaa kehitetään valtakunnanosakes- kaavakartalla esitetty maankäyttövaraus Onkiniemen Kuva 16. Ote Kantakaupungin yleiskaavasta (KV 16.3.2003). kuksena, jonne lisätään kerrostaloasumista sekä kes- tunnelin maanpäällisistä osista. Armonkallio–Korte- kustahakuisia palveluja ja työpaikkoja seuraavasti: •• Vuoteen 2019 mennessä asukkaita lisää 4 000. •• Vuosina 2020–2030 asukkaita lisää 6 000. •• Vuoteen 2030 mennessä työpaikkoja lisää 15 000.

Lisäksi Rantaväylän vaikutusalueelle mm. Lielahden, lahti-tunnelivaraus on esitetty yleiskaavaan kuulu- Lentävänniemen ja Niemenrannan suuntaan on raken- vassa liikenneverkkokartassa. Tunneleihin liittyvät nesuunnitelmassa esitetty vuoteen 2019 mennessä maanpäälliset liittymävaraukset sisältyvät kaavan liiken- 4000 uutta asukasta ja aikaväillä 2020–2030 lisää toi- nealuevarauksiin. Yleiskaavassa Tampereen keskustan set 4000 asukasta. kokonaisrakenne on esitetty vyöhykkeisenä. Sen kes- keisimpänä osana on palveluja liikekeskusalue Hä- Maankäytön tavoitteet ja laajenemisalueet meenkadun toimiessa kokoavana akselina. Tätä osaa ympäröi julkisten palveluiden ja asuntoalueiden vyö- Tampereen kaupungin maankäytön keskeisenä tavoit- hyke, joka kytkeytyy ranta-alueita myötäilevään viher- teena on tiivistää kaupungin ydinalueen maankäyttöä aluevyöhykkeeseen. Keskeiseen alueeseen rajautuvat ja vastata lisääntyvään kaupunkiasumisen kysyntään. muuttuvat teollisuusalueet ovat keskustatoimintojen Kantakaupungissa on aloitettu loppuvuodesta 2008 laajentumisalueita. Ranta-Tampellan alue on merkitty yhdyskuntarakenteen eheyttämisen mahdollisuuksia teollisuusalueeksi, jonka maankäyttö tulee muuttumaan tutkiva selvitys, sillä alueella on käytetty lähes loppuun (T-4). Keskustan osayleiskaava-aluetta ympäröi itä- ja vuonna 2003 voimaan tulleen yleiskaavan asuntoaluei- länsipuolella Kantakaupungin osayleiskaava (KV den varanto. 16.3.2003).

Tampereen kaupungin pitkäaikaisena tavoitteena on Edellä mainittuja yleiskaavoja täydentää Keskustan Ranta–Tampellan suunnittelu asuinalueeksi. Ranta- liikenneosayleiskaava (KV 18.1.2006, lainvoimainen Tampella sijoittuu rautatien pohjoispuolelle nykyisen 2.3.2006). Liikenneosayleiskaavassa esitetään nimen- Rantaväylän molemmille puolille ja on ollut menneinä sä mukaisesti keskustan liikenneverkon ratkaisut, ja vuosikymmeninä teollisuuskäytössä. Aluetta on laajen- siihen on merkitty varaukset Rantaväylän ”pitkälle” lii- nettu Näsijärveä täyttämällä. Ranta–Tampellan toteut- kennetunnelille sekä niihin liittyville Santalahden ja tamisen vaihtoehtoja on tutkittu useassa vaiheessa. Naistenlahden eritasoliittymille. Kaavassa on myös Monivaiheinen suunnitteluprosessi on linkittynyt Ranta- esitetty Ratapihankatu ja sen liittyminen Rantaväylään väylän liikenneratkaisuun. Lähtökohtana suunnittelussa Kuva 15. Keskustan osayleiskaava (KV 4.10.1995). Naistenlahden eritasoliittymässä.

20 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tyvyys- ja estevaikutushaittoja sekä turvattomuutta. Rantaväylän vilkas läpikulkuliikenne lisää melua ja ilmansaasteita. Väylä myös pirstoo ympäristöä ja vaikeuttaa maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittä- mistä.

Virkistys ja ulkoilu

Hankealueella on useita kaupunkipuistoja ja muita virkistys- ja viheralueverkoston osia. Tampereen viher- alueohjelma 2005–2014 ja Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008 (KYMS) muodostavat viheralueiden pitkän aikavälin tavoite- ja kehit- tämissuunnitelman, jossa viheralueverkosto on jaettu merkittäviin, toiminnallisesti merkittäviin ja kehitettäviin osiin sekä toiminnallisiin yhteyksiin. Luonnontalouden, maiseman, historian, kaupunkikuvan sekä virkistystoi- mintojen kannalta merkittävimpiin osiin kuuluvat Tam- merkosken rannat, Hämeenpuisto ja Näsinpuisto ym- päristöineen sekä Kauppi–Niihaman läntinen alue ja Kuva 17. Ote keskustan liikenneosayleiskaavasta (KV 18.1.2006). Kuva 18. Santalahden osayleiskaava (KV 22.6.2006). Osmonpuisto.

Santalahden rantapuisto on Rantaväylän hankealueen ainoa kehittämisen tarpeessa oleva viheralue. Muut Santalahden alueella on voimassa Santalahden •• Ratapihankadun asemakaava välillä Itsenäisyyden- 2.9 Ihmisten elinolot ja viihtyvyys nykyisen Paasikiventie–Kekkosentien läheisyyteen osayleiskaava (KV 22.6.2006), kuva 18. Paasikiven- katu–Ainonkatu, kaupunginosat XV-272, XVI-275-13, sijoittuvat viheralueet ovat luonnonmukaisia lähivir- tie ja Santalahden eritasoliittymä on osoitettu tässä XVI-273-5, rautatie- ja katualuetta, kartta nro 8330 Asutus ja elinympäristö kistysalueita tai suojaviheralueita. Näsijärven rantaan osayleiskaavassa liikennealueena. Liikennealueiden VII, IV ja Santalahti, Rantaväylän joukkoliikennekais- (Lielahdesta Naistenlahteen) on osoitettu toiminnallinen varaukset perustuvat Rantaväylän kehittämisselvityk- tat reitillä Lielahdenkatu–Sepänkatu, Sepänkatu 9, Valtatien 12 Rantaväylän suunnittelujakso sijoittuu Tam- viheryhteystarve, jonka luonne ja sijoittuminen on toi- siin sekä rautatien lisäraiteen ja mahdollisen pikaraitio- Sepänkadun rautatiesilta ja Rantatie 3-31, kaava, nro pereen keskeisimpään osaan, jonka alueelle on sijoit- vottu voitavan määritellä tarkemman maankäytön suun- tien suunnitelmiin. Osayleiskaavassa on osoitettu uusia 8247. tunut lähes viidennes kaupungin asukkaista. Väylän nittelun yhteydessä. kerrostalovaltaisia korttelialueita toteutettujen asuin- •• Tonttien Santalahti (221) – 1008-2, 9, 10, 12,16,19 ja läheisyydessä asutus on Näsijärven rantavyöhykettä lu- kortteleiden jatkeeksi. Lisäksi kaavassa on osoitettu 21, 1009-1 sekä 1225-4, 5, 6, 7, 8 ja 9 sekä VIII-808- kuun ottamatta tiivistä, ja alle sadan metrin etäisyydel- Näiden lisäksi Rantaväylän läheisyydessä on muutamia varauksia Santalahden työpaikka-alueelle, virkistysalu- 2 muuttaminen asuntoja virkistysalueiksi sekä San- lä tiestä asuintaloja on Santalahdessa, Onkiniemessä, ulkoiluun ja virkistykseen liittyviä kohteita, joista tär- eille ja satamalle. Santalahden teollisuusalueesta on talahden (221) Rantatien, Tikkutehtaanrinne-kadun, Amurissa Näsijärvenkadun ja Sepänkadun ympäristös- keimpinä voidaan mainita Santalahden ja Onkiniemen käynnissä asemakaavan valmistelutyö. Ratakadun katualueen osan ja Breitensteininpolun sä, Armonkalliolla Soukanlahdenkadun ympäristössä uimarannat sekä Santalahden, Mustalahden ja Naisten- sekä Paasikiventien liikennealueenosan, Rauta- sekä Tammelassa. lahden pienvenesatamat. Rantaväylään liittyviä vireillä olevia maankäytön suun- tiealueen osan sekä Näsijärven Vesialueen ja Ylä- nitelmia ovat: Pispalan(213) Pöllipuiston osan, Haulipuiston osan ja Aivan Rantaväylän välittömässä läheisyydessä ei ole Melu – ohjearvot ja nykytilanne Haulitorninraitin muuttaminen, Rantatie 3-33 ja Tik- niin sanottuja herkkiä kohteita. Herkkinä kohteina pide- •• Vt 12, Rantaväylän tunnelin ja Naistenlahden sekä kutehtaanrinne 1-4, kartta 8048. tään toimintoja, joissa oleskelevat väestöryhmät ovat Melutason ohjearvoina käytetään valtioneuvoston pää- Santalahden eritasoliittymät (Paasikiventie–Kekko- muuta väestöä herkempiä liikenteen ympäristöhäiriöi- töksen 993/92 (Valtioneuvosto 1992) mukaisia melun sentie), kaupunginosat I, IV, VIII, IX, Lappi, Santalah- Santalahden osayleiskaavan yhteydessä vuonna 2005 den haittavaikutuksille. Näihin luetaan yleisimmin päi- ohjearvoja. Melun ohjearvot on annettu meluhaittojen ti. Asemakaavan muutos ja maanalainen asemakaa- on teetetty niin kutsuttu yön yli liikennetarkastelu. Tar- väkodit, koulut, vanhusten palvelut ja sairaalat. Ranta- ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaami- va, kartat nro 8156, 8305 ja 8306. kastelun perusteella Rantatien liikennevaloliittymän väylän lähialueella on kuitenkin monia toimintoja, joissa seksi. Ohjearvot (taulukko 3) on tarkoitettu käytettäväk- •• Ranta-Tampellan alueen muuttaminen asuinalueek- ruuhkautuminen on vältettävissä toteuttamalla suun- oleskelee ja liikkuu monenlaisia väestöryhmiä. Asuinta- si maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä eri si, kaupunginosat I ja IX, korttelit 136, 420, 429, 428- taisliittymä Rantatien itäpäähän keskustan suuntaan. lojen ja puistojen yhteydessä on leikkipaikkoja lapsille. liikennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelussa. 4 ym. alueita, yleissuunnitelma, kartta nro 8300. Tällöin Rantatien nykyisestä liikennevaloliittymästä ei •• Ratapihankadun asemakaavoituksen yleissuunnitel- ole tarvetta kääntyä Paasikventielle idän, keskustan Nykyisen Rantaväylän ja katuverkoston läheisyys ai- Valtioneuvosto on todennut vuonna 2006 tekemässään ma, kartta no 7877. suuntaan. heuttaa lähialueen asukkaille melu-, päästö- ja viih- meluntorjunnan periaatepäätöksessä, että mikäli edellä

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 21 Taulukko 3. Melutason ohjearvot ulko- ja sisätiloissa (993/1992). valtatien 12 vaikutusalueella. Melulle altistuvien asuk- on tehty lähinnä yksittäisiä havaintoja. Todennäköi- Melun A-painotettu keskiäänitaso kaiden määrät suunnittelualueella päivä- ja yöaikaan sesti Naistenlahdenkin alueella on merkitystä lepakoi- (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään on esitetty taulukossa 4. Ohjearvot ylittävälle melulle al- den ravinnonhankinnalle. Alkuvuodesta 2010 tehdyn Päivällä Yöllä tistuvien asukkaiden lisäksi myös useat valtatien 12 lä- maastokäynnin perusteella hankealueella ei ole edellä klo 7-22 klo 22-7 heisyydessä sijaitsevat virkistysalueet sijaitsevat 55 dB esitettyjen lisäksi kohteita, jotka voisivat olla erityisen Ulkona ylittävällä melualueella. merkittäviä lepakoille. Suunniteltujen väyläratkaisujen Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet alueet ovat pääasiassa avointa ympäristöä, jossa on yk- taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä Nykytilanteen meluvyöhykekartat on esitetty piirustuk- sittäisiä istutettuja puita tai puuryhmiä. Erityisiä lepak- 1) 2) sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 dB 45 - 50 dB sissa Y5.1. kojen suosimia laajempia puustoisia ympäristöjä ei ole. Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 dB 40 dB3) Muut suojeltavat eliölajit, huomionarvoiset Sisällä 2.10 Luonnonolot ja pohjavedet kasvilajit Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB Opetus- ja kokoontumistilat 35 dB - Yleiskuvaus Asemakaavoituksen pohjatyönä on tehty Kekkosen- Liike- ja toimistohuoneet 45 dB - tien tunnelin asemakaava-alueen kasvistoselvitys Rantaväylän lähivaikutusalueella ei ole luonnonsuoje- (04/2009). Selvityksen mukaan tutkimusalue ei ole kas- 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 dB. lualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Suunnittelualue vilajistoltaan erityisen merkittävä. Alue on ollut jo kauan 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun sijoittuu lähes kokonaisuudessaan rakennettuun ympä- ihmisen vaikutuspiirissä, eikä luonnontilaista luontoa tai luonnon havainnointiin yöllä. ristöön, jossa ei esiinny täysin luonnontilaista ympäris- enää löydy. Alueella on kuitenkin runsaasti kasvillisuut- töä. Kasvillisuutta esiintyy liikenneväylien varsien muut- ta, joka koostuu osittain alkuperäisistä ja osittain ih- tuneissa ympäristöissä sekä läheisissä puistoissa. misen vaikutuksesta alueelle siirtyneistä kasvilajeista. mainittujen ohjearvojen saavuttaminen jo rakennetuilla Naistenlahden alueella merkittävimmät tieliikenteen Huomionarvoisimpia Naistenlahdessa, Santalahdessa alueilla kustannusten tai paikallisten olojen vuoksi ei ole ympäristömelun ohjearvojen ylitykset ovat Soukanlah- Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä esiintyy kui- ja Näsinkalliolla havaittuja kasvilajeja ovat litulaukka, mahdollista, voidaan meluntorjunta toteuttaa niin, että denkadun kerrostalojen valtatien 12 tienpuoleisilla julki- tenkin muun muassa huomionarvoisia kasvilajeja sekä kyläkellukka, ratakrassi, keltaängelmä ja vuorijalava. yöllä melutaso on korkeintaan 55 dB. Päivämelutaso sivualueilla, sekä Naistenlahdenkadun itäpuoleisilla ker- luontodirektiivin liitteen IV lajeista lepakoita. Edellä mainituista vuorijalavalla ja kyläkellukalla on puolestaan ei vastaavanlaisissa tapauksissa saa ylittää rostaloalueilla. Kriittisin kohta on Soukanlahdenkadun jonkin verran luonnonsuojelullista arvoa. Muut mainitut 60 dB (Valtioneuvosto 2007). kerrostaloalue, jossa alueen pohjoispuolelta kulkevalta Arvokkaat luontokohteet lajit ovat tyypillisiä rata- ja joutomaa-alueilla esiintyviä Rantaväylältä kantautuu kerrostaloalueen sisäpiha-alu- lajeja, joita tavataan myös muualla Tampereen alueella. Nykytilanteessa valtioneuvoston päiväajan ohjearvon eelle yli 55 dB melutasoja. Soukanlahdenkadun kerros- Rantaväylän suunnittelualueella ei ole Natura 200 -ver- Santalahden alueelta on löydetty lisäksi muun muassa 55 dB ylittävä melu leviää suunnittelualueella noin talojen valtatienpuoleisilla julkisivuedustoilla melutasot koston kohteita, valtakunnallisiin luonnonsuojeluoh- volganpernaruohon ja ketokäenmintun ainoat Tampe- 70–140 metrin etäisyydelle valtatiestä 12. Valtatien tie- ovat kaikkialla yli 55 dB ja huonoimmillaan yli 65 dB. jelmiin kuuluvia alueita tai suojeltuja luontotyyppejä. reella todetut kasvupaikat. Lisäksi on havaittu ketokau- liikenteen aiheuttamat meluhaitat ovat suurimmat val- Rantaväylän asemakaavoituksen pohjatyönä on tehty nokin toinen Tampereella oleva esiintymä. tatien välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla asuin- ja Onkiniemenkadun ja Sepänkadun alueilla väyliä lähim- Kekkosentien tunnelin asemakaava-alueen kasvisto- virkistysalueilla. pänä sijaitsevat asuinrakennukset altistuvat päiväaikaan selvitys (04/2009), minkä mukaan tutkimusalue ei ole Vuorijalava on luontaisilla kasvupaikoillaan rauhoitettu osittain 65 dB ylittävälle melulle. Myös usea asuinraken- myöskään kasvilajistoltaan erityisen merkittävä. Alue ja luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Tampere ei kuulu Santalahden alueella Rantaväylän aiheuttamat melu- nus sekä valtatien 12 pohjois- että eteläpuolella altistuu on ollut jo kauan ihmisen vaikutuspiirissä, eikä luonnon- vuorijalavan luontaiseen kasvuympäristöön, mutta laji haitat ulottuvat etelässä Pispalan harjun pientaloalu- 55 dB ylittävälle melulle. Osissa kohteista 55 dB ylittyy tilaista luontoa enää löydy. on löytänyt otollisen kasvuympäristön Naistenlahden ja eelle, lievinä päiväajan yli 55 dB ylityksinä valtatienpuo- myös yöaikaan. Santalahden ratapenkoilta. Esiintymää ei voi pitää sen leisilla alueilla. Suunnittelualueen länsiosassa valtatien Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit luonnonsuojelullisen statuksen osoittamassa arvossa. eteläpuolelle kohdistuvat meluhaitat ovat päiväajalla yli Melulaskentojen mukaan nykytilanteessa päiväajan oh- Vuorijalavaa esiintyy myös istutettuna Näsinkalliolta. 60 dB, kohdistuen pääasiallisesti alueen toimitilakiin- jearvon 55 dB ylittävälle melulle altistuu 879 asukasta ja Rantaväylän suunnittelualueen läheisyydessä esiintyy teistöihin ja yksittäisiin asuinrakennuksiin. Merkittävä yöajan ohjearvon 50 dB ylittävälle melulle 634 asukasta luontodirektiivin liitteen II ja IV lajeista ainoastaan lepa- Kyläkellukka on määritelty alueellisesti uhanalaiseksi meluhaitta aiheutuu valtatien pohjoispuolen virkistys- koita. lajiksi, mutta vain Tampereen pohjoisella osa-alueella. alueelle, jossa tieliikenteen päiväajan melutasot ylittävät Laji saattaa olla luontaista alkuperää, mutta siirtynyt ih- selvästi 55 dB ohjearvon. Simppoonkadun asuinkäytös- Taulukko 4. Valtatien 12 tieliikenteen melulle altistuvien asukkaiden Kaikki Suomessa esiintyvät lepakot ovat suojeltuja misen mukana tahattomasti nykyiselle paikalleen. määrät nykytilanteessa välillä Santalahti–Naistenlahti. sä olevat kerrostalot ovat nykytilanteessa tyydyttävästi EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV mukaisesti. Ran- Yhteensä suojattuna, sisäpihan melutasojen ollessa hieman yli yli 55/50 taväylän läheisyydessä sijaitsevia lepakoiden esiinty- Pintavedet ja pohjavesialueet 45 dB päiväajalla. 50-55 dB 55-60 dB 60-65 dB yli 65 dB dB misalueita on Naistenlahdessa ja Rauhaniemessä sekä Päivä 430 306 143 879 Finlaysonin Tallipihalla. Näistä Tallipiha on luokiteltu Suunnittelualueen suurimmat pintavedet ovat Näsijärvi Yö 343 213 78 0 634 II luokan lepakkoalueeksi, kun taas Naistenlahdesta ja Tammerkoski. Näsijärven vedet laskevat Tammer-

22 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kosken kautta Pyhäjärveen ja edelleen vesistöreittejä 2.12 Maisema ja kulttuuriperintö pitkin Kokemäenjokeen. Tammerkosken vesistöalue on säännöstelty ja pudotus Näsijärven ja Pyhäjärven välil- Tiemaisema lä on 18 metriä. Näsijärvi kuuluu Näsijärven–Ruoveden vesistöalueeseen. Rantaväylä erottaa Tampereen kaupungin Näsijärven rannasta. Maisema-alueena Rantaväylän ympäristö on Alueen vesiä kuormittavat eniten metsäteollisuuden ja hyvin kapea ja järvimaiseman ohella suurelta osin mo- jätevedenpuhdistamoiden jätevedet. Näsijärven veden nimuotoista rakennettua kaupunkimaisemaa, jota pai- laatuluokitus on kuitenkin hyvä. Näsinselän keskiosissa koitellen värittävät viheralueet. Jyrkästi nousevat rinteet ja Koljonselällä vesi täyttää jopa erinomaisen laatuluo- ja korkeat rakennukset rajaavat näkymiä tehokkaasti kan kriteerit, mutta talviaikana esiintyneet alusveden etelään levittäytyvälle keskusta-alueelle. Väylän poh- laadun häiriöt aiheuttavat laatuluokan laskun tyydyttä- joispuolella näkymää hallitsevat Näsijärven järvimaise- väksi Lielahden alueella. Tammerkosken veden laatu on ma sekä rantavyöhykkeen viheralueet. hyvä, parhaimmillaan jopa erinomainen (Perälä 2009). Tiejakson itäpäässä Naistenlahdessa väylän pohjois- Rantaväylän varsinaisella suunnittelualueella ei ole puoleisen rannan läheisyydessä sijaitsee venesata- Kuva 19. Rantaväylä ja rautatie hallitsevat Mustalahden satamaympäristöä. Arkistolähde: Vapriikin kuva-arkisto, Janita Korpi 2009. pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on Epilänharjun– ma, Naistenlahden voimalaitos ja Lapinniemen kylpylä Villilän I-luokan pohjavesialue, jonka itäreuna ulottuu (Lapinniemen tehdasrakennus). Tien eteläpuolella ko- noin kilometrin päähän suunnittelualueen länsiosasta. hoaa Armonkallion asuinalue. Tiejakson keskiosassa Suunnittelualueelta ei kuitenkaan tapahdu pohjaveden rantavyöhyke on hyvin kapea ja pohjoispuolella järvi- Paikallisesti arvokkaita kohteita ovat lähinnä asemakaa- 2.13 Maaperä- ja pohjaolosuhteet virtausta pohjavesialueelle vaan pääosa alueen pohja- maisema on tärkein maisemaelementti. Särkänniemi valla suojellut rakennukset. Lisäksi paikallisesti arvok- vedestä purkautuu Näsijärven suuntaan. ja Mustalahti muodostavat myös selkeän ja monimuo- kaiksi kohteiksi voidaan lukea rakennuksia, jotka eivät Pohjatutkimukset ja maaperä toisen reunan pohjoiseen. Eteläpuolella on Tammer- ole varsinaisesti suojeltuja, mutta niillä on rakennustai- kosken ylittävä rautatiesilta, Tampellan ja Finlaysonin teellisesti, maisemallisesti tai paikallishistorian kannalta Suunnittelualue kuuluu Tampereen liuskekivijaksoon. 2.11 Päästöt ja ilmanlaatu entiset tehdasalueet sekä korkealle kalliolle kohoava huomattavaa arvoa. Alueen kallio koostuu metasedimenteistä (kiillegneissi, Näsinpuisto, joka jää muurimaisen ratapenkereen taak- kvartsimaasälpägneissi sekä grafiittipitoinen kiillegneis- Tampereen kaupunki seuraa säännöllisesti ilmanlaadun se. Länsipuolella avoimet ja puoliavoimet joutomaat ja Särkänniemi ei nykyisessä käytössään ole kuin 30 si) ja metavulkaniiteista (amfiboliitti). Kallio on seoksis- kehitystä. Ilmanlaadun mittaukset on aloitettu vuonna Santalahden rantapuiston viheralueena toimivat alavat vuotta vanha, mutta sillä on Tampereen kaupungin mat- ta, jossa graniittiset ja gneissimäiset kivilajit vuorottele- 1969 ja niistä raportoidaan vuosittain. Keskustan ilman- täyttömaat muodostavat liukuvan reunan tiemaisemalle kailun ja tunnettavuuden kannalta suuri merkitys. Myös vat limittäin siten, että pääkivilajina on paikoin graniitti laatu on ollut indeksillä arvioituna useimpina päivinä pohjoisen suunnassa. Etelänpuolella Pispalan pientalo- Särkänniemen Näsinneula on yksi Tampereen merkittä- ja paikoin kiillegneissi. Graniittia ja kiillegneissiä esiin- tyydyttävä, mutta keväisin muutamina päivinä erittäin jen täyttämä rinne nousee jyrkkänä ylös muodostaen vimmistä maamerkeistä. tyy myös sellaisenaan, ja niiden lisäksi on jonkin ver- huono. Seuranta perustuu yhteistarkkailusopimuk- voimakkaan rajan näkymille. ran myös tonaliittia, dioriittia sekä kvartsi-maasälpäg- seen, johon osallistuvat kaupungin lisäksi noin kaksi- Santalahden alueella on useita paikallisesti merkittäviä neissiä. Kaikki mainitut kivilajit ovat hyvin yleisiä koko kymmentä ympäristölupavelvollista yritystä. Liikenteen Kulttuuriperintö kulttuurihistoriallisia kohteita. Näistä osa on merkitty Suomessa. Kallio on paikoin näkyvissä sekä nykyisen osalta merkittävimpiä ilmanlaadun heikkenemiseen Santalahden osayleiskaavaehdotuksessa (2006) suo- Paasikiventien–Kekkosentien läheisyydessä että suun- vaikuttavia tekijöitä ovat pakokaasujen typen oksidit Tampereen keskusta on laajalti valtakunnallisesti mer- jeltaviksi tai esitetty tulevassa asemakaavatyössä säi- nitelluilla tunnelilinjoilla. ja pienhiukkaset. Ilmanlaatua on Tampereella kuvattu kittävää kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta (RKY lytettäviksi. ilmanlaatuindeksillä, jossa erityisesti typpidioksidien ja 1993, RKY 2000), Tammerkosken rannan tehdasraken- Alueen maaperä on suhteellisen ohut, yleisesti kes- pienhiukkasten pitoisuudet on huomioitu. nuksineen ollessa maamme ensimmäinen ja tunnetuin Muinaisjäännökset kimäärin 2–5 metriä paksu, paikoin 5–10 metriä. Ko- teollisuusmaisema. Rantaväylä ylittää Tammerkosken houma-alueilla kallio on paljastuneena tai sitä peittää Tampereen kaupungin Ilmatieteen laitoksella teettämi- sen pohjoispäässä, Näsijärven ja kosken yhtymäkoh- Rantaväylän hankealueen läheisyydestä on tiedossa muutamista senttimetreistä noin kahteen metriä paksu en selvitysten mukaan typpidioksidipitoisuudet ovat ol- dassa, jossa myös Tammerkosken teollisuusmaiseman vähän muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjään- moreeni-/hiekkakerros. Länsiosassa Onkiniemen länsi- leet keskustassa merkittäviä jo vuonna 2000. Vuodesta pohjoisin osa sijaitsee. Tällä alueella kosken itäpuolta nösrekisterin mukaan Rantaväylän lähimpiä ovat Lapin puolella maaperän paksuus on kuitenkin paikoin yli 20 2001 Tampereella mitatut typpidioksidin vuosikeskiar- hallitsee entinen Tampellan tehdasalue ja länsipuolta historiallinen louhos, uuden ajan teollisuuskohde Tam- metriä. Yli 10 metrin maakerrospaksuuksia on paikoin vopitoisuudet ovat vaihdelleet 13–39 µg/m3 välillä, ra- Näsinpuisto. Tammerkoski on myös luokiteltu kansallis- pellan masuuni sekä uuteen aikaan sijoittuva Pispalan myös Sepänkadun ja Näsijärvenkadun liittymien välisel- ja-arvon ollessa 40 µg/m3. Vastaavasti vuorokausikes- maisemaksi, joka ilmentää maamme edustavimpia teol- pulteriaita, jotka kaikki kuuluvat rauhoitusluokkaan 2 eli lä alueella. Aivan läntisimmässä päässä Pispalanharjun kiarvopitoisuudet ovat vaihdelleet 15–80 µg/m3 välillä, lisuuskulttuuripiirteitä. rauhoitusasteen tarkempi määrittely edellyttää lisätutki- kupeessa vallitseva maalaji on soraa, muualla pohjalla ohjearvon ollessa 70 µg/m3. muksia. Näistä yksikään ei kuitenkaan sijaitse Ranta- olevan moreenikerroksen päällä on vaihtelevanpaksui- väylän välittömässä läheisyydessä. nen savi- tai silttikerros. Nykyinen tie on paikoin täyttö- maan päällä.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 23 2.14 Hankkeen tavoitteet ja perustelut Liikennejärjestelmätavoite Keskustan elinvoimaisuustavoite Valtatietavoite Tampereen Rantaväylän kehittämisessä on tarkoitus •• Edistetään tasavertaisia liikkumismahdollisuuk- •• Säilytetään Tampereen keskusta-alue kilpailu- •• Säilytetään Rantaväylä valtakunnallisen pitkä- löytää ympäristön, kaupunkirakenteen, liikenneturval- sia kaupunkiseudulla. Saavutettavuus Tam- kykyisenä asumisen, työskentelyn, kulttuurin ja matkaisen liikenteen yhteytenä. lisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta pitkälle tu- pereen keskustaan ja keskustasta säilytetään kaupan alueena. •• Turvataan valtakunnallisesti merkittävän tien levaisuuteen kestävä ratkaisu. Rantaväylän liikenteel- vähintään nykyisellä tasolla huolimatta kaupun- •• Luodaan Näsijärven rantavyöhykkeelle korkea- välityskyvyllinen jatkuvuus ja kehittämismah- linen toimivuus Tampereen sisääntulotienä ja osana kiseudun väestökasvusta. tasoinen viihtyisä kevyen liikenteen pääyhteys dollisuudet. Rantaväylä (valtatie 12) toimii ke- valtakunnallista päätieverkkoa pyritään ylläpitämään •• Liikennejärjestelmän tulee olla selkeä, matkoja oleskeluympäristö Santalahden ja Naisten- hätien (valtatie 3, valtatie 9) parina Tampereen niin, että olosuhteet eivät tulevaisuudessa huonone jen suunnittelu ja liikkuminen tulee olla help- lahden satama-alueiden välille. kaupunkiseudulla. Rantaväylä ei saa ruuhkau- nykyisestä. Rantaväylällä toteutettavien kehittämis- poa. •• Varmistetaan Särkänniemen toiminta- ja tua edes työmatkaliikenteen huipputunteina. ratkaisujen tulee parantaa Tampereen keskustan elin- •• Ohjataan Tampereen keskustaa sivuava kehittymisedellytykset yhtenä Suomen merkit- •• Kehitetään Rantaväylää luonteeltaan kaupun- voimaisuuden edellytyksiä, mahdollistaa Näsijärven liikenne mahdollisimman paljon pois keskustan tävimmistä matkailukohteista. Tuetaan mahdol- kiväylänä. rantavyöhykkeen kehittäminen osana kaupunkiraken- katuverkolta. lisuuksia kytkeä Särkänniemi nykyistä tiiviim- teen tehokkuuden, toiminnallisuuden, viihtyvyyden ja •• Vähennetään todennäköisyyttä joutua liikenne- min Tampereen ydinkeskustaan ja sen muihin esteettömyyden parantamista sekä tukea monipuolista, onnettomuuteen Rantaväylällä. Erityishuomio matkailullisesti merkittäviin kohteisiin. terveellistä ja turvallista kaupunkielämää. Rantaväylän on kevyen liikenteen onnettomuusriskin vähen- •• Tuetaan Mustalahden satama-alueen kulttuuri- ratkaisut eivät saa rajoittaa julkisen liikenteen tai ylei- tämisessä. historiallisen luonteen säilyttämistä. sesti rautatieliikenteen kehittämisedellytyksiä. •• Tuetaan julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen toiminta- ja kehittämismahdollisuuksia ja hou- YVA-menettelyn yhteydessä hankeryhmä on asettanut kuttelevuutta. Rantaväylän kehittämiselle välillä Santalahti–Naisten- •• Pyritään ratkaisuihin, jotka eivät heikennä rau- lahti seuraavassa esitetyt tavoitteet. Tavoitteet on muo- tatieliikenteen kehittämismahdollisuuksia. dostettu Tampereen kaupungin, tienpitäjän, Tampereen kaupunkiseudun, Pirkanmaan maakunnan tavoitteista sekä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.

Suunnittelutyölle asetetut tavoitteet

Maankäyttötavoite Ympäristötavoite Yleissuunnitelman laatimiselle on asetettu seuraavat •• Tuetaan Tampereen kaupunkiseudun raken- •• Ennaltaehkäistään ja vähennetään asumis- ja tavoitteet. Tehtävänä on ollut laatia valtatielle 12, Tam- nemallisuunnitelma 2030:n tavoitetta tiivistää oleskeluviihtyisyyttä heikentäviä ja ihmisten pereen Rantaväylälle välille Santalahti–Naistenlahti keskusta-alueen maankäyttöä. terveydelle aiheutuvia liikennemeluun ja pääs- maantielain mukainen yleissuunnitelma. Yleissuunnitel- •• Vähennetään Rantaväylän kaupunkirakennetta töihin liittyviä haittoja ja riskejä. man lähtökohtina ovat vuonna 2004 valmistunut kehit- erottavaa estevaikutusta. Pyritään kytkemään •• Mahdollistetaan viihtyvyyttä lisäävien, esteet- tämisselvitys, Tampereen keskustan liikenneosayleis- muun muassa Onkiniemen, Särkänniemen tömien toimintojen ja ratkaisujen toteuttamista kaava ja vuonna 2010 päättynyt ympäristövaikutusten ja Lapinniemen asutus ja toiminnot nykyistä Näsijärven rantaan. arviointimenettely. Yleissuunnitelman laatimisessa ote- paremmin kävellen saavutettavina Tampereen •• Pyritään vähentämään pohjaveden haitallisia taan huomioon YVA-selostuksesta saadussa yhteysvi- keskusta-alueeseen. muutoksia. ranomaisen lausunnossa esiin tulleet asiat. Tavoitteena •• Pyritään yhdistämään Tampereen keskusta ja •• Varaudutaan ennaltaehkäisemään poikkeuk- on löytää Tampereen Rantaväylän toimenpiteille toimi- Näsijärven rantavyöhyke nykyistä tiiviimmin sellisiin luonnonoloihin liittyviä riskejä. va periaateratkaisu, jolla on laaja yhteiskunnallinen ja toisiinsa avaamalla uusia mahdollisuuksia Nä- •• Tavoitellaan suunnitelmaratkaisuja, jotka vä- ympäristöllinen hyväksyttävyys. Monipuolisilla osallis- sijärven rannan käyttöön. hentävät kasvihuonepäästöjä. tumismahdollisuuksilla ja vuoropuhelulla on tarkoitus •• Säilytetään valtakunnallisesti merkittävät kult- luoda pohja tarvittaville keskusteluille, neuvotteluille ja tuuriympäristöt ja luonnonperinnön arvot. toisinaan myös ristiriitojen sovittelulle. Yleissuunnitel- massa varmistetaan suunnitteluvaihe huomioon ottaen kaikkien ratkaisujen toteuttamiskelpoisuus sekä niiden kustannukset.

24 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3 Vaihtoehdot

3.1 Aiemmin tutkitut vaihtoehdot 3.2 YVA-menettelyn YVA-menettelyn perusvaihtoehtojen esisuunnitelmat ja sotaan Paasikiventien ja Sepänkadun joukkoliikenne- perusvaihtoehdot seuraavaa tarkemmat sanalliset kuvaukset ovat rapor- kaistat Lielahdesta Pirkankadulle sekä Ratapihankadun Paasikiventien ja Kekkosentien kokonaisratkaisuksi tissa Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä San- jatkorakentaminen Åkerlundinkadulta Kekkosentielle Tampereen keskustan kohdalla on vuosikymmenien Rantaväylän välin Santalahti–Naistenlahti YVA-menet- talahti–Naistenlahti, Ympäristövaikutusten arviointime- asti ja siihen liittyvä Naistenlahden eritasoliittymän täy- saatossa tarkasteltu erilaisia pinta-, kattamis- ja tun- telyssä vuosina 2009–2010 arvioitiin neljää vaihtoeh- nettely, Ympäristövaikutusten arviointiselostus (2010). dentäminen. Vaihtoehto 0 on vertailuvaihtoehto, johon neliratkaisuja. Vuonna 1990 valmistuneessa yleissuun- toa: verrataan varsinaisia kehittämisvaihtoehtoja 0+, 1 ja 2. nitelmassa ratkaisuna esitettiin Onkiniemen lyhyttä Nollavaihtoehto (Ve 0) kuvaa ennustevuoden 2030 tunnelia ja Mustalahden eritasoliittymää. Tuoreimmat •• Ve 0, nykyinen väylä tilannetta, jossa Rantaväylän ongelmien ratkaisemi- Nollaplusvaihtoehto (Ve 0+) kuvaa ennustevuoden Rantaväylän ratkaisuperiaatteiden vaihtoehtovertailua •• Ve 0+, nykyinen väylä parannettuna tasoliittymin seksi ei tehdä merkittäviä investointeja. Maankäyttö, 2030 tilannetta, jossa Rantaväylälle ei ole toteutettu sisältäneet tarkastelut ovat vuonna 2004 valmistunut •• Ve 1, Onkiniemen lyhyt tunneli ja eritasoliittymät muu liikennejärjestelmä ja liikenteen kysyntä kehittyvät merkittävää investointihanketta, mutta tien liikenteelli- Tampereen Rantaväylä (vt 12 ja kt 65), Ylöjärvi, Tam- •• Ve 2, tiesuunnitelmaesikopion 12/2009 mukainen pit- ennusteiden mukaisesti. Muun liikennejärjestelmän ke- seen toimivuuteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liit- pere -kehittämisselvitys ja Tampereen keskustan liiken- kä tunneli. hittämisratkaisuiksi, jotka sisältyvät vaihtoehtoon 0, kat- tyvien ongelmien lieventämiseksi on tehty varsinaisiin neosayleiskaava. YVA-menettelyn vaihtoehtoasetelma vastasi vuoden 2004 kehittämisselvityksen vaihtoehtoja.

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaavan valmiste- lutyössä vuosina 2002–2003 tarkasteltiin laajasti keskustan läpikulkuväylien ja pääverkkovaihtoehtojen vaikutuksia. Liikenneosayleiskaavan valmisteluvaiheessa oli mukana viisi pääverkkovaihtoehtoa:

•• Onkiniemen lyhyt tunneli Santalahdesta Mustalah- teen ja Kekkosentie maanpinnalla •• Rantaväylällä kaksiosainen tunneli: Onkiniemen tunneli ja Tampellan tunneli Mustalahdesta Naistenlah- teen •• Rantaväylän pitkä tunneli välillä Santalahti–Naisten- lahti •• Pyynikin tunneli Tampereen valtatieltä Eteläpuistosta Kuva 20. YVA-menettelyn vaihtoehto 0. Kuva 22. YVA-menettelyn vaihtoehto 1. Paasikiventielle Santalahteen •• Keskustatunneli Hatanpään valtatieltä Paasikiventiel- le Santalahteen.

Rantaväylän pitkä tunneli Santalahdesta Naistenlah- teen valittiin liikenneosayleiskaavaan Paasikiventien ja Kekkosentien tavoitetilaksi. Ratkaisun eduiksi nähtiin liikenteellinen toimivuus sekä liikenteen estevaikutuksen ja haittojen vähäisyys Santalahden ja Naistenlahden välisellä osuudella.

Kuva 21. YVA-menettelyn vaihtoehto 0+. Kuva 23. YVA-menettelyn vaihtoehto 2.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 25 investointihankkeisiin verrattuna kustannuksiltaan vä- •• Ratkaisuja, jotka ovat aiemmissa suunnitteluvaiheis- 3.4 Tunnelin jatkaminen tulevat pohjoisesta ajoneuvotunnelista. Santalahden häisiä parannuksia. Vaihtoehdossa 0+ Rantaväylä säi- sa perustellusti hylättyjä. Santalahdessa suuaukkoalueesta on tarvetta tehdä jatkosuunnittelus- lyy suunnittelualueella nykyisellä paikallaan pintaväylä- •• Ehdotuksia uusista ratkaisuista, jotka yleispiirteisen sa lähimittakaavaisia päästötarkasteluja. Mikäli pääs- nä. Vaihtoehdossa 0+ suunnitteluosuudelta on kaikki tarkastelun perusteella arvioitiin teknisesti, liikenteel- YVA-menettelyn tunnelivaihtoehtojen läntisen suuau- tötarkastelut osoittavat jatkotoimenpiteet tarpeellisiksi, Rantaväylän ylittävät suojatiet korvattu ali- tai ylikulku- lisesti, taloudellisesti tai ympäristövaikutuksiltaan hy- kon sijainti keskellä asutusta on koettu ongelmalliseksi on tunnelin jatkaminen mahdollista ottaa vielä mukaan käytävillä. Rantaväylän keskeisiä katuliittymiä on kehi- väksymiskelvottomiksi. ilmanlaadun, melun, maiseman ja estevaikutuksen nä- tiesuunnitelmavaiheessa. tetty tasoliittyminä toteuttamalla pääsuunnalle liittymän kökulmista. Tunnelien, Rantaväylän pitkän tunnelin tai ohittavia kaistoja, sivusuunnille vapaita oikeita ja poista- Luvuissa 3.4–3.8 on esitetty tässä yleissuunnitelmas- Onkiniemen lyhyen tunnelin, jatkamista läntisellä suu- Tunnelin jatkaminen Santalahdessa malla liittymistä vasemmalle kääntymismahdollisuuksia sa tarkasteltuja kehittämisvaihtoehtoja. Tunnelin jat- aukolla on tarkasteltu sekä molemmat ajoradat että vain molempien ajoratojen osalta tai tehostamalla niitä lisäkaistoilla. Ve 0+:n toimenpiteet kaminen Santalahdessa, Sepänkadun eritasoliittymä, pohjoista ajorataa koskevina. tehdään vain, jos varsinaista investointihanketta Ranta- tunnelin keskelle toteutettava liittymä, Santalahden Tunnelin jatkamista on tarkasteltu molempien ajoratojen väylän suunnitteluosuudella ei toteuteta. eritasoliittymän supistaminen ja valtatien kattaminen Ilmanlaatuselvitysten perusteella varsinkin Rantaväylän osalta teräsbetonirakenteisena 600 metrin pituisena. Ranta-Tampellassa ovat kaikki myös yleisöpalautteissa pitkä tunneli -ratkaisun ilmanlaatu Santalahden suu- Ratkaisuun sisältyy, että Rantaväylän tasausta laske- Hankevaihtoehto 1 (Ve 1) on investointihanke, jonka esillä olleita kehittämisratkaisuja. aukolla muodostuu ongelmaksi. Päästöt suuaukolle taan noin 800 metrin matkalla. Ratkaisun kustannusar- toimenpitein turvataan Rantaväylän liikenteellisen toimivuus myös vuoden 2030 ennustetilanteessa. Vaihto- ehdossa 1 toteutetaan Onkiniemen lyhyt tunneli Santa- lahdesta Mustalahteen ja eritasoliittymät Santalahteen, Mustalahteen ja Ranta-Tampellaan.

Hankevaihtoehto 2 (Ve 2) on investointihanke, jossa tien uudelleen linjaamisella turvataan Rantaväylän liikenteellisen toimivuuden myös vuoden 2030 ennustetilanteessa. Vaihtoehdossa 2 Rantaväylä ohjataan 2,3 kilometriä pitkään tunneliin Tampereen keskustan kohdalla ja toteutetaan tunnelin päihin Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymät. Lähtökohtaisesti hanke- vaihtoehdolla 2 tavoitellaan mahdollisuuksia kaupunkirakenteen kehittämiselle Näsijärven rantavyöhykkeellä Tampereen keskustan tuntumassa.

3.3 Yleisövaihtoehdot

YVA-menettelyn aikana saatiin runsaasti yleisömielipi- teitä, joissa ehdotettiin edellisessä luvussa esitetyille perusvaihtoehdoille vaihtoehtoisia ratkaisuja Ranta- väylän kehittämiseksi. Nämä vaihtoehdot on käsitelty YVA-selostuksen raportissa. Yleisön ratkaisuehdotuk- silla ei nähty niin merkittäviä ympäristövaikutuksia, että niistä jotakin olisi ollut tarve nostaa YVA-menettelyssä arvioitavaksi perusvaihtoehdoksi.

Yleisön ratkaisuehdotukset jaettiin YVA-selostuksessa kolmeen ryhmään: Kuva 24. Suunnitelmaluonnos •• Perusvaihtoehtojen kehitysideoita, joita on syytä tar- Rantaväylän pitkän tunnelin jatkamisesta sen läntisellä suuaukolla, kastella tarkemmin, mikäli kyseiseen perusvaihtoeh- kehitysajatus YVA-menettelyn toon päädytään. vaihtoehtoon 1 (Onkiniemen lyhyt tunneli) ja vaihtoehtoon 2 (Ranta- väylän pitkä tunneli).

26 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vio päätien järjestelyjen osalta on 12,5 miljoonaa euroa. Tunnelin jatkaminen Santalahdessa pohjoisen 3.5 Sepänkadun eritasoliittymä Tähän tarkoitukseen on esitetty leikkausosuudelle ajo- Rantaväylän pitkän tunnelin tunnelipituus kasvaa ratkai- ajoradan osalta ratojen reunoihin 1,25 metriä leveät kevyen liikenteen sussa noin neljänneksellä ja Onkiniemen lyhyessä tun- Useassa YVA-menettelyn aikana annetussa mielipi- poistumiskäytävät, jotka turvaavat onnettomuuden sat- nelissa tunnelipituus yli kaksinkertaistuu. Päästöjen purkautumispistettä voidaan siirtää kauem- teessä esitettiin Paasikiventien parantamista nykyisen tuessa turvallisen poistumisen tukimuurien välistä. Paa- mas lähialueiden kiinteistöistä jatkamalla vain pohjoisen Sepänkadun liittymän kohdalla siten, että tien päävir- sikiventien eteläpuolella kulkee kevyen liikenteen väy- Kansiratkaisu Santalahdessa vähentää tunnelivaihto- ajoradan tunnelia kevytrakenteisena. Tunnelin jatkami- ta on leikkauksessa tai tunnelina nykyisen tien paikal- lä, joka toimii kevyen liikenteen runkoyhteytenä lännen ehtojen melu- ja ilmanlaatuhaittoja sekä estevaikutus- nen noin 250 metrillä edellyttää impulssipuhaltimien la ja päällä on Sepänkadun liittymä. Ratkaisumallissa suuntaan. Väylä on esitetty 4,5 metriä leveäksi. ta tunnelin suunnitellun suuaukon lähiympäristössä. määrän lisäämistä ja lisää suuaukolle muodostavia Sepänkadun kohdalle muodostuu eritasoliittymä, jossa Tunnelin pidentäminen Santalahden risteyssillalle asti päästöjä arviolta 10 %:lla. Jatkaminen voidaan toteuttaa on rampein yhteydet Sepänkadulta ja Onkiniemenka- Edellä esitettyjen mitoitusperiaatteiden mukaisesti val- parantaa nykyisen Paasikiventien ja uuden tunneliin myös myöhemmin liikennemäärien ja päästöjen kasva- dulta alla kulkevalle Paasikiventielle. tatien, ramppien sekä kevyen liikenteen järjestelyiden johtavan Rantaväylän linjauksen väliin jäävän alueen essa, mikäli siihen varaudutaan Rantaväylän tunnelin rakenteiden leveydeksi tulee ilman joukkoliikennekais- maankäytön kehittämismahdollisuuksia. Betoniraken- toteutusvaiheessa. Jatkaminen kasvattaa pitkä tunne- Vuoden 1990 Paasikiventien yleissuunnitelmassa vä- toja yli 40 metriä. Nykyinen liikennealue on kohteessa teisen tunnelin päällinen on hyödynnettävissä esimer- li -vaihtoehdossa teknisten järjestelmien kustannuksia lille Santalahti–Näsinsilta ei ole nähty tarpeelliseksi leveydeltään 31,5–35,0 metriä. Kapeimmillaan liikenne- kiksi kadun ja kevyen liikenteen väylän pohjana sekä enintään 5 %:lla. Rakennuskustannukset riippuvat voi- tarkastella Sepänkadun eritasoliittymän toteuttamis- alue on Sepänkadun liittymän länsipuolella, jossa liiken- pysäköintiin. makkaasti tavoiteltavasta laatutasosta. Pohjoisen ajo- ta. Sepänkadun eritasoliittymää on tarkasteltu vuonna nealue rajautuu etelässä rautatiealueeseen ja pohjoi- radan kattamisen alustava kustannusarvio on 2,5–4,5 2003 laaditussa ideasuunnitelmassa. Ratkaisusta täl- sessa kerrostalokiinteistöön. Tiealueen leviäminen on Lisäkattaminen lisää tunnelipituutta ja sikäli lisää tun- miljoonaa euroa. löin luovuttiin tilanpuutteen ja työnaikaisten liikennejär- esitetty tien eteläpuolelle, joten nykyinen rautatiealue nelin pistemäisiä päästöjä tunnelin uudella suuaukolla. jestelyiden vaikeuden johdosta. Tässä yleissuunnitel- kaventuu tarkastelualueella enimmillään 8,5 metriä. Tunnelipituuden kasvattaminen lisää myös tunnelin tek- Johtopäätös: Tiesuunnitteluvaiheessa harkittava kehit- massa ratkaisun toteuttamismahdollisuuksia päätettiin Pohjoispuolelle tiealuetta ei voida levittää läheisen ker- nisten järjestelmien tarvetta muun muassa liikenteen tämisratkaisu, mikäli jatkosuunnitteluun valitaan YVA- vielä tarkastella tarkemmin. rostalokiinteistön takia. ohjauksen ja ilmanvaihdon puhaltimien osalta. Tunnelin menettelyn vaihtoehto 1 tai 2. lisäkattaminen ja Santalahden eritasoliittymän risteys- Laadittu suunnitelma Ratkaisussa rautatien aukean tilan ulottuma on lähim- sillan madaltaminen lisäävät merkittävästi tunnelivaih- millään 1,5 metrin päässä tierakenteiden reunimmaises- toehtojen kustannuksia. Yleissuunnitelmassa tutkitussa ratkaisussa Paasikiven- ta tukimuurista. Tukimuurin anturoiden osalta joudutaan tien linjaus pysyy lähes nykyisellä sijainnillaan, kuva 26. toimimaan työnaikaisesti rautatien aukean tilan ulottu- Johtopäätös: Tiesuunnitteluvaiheessa harkittava kehit- Valtatien tasausta lasketaan nykyisestä enimmillään man alueella, joten työnaikaiset turvallisuusjärjestelyt tämisratkaisu, mikäli jatkosuunnitteluun valitaan YVA- kahdeksan metriä välillä Haarlan tehdas–Niemikatu ovat mittavia. Samalla estyy lisäraiteiden rakentaminen menettelyn vaihtoehto 1 tai 2. (Amurissa radan eteläpuolella) siten, että Sepänkadun nykyisten raiteiden pohjoispuolelle. ja Onkiniemenkadun liittymät pystytään rakentamaan eritasoliittymäksi. Eritason ramppijärjestelyihin ei ole Erillisten joukkoliikennekaistojen toteuttaminen Sepän- esitetty erillisiä joukkoliikennekaistoja tilanpuutteen ta- kadun eritasoliittymään vaatisi esitettyyn ratkaisuun kia. Niemikadun kohdalta länteen Paasikiventie liittyy lisätilaa noin kahdeksan metriä. Käytännössä tämä YVA-menettelyn vaihtoehdossa 1 esitettyyn Mustan- vaatisi nykyisen rautatien linjauksen siirtämistä etelän lahden eritasoliittymään, jossa Paasikiventie on esitetty suuntaan tai pohjoispuolella sijaitsevan kerrostalon ylittämään siltarakenteena Laiturikadun ja Näsijärven- osittaista purkamista. Näin ollen erillisten joukkoliiken- kadun liittymät. Paasikiventien eteläpuolelle on esitetty nekaistojen toteuttaminen Sepänkadun eritasoliittymän kevyen liikenteen väylä. yhteyteen ei ole mahdollista.

Paasikiventien poikkileikkaus on leikkausosuudella esitetty kaksiajorataisena 2 x 8/7 metrin levyisenä väylänä, jossa ajosuunnat on erotettu toisistaan korotetulla kahden metrin välikaistalla. Ramppien poikkileikkauksen leveytenä on käytetty 5,5 metriä, joka mahdollistaa tarvittaessa rampille pysähtyneen ajoneuvon ohittamisen.

Tilanpuutteen takia eritasoliittymän korkeuserojen ta- saamiseen on esitetty tukimuurirakenteita, joilla väl- Kuva 25. Havainnekuva tunnelin jatkamisesta vain pohjoisen ajo- tetään tilaa vievät luiskaukset. Väylien kulkiessa tuki- radan osalta Santalahdessa, kehitysajatus YVA-menettelyn vaihto- muurien välissä, on jokaiselta väylältä mahdollistettava ehtoon 1 (Onkiniemen lyhyt tunneli) ja vaihtoehtoon 2 (Rantaväylän pitkä tunneli). turvallinen poistuminen jalan onnettomuustilanteessa.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 27 Kuva 26. Suunnitelma Sepänkadun eritasoliittymästä, vaihtoehdon 1 kehitysvaihtoehto.

28 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Arvioidut vaikutukset vaukset ja rautatielle aiheutuvat muutostarpeet. Lisäksi 3.6 Pitkän tunnelin keskelle Pitkän tunnelin keskelle on tarkasteltu tässä yleissuun- rakentamistyön aikaisia haittoja kaupunkiseudun liiken- toteutettava liittymä nitelmassa sekä suuntaisliittymää Rantaväylältä idän Kallioleikkauksena tai tunnelina Paasikiventien liikenteeseen ei ole arvioitu tarkemmin. suunnasta että täyttä kaikki ajosuunnat mahdollistavaa teen meluhaitat ovat nykyistä tietä vähäisempiä. Rat- YVA-menettelyn vaihtoehdon 2 pitkän tunnelin kyky eritasoliittymää. kaisu vähentää liikenteen energiankulutusta ja päästö- Johtopäätökset palvella Tampereen keskustaa Rantaväylältä idän suun- haittoja pääliikennevirran korkeuserojen pienentyessä, nalta on koettu ongelmalliseksi. Yhteys Rantaväylältä mutta ei siinä määrin kuin Onkiniemen tunnelivaihtoeh- Sepänkadun eritasoliittymä-ratkaisusta on luovuttu idästä Tammerkosken länsipuoliseen keskustaan tun- to, jossa päätieyhteys on myös selvästi nykyistä lyhy- aiemmissa selvityksissä ja myös tässä yleissuunnitel- nelin ja Santalahden eritasoliittymän kautta on takape- empi Santalahden ja Mustalahden väliseltä osuudelta. massa tehdyn tarkastelun perusteella lähinnä kolmesta roinen, kuvat 27 ja 28. syystä: Paasikiventien toteuttaminen leikkauksena Sepänka- dun kohdalla lisää valtatien estevaikutusta Onkiniemen 1) Sepänkadun eritasoliittymän rakentaminen haittaa asuinalueen kohdalla ja aiheuttaa pysyvän maisema- merkittävästi erittäin vilkasliikenteisen tien liikennet- haitan. Tunnelina toteutettuna Paasikiventien estevai- tä. Päätien korkeusaseman muutoskohteessa, jossa kutus Sepänkadun kohdalla vähenisi merkittävästi ny- ei ole vaihtoehtoisia reittejä, olisi merkittävää haittaa kyisestä. Tampereen keskustan saavutettavuuteen kaupunkiseudun länsiosista. Rakentamisen aikainen haitta Paasikiventien kehittäminen Sepänkadun liittymän heijastuisi myös Pispalan valtatielle ja siten myös ympäristössä on erittäin haastavaa tilanpuutteen ja erittäin haitallisesti Tampereen länsiosia palvelevan rakentamisesta Rantaväylän liikenteelle aiheutuvan linja-autoliikenteen toimintaedellytyksiin. Vastaavaa haitan vuoksi. Sepänkadun liittymässä, Paasikiventien ongelmaa ei ole Onkiniemen lyhyen tunnelin tai Ran- pohjoispuolella on hyvin lähellä tietä asuinrakennuk- taväylän pitkän tunnelin rakentamisesta. sia. Rakentamisen aikana Sepänkadun eritasoliittymä 2) Ratkaisun tilantarve heikentää lähijunaliikenteen ja toteuttaminen aiheuttaisi merkittäviä sujuvuusongelmia katuraitiotien kehittämismahdollisuuksia nykyisellä Rantaväylällä, ohjaisi liikennettä katuverkolle ja rajoittai- rata-alueella nykyisen Paasikiventien rinnalla. Myös si Särkänniemen toimintamahdollisuuksia. suunniteltuja Paasikiventien joukkoliikennekaistoja ei ole mahdollista tilanpuutteen vuoksi eritasoliittymän Rataosalla Tampere–Lielahti on varauduttava neljään rampeille toteuttaa. pääradan raiteeseen. Tällä hetkellä Tammerkosken 3) Avoleikkauksena Rantaväylän ja rata-alueen kau- Kuva 27. YVA-menettelyn vaihtoehdon 2 pitkä tunneli -ratkaisussa ajoreitit Rantaväylältä lännestä keskus- ratasillan ja Lielahden välillä on kaksi raidetta. Ranta- punkirakennetta hajauttava estevaikutus kasvaisi. taan ovat Sepänkadun kautta ja Mustalahden liittymän kautta Hämeenpuistoon. väylän kehittämisessä on varauduttava rautatiealueen Betonitunnelina toteutettuna investointikustannukset leviämiseen nykyisten raiteiden pohjoispuolelle, joka eivät vastaa saavutettavaa hyötyä siinä määrin, mitä osaltaan rajoittaa merkittävästi ratkaisuehdotuksen to- Onkiniemen lyhyellä tunnelilla saavutetaan. teuttamismahdollisuuksia. Sepänkadun eritasoliittymän toteuttaminen estäisi rautatiealueen levittämisen pohjoisen suuntaan.

Rantaväylälle Lielahdesta Sepänkadun liittymään asti on tehty vuonna 2010 valmistunut tiesuunnitelma Paa- sikiventien joukkoliikennekaistoista. Suunnitelmassa on esitetty erillisiä joukkoliikennekaistoja Paasikiventielle välille Enqvistinkatu–Sepänkatu. Sepänkadun erita- soliittymäratkaisussa erillisiä joukkoliikennekaistoja ei voida toteuttaa.

Vaihtoehdon kokonaiskustannusarvio on 45 miljoonaa euroa avoleikkauksena, sisältäen Mustalahden ja Ranta-Tampellan kohdille toteutettavat eritasoliittymät YVA-menettelyn vaihtoehdon 1 mukaisesti. Kustannus- Kuva 28. Rantaväylän pitkä tunneli -ratkaisussa ajoreitti idästä tunnelin ja Santalahden eritasoliittymän kautta keskustaan on takaperoinen. Liikennettä ohjautuu idän suunnasta Rantaväylän tunnelin sijaan keskustan arvioon ei sisälly mahdolliset kiinteistöjen lunastuskor- katuverkolle.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 29 3.6.1 Näsinkallion suuntaisliittymä Vaihtoehtotarkastelut nykyisen Paasikiventien liikennealueelle Näsinkallion Vaikutukset pohjoispuolelle. Ramppi keskustasta tunneliin ylittää YVA-menettelyn aikana tarkasteltiin pitkän tunnelin Suuntaisliittymän ramppien maanpinnalle tulon sijain- valtatien 12 päätunnelit maan alla siltarakenteella. Ram- Näsinkallion suuntaisliittymän keskeisiä vaikutuksia keskelle toteutettavaa suuntaisliittymää. Tarkastelun tia tarkasteltiin Hämeenpuiston molemmille ajoradoille pit alittavat rautatien ja Nääshallin väestösuojan itäisen ovat: lähtökohtina oli ratkaista Tampereen keskustan saa- välille Näsijärvenkatu–Satakunnankatu, Näsijärven- kulkuyhteyden. Rampit liittyvät yhtenäisenä suuaukko- vutettavuusongelmat Rantaväylältä pitkästä tunnelista kadulle sekä nykyisen Paasikiventien liikennealueelle na Ranta-Tampellaan johtavan kadun keskelle. •• Palvelee tunnelin perusratkaisua paremmin yhteyk- idän suunnasta sekä keventää pitkän tunnelin läntisen Näsinkallion ja Mustalahden satama-altaan väliselle siä Rantaväylältä idästä keskustan länsiosiin ja Sär- suuaukon päästökuormitusta. alueelle. Teknisesti toteuttamiskelpoisimmaksi, liiken- Rampit on esitetty toteutettavaksi toisistaan erilleen känniemeen. nettä parhaiten palvelevaksi ja ympäristövaikutuksiltaan kahtena tunneliputkena. Ramppitunneleiden välille on •• Ratkaisu vähentää liikennettä tunnelin länsiosassa Niin kutsutussa Näsinkallion suuntaisliittymässä on hyväksyttävimmäksi ratkaisuksi nähtiin viimeksi mainit- esitetty päätunnelien tapaan yhdyskäytäviä. Päätunne- arviolta 3 200 ajon./vrk (-7 %) ja lisää liikennettä tun- ramppi tunnelista idän suunnasta Tammerkosken län- tu suuaukkovaihtoehto. Ratkaisussa suuaukko sijoittuu lien välinen ajoneuvoliikenteen yhdyskäytävä on esitet- nelin itäosassa 5 200 ajon./vrk (+11 %) vuoden 2030 sipuoliseen keskustaan ja keskustasta ramppi tunneliin nykyiselle liikennealueelle heikentämättä välittömästi ty sijoitettavaksi ramppien päätunnelista erkanemis- ja ennustetilanteessa. idän suuntaan. Rampit erkanevat ja liittyvät päätunne- tuntumassa olevaa asutuksen olosuhteita. Ratkaisun liittymiskohtaan. •• Idästä keskustaan tuleva liikenne jakautuu Lapintien lista Finlaysonin palatsin puiston alla ja päätunnelien ongelmana on, että suuaukkoa ei ole mahdollista toja uuden Näsinkallion suuntaisliittymän välillä. Tämä erkanemis- ja liittymiskaistat sijoittuvat Tammerkosken teuttaa ennen kuin Rantaväylän liikenne on ohjattu pää- Ulostuloaukko Mustalahteen nykyisen tien paikalle on vähentää liikenteestä johtuvia haittoja etenkin Lapin- alle. tunneliin. rakennettavissa valmiiksi vasta Rantaväylän liikenteen tiellä. siirryttyä pitkään tunneliin. •• Liikenne-ennusteen perusteella suuntaisliittymä pal- Reunaehdot Laadittu suunnitelma velee kosken länsipuolista keskusta-aluetta, Amuria, Tunnelista maan pinnalle johtavalla rampilla on lyhyel- Finlaysonin aluetta, Särkänniemeä ja Onkiniemen Tarkastelun reunaehtoina olivat, että Tammerkosken Suunnitellussa ja YVA-selostuksessa pitkän tunnelin lä matkalla 6,5 %:n pituuskaltevuus. Muuten ramppien aluetta pitkän tunnelin perusratkaisua paremmin, kohdalle ei toteuteta päätunnelin lisäksi uusia tunne- perusratkaisun alavaihtoehtona 2B esitetyssä ratkai- pituuskaltevuus on enintään 6,0 %. Rampeilla minimi- liikenne ohjautuu enemmän tunneliin ja vähentää liputkia. Tammerkosken alituksen kohdalla tunnelin sussa suuntaisliittymän rampit nousevat maanpinnalle kaarresäde R=53 m ja pyöristyskaaren säde S=1500 m. liikennettä keskustakaduilla. Keskustan katuverkol- leventäminen pyritään pitämään mahdollisimman vä- häisenä siten, että rampit liitetään selvästi kosken länsi- puolella päätunneleihin. Toisena reunaehtona oli Näsin- kallion puiston alla oleva Nääshallin väestösuoja, jonka paineistettuihin tiloihin pidettiin tavoitteena vähintään kahdeksan metrin kalliokattoa. Kahdeksan metrin kal- liokaton minimiä käytettiin reunaehtona myös rakennusten alla ja rautatien alituksessa.

Kuva 29. Rantaväylän pitkä tunnelin Näsinkallion suuntaisliittymällä. Kuva 30. Suunnitelma Näsinkallion suuntaisliittymästä, YVA-selostuksessa esillä ollut pitkän tunnelin alavaihtoehto 2B.

30 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus la liikennemäärä vähenee muun muassa Lapintiellä •• Onnettomuustilanteessa savukaasut on osittain oh- YVA-selostuksen nähtävilläoloaikana tarkasteltiin pit- 3.6.2 Näsinkallion eritasoliittymä 19 %, Satakunnansilla 13 % ja Hämeensillalla 11 % jattavissa ulos tunnelista uuden suuaukon kautta kän tunnelin keskelle toteutettavan täyden eritasoliit- vuoden 2030 ennustetilanteessa. alueelle, jossa ei ole asutusta välittömässä läheisyy- tymän toteuttamismahdollisuuksia. Tarkastelussa par- YVA-selostuksen nähtävilläoloaikana Tampereen kau- •• Tunnelin läntisellä suuaukolla saavutetaan 30 % vä- dessä. haimmaksi suuaukon sijainniksi osoittautui Näsijärven- pungin keskustan kehittämisprojektin suunnalta esi- hennys liikenteen päästöissä, sillä suuntaisliittymän •• Tunnelin läntisen osan poikkeustilanteissa esimer- katu Mustalahden liittymässä Nääshallin nykyisen pää- tettiin vielä toive tarkastella uudelleen Näsinkallion ramppia tunnelista Mustalahteen voidaan käyttää kiksi huoltotöiden aikana tunnelin itäistä osaa on sisäänkäynnin kohdalla. Näsinkallion suuntaisliittymän suuntaisliittymän suuaukon paikka ja mahdollisuudet poistoilmapiippuna ja liikennemäärä tunnelin länsi- mahdollista liikennöidä Naistenlahden ja Näsinkalli- suunnitelma sovitettiin myös tähän uuteen suuaukko- toteuttaa tunnelin keskelle täysi eritasoliittymä, jossa on osalla vähenee perusratkaisusta. on väliseltä osuudelta. Näin vältetään osassa poik- paikkaan, kuva 31. yhteydet kaikkiin tunnelin ajosuuntiin. Täyden eritasoliit- •• Tunnelin itäisellä suuaukolla päästökuormitus kasvaa keustilanteista keskustan idänsuunnan katuverkon tymän tarkasteluun oli erityisesti kaksi motiivia, toisaal- 12 %, mutta itäisen suuaukon ilmanlaatutilannetta kuormittuminen. Johtopäätökset ta pyrittiin mahdollisimman paljon vähentämään kaduk- ei nähdä niin kriittisenä kuin läntisellä suuaukolla. •• Jyrkät ramppiyhteydet voivat aiheuttaa ongelmia si jäävän Paasikiventien osuuden ajoneuvoliikennettä Suuntaisliittymän tunneliin liittyvän rampin kautta on etenkin raskaalle liikenteelle. Mikäli jatkosuunnitteluun valitaan YVA-menettelyn vaih- Mustalahden satama-alueella ja toisaalta luomaan tu- mahdollista ottaa korvausilmaa eteläiseen ajoneuvo- •• Suuntaisliittymän kustannusarvio on 15,5 miljoonaa toehto 2, esitetään tunnelin ensimmäisessä rakentamis- levaisuuden varaus toteuttaa mahdollinen maanalainen tunneliin. euroa. Suuntaisliittymän toteuttamisen myötä Santa- vaiheessa tehtäväksi varaukset, jotka mahdollistavat katuyhteys eritasoliittymästä Tampereen keskustan •• Suuntaisliittymä on liikenteellisesti selkeä ratkaisu. lahden eritasoliittymässä voidaan luopua tunneliin ja tunnelin keskelle toteutettavan suuntais- tai eritasoliit- maanalaisiin pysäköintilaitoksiin ja mahdollisesti kes- Tunnelin keskelle tulee päävirrasta erkanemista ja tunnelista johtavista rampeista ja saavuttaa arviolta tymän myöhemmän toteuttamisen valtatieliikenteen ol- kustan eteläosiin, esimerkiksi Hämeenpuistoon. päävirtaan liittymistä, mutta nämä järjestelyt on to- 1,5 miljoonan euron säästö rakentamiskustannuk- lessa jo tunnelissa. teutettavissa korkeatasoisina lisäämättä merkittä- sissa sekä mahdollisesti maankäytöllisiä etuja San- västi tunnelin onnettomuusriskiä. talahden eritasoliittymän tilantarpeen vähentyessä. •• Uusi ulostuloaukko tunnelin keskeltä tuo uuden pe- Lisäksi Santalahden eritasoliittymässä on mahdol- lastautumisreitin ja uuden hyökkäystien pelastusvi- lista toteuttaa Haarlankadun liittymä liikenteellisesti ranomaisille onnettomuustilanteissa. tunnelin perusratkaisua toimivampaan paikkaan.

Kuva 32. Rantaväylän pitkä tunnelin täydellä Näsinkallion eritasoliittymällä.

Kuva 31. Näsinkallion suuntaisliittymä, suuaukko Mustalahden liittymässä, nykyisen Nääshallin suuaukon kohdalla. Kiertoliittymä suuaukon edustalla on mahdollista toteuttaa suuntais- Kuva 33. Koskenniskaa Näsijärven suunnasta, kuvasta edelleen pystyssä vasemmalla oleva Purjehdusseu- liittymäratkaisussa kuvassa esitettyä kevyempänä. ran paviljonki ja taustalla oleva Näsinlinna. Arkistolähde: Vapriikin kuva-arkisto, Hannu Rantakallio 1928.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 31 Vaihtoehtotarkastelut Laadittu suunnitelma välikaista, jolla estetään kohtaamisonnettomuudet. Ka- Ratkaisussa Hämeenpuiston kasvaneet liikennemäärät tuyhteydelle tarvitaan kaarrelevitys minimikaarresäteen vaativat Näsijärvenkadulle neljä kaistaa, mikä tekee Hä- Pitkän tunnelin keskelle toteutettavan eritasoliittymän Näsinkallion täysi eritasoliittymä on tyypiltään rombi- kohdassa. meenpuiston suunnan selväksi pääsuunnaksi ja vaatii ramppien ulostulokohtaa maanpinnalle tarkasteltiin nel- nen. Ramppien liittymiskaistojen pituus on 125 metriä toimenpiteitä Näsijärvenkadun ja Hämeenpuiston liitty- jässä kohteessa, kuva 34: ja erkanemiskaistojen pituus on 275 metriä. Suurim- Suunnitellun linjauksen lähellä sijaitsevia kohteita ovat mäalueella. Osa Hämeenpuistoon ennustetusta liiken- pana pituuskaltevuutena on käytetty 6.5 %. Ramppien väestönsuoja Nääshalli sekä Tampere–Seinäjoki-rata. teestä on mahdollista ohjata Kortelahdenkadulle. a) Nykyisen Paasikiventien paikalle Mustalahden sata- minimikaarresäde on R =80 m ja pyöristyskaaren säde Linjauksen vähimmäisetäisyys väestönsuojaan on kah- man kohdalle S=1500 m. Ramppien poikkileikkauksena on yksikais- deksan metriä. Tunneleihin on esitetty ajoratojen yhtey- Päätunnelin suuaukkojen ilmanlaatutilanteen kohenta- b) Hämeenpuistoon taisilla osuuksilla 5,5 metriä ja kaksikaistaisilla osuuk- teen 1,25 metriä leveät korotetut pelastuskäytävät, joilla minen edellyttää Näsinkallion eritasoliittymään kaksi c) Näsijärvenkadulle, Hämeenpuiston itäpuoleiselle silla 8/7 metriä. Rampit ovat yhteydessä maanalaiseen turvataan tunnelista poistumista. ilmanvaihdon konehuonetta ja pystynousua maan pin- osuudelle katuyhteyteen K1 kahdella kiertoliittymällä, joiden kier- nalle. Maanalaisen eritasoliittymän pohjoisesta kierto- d) Mustalahden liittymään, ratasillan eteläpuolelle, tosaarekkeiden halkaisijat ovat 25 metriä. Nykyinen jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys keskustan liittymästä on toteuttavissa poistoilmapiippu Näsinkal- Nääshallin pääsisäänkäynnin kohdalle ja Särkänniemen välillä joudutaan ohjaamaan uuden liolle. Maanalaisesta eteläisestä kiertoliittymästä on Kiertoliittymät on esitetty päätunnelin molemmin puo- suuaukon yläpuolelta. Esteetön pääyhteys on toteutet- toteutettavissa tuloilmakanava maan päältä tai kanava Vaihtoehtovertailun perusteella parhaaksi suuaukko- lin, siten että päätunnelin ylitys voidaan toteuttaa silta- tavissa kiertoliittymän etelä- ja länsipuolelta. voidaan toteuttaa pohjoisen kiertoliittymän yhteyteen. vaihtoehdoksi arvioitiin Nääshallin pääsisäänkäynnin rakenteena. Pohjoispuolen kiertoliittymään on esitetty Ilmanvaihtojärjestelmä maanalaisessa eritasoliittymäs- kohta (kuva 34, d). Vaihtoehdon etuina ovat suuaukon vapaaoikea-järjestelyt riittävän välityskyvyn turvaami- Maanalaisen eritasoliittymän katuyhteydellä K1 ja poh- sä edellyttää kanavointeja, jotka tuottavat lisälouhinta- sijoittuminen nykyiselle liikennealueelle, ei välittömästi seksi. Tampereen katuverkkoon liitytään maanalaisen joisessa kiertoliittymässä yhdistyy molemmista suun- tarvetta. asutuksen keskelle, mahdollisuus rakentaa suuaukko katuyhteyden K1 kautta. Maanalaisella katuyhteydellä nista keskustaan tulevat virrat, jolloin muodostuu yli häiritsemättä nykyisen Paasikiventien liikennettä sekä K1 on suurimmillaan 6,5 % pituuskaltevuus. Katuyhtey- 1 000 ajon/h katuverkkoon liittyvä suurvirta, mikä vaatii ranta-alueen vapautuminen verrattuna Mustalahden dellä K1 minimikaarresäde R=55 m ja minimipyöristys- toimiakseen järeitä ratkaisuja, muun muassa 2-kaistai- sataman vaihtoehtoon (kuva 34, a). Valittu sijainti pal- kaaren säde S=1500 m. Katuyhteyden kaistamäärä on nen kiertoliittymän Näsinkallion suuaukolle. velee hyvin myös Särkänniemen suuntaa, johon erityi- 2+2 ja ajoratojen väliin on esitetty 2 metrin kaiteellinen sesti Hämeenpuiston suuaukkovaihtoehto (kuva 34, b) ei hyvin soveltunut.

Kuva 34. Tarkastellut suuaukkovaihtoehdot Näsinkallion eritasoliit- Kuva 35. Näsinkallion täysi eritasoliittymä, suuaukko Mustalahden liittymässä, nykyisen Nääshallin suuaukon kohdalla. tymään liittyen.

32 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vaikutukset eritasoliittymä edellyttää suuntaisliittymäratkaisua 3.7 Santalahden Tiesuunnitelman esikopio, joulukuu 2009 huomattavasti enemmän palo-osastointijärjestelyjä. eritasoliittymävaihtoehdot Näsinkallion täyden eritasoliittymän keskeisiä vaikutuk- •• Näsinkallion väestösuojan / Nääshallin liikuntakes- Vuosina 2008–2009 laaditun pitkän tunnelin tiesuun- sia ovat: kuksen pääsisäänkäynti on tarvetta rakentaa ajoneu- Pitkän tunnelin esisuunnitelma 2004 nitelman esikopioon (12/2009) Santalahden eritasoliit- votunnelin suuaukon tieltä uuteen paikkaan. Nykyisen tymä kehittyi siten, että rampit eritasoliittymästä län- •• Parantaa keskustan länsiosa saavutettavuutta Ran- pääsisäänkäynnin edustalla on 60 autopaikkaa, joista Vuoden 2004 pitkän tunnelien esisuunnitelmassa San- teen ja lännestä keskustaan suunniteltiin 2-kaistaisiksi. taväylän pitkästä tunnelista niin idästä kuin lännestä, pääosa tai kaikki jäävät uuden kiertoliittymän alle. talahden eritasoliittymässä tunnelin suuaukko sijoittuu Samalla lännestä keskustaan suuntaavan rampin ja vähentäen siten Santalahden ja Naistenlahden erita- •• Lisääntynyt liikenne ja rakentamistoimenpiteet työn Haarlan tehtaan pohjoispuolelle. Kalliotunneli päättyy Rantatie-kadun linjausta pyrittiin muuttamaan niin, että soliittymien kuormitusta. aikaisine haittoineen ovat merkittävästi suuremmat Onkiniemenkadun länsipuolella ja tunneli jatkuu länteen Santalahden teollisuusalueella entisen Tikkutehtaan •• Tunnelin liikennemäärä kasvaa perusratkaisusta Näsijärvenkadulla ja Hämeenpuiston pohjoispäässä päin noin 100 metriä pitkänä betonitunneli. Betonitunne- tontille jäisi esisuunnitelman ratkaisua enemmän tilaa. tunnelin läntisellä osuudella arviolta 10 % ja itäisellä kuin tunnelin perusratkaisussa. lin jälkeen Rantaväylä on betonikaukalossa niin pitkällä Tiesuunnitelmassa eritasoliittymään lisättiin 2-suuntai- osuudella 4 %. •• Edellyttää tunnelin maanalaisen asemakaava-alueen osuudella, että saavutetaan pohjavedenpinnan yläpuoli- nen katuyhteys Santalahden venesatamaan ja Haarlan- •• Hämeenpuiston pohjoisosassa liikennemäärä lähes laajentamista ja uuden asemakaavamuutoksen laati- nen taso. Santalahden eritasoliittymässä kaduksi muut- kadun yhteys Onkiniemen alueelle. Onkiniemen alu- 1,6-kertaistuu nykyisestä ja tunnelin perusratkaisun mista Nääshallin pääsisäänkäynnin edustalle. tuva keskustaan johtava Paasikiventien osuus, ”Paasi- een liikenteen rauhoittamiseksi Haarlankadun ja On- liikennemäärästä. •• Täydestä eritasoliittymästä on mahdollista tulevai- kivenkatu”, ylittää sillalla tunneliin johtavan Rantaväylän kiniemenkadun välinen ajoyhteys katkaistiin. Tiesuun- •• Paasikiventiellä Santalahden eritasoliittymän ja suuden varauksena toteuttaa maanalainen yhteys uuden linjauksen. Tunnelista on silmukkaramppi Paa- nitelmaluonnoksessa tarkentui myös muun muassa Sepänkadun liittymän välisellä kaduksi jäävällä keskustan länsiosan katuverkkoon ja mahdollisiin sikivenkadulle Näsijärven rannan puolella ja tunneliin eritasoliittymän pysäkkijärjestelyt, kevyen liikenteen osuudella liikennemäärä vähenee 5 100 ajon./vrk maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Tällöin keskustan on ramppi Paasikivenkadulta risteyssillan eteläpuolelta yhteydet ja meluntorjuntaratkaisut. (-21 %) ja Sepänkadun ja Näsijärvenkadun liittymän pysäköintilaitokset olisivat helposti opastettavissa samasta liittymästä, jossa Rantatie-katu liittyy Paasi- välisellä osuudella 6 000 ajon./vrk (-44 %) tunnelin suoraan Rantaväylältä. kivenkatuun. Paasikivenkadulta, keskustan suunnasta perusratkaisun liikennemääristä. Ratkaisu parantaa •• Maanalaisella katuyhteydellä K1 on jyrkkä pituuskal- on suora ramppi Rantaväylälle länteen silmukkarampin Mustalahden alueen maankäytön kehittämismahdol- tevuus, joka voi aiheuttaa ongelmia etenkin raskaalle pohjoispuolitse. Rantaväylältä lännestä Paasikivenka- lisuuksia nykyisen Paasikiventien liikennemäärien liikenteelle. dulle keskustan suuntaan on vastaavasti suora ramppi, vähentyessä. •• Täyden eritasoliittymän kustannusarvio on 25,5 mil- joka alittaa sillalla Rantatie-kadun ja ohittaa Rantatie- •• Keskustan katuverkolla saavutetaan suuntaisliitty- joonaa euroa. Eritasoliittymän toteuttamisen myötä kadun ja Paasikivenkadun liittymän. mää vastaavia positiivisia vaikutuksia Lapintiellä, Sa- Santalahden eritasoliittymässä voidaan luopua tun- takunnansillalla ja Hämeensillalla. neliin ja tunnelista johtavista rampeista sekä toteut- •• Ilman tunnelin keskelle toteutettavaa ilmanvaihdon taa Santalahden eritasoliittymän vähemmän tilaa piippua tunnelin läntisellä suuaukolla saavutetaan vievänä kiertoliittymäratkaisuna. Santalahden erita- 19 % vähennys liikenteen päästöissä ja itäisellä suu- soliittymässä saavutettavat säästöt ovat arviolta 1,1 aukolla 10 % lisäys. Alustavien laskelmien mukaan miljoonaa euroa. päätunnelin molempien suuaukkojen päästötilanne paranee edellä mainitusta merkittävästi, mikäli tunnelin keskelle toteutetaan poistoilmapiippu. •• Ratkaisuun sisältyvät maanalaiset ajoneuvojen ris- teämistarpeet lisäävät tunnelin onnettomuusriskiä ja tarvetta varotoimenpiteisiin. Maanalainen eritasoliit- tymä suositellaan varustettavaksi automaattisella sammutusjärjestelmällä. •• Maanalainen liittyminen ja erkaneminen eritasoliitty- mästä heikentää päätunnelin sujuvuutta suuntaisliit- tymävaihtoehtoa enemmän. •• Santalahdessa on mahdollista toteuttaa tunnelin perusratkaisua kevyempi kaupunkimainen, Näsinkallion ja Naistenlahden eritasoliittymien kaltainen kiertoliit- tymiin perustuva ratkaisu. •• Eritasoliittymä tuo uusia mahdollisuuksia onnet- tomuustilanteiden pelastusreitteihin ja pelastus- viranomaisten hyökkäysreitteihin. Toisaalta täysi Kuva 36. Vuoden 2009 pitkän tunnelin tiesuunnitelman esikopiokansion mukainen Santalahden eritasoliittymä.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 33 Turboliittymä-vaihtoehto 2008 Santalahden eritasoliittymä kiertoliittymillä, liittyen Näsinkallion eritasoliittymävaihtoehtoon Tiesuunnitelman laatimisen 2008–2009 aikana tarkasteltiin myös Santalahden eritasoliittymän vaihtoehtoista Santalahden eritasoliittymän kehittämiseen palattiin ratkaisuperiaatetta, jossa Rantatie-katu ja Haarlanka- vielä YVA-menettelyn jälkeen Näsinkallion täyden eri- tu liittyvät kiertoliittymällä Paasikivenkatuun, tunneliin tasoliittymän tarkastelun yhteydessä. Tunnelin keskelle johtava ramppi on silmukkaramppi kiertoliittymästä ja toteutettavan täysi eritasoliittymä palvelee Santalahden Rantatie-katu alittaa Paasikivenkadun sillalla ja liittyy eritasoliittymän rinnalla yhteyksiä Rantaväylältä lännen Haarlankadun kautta Paasikivenkatuun. Järjestelyllä ta- suunnasta keskustaan. Laaditun liikenne-ennusteen voiteltiin siirtää Haarlankadun liittymä Paasikivenkadul- perusteella Näsinkallion eritasoliittymä vähentäisi tun- la liikenteellisesti parempaan paikkaan ongelmalliseksi nelin perusratkaisusta Santalahden eritasoliittymästä koetusta kaarteesta ja mäen alta. Lisäksi tunneliin joh- keskustaan ohjautuvaa liikennettä arviolta 5 100 ajon./ tavan rampin sijoittelulla tavoiteltiin tunnelin suuaukon vrk (-21 %). kohdalla kaukalorakenteen ja betonitunnelin kaventa- mishyötyä. Kiertoliittymä todettiin osittain 2-kaistaisena Santalahden eritasoliittymän lännen suunnan ramp- liikenteellisesti toimivaksi, mutta suurimpana ongelma- pien kuormituksen vähentyessä, ne voidaan toteuttaa na nähtiin ratkaisun merkittävä tilantarve Tulitikkuteh- eritasoliittymän perusratkaisua vähemmän joustavina. taan tontilla Rantatie-kadun sijoittuessa hyvin lähellä Ramppien ja Paasikivenkadun liittymiskohtia tarkastel- suojeltua tehdasrakennusta. Kuva 37. Karsittu Santalahden eritasoliittymä, YVA-selostuksessa esitetty kehitysvaihtoehto 1B. Järjestely soveltuu pitkä tunneli Näsinkallion suuntiin toteuttamalle ne osittain 2-kaistaisilla kiertoliittymil- taisliittymällä -ratkaisuun. lä. Kiertoliittymien halkaisija on 36 metriä ja kiertotilan Santalahden suuntaisliittymä, liittyen leveys 2-kaistaisella osuudella 11 metriä. Mitoitusajo- Näsinkallion suuntaisliittymävaihtoehtoon neuvona on käytetty moduulirekkaa. Ramppien suurin pituuskaltevuus on 4,5 % ja minimikaarresäde R=60 m. YVA-menettelyn aikana Santalahden eritasoliittymän Minimipyöristyssäde S=1500 m. ratkaisu avattiin uudelleen tarkasteltavaksi Näsinkallion suuntaisliittymäratkaisun myötä. Liikenne-ennusteen Liittymätyyppi todettiin alustavien toimivuustarkastelu- perusteella Santalahden eritasoliittymän tunneliin ja jen perusteella kapasiteetiltään riittäväksi Näsinkallion tunnelista johtavat rampit ovat hyvin vähällä käytöllä täyden eritasoliittymän mukaisilla ennustetuilla liikenne- ja keskustaan tullaan idän suunnasta lähes kokonaan määrillä ja varauksin myös tunnelin perusratkaisussa ja katuverkon kautta sen sijaan, että ajettaisiin tunnelin Näsinkallion suuntaisliittymän sisältävässä ratkaisussa. läpi ja palattaisiin Santalahden eritasoliittymästä keskustaan. Näiden näkökohtien perusteella tarkasteltiin Kiertoliittymäratkaisulla Santalahden eritasoliittymän Santalahden eritasoliittymän karsimista siten, että eri- tilantarve erityisesti Näsijärven suuntaan vähenee mui- tasoliittymä on vain suuntaisliittymä lännen suuntaan, hin eritasoliittymän toteuttamisvaihtoehtoihin nähden. ramppeja tunneliin ja tunnelista ei toteutettaisi. Tällöin Liittymätyyppi on myös muita Santalahden ratkaisu- Santalahden suuntaisliittymä toimisi parina tunnelin vaihtoehdoista eniten vastaavantyyppinen Näsinkallion keskelle kaavaillun Näsinkallion suuntaisliittymän kans- täyden eritasoliittymän ja Naistenlahden eritasoliitty- sa. män kanssa.

Santalahden eritasoliittymän typistämisellä pyrittiin ensisijaisesti vähentämään liittymäratkaisun tilantarvetta Näsijärven rantavyöhykkeeltä sekä saamaan Haar- Kuva 38. Vuonna 2008 pitkän tunnelin tiesuunnitelman yhteydessä tarkasteltu Santalahden eritasoliitymän turbokiertoliittymävaihtoehto. lankadun liittyminen Paasikivenkatuun Rantatie-kadun kanssa samaan liittymään. Laadittu suunnitelma esitettiin YVA-selostuksessa vaihtoehtojen 1 ja 2 mahdol- lisena kehitysratkaisuna 1B, joka pitkän tunnelin vaihtoehdossa olisi mahdollinen, mikäli tunnelin keskelle toteutetaan Näsinkallion suuntaisliittymä.

34 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Johtopäätökset Santalahden eritasoliittymän 3.8 Valtatien kattaminen Ranta- vaihtoehdoista Tampellassa

Santalahden eritasoliittymän toteuttamiseen on vaihto- Valtatien kattamista Ranta-Tampellan alueella on tut- ehtoisia ratkaisuja pitkän tunnelin vaihtoehdossa. Pit- kittu 2000-luvun alun maankäytön kehittämiseen liitty- kän tunnelin toteutuessa Näsinkallion suuntaisliittymäl- vässä selvityksissä sekä sitä esitettiin edelleen YVA- lä Santalahden eritasoliittymä on toteutettavissa ilman menettelyn yleisöpalautteissa. Yleissuunnitelmassa on tunneliin johtavia ramppeja ja Haarlankatu toteutettavis- tarkasteltu katetun tien toteuttamismahdollisuuksia ja sa tunnelin perusratkaisua liikenteellisesti parempaan vaikutuksia, kuva 42. paikkaan. Pitkän tunnelin toteutuessa Näsinkallion eri- tasoliittymällä Santalahden eritasoliittymä on toteutet- Suunnitelmaratkaisu tavissa ilman tunneliin johtavia ramppeja ja vähemmän tilaa vievänä ratkaisuna, jossa on kiertoliittymät ramp- Valtatie on katettu Tammerkosken ylittävien Näsinsilto- pien päissä. jen itäpuolelta Tampellan esplanadin eritasoliittymälle asti. Katettu osuus toteutetaan teräsbetonirakenteisena siten, että tien ympärillä on molemmilla sivuilla seininä Kuva 39. Santalahden eritasoliittymän toteuttamisperiaate, kun pitkän tunnelin keskellä on täysi Näsinkallion eritasoliittymä. sekä kattona teräsbetonirakenne. Tunnelipituus on 490 metriä. Tunnelin alikorkeutena on muiden Rantaväylän tunneliratkaisujen tapaan 5,0 metriä, jonka päälle tunneliin on varattava tila ilmanvaihdon impulsiopuhaltimil- le ja liikenteen ohjauksen laitteille.

Rantaväylä kulkee nykytilanteessa penkereellä Ranta- Tampellan alueella korkeusasemassa +97,5–+103,0. Vastaavasti ympäröivän maa-alue on tasolla +96,1– +101,0. Kuvan 44 suunnitelmassa valtatien tasausta on laskettu kulkemaan alimmillaan tasolla +96,5. Tämä korkeusasema ei edellytä vielä pohjaveden pinnan vuoksi kaukalorakennetta päätien alle.

Katetussa ratkaisussa Tampellan esplanadin eritasoliit- tymä on esitetty muodossa, jossa valtatie alittaa Tam- pellan esplanadin.

Kuva 40. Santalahden Tulitikkutehdas sijaitsi ennen Paasikiventietä välittömästi Näsijärven rannassa. Arkistolähde: Kuva 41. Onkiniemen asuinaluetta ja suunnittelun Santalahden eritasoliittymän ympäristöä. Ku- Vapriikin kuva-arkisto, kuvaaja Teuvo Mäkinen 1943. vassa keskellä Tulitikkutehdas.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 35 Kuva 44. Valtatien 12, Rantaväylän kattamisratkaisu Ranta-Tampellan kohdalla, pituusleikkaus.

Kuva 42. Valtatien 12, Rantaväylän kattamisratkaisu Ranta-Tampellan kohdalla, suunnitelmakartta.

Kuva 45. Valtatien 12, Rantaväylän kattamisratkaisu Ranta-Tampellan kohdalla, poikkileikkaus A–A.

Vaikutukset Johtopäätökset

Valtatien 12 kattamisen kustannusarvio Ranta-Tampel- Valtatien kattaminen Ranta-Tampellan alueella on näh- lan kohdalla on arviolta 33 miljoonaa euroa. ty jo aiemmissa tarkasteluissa kustannuksiin nähden vähän hyötyjä tuovana ja vaikutuksiltaan osittain nega- Katetun tieosuuden etuna on nykyisen tien meluhait- tiivisena ja sen jatkosuunnittelusta on siksi luovuttu. tojen väheneminen Ranta-Tampellan alueella. Katetun tien päälle on mahdollista rakentaa, mutta rakennuksia ei saa perustaa liikennetunnelin rakenteiden varaan. Katetun tien suurin haitta on merkittävä Ranta-Tampel- lan maankäyttöä rajoittava estevaikutus – tierakenne on selvästi nykyistä maanpintaa korkeammalle ulottuva elementti, joka rajoittaa muun muassa nykyisen maan- pinnan tason kulkuyhteyksiä. Kuva 43. Ilmakuva Armonkalliosta ja Lapinniemestä. 1950-luvulla Armonkallio rajautui vielä Näsijärveen. Arkistolähde: Vapriikin kuva-arkisto, kuvaaja tuntematon 1957–58.

36 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 4 Vaihtoehtojen keskeiset vaikutukset ja vertailu

4.1 YVA-menettelyn johtopäätökset kiksi Lentävänniemen ja Tampereen keskustan välisellä etäisyydellä. Joukkoliikenteen voimakas kehittäminen Seuraavassa on kerätty YVA-menettelyn vaihtoehtojen katuraitiotien ja lähijunaliikenteen muodossa on osaan vaikutusarviointien johtopäätökset teemoittain. Vaiku- matkatarpeista houkutteleva vaihtoehto henkilöautolle, tusarviot tehtiin YVA-selostuksessa vaihtoehdoista: mutta merkittävästi investointeja vaativien raideliiken- nejärjestelmien toteuttamisessa on vähintään ajallista •• Ve 0, nykyinen väylä epävarmuutta, joka saattaa heikentää kaupunkiseudun •• Ve 0+, nykyinen väylä parannettuna tasoliittymin länsiosien kehittymismahdollisuuksia lähivuosikymme- •• Ve 1, Onkiniemen lyhyt tunneli ja eritasoliittymät ninä. •• Ve 2, tiesuunnitelmaesikopion 12/2009 mukainen pit- kä tunneli. Liikenteen suuntautuminen •• Ve 2B, vaihtoehdon 2B pitkä tunneli varustettuna keskivaiheen suuntaisliittymällä ja Santalahden eri- Vaihtoehdot 0 ja 0+ ohjaavat liikennettä tunnelivaihtoeh- tasoliittymän supistaminen lännen suunnan suun- toja enemmän Pispalan valtatielle, läntiselle kehätielle taisliittymäksi. ja Pirkkalan Naistenmatkantielle. Vaihtoehto 1 vähentää vaihtoehdoista eniten liikennettä Paasikiventiellä Haar- Liikenne ja liikenneturvallisuus lan tehtaan kohdalla ja Sepänkadun liittymässä. Vaihto- ehdon 2 pitkä tunneli puolittaa Paasikiventien nykyisen Liikenteellinen saavutettavuus ja toimivuus liikennemäärän Haarlan tehtaan kohdalla ja Sepänka- dun liittymässä. Pitkä tunneli -ratkaisussa on vaihtoeh- Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ ruuhka-aikaan keskustan saavu- doista vähäisin liikenne nykyisellä tiellä Sepänkadun ja tettavuus heikkenee etenkin kaupunkiseudun länsiosis- Mustalahden liittymien välisellä osuudella. Lisäksi se on ta. Ruuhka-aika pitenee Rantaväylällä vaihtoehdossa 0 vaihtoehdoista ainoa, jossa Ranta-Tampellassa ei ole useaan tuntiin ja vaihtoehdossa 0+ se on aamulla 1–2 läpikulkevaa liikennettä. Vaihtoehdossa 2 maanpäälle tuntia ja iltapäivällä 2-3 tuntia. Vaihtoehdossa 1 Ran- jäävällä katuverkolla liikenneturvallisuutta on mahdollis- taväylän liikenne on sujuvaa myös ruuhkahuippuina, ta parantaa merkittävästi nykyisestä. Alavaihtoehdolla keskustan saavutettavuus on YVA-menettelyn vaihto- 2B on vaihtoehtoon 2 verrattuna positiivinen ajoneuvo- ehdoista paras. Vaihtoehdossa 1 liittymiä on riittävästi liikennettä vähentävä vaikutus keskustan katuverkolla. sopivissa kohdin eivätkä ne ruuhkaudu. Vaihtoehdos- Pitkä tunneli suuntaisliittymällä -ratkaisussa on vähiten Kuva 46. Nykyiset liikennemäärät ja YVA-menettelyn vaihtoehtojen ennustetut keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2030. sa 2 Rantaväylän liikenne on sujuvaa myös ruuhkahuip- liikennettä muun muassa Lapintiellä, Satakunnansillalla puina. Vaihtoehdossa 2 keskustan saavutettavuus län- ja Ranta-Tampellassa. nestä on nykytilannetta parempi, mutta Rantaväylältä idästä vaihtoehtoa 1 huonompi. Rantaväylä ei ruuhkau- Joukkoliikenteen toimintaedellytykset du vaihtoehdossa 2. Alavaihtoehdossa 2B, jossa pit- kässä tunnelissa on Näsinkallion suuntaisliittymä, kes- Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ Rantaväylän liikenne ajoittain toehto 1 saattaa rajoittaa rautatien lisäraiteiden toteut- Suunnistettavuus kustan saavutettavuus on merkittävästi vaihtoehtoa 2 ruuhkautuu, mikä ohjaa liikennettä myös Pispalan val- tamista Näsijärvenkadun liittymän ja Tammerkosken parempi ja lähes samalla tasolla vaihtoehdon 1 kanssa. tatielle heikentäen myös joukkoliikenteen toimintaedel- välisellä osuudella. Muilta osin vaihtoehdossa 1 lisärai- Vaihtoehdossa 0 suunnistettavuus säilyy nykyisellä ta- lytyksiä kaupunkiseudun länsiosista. Vaihtoehdoissa 1 teiden toteuttamismahdollisuudet tilantarpeen puolesta solla. Vaihtoehdossa 0+ opastus Särkänniemeen vai- Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ on riskinä liikenteen ruuhkautu- ja 2 Rantaväylän liikenteellinen toimivuus myös ruuhka- ovat nykyisen kaltaiset tai paikoin nykytilaa paremmat. keutuu ja liittymäjärjestelyt ovat tiellä liikkujalle nykyistä minen Rantaväylällä. Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ tarvitaan aikoina tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sekä Vaihtoehdon 2 toimenpiteet eivät rajoita rautatien lisä- monimutkaisempia. Vaihtoehdossa 1 liittymäjärjestelyt Rantaväylän kehittämisen lisäksi muita keinoja, jotta Rantaväylällä että Pispalan valtatiellä. raiteiden toteuttamismahdollisuuksia. Valtatien tilantar- monimutkaistuvat erityisesti Mustalahdessa. Opastus Tampereen keskustan saavutettavuus, varsinkin kau- ve vähenee Mustalahden liittymän ja Tammerkosken Särkänniemeen muuttuu kokonaan nykyisestä. Vaihto- punkiseudun länsiosista, ei heikkenisi merkittävästi ny- Vaihtoehdossa 0 säilyy nykyisen kaltaiset mahdolli- välisellä osuudella, joka saattaa parantaa lisäraiteiden ehdossa 2 suunnistettavuus lännestä on lähes nykyistä kyisestä. Kevyen liikenteen yhteyksiä ja houkuttelevuut- suudet toteuttaa rautatien lisäraiteita ja kehittää katu- toteuttamismahdollisuuksia muihin vaihtoehtoihin näh- tasoa, idästä keskustaan ja Särkänniemeen suunnista- ta kulkumuotona on mahdollista kehittää voimakkaasti, raitiotietä. Vaihtoehto 0+ saattaa rajoittaa rautatien li- den. Alavaihtoehdossa 2B lisäraiteiden toteuttamis- minen on nykyistä hankalampaa. Pitkässä tunnelissa mutta jalankulkua ja pyöräilyä ei voida nähdä kaikkien säraiteiden toteuttamismahdollisuuksia Sepänkadun mahdollisuudet Mustalahden liittymän ja Tammerkos- on tarve karsia nykyisiä opastuskohteita. väestöryhmien ympärivuotisena kulkumuotona esimer- ja Näsijärvenkadun liittymien välisellä osuudella. Vaih- ken siltojen välillä ovat nykyisen tien kaltaiset.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 37 Liikenneturvallisuus Vaihtoehdoissa 1 ja 2 Rantaväylän kehittäminen pa- Vaihtoehdossa 2 leveä liikennetila kapenee Sepänka- rantaa työmatkaliikenteen sujuvuutta ja palveluiden dun liittymän ja Naistenlahden välisellä osuudella. Siten Vaihtoehdossa 0 nykyiset liikenneturvallisuuden ongel- saavutettavuutta. Toimiva liikenneverkko parantaa rannan nykyisin liikenteen ja väylän hallitsema lähimai- mat säilyvät ja korostuvat liikennemäärän ja ruuhkau- maankäytön kehittämismahdollisuuksia ja lisää koko sema kohenee. Ranta-Tampellan nykyisin joutomaana tumisen kasvaessa. Peräänajojen riski kasvaa. Vaih- kaupunkiseudun houkuttelevuutta. olevan aluetta voidaan kehittää kaupunkikuvaltaan laa- toehdossa 0+ Rantaväylää risteävän kevyen liikenteen dukkaaksi rakennetuksi ympäristöksi. Myös viheryhtey- turvallisuus paranee ali- ja ylikulkukäytävien myötä. Vaihtoehdon 1 lyhyt tunneli parantaa poikittaisia yhte- det tien poikki paranevat. Vaihtoehdossa 0+ uudet liittymäjärjestelyt vaativat kul- yksiä kaupungin pohjoisosista Särkänniemen, Onkinie- jettajalta erityistä tarkkaavaisuutta ja voivat nostaa ajo- men ja Mustalahden alueelle. Vaihtoehdossa 2 tunnelin poistoilmapiiput nousevat nopeuksia ja siten nostaa onnettomuuksien vakavuus- kerroksen verran lähimpien talojen räystäskorkeuden astetta. Onnettomuuksien hallinta on vaihtoehdoissa 0 Vaihtoehdon 2 pitkä tunneli mahdollistaa parhaiten yläpuolelle. ja 0+ nykytilanteen kaltaista, liikennemäärien kasvaes- maankäytön kehittämisen ja nykyisen kaupunkiraken- sa hankalampaa. Kuva 47. Kehä I:n Vallikallion tunnelin työmaata, tulevan kalliotunne- teen laajentamisen Näsijärven rantavyöhykkeelle. Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyisyys; lin suuaukko. ilmanlaatu Vaihtoehtojen 1 ja 2 eritasoliittymät ovat lähtökohtai- Maisema, kaupunkikuva ja rakennettu sesti turvallinen liittymätyyppi. Eritasoliittymien valais- ympäristö Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ typpidioksidille määritetyt raja- tusolosuhteiden muutokset tunnelin suuaukoilla ja vaih- eilla. Vaihtoehdossa 2 on parhaimmat mahdollisuudet tai ohjearvot eivät ylity ja pienhiukkasten pitoisuudet toehdossa 1 Mustalahdessa risteyssillan alla lisäävät kehittää suunnittelualueella sekä itä-länsi- että pohjois- Maanpäällisten rakentamistoimenpiteiden alueella ei eivät ylitä raja-arvoja. Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ ihmiset onnettomuusriskiä. Rantaväylän nopeusrajoitus säilyy etelä -suuntaisia kevyen liikenteen yhteyksiä. Kaikissa sijaitse yhtään suojeltua muinaismuistoa. Rakennushis- altistuvat eniten epäpuhtauspitoisuuksille tiheästi raken- kaikissa vaihtoehdoissa alhaisena. Vaihtoehdoissa 1 ja vaihtoehdoissa kevyen liikenteen olosuhteet heikkene- toriallisesti merkittävien ja heikosti perustettujen rakennetuilla alueilla keskustassa ja Tammelassa. Typpidiok- 2 tien standardi on korkealuokkainen, joka voi nostaa vät Rantaväylän varrella Santalahdesta länteen päin nusten vaurioitumisen välttämiseksi on kuitenkin asetet- sidialtistus on koko tutkimusalueen väestölle 460 021 ajonopeuksia ja onnettomuuksien vakavuusastetta ny- johtavalla yhteydellä ajoneuvoliikenteen liikennemääri- tava kohdekohtaisia tärinärajoituksia louhintatöille. µg/m3*v ja pienhiukkasaltistus 285 498 µg/m3*v. WHO:n kyisestä. en kasvusta johtuen. pienhiukkasten vuosiohjearvon ylittäville pitoisuuksille Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ leveä liikennetila säilyy eivätkä altistuu noin 12 000 henkilöä. Altistumista typpidioksidin Erityisesti raskaan ajoneuvon palo voi tunnelissa kehit- Rakentamisen aikaiset vaikutukset liikenteelle toimenpiteet siten kohenna rannan liikenteen hallitse- vuorokausiohjearvon ylittäville pitoisuuksille ei tapahdu. tyä avotietä vakavammaksi. Vaihtoehdossa 1 tunneliin maa lähimaisemaa nykyisestä. Ranta-Tampellan nykyi- liittyvät riskit ovat merkittävästi pienemmät kuin vaih- Vaihtoehdossa 0 ei ole merkittäviä rakentamisen ai- sin joutomaana olevan alueen maankäyttöä ei juurikaan Vaihtoehdossa 1 typpidioksidille määritetyt raja-arvot toehdossa 2. Vaihtoehdon 2 toteuttaminen edellyttää kaisia vaikutuksia liikenteeseen. Vaihtoehdossa 0+ ole mahdollista kehittää ja siten kaupunkikuvaa ei saa- eivät ylity. Typpidioksidin vuorokausipitoisuudelle ase- huolellisesti toteutettuja teknisiä järjestelmiä. Onnetto- liittymien lisäkaistojen toteuttaminen aiheuttaa merkit- da kohennettua mahdollisimman hyväksi. tettu ohjearvo ylittyy tunnelin suuaukolla yksittäisissä muudet, joissa vapautuu nestemäisiä kemikaaleja, ovat tävää rakentamisen aikaista haittaa liikenteelle. Vaih- pisteissä. Pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylitä raja-ar- tunnelissa avotietä hallitumpia. Vaihtoehto 2B joiltain toehdossa 1 Mustalahden eritasoliittymän ja tunnelin Vaihtoehdoissa 1 ja 2 Santalahdessa rampit ja sillat voja. Ihmiset altistuvat epäpuhtauspitoisuuksille eniten osin vähentää tunnelionnettomuuksien riskejä vaihto- itäisen suuaukon toteuttaminen aiheuttavat merkittävää vievät tilaa puistoalueesta ja siten muuttavat Pispalan- tiheästi rakennetuilla alueilla keskustassa ja Tamme- ehtoon 2 verrattuna. rakentamisen aikaista haittaa liikenteelle. Vaihtoehtoon rinteen ja Onkiniemen asukkaiden lähimaisemaa oleel- lassa. Lyhyen tunnelin tapauksessa altistumisessa on 1 sisältyvä rinnakkaiskatuyhteys Laiturikadun ja Sa- lisesti rakennetummaksi. Uusi risteyssilta Santalahden pitkän tunnelin tapausta vähäisempiä pääsääntöisesti Kevyen liikenteen olosuhteet ja tien estevaikutus hanteränkadun välillä auttaa rakentamisen aikaisissa eritasoliittymässä näkyy kaukomaisemassa Näsijärvel- altistusta vähentäviä muutoksia. Koko tarkastellulla alu- liikennejärjestelyissä. Vaihtoehdon 2 pitkän tunnelin ra- tä pohjoisen suunnasta tarkasteltuna. Varsinaisia kult- eella altistumisluku on typpidioksidille lähes sama kuin Vaihtoehdossa 0 ennustettu liikennemäärien kasvu kentaminen on pääosin mahdollista haittaamatta Ran- tuuriympäristökohteita ei ole tarpeen purkaa. vaihtoehdossa 0. WHO:n pienhiukkasten vuosiohjear- heikentää kevyen liikenteen viihtyisyyttä nykyisestä taväylän liikennettä. Vaihtoehdossa 2 on tarvetta uusia von ylittäville pitoisuuksille altistuu noin 7 000 henkilöä. ja lisää tien estevaikutusta. Kevyen liikenteen kehittä- Rauhaniemen risteyssilta, minkä vuoksi tarvitaan tila- Vaihtoehdossa 1 leveä liikennetila säilyy Mustalahdes- Altistumista typpidioksidin vuorokausiohjearvon ylittä- mismahdollisuudet ovat nykyisen kaltaiset. Vaihtoeh- päisiä kulkujärjestelyjä Lapinniemen suuntaan. ta Naistenlahteen eikä ratkaisu siten kohenna rannan ville pitoisuuksille ei tapahdu. dossa 0+ liittymäjärjestelyt vievät nykyistä enemmän liikenteen hallitsemaa lähimaisemaa nykyisestä. Ranta- tilaa, joka heikentää Rantaväylän suuntaisen kevyen Alue- ja yhdyskuntarakenne, maankäyttö Tampellan nykyisin joutomaana olevan alueen maan- Vaihtoehdossa 2 typpidioksidille määritelty raja-arvo liikenteen väylien kehittämismahdollisuuksia ja lisää käyttöä ei juurikaan ole mahdollista kehittää ja siten ylittyy suppealla alueella tunnelin suuaukkojen ympä- tien estevaikutusta. Vaihtoehdossa 1 kevyen liiken- Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ liikenteen ruuhkautuessa kau- kaupunkikuvaa ei saada kohennettua mahdollisimman ristössä. Raja-arvo ei ylity asumiseen tai oleskeluun teen kehittämismahdollisuudet paranevat nykyisen tien punkiseudun itä-länsisuuntaiset yhteydet Tampereen hyväksi. Eritasoratkaisu Mustalahdessa voimistaa ny- varsinaisesti tarkoitetulla alueella. Typpidioksidin vuo- varrella osuudella Santalahti–Laiturikatu ja muuttu- keskustaan vaikeutuvat, mikä osaltaan heikentää kau- kyisen ratapenkereen muodostamaa voimakasta raja- rokausi- ja tuntipitoisuuksille asetetut ohjearvot ylittyvät vat haasteellisemmiksi välillä Laiturikatu–Naistenlahti. punkiseudun kuntien houkuttelevuutta ja kehittymis- pintaa rannan ja keskustan välissä. Vaihtoehdossa 1 tunnelin suuaukkojen läheisyydessä. Pienhiukkasille Vaihtoehdossa 1 tien estevaikutus vähenee Haarlan mahdollisuuksia. Rantaväylän erottaa Näsijärven ranta- liikennetila levenee Särkänniemestä länteen, jolloin asetettu raja-arvo ylittyy tunnelin suuaukkojen välittö- tehtaan kohdalla ja Sepänkadun alueella, mutta lisään- vyöhykkeen kaupunkirakenteellisesti ja toiminnallisesti lähimaisema muuttuu yhä enemmän liikenteen hallitse- mässä ympäristössä. Raja-arvo ei ylity asumiseen tai tyy nykyisestä Mustalahdessa ja Ranta-Tampellan alu- nykyisestä keskustasta. maksi. oleskeluun varsinaisesti tarkoitetulla alueella.

38 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vaihtoehdossa 2 ihmiset altistuvat epäpuhtauspitoi- Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyisyys; Maa- ja kallioperä suuksille eniten tiheästi rakennetuilla alueilla keskus- Kansalliset ohjearvot eivät ole yhtä sitovia kuin liikennemelu tassa ja Tammelassa. Pitkän tunnelin tapauksessa raja-arvot, mutta niitä käytetään esimerkiksi kau- Kallion louhinnasta vapautuvan louheen mahdollisia altistuminen lisääntyisi tunnelien suuaukkojen läheisyy- punkisuunnittelun tukena ja ilman pilaantumisen Melutason ohjearvoina käytetään valtioneuvoston pää- sijoituspaikkoja ovat satamarakenteet, tie- ja katura- dessä ja vähenisi keskusta-alueella. Koko tarkastellulla vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. töksen 993/92 (Valtioneuvosto 1992) mukaisia melun kenteet ja murskaus. Louheen kuljetusetäisyys on tar- keskusta-alueella altistumisluku on typpidioksidille lä- Maailman terveysjärjestö WHO on lisäksi antanut ohjearvoja. Lisäksi melutilanteen arvioinnissa ja me- koituksenmukaisinta pitää mahdollisimman lyhyenä ja hes sama kuin vaihtoehdossa 0. WHO:n pienhiukkas- terveysperusteiset suositukset ja välitavoitteet luntorjuntatarpeen määrittelyssä voidaan huomioida mikäli louhe sijoitetaan kohteisiin, jotka vaativat erillisen ten vuosiohjearvon ylittäville pitoisuuksille altistuu noin pienhiukkasten vuorokausi- ja vuosipitoisuuksille. Valtioneuvoston meluntorjunnan periaatepäätös (Val- luvan, sellainen hankitaan sopivassa vaiheessa suh- 9 000 henkilöä ja typpidioksidin vuorokausiohjearvon tioneuvosto 2007). teessa suunnitteluun ja rakentamiseen. ylittäville pitoisuuksille noin 400 henkilöä. Altistumisluku kuvaa tietyn ihmismäärän tietyssä ilman epäpuhtauksien pitoisuudessa viettämää Tieliikenteen aiheuttamia meluhaittoja voidaan lieven- Todennäköisiä Rantaväylän rakentamisesta syntyvän Vaihtoehdon 2 pitkässä tunnelissa on kaksi poistoil- aikaa vuosissa (µg/m3*v). tää eri meluntorjuntatoimenpiteiden avulla ja vähentää louheen sijoittamispaikkoja ovat Santalahden satama- mapiippua, jotka on sijoitettu ilmanvaihdon kannalta melulle altistuvien asukkaiden määrää huomattavasti. alueen laajentaminen ja louhinnan aikana vireillä olevat optimaalisesti kummankin tunnelin ”poistumispäähän”. Tampereen kaupungin alueella sijaitsevat muut raken- Poistoilmapiippujen lisäämisellä tunnelin keskelle ei Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ tieliikenteen aiheuttaman melun tamiskohteet. alustavan arvion mukaan katsottu olevan olennaista Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyisyys; kannalta ongelmalliset kohteet säilyvät nykytilannetta vaikutusta ilmanlaatuun suuaukkoalueilla, mutta jatko- rakentamisen aikainen tärinä, pölyäminen ja vastaavina. Liikennemäärien kasvu heikentää ongel- Tehtyjen analyysien mukaan arseeni ei ole ongelmana suunnittelussa ennen hankkeen toteuttamista asia on melu mallisten kohteiden melutilannetta edelleen sekä altis- Rantaväylän tunnelien louhinnassa. tarpeen tutkia tarkemmin. taa uusia alueita ohjearvot ylittävälle melulle. Melulle Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ rakentamisen yhteydessä teh- altistuvien asukkaiden määrä kasvaa nykytilanteeseen Louhetta syntyy myös avovaihtoehtojen 0 ja 0+ toteutta- Vaihtoehdon 2 mukaisen ratkaisun jatkosuunnittelussa tävät räjäytykset, louhinta, ponttiseinien iskeminen tai verrattuna. misesta, mutta selvästi tunnelivaihtoehtoja vähemmän. on tunnelin suuaukkoalueiden ilmanlaadun parantami- paaluttaminen eivät aiheuta sellaista tärinää, jolla voisi seksi kehitettävä suuaukkoratkaisuja etenkin Santalah- olla vaikutuksia läheisten rakennusten painumisriskiin Vaihtoehdossa 1 melutilanne paranee vain rajallisella Vaihtoehdossa 1 louhetta syntyy arviolta 130 000 kiin- dessa ja laadittava suuaukkoalueiden lähimittakaavai- tai Särkänniemen delfiineihin. alueella tieliikenteen siirtyessä lyhyeen tunneliin. Vaih- tokuutiometriä (m3ktr). Louhinta kestää arviolta 6–7 set päästötarkastelut ratkaisujen varmistamiseksi. toehdon muut muutokset väylässä, sen geometriassa kuukautta. Louhetta syntyy myös avo-osuuksilla, mutta Vaihtoehdon 1 lyhyt tunneli sijaitsee melko lähellä del- tai muissa liikennejärjestelyissä eivät merkittävästi ra- selvästi tunnelilouhinta vähemmän. Vaihtoehdon 1 ko- Tunnelien käyttöönoton jälkeen suositellaan mitattavak- finaariota. Tunnelin rakentaminen voi aiheuttaa tärinää, joita tieliikennemelun leviämistä. Melulle altistuvien koisessa kohteessa louhintateho ei todennäköisesti ole si ilmanlaadun pitoisuuksia suuaukkojen kriittisimmillä joka esteettömästi välittyessään delfiinien altaisiin voi asukkaiden määrä kasvaa nykytilanteeseen verrattuna. sama kuin vaihtoehdossa 2. lähialueilla. aiheuttaa haittoja Särkänniemen delfiineille. Vaihtoehdossa 2 tieliikenteen siirtyessä pitkään tunne- Vaihtoehdossa 2 louhetta syntyy arviolta 600 000 m3ktr Vaihtoehtojen 1 ja 2 tunnelien louhinnasta aiheutuvaa liin nykyisen valtatien läheisyydessä sijaitsevien asuin- ja vaihtoehdossa 2B arviolta 60 000 m3ktr lisää. Louhin- tärinää voidaan rajoittaa panostuksen suunnittelulla sel- alueiden ja herkkien kohteiden melutilanne paranee. ta kestää runsaan vuoden. Typpidioksidille määritellyt kansalliset raja- laiseksi, ettei rakennuksille tai niissä sijaitseville tärinäl- Melulle altistuvien asukkaiden määrä vähenee nykyti- arvot ovat 40 µg/m3 (vuosikeskiarvopitoisuus) le herkille laitteille tai esineistöille aiheudu vaurioita. lanteeseen verrattuna. ja 200 µg/m3 (tuntipitoisuus, 18 sallittua ylitystä vuodessa). Pienhiukkaspitoisuuden raja-arvo on Nopeimmillaan varsinainen louhinta on tehtävissä vaih- 25 µg/m3 (vuosikeskiarvopitoisuus). toehdossa 2 noin vuodessa ja 6–7 kuukaudessa vaih- Taulukko 5. Rantaväylän liikennemelulle altistuvien asukkaiden määrät nykytilassa ja ennustetilanteissa välillä Santalahti–Naistenlahti. toehdossa 1. Rakentamisen nopeus on vaihtoehdoissa Päiväajan melutasot (klo 7-22) 55-60 dB 60-65 dB yli 65 dB yhteensä yli 55 dB Terveysvaikutusperusteisesti annetut raja-arvot erilainen, sillä pitkä tunneli voidaan louhia kahdesta Nykytilanne 430 306 143 879 eivät saa ylittyä alueilla, missä asuu ja oleskelee suunnasta, mutta lyhyt vain yhdestä. Tunnelin raken- Ennustetilanne vaihtoehdolla 0+, ei meluntorjuntaa 546 406 178 1130 Ennustetilanne vaihtoehdolla 0+, esteet 599 21 0 620 ihmisiä. Ne eivät sellaisenaan sovellu tunnelien tamisen vaiheistus ja ajoitus sidotaan vasta rakennus- Ennustetilanne vaihtoehdolla 1, ei meluntorjuntaa 652 425 124 1201 suuaukoille tai autoliikenteen väylille muodostuvi- suunnitteluvaiheessa, joten aivan tarkkoja tietoja häi- Ennustetilanne vaihtoehdolla 1, esteet 564 81 0 645 en pitoisuuksien arviointiin. riöiden kohdistumisesta tietyille alueille tai yksittäisiin Ennustetilanne vaihtoehdolla 2, ei meluntorjuntaa 521 117 78 716 Ennustetilanne vaihtoehdolla 2, esteet 530 0 0 530 rakennuksiin ei pitävästi voi yleissuunnitteluvaiheessa Yöajanajan melutasot (klo 22-7) 50-55 dB 55-60 dB 60-65 dB yli 65 dB yhteensä yli 55 dB Typpidioksidille määritellyt kansalliset ohjearvot antaa. Epämiellyttäväksi koettava häiriö kestää yhdes- Nykytilanne 343 213 78 0 634 ovat 70 µg/m3 (kuukauden toiseksi suurin vuoro- sä paikassa 1–3 kuukautta. Ennustetilanne vaihtoehdolla 0+, ei meluntorjuntaa 435 191 143 0 769 kausiarvo) ja 150 µg/m3 (kuukauden tuntiarvojen Ennustetilanne vaihtoehdolla 0+, esteet 482 0 0 0 482 Ennustetilanne vaihtoehdolla 1, ei meluntorjuntaa 602 165 21 0 788 99. prosenttipiste). Ennustetilanne vaihtoehdolla 1, esteet 395 0 0 0 395 Ennustetilanne vaihtoehdolla 2, ei meluntorjuntaa 457 78 0 0 535 Ennustetilanne vaihtoehdolla 2, esteet 223 0 0 0 223

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 39 Pohja- ja pintavedet tunnelin rakentamisajankohtaa. Vaihtoehdoissa 0, 0+ ja ja tyhjäkäynti ruuhkissa nostavat liikenteen päästöjä Hoito- ja ylläpitokustannukset 1 Tammerkosken patoturvallisuudella ei ole olennaista nykytilanteesta. Vaihtoehto 1 on liikenteen sujuvuuden Pohjaveden tilaa ja painumia seurataan suunnittelun merkitystä. Vaihtoehdossa 2 pitkän tunnelin louhinnalle kannalta paras vaihtoehto ja siinä aiheutuu vaihtoeh- Rantaväylän 4,2 kilometriä mittaisen tarkastelujakson aikana. Tarkentavia selvityksiä tehdään seuraavissa tulee asettaa tärinäarvot, joita ei saa ylittää ja tärinämit- doista vähiten liikenteestä johtuvia kasvihuonepäästöjä. nykyiset hoito- ja ylläpitokustannukset ovat arviolta suunnitteluvaiheissa. Rakentamisen ajaksi laaditaan tauksia on tarve tehdä louhintatyön aikana. 70 000 euroa vuodessa. Nykyiset hoito- ja ylläpitokus- tarkempi pohjaveden ja painumien hallintaohjelma sekä Tulvariskiä on tarkasteltu Näsijärven vedenpinnan kor- tannukset muodostuvat talvihoidon aurauksesta ja liuk- tarvittaessa varaudutaan imeytysjärjestelmiin. Pitkän tunnelin linjaus lävistää kallion ruhjevyöhykkeen keuden näkökulmasta. Tulvaraja +97,6 ei aiheuta on- kauden torjunnasta, liikenteen ohjauksen ja tievalais- kolmessa kohdassa: Sepänkadun ja Paasikiventien ris- gelmia missään Rantaväylän kehittämisvaihtoehdoissa. tuksen käytön ja kunnossapidon kustannuksista sekä Vaihtoehdossa 0 ei ole vaikutuksia pohjaveden pinnan teys, Kortelahden eteläpuoli Amurissa ja Tammerkoski. Tulvaraja perustuu Näsijärven vedenpinnan korkeuteen liikenneympäristön hoidon kustannuksista. tasoon nykytilaan verrattuna. Näillä kohdin kallionpinta sijaitsee muuta ympäristöä +95,9 metriä, joka saavutetaan kerran 250 vuodessa ja alempana, jolloin myös tunnelin linjausta on jouduttu aallokon 1,6 metrin korkeuteen. Arvioidut hoito- ja ylläpitokustannukset ovat 100 000 eu- Vaihtoehdossa 0+ pohjaveden pinta saattaa alentua ali- painamaan alemmas kallioperään. Heikkouskohdat roa/vuosi vaihtoehdossa 0+, 1,0 miljoonaa euroa/vuosi kulkujen kohdalla. eivät tutkimusten perusteella kallionlaadun puolesta Liikenteen päästöt riippuvat pitkälti liikennesuoritteen vaihtoehdossa 1 ja 2,0 miljoonaa euroa/vuosi vaihtoeh- aiheuta merkittäviä erityistoimenpiteitä tunnelin raken- muutoksista. Tunnelivaihtoehdoilla 1 ja 2 on koko tar- dossa 2. Tunneliratkaisuissa muodostuu lisäkustannuk- Vaihtoehdossa 1 pohjaveden pinta saattaa alentua ali- tamiseen. Heikkousvyöhykkeet lävistetään normaalein kastellun liikenneverkon kokonaissuoritteeseen vä- sia tunnelirakenteiden käytöstä, hoidosta ja ylläpidosta kulkujen kohdalla. Kalliopohjaveden pinta alenee lyhyen kallion tiivistys-, ennakkolujitus- ja varovaisen louhinnan hentävä vaikutus. Vaihtoehtojen vaikutuksia päästöjen muun muassa energian kulutuksen, hallinnoinnin, val- tunnelin lähialueella, mutta ei todennäköisesti aiheuta menetelmin. määriin on IVAR-ohjelmalla, taulukko 6. vonnan ja tarkastusten henkilökulujen ja teknisten jär- haitallisia vaikutuksia. Maapohjaveden pinnan alenemi- jestelmien kunnostamisen ja uusimisen muodossa. Eri nen saattaa aiheuttaa painumia. Pitkän kalliotunnelin vaihtoehdossa tunnelia louhitaan rakenteiden ja järjestelmien käyttöikinä laskelmissa on siten, että louhittavan tunnelin ja kalliopinnan välinen 4.2 Vaihtoehtojen käytetty tunnelirakenteille 100 vuotta, tunnelin sisus- Vaihtoehdossa 2 kalliopohjaveden pinta alenee pitkän etäisyys on vähintään 10–15 metriä. Lähimpien pato- liikennetaloudellinen vertailu tusrakenteille 50 vuotta, sidotuille tierakenteille 10–15 tunnelin lähialueella, mutta ei todennäköisesti aiheuta muurien etäisyys louhintakohteisiin on siten aina yli 10 vuotta, sähköjärjestelmille 25 vuotta, LVIA-järjestelmille haitallisia vaikutuksia. Maapohjaveden pinnan alenemi- metriä. Poraamisen, räjäytysten ja kiviaineksen irrotta- Investointikustannukset ja hyöty- 20 vuotta ja liikenteen hallinnan järjestelmille 10 vuotta. nen saattaa aiheuttaa painumia. misen aiheuttama tärinä voidaan rajoittaa sellaiseksi, kustannussuhde etteivät tärinäarvot lähimmissä patomuurikohteissa ylitä Luonnon monimuotoisuus, kasvillisuus ja varmuusrajoja. YVA-menettelyn perusvaihtoehtojen 0+–2 investointi- eläimistö kustannukset vaihtelevat 13–173 miljoonan euron välil- Ilmastonmuutos lä. Vaihtoehdossa 1 saavutetaan suurimmat liikenneta- Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ väylätila ei juuri muutu nykytilan- loudelliset hyödyt. Liikennetaloudellisia tunnuslukuja ja teeseen nähden eikä luonnonympäristöön kohdistu laa- Liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen investointikustannuksia vertaavan hyöty-kustannuslas- joja vaikutuksia. Ratapihankadun alle jää rata-alueille määrään vaikuttaa ajoneuvoliikenteen suorite, ajono- kelman perusteella vaihtoehto 1 on kannattavin. Las- tyypillistä lajistoa sekä vuorijalavia. peudet sekä ajoneuvojen ominaisuudet. Kansallinen kelma ei ota huomioon näkökohtia, joiden mittaaminen tavoite liikenteen kasvihuonepäästöissä on -20 %:n vä- rahassa on vaikeaa tai mahdotonta. Näitä näkökulmia Vaihtoehdoissa 1 ja 2 vaikutuksia kohdistuu Santalah- hennys vuoden 1990 määrästä. Mikään Rantaväylän ovat muun muassa maankäytön kehittämismahdollisuu- den alueelle sekä Ratapihankadun alueelle muuttuvien kehittämisvaihtoehdoista ei saavuta lähellekään tätä ta- det, tien vaikutus maisemaan ja kaupunkikuvaan, tien tiejärjestelyjen seurauksena. Santalahden eritasoliit- voitetta. Eniten hiilidioksipäästöjä syntyy vuonna 2030 estevaikutus ja keskustan kehittämismahdollisuudet. tymän alle jää puoliavointa kulttuurivaikutteista ympä- vaihtoehdoissa 0 ja 0+, joissa liikenteen jonoutuminen ristöä, jonka kasvilajistosta osa häviää tiejärjestelyjen seurauksena. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 esitetyt ratkaisut vähentävät kulttuurilajiston esiintymisalueita Santalah- dessa sekä Ratapihankadun alueella. Taulukko 6. Laskennalliset päästömäärät nykytilanteessa ja YVA-menettelyn kehittämisvaihtoehdoissa vuosina 2020, 2030 ja 2040 (lähde: IVAR-laskentaohjelma). v. 2010 v. 2020 v. 2030 v. 2040 Vaihtoehdoilla 0, 0+, 1 ja 2 ei ole haitallisia vaikutuksia Nykytilanne VE 0+ VE 1 VE 2 VE 0+ VE 1 VE 2 VE 0+ VE 1 VE 2 lepakoiden elinolosuhteisiin. Ajoneuvosuorite (milj. km/vuosi) 667,374 826,213 800,1 809,392 964,141 930,852 941,158 1020,86 985,48 996,333 Patoturvallisuus Laskennalliset päästömäärät (tonnia/vuosi) CO 1756 1540 1490 1505 1038 1006 1014 782 762 767 CO2 (1000 t/v) 159 180 170 172 202 191 193 214 202 205 Tammerkosken patojen kunnostustyö on käynnissä. HC 264 214 206 208 115 110 111 67 64 65 Lähtökohtana on, että kaikki patoturvallisuuden kan- NOx 793 615 592 599 286 276 279 138 134 135 nalta olennaiset korjaukset on tehty ennen mahdollista Hiukkaset 25 23 23 23 18 17 18 16 15 15

40 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taulukko 7. Rantaväylän YVA-menettelyn mukaisten kehittämisvaihtoehtojen hyöty-kustannussuhteet (lähde: IVAR-laskentaohjelma). 4.3 Vaikuttavuuden arviointi 10. Typpioksidi- ja hiukkaspäästöt, altistuminen vuosipi- VE0+ VE1 VE2 VE2B toisuuksina Lähtötiedot YVA-menettelyn perusvaihtoehtoja verrattiin Tiehank- > Asukasmäärä, keskusta-alueella Laskenta-ajanjakso 30 vuotta (2010-2040) keiden arviointiohjeen mukaisella vaikuttavuuden arvi- 11. Typpioksidi- ja hiukkaspäästöt, altistuminen ohjear- Käyttöönottovuosi 2015 ointi -menetelmällä sekä liikennetaloudellisella kannat- vot ylittäville pitoisuuksille Laskentakorko 5% tavuuslaskennalla. > Asukasmäärä Diskonttaustekijä (30 v) 0,231377449 Kuoletusaika 40 vuotta 12. Kasvihuoneilmiön vaikutusten vähentäminen, hiilidi- Jäännösarvo 25% Vaikuttavuuden arvioinnin tausta-aineistoja olivat hank- oksidipäästöt Investointikustannukset 13,250 M€ 103,200 M€ 173,170 M€ 184,000 M€ keen YVA-menettelyn yhteydessä tuotetut selvitykset > Tonnia/vuosi, vuonna 2030, verkko Laskelmaan sisältyvät hyödyt ja haitat 1) vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, vaihtoehtojen 13. Melulle altistuminen, Rantaväylän liikenteestä ai- esisuunnitelmat ja liikenne-ennusteet. Vaikuttavuuden heutuva Väylänpitäjän hyödyt / kustannukset arviointi tehtiin rakentamis- ja kunnossapitokustannus- > Asukasmäärä Kunnossapitokustannukset (30 vuoden ajalta) -1,6 M€ -16,4 M€ -32,7 M€ -34,4 M€ ten arviointia lukuun ottamatta hankkeen tavoitteista 14. Rakentamisen aikaiset haitat ja riskit, louhekuljetus- johdettujen 16 indikaattorin avulla. ten haitat ja painumaherkät rakennukset Väylän käyttäjien hyödyt / kustannukset > Rakennusten lukumäärä Ajoneuvokustannukset Vaikuttavuuden arvioinnin kriteerit, indikaattorit ja nii- 15. Rakentamiskustannukset (miljoonaa euroa) - Henkilöliikenne 2,9 M€ 52,8 M€ 41,8 M€ 39,8 M€ - Tavaraliikenne 1,0 M€ 45,4 M€ 37,1 M€ 36,4 M€ den painotukset valitsi yleissuunnittelun hankeryhmä. 16. Kunnossapitokustannukset (milj. euroa/30 vuotta). Numeerisissa arvioissa on käytetty yleisesti hyväksyt- Aikakustannukset tyjä tiehankkeissa käytettäviä laskenta- ja arviointioh- Vaikuttavuuden arvioinnin menetelmää ja alustavia tu- - Henkilöliikenne 27,3 M€ 296,8 M€ 249,1 M€ 230,2 M€ jelmia. Viiden laadullisen ja asiantuntijanäkemyksiin loksia esiteltiin yleisölle 22.9.2010 järjestetyssä yleisö- - Tavaraliikenne 2,3 M€ 99,7 M€ 87,8 M€ 86,4 M€ perustuvan indikaattorin arvioinnin teki 9-henkinen asi- tilaisuudessa. Tilaisuuteen paikalle saapunutta yleisöä antuntijaryhmä, jossa oli edustettuna sekä liikenteen pyydettiin asettamaan arvioitaviksi valitut indikaattorit Onnettomuuskustannukset 4,0 M€ 47,2 M€ 47,6 M€ 38,3 M€ että maankäytön asiantuntijoita. eli vertailutekijät tärkeysjärjestykseen ja antamaan palautetta mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Ylei- Ulkopuolisten hyödyt / kustannukset Hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa käytettiin seu- söarviot koottiin erillisiksi taulukoiksi ja kuvamuotoon. Ympäristökustannukset / melu raavia 16 indikaattoria: Palautteiden yhteenvedosta (kuva 48) oli nähtävissä Ympäristökustannukset / päästöt 0,05 M€ 9,4 M€ 6,4 M€ 6,2 M€ että tärkeimpänä vertailutekijänä pidettiin hankkeen ra- 1. Keskustan saavutettavuus, Rantaväylän häiriöherk- kentamiskustannuksia. Kärkipäässä arvioitaviksi asioik- Jäännösarvo / diskontattuna 30 v 0,8 M€ 6,0 M€ -10,0 M€ 10,6 M€ kyys si koettiin myös liikenteen ohjautumiseen ja keskustan > Liikenteellinen palvelutaso, pisteytys saavutettavuuteen liittyvät tekijät. Jonkin verran merki- Hyödyt / kustannukset yhteensä 36,7 M€ 540,9 M€ 447,2 M€ 413,6 M€ 2. Vaikutusalueen liikenneverkon sujuvuus, aikakus- tystä nähtiin olevan lisäksi muun muassa maankäytön Laskelmaan sisältyvät investointikustannukset tannukset kehittämismahdollisuuksien, henkilövahinko-onnetto- Rakentamiskustannukset 13,3 M€ 103,2 M€ 173,2 M€ 184,0 M€ > Miljoonaa euroa/vuosi, verkko vuonna 2030 muuksien ja kevyen liikenteen olosuhteiden kehittämi- Rakentamisen aikaiset korot 1,0 M€ 7,9 M€ 13,3 M€ 14,1 M€ 3. Liikenteen ohjautuminen katuverkolta läpikulkuteille sen arvioinnilla. Vähiten tärkeänä pidettiin typpioksidi-, > Ajoneuvoa/vuorokausi Tammerkosken ylittä- pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöjen vähenemistä ku- H-K -laskelmassa käytettävä investointi 14,3 M€ 111,1 M€ 186,5 M€ 198,1 M€ villä katusilloilla vaavien tekijöiden arviointia. Tunnusluvut 4. Henkilövahinko-onnettomuudet H-K-suhde 2,57 4,87 2,4 2,09 > Onnettomuudet/vuosi, verkko Yleisötilaisuuden yhteydessä kerätty yhteenveto yleisö- 5. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja houkuttele- näkemyksistä ei ollut palautteiden vähäisen lukumää- 1) plus-merkkinen luku tarkoittaa hyötyä (säästöä), miinus-merkkinen kustannuksien lisäystä vuus rän vuoksi yleistettävissä koskemaan yleistä kansalais- > Asiantuntija-arvio, pisteytys mielipidettä, mutta yhteenvedon antia pidettiin tärkeänä 6. Maankäytön kehittämismahdollisuudet muun muassa vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisen > Asiantuntija-arvio, pisteytys näkökulmasta. Tilaisuuden jälkeen arviointimenetelmää 7. Kaupunkikuvan säilyttäminen ja maisemahaittojen täydennettiin ja arviointeja tarkennettiin muun muassa minimointi yleisötilaisuudessa annetun palautteen perusteella. > Asiantuntija-arvio, pisteytys 8. Tien estevaikutuksen vähentäminen Yleissuunnitelmaan sisältyneestä vaikuttavuuden arvi- > Asiantuntija-arvio, pisteytys oinnista ja aikaansaaduista tuloksista on laadittu erilli- 9. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet nen muistio, joka on myös liitetty osaksi suunnitteluai- > Asiantuntija-arvio, pisteytys neistoa.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 41 Negatiiviset vaikutukset tai ei vaikutusta

Arvioinnin mukaan vaihtoehdolla 0+ on negatiivisia vaikutuksia joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin, maan- käytön kehittämismahdollisuuksiin ja kaupunkikuvaan. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä heikentävät erityisesti vaihtoehtoon sisältyvät kaistajärjestelyt Mus- talahden liittymässä. Vaihtoehdon 0+ toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta liikenneturvallisuuteen, tien estevaikutuksen vähentämiseen, jalankulun ja pyöräilyn kehittämismahdollisuuksien parantamiseen eikä kasvi- huonekaasupäästöihin. Vaihtoehdossa 0+ ei ole typpidioksidin vuorokausiohjearvopitoisuudelle ylittymiselle altistumista Tampereen keskusta-alueella. Vaihtoehto 0+ ei vähennä liikenteen pienhiukkasten vuosiohjearvon ylittäville pitoisuuksille altistumista, pitoisuuksille altistuu Tampereen keskusta-alueella noin 12 000 hen- kilöä.

Taloudelliset vaikutukset

Vaihtoehto 0+ ei merkittävästi lisää Rantaväylän kunnossapitokustannuksia nykyisestä tiestä. Liikennetalou- Kuva 48. Yleisön arvio vertailutekijöiden painotuksesta. Lähde 22.9.2010 järjestetyn yleisötilaisuuden palautelomakkeet.

4.3.1 Vaihtoehtojen vertailu

Vaikuttavuuden arvioinnissa jokaisen kehittämisvaihto- ehdon 0+, 1 ja 2 potentiaalia toteuttaa asetetut tavoitteet verrattiin arvioon tavoitteiden toteutumisesta 0-vaihtoehdon mukaisessa tilanteessa.

Tavoitteiden toteutuminen vaihtoehdossa 0+

Positiiviset vaikutukset

Vaihtoehdon 0+ toimenpiteet vaikuttavat positiivises- ti liikenteen sujuvuuteen, vaikka ne eivät merkittävästi paranna keskustan saavutettavuutta tai vähennä Ran- taväylän häiriöherkkyyttä Vaihtoehdon 0+ meluntorjun- tatoimenpiteet vähentävät selvästi melulle altistuvien määrää. Vaihtoehdossa 0+ ei aiheudu tunnelilouhinnan louhekuljetuksista suuaukoille aiheutuvaa haittaa eikä vaihtoehdon toimenpiteiden rakentaminen aseta asuin- rakennuksia työnaikaisille painumariskeille. Vaihtoeh- don 0+ liittymien parantamistoimenpiteiden rakentaminen saattaa kuitenkin haitata jonkin verran Rantaväylän liikennettä niiden rakentamisen aikana. Kuva 49. Tavoitteiden toteutuminen vaihtoehdossa 0+ verrattuna tilanteeseen 0-vaihtoehdossa.

42 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus dellisesti tarkasteltuna vaihtoehto 0+ on kannattava toi- menpide, liikennetaloudellinen hyöty-kustannussuhde on 2,57. Investointikustannukset ovat vähäiset, mutta myös liikennetaloudelliset hyödyt ovat selvästi pienem- mät kuin kehittämisvaihtoehdoissa 1 ja 2.

Tavoitteiden toteutuminen vaihtoehdossa 1

Positiiviset vaikutukset

Arvioinnin mukaan vaihtoehto 1 säilyttää hyvin Tam- pereen keskustan saavutettavuuden ja Rantaväylän häiriöttömyys on lähes tavoitteiden mukaisella tasolla. Vaihtoehto 1 turvaa joukkoliikenteen toimintaedellytyk- siä tavoitteiden mukaisesti Rantaväylällä ja vähentää selvästi liikenteen melulle altistuvien määrää. Vaihtoeh- to 1 vähentää tarkastelluista vaihtoehdoista eniten liikenteen typpioksideille ja hiukkaspäästöille altistumista Tampereen keskusta-alueella. Vaihtoehdossa 1 ei ole typpidioksidin vuorokausiohjearvopitoisuuden ylittymiselle altistumista Tampereen keskusta-alueella. Vaih- toehto 1 vähentää liikenteen pienhiukkasten vuosiohjearvon ylittyvälle pitoisuudelle altistumista Tampereen keskusta-alueella noin 5 000 asukkaan osalta. Kuva 50. Tavoitteiden toteutuminen vaihtoehdossa 1 verrattuna tilanteeseen 0-vaihtoehdossa.

Negatiiviset vaikutukset

Vaihtoehto 1 ei vähennä keskustan katuverkon liikennet- Liikennetaloudellisesti tarkasteltuna vaihtoehto 1 on ja hiukkaspäästöille altistumista Tampereen keskusta- louhinnan kuljetuksille häiriöherkällä alueilla sijaitsee tä tavoitteiden mukaisesti. Vaihtoehdon 1 toimenpiteillä kehittämisvaihtoehdoista kannattavin, liikennetalou- alueella, mutta ei siinä määrin kuin vaihtoehto 1. Vaih- yhteensä 193 rakennusta. on monin paikoin merkittävä kaupunkikuvaa heikentävä dellinen hyöty-kustannussuhde on 4,56. Liikenneta- toehto 2 vähentää liikenteen pienhiukkasten vuosioh- vaikutus sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita heiken- loudelliset hyödyt ovat vaihtoehdossa 1 vaihtoehtoa 2 jearvon ylittyvälle pitoisuudelle altistumista Tampereen Vaihtoehto 2 on ainoa vaihtoehto, jossa ihmisiä altistuu tävä vaikutus. Vaihtoehtoon 1 sisältyvän Onkiniemen suuremmat samalla kuin Rantaväylän kunnossapito- keskusta-alueella noin 2 000 asukkaan osalta. typpidioksidin vuorokausiohjearvon ylittävälle pitoisuu- lyhyen tunnelin rakentamisen vaikutuksesta alustavasti kustannukset, investointikustannukset ja rakentamisen della. Altistuvien määrä on arviolta 424 ihmistä vuonna painumaherkiksi määritetyillä alueilla, mahdollisilla pai- aikaiset korot pienemmät kuin vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdolla 2 on sekä positiivisia että negatiivisia vai- 2020. Vaihtoehdon 2 pitkän tunnelin suuaukoille muo- numaherkillä alueilla sekä tunnelilouhinnan kuljetuksille kutuksia kaupunkikuvaan ja maisemaan. dostuu ilmanlaadun kannalta kriittiset alueet, joiden häiriöherkällä alueilla sijaitsee 63 rakennusta. Tavoitteiden toteutuminen vaihtoehdossa 2 ongelmien ratkaisuun on panostettava jatkosuunnitte- Negatiiviset vaikutukset lussa. Tunnelin suuaukkojen ilmanlaatuongelman kans- Vaihtoehto 1 ei merkittävästi paranna liikenneturvalli- Positiiviset vaikutukset sa ristiriitaisena tavoitteena on saada vielä enemmän suutta ja maankäytön kehittämismahdollisuuksia eikä Vaihtoehto 2 ei vähennä keskustan katuverkon liiken- liikenne ohjautumaan keskustan katuverkolta tunneliin. vähennä tien estevaikutusta ja verkkotasolla liikenteen Arvioinnin mukaan vaihtoehto 2 säilyttää hyvin Tampe- nettä tavoitteiden mukaisesti. Vaihtoehto 2 ei merkittä- kasvihuonekaasupäästöjä. reen keskustan saavutettavuuden ja Rantaväylän häiri- västi paranna liikenneturvallisuutta tai liikenneverkon Taloudelliset vaikutukset öttömyys on lähes tavoitteiden mukaisella tasolla. Vaih- tasolla vähennä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Taloudelliset vaikutukset toehto 2 turvaa tavoitteiden mukaisesti joukkoliikenteen Vaihtoehto 2 edellyttää eniten rakentamista, joka on to- Vaihtoehdossa 2 Rantaväylän vuosittaiset kunnossapi- toimintaedellytykset Rantaväylällä. Vaihtoehto 2 paran- sin vaihtoehdoista parhaiten toteuttavissa nykyisen tien tokustannukset ovat suurimmat. Vaihtoehto 2 on myös Vaihtoehto 1 edellyttää merkittäviä investointeja, joiden taa hankevaihtoehdoista parhaiten maankäytön kehittä- liikennettä häiritsemättä. Vaihtoehdon 2 tunnelilouhinta investointikustannuksiltaan kallein hankevaihtoehto. Lii- toteuttamisesta olisi merkittävää rakentamisen aikaista mismahdollisuuksia, vähentää tien estevaikutusta kau- aiheuttaa muita vaihtoehtoja merkittävästi enemmän ly- kennetaloudellisesti tarkasteltuna vaihtoehto 2 on kui- haittaa lähiympäristölle ja liikenteelle. Vaihtoehdon 1 punkirakenteessa sekä luo edellytykset jalankulun ja hytaikaista häiriötä nykyisen tien ulkopuolisille alueille. tenkin selvästi kannattava hanke, liikennetaloudellinen ratkaisut lisäävät merkittävästi Rantaväylän vuosittaisia pyöräilyn olosuhteiden parantamiselle. Vaihtoehto 2 vä- Vaihtoehtoon 2 sisältyvän tunnelin rakentamisen vaiku- hyöty-kustannussuhde on 2,38. kunnossapitokustannuksia. hentää vaihtoehdoista eniten liikenteen melulle altistu- tuksesta alustavasti painumaherkiksi arvioiduilla alueil- mista. Vaihtoehto 2 vähentää liikenteen typpioksideille la, mahdollisilla painumaherkillä alueilla sekä tunneli-

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 43 Vaihtoehdossa 1 kaupunkikuvan sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämisen kannalta tavoitteet toteutuvat heikosti. Vaihtoehdon 2 valinnalla ei voida tavoitteiden mukaisesti vähentää keskustan katuverkon liikennettä, mutta sillä saavutetaan parhaimmat edellytykset toteuttaa maankäytön kehittämistavoitteet ja vähentää tien hallitsevaa asemaa yhdyskuntaraken- teessa. Vaihtoehdossa 2 on suurimmat rakentamisen aikaiset haitat asutukselle, vaihtoehto heikentää ilmanlaatua suuaukkojen ympäristössä ja lisää eniten Ranta- väylän vuosittaisia kunnossapitokustannuksia.

Kuva 53. Tavoitteiden toteutuminen vaihtoehtojen 1 ja 2 kesken. Kuva 51. Tavoitteiden toteutuminen vaihtoehdossa 2 verrattuna tilanteeseen 0-vaihtoehdossa.

4.3.2 Tavoitteiden toteutuminen vaihtoehtojen kesken

Vaihtoehtokohtaisen tarkastelun jälkeen hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta tehtiin vertailu vaihtoehtojen kesken. Jatkotarkastelun perusteella voi- tiin todeta, että tavoitteiden toteutuminen vaihtoehdossa 0+ on useimmiten vähäinen tai vaihtoehtoja 1 ja 2 selvästi heikompi (kuva 52).

Vaihtoehto 0+ karsittiin tarkastelusta pois ja verrattiin tarkemmin tavoitteiden toteutumista kehittämisvaih- toehdoissa 1 ja 2. Todettiin, että vaihtoehdolla 2 on useimpien indikaattoreiden osalta vaihtoehtoa 1 enem- män edellytyksiä toteuttaa asetetut tavoitteet.

Kuva 52. Tavoitteiden toteutuminen vaihtoehtojen kesken verrattuna tilanteeseen 0-vaihtoehdossa.

44 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 4.3.3 Vaihtoehtojen vertailun tulokset

Vaihtoehtojen vaikuttavuuden välisten erojen havain- nollistamiseksi vaihtoehdot asetettiin vertailuakseleille indikaattorien osoittamien arvojen perusteella. Tarkas- telusta kävi ilmi, miten vaihtoehdot sijoittuvat kunkin indikaattorin vaikuttavuuden osalta suhteessa toisiinsa, nykytilaan ja asetettuihin tavoitteisiin. Reilusti yli puo- lessa tapauksissa vaihtoehto 2 oli lähimpänä asetettua tavoitetta ja vaihtoehdot 0 ja 0+ lähimpänä tilaa, jossa vaikuttavuus on minimissä. Kuvassa 54 on esitetty yhteenveto vaihtoehtojen vaikuttavuuden arvioinnin tuloksista vaikutusakseleittain.

Kuva 54. Vaikuttavuuden arvioinnin yhteenveto, vaikutusakseli.

Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti | Yleissuunnitelma 2010 45 4.4 Johtopäätökset vaihtoehtojen Ratkaisuehdotus on YVA-menettelyn vaihtoehto 2, vertailusta ja ratkaisuehdotus pitkän tunnelin tiesuunnitelmaluonnoksen (2009) mukainen ratkaisu, jossa varaudutaan tunnelin keskelle YVA-menettelyn ja vaihtoehtojen vaikuttavuuden arvi- toteutettavan eritasoliittymän tai suuntaisliittymän myö- oinnin tulosten perusteella hankeryhmä teki seuraavat hemmän vaiheen toteuttamiseen. Mikäli tunnelin kes- johtopäätökset: kelle toteutetaan liittymä, on Santalahden eritasoliitty- mää mahdollista typistää. YVA-menettelyn vaihtoehtoa 0+ ei esitetä valittavaksi jatkosuunnitteluun, sillä tehtyjen arviointien mukaan se ei täytä Rantaväylän kehittämiselle asetettuja tavoitteita riittävästi ja se on maakuntakaavan vastainen ratkaisu.

YVA-menettelyn vaihtoehtoa 1 ei esitetä valittavaksi jatkosuunnitteluun, sillä edellä kuvattujen arviointien mukaan se ei tuo tavoitteiden mukaisia merkittäviä kaupunkirakenteen, kaupunkikuvan ja jalankulun ja pyöräi- lyn olosuhteiden kehittämismahdollisuuksia. Nämä ovat keskeisiä tavoitteita hankkeen sijaitessa Tampereen ydinkeskustan välittömässä tuntumassa ja Näsijärven rantavyöhykkeellä.

Jatkosuunnittelun kehittämisvaihtoehdoksi esitetään YVA-menettelyn vaihtoehtoa 2. Vaihtoehto 2 ratkaisee Rantaväylän liikenteelliset ongelmat vaihtoehdon 1 tapaan, mutta tuo myös hankevaihtoehdoista ainoana merkittävät mahdollisuudet maankäytön kehittämiseen, tien kaupunkikuvaa hallitsevan vaikutuksen vähentämi- seen sekä jalankulun ja pyöräilyn edistämiseen. Vaihto- ehdon 2 jatkosuunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota tunnelin suuaukkojen ilmanlaatuongelmiin ja työnaikaisten asutukselle kohdistuvien haittojen ja ris- kien minimointiin.

Luvuissa 3.4, 3.5 ja 3.7 on tarkasteltu pitkän tunnelin kehittämisratkaisuja, joiden sisällyttäminen hankkeen ensimmäiseen tai myöhempään toteuttamisvaihee- seen edellyttää tarkempaa tietoa tunnelin suuaukkojen ilmanlaatutilanteesta ja Mustalahden satama-alueen maankäytön kehittämismahdollisuuksista. Vastaavasti Näsinkallion liittymäratkaisuihin vaikuttaa Tampereen keskustan kehittämissuunnitelma, jossa ratkaistaan muun muassa Tammerkosken länsipuolisten pysäköin- tilaitosten tarve. Keskustan kehittämishanke käynnistyy varsinaisesti vuoden 2011 alussa.

46 2010 Tampereen kaupunki | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus