ÄIDINKIELEN PRELIMINÄÄRIKOE 2014

TEKSTITAIDON KOE

Ohje

Tehtävät liittyvät oheiseen aineistoon. Valitse viidestä tehtävästä kolme. Tehtävät arvostel- laan pistein 0–6. Vastausta kirjoittaessasi voit lähteä siitä, että lukija tuntee aineiston. Vasta- uksessa esitetyt havainnot, väitteet ja tulkinnat tulee kuitenkin perustella aineiston avulla. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 sivua. Aloita jokainen vastaus uudelta sivulta. Anna kullekin vastaustekstillesi otsikko. Merkitse otsikon eteen myös tehtävän numero. Vas- tausten tulee olla selvästi ja siististi kirjoitettuja, mutta niitä ei tarvitse kirjoittaa puhtaaksi kuulakynällä tai musteella.

Tehtävät

1. Millainen kuva Cheekistä välittyy Kulman kundista tähdeksi -tekstikokonaisuuden (s. 2–3, tekstit 4–5) perusteella ja millä keinoin?

2. Mitä vastakkainasetteluja sisältyy Kulman kundista tähdeksi -tekstikokonaisuuteen (s. 2–3, tekstit 4–5)?

3. Mikä on Fidan ilmoituksen (s. 6) kohderyhmä, ja miten siihen vedotaan?

4. Vertaile Miina Supisen pakinan Opettaja (s. 7) ja Arno Kotron kolumnin Ei pakkosomelle (s. 8) huumoria ja sen keinoja.

5. Ota kantaa Arno Kotron kolumnissaan (s. 8) esittämään ongelmaan saman lehden ylei- sönosastoon tarkoitetulla tekstillä. Tekstin laajuus n. 150 sanaa. Laske tekstisi loppuun sanamäärä.

Aineisto

Miia Hiiri: Kulman kundista tähdeksi (kuvat: Pete Aarre-Ahtio) ...... 2–5 Fidan ilmoitus ”Elämä on nyt parempaa” ...... 6 Miina Supinen: Opettaja, pakina ...... 7 Arno Kotro: Ei pakkosomelle, kolumni ...... 8

Huom. Tekstien kieliasu on alkuperäinen.

1 2 3 Kulman kundista Tähdeksi Vuosi sitten pelkäsi uransa puolesta, kun uuden levyn ensisingle floppasi. Musiikki ja hyvä lukio pelastivat hänet nuorena.

CHEEK eli Jare Tiihonen, 31, is- esiin aidossa formaatissa, aidos- viikko sitten sanoi: mitä me tuu Musiikkitalon kahvilassa ja ti musan kautta. nuoret hiphopjätkät nyt teh- nappaa pari antibioottia. Lääkä- Vuosi sitten Tiihonen oli toi- tiin, kun pyörittiin pihoilla, Jare ri oli aamulla kehottanut Jarea senlaisissa tunnelmissa. Hän oli suostuu kuvailemaan aikoja. vilkaisemaan itsekin peilistä, juuri julkaissut korkein odotuk- – Enempää en halua kertoa, sillä hän ei ollut nähnyt yhtä sin singlen tulevalta olen äidillenikin jo niin luvan- pahan näköistä nielua aikoihin. -albumiltaan, mutta Pyrkinyt nut. Mutta muistan kyllä het- Jos ei tietäisi, mistään ei arvaisi, vähentää -kappale ei ottanut ken, kun tuli olo, että elämää että Tiihosella on kuumetta ja tuulta alleen. voisi jatkaa nyt mihin suuntaan paha angiina. Juttutuokiostam- – Siinä ei kauaa mennyt kun tahansa. Broidi oli se järjen ääni me hän jatkaa vielä kahteen ra- tajusin, että biisi on aiempiin siinä hetkessä, vaikka sekin oli diohaastatteluun ja lentää illak- avaussingleihin verrattuna flop- ihan samassa veneessä. si Kuopioon, jossa hänellä on pi. Ja mä olin uhonnut bändin Vanhemmat kuitenkin aina ulkokeikka hiihdon maailman- äijille, että tässä on nyt platina- luottivat veljeksiin molemmin- cupin yhteydessä. single! Ajattelin, että mitä hel- puolisen avoimuuden ansiosta. – Olen eläissäni perunut muis- vettiä! Olin kaksi päivää himas- – Kaikki mitä puuhattiin, pys- taakseni vain yhden keikan. sa ja mietin, että pitääkö tässä tyttiin kertomaan vanhemmille. Silloin olin ruokamyrkytyksen laittaa kämppä myyntiin. Tunsin Sen kautta heillä oli luottamus kourissa, Jare sanoo. muutenkin olevani jonkinlaises- meihin, eivätkä he osanneet olla Ja keikkoja on mahtunut sa uran risteyskohdassa, ja siksi huolissaan. 15-vuotisen uran varrelle valta- pelko väärään suuntaan mene- Hän haluaakin muistuttaa, vasti: viisi viime vuotta Cheek misestä kulminoitui niin voi- että jokainen nuori voi omil- on tahkonnut noin 150 keikan makkaasti. la valinnoillaan vaikuttaa elä- vuositahtia. Hän on ollut Suo- – Tiesin kyllä, että luvassa on määnsä. men eniten keikkaileva artis- vielä kaikkea hyvää, Sokka irti – Ehkä isoin valinta parem- ti vuodesta 2008 ja onnistunut -sinkku kesäksi ja levy päälle malle tielle oli se, kun päätin julkaisemaan peräkkäin kolme sekä Vain elämää, mutta mur- mennä kaupungin siihen aikaan kultalevyn arvoista pitkäsoittoa. ruin silti täysin. Se oli aika koo- kovatasoisimpaan lukioon. Oli Kuitenkin vasta viime vuosi rä- mista, hän nauraa nyt. hassua, kun en tuntenut sieltä jäytti pankin totaalisesti: Sokka – Jotenkin onnistuin kokoa- entuudestaan ketään. Jotkut tuli irti -albumista tuli Cheekin uran maan itseni, ja vuodesta tulikin välitunnilla kyselemään, että ensimmäinen platinalevy. Viime kovin tähän asti. mitä sä täällä teet. Se porukka aikoina hän on viilettänyt jopa oli ihan eri piireistä, ja musta seitsemän keikan viikkotahdilla. HALU onnistumiseen onkin tuntui, että mun pitää satsata – Kieltämättä tuntuu hassulta, ollut aina kantava voima Jare kouluun enemmän, jotta en ole että vasta nyt yhtäkkiä kaikki Tiihosen elämässä. Paitsi, että muita huonompi. tuntuu tietävän mut, vaikka hip se draivi nosti hänet ylös vuosi – En mä väitä, että ton jälkeen hop -rajat me rikottiin jo 2004. sitten, se on yksi tärkein tekijä en enää hölmöillyt, mutta otin myös sille, että hän tänä päivä- ainakin tärkeän askeleen oike- JARE ei epäröi myöntää, että nä on mitä on. Toisinkin olisi aan suuntaan. suuri syy hurjaan suosioon on voinut käydä: teininä Tiihonen – Väärään suuntaan lähte- viime vuonna televisiossa näh- liikkui kaksoisveljensä minen tai sinne jääminen ei ty Vain elämää -viihdeohjelma. Jeren kanssa tiiviisti Lahden koskaan ollut vaihtoehto. Olin – On ollut tosi hyvä juttu, nuorisojoukoissa, eikä kyseessä mielestäni aina menossa koh- etten lähtenyt aiemmin mihin- ollut varsinaisesti pyhäkoulu- ti onnistumista, koska minulla kään ohjelmaan. Sain rauhassa meininki. on aina ollut sisäinen tarve me- kasvattaa tietyn ammattimai- – Kuten Laihon Kimmo eli nestyä elämässäni. Heikotkaan suuden tekemiseeni ja tulla nyt IS:n haastattelussa hetket eivät ole koskaan voineet vaikuttaa siihen. 4 Säännöllisesti reissuun Enemmän Jarea. ? Rap-artisti Cheek eli Jare Vähemmän Cheekiä Henrik Tiihonen syntyi 22. – JOS ENSI vuonna puolittaisi joulukuuta 1981 Vantaalla suurperheen kuopukseksi yh- keikkamäärän, tekisi enää vaan VIELÄ jonkin aika sitten Jare dessä kaksoisveljensä Jeren 70 keikkaa ja ottaisi aikaa itsel- Tiihonen yritti vakuuttaa, että kanssa. Kaksosilla on yksi iso- lekin, Jare Tiihonen pohtii. Cheek on prikulleen sama asia veli ja kaksi isosiskoa. Perheen Jaksamisesta Jare on huoleh- kuin Jare. Nyt hän on oivalta- isä kuoli vuosi sitten yllättäen tinut varmistamalla, että ryh- nut, että eihän niin olekaan. sydänkohtaukseen. mähenki pysyy korkealla.Hän – Kun nämä hommat vain varmistaa, että tiimillä on hy- kasvaa, ei voi olla koko ajan se u vät oltavat keikkapaikoilla ja stara, joka myy jäähalleja Eli nuoruutensa Lahdessa. kustantaa koko porukan kerran täyteen. Ei sellaista roolia jak- Asunut vuodesta 2007 Helsin- vuodessa ulkomaanlomalle. gin Töölössä. sa kantaa millään koko aikaa, u Matkailu onkin salilla käymi- hän sanoo. Yhteensä seitsemän studio- Avaimet mun kulmille sen ohella myös Tiihosen oma Tiihonen nimesi kaksi edellis- albumia: Käännän sivuu tärkeä henkireikä: kolmen kuu- tä levyäänkin syntymänimensä (2004), (2005), Kuka sä oot kauden välein hän hyppää len- mukaan juuri korostaakseen, (2007), Jare Henrik tokoneeseen. että Cheek ja Jare ovat sama (2008, kultalevy), Tiihonen Jare – Jaksaa paremmin, kun on asia, että levyillä todella on oi- (2009, kultalevy), Henrik Tiihonen 2 jotakin mitä odottaa. Jos ei ole keita, Jare Henrik Tiihosen aja- (2010, kultale- okka irti, valoa tunnelin päässä, voi alkaa tuksia ja elämänpätkiä kärjis- vy) ja S joka julkaistiin ahdistaa. tettynä ja puettuna vain räpiksi 18. Huhtikuuta 2012. Levy on Cheekin suuhun. myynyt nyt platinaa. u Sokka – En nähnyt vielä silloin laa- Suurimpia hittejä mm. irti, , Jos mä oisin sä, Jare viihtyy sinkkuna jempaa kuvaa. Nyt tajuan, että Liekeissä ja Tuhlaajapoika. Cheekissä ja Jaressa on oikeasti u JARE Tiihosen perheeseen kuu- olemassa erojakin: mä esimer- Omistaa syksyllä 2011 perus- luu kaksi isosiskoa, isoveli ja kiksi pyrin olemaan nöyrä kai- tetun Liiga Music -levyyhtiön, kaksoisveli. Vaikka kaikilla si- ken tämän hypen edessä, Cheek jonka kautta julkaisi tuoreim- saruksilla on jo nykyään lapsia, puolestaan sekä studiossa että man albuminsa. u Vain elämää vasta kaksoisveljen esikoisen lavalla ylistää ja luo hypeä, Jare Osallistui Nelosen syntymä reilu vuosi sitten sai pohtii. -musiikkiviihdeohjelmaan vii- Jaren tuntemaan aivan uuden- – Niin – ja Cheekillä on kaikki me vuonna. Ohjelman tiimoilta laisia tuntemuksia. halussa, Jarella kaikki hukassa! on julkaistu kaksi kokoelmale- – Perhe on saanut nyt selkeäs- Olen todella hajamielinen vyä, joista ensimmäinen nousi ti ihan uuden merkityksen, kak- ja hirveä häslääjä, kun sille 2000-luvun Suomen myydyim- mäksi albumiksi. soisveljen tyttö on tuonut tähän päälle satun. u ihan erilaista lämpöä. Soittelen Erityisen tyytyväinen Tiiho- Järjestää ensi syksynä kaksi hänen kanssaan puhelimella- nen on siitä, että hänen julki- jäähallikonserttia Helsingissä. kin, vaikka eihän hän vielä osaa suuskuvansa on viime vuoden Molemmat konsertit myytiin loppuun alle tunnissa. edes puhua, Jare nauraa. aikana muuttunut. u Hän myöntää, että on jo alka- – Mun julkisuuskuvani on Tunnettu siitä, että nauttii nut miettiä myös sitä, tuleeko onneksi nykyään tosi paljon avoimesti menestyksestään ja hänestäkin joskus isä ja millai- enemmän kuten Jare, kuten se suosii muun muassa kalliita nen isä hän olisi. Toistaiseksi aiemmin oli enemmän Cheekiä merkkivaatteita ja luksusautoja. hän elää kuitenkin vielä täysin tiettyine sterotypioineen ja en- musiikin ehdoilla ja viihtyy it- nakkoluuloineen. sekseen. Oletko koskaan ollut rakastu- nut? – En kommentoi. Kuuntele mun levyjä, sieltä se selviää, Ilta-Sanomat 16.3.2013 hän vastaa punastuen. Miia Hiiri

5 ILmoITuS

Tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin

Lapset menivät nukkumaan nälissään. “He olivat hyvin heikkoja ja itkivät kovaan ääneen.”

”Elämä on nyt parempaa”

Sansibarilainen perheenäiti muistaa ajan, jolloin perhe taisteli selviytymisestään. Nyt nälkäisten lasten itku on historiaa.

amuvirkut turistit ihailevat Stone Townin rantakatuja ja kahdeksan sikaa, kaksi lehmää ja kolme vuohta. patinoituneita rakennuksia. Parinkymmenen kilometrin Muutos parempaan alkoi, kun Helena pääsi mukaan Fidan Apäässä paikallinen pienviljelijä Helena John on juuri lä- ruokaturvahankkeeseen. Hän oppi kate- ja vuoroviljelyä ja sai hettänyt lapset kouluun. Hän sytyttää tulen kolmen kiven lieteen käyttöönsä siemeniä, kuokkia, lannoitteita ja ekologisia torjun- ja valmistaa lounaaksi maissipuuroa, papuja ja paistettua kalaa. ta-aineita. Moninkertaistuneet sadot ovat tuoneet ruokaa myytä- Nyt hän hyräilee, mutta aina ei ole ollut näin. väksi asti. “Tuloilla olemme saaneet talomme valmiiksi, ostaneet kaksi leh- Lasten näLkä satutti mää ja hankkineet kunnollisia vaatteita lapsille”, Helena iloitsee. Nälän ja puutteen vuosina perhe asui savimajassa, jonka heinä- “Elämä on nyt parempaa, paljon parempaa.” katto vuosi sateella. Aviomies kävi töissä muualla, Helena kamp- paili jokaisesta ruoka-annoksesta. “Lapset menivät nukkumaan nälissään. He olivat hyvin heik- koja ja itkivät kovaan ääneen”, muistelee Helena silmis- sään. Nälkä surmaa 17 000 Köyhä perhe yritti viljellä omaa maatilkkua, mutta sadot olivat lasta – joka päivä pieniä huonon maan ja tuholaisten vuoksi. Naapureilta käytiin anelemassa töitä, jotta perhe saisi rahaa ruoan hankkimiseksi. Aliravitsemus tuhoaa kehitysmaiden “Pahimmillaan nousimme yöllä kolmelta ja lähdimme kuok- lasten mahdollisuudet kasvuun, kehityk- kimaan naapurien peltoja. Rukoilin Jumalaa, että saisin edes 500 seen, koulunkäyntiin – ja tulevaisuuteen. shillinkiä, jolla voisin ostaa puoli kiloa riisiä.” Fida parantaa kymmenientuhansien ihmisten ruokaturvaa Keniassa, Tan- Ruokaa myytäväksi asti saniassa, Intiassa ja Pohjois-Koreassa. Nyt nelilapsinen perhe asuu kunnon talossa. Viljelymailla kasvaa Lasten nälkä voidaan voittaa! maissia, bataattia, kurkkua ja muita vihanneksia. Perheellä on Lue lisää: www.eväätelämään.fi

Ilmestynyt Kauneus ja Terveys- ja Eeva-lehdissä.

6 Miina Supinen

Opettaja Hyvä Orvokki Leukaluu! Ammatinvalinta mietityttää, koska tykkään niin monista asioista. Keskiarvoni on 9,9. Luokanvalvojani on sanonut että vain harvoin saa opettaa näin motivoitunutta ja lahjakasta oppilasta. Huom! En ole mikään tylsä hikari vaan myös luokkamme bilevastaava.

Tähtityttö, Helsinki

Koulu – ihmisen paras paikka. Viisainta olisi pyrkiä sinne ta- kaisin. Ei ole mitään syytä poistua paikasta, jossa kukoistat niin hehkeästi että opettajakin huomaa. Palaa maineesi kentille opet- tajan roolissa. Pääset jatkamaan samaa taistelua, tällä kertaa vain rintamalinjan toisella puolella. Ikävä kyllä monissa nykykouluissa lapsilla on karkkia, älypu- helimia ja huumeita taskussa, eivätkä he ota pipoa päästään si- sällä. Tämä ei ehkä tunnu luokan bilevastaavasta ongelmallisel- ta, mutta opettajia se on perinteisesti ärsyttänyt. Jotkut oppilaat saattavat myös käyttää minihameita ja sortseja. Osa oppilaista on kovakalloisia eikä opi mitään. Toisaalta työ tarjoaa myös hyviä hetkiä. Suurimman onnen tarjoavat välitunnit ja opettajainhuoneen mysteeri. Mikä ihmeen opettajainhuoneen mysteeri? Raotan salaisuu- den verhoa. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, miksi oppilaita ei pääste- tä opettajainhuoneeseen? Opettajat mutisevat jotakin rauhasta valmistella seuraavia oppitunteja ja tarpeesta saada vähän kofe- iinia. Oppilaat näkevät ovella norkoillessaan vain kopiokoneen, luontokalenterin ja kalkkisaostumien turmeleman kahvinkeitti- men. Todellisuudessa OAJ ja Kansanvalistusseura ovat asennutta- neet opettajainhuoneiden sisäosiin poreammeet. Niissä rehtori ja opettajat lekottelevat välituntisin ja juovat drinkkejä, joissa on paperipäivänvarjoja ja hedelmiä. Samalla he kuuntelevat seksi- kästä lounge-musiikkia. Porealtaalle päätyvät myös oppilailta takavarikoidut karkit, älypuhelimet ja huumeet.

(OAJ= opettajien ammattijärjestö)

(Orvokki Leukaluun urakirja, WSOY 2013)

7 KOTRO

Arno Kotro [email protected] Kirjoittaja on psykologian ja filosofian opettaja. Ei pakkosomelle

len sosiaalinen törppö. Kaiken entisen lisäksi nyt myös Faceboo- kissa, mikä on saavutus sinänsä, koska en edes pyöri siellä. Käytän nettiä tiedonhakuun, laskunmaksuun sun muuhun, mutta sosiaali- Osesta mediasta ja keskustelupalstoista olen pysytellyt kaukana. SITTEN muutama tuttu kysyi vähän loukkaantuneena, miksi en ole rea- goinut minulle lähetettyyn Facebook-viestiin. Ilmeni, että joku operoi Facebookissa nimelläni. Samoin selvisi, että feikkihahmon saa käräytettyä vain kirjautumalla palveluun itse. Junailin Facebookiin niin vähäeleisen profiilin kuin mahdollista, passiivisen pla- ceholderin, joka syrjäytti valehyypiön. Siellähän on ja möllöttää, ajattelin, eikä onneksi edes näytä Kotrolta. Piirros tuo mieleen Oras Tynkkysen.

MUTTA allikossa ollaan. Nyt sähköpostiin tulee tasaisena virtana ”tun- netko henkilöt” -listoja. Jotkut ovat esittäneet kaveripyyntöjä, joihin möllöttäjätynkkynen ei tie- tenkään reagoi mitenkään. Älkää loukkaantuko. Minä nyt vain olen tämmöinen. Nähdään jossain muualla kuin verkossa. Minä nyt vain olen JOSKUS minua sapetti kantaravintolani Kolmen Kruunun nurkkaan pultattu telk- tämmöinen. kari, josta baaritiskillinen jengiä tuijotti Nähdään jossain saksalaista poliisisarjaa ilman ääntä, kun muualla kuin senkin ajan ja nousuhumalan voisi käyt- verkossa. tää terhakkaan debattiin muun kapakka- kansan kanssa. En aavistanut, että tulevaisuus olisi paljon surkeampi. Nyt istuksitaan omassakin seurueessa pilkkiasennossa ja kytätään älypuhelimen ruudulta uusia Facebook-päivityksiä. Ajan hengen mukaisesti kouluopetustakin vaaditaan someen. Kritiikit- tömän teknofetisismin hurmiossa välineistä on päässyt tulemaan itseisar- vo. Minun painajaiseni on pitää tuntia niin, että kaikilla on räpellettävänä jonkin sortin läppäri. Ota siinä sitten kontaktia.

KUULEMMA oppitunneilla pitää poukkoilla verkossa, koska netissä roi- kutaan niin paljon muutenkin. Mutta jospa se on juuri päinvastoin: mitä enemmän nuoret jumittavat ruutujen äärellä, sitä tärkeämpää on välillä kiskoa heitä niistä irti. Siinä, että ihmiset keskustelevat ja kohtaavat toisensa livenä, ei ole mi- tään vanhanaikaista. Jonkun kehityskonsultin pitäisi vain lanseerata se uu- destaan. Jollain jänskällä termillä. Helsingin Sanomat 15.6.2013

8 ÄIDINKIELEN PRELIMINÄÄRIKOE 2014

ESSEEKOE Ohje Lue tehtävät, silmäile aineistot läpi ja valitse tehtävistä yksi. Tehtävät arvostellaan pistein 0–60. Kirjoita ehyt ja kielellisesti huoliteltu teksti. Sopiva pituus on 4–5 sivua. Valmiit otsi- kot on lihavoitu. Muussa tapauksessa anna kirjoituksellesi oma otsikko. Merkitse kirjoitus- tehtävän numero otsikon eteen. Osaan tämän kokeen kirjoitustehtävistä liittyy aineistoa, jota on hyödynnettävä tehtävänannon mukaan. Jos valitset aineistotehtävän, tekstisi pitää olla siten ehyt, että lukija voi ymmärtää tekstisi, vaikka ei tunnekaan aineistoa. Aineisto- tehtävissä tulee viitata aineistoon. Tekstin tulee olla selvästi ja siististi kirjoitettu, mutta sitä ei tarvitse kirjoittaa puhtaaksi kuulakynällä tai musteella.

Tehtävät 1. Kuinka monipuolista kielitaitoa Suomessa tarvitaan? Pohdi äidinkielen ja muiden kielten asemaa sekä kielellisen demokratian toteutumista. Otsikoi itse tai valitse seu- raavista: Hylkääkö Suomi suomen kielen? Millaista kielitaitoa suomalainen tarvitsee? Tarvitaanko yhteistä kirjakieltä?

2. Harrastuksesta ammatti?

3. Miten tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus toteutuvat yhteiskunnassamme?

4. Brändejä eli esimerkiksi tunnettuja tuotemerkkejä, yrityksiä tai henkilöitä syntyy koko ajan lisää, ja brändääminen on asian myönteisen tunnettuuden ja merkityk- sellisyyden lisäämistä yleensä markkinonnin keinoin. Pohdi, miten ja miksi omaa kotipaikkakuntaasi pitäisi brändätä.

5. ”Aika parantaa sen, mihin järki ei pysty.” Kirjoita ajatelman ja omien näkemystesi pohjalta, voiko aika parantaa vai onko kyseessä vain kulunut sanonta.

6. Design on Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”(taide)teollisuuden tuotteiden muotoi- lua, suunnittelua” (s. v. design, 2012). Puhutaan myös palvelujen tai tietojen muotoi- lusta. Pohdi, voiko design muuttaa maailmaa.

7. Nykyisin luetaan hyvin monenlaisia tekstejä eri medioiden välityksellä. Pohdi La- gercrantzin ajatusten pohjalta, mitä lukeminen merkitsee sinulle.

”Lukeminen on näyttämö, jolla kirjailija ja lukija yhdessä esittävät mielikuvitusnäytelmän. – Kirjailijan ohella myös lukija luo. Hyvä kirjailija on siitä tietoinen ja kutsuu lukijan yhteis- työhön.” ”Hyvä kirja antaa lukijan tuntea, että luemme omasta kokemuksestamme. Kun kirjallisuus on parhaimmillaan, meistä tuntuu, että äkkiä muistamme jotain tärkeätä, jonka olemme tienneet mutta unohtaneet.” Olof Lagercrantz, Lukemisen ja kirjoittamisen taidosta, 1986. 1 8. Erittele ja tulkitse Terhi Rannelan novellia Sanojen vapaudesta (s. 3).

9. Nocturno on yöllisiin tunnelmiin liittyvä runo. Vertaile ja tulkitse kahta tai useampaa suomalaista yölaulua (s. 4).

10. Kuvataiteilja Saara Ekströmin teemoja ovat muun muassa henkinen kasvu ja erilaiset vastakohtaisuudet. Erittele ja tulkitse yhtä tai useampaa Ekströmin kuvaa (s. 5–6).

11. Pohdi Pekka Seppäsen kolumnin (s. 7) pohjalta erimielisyyttä ja erilaisuutta.

12. Miten maamme energiahuoltoa pitäisi kehittää? Ota kantaa Esko Valtaojan kolumniin Vihreää energiaa (s. 8).

13. Kirjoita liikenneturvallisuudesta valitsemastasi näkökulmasta. Käytä hyväksesi Moot- tori-lehden tekstiä (s. 9–11, tekstit 12–13).

14. Ota kantaa käytyyn keskusteluun ihmisten vuorokausirytmistä ja koulun alkamis- ajasta Kyösti Niemelän kolumnin (s. 14) pohjalta. Ota otsikoksi esimerkiksi Illan virkku aamun torkku.

Aineisto

Terhi Rannela: Sanojen vapaudesta, novelli ...... 3 Runoja ...... 4 Saara Ekström: 3 valokuvaa ...... 5–6 Pekka Seppänen: Tee päinvastoin kuin muut, kolumni ...... 7 Esko Valtaoja: Vihreää energiaa, kolumni ...... 8 Ari Hautaniemi: Villi, vapaa ja vaarallinen, artikkeli ...... 9–13 Kyösti Niemelä: Aikainen lintu ei lennä pidemmälle, kolumni ...... 14

Huom. Tekstien kieliasu on alkuperäinen.

2 Terhi Rannela

Sanojen vapaudesta – Minä tiesin, ettei tästä seuraa mitään hyvää, Asad pyörittää päätään ja jatkaa ärtyneenä pa- perinipun lukemista. Istumme soluasuntoni kierrätyssohvalla. Huoneessa tuoksuu vasta printatun paperin mus- te ja siskon leipomat sambuusit, kahdennentoista kerroksen ikkunasta näkyy kauas tammi- kuisen Hervannan yli. Asadilla on kädessään mustakynä, jolla hän viivaa yli lähes jokaisen lauseen. Tekstin sivuun ilmestyy raivostuneita huuto- ja kysymysmerkkejä. – Me joudutaan pulaan, jos tämä juttu julkaistaan. Et pelkästään sinä vaan myös minä ja ties ketkä muut. Onneksi toimittaja lähetti sen sentään etukäteen luettavaksi, me ehditään vielä tehdä jotain. Minähän sanoin sinulle, että ajattele, mitä sanot! Isoveli oli alusta saakka haastattelua vastaan, minä taas suhtauduin siihen uteliaasti niin kuin uusiin kokemuksiin aina. Minua ei ollut koskaan haastateltu lehteen. Asad kysyi, ettenkö tajunnut, että toimittaja halusi käyttää minua hyväksi kiintiömaahan- muuttajana, ei hän ollut kiinnostunut minusta ihmisenä. Että kysytäänpä nyt ihan keneltä tahansa mamupojalta, mitä mieltä se parka on Suomesta. Että tongitaanpa vähän traumoja- kin, eikö niillä ressukoilla ole kidutuskokemuksia, joita lukijat voisivat taivastella. Ja kuulos- tellaan, miten hyvää suomea se puhuu ja päivitellään: ohhoh, erinomaista! Mitä mustempi ihonväri, sitä eksoottisempi valokuva saadaan. Minä en ajatellut mitään sellaista. Naistoimittaja oli mukava ja vilpittömän tuntuinen, mut- ta Asad näkee salaliittoja kaikkialla. Mutta eikö se nyt vähän liioittele? Oikeastaan vähän jopa odotan kuvien näkemistä, vaikka tietenkään en kerro sitä veljelle. Minusta ei ole koskaan otet- tu kerralla niin paljon kuvia. Nuori mieskuvaaja räpsi varmasti monta sataa kuvaa lumisella Pyynikinharjulla taustana Pyhäjärven jää. Minua ei jännittänyt yhtään. Olisi mukava lähettää niitä kuvia äidille Hargeisaan. Päädyin haastateltavaksi ihan sattumalta. Toimittaja oli ottanut yhteyttä koulun opinto- ohjaajaan, jolta oli pyytänyt apua oikean ihmisen löytämiseen. Opo kysyi minua ja homma oli sillä selvä. – ”Suomalaisten nuorten huonot käytöstavat järkyttävät Najibia”, Asad siteeraa närkästy- neesti. – ”16-vuotias nuorukainen sanoo, ettei itse alkaisi polttaa tupakkaa tai juoda alkoholia näin nuorena.” Ihanko totta? – Mutta sinäkin olet samaa mieltä! ärähdän. – Tajuatko sinä, mitä meille tapahtuu, jos koulun pilottipellet saavat tämän lehden käsiinsä? Ja he kyllä saavat. – Se ei ole mikään iso lehti, tuskin ne edes... – Miten lapsellinen sinä oikein olet? Nämä kirjaimet ovat tatuointeja, jotka jäävät kiinni ihoosi koko loppuelämäsi ajaksi. Tässä maassa on ihmisiä, joilla on pitkä muisti. Internetillä vielä pitempi. – Ja siksikö minun pitää vain lampaana kiittää, miten ihanaa täällä on? – ”Najibista tuntuu pahalta, miten epäkunnioittavasti monet suomalaiset nuoret kohtelevat vanhempiaan ja opettajiaan. Somaliassa sellainen käytös ei tulisi kuuloonkaan, koulussa on ankarat säännöt.” – Niin minä sanoin ja totta joka sana! Asad naksuttelee kieltään niin kuin aina vihaisena tekee. – ”Suomessa nuorille ojennetaan kaikki eteen ilmaiseksi, eivätkä he osaa arvostaa sitä yh- tään. Kiittämisen sijaan aikuisia vain haukutaan. Tulen siitä surulliseksi.” Miten tyhmä sinä oikein olet! Asad huutaa. – Käy saman tien spreijaamassa tuonne kerrostalon seinään, että hakatkaa meidät! Toimittaja on lähettänyt jutun sähköpostitse luettavakseni. Ettei tule väärinkäsityksiä, nainen on sanonut. Että olen ymmärtänyt sinut oikein. Korjaa rohkeasti, jos jokin asia on pielessä. Jokin? Asad ivaa haastattelun joka ainoaa tavua. Mutta toimittaja on ymmärtänyt Najibia täysin oikein, eikä tämä muuttaisi tekstistä mitään. Kunpa olisi joku jolta kysyä neuvoa. – Sinä ilmoitat sille naiselle, että olet muuttanut mieltäsi. Ettet haluakaan enää olla mukana jutussa. – Mutta... – Ei mitään muttia, Asad sanoo. – Me ollaan asuttu tässä hyisessä maassa viisi pitkää vuot- ta. Etkö sinä ole vieläkään oppinut? Maassa maan tavalla.

Kokoelmasta Yhden promillen juttuja, 2012. 3 Eino Leino Ilpo Tiihonen Nocturne Nocturne

Ruislinnun laulu korvissani, Tunnetteko tähkäpäiden päällä täysi kuu; kuinka Linnunlaulun silta kesä-yön on onni omanani, kahdentoista kiskoparin yli jännittyy kaskisavuun laaksot verhouu. ja kuu kellahtelee En ma iloitse, en sure, huokaa; vaunun karahvissa mutta metsän tummuus mulle tuokaa, Helsinkiin. puunto pilven, johon päivä hukkuu, Mies. Vinkuvalta rapulta siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, hämärän tarjotinta tuoksut vanamon ja varjot veen; tarraa palteisiin, niistä sydämeni laulun teen. ja tähdet satavat… Sulle laulan, neiti kesäheinä, Kotini, isänmaa! sydämeni suuri hiljaisuus, Matkojen Lasta uskontoni, soipa säveleinä, tänne asti tammenlehvä seppel vehryt, uus. olet kätkynnyt. Ruislintuas, onnen ääntä En ma enää aja virvatulta, laulata nyt! onpa kädessäni onnen kulta; pienentyy mun ympär’ elon piiri; (Arjen armada, 1980) aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie. Arto Tuunela (Talviyö 1905) Kesäyö

Istuin hämärässä, alkoi hetki joka tuntui kuin ei se loppuisi milloinkaan. Katri Vala Hetkeksi hiljaisuus saapui luokseni Nocturne kuin olento ja huusi: ”Älä pelkää maailmaa.” Istuimme hetken yhdessä ja avaruus katsoi meitä. Kuu paistaa yli vihreän maan – sydänkesän himmeä hedelmä. Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä. Vedessä häilyy sen hohde Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä. kuin kynttiläliekki kylmässä huoneessa. Herään rannalta, on yö kirkkaampi päivää Ja uninen multa tuoksuu – – valopisteet taivaalla liukuvat aamuun. Tietämättäni valuu minuun Olen unohtanut mistä tähän kuljin, omituista rauhaa kuusta. verhoudun unohduksen kaapuun. Vaan muistan ilmalaivueita, taivaanrantaan lentäneitä. Se on niin tuhannesti nähnyt maan peittyvän kukkiin ja kuihtuvan, Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä. ettei mikään sitä liikuta. Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä. Ja se onkin hiljaisempi kuin mikään muu. Istun hämärässä, odotan vieläkin hetkeä – – – joka ei lopu koskaan. Editseni liukuu tumma, notkea varjo – Saapuisi hiljaisuus, kertoisi minulle harmaa kissa kulkee yli pihanurmikon kuinka kaikki lopulta katoaa. metsästämään lintuja Näen valot taivaalla, ja juoksee selässä kylmiä väreitä. kuunpaisteisista, pehmeistä pesistään. Sen tietä valaisevat leiniköt Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä. Pienen, himmein soihduin. Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Värisevä huuto leikkaa hiljaisuuden – kultaiseen veteen on uinut (Pariisin kevät, albumilta Kaikki on satua, 2012) musta, huikaistunut lintu.

(Kaukainen puutarha, 1924)

4 Saara Ekström: Soap and Silk (Saippua ja Silkki), valokuvavedos, 2011, koko: 104 x 75 cm.

Saara Ekström: A Single Charm is Doubtful (Amanita), valokuvavedos, 2008, koko: 85 x 104 cm.

5 Saara Ekström: Sponge (Sieni), valokuvavedos, 2010, koko: 140 x 115 cm.

6 Tee päinvastoin kuin muut

Suomalaiset ovat muuten kivoja, mutta heidän LÄHISUKU- on vaikea kestää erilaisuutta ja erimielisyyttä. LAISTEN kes- Yksimielisyys on voimaa. Ei ole varaa sooloi- kenään saamat luun. On oltava yhteinen tahtotila. Kaikkien jälkeläiset ovat pitää osallistua talkoisiin ja puhaltaa yhteen keskimääräistä hiileen. todennäköisem- Sitä mitä muualla pidetään normaalina kes- min vammaisia kusteluna, kutsutaan Suomessa riitelyksi. Sitä tai vakavasti mitä muualla pidetään normaalina EU-politi- sairaita. Samoin kointina, kutsutaan Suomessa räyhäämiseksi. käy kun vaihde- Suomessa kuuluu hyviin tapoihin peitellä taan liian läheis- erimielisyyttään ja erilaisuuttaan. Se on sääli, tä sukua olevia ajatuksia. Tuloksena on paljon sillä mikään ei ole niin arvokasta kuin vaihto- kuolleena syntyneitä ajatuksia. ehdot. Kaikilta ihmisiltä oppii ainakin vähän. Eri- Monimuotoisuus on hyväksi muuallakin laisilta ihmisiltä oppii usein paljon. Sitä paitsi kuin luonnossa. Ihmisten, yhteisöjen ja aja- on tylsää olla tekemisissä vain itsensä kaltais- tusten välinen kilpailu edistää ihmiskunnan ten kanssa. onnellisuutta enemmän kuin keskusjohtoinen On viisasta arvostaa kaikkia. Koskaan ei tie- määräily, diktatorinen sanelu tai suomalainen dä milloin osat vaihtuvat. Rillipäinen luokka- samanmielistely. toveri, jota on hauska vedellä turpaan, saattaa jonakin päivänä olla Suomen rikkain ja vaiku- KILPAILUSSA EI VOI VOITTAA, jos tekee sa- tusvaltaisin tyyppi. Tai sitten hän päätyy kau- malla tavalla kuin muut. pungin virastoon käsittelemään juuri sinun Yleensä kannattaa tehdä päinvastoin kuin lupa-anomustasi. muut. Osakemarkkinoilla erimielisyydestä on välitöntä taloudellista hyötyä. Paras sijoitus- OLEN KOLUMNEISSANI tarkastellut naisten strategia on aina ollut tehdä toisin kuin asian- ja miesten samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia. tuntijat neuvovat. Tällöin ajautuu väkisinkin Varomattomampaa teemaa ei voisi valita, aina- ostamaan osakkeita silloin kun ne ovat halpo- kaan jos tavoittelee naisten suosiota, tai mies- ja, ja myymään silloin kun ne ovat kalliita. ten suosiota. Sama koskee myös muuta liiketoimintaa. Ei Yksittäiset miehet ja naiset saattavat olla hy- ehkä kannata perustaa pizzeriaa, jos joka ka- vin samanlaisia. Mutta useilta ominaisuuksil- dunkulmassa on jo pizzeria. taan miehet ja naiset eroavat keskimäärin toi- Kun kaikki muut hokevat, että työelämässä sistaan, niin vaikeaa kuin se onkin hyväksyä. tärkeintä on ketteryys ja jatkuva muutos, kan- Jos kirjoittaa lehteen, että naiset ovat lyhy- nattaa kenties olla erityisen jähmeä ja muuttu- empiä kuin miehet, niin aina joku naislukija lä- maton ja luottaa siihen, mitä on tähänkin asti hettää tuohtuneen palautteen, jossa hän kertoo tehnyt hyvin. olevansa pitempi kuin moni tuntemansa mies. Samanlaisuus on joskus perusteltua. On tar- Naiset eroavat miehistä paitsi pituudeltaan, koituksenmukaista, että kaikissa autoissa on myös siten, että he kestävät erilaisuutta pa- kaasupoljin vasemmalla ja jarrupoljin oikeal- remmin kuin miehet. la, vai oliko se toisinpäin. Autoilijat ovat niin Naiset suhtautuvat tutkimusten mukaan tottuneita polkimien sijaintiin, että harva edes miehiä myönteisemmin maahanmuuttajiin, muistaa kummin päin ne ovat. homoihin ja todennäköisesti kaikkeen muu- Kukaan ei kuitenkaan osta tietynmerkkistä hunkin keskimääräisestä poikkeavaan. autoa sen takia, että se on samanlainen kuin Ilman naisia Suomi olisi toisin sanoen ny- muut, vaan siksi, että se on erilainen kuin kyistäkin yksitotisempi paikka asua. muut. Vain erottumalla voi menestyä, oli kilpailu- PEKKA SEPPÄNEN laji mikä hyvänsä. on kirjoittaja, puhuja ja kuuntelija, joka aloittaa aamunsa kotikutoisella pilateksella. Anna 13–14/2013 7 Kolumni

Vihreää energiaa

uun polttaminen on todellinen ekoteko, intoili Helsingin Sanomien kolumnisti latoessaan klapeja uuniin. Pysähdyin ihmettelemään, kuinka edes helsinkiläinen voi olla kadottanut niin tyystin kosketuksensa luontoon ja todellisuuteen. Ilmeisesti kolumnisti ajattelee – jos ajattelee lainkaan – että jossain kaukana Pneitseellisessä Suomessa, luultavasti ihan kehäkolmosen ulkopuolella saakka, on suuri tehdas, josta putkahtaa ulos koivuklapi toisensa jälkeen ilman että laskettelulomilla näh- tyjä metsiä tarvitsee hakata. Ja sen tehtaan vieressä on varmaan myös toinen, joka tuottaa tyhjästä loputtomasti kananugetteja ja hampurilaispihvejä: yhtään eläintä ei vahingoitettu tätä ruoka-annosta valmistettaessa!

MIELIKUVAT OVAT metka asia. Kun Suomea on ikimuistoisista ajoista lämmitetty puil- la, on lähes mahdotonta ajatella, että se ei olisikaan vihreä, pehmeä, kaikin puolin luonnol- le hyvä ja ihmiselle turvallinen tapa tuottaa energiaa. Mutta klapi tulee terveestä puusta, joka on kaadettu kauan ennen kuin se olisi alkanut lahota. Jos Suomen metsistä hakataan puuta vain sen verran kuin sinne vuodessa kas- vaakin, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ainakaan laskennallisesti kasva ja puhumme uusiutuvasta, hiilineutraalista energiasta. Ihan niin puhtoisesti asiat eivät kuitenkaan ole. Kestää viisikymmentä vuotta, pohjoisessa jopa sata, ennen kuin kaadetun puun tilalle on kasvanut toinen yhtä suuri ilmakehän hiilidioksidia sitomaan. Lyhyellä tähtäimellä jokainen poltettu puu lämmittää ilmakehää aivan yhtä paljon kuin öljy tai kivihiilikin. Sadan vuoden mittakaavassa tilit kenties tasoittuvat, toisin kuin fos- siilisten polttoaineiden kohdalla, mutta meillä ei ole sataa vuotta aikaa ratkaista ilmaston lämpiämisen ongelmaa. Jos haluamme tehdä todellisia ekotekoja, istutamme lisää metsää emmekä hakkaa sitä: pyrimme plussalle emmekä vain nollille.

PUU ON MYÖS tappava polttoaine. En minäkään jaksa pelätä saunamme savukiehku- roita, mutta oikeasti teen jotain paljon vaarallisempaa kuin Tshernobylit ja Fukushimat. Biomassan polttamisen synnyttämät pienhiukkaset tappavat Maailman terveysjärjestön mukaan maailmassa pitkälti toista miljoonaa ihmistä vuodessa. Suurin osa kuolemista ta- pahtuu köyhien maiden alkeellisissa oloissa, mutta myös meillä puulämmityksen seurauk- set ovat kohtalokkaita. Tutkija Marko Tainion muutaman vuoden takaisessa väitöskirjassa pienhiukkasten ai- heuttamien kuolemien lukumääräksi Suomessa arvioitiin viisisataa vuodessa, niistä 140 liikenteen ja puun pienpolttamisen seurauksia. Toiset asiantuntijat ovat esittäneet paljon suurempiakin lukuja. Vertauskohteeksi voi ottaa vaikkapa Tshernobylin onnettomuuden, joka kaikkein pessimistisimpienkin arvioiden mukaan aiheuttaa alle tuhat kuolemaa vuo- dessa – maailmanlaajuisesti.

SUOMEN ENERGIASUUNNITELMIIN sisältyy biomassan polton lisääminen. Se on vä- hintäänkin kyseenalainen tavoite, kun ottaa huomioon puun polton ilmasto-, ympäristö- ja terveysvaikutukset. Nykyaikaisissa polttolaitoksissa pystytään kyllä eliminoimaan pien- hiukkaset sangen tehokkaasti, mutta luonnolle ja ilmastolle aiheutettu rasite jää jäljelle. Kun tunarit lopultakin saavat valmiiksi Olkiluodon uuden ydinreaktorin, arviolta 40 prosenttia Suomen sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Siinä meillä on todellinen ekoteko. Miksi yksikään yhtiö ei kauppaa töpselistä puhdasta, hiilineutraalia ydinvoimasähköä? Täällä olisi ainakin yksi ostaja. Esko Valtaoja Kirjoittaja on avaruustähtitieteen professori Turun yliopistossa Turun Sanomat 21.5.2013

8 9 10 Moottori 6/2013

11 Moottori 6/2013 ASIAN YTIMESSÄ Teksti Ari Hautaniemi Kuvat Jari Saarentaus

”ERITYISESTI NUORTEN MIESTEN KOHDALLA KESÄ YHDISTYY AJAMISEEN VÄÄRÄLLÄ TAVALLA: VASTUUNTUNNON JA VALPPAUDEN SIJASTA KIEHTOVAT HUVITTELU JA VAARA.” VILLI, VAPAA JA VAARALLINEN? Antero Lammi Liikenneturvan koulutuspäällikkö

Nuori kuski tarvitsee tukea ja rajoja paljon sellaisia onnettomuuksia, jotka jäävät tilastoimat- ta. Lämpimät kelit houkuttelevat nuoret kuljettajat liikkeel- – Tilastointi alkaa usein vasta, kun sattuu kunnolla tai le. Skootterin voi hankkia supermarketista, ja vanhojen on tarve kutsua poliisi paikalle. Jos joku kaatuu itsekseen autojen kauppa vilkastuu kesärengaskelin myötä. Lii- mopon kanssa, ei hän mene siitä poliisille kertomaan. kenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi muis- Siinä missä tytöillä tällaiset onnettomuudet liittyvät tuttaa, että turvaton kulkupeli on kuitenkin yhtälö, joka ajoneuvon heikkoihin käsittelytaitoihin, pojilla näihin johtaa vuosittain turhiin onnettomuuksiin. syihin voidaan lisätä vielä erilaisten hölmöilyjen aiheut- Katukuvassa näkyvät ja kuuluvat mopot, mopo- ja tama ylimääräinen riski. kesäautot ja moottoripyörät ovat varma kevään merkki. Mopo-onnettomuudet lisääntyivät koko 2000-luvun Tilastot kertovat karua kieltään siitä, että niin ovat myös alun, samaa tahtia mopomyynnin kasvun kanssa. Vuon- näihin menopeleihin liittyvät tapaturmat. na 2011 käyttöön otettu mopokoulutus ajoharjoittelui- – Lämmin vuodenaika näkyy onnettomuuksissa sel- neen on johtanut onnettomuuksien vähenemiseen. västi. Sekä kuolemat että loukkaantumiset kääntyvät – Kun otetaan huomioon ajettujen korttien määrän selvään nousuun huhti-toukokuussa ja ovat koholla muutos, vahinkojen vähenemä suhteessa ajettuihin kort- syyskuun loppuun saakka, kertoo Antero Lammi, Lii- teihin on pojilla noin 10 ja tytöillä noin 30 prosenttia. Ab- kenneturvan koulutuspäällikkö, Satakunnan ja Varsi- soluuttisina lukuina poikien vahingot ovat pudonneet nais-Suomen liikenneonnettomuuksien tutkintalauta- noin kolmanneksen, tyttöjen puoleen aiemmasta. kunnan jäsen. Lammin mukaan ongelma ei ole kuitenkaan missään – Polkupyöräilyssä, mopoilussa ja moottoripyöräilys- nimessä ratkaistu: sä tätä selittää se, että sesonki on lämpiminä kuukausi- – Jos samaa liikenneympyrää kiertää 15-vuotias mo- na. Henkilöauton kuljettajien ja matkustajien osalta taas poilija, 18-vuotias autoilija ja 50-vuotias linja-autonkul- onnettomuuksien määrän kasvua selittää se, että liiken- jettaja on 15-vuotias liikenteessä suojaamattomimmalla nesuorite muuttuu. Ajaminen osana vapaa-ajan viettoa ajoneuvolla, vähäisimmällä kokemuksella, teini-iän tun- lisääntyy ja sen mukana tulee erilaisia riskejä. ne- ja hormonimyrskyssä sekä vähäisimmällä koulutuk- Erityisesti nuorten miesten kohdalla kesä yhdistyy aja- sella. miseen väärällä tavalla: vastuuntunnon ja valppauden sijasta kiehtovat huvittelu ja vaara. Testosteroni apukuskina Mopoilla suurin osa tilastoihin tulevista onnettomuuk- sista on erityyppisiä risteyskolareita. Iso syy tähän on Mopoilla ajetaan ulos tieltä suhteessa harvemmin kuin Lammin mukaan se, että mopoilijoiden risteysosaami- moottoripyörällä tai autolla. Nuorten henkilöauto-on- nen on puutteellista. nettomuuksissa suistuminen on ylivoimaisesti yleisin – Mopoilla ajetaan paljon taajama-ajoa, minkä lisäksi syy loukkaantumisiin ja kuolemaan johtaneissa onnetto- etenkin nuorilla pojilla taajama-ajossa on usein mukana muuksissa. Lammin mukaan syy on jälleen kokematto- leikkimistä ja koheltamista. muudessa. – Kun mopokortin saamiseksi vaaditaan vain kaksi – Ajetaan liian kovaa liikenneympäristöön, autoon ja tuntia ajoharjoittelua liikenteessä, kokemattomuus on omiin taitoihin nähden. Kokemattomuus näkyy siinä, ilmeistä. Lisäksi mopo on pienikokoinen ja vaikeasti ha- että nopeus voi olla aivan mieletön, sellainen että sillä ei vaittavissa. Kun mopot etenkin taajama-alueella ajavat voi selvitä. Kun pitäisi ymmärtää riski ja olla tilannetie- kuitenkin kohtalaista vauhtia, havainta- ja reagointiajat toinen, mieli lyö tyhjää. Kyse ei olen niinkään ajotaitojen jäävät pieneksi. puutteesta, vaan ajotavasta: valitaan sellainen tyyli, ettei- vät mitkään taidot enää riitä. Kahden tunnin kokemuksella Lammi muistuttaa kokemattomuuden näkyvän myös siinä, ettei ymmärretä omien virheiden kauaskantoisuut- Lammi muistuttaa, että mopoilijoiden kohdalla on myös ta.

12 – Kun valitsee ratin takana, valitsee koko elämänsä Lammi toivoo vanhempien ottavan oman roolinsa va- ajaksi. kavammin. Erityisesti jos he toimivat rahoittajina. Miksi sitten ajetaan liian kovaa? Lammi luettelee koko – Seuraavan asian voisi vääntää rautalangasta jokai- joukon syitä: selle vanhemmalle: Älä hanki nuorelle ensimmäiseksi – Koska se on mahdollista. Koska vauhti ja g-voimat autoksi 200 hevosvoimaista, 20 vuotta vanhaa ja olemat- ovat monen mielestä hienoa. Koska silloin ajamisessa tomilla turvalaitteilla olevaa autoa. Se on tyhmintä, mitä koetaan olevan enemmän tekemisen meininkiä, ja koska voi vanhempana tehdä. osa nuorista arvostaa ja moni luulee muiden arvostavan sitä. Miehet erottuvat negatiivisesti edukseen. Siinä missä Turvaa vai yksilönvapautta? nuorten naisten onnettomuudet ovat ns. oikeita, tahatto- mia onnettomuuksia, nuorten miesten kohdalla syy on MITEN nuorten liikenneturvallisuus on kehittynyt vuo- useammin tahallisessa, tietoisessa riskinotossa. Tiede- sien varrella? Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero tään, että tehdään väärin. Lammin mukaan vastaus riippuu tarkastelukulmasta. – Onnettomuusriskin kasvu korreloi itse asiassa erit- – Jos katsoo absoluuttisia lukuja, niin kuolleiden mää- täin hyvin teini-iän testosteronitason nousun kanssa. rät ovat pysytelleet 18–20-vuotiailla kolmenkymmenen Tämän lisäksi aivojen otsalohko kehittyy ainakin 25 tuntumassa jo 15 vuotta. Loukkaantuneiden määrä on ikävuoteen asti. Se vaikuttaa esimerkiksi impulssikont- sekin pysytellyt lähellä tuhatta jo noin 20 vuotta. rolliin ja toiminnan seurausten arviointiin, toisin sanoen – Turvallisuuskehityksen pysähtyminen nuorilla ker- turvallisuushakuisen käyttäytymisen kehitykseen. too siitä, että onnettomuuksien taustalla oleviin ilmiöi- Lisäksi nuoret liikkuvat usein kaverien kanssa. Lammi hin on vaikea vaikuttaa. Ne kytkeytyvät nuoruuteen – muistuttaa, että tämä tuo liikenteeseen mukaan ryhmäil- ovat osa sitä. miöitä, kuten tarvetta päteä ja säilyttää kasvonsa. Toisaalta, koko totuus ei kytkeydy psykologiseen ke- hitykseen. Henkilöauton ajokortin suorittaa noin 60 000 Vanhempien vastuu korostuu ihmistä vuosittain. Lammi painottaa, ettei kaikkia nuoria tule leimata. Suurimmalle osalle valistus ja opetus mene- Ajoneuvotekniikan kehitys nuorilla vähentäisi merkittä- vät perille. västi nuorten kokemia liikenneonnettomuuksia. Kaikille kuitenkaan eivät. Lammin mukaan Suomessa – Jos autossa on ajonvakautusjärjestelmä, suistumison- on käytössä jotakuinkin kaikki maailmassa keksityt kei- nettomuudet vähenevät merkittävästi. Jos autossa on not, kahta poikkeusta lukuun ottamatta. automaattinen ärsyttävää ääntä pitävä turvavyömuis- – Yhdysvalloissa ja Australiassa on käytössä ensinnä- tuttaja, joka hiljenee vasta, kun kaikilla on vyö kiinni, kin teknisiä ratkaisuja, joilla vanhemmat saavat tietoa turvataso paranee. lastensa ajokäyttäytymisestä. Kun vanhemmat luovutta- Tällä hetkellä ollaan kuitenkin kaukana tästä tilantees- vat lastensa käyttöön auton, he sopivat tietyistä asiois- ta. Lammin mukaan nuorten kuolemankolareissa autot ta, jotka liittyvät vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen. ovat keskimäärin liki 14 vuotta vanhoja. Seuranta antaa vanhemmille mahdollisuuden tarkkailla, Ja mikä harmittavinta, usein nuorten vanhemmat ovat noudatetaanko sovittuja asioita. rahoittaneet tällaista riskihankintaa. Toinen liittyy erilaisiin ajo-oikeuteen liittyviin rajoituk- – Autoon ei välttämättä hankita kunnon kesärenkaita siin uusilla kuljettajilla. budjettisyistä, mutta samaan aikaan autossa on rengas- – USA, Kanada, Australia ja Uusi Seelanti ovat esi- sarjan hintainen subwoofer. merkkejä maista, joissa uusien kuljettajien ajoa rajoite- Lammi korostaakin vanhempien vastuuta. Hänen mu- taan aluksi. Ajatuksena on poistaa sellaiset ajosuoritteet, kaansa vanhemmat pitäisi liittää paljon kiinteämmäksi jotka ovat erityisen riskialttiita, kuten ajo viikonloppuöi- osaksi nuoren ajouran alkuvaiheita. sin. Vastuulliseksi kuljettajaksi kehitytään vähitellen, ja – Vaikka 18-vuotias on juridisesti aikuinen, ei hän mil- samalla saadaan lisää oikeuksia. lään järkevällä mittarilla ole missään nimessä kypsä eikä Keinot on jo todettu erityisen tehokkaiksi liikenneon- aikuinen. Nuori tarvitsee vanhempien tukea, turvaa, nettomuuksien vähentäjiksi. Kolikon kääntöpuolena on keskustelua ja kasvattamista ollakseen liikenteessä tur- yksilön vapauksien rajoittaminen, jota kaikki eivät pu- vallinen liikkuja. rematta niele. Ja jos alkaa näyttää siltä, että meno alkaa olla tyhmää, – En tosin oikein ymmärrä, miksi 18-vuotiaan on pak- vanhempien pitää puuttua siihen, asettaa rajoja, vaikka ko saada ajaa perjantain ja lauantain välisenä yönä kello se tuntuisikin kovalta. kolme kavereiden kanssa autolla. – Koti muodostaa kasvuympäristön ja sen henkisen Lammin mukaan on valittava, minkälaisen määrän lii- ilmapiirin, jossa nuori varttuu. Suhtautuminen turval- kenneonnettomuuksiin joutuneita nuoria Suomi hyväk- lisuuteen ja muihin ihmisiin, liikenteen rajojen kunni- syy yksilönvapauden nimissä. oittaminen, huolellisuus ja muut asiat välittyvät arjen – Jos me haluamme, että yhä useampi nuori pelastuu, toiminnassa. Vaikka nuoruuden myllerryksessä ei aina tarvitsemme uusia keinoja. siltä näyttäisi, niin nämä vaikuttavat läpi elämän, myös liikenteessä. moottori 6/2013

13 TYÖRINTAMALTA

Aikainen lintu ei lennä pidemmälle

os sananlaskuja uskoo, työt pitäisi aina aloittaa aikaisin. Aikainen lintu madon nappaa. Illan virkku, aamun torkku – se tapa talon hävittää. JSananlaskut ovat peräisin maatalousyhteiskunnasta, jossa työt kan- nattikin aloittaa aamulla. Ikävä kyllä niihin uskotaan edelleen. Enkä tarkoita tässä rakennus- ja remonttitöitä, jotka aloitetaan yleensä aamuseitsemältä. Enkä edes kouluja, joihin opettajat ja pienet, viattomat lapset voivat joutua raahautumaan jo ennen kello kahdeksaa. Maatalousyhteiskunnan asenteeseen törmää nimittäin myös toimis- totöissä. Silloinkin, kun merkittävän osan töistä pystyisi tekemään mihin kel- lonaikaan tahansa, on arvostetumpaa aloittaa tekeminen heti aamusta.

TOIMISTOSSA seitsemältä aamulla: tunnollisuutta, itsekuria, innos- tusta. Toimistossa seitsemältä illalla: työnarkomaniaa, huonoa elämän- hallintaa, organisaatiokyvyttömyyttä, epäsosiaalisuutta. Nämä asenteet sortavat aamu-unisia, jotka tekisivät työnsä mie- luummin kello 12–20 kuin 8–16. Nykytiedon mukaan aamu-unisuus on geeneissä. Se ei siis ole asen- ne, elämäntapa eikä motivaatio-ongelma – se on synnynnäinen omi- naisuus. Joidenkin aivot eivät yksinkertaisesti ole huippukunnossa heti aa- mulla. Siksi olisi järkevää aloittaa ensimmäiset aamupalaverit vasta kymmeneltä. Liian varhaisiin kokouksiin ei saa aamu-unisten aivoja mukaan. On turha tuoda raksaelämää sisätöihin.

HAASTATTELUISSA ihmiset kertovat usein aloittavansa seitsemältä aamulla työt tai edes aamulenkin. Harvemmin kukaan sanoo heräävän- sä yhdeksältä ja syömällä briossin. Aamu-unisuuteen suhtaudutaan edelleen ihan kuin olisimme laisko- ja piikatyttöjä, jotka haluaisivat jättää aamulypsyn väliin. Mutta ei ketään enää 2000-luvulla pitäisi kiinnostaa, tehtiinkö työt aamulla, illalla, kävellen, hattu päässä vai ilman vaatteita. Kaikkien lahjakkuutta tulisi arvostaa, hyvin tehtyä työtä kiittää aina. Toivottavasti lapsemme ja lapsenlapsemme voivat jonakin päivänä laulaa ylpeästi: Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa aamu kymmeneksi meen. Aamu-unisuus ei ole asenne, se on synnynnäinen ominaisuus.

Kyösti Niemelä Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Helsingin Sanomat 23.9.2012

14