Keski-Karjalan Vesihuollon Kehittämissuunnitelma Vuoteen 2030

Vastaanottaja Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Kiteen kaupunki, Tohmajärven ja Rääkkylän kunnat

Asiakirjatyyppi Vesihuollon alueellinen kehittämissuunnitelma

Päivämäärä 20.2.2018

Viite 1510033747

KESKI-KARJALAN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2030 KESKI-KARJALAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2030

Päivämäärä 20.2.2018 Laatija Riikka Johansson Tarkastaja Teemu Heikkinen

Kuvaus Alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

Viite 1510033747

Pohjakartat © Maanmittauslaitos 05/2017 Ruututietokanta Tilastokeskuksen 1 x 1 km ja 250 x 250 m ruutuaineistot 2015 YKR-alueraot SYKE/YKR 2016 Pohjavesialueet SYKE, ELY-keskukset Asemakaava-alueet SYKE, ELY-keskukset Veeti-/Velvet-tiedot www.ymparisto.fi/Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

W:\1385\Keski-Karjala\1510033747_Keski- Karjalan_vh_kehittämissuunnitelma\työkansio\tekstit\Keski_Karjalan_vh- kehittämissuunnitelma_LUONNOS_2_2018.docx Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030

0SISÄLTÖ

1. JOHDANTO 1 2. VESIHUOLLON UUDISTUNUT LAINSÄÄDÄNTÖ 2 2.1 Vesihuoltolaki 2 2.2 Muita vesihuoltoon liittyjiä lakeja ja asetuksia 3 3. SUUNNITTELUALUEEN YLEISTIEDOT 4 3.1 Yhdyskuntarakenne ja väestönkehitys 4 3.2 Pinta- ja pohjavesivarojen yleiskuvaus 6 3.2.1 Pintavesivarat 6 3.2.2 Pohjavesivarat 10 4. VESIHUOLLON NYKYTILANNE 10 4.1 Organisaatiot ja talous 12 4.1.1 Maksujen vertailu 12 4.1.2 Liikevaihto 14 4.2 Talousvesi 15 4.2.1 Nykyinen vedenhankinta 15 4.2.2 Vedenjakelu 17 4.2.3 Pohjavesialueiden riskitoiminnot 20 4.3 Jätevedet 20 4.3.1 Viemäröinti 21 4.3.2 Jätevedenkäsittely 22 4.3.3 Lietteen käsittely 24 4.4 Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta 24 4.5 Haja-asutuksen vesihuolto 28 5. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTYMISEN AIHEUTTAMAT MUUTOSTARPEET 30 5.1 Vesihuoltoverkostojen ja toiminta-alueiden laajentamis- ja mahdolliset supistamistarpeet 31 5.1.1 Toiminta-alueiden laajentamistarpeet 31 5.1.2 Toiminta-alueiden mahdolliset supistamistarpeet 35 5.2 Vedenkulutus- ja jätevesiennusteet 36 5.3 Vedenhankinnan riittävyys ja toimintavarmuus 37 5.4 Jätevedenkäsittelyn riittävyys ja toimintavarmuus 38 6. VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET JA TAVOITTEET 38 6.1 Vedenhankinta ja toimintavarmuus 39 6.1.1 Varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin 42 6.2 Käyttöönottamattomat pohjavesivarat ja lisäselvitystarpeet 44 6.2.1 Kitee 44 6.2.2 Rääkkylä 44 6.2.3 Tohmajärvi 45 6.3 Jätevesien viemäröinti ja käsittely 45 6.3.1 Keski-Karjalan jätevesien yhteiskäsittelyn vaihtoehtotarkastelu 48 6.3.1.1 VE 1: Jätevesien paikallinen käsittely 51 6.3.1.2 VE 2: Jätevesien pääosin paikallinen käsittely, Tohmajärven jätevedet Joensuuhun 52 6.3.1.3 VE 3: Osin keskitetty käsittely Kiteen keskustaajaman puhdistamolla 52 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030

6.3.1.4 VE 4: Keskitetty käsittely Kiteen keskustaajaman puhdistamolla 56 6.3.1.5 VE 5: Keskitetty käsittely Kiteen uuteen puhdistamoon 57 6.3.1.6 VE 6: Jätevesien johtaminen Joensuun keskuspuhdistamolle 58 6.4 Puhdistamolietteiden ja välpejätteen käsittely ja hyödyntäminen 58 6.5 Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta 63 6.6 Vesiosuuskuntien toimintaedellytykset ja kehittämisehdotukset 64 6.6.1 Yhteistyö kunnan laitosten kanssa 66 6.6.2 Isännöintipalvelu 66 6.6.3 Fuusio haja-asutusalueiden laitokseksi 66 6.7 Haja- ja loma-asutuksen vesihuollon kehittäminen 67 6.7.1 Talousvedenhankinta 69 6.7.2 Jätevesien käsittely 69 6.8 Organisaatiot ja yhteistyö 70 6.8.1 Sopimuspohjainen yhteistyö kuntien vesihuoltolaitosten välillä 71 6.8.2 Kuntayhtymä 71 6.8.3 Alueellinen vesihuoltoyhtiö 72 6.8.4 Toimintojen ulkoistaminen: palvelumalleista yksityistämiseen 74 6.9 Organisaatio ja talous 74 6.10 Hulevesi 74 7. VESIHUOLTOSUUNNITELMA VUOTEEN 2030 75 7.1 Talous ja organisaatiosuositukset 75 7.1.1 Vesihuollon maksut 76 7.1.2 Haja-asutuksen vesihuoltolaitokset 77 7.2 Varautuminen, toimintavarmuus ja jatkuvuudenhallinta 78 7.3 Jätevedenkäsittely 79 7.4 Lietteenkäsittely ja hyödyntäminen 80 7.5 Kuntakohtaiset toimenpidesuositukset 81 7.5.1 Kitee 82 7.5.2 Rääkkylä 83 7.5.3 Tohmajärvi 83 8. VESIHUOLTOSUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 84

LIITTEET

Liite 1 Vedenottamot

Liite 2 Vesihuoltolaitosten liittyjämäärät

Liite 3 Jätevedenpuhdistamoiden kuormitukset

Liite 4 Jätevedenkäsittelyn vaihtoehtojen kustannusarviot Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 1 20.2.2018

1. JOHDANTO

Keski-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain (VHL 119/2001 ja sen muutos 681/2014 5 §) mukaista alueellista yleissuunnittelua. Alueellinen kehittämissuunnitelma kattaa Kiteen kaupungin sekä Tohmajärven ja Rääkkylän kunnat.

Suunnitelman tavoitteena on koota Keski-Karjalan kuntien vesihuollon kehittämistarpeet ja mää- rittää kehittämistoimenpiteet ja niiden aikataulut vuoteen 2030 saakka. Kehittämissuunnitel- massa keskitytään yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamien muutostarpeiden tunnistami- seen ja vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamiseen sekä nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien vesihuollon tarpeessa olevien alueiden selvittämiseen. Suunnitelmassa on lisäksi keskeistä miettiä Tohmajärven ja Kiteen jätevedenkäsittelyä tulevaisuudessa. Yhteistyötä alueen kuntien kesken pyritään entisestään lisäämään ja muodostamaan alueellisesta vesihuollon kehit- tämissuunnitelmasta säännöllisesti päivitettävä työkalu tukemaan vesihuollon ja yhdyskuntarakenteen kehitystä.

Suunnitelmassa keskitytään erityisesti alueellisen vesihuoltoyhteistyön kehittämiseen ja tiivistämi- seen. Lisäksi keskitytään yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamien muutostarpeiden tun- nistamiseen ja vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamiseen sekä nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien vesihuollon tarpeessa olevien alueiden selvittämiseen. Kehittämiskohteita tarkastellaan muuttuneen vesihuoltolain ja maankäyttö- sekä rakennuslain tuomien uusien vaatimusten perusteella sekä lisäksi huomioiden alueellinen ja kuntakohtainen valmiussuunnittelu ja varautuminen poikkeustilanteisiin.

Suunnittelutyö sisältää SOVA-lain (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövai- kutusten arvioinnista 8.4.2005/200) 3 §:n mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin.

Tämän kehittämissuunnitelman tausta-aineistona ovat Pohjois-Karjalan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2020 (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2007) sekä kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat.

Suunnitelman laatimista on ohjannut suppeampi työryhmä sekä ohjausryhmä, joka on koostunut seuraavasti:

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ympäristövastuualueen yksikönpäällikkö Ari Heiskanen vesitalous-/ympäristöasiantuntija Pauliina Palmgren Kitee va. tekninen johtaja Ari Jumppanen kuntatekniikan päällikkö Kauko Hirvonen Maankäyttöpäällikkö Ulla Karjalainen Ympäristöpäällikkö Marketta Lintinen Kiteen Vesikunta Toimitusjohtaja Sami Ikonen Tohmajärvi tekninen johtaja Jorma Berg kuntatekniikan päällikkö Erkki Ikonen Rääkkylä kunnaninsinööri Kalevi Harinen Siunsote, ympäristöterveydenhuolto terveystarkastaja Eeva Makkonen, Lea Ursin ja Aki Hirvonen Keski-Karjalan läntinen vesiosuuskunta Jouko Karppanen Kitee Eteläinen vesiosuuskunta Teuvo Nenonen Nieminen-Sintsin vesiosuuskunta Erkki Pykäläinen Värtsilän vesikunta Artturi Väyrynen Palo-ojan vesiosuuskunta Pasi Hirvonen

Ramboll Finland Oy:stä suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet mm. seuraavat asiantuntijat:

Projektipäällikkö/pääsuunnittelija Riikka Johansson, laitokset ja yleissuunnittelu Teemu Heikki- nen, pohjavedet Pekka Onnila, vesistöt Anna Hakala ja Ari Hanski, talous- ja organisaatio Jyri Rautiainen, varautumissuunnittelu Leena Vihavainen, lähtötiedot Satu Virtanen ja mitoitus Julia Haapalainen.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 2 20.2.2018

2. VESIHUOLLON UUDISTUNUT LAINSÄÄDÄNTÖ

2.1 Vesihuoltolaki

Vesihuoltolain (119/2001, VHL) muutokset tulivat voimaan 1.9.2014 (laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014).

Vesihuoltolaissa on säännökset vesihuollon kehittämisestä, järjestämisestä ja hoitamisesta, sade- ja sulamisvesien (hulevedet) viemäröinnistä, vesihuoltolaitoksen taloushallinnosta sekä vesihuollon maksuista ja sopimuksista. Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutenkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolakiopas, Be- linskij 2015).

Vesihuoltolain mukaisia keskeisiä toimijoita ovat kunnat, vesihuoltolaitokset, kiinteistön omistajat ja haltijat sekä viranomaiset. Kunta kehittää vesihuoltoa alueellaan ja tarvittaessa järjestää vesihuoltopalvelut ja huleveden viemäröinnin. Tavallisesti kunta täyttää järjestämisvelvollisuuden hy- väksymällä vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta ja jolla kiinteistöt liitetään laitoksen verkostoon. Vastuu kiinteistökohtaisten vesihuoltoratkaisujen asianmukaisuudesta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Vesihuoltolain mukaisia valvontavi- ranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Belinskij 2015).

Vesihuoltolain muutoksen myötä hulevesien kokonaishallinnasta säädetään nykyisin maankäyttö- ja rakennuslaissa1. Hulevesiin, joista huolehtii vesihuoltolaitos, sovelletaan vesihuoltolakia.

Muita vesihuoltolain keskeisimpiä vuoden 2014 muutoksia ovat vesihuollon riskien hallinnan tarkentaminen, vesihuoltolaitoksen taloushallinnon eriyttäminen ja läpinäkyvyyden lisääminen sekä taajamien ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen liittämisvelvollisuuden lieventäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon (Belinskij 2015).

Uudistuneen vesihuoltolain mukaan kuntakohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien laati- misvelvoite on poistunut. Kuntien tulee kuitenkin edelleen kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdys- kuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun.

Uudistuneen vesihuoltolain mukaiset voimaantulo- ja siirtymäsäännökset: - Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti on otettu käyttöön 1.1.2016 - Ennen 1.9.2014 hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, jos laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi, säilyy aikaisemman lainsäädännön mukainen tiukempi kiinteistön liittymisvelvollisuus vesihuoltoverkostoihin vuoden 2018 loppuun asti. - Kunnan tulee esittää ennen 1.9.2014 hyväksytyt toiminta-alueet, niillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet kartalla yleisesti saatavilla tietoverkossa (vuoden 2016 loppuun mennessä). - Vesihuoltolaitosten on tullut saattaa vesihuoltoverkostojen sijainnit sähköiseen muotoon (vuoden 2016 loppuun mennessä). - Vesihuoltolaitoksella tulee olla ajan tasalla pidettävä vesihuoltolain mukainen suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta (vuoden 2016 loppuun mennessä).

1 Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 682/2014

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 3 20.2.2018

2.2 Muita vesihuoltoon liittyjiä lakeja ja asetuksia

Vesihuoltolain lisäksi muita vesihuollon ja hulevesien hallinnan kannalta merkityksellisiä lakeja ovat erityisesti vesilaki, terveydensuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki ja ympäristönsuojelu- laki.

Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat säädökset sisältyvät vesilakiin (287/2011) ja ympäris- tönsuojelulakiin (527/2014): pohjaveden muuttamisen luvanvaraisuus (VL 3:2 ja 3 §) ja pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 §) sekä vedenottamon vesioikeudelliset suoja-alueet (VL 4:11 §). Lisäksi pohjaveden suojelua koskevia säädöksiä sisältyy maa-aineslakiin (555/1981), ja erinäisiin muihin lakeihin ja asetuksiin. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004), jonka muutos tuli voimaan 1.2.2015. Pohjavesialueet tullaan luokittelemaan uudel- leen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella.

Vesilaissa (287/2011) säännellään veden ottamista ja vesijohtojen sijoittamista. Vesilain mukaan vesihuoltolaitoksen vedenottoon tarvitaan aina lupa, myös alle 250 m3/d vedenottomäärillä2.

Terveydensuojelulaissa (763/1994) säädetään talousvettä toimittavista laitoksista, talousveden laadusta ja valvonnasta sekä varautumisesta talousveden laatua uhkaaviin erityistilanteisiin. Li- säksi siinä säädetään jäteveden johtamisesta ja puhdistamisesta sekä viemäröinnistä siten, että niistä ei saa aiheutua haittaa ihmisten terveydelle. Laki terveydensuojelulain muuttamisesta (942/2016) tuli voimaan 1.1.2017, jossa mm. kevennettiinn lupamenettelyä ja edellytetään talousveden valvonnan perustumista riskinarviointiin. Talousveden laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetusten (1352/2015, pienet yksiköt 401/2001) vaatimukset.

Maankäyttö ja rakennuslaissa (132/1999) on niin ikään säännöksiä vesihuoltoverkostojen sijoitta- misesta, minkä lisäksi siinä säädetään kokonaisvaltaisesta hulevesien hallinnasta.

Yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) mukaisesti taajamat on sisällytettävä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Asetus pohjautuu yhdyskuntajätevesidirek- tiiviin (91/271/ETY), jossa taajamalla tarkoitetaan aluetta, jonka asukasvastineluku on vähintään 2000. Yhdyskuntajätevesiasetuksessa määritellään myös jätevedenpuhdistamoiden vähimmäis- puhdistusvaatimukset.

Ympäristönsuojelulakia (527/2014) sovelletaan jäte- tai hulevesien aiheuttaman ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseen. Ympäristönsuojelulain muutoksen (423/2015) ja asetuksen (713/2014, muutos 449/2015) myötä esim. jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupame- nettelyä ja lupien valvontaa on tehostettu. Ympäristölupapäätökset määrätään jatkossa pääasi- assa toistaiseksi voimassa oleviksi. Ennen lain voimaantuloa annettujen ympäristölupapäätösten lupamääräysten tarkastamista koskeva velvoite raukeaa ja valvontaviranomainen arvioi luvan muuttamisen tarpeen vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin tarkastamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle.

Valtioneuvoston asetusta vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 on muutettu (mm. 5.11.2015 ja 8.12.2016). Asetuksella pyritään pinta- ja pohjavesien suojeluun ja asetetaan päästäjille mm. jätevedenpuhdistamoille velvoitteita haitallisten aineiden tarkkailusta.

Haja-asutusalueilla on voimassa valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017). Tällä ns. hajajätevesiasetuksella säädetään vä- himmäisvaatimukset kiinteistökohtaiselle jätevesien käsittelylle. Vesistöjen ranta-alueilla (100 m vesistöstä) tai vedenhankintakäytössä olevilla ja siihen soveltuvilla pohjavesialueilla perustason puhdistusvaatimukset tulisi täyttää 31.10.2019 mennessä ja muilla alueilla vain kiinteistön muun remontoinnin yhteydessä (Ympäristönsuojelulain muutos 13.1.2017/19).

Asumisen sako- ja umpikaivolietteet ovat jätelain (646/2011) mukaista jätettä. Jos saostuskaivo- lietteitä tai puhdistamolietteitä käytetään maatalouskäyttöön, peltolevitykseen, toimintaa koskee

2 Ympäristöministeriön raportteja 1/2012, Uudistunut vesilaki 2011, Keskeinen sisältö ja tärkeimmät muutokset

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 4 20.2.2018

lannoitevalmistesäädökset (lannoitevalmistelaki 539/2006, MMM asetus 11/12, MMM asetus 24/11 ja sen muutokset 12/12, 7/13).

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto (331/2013) rajaa puhdistamotoiminnassa syntyvien puhdistamolietteiden, välppäjätteen sekä hiekanerotushiekan sijoittamista kaatopaikalle. Orgaanista jä- tettä tulisi hyödyntää materiaalina ja energiantuotannossa.

3. SUUNNITTELUALUEEN YLEISTIEDOT

3.1 Yhdyskuntarakenne ja väestönkehitys

Alueellinen kehittämissuunnitelma kattaa Kiteen kaupungin sekä Tohmajärven ja Rääkkylän kunnat. Kehittämissuunnitelma-alueen pinta-ala on noin 3 300 km2, josta maa-alaa on noin 86 % ja 24 % vesistöjä. Alueen asukastiheys on keskimäärin noin 7,0 as/km2. Suurin asukastiheys on Rääkkylässä noin 11 as/km2 ja pienin Tohmajärvellä 2,7 as/km2. Väestötiheydet on määritetty maapinta-alaa kohden. Suunnitelma-alueen väestötiheys ja asemakaavoitetut alueet on esitetty kuvassa 1. Asemakaavoitetuilla alueilla asuu yhteensä n. 8 200 asukasta.

Kuva 1. Väestötiheys 1 x 1 km ruuduissa3 vuonna 2014 (Tilastokeskus 2015) Vuonna 2016 Keski-Karjalan alueella oli 17 640 asukasta. Suunnitelma-alueen väkimäärä on vii- mevuosina vähentynyt4. Väestön keski-ikä on n. 50 vuotta. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on alueella keskimäärin 31 % ja alle 15 -vuotiaiden osuus vain 12 %.

3 Tilastokeskuksen 1 x 1 km ruutuaineisto 2015 4 Tilastokeskus

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 5 20.2.2018

Suunnitelma-alueen asutuksesta on sijoittunut YKR5-taajamiin n. 8 100 asukasta eli 46 % ja kylä- alueisiin n. 2 800 eli 16 % väestöstä. Tilastolliset taajamat ja niiden väestömäärät vuonna 2015 sekä kyläalueet on esitetty kuvassa 2.

Kuva 2. Tilastolliset taajama- ja kyläalueet (SYKE/YKR2016).

Suunnitelma-alueen asuinrakennuksista 93 % on pientaloja6. Alueella on noin 5 250 loma-asuntoa.

5 Suomen ympäristökeskus, yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset aluejaot 6 Tilastokeskus rakennukset ja kesämökit

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 6 20.2.2018

3.2 Pinta- ja pohjavesivarojen yleiskuvaus

3.2.1 Pintavesivarat Suunnittelualueella Kiteen, Tohmajärven ja Rääkkylän kuntien alue ulottuu osin Pielisjoen-Py- häselän-Oriveden aluelle (04.3), joka on osa Vuoksen vesistöaluetta ja laskee kohti Laatokkaa. Osa Kiteen ja Tohmajärven vesistöistä on Jänisjoen-Kiteenjoen-Tohmajoen alueella (01-02), joka purkaa rajan yli Venäjän puolelle.

Kuva 3. Vesistöaluejaot

Suurimmat järvet Jänisjoen-Kiteenjoen-Tohmajoen alueella ovat Kiteenjärvi, Tohmajärvi ja Säy- nejärvi ja merkittävimmät jokimuodostumat Jänisjoen alajuoksu, Kangasjoki, Kiteenjoki-Komp- sunjoki, Luosojoki-Saarekkeenpuro, Tohmajoki ja Suonpäänjoki. Pielisjoen-Pyhäselän-Oriveden alueen suurimmat järvet ovat reittivesien osia Orivedellä ja Pyhäselällä, Suuri-Onkamo, Pieni-On- kamo sekä Särkijärvi. Merkittävimmät jokimuodostumat ovat Piimäjoki-Myllyjoki, Elinjoki-Ranu- anjoki sekä Lepikonjoki-Sirkkajoki. Vedet ovat selvästi humusvaikutteisia ja järvet on tyypitelty humuksisten ja turvemaiden vesien tyyppeihin.

Merkittäviä vesirakentamiseen ja säännöstelyyn liittyviä kohteita alueella on Jänisjoen varrella (useita patoturvallisuuslain mukaisia 2-luokan voimalaitospatoja). Lisäksi Karjalan Pyhäjärveä ja Ätäsköä säännöstellään Puhoksen voimalaitospadolla (2-luokan voimalaitospato).

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 7 20.2.2018

Alueen järvet ja jokimuodostumat ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Tyydyttävässä tilassa ovat järvistä mm. Pieni- ja Suuri-Onkamo sekä Ätäskö ja välttävässä tilassa Natura-suojeluverkostoon kuuluva lintuvesikohde Sääperi. Jokimuodostumista Tohmajär- vellä sijaitseva Lahdenjoki on luokiteltu huonoon ekologiseen tilaan yhdyskuntajätevesien kuormituksen vuoksi. Muutoin tilaa heikentävät pääosin korkeat ravinnepitoisuudet, erilaiset rehe- vyyshaitat, kuten paikalliset happiongelmat ja biologisen seuranta-aineiston perusteella tehty tila-arvio.

Kuva 4. Vesistöjen ekologisen tilan luokittelu (aineiston lähde: Pohjois-Karjalan ELY-keskus vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021) Kemiallinen tila on valtaosin luokiteltu hyväksi, mutta osin hyvää huonommaksi kalojen sisältä- män elohopeapitoisuuden vuoksi. Turvemaiden vesissä ja humusvesissä kalojen elohopeapitoisuuden raja-arvo ylittyy Suomessa yleisesti, mikä heikentää kemiallisen tilan arviota.

Kuva 5. Vesistöjen kemiallisen tilan luokittelu (aineiston lähde: Pohjois-Karjalan ELY-keskus vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021)

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 8 20.2.2018

Taulukko 1. Suunnittelualueen kuntien järvien tyypittely ja luokittelu (Hertta-tietojärjestelmä 15.8.2017). Järvialtaat alue Järvi ha tyyppi Ekologinen tila Kunta 01.011 Sääperi 108 MVh Välttävä Tohmajärvi 01.014 Pitkälampi 24 Rh Tyydyttävä Tohmajärvi 01.091 Kaustajärvi 164 Mh Hyvä Tohmajärvi 01.091 Patson Pitkä 47 Rh Hyvä Tohmajärvi 02.012 Rämeenjärvi 68 MRh Hyvä Tohmajärvi 02.013 Tohmajärvi 1032 Kh Hyvä Tohmajärvi 02.013 Tohmajärvi Peijonniemenlahti 153 Mh Hyvä Tohmajärvi 02.021 Lautakko 133 Lv Hyvä Kitee 02.021 Kangasjärvi 69 Mh Hyvä Kitee 02.022 Kiteenjärvi 1299 Mh Hyvä Kitee 02.022 Kiteenjärvi Päätyeenlahti 222 MRh Tyydyttävä Kitee 02.022 Hyypii 216 Mh Hyvä Kitee 02.026 Säynejärvi 883 Vh Hyvä Kitee 02.027 Iso Heinäjärvi 353 Vh Hyvä Kitee 04.181 Puruvesi (Saimaa), Ängervöinen 311 Ph Erinomainen Kitee, Savonlinna 04.181 Puruvesi (Saimaa), Ristilahti 359 Ph Tyydyttävä Kitee, Savonlinna 04.187 Hummonjärvi 49 Mh Hyvä Kitee 04.311 Orivesi 34037 Sh Erinomainen Kitee, Liperi, Rääkkylä, Savonlinna 04.311 Orivesi Puhoslahti 8166 SVh Hyvä Kitee 04.311 Orivesi Paasselkä 12596 Sh Erinomainen Kitee, Savonlinna 04.311 Villasenjärvi 175 MVh Hyvä Kitee 04.311 Suuri Heinälampi 61 MRh Hyvä Kitee 04.318 Täitimenjärvi 296 Mh Hyvä Rääkkylä 04.319 Ylälampi 82 MRh Tyydyttävä Kitee 04.321 Pyhäselkä 35878 Sh Hyvä Rääkkylä, Joensuu, Liperi 04.321 Hautalampi 97 Ph Tyydyttävä Rääkkylä 04.321 Jokilampi 84 MRh Tyydyttävä Rääkkylä 04.328 Jouhtenuslampi 60 MRh Tyydyttävä Rääkkylä 04.328 Kiesjärvi 109 MRh Tyydyttävä Rääkkylä 04.371 Pieni-Onkamo 1194 MVh Tyydyttävä Tohmajärvi, Rääkkylä, Joensuu, 04.372 Suuri-Onkamo 3185 Vh Tyydyttävä Rääkkylä, Tohmajärvi 04.374 Kannusjärvi 96 Vh Hyvä Tohmajärvi, Joensuu 04.375 Kostamo 104 MVh Hyvä Tohmajärvi 04.376 Särkijärvi 1069 Vh Erinomainen Tohmajärvi 04.383 Särkijärvi 78 Vh Hyvä Kitee 04.383 Piimäjärvi 459 Mh Hyvä Kitee 04.391 Pyhäjärvi 20104 SVh Erinomainen Kitee, Parikkala 04.391 Valkiajärvi 62 Vh Erinomainen Kitee 04.391 Leinojärvi 52 MRh Hyvä Kitee 04.392 Ätäskö 1390 Kh Tyydyttävä Kitee 04.394 Juurikkajärvi (e) 158 Mh Tyydyttävä Kitee 04.396 Hanelinlampi 201 Mh Tyydyttävä Kitee 04.396 Ylä-Kousa 197 Mh Hyvä Kitee 04.397 Suuri-Nivunki 270 Vh Hyvä Kitee 04.398 Karjalanjärvi 151 Mh Hyvä Kitee

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 9 20.2.2018

Taulukko 2. Suunnittelualueen kuntien jokimuodostumien tyypittely ja luokittelu (Hertta-tietojärjes- telmä 15.8.2017). Jokimuodostumat alue Jokimuodostuma km tyyppi Ekologinen tila Kunta 01.011 Jänisjoki alajuoksu 47,6 St Hyvä Tohmajärvi, Joensuu 01.016 Kangasjoki 20,9 Kk Hyvä Tohmajärvi 01.051 Suonpäänjoki 43,9 Kt Hyvä Tohmajärvi, Joensuu 01.092 Ryösiönjoki 10,4 Pk Hyvä Tohmajärvi 02.012 Tohmajoki 12,8 Kt Hyvä Tohmajärvi 02.014 Luosojoki-Saarekkeenpuro 18,4 Pt Tyydyttävä Tohmajärvi 02.015 Perttisenjoki 5,8 Pt Tyydyttävä Tohmajärvi 02.016 Lahdenjoki 5,3 Pt Huono Tohmajärvi 02.021 Kiteenjoki-Kompsunjoki 14,6 Kk Hyvä Kitee 02.023 Humalajoki 10,2 Kt Tyydyttävä Kitee, Tohmajärvi 02.026 Tiekoskenjoki 3,1 Pk Hyvä Kitee 02.027 Hiidenjoki 9,9 Pk Tyydyttävä Kitee 04.181 Mörköjoki 5,5 Pt Hyvä Kitee 04.311 Puhoksen kanava 0,4 Kk Hyvä Kitee 04.311 Hiiskoskenjoki 8,9 Kk Hyvä Kitee 04.374 Elinjoki-Rauanjoki 15,8 Pk Hyvä Tohmajärvi, Joensuu 04.375 Särkijoki 7,8 Pk Tyydyttävä Tohmajärvi, Joensuu 04.381 Piimäjoki-Myllyjoki 20,4 Pt Tyydyttävä Kitee, Rääkkylä 04.391 Nivunkijoki 2,3 Pk Hyvä Kitee 04.391 Karjalanjoki 6,5 Pt Hyvä Kitee 04.393 Lepikonjoki-Sirkkajoki 11,0 Pt Tyydyttävä Kitee 04.394 Juurikan kanava 4,1 Pk Tyydyttävä Kitee 04.396 Myllyjoki 5,1 Pt Hyvä Kitee 04.396 Mustolanjoki 2,8 Pt Hyvä Kitee

Alueella ei käytetä pintavesiä talousveden ottoon. Merkittävimpiä vesistökuormituksen lähteitä ovat maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen jätevesien hajakuormitus sekä yksittäiset pis- tekuormittajat7. Yhdyskuntajätevesien kuormituspaikkoja on kaikkiaan viisi; Kiteellä keskustaajaman, Kesälahden ja Puhoksen jätevedenpuhdistamot sekä Rääkkylässä kirkonkylän puhdistamo ja Tohmajärvellä Kemien jätevedenpuhdistamo.

Kiteen keskustaajaman jätevedenpuhdistamon purkuvesistö on Kiteenjärvi (02.022) Kiteenjärven ekologinen tila on hyvä. Puhdistamon toiminnan ympäristöluvassa on velvoitteena Kiteenjärven syvänteen ilmastus. Kiteen Kesälahden jätevedenpuhdistamon purkuvesistö on Mustolanjoen (04.396, ekologinen tila hyvä) kautta Karjalan Pyhäjärveen (04.391), jonka ekologinen tila on erinomainen.

Kiteen Puhoksen jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamon länsipuolella sijaitsevaan purkuojaan, joka laskee Särkisalmen kohdalla Puhoslampeen. Puhoslampi on Karja- lan Pyhäjärven pohjoisosassa sijaitseva lahti, jonka kautta järven vedet purkautuvat Oriveden Puhoslahteen. Oriveden Puhoslahden ekologinen tila on hyvä.

Rääkkylän kirkonkylän puhdistamon käsitelty jätevesi johdetaan Leväojaan ja edelleen Pyhäsel- kään kuuluvaan Vänskänsalmeen (ekologinen tila hyvä). Leväoja on yksi Oravilahden pengerrysalueen eristysojista. Leväojaa pitkin virtaa myös osa Oravilahden pengerrysalueen kuivatusve- sistä sekä kuivatusaluetta ympäröivältä valuma-alueelta tulevat vedet. Jätevedenpuhdistamon osuus kokonaiskuormituksesta purkuvesistössä on vähäinen.

Tohmajärven kunnan Kemien jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet (6 l/s) johdetaan avo- ojaa pitkin Lahdenjokeen, jonka ekologinen tila on huono. Purkuoja on määrätty viemäriksi Lah- denjoen liittymäkohtaan saakka. Purkupaikka on noin 4,5 kilometriä ennen kuin joki laskee Toh- majärven Peijonniemenlahteen. Tohmajärven (02.013) ekologinen tila on hyvä.

7 Pohjois-Karjalan ELY-keskus vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 10 20.2.2018

3.2.2 Pohjavesivarat Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven alueella on yhteensä noin 90 luokiteltua pohjavesialuetta. Poh- javesialueet sijoittuvat Kiteen ja Tohmajärven poikki kulkeville I ja II Salpausselän reunamuodos- tumille sekä niihin liittyviin pitkittäisharjujaksoihin. Laajimmat pohjavesialueet ovat pinta-alaltaan yli 10 km2 suuruisia ja niillä muodostuvan pohjaveden määrä on keskimäärin 5000 – 10000 m3/d suuruusluokkaa. Rääkkylän kunnan alue sijoittuu Salpausselkä-vyöhykkeen ulkopuolelle, mistä johtuen pohjavesivarojen määrä on vähäisempi Kiteen ja Tohmajärven alueisiin nähden. Etenkin Kiteen ja Tohmajärven alueella on runsaasti käyttöönottamattomia pohjavesivaroja. Vedenhan- kintakäytössä olevat pohjavesialueet on esitetty liitteessä 1 ja kuvassa 11.

4. VESIHUOLLON NYKYTILANNE

Vesihuollon nykytilannetta ja ennusteita on kuvattu sanallisesti sekä tunnuslukujen kautta. Vesi- huoltolain 20 § mukaisesti vesihuoltolaitosten tulee tuottaa ja julkistaa vertailukelpoiset tunnusluvut toiminnastaan. Vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla vesihuoltolaitosten toimintaa voidaan verrata toisiinsa ja yleisesti hyviksi todettuihin tunnuslukutasoihin.

Suunnittelualueella toimii kunnallisten vesihuoltolaitosten lisäksi lukuisia vesiosuuskuntia ja -yh- tymiä. Yhteensä alueella toimii 13 vesihuoltolain mukaista vesihuoltolaitosta. Kiteellä toimii kunnalliset Kiteen kaupungin vesihuoltolaitos ja Kesälahden vesihuoltolaitos, Kiteen Vesikunta sekä neljä muuta vesiosuuskuntaa. Rääkkylä kunnan vesihuoltolaitoksen lisäksi kunnassa toimii neljä vesiosuuskuntaa. Tohmajärvellä toimii kunnallisen laitoksen lisäksi yksi vesiosuuskuntaa. Kuvissa 6-8 on esitetty vesihuoltolaitosten väliset talousveden myynnin ja jätevesien viemäröinnin yhtey- det. Liitteessä 2 on esitetty kunnallisten vesihuoltolaitoksien sekä vesiosuuskuntien liittyjämäärät vesilaitoskohtaisesti.

Kuva 6. Kiteen vesihuoltolaitosten ja naapurikuntien laitosten välinen yhteistyö.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 11 20.2.2018

Kuva 7. Rääkkylän vesihuoltolaitosten ja naapurikuntien laitosten välinen yhteistyö.

Kuva 8. Tohmajärven vesihuoltolaitosten ja naapurikuntien laitosten välinen yhteistyö. Alla olevassa taulukossa on esitetty vesihuoltolaitosten ilmoittamat keskitettyyn vesihuoltoon liittyneet vakituiset asukkaat sekä vedenkulutus kuntakohtaisesti vuonna 20168. Pääosin vesi johdetaan asutuksen ja muuhun yhteiskunnan vedenkulutukseen.

Taulukko 2. Keskitetyn vesihuollon liittymisaste ja vedenkulutus kunta-alueittain vuonna 2016. väestö- liittyjät* liittymisaste veden- ominais- määrä kulutus** kulutus vesijohto viemäri vesijohto viemäri asukasta asukasta asukasta % % m3/d l/as.*d Kitee 10 719 9 280 6 560 87 61 2 323 250 Rääkkylä 2 268 2 114 723 93 32 438 207 Tohmajärvi 4 653 4 300 3 100 92 67 933 217 YHTEENSÄ 17 640 15 694 10 383 89 59 3 694 235 *Liittyjillä tarkoitetaan vakituisia asukkaita, joihin ei Veeti-ohjeistuksen mukaisesti kuulu sisällyttää loma- asukkaita. **Vedenkulutuksella tarkoitetaan kaikkien kunnan alueella toimivien tilastoitujen vesihuoltolaitosten yhteen laskettua vesimäärää, mikä on laskettu käyttämällä vedenottamoilta kunnan alueelle otettua vesimäärää. Rääkkylän osalta käytetty vuoden 2015 tietoja, koska vuoden 2016 ei ollut käytettävissä.

8 Vesihuoltolaitostietojärjestelmä (VELVET/ Veeti) ja vesihuoltolaitosten muut ilmoittamat tiedot

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 12 20.2.2018

Liittyjämäärien arviointi on vaikeaa, jolloin niitä on tarkasteltu myös paikkatietoaineistojen9 avulla. Seuraavaan taulukkoon on kerätty kuntakohtaiset laskennalliset liittyjämäärät vakituisina asukkaina, asuinrakennuksina ja loma-asuntoina. Tällä tarkastelulla kuntien liittyjämäärät asukkaina pääosin tippuivat alkuperäisistä tiedoista selvästi, lukuun ottamatta viemärin liittyjämääriä Tohmajärvellä, jossa kunnallisen vesihuoltolaitoksen ilmoittamat liittyjämäärät oli juuri tarkastettu sekä Rääkkylässä, jossa on rakennettu viime vuosina uutta viemäriverkostoa. Tällä periaat- teella voidaan olettaa, että paikkatietotarkastelun mukaiset liittyjämäärät ovat lähempänä todelli- suutta.

Taulukko 3. Keskitetyn vesihuollon arvioidut liittyjämäärät ja liittymisaste paikkatietotarkastelujen perusteella kunta-alueittain.

Vesihuoltoverkostojen liittyjämäärät paikkatietotarkasteluna asukkaina asuinrakennukset loma-asunnot vesijohto viemäri vesijohto viemäri vesijohto viemäri kpl % kpl % kpl kpl kpl kpl Kitee 9 300 87 6 600 61 3 250 1 760 1 100 240 Rääkkylä 1 900 84 900 41 940 330 370 90 Tohmajärvi 4 200 91 3 100 67 1 750 1 140 310 120 YHTEENSÄ 15 400 87 10 600 60 5 940 3 230 1 780 450

4.1 Organisaatiot ja talous

1.1.1 Kunnallisten vesihuoltolaitosten toimintamuodot

Kunnalliset vesihuoltolaitokset voivat olla toimintamuodoltaan osakeyhtiöitä, liikelaitoksia tai kunnan kirjanpidossa eriytettyjä taseyksiköitä. Kuntien vesihuoltolaitoksista Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven vesihuoltolaitokset ovat kunnan kirjanpidosta eriytettyjä taseyksiköitä. Vesihuol- tolaitosten tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma ovat kaupungin/kunnan tilinpäätöksen liit- teinä, eriytettyinä tilinpäätöksinä. Kiteen kaupungin vesihuoltolaitos on vuokrattu Kiteen Vesikun- nalle. Vuokrasopimusta muutetaan tuottojen mahdollistamiseksi liiketaloudellisesti oikealle tasolle.

Kunnalliset vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta–alueellaan vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä Kiteen kaupungin vesihuoltolaitosta lukuun ottamatta, jonka vesihuollon ylläpito järjestetään kumppanuusperiaatteella Kiteen Vesikunnan kanssa. Kun- nalliset vesihuoltolaitokset ja Kiteen Vesikunta myyvät vettä alueen vesiosuuskunnille. Laitosten ja naapurikuntien väliset yhteistyömuodot on esitetty kuvissa 6-8.

4.1.1 Maksujen vertailu

Keski-Karjalan alueen vesihuollon maksujen vaihteluvälit on koottu taulukkoon 4. Lisäksi taulukkoon on vertailuksi tuotu Pielisen Karjalan alueen sekä Vesilaitosyhdistyksen (VVY) jäsenlaitosten valtakunnallisten maksujen keskiarvot ja mediaanit. Keski-Karjalan keskimääräiset liittymismaksut ovat matalampia, kuin Pielisen Karjalan tai VVY:n jäsenlaitosten liittymismaksut. Talousveden käyttömaksut ovat keskimäärin samalla tasolla kuin Pielisen Karjalassa, mutta matalampia kuin VVY:n laitoksilla. Keski-Karjalan keskimääräiset jäteveden käyttömaksut ovat korkeampia, kuin Pielisen Karjalassa tai VVY:n jäsenlaitoksilla keskimäärin, mutta perusmaksujen osalta matalampia, mitä Pielisen karjalan alueella. Toisaalta eri laitosten vaihteluväli on suurta.

9 Tarkastelussa on huomioitu käytössä olevien vesi- ja viemäriverkostojen 100 metrin säteelle sekä kokonaan tai osittain sijoittuvien Tilastokeskuksen 250 m ruututietokannan (rttk 2015) mukaiset vakituiset asukkaat, asuinrakennukset ja loma-asunnot.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 13 20.2.2018

Taulukko 4. Keski-Karjalan ja VVY:n vertailuhinnat (€/m³) omakotitalolle vuonna 2016 (Pielisen Karja- lan alueen vertailuhinnat vuonna 2015).

Liittymismaksu Perusmaksu Käyttömaksu €/m³ omakotitalo € omakotitalo €/v talousvesi jätevesi talousvesi jätevesi talousvesi jätevesi

Keski-Karjala MIN 699 1 180 35 35 0,86 2,6 Keski-Karjala MAX 3 100 3 348 134 150 2,3 4,9 Keski-Karjala keskiarvo 1 578 1 933 68 84 1,3 3,1 Pielisen Karjala MIN 0 0 0 16 0,9 1,9

Pielisen Karjala MAX 6 000 7 500 248 446 2,5 3,8

Pielisen Karjala keskiarvo 2 595 4 084 78 115 1,4 2,5

VVY MIN 418 299 11 10 0,62 1,2

VVY MAX 14 830 9 500 282 193 5,8 5,6

VVY keskiarvo 1 741 2 249 66 71 1,7 2,6

VVY mediaani 1 500 1 906 56 62 1,6 2,7

Kokonaisvaltaisemmin maksuja voidaan vertailla VVY:n laskennallisiin vertailuhintoihin10. Vertai- luhinnassa on huomioitu laitoskohtaisesti sekä vedenhankinnan että viemäröinnin liittymismaksut, perusmaksut ja käyttömaksut sekä mahdolliset muut maksut.

Taulukko 5. Keski-Karjalan ja VVY:n vertailuhinnat (€/m³) omakotitalolle vuonna 2016, (Pielisen Karja- lan alueen vertailuhinnat vuonna 2015). Vertailuhin- vesi jätevesi vesi ja jätevesi nat Keski- Pieli- VVY Keski- Pieli- VVY Keski- Pieli- VVY Kar- sen Kar- sen Kar- sen jala Kar- jala Kar- jala Kar- jala jala jala Keskiarvo 1,9 2.3 2,3 3,9 3.7 3,3 5,8 5.7 5,7 Mediaani 1,8 2.2 2,2 3,5 3.8 3,3 5,4 6.0 5,5

Minimi 1,5 1.4 0,9 3,0 2.3 1,9 4,5 2.0 3,5

Maksimi 3,4 3.2 7,3 5,8 5.5 5,9 9,2 8.5 9,5

Keskimäärin Keski-Karjalan laskennalliset vertailuhinnat ovat talousveden osalta matalampia, mutta jäteveden osalta korkeampia, kuin VVY:n keskimääräiset vertailuhinnat. Talous- ja jäteve- den vertailuhinta yhteensä on samalla tasolla Keski-Karjalassa kuin VVY:n jäsenlaitoksilla vuonna 2016. Keski-Karjalan vertailuhinnat ovat myös samaa tasoa vastaavan Pielisen Karjalan alueen vuoden 2015 vertailuhintoihin. VVY:n vertailuhinnoissa tulee ottaa huomioon, että jäsenlaitokset ovat pääosin kuntien vesihuoltolaitoksia, joilla on yleisesti vesiosuuskuntia suurempi volyymi ja ne toimivat keskitetymmin taajama-alueella. Vesiosuuskunnat taas sijoittuvat usein haja-asutusalueille, jolloin mm. liittymismaksukustannukset ovat hyvin eri luokkaa kuin kunnallisilla vesihuoltolaitoksilla.

10 Vesilaitosyhdistyksen eli VVY:n vertailuhinnat on laskettu koko maassa samanlaisille kiinteistöille ja samoille kulutusmäärille. Vertai- lussa ovat mukana sekä yksinomaan vesilaitos- tai viemärilaitostoimintaa harjoittavat laitokset että yhdistetyt laitokset, jotka vastaavat niin puhtaan veden tuotannosta kuin jätevesien vastaanottamisesta ja puhdistamisestakin. Hintoihin sisältyy alv 24 %.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 14 20.2.2018

Kuva 9. Keski-Karjalan alueen VVY- vertailuhinnat (€/m³) vuonna 2016 Keski-Karjalan alueen korkein talousveden vertailuhinta on Keski-Karjalan läntisellä vesiosuuskunnalla ja jäteveden vertailuhinta Kiteen Kesälahden vesihuoltolaitoksella.

4.1.2 Liikevaihto

Keski-Karjalan alueen vesiosuuskuntien ja kuntien vesihuoltolaitosten liikevaihto oli yhteensä noin 3,5 milj.€ käytettävissä olleiden vuoden 2016 tietojen perusteella. Suuntaa antavasti vesihuoltolaitosten taloutta voidaan vertailla liikevaihdon ja laskutetun talous- sekä jäteveden suhteiden kautta (kuva 10). Laskutetun veden määrän puuttuessa raportoiduista11 tiedoista, on käy- tetty verkostoon pumpatun talousveden määrää. Suhde kertoo muun muassa laitosten käyttö- ja perusmaksujen tasosta. Lisäksi vertailussa olisi hyvä huomioida laitosten investoinnit, kuten saneeraukset (verkostot, vedenottamot ja jätevedenpuhdistamot) sekä kunnallisten vesihuoltolaitosten tuottovaatimus kunnille. Laitosten vertailussa suurimmat suhdeluvut olivat Rääkkylässä toimivalla Nieminen-Sintsi vesiosuuskunnalla ja Kiteellä toimivalla Keski-Karjalan läntisellä vesiosuuskunnalla. Vesihuoltolaitosten suhdeluvut vaihtelivat suhteellisen paljon.

Kuva 10. Vesihuoltolaitosten liikevaihdon ja laskutetun veden suhde vuonna 2016

11 Vesihuoltolaitostietojärjestelmä (Veeti)

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 15 20.2.2018

4.2 Talousvesi

4.2.1 Nykyinen vedenhankinta Keski-Karjalan seudun vedenhankinta perustuu pohjavedenottoon. Vuonna 2015-2016 vedenotto oli yhteensä noin 3 700 m3/d eli noin 1,36 milj. m3/a. Kiteen Vesikunta on alueen suurint yksittäi- nen vedenottaja, jonka osuus koko suunnitelma-alueen vedenotosta oli 48 %. Lisäksi alueella vettä ottavat Kiteen Kesälahden vesihuoltolaitos, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnalliset vesilaitokset sekä kolme vesiosuuskuntaa. Kuvassa 11 on esitetty alueen vedenottamot ja pohjavesialueet kartalla.

Kuva 11. Vedenottamot ja pohjavesialueet Vedenhankinta perustuu oman kunnan alueelta otettuun pohjavedenottoon.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 16 20.2.2018

Kiteen Vesikunnan päävedenottamoina toimivat Hallakorven ja Meijerinrannan vedenottamot, joista otettiin vettä 840 m³/d ja 810 m³/d vuonna 2016. Lisäksi Kiteen Vesikunta otti vettä Kajoon vedenottamolta noin 120 m³/d. Kiteen kaupungin Kesälahden päävedenottamoina toimivat Marjoniemi (vedenotto noin 170 m³/d) ja Sortolampi (noin 120 m³/d). Lisäksi Kesälahden laitoksella on käytössä Mäntyrannan vedenottamo (75 m³/d). Palo-ojan vesisosuuskunta ottaa vettä omalta Potoskavaaran vedenottamoltaan.

Kuva 12. Vuoden 2016 vedenottomäärien jakautuminen Kiteen vedenottamoilla

Rääkkylän vesihuoltolaitoksen vedenhankinta on perustunut viime vuosina pääosin Jaaman vedenottamon veteen, joka pumpataan Leppälammen vedenottamon ja käsittelylaitoksen kautta verkostoon. Virtaamamittauksissa on epäselvyyksiä, jolloin ei ole käytettävissä tietoa, mikä osuus on pumpattu Jaaman ja mikä Leppälammen pohjavesialueelta (alla olevassa kaaviokuvassa esitetty kaikki Jaaman vedenotoksi). Leppälammen käsittelylaitokselta kulutukseen on johdettu 382 m³/d vuonna 2015. Rääkkylän vesihuoltolaitoksen Rasivaaran vedenottamo ei ole käytössä. Nieminen-Sintsin vesiosuuskunnalla on oma Vahalahden/Härkälammen vedenottamo, josta otettiin vettä noin 80 m³/d. Nyttemmin Nieminen-Sintsin vesiosuuskunta myy vettä Joensuun puolella olevalle Pyhäselän vesiosuuskunnalle.

Kuva 13. Vuoden 2015 vedenottomäärien jakautuminen Rääkkylän vedenottamoilla

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 17 20.2.2018

Tohmajärven vesihuoltolaitoksen merkittävimpänä vedenottamona toimii Kirkonkylän/Valkealam- men vedenottamo, josta otettiin vuonna 2016 vettä 595 m³/d. Lisäksi Tohmajärven vesihuoltolaitoksella on Uusi-Värtsilän (116 m³/d), Riikolan (93 m³/d) ja Tikkalan (37 m³/d) vedenottamot. Kaikki laitokset toimivat omilla alueillaan, joiden väliset verkostoyhteydet on normaalisti suljettu. Värtsilän Vesikunnalla on Pykälävaaran vedenottamo, josta otettiin vettä 92 m³/d vuonna 2016.

Kuva 14. Tohmajärven vuoden 2016 vedenhankinnan jakautuminen vedenottamoille Liitteessä 1 on esitetty alueen vedenottamot, vedenottolupamäärät, vedenottomäärät vuodelta 2016 sekä vedenottaja ja pohjavesialueet, joilla vedenottamot sijaitsevat.

4.2.2 Vedenjakelu

Keski-Karjalan vedenjakeluverkostot ovat laajat ja kattavat pääosin myös haja-asutusalueet. Taajamien vedenjakelusta vastaavat pääosin kunnalliset vesihuoltolaitokset lukuun ottamatta Ki- teen keskustaajamaa, jossa toimii Kiteen vesikunta. Haja-asutusalueilla toimivat pääosin vesiosuuskunnat.

Vesiosuuskuntia ja kunnallisia laitoksia yhdistävät vedenjakeluverkostot sekä yhdysvesijohdot. Kuvissa 6-8 on esitetty vesihuoltolaitosten väliset talousveden myynnit sekä yhdysvesijohdot niin laitosten kuin kuntienkin välillä. Kiteen Palo-Ojan vesiosuuskunnan verkostosta on yhdysvesijohto Tohmajärven verkostoon. Kesälahden alueelta johdetaan vettä Parikkalan kunnan Uukuniemen alueelle. Rääkkylän Nieminen-Sintsin vesiosuuskunnan verkosto on yhdistetty Joensuun vesihuol- toverkostoon. Tohmajärven vesijohtoverkosto on lisäksi yhteydessä Joensuun Kiihtelysvaaran vesijohtoverkostoon.

Kuvassa 15 on esitetty alueen vedenjakelun verkostoalueet.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 18 20.2.2018

Kuva 15. Vedenjakelualueet

Taulukkoon 6 on koottu kunnittain vesijohtoverkostojen tunnuslukuja sisältäen sekä kunnallisten vesihuoltolaitosten että vesiosuuskuntien tilastoidut tiedot vuodelta 2016. Tunnuslukujen luotettavuuteen ja vertailtavuuteen vaikuttaa saatujen lähtötietojen tarkkuus ja kattavuus. Tunnuslu- kujen laskennassa käytettiin tilastoituja tietoja12, lukuun ottamatta liittyjämääriä, joissa on käy- tetty paikkatietotarkastelun arvoja.

12 Vesihuoltolaitostietojärjestelmä (VELVET/Veeti) ja muu kunnilta saatu lähtötieto

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 19 20.2.2018

Taulukko 6 Vesijohtoverkostojen tunnuslukuja sisältäen kaikki kunnan alueella tilastoidut vesihuoltolaitokset vuodelta 2016 (Rääkkylän vedenkulutus vuodelta 2015).

Pielisen Joen- Yh- Karjala suun Rääk- Tohma- teensä Yh- seutu Kitee teensä/ yh- kylä järvi / kes- keski- teensä/ kim. määrin keski- määrin verkostopituus km 768 348 415 1 531 1 109 2 760 liittyjät asukkaina as. 9 300 1 900 4 200 15 400 21 702 92 681 verkostopituus liitty- m/as. 83 183 99 99 51 30 nyttä asukasta kohti vedenkulutus (= kun- m3/d nan alueelle vedenot- 2 323 459 933 3 715 4 275 19 682 tamoilta pumpattu ve- simäärä) l/as/d 250 241 222 241 197 212 3 m /d/km 3,0 1,3 2,2 2,2 3.9 7.1 3 laskutettu vesi (= kun- m /d 1 654 459 775 2 888 3 497 15 489 nan alueelta laskutettu l/as/d vesi) 178 241 183 201 161 167 m³/m 0,8 0,5 0,7 0,7 1,2 2,1 3 laskuttamaton vesi m /d 669 158 826 778 4 194 (= em. vedenkulutus – % laskutettu vesi) 29 17 22 18 21 3 m /km/d 0,87 0,38 0,42 0.7 1.5 l/as/d 72 37 54 36 45

Verkostopituus liittyjää kohden on Keski-Karjalan alueella korkealla tasolla johtuen haja-asutusalueiden laajoista verkostoista. Selvästi suurin liittyjäkohtainen verkostopituus on Rääkkylässä. Myös pienin vesimäärä verkostopituutta kohti on Rääkkylässä, jolloin veden viipymä verkostossa on pisin. Erityisesti verkostojen latvaosissa, joissa kulutus on vähäistä, veden pitkästä viipymästä ja lämpötilan noususta voi aiheutua talousveden mikrobiologisen laadun heikkenemistä. Veden mikrobiologisen laadun heikkeneminen on todennäköistä myös pitkään käyttämättä olevilla va- rayhdyslinjoilla.

Valtakunnallinen keskiarvo laskutetun talousveden suhteelle vesijohtoverkostoon on noin 4,8 m3/m. Suunnitelma-alueen verkostotehokkuudet (0,5-0,8 m3/m) ovat selvästi alle valtakunnan keskiarvon, mitä selittää myös laajalle rakennetut haja-asutusalueiden verkostot.

Laskuttamaton vesi sisältää vesijohtoverkostossa vuotovedet sekä luvallisen laskuttamattoman vedenkäytön, kuten sammutusvedet ja verkoston huuhteluvedet. Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus hyväkuntoisessa verkostossa on yleensä noin 10 %. Rääkkylän vedenottamoiden virtaamamittauksessa on ollut epäselvyyksiä, jolloin sen laskuttamattoman veden osuutta ei ole tiedossa.

Laskuttamattoman veden määrä jaettuna verkostopituudella kuvaa parhaiten verkoston vuotavuutta [m3/km/d]. Suurin laskuttamattoman veden määrä verkostopituutta kohti on Kiteellä (0,87 m3/km/d), mutta sitäkin voidaan pitää pienenä. Vertailuarvona Joensuun seudulla13 vastaava vuotovesimäärä johtokilometriä kohti vaihteli välillä 0,2…3,3 m³/km/d.

13 Joensuun seudun eli Joensuun, Kontilahden, Liperin ja Polvijärven vesihuollon kehittämissuunnitelma 2016-2030, Ramboll

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 20 20.2.2018

4.2.3 Pohjavesialueiden riskitoiminnot

Suunnitelma-alueen vedenhankinnan kannalta tärkeimmille pohjavesialueille on laadittu suojelu- suunnitelmat. Kesälahden alueen suojelusuunnitelma on valmistunut vuonna 2011, Rääkkylän vuonna 2013, Kiteen vuonna 2013 ja Tohmajärven vuonna 2017. 4.3 Jätevedet

Kuvassa 16 on esitetty suunnitelma-alueen jätevesiviemäröinnin toiminta-alueet, siirtoviemärit sekä puhdistamot. Jätevedet käsitellään pääosin oman kunnan alueella, lukuun ottamatta Niemi- nen-Sintsin vesiosuuskunnan jätevesiä, jotka johdetaan Joensuuhun käsiteltäväksi. Parikkalan Uukuniemen alueen jätevesiä johdetaan Kesälahden jätevedenpuhdistamolle.

Kuva 16. Suunnitelma-alueen viemäröinti ja jätevedenpuhdistamot.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 21 20.2.2018

4.3.1 Viemäröinti

Seuraavassa taulukossa on esitetty viemäriverkostolle määritettyjä tunnuslukuja kunnittain vuodelta 2016. Tunnuslukujen luotettavuuteen ja vertailtavuuteen vaikuttaa saatujen lähtötietojen14 tarkkuus ja kattavuus.

Taulukko 7 Jätevesiviemäröinnin tunnusluvut15 vuonna 2016 sisältäen kunnan alueella tilastoidut vesihuoltolaitokset Pielisen Joen- Yh- Karjala suun Toh- Ki- Rääk teensä Yh- seutu ma- teensä/ Yh- tee kylä / kes- järvi keski- teensä kim. määrin. /keskim. viemäripituus km 141 62 137 340 669 1 452 liittyjät asukkaina as. 6 900 3 100 10 600 20 448 82 401 600 verkostopituus liittynyttä m/as. 21 68 44 32 33 18 asukasta kohti käsitelty jätevesi m3/d 1 354 783 3 060 6 189 20 356 923 - liittynyttä asukasta l/as/d 291 394 253 289 303 247 kohti 3 - viemäripituutta kohti m /d/km 14 5,8 5,7 8,4 9.3 14 laskutettu jätevesi m3/d 1 109 392 1 624 3 263 13 788 123 - liittynyttä asukasta l/as/d 170 121 126 139 160 167 kohti - verkostopituutta kohti m³/m 2,9 0,6 1,0 1,7 1,8 3,5 laskuttamaton jätevesi m3/d (= käsitelty – laskutettu jä- 800 245 391 1 436 2 927 6 568 tevesi) / vuotovesimäärä - suhteessa käsiteltyyn % 42 69 50 47 47 32 3 - viemäripituutta kohti m /d/km 5,7 4,0 2,9 4,2 4.4 4.5 - liittynyttä asukasta l/as/d 121 272 126 135 143 80 kohti

Viemäriverkostossa laskuttamaton vesi muodostuu viemäriin tulevista vuotovesistä. Viemäriver- kostoon tulevien lisävesien määrään vaikuttavia tekijöitä ovat mm. sekaviemäröityjen alueiden määrä, sääolosuhteet ja sademäärät, tarkastuskaivojen sijainti ja tiiveys sekä verkoston kunto. Tunnusluvut tulisi määrittää vuosittain, jotta saataisiin selville tilanteen kehittyminen ja minimoi- tua vuosittaisten sääolosuhteiden tai häiriöiden vaikutukset tarkastelussa. Laskuttamattomien jä- tevesien eli ns. viemärin vuotovesien osuus hyväkuntoisessa verkostossa noin 20 %. Rääkkylän laskuttamattoman jäteveden määrä on todellisuudessa tiettävässä selvästi pienempi, mitä laskel- massa (69 %).

Valtakunnallinen keskiarvo laskutetun jäteveden suhteelle vesijohtoverkostoon on noin 5,5 m3/m. Suunnitelma-alueen verkostotehokkuudet (0,6-2,7 m3/m) ovat selvästi alle valtakunnan keskiarvon, mitä selittää laajalle rakennetut haja-asutusalueiden verkostot.

Laskuttamattoman jäteveden määrä jaettuna verkostopituudella kuvaa viemäriverkoston vuotavuutta [m3/d/km]. Joensuun seudulla16 vastaava vuotovesimäärä johtokilometriä kohti vaihteli välillä 0,6…9,2 m³/km/d.

14 Vesihuoltolaitostietojärjestelmä (VELVET/Veeti) ja muu kunnilta saatu lähtötieto 15 Vesihuoltolaitostietojärjestelmä (VELVET/Veeti) ja muu kunnilta saatu lähtötieto 16 Joensuun seudun eli Joensuun, Kontilahden, Liperin ja Polvijärven vesihuollon kehittämissuunnitelma 2016-2030, Ramboll

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 22 20.2.2018

4.3.2 Jätevedenkäsittely

Alueen puhdistamoiden mitoitukset, tulokuormitukset sekä kuormitusasteet on esitetty taulukossa 8 sekä tarkemmin liitteessä 3, jossa on myös vesistökuormitukset ja puhdistusvaatimukset.

Taulukko 8. Jätevedenkäsittelyn tunnusluvutVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.17vuonna 2015-2016 puhdistamoit- tain Tulokuormitus Q BOD7 Kok-P Kok-N CODCr kiintoaine m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Kitee kes- mitoitus 1600 350 17 100 0 420 kusta ka 2015-2016 1330 230 10,0 61 540 270 kuormitusaste 83 % 66 % 59 % 61 % 0 % 64 % Kesälahti mitoitus 300 105 4,5 18 0 160 ka 2015-2016 360 120 4,7 31 250 150 kuormitusaste 120 % 114 % 105 % 172 % 0 % 94 % Puhos mitoitus 170 53 2,4 13 0 70 ka 2015 160 30 0,90 7,0 60 30 kuormitusaste 94 % 57 % 38 % 53 % 0 % 43 % Rääkkylä mitoitus 400 120 6,0 20 0 200 ka 2015-2016 350 60 1,8 11 110 50 kuormitusaste 88 % 50 % 30 % 55 % 0 % 25 % Tohmajärvi, mitoitus 1250 225 12 45 0 0 Kemie ka 2015-2016 710 310 8,8 49,0 750 490 kuormitusaste 57 % 138 % 73 % 109 % 0 % 0 % Keski-Kar- ka 2015-2016 2910 750 26 159 1710 990 jala yh- asukasvastine- teensä luku (AVL)18 12 500 11 900 11 400 kerroin mg/as/d 60 2,2 14

Koko Keski-Karjalan alueen jätevedet vastaavat tulokuormituksen laskennallisten asukasvastine- lukujen (AVL)16 perusteella 11 500-12 500 asukkaan jätevesiä.

Kitee

Kiteen vesikunnan puhdistamolla käsitellään Kiteen kaupungin keskustaajaman ja Tolosenmäen taajaman jätevedet. Puhdistamo on vuonna 1981 käyttöön otettu jälkisaostuksella täydennetty rinnakkaissaostuslaitos. Laitoksella on tehty useita saneeraus- ja tehostamistoimenpiteitä, laaja perusparannustyö vuonna 2010. Puhdistamon mitoitus on riittävä nykyiseen tulokuormitukseen (AVL keskimäärin 3 000…4 000 asukasta, Vahti-järjestelmän19 AVL 4871 vuonna 2016). Puhdista- mon toiminta on ollut tehokasta ja sille ympäristöluvassa asetettujen lupaehtojen mukaista. Viik- kovirtaamien perusteella laskettu Kiteen keskustaajaman puhdistamolle tuleva maksimivuotove- sikerroin20 oli 2,5 vuonna 2015 ja 2,3 vuonna 2016. Suomen Ympäristökeskuksen tavoitearvo alle 10 000 asukkaan puhdistamoiden maksimivuotovesikertoimeksi on 2,0-2,5.

Kiteen kaupungin Kesälahden puhdistamolle johdetaan Kesälahden kirkonkylän sekä mm. Ruok- keenniemen, Purujärven ja Uukuniemen asuinalueiden jätevesiä. Puhdistamo on otettu käyttöön keväällä 1995, ja prosessia on saneerattu ja laajennettu jälkiselkeytyksen sekä lietteen käsittelyn osalta vuonna 2008. Puhdistamo on biologis-kemiallinen laitos, jossa on kaksiosainen bioroottori ja yksilinjainen selkeyttämö. Puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailutulosten mukainen kuor-

17 Ympäristöhallinnon valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä, jossa tiedot siirtyvät vesihuoltoraportteihin 18 Asukasvastineluvulla tarkoitetaan laskennallista yhden vakituisen asukkaan aiheuttamaa jätevesikuormitusta vuorokaudessa, mikä on laskettu jakamalla tulokuormitus ilmoitetulla kertoimella. 19 Ympäristöhallinnon valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä, jossa tiedot siirtyvät vesihuoltoraportteihin. 20 Suomen Ympäristökeskuksen Viemärit 2020-projektissa kehitetty vuotovesikerroin, joka saadaan vertaamalla puhdistamon vuoden korkeinta kahdeksan viikon peräkkäistä ajanjaksoa Qmax vuoden pienimpään neljän viikon ajanjaksoon Qmin.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 23 20.2.2018

mitus ylittää laitoksen laskennalliset keskimääräiset mitoitusarvot. Tulokuormitusta (Vahti-järjes- telmän AVL 2 022 vuonna 2016) kuitenkin vääristää lietteenkäsittelyn rejektivesien aiheuttama sisäinen kuormitus. Tasausaltaan ansiosta puhdistamoprosessiin johdettavan virtaaman vaihtelu on pientä, eikä maksimimitoitusvirtaama ole ylittynyt. Puhdistamon toiminta on ollut tehokasta,

mutta esim. orgaanisen aineen (BOD7atu) ainepitoisuudet ovat ajoittain ylittäneet luvassa esitetyn enimmäispitoisuuden.

Puhoksen Vuonna 2006 uudistetulla jätevedenpuhdistamolla käsitellään Puhoksen taajaman alueen jätevedet. Puhdistamo on esiselkeytyksellä ja kemiallisella saostuksella varustettu jatkuva- toiminen kaksilinjainen bioroottorilaitos. Puhdistamon mitoitus on riittävä nykyiseen tulokuormitukseen (AVL keskimäärin 300…400 asukasta, Vahti-järjestelmän AVL 457 vuonna 2015). Puhdis- tamon toiminta on ollut pääosin tehokasta ja sille ympäristöluvassa asetettujen lupaehtojen mukaista. Viikkovirtaamien perusteella laskettu Puhoksen puhdistamolle tuleva maksimivuotovesi- kerroin21 oli 1,5 vuonna 2015 ja 1,7 vuonna 2016, jolloin puhdistamolle joutuvien vuotovesien määrää voidaan pitää vähäisenä.

Rääkkylä

Rääkkylän puhdistamolla käsitellään Rääkkylän kirkonkylän ja Rasivaaran alueen viemäröidyt jä- tevedet sekä haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteitä. Puhdistamo on toiminut nykymuodossaan vuodesta 2005 lähtien. Jätevedenpuhdistamo on kemiallisella saostuksella varustettu bioroottorilaitos, joka käsittää esiselkeytyksen, bioroottoriyksiköt (2 kpl) ja jälkiselkeytyksen. Puhdistamon mitoitus on riittävä nykyiseen tulokuormitukseen (AVL keskimäärin noin 800 asukasta, Vahti-järjestelmän AVL 951 vuonna 2016). Puhdistamon toiminta on ollut pääosin tehokasta ja täyttänyt sille ympäristöluvassa asetetut lupaehdot. Rääkkylän puhdistamon viikkovir- taamia ei ollut käytettävissä, mutta suurimman ja pienimmän kuukausivirtaaman perusteella laskettu vuotovesikerroin oli 3,0 vuonna 2016. Puhdistamolle joutuu runsaasti vuotovesiä, mutta suurin vuorokautinen virtaama ei ole ylittänyt laitoksen maksimimitoitusvirtaamaa (1600 m³/d).

Tohmajärvi

Tohmajärven Kemien jätevedenpuhdistamolla käsitellään Kemien, Risteen, Uusi-Värtsilän sekä Niiralan ja Värtsilän alueiden yhdyskuntajätevedet. Viime vuosina myös Tikkalan ja Onkamon alueiden erilliset puhdistamot on poistettu käytöstä ja jätevedet johdettu Kemien puhdistamolle. Kemien jätevedenpuhdistamo on vuonna 1978 valmistunut biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamon lietteenkäsittelyä on tehostettu 2011. Puhdistamotontilla on lisäksi vanhat maa-altaat (noin 880 m2), joita käytetään nykyisin ainoastaan poikkeustilanteissa ylivuotovesien käsittelyaltaina. Puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailutulosten mukainen kuormitus ylittää osin laitoksen laskennalliset keskimääräiset mitoitusarvot. Tarkkailutulosten mukainen tulokuormitus (AVL keskimäärin noin 4 000-4 500 asukasta, Vahti-järjestelmän AVL 4 275 vuonna 2016) on kuitenkin vaihdellut, mikä on saattanut johtua epäedustavasta näytteenotosta. Puhdistamon toiminta on ollut pääosin tehokasta ja sille ympäristöluvassa asetettujen lupaehtojen mukaista. Viikkovirtaamien perusteella laskettu Tohmajärven puhdistamolle tuleva maksimivuotovesiker- roin22 oli 2,4 vuonna 2015 ja 1,8 vuonna 2016. Suomen Ympäristökeskuksen tavoitearvo alle 10 000 asukkaan puhdistamoiden maksimivuotovesikertoimeksi on 2,0-2,5.

21 Suomen Ympäristökeskuksen Viemärit 2020-projektissa kehitetty vuotovesikerroin, joka saadaan vertaamalla puhdistamon vuoden korkeinta kahdeksan viikon peräkkäistä ajanjaksoa Qmax vuoden pienimpään neljän viikon ajanjaksoon Qmin.

22 Suomen Ympäristökeskuksen Viemärit 2020-projektissa kehitetty vuotovesikerroin, joka saadaan vertaamalla puhdistamon vuoden korkeinta kahdeksan viikon peräkkäistä ajanjaksoa Qmax vuoden pienimpään neljän viikon ajanjaksoon Qmin.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 24 20.2.2018

4.3.3 Lietteen käsittely

Kitee

Kiteen keskustaajaman puhdistamolle on vastaanotettu sako- ja umpikaivolietteitä viime vuosina noin 7 000 m³. Vastaanotossa lietteet johdetaan porrasvälpän kautta vastaanottoaltaaseen ja edelleen sakeuttamoon tasaisella virtaamalla. Lingolla kuivatun ylijäämälietteen määrä on noin 1 000 m3 vuodessa. Liete toimitetaan jatkokäsittelyyn BioKymppi Oy:n biokaasulaitokselle.

Kesälahden puhdistamolle vastaanotettavat sako- ja umpikaivolietteet ajetaan välpän kautta varastosäiliöön, josta ne pumpataan jaksoittain sakeuttamoon. Lietteen kuivataan ruuvi- kuivaimella ja kuljetetaan käsiteltäviksi biokaasulaitokselle. Puhdistamolla muodostuu sakeutet- tua lietettä vuosittain noin 350–430 m3.

Puhoksen puhdistamolle ei vastaanoteta sako- tai umpikaivolietteitä. Puhdistamolla syntyvä yli- jäämäliete pumpataan sakeuttamoon, josta se kuljetetaan Kiteen keskustaajaman jätevedenpuh- distamolle sakokaivolietteen vastaanottoon. Kuiva-aineeltaan noin 3 % lietettä on syntynyt ja poiskuljetettu noin 600 t/a.

Tohmajärvi

Tohmajärven puhdistamolle on otettu sako- ja umpikaivolietteitä vastaan vuosittain noin 700- 1 200 m³ erillisen vastaanottoaseman kautta. Viime vuosina puhdistamolta on poistettu kuivattua, kuiva-aineeltaan 15 % lietettä jatkokäsittelyyn 200-300 t/a puhdistamon viereiselle kompos- tointikentälle. Puhdistamolla on lietteen kuivaukseen linko, mutta laitoksella ollaan tekemässä lietteenkuivauksen kapasiteetin nostaminen. Lietteen jatkokäsittelynä kompostointi, jonka loppu- tuote on sijoitettu tähän asti kaatopaikan maisemointiin, mutta jatko avoinna tällä hetkellä.

Rääkkylä

Sako- ja umpikaivolietteitä otettaan vastaan 1 300-1 400 m³ vuosittain. Lietteet välpätään ja johdetaan sakokaivolietealtaasta joko laitoksen alkuun tai sakeutukseen. Sakeutettu puhdistamo- liete kuivataan suotonauhapuristimella. Kuivattua lietettä muodostuu noin 200–300 m3 vuodessa. Liete jatkokäsitellään laitoksen vieressä olevalla kompostointikentällä. Lietekompostin sijoitus nykyisin viherrakentamiseen.

4.4 Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta

Vesihuollon palveluiden häiriöttömyys tulee varmistaa kaikissa tilanteissa. Vesihuoltolaitoksen varautumisen tulisi muodostaa kokonaisuus, jossa on huomioitu eri säännösten vaatimukset ja yh- teistyö keskeisten tahojen kanssa23. Vesihuollon häiriötilanteiden hallintaa parannetaan vesihuoltolaitosten häiriötilannesuunnitelmilla, joissa suunnitellaan etukäteen toimintatavat erilaisissa häiriötilanteissa tavanomaisissa ja poikkeusoloissa. Varautumissuunnitelmat voidaan laatia myös alueellisina.

Lainsäädäntö edellyttää vesihuoltolaitoksilta aiempaa selvemmin riskien hallintaa ja varautumista erilaisiin häiriöihin. Riskikartoituksilla tunnistetaan systemaattisesti toiminnan riskikohteet ja arvioidaan riskin toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus. Tunnistettujen erityisesti merkittä- vien riskien minimoimiseksi tulisi suunnitella ja toteuttaa toimenpiteet sekä toteutusaikataulu. Vesihuollon riskienkartoittamiseen ja riskienhallintaan Suomessa on luotu WSP- ja SSP- malli, joka antaa pohjan riskienhallinnan perustasovaatimuksille. Sisältömalli toimii ohjeellisena mallina vesihuoltolaitoksille ja viranomaisille mm. talousveden valvontatutkimusohjelmien, häiriötilanne- suunnitelmien ja ympäristölupien riskienhallinnan arvioinnissa.

Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että luvanvaraisilla toimijoilla on oltava riskienarvioon perus- tuva häiriötilanteisiin ennakolta varautumissuunnitelma. Suunnitelman sisältö on voitu toteuttaa jo vesihuoltolain tai talousvesilaitoksen erilaisissa suunnitelmissa.

23 Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen, Huoltovarmuusorganisaatio Vesihuoltopooli

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 25 20.2.2018

Kuva 17. Vesihuollon varautumissuunnitelmien ja tarkkailujen kytkeytyminen toisiinsa. Toimiminen erityisissä olosuhteissa tai vakava vesihuollon toimintahäiriö edellyttää laajan ja mo- ninaisen yhteistyöverkoston toimintaa, kuten esimerkiksi terveydensuojelu- ja ympäristöviran- omaiset, pelastuslaitos, ostopalveluntuottajat, läheiset vesilaitokset tai tukkuvesihuoltoyhtiöt. Näiden verkostoituneiden toimijoiden yhteistyö erityistilanteessa tulee olla saumatonta ja suju- vaa. Toimivuuden edellytyksenä on yhteensopivat ennalta laaditut varautumissuunnitelmat sekä erityistilannetoiminnan harjoittelu.

Yhteiskuntakriittisenä toimintana vesihuoltolaitostoiminta on turvattava kaikissa olosuhteissa. Kunnalliset vesihuoltolaitokset vastaavat omien toiminta-alueidensa vesihuollosta, mutta niille on yleisesti asetettu tai voidaan asettaa velvollisuus huolehtia koko kunnan vesihuollosta poikkeusoloissa. Tästä johtuen niillä on velvollisuus laatia myös poikkeusolojen varautumisen valmiussuunnitelma. Vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelma voidaan laatia myös vesihuollon val- miussuunnitelmaksi, joka on siis hieman laajempi sisällöltään.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 26 20.2.2018

Taulukko 9 Kunnallisten vesilaitosten suunnitelmat toimintavarmuuteen liittyen Talousveden valvonta- Suunnitelmat häiriötilanteiden varalle tutkimusohjelmat Kiteen Vesikunta 2017-2021 Varautumissuunnitelma 5.10.2015 Kiteen keskustaajaman jätevedenkäsittelyn ja viemäriverkoston häiriötilannesuunnitelma, 23.12.2015

Kiteen kaupun- 2017-2021 Kiteen kaupungin vesihuoltolaitoksen varau- gin vesihuolto- tumissuunnitelma samassa Kiteen Vesikun- laitos nan suunnitelmassa. Puhoksen jätevedenkäsittelyn ja koko viemä- riverkoston häiriötilannesuunnitelma 23.12.2015 Kesälahden 2017-2021 vesihuoltolaitos Kesälahden kunnan vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelma 22.10.2010, tulisi päi- vittää. Jätevedenpuhdistamon ja viemäriverkoston riskienhallintasuunnitelma 27.1.2017. Tohmajärvi 2013-2017 Jätevedenpuhdistamon ja viemärilaitoksen eritystilanneohjeet 2008 Varautumis- ja valmiussuunnitelma 1.2.2018. Häiriötilanneohjeet talousvesi 27.6.2017 Rääkkylä 2017-2021 Vesihuollon varautumissuunnitelma tekeillä

Pohjois-karjalan Ympäristöterveyden häiriötilanteiden ja poikkeusolojen suunnitelma on päivitetty vuonna 2017 ja se koskee kaikkia suunnitelma-alueen kuntia.

Merkittävimmät varautumiseen liittyvät seikat vesihuoltolaitoksilla ovat varautuminen toimintahäi- riöihin sähkönsaannin häiriössä, vakavan teknisen vian esiintyessä taikka veden saastumistapauk- sissa. Nämä häiriöt voivat olla alueellisia ja siten vaikuttaa useisiin laitoksiin yhtä aikaa taikka toisen laitoksen ongelmat heijastua yhteisvaikutuksina muihin.

Pohjavedenottamoiden raakaveden käsittelynä on pääsääntöisesti alkalointi ja UV-desinfiointi. Vedenkäsittelylaitoksilla on valmius aloittaa veden desinfiointi natriumhypokloriitilla tarvittaessa. Liitteessä 1 on esitetty raakaveden käsittelymenetelmät laitoksilla.

Sähkönjakeluhäiriöihin varautuminen edellyttää kiinteää varavoimakonetta tai valmiutta käyttää varavoimaa eli kytkentöjä ja siirrettävää varavoimakonetta. Lähes kaikilla vedenottamoilla on käytössä ainakin varavoimavalmius. Mikäli varavoimavalmiutta ei ole, toiminta keskeytyy säh- könjakelun häiriötilanteessa. Jätevedenpuhdistamoille ei laajan sähkönjakeluhäiriön aikana tule vettä, mahdollinen ylivuoto tapahtuu lähinnä jätevedenpumppaamoilta. Paikallisen vain puhdistamoita koskevan sähkökatkon aikana puhdistusprosessin viive ylläpitää toimintaa muutaman tunnin ajan, pidemmän sähkökatkon aikana biologisen prosessin ohitus voi olla tarpeen.

Vedenjakelun toimintavarmuutta, verkostojen kuntoa ja vuotavuutta voidaan kuvata esimerkiksi seuraavin tunnusluvuin: - Vedenhankinnan varmuusluokka (I, II, III tai 0) - Putkirikoissa ilman vettä olevien asukasaika vuodessa (h/vuosi) - Putkirikkojen määrä vesijohdoissa (kpl/km/v) - Verkostojen korjausvelan muutos - Laskuttamattoman talousveden osuus (%) - Verkostojen uusiutumisajat (v)

Varmuusluokitus kuvaa vesihuoltolaitosten raakaveden saannin toimintavarmuutta. Varmuus- luokituksen lähtökohtana on, että vesihuoltolaitoksen merkittävin vedenottamo on poissa käy- töstä esimerkiksi pilaantumisen tai pitkäaikaisen kuivuuden seurauksena.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 27 20.2.2018

Tällöin tarkastellaan kuinka paljon vesihuoltolaitoksen muilta vedenottamoilta sekä toisilta vesihuoltolaitoksilta voidaan toimittaa talousvettä vuorokaudessa asukasta kohti, kun otetaan huomioon oman verkoston ja yhdysvesijohtojen kapasiteetti sekä yhdysvesijohtoihin liittyvät sitovat toimitussopimukset. Kotitalouksien käyttöön jäävää keskimääräistä vesimäärää laskettaessa on otettava huomioon laitoskohtaisesti määritellyt terveydenhuollon ja huoltovarmuuden kannalta välttämättömän elintarviketeollisuuden sekä muiden erityislaitosten minimivedentarpeet.

Varmuusluokkia on varsinaisesti kolme (I, II ja III) ja näiden alapuolella oleva ”luokaton” (0) ryhmä eli laitokset, jotka ovat yhden ottamon tai vesilähteen varassa. Lisäksi laitoksen kyky ja- kaa pitkäkestoisessa erityistilanteessa pesu/huuhteluvettä (joka ei täytä talousveden laatuvaati- muksia) voi parantaa luokkaa plussalla.

Luokka Talousvettä käytettävissä (l/as/d) I >120 II 50–120 III 5–50 * 0 0–5 * Luokkaan voidaan lisätä ”+”, mikäli talousveden jakelu järjestetään muutoin kuin verkon kautta ja pesu-/huuhteluvettä jaetaan lisäksi verkossa > 120 l/as/d.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on laatinut alueensa vesihuoltolaitoksille varmuusluokitukset vuonna 2006 (vuoden 2004 tiedoilla), joita on päivitetty kuntien keskustaajamien osalta vuonna 2011 (vuoden 2009 tiedoilla). Luokituksen perusteella kaikkien suunnitelma-alueen keskustaajamien varmuusluokitus olisi nykyisin I-luokkaa. Alueella on kuitenkin vesiosuuskuntia, jotka ovat vain yhden vesilähteen varassa, jolloin niiden varmuusluokitus on 0.

Käsittelemättömän tai osittain käsitellyn jäteveden ylivuotoja ympäristöön voi aiheutua pumppaamoiden toimintahäiriöiden tai jätevedenkäsittelyn prosessin osittaisen ohitustarpeen vuoksi. Ylivuodot aiheuttavat ympäristön pilaantumisen vaaraa ja heikentävät puhdistamon laskennallista, ympäristöluvan mukaista puhdistustulosta.

Jätevesipumppaamoiden ja viemäreiden ylivuotojen aiheuttama pilaantumisriski on merkittävä erityisesti herkillä alueilla, kuten pohjavesialueilla ja vedenottamoiden lähialueilla.

Viemäriverkostoihin pääsevät hulevedet aiheuttavat kuormituspiikkejä etenkin keväällä lumien sulamisaikana sekä loppuvuodesta runsaiden sateiden aikana.

Runsaat vuotovedet voivat aiheuttaa puhdistamoilla häiriötilanteita, mikä vaikuttaa laitosten toimintavarmuuteen ja lupaehdoissa määriteltyjen puhdistusvaatimusten saavuttamiseen. Kuvassa 18 on esitetty jätevedenpuhdistamoiden keskimääräiset mitoitukset ja vuoden 2016 viikkovirtaa- mat. Puhdistamoille johdettuja vesimääriä vertaamalla voidaan havaita, että vuotovesiä joutuu viemäriverkostoon eniten keväällä lumien sulamisaikaan. Kaikkien laitosten keskimääräinen mitoitusvirtaama ylittyi suurimpien vuotovesien aikana (Puhos 109 %, Kiteen keskuspuhdistamo 53 %, Tohmajärvi 15 %), mutta ei kuitenkaan huolestuttavasti. Puhdistamoilla ei ole myöskään jou- duttu tekemään ohituksia vuotovesien vuoksi. Ohituksia laitoksilla ja pumppaamoilla on aiheutunut lähinnä vain sähkökatkoksista johtuen.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 28 20.2.2018

Kuva 18. Jätevedenpuhdistamoille vuonna 2016 johdetut viikoittaiset jätevesimäärät24 ja keskimääräiset mitoitusvirtaamat.

Taulukko 10 Jätevedenpuhdistamoiden keskimääräiset mitoitusvirtaamat, vuoden 2016 keskimääräiset ja maksimivirtaamat sekä niiden perusteella lasketut kuormitusasteet. mitoitusvirtaama virtaama kuormitusaste* kesk. kesk. max vrk kesk. max m3/d m3/d m3/d % % Kitee keskusta 1 600 1 330 2 805 83 % 175 % Kesälahti 300 360 849 120 % 283 % Puhos 170 160 473 94 % 278 % Rääkkylä 400 350 1186 88 % 297 % Tohmajärvi 1 250 710 1516 57 % 121 %

*keskimääräisen mitoitusvesimäärän mukaan vuoden 2016 keskimääräisestä ja maksimivirtaamasta lasketut kuormitusasteet

4.5 Haja-asutuksen vesihuolto

Suunnitelma-alueen vesijohtoverkostoa voidaan pitää melko kattavana, koska vain noin 13 % eli 2 200 asukasta on yhteisen vedenjakelun ulkopuolella. Vastaavasti jätevesiviemäröinnin ulkopuolella on noin 40 % eli 7 100 asukasta. Alueen loma-asunnoista noin 34 % on liittynyt vesijohtoon ja 9 % viemäriin. Haja-asutusalueiden verkostojen rakentamisesta ovat vastanneet pääasiassa vesiosuuskunnat.

24 www.ymparisto.fi, vesihuoltoraportit, puhdistamoiden tunnusluvut 2016 ja toimitetut vuosiraportit

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 29 20.2.2018

Kuva 19. Vesihuoltoverkostot sekä väestö- ja loma-asuntomäärät. Terveysvalvonnan mukaan Keski-Karjalan yksityiskaivojen yleisimmät talousveden laatuongelmat johtuvat korkeista rauta- ja mangaanipitoisuuksista, paikoitellen myös nitraattipitoisuuksista. Li- säksi yleisiä ovat hygieeniset ongelmat, joita voi aiheutua mm. kaivon huonosta rakenteesta ja pintavesien pääsystä kaivoon.

Alueen kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä on tehty erilaisia selvityksiä ja neuvontatyötä. Tehtyjen selvitysten perusteella edelleen vain osa kiinteistöistä on rakentanut tai saneerannut jä- tevesijärjestelmänsä niin, että se täyttää haja-asutuksen jätevesilainsäädännön25 mukaiset puhdistusvaatimukset. Vuosina 2012-2016 tehdyn Pohjois-Karjalan Jässi-jätevesihankkeen kaikkien vuosien 2015 ja 2016 kohdekiinteistöjen jätevesijärjestelmien uudistustarve on esitetty kuvassa 20. Suurimmalla osalla hankkeen neuvontakiinteistöistä jätevedet johdettiin edelleen saostuskai- vojen kautta maaperään tai ojaan.

25 Valtioneuvoston asetus 157/2017 (vanha 209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ja Ympä- ristönsuojelulain muutos 13.1.2017/19.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 30 20.2.2018

2015 / 2016

Kuva 20. Jätevesijärjestelmien uudistustarve vuosien 2015 ja 2016 neuvontakohteilla26

5. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTYMISEN AIHEUTTA- MAT MUUTOSTARPEET

Pohjois-Karjalan väestökehitystä kuvaavat mm. väestön ikääntyminen ja väestön keskittyminen Joensuun kaupunkikeskukseen. Suunnittelualueen väestö on vähentynyt vuoden 2006 tilanteesta keskimäärin 14 % vuoteen 2016 mennessä. Suurinta väestön väheneminen on ollut taajama-alueilla ja Rääkkylän kunnassa, jossa väestö on vähentynyt 18 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuoteen 2030 mennessä suunnittelualueen väestön on ennustettu vähenevän noin 2 500 asukkaalla, mikä on noin 15 % nykyisestä asukasmäärästä. Väestömäärän kehittyminen on esitetty seuraavassa kuvassa ja taulukossa27.

Kuva 21. Väestömäärän muutos 1 km ruuduissa vuosina 2005-2014.

26 Pohjois-Karjalan Jässi-jätevesihankkeen loppuraportit 2015 ja 2016 27 Tilastokeskuksen toteutuneet väestömäärät ja väestöennuste 2015-2040

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 31 20.2.2018

Taulukko 11. Väestömäärät ja -ennusteet Toteuma Toteuma Ennuste Ennuste 2006 2016 2020 2030 asukasta asukasta asukasta asukasta Kitee 12 316 10 719 9 987 8 883 Rääkkylä 2 778 2 268 2 255 2 093 Tohmajärvi 5 346 4 653 4 446 4 095 Yhteensä 20 440 17 640 16 688 15 071

Väestön vähentyessä asuinrakennuksia on muuttunut, ja arvioidaan jatkossakin muuttuvan, loma-asunnoiksi.

5.1 Vesihuoltoverkostojen ja toiminta-alueiden laajentamis- ja mahdolliset supistamistarpeet

Vesihuollon järjestämisen lähtökohdat ovat erilaiset yhdyskuntarakenteen eri osissa. Asema- kaava-alueet kuuluvat lähtökohtaisesti yhteisen vesihuollon piiriin. Asemakaavan lievealueet ovat yhteisen vesihuollon näkökulmasta haasteellisia ja niitä tulisi tarkastella kaavoituksen mahdolli- sina laajenemisalueina. Näillä asemakaava-alueiden lievealueilla vesiosuuskuntien rakentaminen ei ole välttämättä suositeltavaa, koska tällöin vesihuolto voi ohjata maankäyttöä ja vaikeuttaa sen myöhempää suunnittelua. Varsinaisella haja-asutusalueella, jossa rakentamispaine on vähäi- nen, osuuskuntapohjaiset yhteiset vesihuoltojärjestelmät ovat toimiva ratkaisu niillä kyläalueilla, joilla asutusrakenne muodostuu riittävän tiiviiksi. Kyläyleiskaavoissa tai rakennusjärjestyksessä rakentamista voidaan pyrkiä ohjaamaan alueille, joilla vesihuoltoverkosto jo on. Harvaan asutuilla alueilla vesihuolto perustuu pääosin kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin.

5.1.1 Toiminta-alueiden laajentamistarpeet

Vesihuoltolain uudistuksen28 yhtenä tarkoituksena on edistää toiminta-alueen ennakoivaa määrit- telyä ja alueidenkäytön suunnitelmallisuutta. Vesihuoltolain 7 § mukaan ”vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi”. Vesi- huoltolakioppaan (MMM/Belinskij 2015) mukaan lähtökohtana on, että kaikki asemakaava-alueet täyttävät nämä kriteerit. Pääsääntöisesti suunnittelualueen asemakaava-alueet sisältyvät toiminta-alueisiin (kuva 22). Joitakin esim. muuhun kuin asutukseen osoitettuja asemakaavoitettuja alueita on kuitenkin toiminta-alueiden ulkopuolella. Yhdyskuntakehitykseltään toteutuneet asemakaava-alueet tulisi sisällyttää toiminta-alueisiin. Myös tulevat asemakaava-alueet tulisi määrit- tää ennakoivasti toiminta-alueiden laajentumisalueiksi. Lisäksi Keski-Karjalassa toiminta-alueita on paljon asemakaava-alueiden ulkopuolella.

28 Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 32 20.2.2018

Kuva 22. Nykyiset vesihuollon toiminta-alueet suhteessa asemakaava-alueisiin. Muita vesihuoltolakioppaan mukaisia toiminta-alueisiin sisällytettäviä alueita ovat esimerkiksi yh- dyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) 2 §:ssä ja yhdyskuntajätevesidirektiivissä (91/271/ETY) tarkoitetut yli 2000 asukasvastineluvun taajamat, jotka on sisällytettävä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettaviin alueisiin. Mikäli suuntaa-antavasti käy- tetään Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tilastollista taajamarajausta eli ns. YKR-taajamia (= vesihuoltolain mukainen tilastollinen taajama) kuntien taajamat sisältyvät pääosin nykyisiin vie- märiverkostojen piirissä oleviin toiminta-alueisiin (kuva 23). Jotkin YKR-taajamien reuna-alueet eivät kuitenkaan sisälly viemäröinnin piirissä oleviin toiminta-alueisiin. YKR-taajamat on laadittu ns. naapuriruutumenetelmällä, jolloin reuna-alueet eivät välttämättä ole kovin tiheään rakennettuja ja/tai asuttuja.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 33 20.2.2018

Kuva 23. Nykyiset vesihuollon toiminta-alueet suhteessa YKR-taajamiin (SYKE/YKR2017). Yhdyskuntarakenteen toteutumista voidaan tarkastella tarkemmin myös ns. aluetehokkuuden avulla. Vähintään 0,02 aluetehokkuuden alueet vastaavat yleisesti29 jo rakennettua asemakaavoitettua taajama-aluetta. Suunnitelma-alueen yli 0,02 aluetehokkuuden omaavat alueet on esitetty kuvassa 24 niin, että aluetehokkuus on laskettu kunkin 250 metrin ruudun asuntojen pinta- alasta. Keski-Karjalan vesihuollon toiminta-alueet kattavat jo kaikki tällaiset alueet.

29 SYKE:n YKR-taajamarajaus jakautuu tiheään taajama-alueeseen ja harvaan taajama-alueeseen. Tiheä taajama-alue vastaa aluetehokkuudeltaan yleisesti jo rakennettua asemakaavoitettua taajama-aluetta. Tiheään taajama-alueeseen kuuluvat ne ruudut, joiden aluetehokkuus naapuriruutumenetelmällä laskettuna on yli 0,02.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 34 20.2.2018

Kuva 24. Nykyiset vesihuollon toiminta-alueet ja aluetehokkuus. Em. perustein voidaan arvioida, että Keski-Karjalan vesihuoltolaitosten toiminta-alueet kattavat jo pääosin alueet, joilla se on tarpeen toteutuneen yhdyskuntakehityksen vuoksi. Toiminta-alueita tulisi laajentaa kattamaan vähintään alueet, jotka on asemakaavoitettu30 ja tilastollista taajama-aluetta sekä jo rakennettujen vesihuoltoverkostojen piirissä. Nykyisellään kaikkia asemakaavoitettuja alueita ei ole sisällytetty toiminta-alueisiin, mutta nämä ulkopuoliset asemakaavoitetut alueet ovat selvästi harvemmin asuttuja ja pääosin myös tilastollisen taajaman ulkopuolella.

Asemakaava-alueiden lievealueiden osalta, joiden aluetehokkuus lähenee asemakaavoitettuja alueita, tulisi mahdollista toiminta-alueen laajentamistarvetta tarkastella erityisesti maankäytön näkökulmasta. Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta voidaan harkita laajennettavaksi myös harvemmin asutuille asuinalueille, jos niillä voi toteutua vesihuollon järjestämisvelvollisuuden (VHL 6 §) tarkoittama suurehkon asukasjoukon tarve tai terveydensuojelullisia tai ympäristönsuojelul- lisia syitä, miksi keskitetyn vesihuollon järjestäminen on tarpeen. Tällaisia syitä voivat olla esim. alueelliset kaivoveden laatuongelmat tai erityisen herkän vesistön suojeleminen jätevesikuormi- tukselta. Järjestämisvelvollisuuden toteutuminen on arvioitava aina tapauskohtaisesti ja mm. ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta saatuja tietoja hyödyntäen.

30 Vesihuoltolakiopas, Belinskij 2015.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 35 20.2.2018

Toiminta-alueen hyväksymisen myötä vesihuoltolaitosta koskee vesihuoltolain mukaiset velvoit- teet, jolloin pienimmille vesiosuuskunnille tai -yhtymille ei ole tarpeen määrittää toiminta-aluetta. Suositeltavana rajauksena voidaan pitää, että toiminta-alue määritetään laitoksille, joiden verkostojen piirissä on vähintään 50 henkilöä tai vedenkulutus 10 m3/d. Tämä rajaus vastaa sosiaali- ja terveysministeriön asetusta talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Suunnitelma-alueella on suositusta suurempia laitoksia, joilla ei ole vielä vahvistettua toiminta- aluetta.

Kullakin vesihuoltolaitoksella on vain yksi toiminta-alue, mutta vesijohtoverkoston ja jäteve- siviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet voivat olla erisuuruisia. Toiminta-alueet, niillä sijaitsevat tilastolliset taajamat31 sekä vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet tulee esittää kartalla, jonka on oltava yleisesti saatavilla tietoverkossa. Toiminta-alueet tulisi rajata pääsääntöisesti kiinteistörajoja pitkin. Erityisen suurista tai muuten haasteellisista kiinteistöistä voidaan rajata vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi ainoastaan osa, johon vesihuoltolaitos pystyy huolehtimaan vesihuoltopalvelut taloudellisesti ja asianmukaisesti, kuten liitettä- vän rakennuksen pihapiiri.

5.1.2 Toiminta-alueiden mahdolliset supistamistarpeet

Vesihuoltolain 8 § mukaisesti toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Esimerkiksi osa vesiosuuskuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueista ulottuu harvaan asutuille alueille, joiden väestömäärä on viime vuosina vähentynyt ja keski-ikä on korkea (kuva 25). Myös maatilojen ja muun elinkeinoelämän vähentyminen tai muutokset vaikuttavat vedenkulutukseen, mutta niiden pitkäaikaisten vaikutusten arvioiminen on haasteellisempaa. Pienentynyt vedenkulutus kasvattaa veden viipymää verkostossa, jolloin se voi aiheutua talousveden laadun hygieenistä heikkenemistä ja toisaalta viemäriverkostojen tukkeentumista ja hajuhaittoja. Tällai- silla haja-asutuksen väestökatoalueilla voi tulevaisuudessa olla tarvetta arvioida, olisiko toiminta- aluetta tarvetta supistaa, jos vesihuoltoa ei pystytä enää järjestämään asianmukaisesti ja taloudellisesti. Koska järjestämisvelvollisuudesta riippuen kunnalla tai vesihuoltolaitoksella on kuitenkin vastuu supistettavan toiminta-alueen verkostoon liittyneiden kiinteistöjen vesihuollon järjes- tämisestä, toiminta-aluetta ei yleensä kannata supistaa, ellei alueella ole tarvetta siirtyä kiinteis- tökohtaisiin vesihuoltoratkaisuihin.

31 tilastollinen taajama = YKR-taajama © YKR/SYKE 2013. YKR-taajama-asutuksella tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 x 250m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 36 20.2.2018

Kuva 25. Nykyiset vedenjakelun piirissä olevat toiminta-alueet ja verkostot sekä tulevaisuuden mahdolliset väestökatoalueet nykyisen korkean keski-iän ja vähäisen väestötiheyden perusteella arvioituna.

5.2 Vedenkulutus- ja jätevesiennusteet

Vedenkulutusennuste perustuu nykyisen vedenoton, veden myynnin ja liittyjämäärätietojen perusteella kunnittain määritettyyn ominaiskulutukseen sekä tilastokeskuksen väestöennusteisiin. Ominaiskulutus on määritetty jakamalla alueelle toimitettu vesimäärä vedenjakeluun liittyneiden asukkaiden arvioidulla lukumäärällä. Ominaiskulutus sisältää asutuksen vedenkulutuksen lisäksi teollisuuden, palveluiden, karjan, maatalouden sekä muiden alueella sijaitsevien toimintojen vedenkulutuksen. Ominaiskulutuksen on arvioitu pysyvän nykyisellä tasollaan. Väestön vähenemi- sen (keskimäärin 15 %) on arvioitu sijoittuvan keskitetyn vedenjakelun ja viemäröinnin piiriin. Arvioidun vedenkulutuslaskelman mukaan vuoden 2030 vedenkulutus Keski-Karjalan alueella olisi luokkaa 800…900 m3/d pienempi kuin nykyisin.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 37 20.2.2018

Taulukko 12 Vedenkulutusennuste

2030 2016

Ominais- Liittymis- Liittyjä- Ominais- Liittymis- Liittyjä- Kulutus Kulutus kulutus aste määrä kulutus aste määrä

l/as.*d % m3/d as l/as.*d % m3/d as Kitee 216 87 2 323 9 300 216 87 1 710 7 900 Rääkkylä 207 84 438 1 900 207 83 330 1 600 Tohmajärvi 217 91 933 4 200 217 91 780 3 600 yhteensä/ 215 87 3 694 15 400 215 87 2 820 13 100 keskimäärin

Jätevesimäärien ennuste perustuu alueiden arvioituun väestön vähenemiseen, jonka on ajateltu sijoittuvan pääosin keskitetyn viemäröinnin alueelle. Viemäriverkostoja ei arvioida enää laajen- nettavan uusille alueille. Ominaisjätevesimäärä on määritetty jakamalla jätevedenpuhdistamolle toimitettu vesimäärä viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden arvioidulla lukumäärällä. Omi- naisjätevesimäärä sisältää teollisuuden, palvelutoimintojen sekä muiden alueella sijaitsevien toimintojen jätevesimäärät, asutuksen jätevesimäärän lisäksi. Jätevesimääräennusteessa vuoteen 2030 on arvioitu koko suunnitelma-alueen jätevesivirtaaman laskevan nykyisestä tasosta noin 400…500 m3/d.

Taulukko 13 Jätevesimääräennuste

2016 2030 Ominais- Ominais- Liitty- Liitty- jätevesi- Tuotto jätevesi- Tuotto misaste misaste määrä määrä l/as.*d % m3/d l/as.*d % m3/d Kitee 291 61 1 923 291 62 1 600 Rääkkylä 394 41 354 394 40 300 Tohmajärvi 253 67 783 253 67 700 yhteensä/ keski- määrin 289 60 3 060 289 60 2 600 osuus osuus Puhdistamoille (jos eroaa em.) m3/d m3/d % % Kitee keskusta 1 349 45 1 100 44 Kitee Puhos 170 5,7 140 6 Kesälahti 366 12 300 12 Rääkkylä 338 11 300 12 Tohmajärvi 760 25 650 26 yhteensä/keskimäärin 2 983 2 500

5.3 Vedenhankinnan riittävyys ja toimintavarmuus

Väestönmuutokseen perustuvan vedenkulutusennusteen mukaan vedentarve suunnittelualueella vähenisi noin 900 m3/d vuoteen 2030 mennessä. Vedentarpeen vähentyessä vedenhankinnan kapasiteettia ei sen puolesta tarvitse kasvattaa. Väestön vähenemisen arvioidaan sijoittuvan myös verkostojen jakelualueille. Elinkeinoelämän tarpeet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta.

Koko suunnittelualueella nykyisillä vedenottamoilla on vuoden 2015 pumppausmääriä vedenotto- lupaan tai arvioituun antoisuuteen verratessa käyttämätöntä kapasiteettia yhteensä noin 6 200 m3/d. Paikallisesti vedenhankinnan kehittämistarpeita kuitenkin on (käsitelty myöhemmin kohdassa 6.1).

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 38 20.2.2018

5.4 Jätevedenkäsittelyn riittävyys ja toimintavarmuus

Asutuksen tuottama jätevesimäärä vähenee vedenkulutusta vastaavasti. Jätevedenpuhdistamoi- den ennustetut tulokuormitukset suhteessa laskennalliseen keskimääräiseen mitoitukseen on esitetty kuormitusasteina seuraavassa kuvassa. Laskennallisesti puhdistamoiden nykyinen mitoitus on pääosin riittävä ennustettujen tulokuormitusten käsittelyyn. Kesälahden ja Tohmajärven puhdistamoiden laskennallisia tulokuormituksia vääristää todennäköisesti epäedustavat tulevan jäte- veden näytteet. Kapasiteettitarkastelua vaikeuttaa myös, että bioroottorilaitosten mitoitusarvot ovat suuntaa-antavia. Tällöin puhdistamoiden todellinen ennusteen mukainen tulokuormitus ei todennäköisesti ylitä mitoituskapasiteettia. Hydraulisen mitoituksen ja toimintavarmuuden parantamiseksi vuotovesimääriä olisi kuitenkin edelleen suositeltavaa vähentää.

Kuva 26. Jätevedenpuhdistamoiden kuormitusasteet (Q = vesimäärä, BOD7 = biologinen hapenkulutus eli orgaaninen aines, Kok-P = kokonaisfosfori ja Kok-N = kokonaistyppi) ennusteen mukaisessa tilanteessa vuonna 2030 suhteessa laitoksen laskennalliseen mitoitukseen. Alueelle mahdollisesti sijoittuvat teollisuustoimijat voivat tuottaa asutusjätevesistä laadullisesti ja määrällisesti poikkeavia jätevesiä. Teollisuustoimijoiden jätevesien johtamisesta ja käsittelystä tulee laatia erilliset sopimukset, joilla varmistetaan puhdistamon tehokas toiminta.

6. VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET JA TAVOITTEET

Vesihuollon nykyisten ongelmien sekä kehittämistarpeiden kartoittamiseksi pyydettiin ohjausryh- män jäseniä ja muilta kuntien vesihuollon henkilöstöä täyttämään kysely. Vastauksien ja suunnitelman ohjausryhmän kokousten perusteella suunnitelma-alueen kunnilla koettiin olevan samoja kehittämistarpeita. Vedenhankinnan ja jakelun osalta esille nousivat vedenhankinnan varmistaminen, vedenlaadun turvaaminen väestön ja vedenkulutuksen vähentyessä sekä verkostojen kuntoarviot ja saneeraukset. Viemäröinnin ja jäteveden käsittelyn osalta esille nousi viemäriver- kostojen saneeraustarve sekä Kiteen keskustaajaman ja Tohmajärven jätevesien käsittelyn vaihtoehdot tulevaisuudessa. Hallinnon ja organisaation näkökulmasta oltiin huolestuneita vesihuoltolaitosten henkilöstöresursseista lähivuosien eläköitymisten vuoksi sekä taloudenpidosta. Vesi- osuuskuntien näkökulmasta osa kaipaa ammattimaista tukea ja yhdistymismahdollisuuksien sel- vittämistä, mutta Kiteen alueella Kiteen Vesikunnan hoitama vesiosuuskuntien ylläpito ja hallinto

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 39 20.2.2018

toimii hyvänä palveluna. Osa vesiosuuskunnista pitää kunnallisten laitosten perimiä vesihuoltomaksuja korkeina. Toiminta-alueilla on runsaasti kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet. Tämä sekä väestön väheneminen ja vedenkulutuksen väheneminen voivat vääristää vesihuoltomaksuja. Suunnitelma-alueella ei ole kaavoitettuja tai kaavoitettavia alueita, joille tulisi varautua ra- kentamaan merkittävästi vesihuoltoverkkoa.

Yleisiä Suomen vesihuollon suuntaviivoja32 ja asiantuntijoiden tunnistamia vesihuollon kehittä- mistarpeita ovat: 1. Vesihuoltolaitosten resurssien vahvistaminen Vesihuoltolaitosten resurssien vahvistaminen sellaisiksi, että toiminnalle voidaan varmistaa riittävät taloudelliset ja osaamisresurssit. Ilman riittävää resursointia ei pystytä tart- tumaan korjausvelkaan, varautumaan erityistilanteisiin eikä osallistumaan kehittämistyö- hön. Keinoja voivat olla laitoskoon kasvattaminen yhdistämällä laitoksia tai resurssien varmistaminen muilla uusilla yhteistyömalleilla. Riittävä laitoskoko tai yhteistyö on edellytys myös toimintojen tehostamiselle. Vesihuoltolaitoksen yhtiöittäminen ja laadukas omistaja- ohjaus voivat puolestaan luoda edellytykset pitkäjänteisemmälle johtamiselle. 2. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisen vahvistaminen Korkeakoulujen ja vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittäminen, jossa keskityttäisiin ennen kaikkea laajempiin strategisiin kehittämisprosesseihin. Prioriteetteina vesihuollon uudet toiminta- ja johtamismallit sekä digitalisaatio, SmartWater-järjestelmät, haitallisten aineiden poisto ja ravinteiden kierrätys. Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen on myös tär- keä prioriteetti. 3. Valuma-aluepohjaisen ajattelun vahvistaminen suunnittelussa Vesihuoltopalveluiden kehittämisessä tulisi vahvistaa laajempaa valuma-aluepohjaista ja alueiden käytön tavoitteita tukevaa ajattelua yhdyskuntakehityksen tarpeiden mukaisesti. Valuma-aluepohjaisen suunnittelun kautta voidaan vahvistaa raakavesilähteiden suojelua sekä kohdentaa jätevedenpuhdistuksen tehostamisinvestointeja vesistöjen kannalta kriittisiin kohteisiin. Toimintamallilla voidaan myös vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteis- työtä. Lisäksi vesihuollon kytkeminen jo aikaisessa vaiheessa osaksi alueiden käytön suunnittelua vahvistaa vesihuollon lähtökohtia. 4. Vesihuollon voimakkaampi kytkeminen osaksi bio- ja kiertotaloutta. Edistyneiden lietepohjaisten kiertotaloustuotteiden kehittämisestä ja jäteveden lämpöenergian hyödyn- tämisestä energiantuotannossa on jo nyt hyviä esimerkkejä. 5. Vesihuoltosektorin kansainvälinen yhteistyö Käytännössä vain suurimmilla vesihuoltolaitoksilla on resursseja kansainväliseen yhteistyö- hön, jolloin kotimaisen yhteistyön kautta on varmistettava, että hyvät kotimaiset ja kan- sainväliset mallit saadaan leviämään laitoskenttään. VVY ja Kuntaliitto ovat avainasemassa tässä työssä.

6.1 Vedenhankinta ja toimintavarmuus

Vedenhankinnan tavoitteena on korkea toimitettavan veden laatu sekä toimintavarmuus ja riskit- tömyys.

Pohjavesien hyvän laadun ja määrän varmistaminen edellyttää pohjavesialueiden suojelua. Riski- toimintojen sijoittamista vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille tulee välttää maan- käytön suunnittelussa. Vedenhankintaa hajauttamalla voidaan myös parantaa vedenhankinnan varmuutta. Vedenhankinnan tehostamismahdollisuuksia suunnittelualueen pohjavesialueilla on käsitelty luvussa 6.2.

Alueen vesijohtoverkostoissa on jo nykyisellään useita vedenottamoita, yhdyslinjoja ja kiertoyh- teyksiä, jolloin vettä voidaan johtaa useammasta suunnasta.

32 Selvitys Suomen vesihuollon suuntaviivoista 2020-luvulle, VVY 44/2017

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 40 20.2.2018

Kuva 27. Keski-Karjalan vedenhankinta ja yhdysvesijohdot

Kitee Kiteen keskustaajaman, Puhoksen ja Tolosenmäen alueelle vesi otetaan kahdesta päävedenotta- mosta (Hallakorpi ja Meijerinranta). Molemmista vedenottamoista on otettavissa lupamäärän puitteissa riittävästi vettä alueelle, vaikka toinen vedenottamoista jouduttaisiin poistamaan käy- töstä. Kajoon vedenottamolta vesi pumpataan Eteläisen vesiosuuskunnan alueelle, jonne aiemmin johdettiin Meijerinrannan vedenottamon vettä. Kiteen Vesikunnalla on tavoitteena Meijerin- rannan pohjavesialueella olevan toisen siiviläputkikaivon käyttöönotto ja uuden käsittelylaitoksen rakentaminen. Uuden kaivon koepumppauksia on tehty ja vedenottamon ja -käsittelylaitoksen yleissuunnitelma laadintaan alustavasti 2018-2019. Tällä turvataan vedenhankinnan kapasiteettia ja varmuutta. Kiteellä on vesitorni, jonka tilavuus on 1500 m3 ja riittää noin vuorokauden vedenkulutukseen. Vuonna 1978 rakennetun vesitornin saneeraustarve tulisi selvittää kuntokartoituk- sella.

Kesälahden alueella talousvesi otetaan kolmesta päävedenottamosta (Marjoniemi, Sortolampi, Mäntyranta). Mäntyrannan vedenottamoa on saneerattu, millä on turvattu vedenhankinnan kapasiteettia ja varmuutta myös kirkonkylän suuntaan. Kaikista vedenottamoista on otettavissa lupa- määrän puitteissa riittävästi vettä alueelle, vaikka jokin vedenottamoista jouduttaisiin poistamaan käytöstä. Lisäksi alueella on varalla Pitkälammen vedenottamo, mutta sen käyttöönotto vaatii toi- menpiteitä. Kereli-Purujärvi alueen vedenhankintaa poikkeustilanteissa voidaan turvata uudella yh- dysvesijohdolla Marjoniemestä/kirkonkylän länsipuolella, mutta sen rakentaminen ei ole saatavaan hyötyyn nähden kannattavaa.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 41 20.2.2018

Rääkkylä

Rääkkylässä on käytössä Jaaman ja Leppälammen vedenottamot, joiden vesi käsitellään Leppä- lammen käsittelylaitoksella ja johdetaan kulutukseen yhtä runkolinjaa pitkin. Mikäli vedenkäsitte- lylaitoksella tai pitkähköllä runkolinjalla tulee ongelmia, tulisi Rasivaaran varavedenottamo pitää käyttökunnossa vedenhankinnan varmistamiseksi. Myös Nieminen-Sintsi vesiosuuskunnan alueelta, Vahalahden/Härkälammen vedenottamosta/Joensuun verkostosta on yhteys (Ø 90/75) Rääkkylän muuhun verkostoon, mutta sen mitoitus ja painetasot tulisi selvittää. Nieminen-Sintsi vesiosuuskunnan vedenottamolla on kolme lähellä toisiaan olevaa kaivoa, jolloin vedenhankinnan varmistamiseksi on harkittu lisäkaivon paikkaa hieman kauempaa.

Rääkkylän vesihuoltolaitoksella on osittain maanalainen 200 m³ ylävesisäiliö, minkä kapasiteetti vastaa noin puolta Rääkkylän vesihuoltolaitoksen vuorokautista vesimäärää. Ylävesisäiliön kuntoa on tarkastettu viimeksi vuonna 2017, jolloin sillä ei arvioitu olevan merkittävää saneeraustarvetta.

Rääkkylän vedenhankinnan toimintavarmuutta ja kuntien välistä yhteistyötä voitaisiin lisätä yh- distämällä Kiteen ja Rääkkylän vesijohtoverkostot. Kiteen puolella runkovesilinja (Ø 160) on ole- tettavasti rakennettu verkostojen yhdistämistä silmällä pitäen, jolloin veden viipymä on todennä- köisesti linjalla nykyisellään pitkä. Tarvittavan yhdyslinjan pituus on noin 2,5 km ja kustannusar- vio 300 000 € tasolla.

Tohmajärvi

Tohmajärven vedenhankinta on hajautettu hyvin neljälle (Kirkonkylä/Valkealampi, Riikola, Tik- kala ja Uusi-Värtsilä) kunnallisen vesihuoltolaitoksen vedenottamolle sekä Värtsilän Vesikunnan vedenottamolle (Pykälävaara). Tohmajärven vesihuoltolaitoksella on käytössä kaksi ylävesisäi- liötä, vuonna 1974 rakennettu 350 m³ ylävesisäiliö ja ns. välisäiliönä toimiva maanalainen 250 m³ säiliö. Lisäksi Värtsilän Vesikunnalla on oma ylävesisäiliö (600 m³). Ylävesisäiliöiden saneeraustarve olisi suositeltavaa selvittää.

Yleiset vedenhankinnan ja varautumisen kehittämistarpeet ja -periaatteet

Veden laatuongelmia on selvitettävä ja varauduttava vedenkäsittelyn tehostamiseen tai muihin vesilähteisiin. Suunnittelualueella on havaittu useammissa käytöstä poistetuissa vedenottamokai- vossa kohonneita rauta-, mangaani- tai nitraattipitoisuuksia. Yksittäisissä kohteissa on ollut myös bakteeriongelmia tai saastumisriski. Vedenkäytön vähentyessä viipymät verkostossa kasvavat ja voivat aiheuttaa laatuhäiriöitä.

Vedenhankinta ei saisi olla verkostoalueella vain yhden vesilähteen, vedenottamon tai vesijohdon varassa. Verkostoalueilla, joiden vedenjakelu on yhden runkolinjan varassa, vedenjakelu keskeytyy häiriökohdasta esimerkiksi putkirikosta alkaen, kunnes häiriötilanne saadaan korjattua. Vesi- huoltolaitoksien varmuusluokitus on nykyisellään keskustaajamissa I-luokkaa (Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Alueella toimii kuitenkin yksittäinen vesiosuuskunta, joka on vain yhden runkolinjan varassa. Vedenottamoiden sijainti etäällä kulutusalueista edellyttää siirto- ja raakavesilinjoilta toimintavarmuutta. Kriittiset siirtolinjat olisi hyvä olla kahdennettuja.

Verkostojen häiriötilannekestävyyttä parantaisi kiertoyhteyksien lisääminen. Kiertoyhteydet pie- nentäisivät myös veden viipymiä verkostossa. Toisaalta Keski-Karjalan alueella on todettu, että myös kiertoyhteydet ovat olleet ongelmallisia veden pitkän viipymän suhteen. Vedenjakelun toimintavarmuuteen vaikuttaa myös verkostojen hallinta ja mahdollisuus rajata verkostoalueita esimerkiksi vesilähteen saastumistapauksessa. Vedenjakelun järjestelyistä ja varautumisessa tulee toimia tiiviissä yhteistyössä vettä myyvien ja ostavien tahojen kanssa sekä myös muiden sidos- ryhmien esim. terveydensuojeluviranomaisten kanssa.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 42 20.2.2018

Verkoston hydraulisella mallinnuksella voitaisiin tarkastella veden kulkeutumista verkostossa sekä verkoston toimintavarmuutta erilaisissa kulutus- ja häiriötilanteissa. Verkostomallinnuksen avulla voitaisiin tarkastella verkostojen kapasiteetteja ja viipymiä muuttuvassa kulutustilanteessa sekä ennakoida saneerausten vaikutukset vedenjohtamisjärjestelmässä.

Vesijohtoverkostojen vuotovedet aiheuttavat kustannuksia viemällä kapasiteettia vedenhankinnasta ja verkostosta. Vuotava verkosto lisää myös kontaminaatioriskejä putkirikkojen ja verkos- tovaurioiden myötä. Paineenkorotusasemilla verkoston vuotovedet aiheuttavat ylimääräisen pumppaustarpeen kuluttaen niin energiaa kuin pumppuja. Verkoston saneerausten tavoitteeksi voidaan asettaa vuotovesien vähentyminen sekä verkoston kunnon parantaminen, jolloin myös putkirikkojen todennäköisyys pienenee.

6.1.1 Varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia suunnitelmakaudella, vuoteen 2030 mennessä on vaikea arvioida. Ilmasto-opas.fi33 sivuston mukaan Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan etenkin talvikau- tena, jolloin lämpötilat nousisivat, lumen sulamisjaksot tihentyisivät ja sateet lisääntyisivät. Ke- sällä hellejaksot yleistyisivät ja poutajaksot saattavat hieman pidentyä. Rankkasateiden oletetaan voimistuvan, jolloin myös vesistö- ja hulevesitulvat voivat yleistyä. Syksyllä ja talvella tuulet voivat puhaltaa aavistuksen verran nykyistä navakammin.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon voivat olla joko haitallisia tai myönteisiä, suoria tai välillisiä, ja vaikutusten suuruuden arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Suomen Ympä- ristökeskuksen julkaisussa 24/2012 on selvitetty ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumis- tarpeita vesihuoltolaitoksilla ja haja-asutuksen vesihuollossa sekä keinoja sopeutua ilmastonmuu- tokseen (taulukko 13).

Taulukko 14 Ilmastonmuutoksen keskeiset vaikutukset ja riskit sekä sopeutumistoimet vesihuollosta. Lähde: mukaillen Suomen ympäristö 24/2012 Ilmaston- Vaikutus Sopeutumistoimet muutostekijä vesihuoltoon vesihuollossa Rankkasateet Vedenhankinta: Vedenhankinta: ja tulvat - Tulvavesien kulkeutuminen vesistöihin - Vedenottopaikkojen sijoittaminen siten, ettei- tai vedenottokaivoihin vät pintavedet pääse suoraan kaivoon à heikentää raakaveden laatua etenkin - Kaivojen oikeat rakenteet ja kunnossapito pienissä pohjavesimuodostumissa - Pintavesien poisjohtaminen ottamoalueelta à nostaa pohjavedenpinnan korkeuksia - Tulvatorjunnan suunnittelu ja käytännön toimet vedenottamoilla - Vedenkäsittelyvalmiuden parantaminen (esimerkiksi desinfiointi) - Raakaveden laadun ja lämpötilan seuranta - Hydrogeologisten olosuhteiden tunteminen

Yhdyskuntien viemäröinti Yhdyskuntien viemäröinti ja jätevesien käsittely: ja jätevesien käsittely: - Ylivuotoja pumppaamoilla - Verkoston oikea mitoitus ja riittävä varastoin- - Ohijuoksutuksia laitoksilla tikapasiteetti - Pumppaamoiden sijoitus pohjavesialueiden ulkopuolelle - Viemäreiden vuotovesimäärien vähentäminen saneerauksin - Sekaviemäröinnistä luopuminen - Reaaliaikainen hallinta ja mallinnus - Hallitut ohijuoksutukset laitoksella Kuivuus Vedenhankinta: Vedenhankinta: - Pitkien kuivuusjaksojen seurauksena - Varavesilähteet ja niiden ylläpito pienten raakavesilähteiden veden riit- - Todellisen saatavissa olevan vesimäärän tävyydessä ongelmia - selvittäminen - Pohjaveden rauta- ja mangaanipitoi- - Raakaveden laadun ja määrän seuranta suudet voivat nousta - Kaivojen syventäminen tai siirtäminen - Vesihuollon ylikunnallinen yhteistyö

33 SYKE, Aalto-yliopisto YTK, Ilmatieteenlaitos, haku 22.8.2016, Ennustettu ilmastonmuutos Suomessa

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 43 20.2.2018

Ilmaston- Vaikutus Sopeutumistoimet muutostekijä vesihuoltoon vesihuollossa - Bakteerimäärät voivat lisääntyä erityisesti tekopohjavesirantaimeytyslaitok- silla à Veden käsittelytarve lisääntyy Yhdyskuntien viemäröinti ja jätevesien käsittely: Yhdyskuntien viemäröinti - Jätevesivirtaaman vähentyessä valmius pie- ja jätevesien käsittely: nentää viemäreiden tukkeutumisriskiä esi- - Viemäreiden tukkeutuminen mahdolli- merkiksi johtamalla huuhteluvettä vesistöstä sen vedensäännöstelyn seurauksena - Jätevedenkäsittelyjärjestelmän varustaminen - Kuivan jakson jälkeinen voimakas orgaanisen kuorman nousun varalta sade voi lisätä orgaanisen aineksen kuormaa sekaviemäreissä

Ilmaston- Vaikutus Sopeutumistoimet muutostekijä vesihuoltoon vesihuollossa Lämpötilan Vedenhankinta: Vedenhankinta: muutokset - Sini- ja muiden levien kasvun lisäänty- - Vedenkäsittelyvalmiuden parantaminen minen sekä veden happipitoisuuden - Rantaimeytyslaitosten tunnistaminen heikentyminen vesistöissä - Vesijohtojen asentaminen routarajan alapuo- à voi vaikeuttaa vedenhankintaa pinta- lelle ja niiden riittävä eristys vesi-, tekopohjavesi- ja rantaimey- - Pohjaveden pinnankorkeuden seuraaminen tyslaitoksilla - Varavesilähteet ja niiden ylläpito - Roudan ulottuminen syvemmälle maa- - Todellisen saatavissa olevan vesimäärän perässä - selvittäminen à putkirikot - Raakaveden laadun ja määrän seuranta - Lumipeite sulaa myös talvisin maape- rän ollessa jäässä à pohjaveden muodostuminen vähe- nee

Yhdyskuntien viemäröinti ja jätevesien käsittely: Yhdyskuntien viemäröinti ja jätevesien kä- - Typenpoiston heikentyminen sittely: - Jälkilaskeutuksen heikentyminen - Typenpoisto- ja laskeutusprosessien hallinta · Ympäristökuormituksen kasvu ja kehittäminen - Viemäreiden rikkoontumisriskin kasvu - Viemäreiden asentaminen routarajan alapuo- lelle ja niiden riittävä eristys Myrskyt ja Vedenhankinta: Vedenhankinta: ukkoset - Sähkökatkojen yleistyminen - Varavoimalähteet · ongelmia vedenkäsittelyssä ja keskey- - Vedenjakelukeinojen selvittäminen etukäteen tyksiä vedenjakelussa erityistilanteissa - Kriittisten vedenjakelukohteiden priorisointi

Yhdyskuntien viemäröinti ja Yhdyskuntien viemäröinti ja jätevesien käsittely: jätevesien käsittely: - Sähkökatkojen yleistyminen - Varavoimalähteet · pumppaamoiden toiminta keskeytyy ja - Riittävä jäteveden varastointikapasiteetti jäteveden ylivuotoriski kasvaa - Saneeraukset · jätevedenkäsittely keskeytyy - Pumppaamoiden sijoitus pohjavesialueiden · laitosten ohijuoksutukset yleistyvät ja ulkopuolelle ympäristökuormitus kasvaa Välilliset vai- Vedenhankinta: Vedenhankinta: kutukset, - Maankäytön muutokset ilmasto-olo- - Maankäytön suunnittelussa varmistettava muutokset suhteiden muuttuessa lisäävät maan- pohjaveden määrä ja laatu maankäytössä käytön riskiä pohjaveden pilaantumi- - Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien ja Vedenhankinta: selle muiden suunnitelmien perusteellisuus - Suojaustoimenpiteet - Toiminnan rajoitukset - Pohjaveden muodostumisen turvaaminen jättämällä alueelle riittävästi vettä läpäisevää paljasta maata

Yhdyskuntien viemäröinti ja Yhdyskuntien viemäröinti ja jätevesien käsittely: jätevesien käsittely: - Lisääntynyt hulevesien määrä pinnoi- - Hulevesien käsittelyn tehostaminen pinnoite- tetuilta alueilta tuilta alueilta siten, etteivät ne päädy jäteve- · kuormittaa sekaviemäreitä siviemäreihin

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 44 20.2.2018

6.2 Käyttöönottamattomat pohjavesivarat ja lisäselvitystarpeet

6.2.1 Kitee Variskangas Variskankaan pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä yli 1000 m3/d pohjavesialueen pinta-alan perusteella. Puhoksen taajama sijoittuu pohjavesialueen länsiosaan. Variskankaan pohjavesialue ei ole kuitenkaan vedenhankintakäytössä, sillä vedenotto on lopetettu kohonneiden rauta- ja mangaanipitoisuuksien vuoksi. Jotta alueella muodostuvat pohjaveden voitaisiin saada käyttöön hyvälaatuisena, tulisi lisätutkimusten avulla selvittää suljettua vedenottamoa paremmin vedenottoon soveltuva paikka. Tällöin mahdolliset vedenottoon soveltuvat kaivoalueet voidaan huomioida alueen maankäytön suunnittelussa.

Varrenkangas-Paalihta Varrenkangas-Paalihtan pohjavesialue sijoittuu Kiteen keskustaajaman pohjoispuolelle valtatien ja rautatien varteen. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä yli 5000 m3/d. Alu- eella ei ole vedenottamoita. Koska pohjavesialue sijoittuu keskeisten liikennereittien varteen, olisi suositeltavaa selvittää mahdolliset vedenottoon soveltuvat paikat, jotta ne voitaisiin huomioida alueen maankäytön suunnittelussa.

Ukotii-Papinniemenkangas Ukotii-Papinniemenkankaan pohjavesialue sijoittuu Kiteen keskustaajaman lounaispuolelle. Poh- javesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä yli 5000 m3/d. Alueella ei ole vedenottamoita, mutta tutkimuksissa se on todettu potentiaaliseksi vedenhankintakohteeksi.

Marjoniemenkangas Marjoniemenkankaan pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden kokonaismäärä on yli 5000 m3/d. Pohjavesialueella sijaitsee Marjoniemen vedenottamo. Vedenottoa rajoittaa Kesälahden taajamaan johtavan yhdysputken pieni koko. Vuonna 2016 keskimääräinen vedenottomäärä Mar- joniemen vedenottamosta oli 169 m3/d. Alueella on siten runsaasti käyttöönottamattomia pohjavesivaroja.

6.2.2 Rääkkylä Leppälampi Leppälammen pohjavesialueella sijaitsee Rääkkylän kunnan päävedenottamona toimiva Leppä- lammen vedenottamo. Alueen vedenottoa voitaisiin tehostaa sijoittamalla vedenottokaivot pohjavesialueen kaakkois- ja luoteispäihin, jonne pohjaveden virtaus luontaisesti suuntautuu.

Vuoniemi-Sintsi Vuoniemi-Sintsin pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden arvioitu kokonaismäärä on noin 5000 m3/d. Pohjavesialueella sijaitsee Vuoniemi-Sintsin vedenottamo, jonka vedenottomäärä on ollut keskimäärin 100 m3/d. Alueella on siten runsaasti käyttöönottamattomia pohjavesivaroja. Vedenottamon raakaveden tarkkailutietojen mukaan pohjavedessä esiintyy kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Käyttöön saatavan pohjaveden laatua voitaisiin mahdollisesti parantaa uuden kaivonpaikan avulla.

Aronkangas Aronkankaan pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden arvioitu kokonaismäärä on 1000 m3/d. Pohjavesialueella sijaitseva Rasivaaran vedenottamo ei ole käytössä. 2000-luvun alussa vedenottamolta on otettu vettä keskimäärin 20 m3/d. Vedenottamon raakaveden tarkkailutietojen mukaan pohjavedessä on esiintynyt kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Lisäksi nikkelin pitoisuus on ollut talousveden laatuvaatimuksen enimmäispitoisuuden mukaisella tasolla. Veden- hankinnan kehittämiseksi alueella esitetään tehtäväksi kaivonpaikkatutkimus parempilaatuisen vedenottopaikan selvittämiseksi.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 45 20.2.2018

Rääkkylän kirkonkylä Rääkkylän kirkonkylän pohjavesialue sijaitsee keskustaajaman itäpuolella Patamäen alueella. Pohjavesialueella sijaitse Kuismin vedenottamo on toiminut ennen Rääkkylän kunnan varaveden- ottamona, mutta se on poistettu käytöstä korkean rautapitoisuuden vuoksi. Koska pohjavesialue sijaitsee keskustaajaman läheisyydessä, olisi suositeltavaa selvittää pohjavesialueelta paremmin vedenottoon soveltuva paikka kaivonpaikkatutkimuksen avulla, jolloin pohjavesialuetta voitaisiin hyödyntää tarvittaessa varavedenhankinnassa.

6.2.3 Tohmajärvi Tohmajärven alueen pohjavesivarat ovat vedenottomääriin nähden hyvin runsaat. Mahdollisia vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita on useampia, mutta niiden vedenhankintamahdolli- suuksien tarkempi arviointi edellyttäisi lisäselvityksiä. Päävedenottamona toimiva Kirkonkylän vedenottamo sijaitsee Valkealammen pohjavesialueella. Kirkonkylän vedenottamo toimii pääveden- ottamona ja sen vedenottomäärä on ollut viime vuosina noin 600 m3/d tasolla. Kirkonkylän vedenottamolla on kehittämistarpeena nykyisen vanhan betonikaivon korvaaminen siiviläputkikai- volla veden hygieenisen laadun varmistamiseksi. Muiden vedenottamoiden ottomäärät ovat sel- västi pienempiä. Pohjavesi on vedenottamoilla hyvälaatuista eikä laatuongelmia ole todettu.

6.3 Jätevesien viemäröinti ja käsittely

Viemäröinnissä on kiinnitettävä huomiota verkostojen ja jätevesipumppaamoiden kuntoon ja riit- tävään saneeraustoimintaan. Korjausvelkaa voitaisiin selvittää kuntien yhteistyönä. Vuotovesi- määrää on vähennettävä jätevesiverkostossa saneeraamalla ja korjaamalla. Kohteet on valittava vuotovesitutkimusten perusteella kiireellisimpiin ja vaikuttavimpiin kohteisiin. Viemäreiden kunnon seuranta sekä suunnitelmallinen saneeraus vähentävät myös putkirikkojen todennäköisyyttä. Lisävesistä aiheutuu kustannuksia pumppaustarpeen lisääntymisen myötä niin energiankulutukseen kuin pumppaamoiden huolto- ja kunnossapitotoimiin ja jätevedenpuhdistamolla kemikaa- lienkulutukseen.

Harvaan asutuilla viemäriverkostojen latva-alueilla, joilla väestö edelleen vähenee, voi jäteveden pidentyneestä viipymästä aiheutua viemäreiden tukkeutumisia ja hajuhaittojen lisääntymistä. Tällöin viemäriverkostoja tulisi tarvittaessa huuhdella, kiinteistökohtaisten jätevesipumppaamoi- den moottoritehoja suurentaa etenkin linjojen päissä. Viimekädessä verkosto-osia voidaan jopa joutua rajaamaan pois käytöstä, mikäli pidempien sivulinjojen latva-alueilta vesimäärät vähene- vät merkittävästi, eikä niiden toimintaa pystytä asianmukaisesti ja taloudellisesti ylläpitämään.

Viemärien sijaitessa pohjavesialueilla tai muilla herkillä alueilla tulisi ylivuotojen estämiseen kiin- nittää erityisesti huomiota. Jätevedenpumppaamoiden toimintaa tulee seurata, jotta toimintahäi- riöiden aiheuttamilta ylivuodoilta voidaan välttyä. Erityisen tärkeitä kohteita ovat vedenottamoiden lähialueilla sijaitsevat jätevedenpumppaamot, joilta maastoon tapahtuvat ylivuodot aiheuttavat ympäristön pilaantumisriskin lisäksi myös pohjaveden laadun vaarantumisen. Pohjavesialu- eilla olevilla jätevedenpumppaamoilla olisi suositeltavaa olla ylivuotosäiliöitä. Ohitusvesien purku- paikkojen sijoittelussa kaikilla pumppaamoilla tulee huomioida niiden aiheuttamien vaikutusten minimointi.

Jätevedenpuhdistamolla vuotovesien aiheuttamat kuormituspiikit vaikuttavat haitallisesti prosessin toimintaan ja puhdistustulokseen sekä saattavat edellyttää prosessivaiheiden ohitusta. Tämä vaikuttaa heikentävästi myös ympäristöluvan puhdistusvaatimusten täyttymiseen. Hulevesien aiheuttamat kuormitushuiput ovat ylittäneet puhdistamoiden keskimääräiset mitoitusvirtaamat ja voivat edellyttää puhdistamon ohituksia. Vuotovedet vaikuttavat puhdistamon energiakustannuk- siin, kemikaalikustannuksiin ja investointien suuruuteen. Vuositasolla vaikutus näihin voi olla 10- 15 % luokkaa. Kaikkien vuotovesien poistaminen ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 46 20.2.2018

Kitee

Keskustaajaman jätevedenpuhdistamo Kiteen Vesikunnan keskuspuhdistamon lupamääräykset on tarkastettu vuonna 2014. Valvontavi- ranomaisen tulee arvioida luvan muuttamisen tarve 31.5.2026 mennessä. Nykyinen puhdistus- tekniikka ja sen mitoitus on riittävä tulevan kuormituksen käsittelemiseksi ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1981 ja sille on tehty useita saneeraus- ja tehostamistoimenpiteitä, laaja perusparannustyö vuonna 2010. Tällöin puhdistamonvaa- timuksia ei ole välttämättä tarve päivittää suunnitelmakaudella. Välpejätteen käsittelyn tehostaminen on suunnitteilla lähivuosina.

Puhdistettujen jätevesien purkualue sijoittuu osittain Päätyeenlahden Natura-alueelle (FI0700003, SPA). Natura-aluetta perustettaessa Kiteen jätevedenpuhdistamon purkupaikka on ollut nykyisellä paikallaan ja jätevesikuormitus ei ole Natura-alueen perustamisen jälkeen kasvanut. Kiteenjärvellä on hoitokalastettu jo 2000-luvun alussa, ja sen jatkaminen on tarpeen. Lisäksi Kiteenjärven syvännettä ilmastetaan jätevesipuhdistamon ympäristöluvan velvoitteen mukaisesti.

Kiteen Meijerinrannan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa on varauduttu jätevedenpuhdista- mon mahdolliseen siirtymiseen pois kaava-alueelta. Alueelle on osoitettu pientalovaltaista asuin- rakentamista siten, että jätevedenpuhdistamotoiminta sallitaan alueella kunnes toiminnalle osoi- tetaan uusi sijainti. Vireillä olevassa Kiteen keskustan yleiskaavassa puhdistamon kiinteistö on kuitenkin osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Kaavan tarkistuksen yhteydessä käsitel- lään myös puhdistamon sijoittumista alueelle. Puhdistamo sijainnin ratkettua voidaan keskittyä paremmin joko nykyisen laitoksen kehittämiseen tai vaihtoehtoisesti täysin uuden puhdistamon suunnitteluun ja lupaprosessiin purkuvesistön mahdollisesti muuttuessa.

Kesälahden jätevedenpuhdistamo Puhdistamon lupamääräykset on tarkistettu viimeksi vuonna 2016. Uusi lupahakemus tulee jät- tää vain, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät oleellisesti. Nykyinen puhdis- tustekniikka ja sen mitoitus on riittävä tulevan kuormituksen käsittelemiseksi. Orgaanisen aineen

(BOD7ATU) puhdistusvaatimus kiristyy 3.1.2018 alkaen. Vuonna 1995 käyttöön otetulle laitoksilla ei arvioida olevan merkittäviä kehittämistarpeita suunnitelmakaudella. Sisäistä kuormitusta olisi kuitenkin tarve vähentää, mikä edellyttää lietteenkäsittelyn tehostamista esim. uuden sakeutta- mon avulla.

Lupamääräysten mukainen toiminta ei heikennä puhdistamon alapuolisen vesistön kemiallista tai ekologista tilaa eikä vaikuta merkittävästi Pyhäjärven Natura 2000 -alueeseen (FI0700091 SCI).

Puhoksen jätevedenpuhdistamo Puhdistamon lupamääräykset on tarkistettu viimeksi vuonna 2015. Uusi lupahakemus tulee jät- tää vain, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät oleellisesti. Nykyinen puhdis- tustekniikka ja sen mitoitus on riittävä tulevan kuormituksen käsittelemiseksi ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti. Vuonna 2006 uudistetulle laitoksille ei arvioida olevan merkittäviä kehit- tämistarpeita suunnitelmakaudella. Lupapäätöksen mukaisesti käsiteltyjen jätevesien purkuputki tulee kuitenkin rakennettavaksi vesistöön suunnitelmakaudella. Purkuputki tulee rakentaa, kun Puhoslammen asemakaava-aluetta alentaa toteuttaa. Toisaalta rakennustyöt tulee toteuttaa vii- meistään syksyllä 2019.

Puhoksen jätevedenpuhdistamon Karjalan Pyhäjärven Natura 2000 -alueelle aiheuttama kuormitus ei merkittävästi heikennä Natura-alueen suojeluperusteita. Puhoksen jätevedenpuhdistamon jätevesien vaikutus Puhoslammessa on tarkkailutulosten perusteella vähäistä.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 47 20.2.2018

Rääkkylä

Rääkkylän jätevedenpuhdistamo on ollut käytössä nykymuodossaan 2005 lähtien. Puhdistamolle on myönnetty lupa viimeksi vuonna 2009 ja valvontaviranomaisen tulee arvioida luvan muuttamisen tarve 31.12.2018 mennessä. Puhdistamo on toiminut tehokkaasti ja saavuttanut sille lupa- päätöksessä asetetut puhdistusvaatimukset. Tällöin puhdistamon lupaehtoja ja/tai –vaatimuksia ole välttämättä tarve päivittää eikä laitoksille arvioida olevan merkittäviä kehittämistarpeita suunnitelmakaudella.

Tohmajärvi

Kemien puhdistamo on otettu käyttöön 1978, eikä sille ole tehty suuria saneerauksia, jolloin laitos alkaa olla käyttöikänsä päässä. Puhdistamolle on myönnetty lupapäätös viimeksi vuonna 2009. ELY-keskus on valvovana viranomaisena suorittanut Tohmajärven puhdistamolla 12.4.2017 määräaikaistarkastuksen, jonka tarkastuskertomukseen on kirjattu yhteisenä näkemyksenä, että uusittu jätevedenpuhdistamo tai jätevesien johtaminen toiselle puhdistamolle tulisi olla käytössä 10 vuoden sisällä. Tohmajärven jätevesienkäsittelyn kehittämistarve on merkittävä suunnitelmakaudella.

Käsitellyt jätevedet johdetaan Lahdenjokeen, joka on yhdyskuntajätevesien voimakkaasti kuor- mittama ja luokiteltu huonoon tilaan veden laadun perusteella. Lahdenjoki laskee Tohmajärven Peijonniemenlahteen, mikä on Natura-aluetta (FI0700093, SPA, SCI). Tohmajärvelle esitetyt ve- sienhoidon34 ja Peijonniemenlahden suojelutavoitteet ovat yhteneväisiä, ja alueella tarvitaan haja- kuormituksen ja erityisesti orgaanisen aineen vähentämistä. Tohmajärven on tehty ja tehdään kunnostustoimenpiteitä 2015- 2018. Tohmajärveen on pitkään jatkunut ilmastus syvänteen hap- pitilanteen parantamiseksi.

34 Mononen, P., Käki, T., Ranta, P. & Rämö, A. 2016. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 5/2016.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 48 20.2.2018

6.3.1 Keski-Karjalan jätevesien yhteiskäsittelyn vaihtoehtotarkastelu

Keski-Karjalan jätevesien yhteiskäsittelystä on laadittu hankesuunnitelma vuonna 2007 (Kiuru & Rautiainen Oy). Jätevedenkäsittelyn vaihtoehtoja on tarkasteltu myös Kiteen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2012 (Ramboll). Seuraavassa on esitetty aiempien suunnitelmien ja nyt tarkasteltavien keskitetyn jätevesihuollon vaihtoehtoja:

VE 1: Jätevesien paikallinen käsittely o Tohmajärven puhdistamon uusiminen o Muiden jätevedenpuhdistamoiden saneeraus tarpeen mukaan

VE 2: Jätevesien osittain paikallinen käsittely o Tohmajärven jätevesien siirtoviemäröinti Joensuun puhdistamolle o Muiden jätevedenpuhdistamoiden saneeraus tarpeen mukaan

VE 3: Tohmajärven ja Kiteen keskustaajaman jätevesien keskitetty käsittely o VE 3 A Käsittely Kiteen keskustaajaman puhdistamolla § Keskustaajaman puhdistamon saneeraus § Siirtoviemäri Tohmajärven Kemie – Kiteen keskustaajama o VE 3 B vaihtoehtoinen uusi yhteispuhdistamo Kiteen ja Tohmajärven rajalle § Uusi yhteispuhdistamo esim. Kiteen ja Tohmajärven rajalle § Siirtoviemäri Kiteen keskuspuhdistamo – uusi puhdistamo § Siirtoviemäri Tohmajärven Kemie – uusi puhdistamo o Puhoksen puhdistamon saneeraus tarpeen mukaan o Kesälahden puhdistamon saneeraus tarpeen mukaan o Rääkkylän puhdistamon saneeraus tarpeen mukaan

VE 4: Keskitetty käsittely Kiteen keskustaajaman puhdistamolla o Keskustaajaman puhdistamon saneeraus o Siirtoviemäri Tohmajärven Kemie – Kiteen keskustaajama o Puhoksen puhdistamon jätevesien siirtoviemäröinti Kiteen keskustaajamaan o Kesälahden puhdistamo § VE 4 A siirtoviemäröinti Kiteen keskustaajamaan § VE 4 B saneeraus o Rääkkylän puhdistamon § VE 4 A siirtoviemäröinti Kiteen keskustaajamaan § VE 4 B saneeraus VE 5: Keskitetty käsittely Kiteen uuteen puhdistamoon o Kokonaan uusi keskuspuhdistamo (esim. Puhoksen teollisuusalue) o Siirtoviemäri Tohmajärven Kemie – Kiteen keskustaajama o Siirtoviemäri Kiteen keskustaajama – Puhoksen teollisuusalue o Puhoksen jätevesien käsittely uudella keskuspuhdistamolla o Kesälahden puhdistamo § VE 5 A siirtoviemäröinti Kiteen keskustaajamaan § VE 5 B saneeraus o Rääkkylän puhdistamon § VE 5 A siirtoviemäröinti Kiteen keskustaajamaan § VE 5 B saneeraus VE 6: Jätevesien johtaminen Joensuun keskuspuhdistamolle o Koko Keski-Karjalan jätevesien käsittely keskitetään Joensuun keskuspuhdistamolle, jonne rakennetaan siirtoviemäri Pyhäselän alueen kautta.

Lisäksi karkealla tasolla tarkasteltiin vaihtoehtoja, jossa Rääkkylän vedet olisi johdettu Joensuuhun sekä Kitee vesien johtamista Tohmajärvelle. Nämä vaihtoehdot kuitenkin hylättiin yksityiskohtai- semmasta tarkastelusta, koska vaihtoehdot eivät vaikuttaneet kustannustehokkailta.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 49 20.2.2018

Kuva 28. Jätevedenkäsittelyn tarkastellut vaihtoehdot Jätevesien käsittelyn mahdollinen keskittäminen tulee tapahtumaan vaiheittain. Ensimmäisenä vaiheena tule selvittää, voiko Kiteen keskuspuhdistamo sijaita jatkossakin nykyisellä paikallaan. Suurin ratkaisu on, uusitaanko Kemien puhdistamo vai johdetaanko jätevedet siirtoviemäriä pitkin Kiteelle tai Joensuuhun. Jos päädytään Kiteelle johtamiseen, on samalla päätettävä, laajenne- taanko Kiteen keskustaajaman jätevedenpuhdistamoa vai rakennetaanko kokonaan uusi puhdistamo esim. kuntarajalle vai Puhokseen.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 50 20.2.2018

Taulukko 15 Keski-Karjalan nykyiset jätevesikuormitukset ja -virtaamat sekä niiden osuudet puhdista- moittain. Puhdistamo AVL (BOD) osuudet keskivirtaama osuudet Kitee keskusta 3 286 31 % 1330 46 % Kesälahti 1 714 16 % 360 12 % Puhos 429 4 % 160 5 % Rääkkylä 857 8 % 350 12 % Tohmajärvi 4 429 41 % 710 24 % Yhteensä 10 714 2910

Seuraavissa kohdissa on kuvattu vaihtoehtoja tarkemmin. Kustannusten vaihtoehtovertailussa on siirtoviemäröinnin mitoituksessa käytetty keskimääräistä käsitellyn jäteveden virtaamaa ja puh-

distamoiden mitoituksessa tulevan jäteveden orgaanisen aineen kuormitusta (BOD7ATU), jotka ja- kaantuvat kuntien kesken edellisen taulukon mukaisesti. Kokonaisvuosikustannuksissa on käy- tetty pääosin arvioituja €/m³-hintoja, kun jätevedenkäsittely ostetaan palveluna toiselta laitokselta. Kustannuksissa on käytetty viime vuosien vastaavien kohteiden toteutuneita kustannusta- soja. Kustannusarviot on esitetty yhteenvetona taulukossa 17 ja tarkemmin liitteessä 4.

Taulukko 16 Jätevedenkäsittelyn vaihtoehtojen kokonaiskustannusten yhteenveto. VAIHTOEHTO Investointi- Kokonaisvuosi- €/m3 käsiteltyä kustannukset kustannukset jätevettä keski- yhteensä yhteensä määrin

VE 1 Paikallinen käsittely 8 500 000 1 310 000 1,2 VE 2 Tohmajärven jätevedet 8 000 000 1 450 000 1,4 Joensuuhun VE3 A Tohmajärven jäteveden 6 100 000 1 100 000 1,0 Kiteen keskuspuhdistamoon VE3 B Tohmajärven ja Kiteen 11 360 000 1 480 000 1,4 keskustaajaman jätevesien yh- teiskäsittely uudessa puhdistamossa kuntarajalla VE4 A Jätevesienkäsittelyn kes- 15 800 000 1 630 000 1,5 kittäminen Kiteen keskuspuhdistamoon (myös Rääkkylä ja Kesälahti) VE4B Keskitetty käsittely Kiteen 7 900 000 1 170 000 1,1 keskustaajamassa, mutta ei Ke- sälahden ja Rääkkylän jätevesiä VE5A Keskitetty käsittely uu- 23 900 000 2 180 000 2,1 della Puhoksen puhdistamolla (myös Rääkkylä ja Kesälahti) VE5B Keskitetty käsittely uu- 16 300 000 1 750 000 1,6 della Puhoksen puhdistamolla, mutta ei Kesälahden ja Rääkky- län jätevesiä VE6 Jätevesien johtaminen 28 400 000 2 240 000 2,1 Joensuuhun

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 51 20.2.2018

6.3.1.1 VE 1: Jätevesien paikallinen käsittely

Tohmajärven nykyinen Kemien puhdistamo korvattaisiin täysin uudella puhdistamolla. Muut Keski-Karjalan alueen puhdistamot säilyisivät ja niitä saneerattaisiin suunnitelmakaudella tarpeen mukaan. Jätevesienkäsittely säilyy kuntien omilla alueilla ja myös purkuvesistöt säilyvät ennallaan. Tällöin ei tarvita myöskään lupaprosesseja. Vaihtoehdossa investointikustannukset ovat kaikkein pienimmät, mutta kokonaisvuosikustannukset korkeammat, kuin vaihtoehdoissa 2-4.

Tohmajärven uuden puhdistamon mitoitus asukasvastineluvun mukaan on noin 4 400, arvioidut investointikustannukset 5,5-6,5 milj. € ja kokonaisvuosikustannukset 650 000 €. Uuden puhdistamon prosessin tulisi edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Uuden puhdistamon yleissuunnitteluvaiheessa tulisi selvittää ainakin seuraavat eri prosessivaihtoehdot. - VE 1: Aktiivilieteprosessi + hiekkasuodatus (Esikäsittely, Esiselkeytys, Ilmastus, Jälkiselkeytys, Hiekkasuodatus, UV-desinfiointi) (Liet- teen sakeutus ja kuivaus + sakokaivolietteen vastaanotto) - VE 2: Aktiivilieteprosessi ilman hiekkasuodatusta, isompi jälkiselkeytys (Esikäsittely, Esiselkeytys, Ilmastus, Jälkiselkeytys (isompi kuin VE 1), UV-desinfiointi) (Lietteen sakeutus ja kuivaus + sakokaivolietteen vastaanotto) - VE 3: MBR-prosessi (kalvosuodatus) (Esikäsittely, Esiselkeytys, Ilmastus + Kalvosuodatus) (Lietteen sakeutus ja kuivaus + sakokaivolietteen vastaanotto) - VE 4: Kantoaineilmastus MBBR + flotaatio (Esikäsittely, Esiselkeytys, Kantoaineilmastus + Flotaatioselkeytys, UV-desinfiointi) (Lietteen sakeutus ja kuivaus + sakokaivolietteen vastaanotto) - VE 5: Bioroottorilaitos jälkiselkeytyksellä (Esikäsittely, Esiselkeytys, Bioroottorit, Flokkaus, Jälkiselkeytys, UV-desinfiointi) (Lietteen sakeutus ja kuivaus + sakokaivolietteen vastaanotto)

Tohmajärven puhdistamon purkuvesistönä toimii Lahdenjoki/Tohmajärvi.

Tässä vaihtoehdossa Kiteen keskustaajaman puhdistamon sijainti säilyy ennallaan niin, että se on huomioitu myös Kiteen kaupungin maankäytössä. Puhdistamoa voidaan tällöin saneerata pidem- män aikavälin näkökulmasta, mutta mitoitusta ei tarvitse kasvattaa. Saneerauksen investointikustannukset ovat arviolta noin 1 milj. € ja kokonaisvuosikustannukset 350 000 €.

Rääkkylän sekä Kiteen Puhoksen ja Kesälahden puhdistamoille ei ole tiedossa merkittäviä sanee- raustarpeita, jolloin niitä saneerataan vain tarpeen mukaan suunnitelmakaudella.

Kokonaisuudessaan vaihtoehto on investointikustannuksiltaan neljänneksi ja kokonaisvuosikustannuksiltaan kolmanneksi halvin. Käsiteltyä ja laskutettua jätevesimäärää kohti vaihtoehto olisi toiseksi halvin.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 52 20.2.2018

6.3.1.2 VE 2: Jätevesien pääosin paikallinen käsittely, Tohmajärven jätevedet Joensuuhun

Tohmajärven nykyinen Kemien puhdistamo poistetaan käytöstä ja jätevedet johdetaan Jo- ensuun Kuhasalon puhdistamolle Hammaslah- den olemassa olevaa viemärilinjaa hyödyn- täen. Muut Keski-Karjalan alueen puhdistamot säilyisivät ja niitä saneerattaisiin suunnitelmakaudella tarpeen mukaan. Jätevesienkäsittely säilyy pääosin kuntien omilla alueilla ja myös purkuvesistöt säilyvät Tohmajärveä lukuun ottamatta ennallaan. Vaihtoehdossa Tohmajär- ven siirtolinjan investointikustannukset ovat arviolta 5,5 milj. € ja kokonaisvuosikustannukset 790 000 €. Kokonaisuudessaan vaihtoehto on investointikustannuksiltaan (8 milj. €) kolmanneksi ja kokonaisvuosikustannuksiltaan neljänneksi halvin.

Tohmajärven Kemien puhdistamo muutettaisiin tasausaltaaksi ja rakennetaan siirtoviemäri Joen- suun Hammaslahteen. Siirtoviemärin pituus on noin 35 km ja tarvittava putkikoko Ø 200. Viime vuosina rakennettuja Tikkala-Onkamo-Kemie –siirtoviemäreitä ei pystytä hyödyntämään. Ole- massa olevan Hammaslahti-Kuhasalo –linjan (Ø 200/250) kapasiteetti riittää Tohmajärven lisäve- simäärän johtamiseen johtuen linjan on nykyisen tasausaltaan käytöstä ja vähäisestä pumppauk- sesta. Nykyisillä virtaamilla Hammaslahden pumppaamolla pumppaus on ollut käynnissä noin 5-6 h tuntia päivässä riippuen tasausaltaan käytöstä. Näin ollen pumppauksen päivittäistä käyntiai- kaa on mahdollista kasvattaa, jolloin Tohmajärven vesien johtaminen Hammaslahden linjaan on mahdollista. Lisäksi Tohmajärven puhdistamolle tuleva tasausallas auttaisi virtaamapiikkien hallinnassa.

Kuhasalon puhdistamoa tullaan laajentamaan muutoinkin, jolloin Tohmajärven jätevesistä aiheutuva noin 5 % tulokuormituksen kasvu ei aiheuta merkittäviä muutoksia, eikä todennäköisesti myöskään lupaprosessin tarvetta.

Myös tässä vaihtoehdossa Kiteen keskustaajaman puhdistamo säilyisi ennallaan ja sitä sekä muita alueen puhdistamoita saneerataan tarpeen mukaan.

6.3.1.3 VE 3: Jätevesien pääosin paikallinen käsittely, Kiteen keskustaajaman ja Tohmajärven jätevesien yh- teiskäsittely

Tohmajärven nykyinen Kemien puhdistamo poistetaan käytöstä ja jätevedet johdetaan vaihtoehdossa 3A Kiteen keskustaajaman puhdistamolle. Vaihtoehdossa 3 B Kiteen ja Tohmajärven rajalle rakennettaisiin uusi puhdistamo, jonne johdettaisiin myös Kiteen nykyisen keskustaajaman laitoksen jätevedet. Muut Keski-Karjalan alueen puhdistamot säilyisivät ja niitä saneerattaisiin suunnitelmakaudella tarpeen mukaan. Jätevesienkäsittely säilyy pääosin kuntien omilla alueilla ja myös purkuvesistöt säilyvät Tohmajärveä lukuun ottamatta ennallaan. Vesistökuormitus Kiteen- järveen lisääntyisi, vaikka puhdistustehokkuutta pystyttäisiin parantamaan. Tämä sekä VE 3 A:ssa Kiteen puhdistamon tulokuormituksen merkittävä kasvu (noin 135 % AVL:n mukaan laskettuna) Tohmajärven jätevesistä johtuen edellyttää ympäristöluvan muutoshakemusta. Uusi lu- pahakemusprosessi edellyttäisi kaavamuutosta, jotta yhteispuhdistamo voisi säilyä nykyisellä paikallaan. Nykyisellä kaavoituksella yhteispuhdistamo tulisi sijoittaa muualle, jolloin on tarkasteltu maakuntakaavaakin ajatellen yhteispuhdistamon sijoittamista uuteen paikkaan.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 53 20.2.2018

VE 3 A VE 3 B

Tohmajärven Kemien puhdistamon muutettaisiin tasausaltaaksi (allastilavuutta käytettävissä ilmastus 2x 150 m³ ja selkeytys 109 m²). Jätevedet voidaan johtaa jo olemassa olevaa Luoso- vaara-Keikonkangas –viemäriä (7,7 km, Ø 160) sekä rakennettavaan siirtoviemäriä (Ø 200) pitkin Kiteen keskuspuhdistamolle tai uuteen yhteispuhdistamoon. Olemassa olevan Ø 160 siirto- viemärin kapasiteetti riittää Tohmajärven vesien johtamiseen, mutta suuremmalla putkikoolla vir- taushäviöitä saataisiin pienennettyä, jolloin tarvittavien linjapumppaamoiden määrä hieman pienenee, koska vettä voidaan pumpata kerralla pidempi matka. Virtaushäviöitä muodostuu Ø 160 viemärillä noin 13 m/km, kun taas Ø 200 häviöitä muodostuu noin 4 m/km.

Uutta siirtoviemäriä on rakennettava noin 15 km, mikäli linjaus kulkisi vesistönalituksena Kiteen keskuspuhdistamolle/-lta. Jos vesistönalitusta ei ole lupien takia mahdollista toteuttaa, kasvaa siirtoviemärin pituus. Siirtoviemärin kustannukset on arvioitu tämän tarkastelun yhteydessä lyhy- emmällä vesistönalituslinjauksella. Pidempi siirtoviemärivaihtoehto palvelisi toisaalta paremmin myös haja-asutuksen viemäröintiä Kiteen puolella.

VE 3 A:ssa Kiteen keskustaajaman puhdistamon sijainti säilyy ennallaan niin, että se on huomioitu myös Kiteen kaupungin maankäytössä. Vaihtoehto edellyttää Kiteen puhdistamon laajennusta. Ilmastuksen kapasiteettia on lisättävä (+ 600 m³) sekä tehostettava myös esikäsittelyä ja lisättävä todennäköisesti tertiäärikäsittely laitokselle. Tertiäärikäsittelynä voitaisiin käyttää esim. hiekkasuodatusta tai muuttaa vanha lamelliselkeytin flotaatioselkeytykseksi. Todennäköisesti myös käsitellyille jätevesille tulisi rakentaa purkuputki, joka korvaa nykyisen purkuojan. Koko vaihtoehdon investointikustannukset ovat arviolta 6,1 milj. € ja kokonaisvuosikustannukset 1,1 milj. €/vuosi, jolloin tämä olisi tarkastelluista vaihtoehdoista edullisin. Myös käsiteltyä ja laskutettua jätevesimäärää kohti vaihtoehto olisi halvin.

VE 3 B:ssa uuden puhdistamon sijainniksi on alustavasti tarkasteltu Kiteen ja Tohmajärven raja- aluetta Humalajoen ja maantien 486 varrella. Alue on maatalousvaltaista ja lähin asutus noin 1,5 km päässä yhtä loma-asuntoa lukuun ottamatta. Linjaukset pääsääntöisesti VE 3A:n mukaisesti. Kokonaisuudessaan vaihtoehdon 3B investointikustannukset ja kokonaisvuosikustannukset olisivat viidenneksi edullisimmat.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 54 20.2.2018

Vaihtoehdossa uuden yhteispuhdistamon prosessin tulisi edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Uuden puhdistamon yleissuunnitteluvaiheessa tulisi selvittää ainakin seuraavat eri prosessivaihtoehdot. - VE 1: Aktiivilieteprosessi + hiekkasuodatus (Esikäsittely, Esiselkeytys, Ilmastus, Jälkiselkeytys, Hiekkasuodatus, UV-desinfiointi) (Liet- teen sakeutus ja kuivaus + sakokaivolietteen vastaanotto) - VE 2: Aktiivilieteprosessi ilman hiekkasuodatusta, isompi jälkiselkeytys (Esikäsittely, Esiselkeytys, Ilmastus, Jälkiselkeytys (isompi kuin VE 1), UV-desinfiointi) (Lietteen sakeutus ja kuivaus + sakokaivolietteen vastaanotto) - VE 3: MBR-prosessi (kalvosuodatus) (Esikäsittely, Esiselkeytys, Ilmastus + Kalvosuodatus) (Lietteen sakeutus ja kuivaus + sakokaivolietteen vastaanotto) - VE 4: Kantoaineilmastus MBBR + flotaatio (Esikäsittely, Esiselkeytys, Kantoaineilmastus + Flotaatioselkeytys, UV-desinfiointi) (Lietteen sakeutus ja kuivaus + sakokaivolietteen vastaanotto) Puhdistamon prosessivaihtoehdolla ei ole merkittävää vaikutusta kustannusarvioon.

Purkuvesistötarkastelu

Vaihtoehdossa purkuvesistönä oleva Kiteenjärvi on matala (keskisyvyys 2 m), rehevä vesiallas, jonka pintaa on aikoinaan laskettu yhteensä 3 m. Keskivirtaama järven luusuassa on luokkaa 2,7 m3/s. Veden teoreettinen viipymä järvessä on 4,7 kk. Leväkasvuun ja siten vesialueen rehevyy- teen keskeisesti vaikuttava ravinne (minimiravinne) on selvityksen perusteella fosfori (FCG 2009). Kuitenkin myös typen yhdisteillä, erityisesti ammoniumtypellä, on merkitystä järven rehe- vyystilanteeseen. Pitkään jatkuneen ravinnekuormituksen seurauksena järvessä on jääpeitteisenä aikana esiintynyt happitalouden ongelmia. Tästä on aiheutunut järviveteen sisäistä fosforikuormi- tusta. Pienialaista syvännettä (syv. noin 13 m), jossa on myös näkynyt pistekuormituksen vaikutuksia, on hapetettu talvisin. Vaikka järven olosuhteita voidaan kuvata reheviksi, ekologinen tila on vuonna 2016 luokiteltu hyväksi.

Kiteenjärveen Nykyinen puhdistettujen jätevesien purkualue sijoittuu osittain Päätyeenlahden Na- tura-alueelle (FI0700003, SPA), jolloin vaihtoehdossa VE 3 A uuden purkuputken sijoittamisessa tulisi huomioida mahdollisimman hyvät sekoittumisolosuhteet. Uusi puhdistettujen jätevesien purkupaikka tulee selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Tämä edellyttää ve- sialtaan virtauskenttien selvittämistä.

Vaihtoehdossa 3 B Kiteen ja Tohmajärven yhteisesti käsitellyt jätevedet johdetaan Kiteenjärveen laskevaan ruskeavetiseen Humalajokeen (noin 6 km ennen laskukohtaa), johon kohdistuu voima- kasta haja- ja pistekuormitusta. Joen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja kemiallinen tila ”riskissä oleva vesityyppi” veden elohopeapitoisuuden vuoksi. Virtaamatietoja ei ole käytettä- vissä, mutta valuma-alueen pinta-alan (134,3 km2) perusteella joen keskivirtaamaksi voidaan arvioida noin 1,3 m3/s. Vaihtoehdossa 3 B yhteispuhdistamosta Humalajokeen kohdistuva jätevesi- virtaama olisi keskimäärin 0,033 m³/s, kun Kiteen puhdistamon nykyinen jätevesimäärä suoraan Kiteenjärveen on luokkaa 0,017 m³/s. Joen yläosalle kohdistuu turvetuotannon aiheuttamaa pistekuormitusta, josta aiheutuu merkittävää typpikuormitusta (puhdistamosta 10 600 kg/a). Tur- vetuotannosta aiheutuvan fosforikuormituksen on aiemmin arvioitu olevan samaa suuruusluokkaa (noin 130 kg/a) kuin Kiteen puhdistamosta aiheutuu. Vuositasolla Humalajoen typpikuormituksen on laskennallisesti arvioitu olevan suuruusluokkaa 50 t/a (Niemeläinen 2013).

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 55 20.2.2018

Järven tilan kannalta keskeisen ravinteen, fosforin, kuormitus olisi tehokkaamman käsittelyn ansiosta arviolta 40 % pienempää kuin Kiteen nykyisen puhdistamon aiheuttama kuormitus. Mikäli yhteispuhdistamolla päästäisiin reiluun 70 % kokonaistypenpoistoon, olisi sen vesistökuormitus nykyisellä tasolla. Muussa tapauksessa typpikuormitus Kiteenjärveen kasvaisi nykyisestä. On huomattava, että Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa35 vuosille 2016-2021 on esitetty, että Humalajoen kautta Kiteenjärveen tulevaa kuormitusta erityisesti typen suhteen on tarpeen vähentää 10 – 30 %. Humalajokeen esitetään joen elinympäristökunnostuksen suunnittelua ja toteutusta. Toimenpiteet kohdistuisivat Humalajoen alapuoliseen osaan, joka on voimakkaasti pengerretty.

Laskennallisia vesistökuormituksia eri vaihtoehdoissa on esitetty kohdassa 6.3.2. Sekä vaihtoehdossa VE3 A että VE3 B jätevesikuormituksen vaikutukset Kiteenjärveen yleisesti ja erikseen Pää- tyeenlahden Natura-alueeseen olisivat todennäköisesti vähäisemmät kuin nykytilanteessa.

Humalajoesta puhdistetut jätevedet päätyisivät Kiteenjärven matalaan (syv. <1,5 m) Potoskan- lahteen. On arvioitu36, että ainakin talvitilanteessa virtaus täältä suuntautuisi lähes suoraan kohti Hyypiitä ja laskujokea (Mononen ja Sandman 1989). On mahdollista, että kesäkaudella lahtialu- eella rehevöityminen voi jätevesien johtamisen seurauksena kasvaa. Toisaalta jätevesikuormituk- sen keskittyessä järven lasku-uoman puoleiseen reunaan valtaosa vesialtaasta voisi vapautua pistekuormituksen haitallisista vaikutuksista. Tämä riippuu keskeisesti vallitsevista virtausken- tistä Kiteenjärvessä. Tämän vaihtoehdon vaikutustarkastelun tarkentaminen edellyttää ensisijai- sesti virtausmallinnusta järvessä.

Molemmissa vaihtoehdoissa tulee aloittaa uuden puhdistamon lupamenettely, mikä voi kestää useita vuosia, ennen kuin hankkeella on voimassa oleva ympäristölupa.

Kuva 29. Kiteenjärven nykyinen jätevesien purkupiste ja Humalajoki

35 Mononen, P., Käki, T., Ranta, P. & Rämö, A. 2016. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 5/2016. 36 Mononen, P & Sandman O. 1989, Vesi- ja ympäristöhallinnan monistesarjoja nro 163 Kiteenjoen ilmastu 1980-luvulla

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 56 20.2.2018

6.3.1.4 VE 4: Keskitetty käsittely Kiteen keskustaajaman puhdistamolla

Tässä vaihtoehdossa 4A kaikki alueen jäteve- det johdettaisiin Kiteen keskustaajaman puhdistamolle. Vaihtoehdossa 4B Rääkkylän ja Ke- sälahden puhdistamot säilyisivät ja niitä saneerattaisiin suunnitelmakaudella tarpeen mukaan. Jätevesienkäsittely keskittyy Kiteelle, jonka keskuspuhdistamoa saneerataan ja laa- jennetaan. Purkuvesistöksi jää Kiteenjärvi, jonka vesistökuormitus lisääntyisi. Tämä sekä Kiteen puhdistamon tulokuormituksen merkit- tävä kasvu (yli 200 % AVL:n mukaan laskettuna) edellyttää ympäristöluvan muutoshakemusta.

Vaihtoehdossa Kiteen keskustaajaman puhdistamon sijainti säilyy ennallaan, mikä on huomioitu myös Kiteen kaupungin maankäytössä. Vaihtoehto edellyttää Kiteen puhdistamon laajennusta. Ilmastuksen kapasiteettia on lisättävä (+ 700 m³) sekä tehostettava myös esikäsittelyä ja toden- näköisesti lisättävä tertiäärikäsittely laitokselle. Tertiäärikäsittelynä voitaisiin käyttää esim. hiekkasuodatusta tai muuttaa vanha lamelliselkeytin flotaatioselkeytykseksi. Todennäköisesti myös käsitellyille jätevesille tulisi rakentaa purkuputki, joka korvaa nykyisen purkuojan.

Vaihtoehdossa 4A on rakennettava seuraavat siirtolinjat Kiteen keskustaajaman puhdistamolle

o Tohmajärvi – Kitee, kuten vaihtoehdossa VE3 o Kesälahti – Koivikko (23 km, Ø 140) o Puhos – Koivikko (4,2 km, Ø 110) o Koivikko – Kitee (10 km, Ø 200) o Rääkkylä – Kitee (40 km, Ø 160) Tohmajärven ja Kesälahden vanhoille puhdistamoille tulisi tasausaltaat virtaamapiikkien hallin- taan. Vaihtoehdossa 4B Kesälahti-Koivikko ja Rääkkylä-Kitee -linjat korvaavat Rääkkylän ja Ke- sälahden puhdistamoiden saneeraukset.

Vaihtoehdossa A, jossa kaikki Keski-Karjalan jätevedet kootaan Kiteen keskustaajaman puhdistamoon, kustannukset nousevat merkittävästi Rääkkylän ja Kesälahden pitkien siirtoviemäröintien vuoksi (investointikustannukset arviolta 15, 8 milj. €). Vaihtoehto B, jossa Rääkkylän ja Kesälah- den puhdistamot jäisivät toimintaan, olisi selvästi suositeltavampi. Vaihtoehdon 4 B investointikustannukset ovat arviolta 7,9 milj. € ja kokonaisvuosikustannukset 1,2 €/vuosi, jolloin tämä olisi kaikista tarkastelluista vaihtoehdoista toisiksi edullisin. Käsiteltyä jätevesimäärää kohti vaihtoehto olisi kuitenkin vasta viidenneksi halvin.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 57 20.2.2018

6.3.1.5 VE 5: Keskitetty käsittely Kiteen uuteen puhdistamoon

Tässä vaihtoehdossa 5A koko alueen jätevesien käsittely keskitettäisiin kokonaan uudelle Puhok- sen teollisuusalueelle rakennettavalle jäteveden- puhdistamolle. Vaihtoehdossa 5B Rääkkylän ja Kesälahden puhdistamot säilyisivät ja niitä saneerattaisiin suunnitelmakaudella tarpeen mukaan. Purkuvesistönä uudella puhdistamolla on Orivesi. Vaihtoehto vaatisi luultavasti harkinnan- varaisen YVA:n. Purkuputken sijoittamista koskevat lupa-asiat voivat muodostua haastaviksi.

Vaihtoehdossa 5A on rakennettava seuraavat siirtolinjat Kiteen keskustaajaman puhdistamolle o Tohmajärvi – Kitee, kuten vaihtoehdossa VE3 o Kitee - Koivikko (10 km, Ø 315) o Kesälahti - Koivikko (23 km, Ø 140) o Rääkkylä – Koivikko (40 km, Ø 160) o Koivikko – Puhoksen teollisuusalue (2,3 km, Ø 355) o Puhos – Puhoksen teollisuusalue (3,6 km, Ø 110)

Tohmajärven ja Kesälahden vanhoille puhdistamoille tulisi tasausaltaat virtaamapiikkien hallin- taan. Vaihtoehdossa 5B Kesälahti-Koivikko ja Rääkkylä-Kitee linjat korvaavat puhdistamoiden saneeraukset.

Vaihtoehdossa Puhoksen uuden puhdistamon prosessin tulisi edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Uuden puhdistamon yleissuunnitteluvaiheessa tulisi selvittää ainakin seuraavat eri prosessivaihtoehdot. - VE 1: Aktiivilieteprosessi + hiekkasuodatus (Esikäsittely, Esiselkeytys, Ilmastus, Jälkiselkeytys, Hiekkasuodatus, UV-desinfiointi) (Lietteen sakeutus ja kuivaus + sakokaivolietteen vastaanotto) - VE 2: Aktiivilieteprosessi ilman hiekkasuodatusta, isompi jälkiselkeytys (Esikäsittely, Esiselkeytys, Ilmastus, Jälkiselkeytys (isompi kuin VE 1), UV-desinfiointi) (Lietteen sakeutus ja kuivaus + sakokaivolietteen vastaanotto) - VE 3: MBR-prosessi (kalvosuodatus) (Esikäsittely, Esiselkeytys, Ilmastus + Kalvosuodatus) (Lietteen sakeutus ja kuivaus + sakokaivolietteen vastaanotto) - VE 4: Kantoaineilmastus MBBR + flotaatio (Esikäsittely, Esiselkeytys, Kantoaineilmastus + Flotaatioselkeytys, UV-desinfiointi) (Lietteen sakeutus ja kuivaus + sakokaivolietteen vastaanotto) Puhdistamon prosessivaihtoehdolla ei ole merkittävää vaikutusta kustannusarvioon. Vaihtoehdossa purkuvesistöksi tuleva Oriveden Puhoslahden ekologinen tila on erinomainen. Pur- kuputken sijoittamisessa tulisi huomioida mahdollisimman hyvät sekoittumisolosuhteet. Uusi puhdistettujen jätevesien purkupaikka tulee selvittää puhdistamon suunnittelun yhteydessä. Sa- massa tulee aloittaa uuden puhdistamon ja purkupaikan lupamenettely, mikä voi kestää useita vuosia, ennen kuin hankkeella on voimassa oleva ympäristölupa. Vaihtoehdossa A, jossa kaikki Keski-Karjalan jätevedet kootaan uuteen Puhoksen puhdistamoon, kustannukset nousevat merkittävästi Rääkkylän ja Kesälahden pitkien siirtoviemäröintien vuoksi (kokonaisinvestointikustannukset arviolta 24 milj. €). Vaihtoehto B, jossa Rääkkylän ja Kesälah- den puhdistamot jäisivät toimintaan, olisi selvästi suositeltavampi. Vaihtoehdon 4 B investointikustannukset ovat arviolta 16 milj. € ja kokonaisvuosikustannukset 1,75 €/vuosi. Tämä olisi kuitenkin kaikista tarkastelluista vaihtoehdoista investointi- ja vuosikustannuksiltaan kolmanneksi kallein.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 58 20.2.2018

6.3.1.6 VE 6: Jätevesien johtaminen Joensuun keskuspuhdistamolle

Tässä vaihtoehdossa kaikki alueen jätevedet johdettaisiin siirtoviemärein Joensuun keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Linjaus kulkee Pyhäselän alueen kautta. Vaihtoehdon etuna on, että vesistökuormitus Tohmajär- veen, Kiteenjärveen ja Pyhäjärveen loppuisi sekä Kiteen keskuspuhdistamon nykyinen paikka vapautuisi muuhun maankäyttöön. Keski-Karjalan jätevesistä aiheutuisi Joen- suun Kuhasalon puhdistamolle noin 14 % tulokuormituksen kasvun. Tämä ylittää laitoksen mitoituskapasiteetin, mutta puhdistamoa on tarve laajentaa muutoinkin. Vaihtoeh- dossa vanhoille puhdistamoille tehdään ta- sausallasvaraukset. Vaihtoehto olisi investointi- ja kokonaisvuosikustannuksiltaan sel- västi kallein.

Vaihtoehdossa on rakennettava seuraavat siirtolinjat Joensuun keskustaajaman puhdistamolle o Tohmajärvi – Onkamo (15 km, Ø 200) o Kesälahti – Koivikko (23 km, Ø 140) o Puhos – Koivikko (4,2 km, Ø 110) o Koivikko – Tolosenmäki (8,3 km, Ø 200) o Kitee-Tolosenmäki (9 km, Ø 250) o Tolosenmäki-Onkamo (19 km, Ø 315) o Rääkkylä – Onkamo (30 km, Ø 160) o Onkamo – Joensuu (40 km, Ø 355)

Vaihtoehto 6, jossa kaikki Keski-Karjalan jätevedet johdettaisiin Joensuuhun käsiteltäväksi, olisi kaikilla mittareilla kaikkein kallein tarkasteltu vaihtoehto.

6.3.2 Jätevesivaihtoehtojen ympäristövaikutusten tarkastelu

Vaihtoehdosta riippuen käsiteltyjen jätevesien purkuvesistö voi muuttua, jolloin joiltakin vesis- töistä yhdyskuntajätevesien ympäristökuormitus vähenisi, loppuisi kokonaan tai vaihtoehtoisesti lisääntyisi. Seuraavassa taulukossa on esitetty mahdolliset purkuvesistömuutokset.

Taulukko 17 Jätevedenkäsittelyn vaihtoehtojen purkuvesistömuutokset vaihtoehdoittain.

Purkuvesistömuutos nykytilanteeseen nähden

VE 1 Ei muutoksia

VE 2 Tohmajärven jätevesikuormitus siirtyy Pyhäselkään

VE3 A Tohmajärven jätevesikuormitus siirtyy Kiteenjärveen

VE3 B Tohmajärven jätevesikuormitus siirtyy Humalajoen kautta Kiteenjärveen

VE4 A Tohmajärven, Puhoksen, Rääkkylän ja Kesälahden jätevesikuormitus Kiteenjärveen

VE4B Tohmajärven ja Puhoksen jätevesikuormitus siirtyy Kiteenjärveen Tohmajärven, Puhoksen, Rääkkylän ja Kesälahden jätevesikuormitus siirtyy Orive- VE5A den Mustanselkään VE5B Tohmajärven ja Puhoksen jätevesikuormitus siirtyy Oriveden Mustanselkään

VE6 Koko Keski-Karjalan jätevesikuormitus siirtyy Pyhäselkään

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 59 20.2.2018

Tarkasteltujen eri jätevedenkäsittelyn vaihtoehtojen purkuvesistöt, valuma-alueet sekä vakituisen asutuksen tiheys on esitetty seuraavassa kuvassa.

Kuva 30. Jätevedenkäsittelyn tarkastellut vaihtoehdot, purkuvesistöt ja väestötiheys Vaihtoehtojen jätevedenkäsittelyn vesistökuormituksia on vertailtu nykytilanteeseen siten, että

uusien puhdistamoiden tehokkuuden on arvioitu saavuttavan orgaanisen aineen (BOD7-ATU) ja ko- koisfosforin osalta 99 % kokonaisreduktiot sekä kokonaistypen 70 % kokonaisreduktion. Jo nykyisten puhdistamoiden orgaanisen aineen tehokkuudet ovat korkealla tasolla 96-98 ja kokoisfos- forin 93-99 %. Kokonaistypen osalta nykyiset poistotehot vaihtelevat keskimäärin 0-60 % välillä. Seuraavassa kaaviokuvassa on esitetty koko Keski-Karjalan yhdyskuntajätevesien laskennalliset vesistökuormitukset em. perustein vaihtoehdoittain. Uusien käsittelymenetelmien ansiosta

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 60 20.2.2018

vesistökuormitus pääosin laskisi lukuun ottamatta vaihtoehtoa 6, jossa on käytetty Joensuun Ku- hasalon nykyisiä puhdistustehokkuuksia. Todennäköisesti nekin tulisivat saneeraustoimenpiteiden myötä paranemaan.

Kuva 31. Vesistökuormitus yhteensä vaihtoehdoittain.

Seuraavassa kuvissa on esitetty laskennalliset yhdyskuntajätevesien fosfori- ja BOD7atu- ja typpikuormituksen muutokset nykytilanteeseen nähden vesistöittäin ja vaihtoehdoittain. Kiteen- järveen on laskettu kohdistuvan myös VE 3B:ssa Humalajoen kautta tuleva kuormitus.

Kuva 32. Fosforin vesistökuormituksen arvioitu muutos vaihtoehdoittain ja vesistöittäin.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 61 20.2.2018

Kuva 33. Orgaanisen aineen vesistökuormituksen arvioitu muutos vaihtoehdoittain ja vesistöittäin.

Kuva 34. Orgaanisen aineen vesistökuormituksen arvioitu muutos vaihtoehdoittain ja vesistöittäin

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 62 20.2.2018

Taulukko 18 Jäteveden käsittelyvaihtoehtojen tunnistetut hyödyt ja haitat.

Vaihtoehto Hyödyt Haitat VE 1 Paikallinen kä- + Ei pitkiä siirtoviemäreitä - Tohmajärven puhdistamon uusiminen sittely + Ei purkuvesistömuutoksia ja raskaita - Vesistökuormitukset Tohmajärveen ja Ki- lupahakemuksia teenjärveen säilyvät + Tohmajärven puhdistamo uusittai- - Kiteen keskuspuhdistamon nykypaikkaa ei siin, jolla suurimmat kehittämistar- saada muuhun maankäyttöön peet. Muilla laitoksilla vielä käyt- - Tarvitaan enemmän resursseja ja käyttö- töikää, saneeraus tarpeen mukaan kustannukset korkeammat, kuin joissakin + Kohtuullisen kustannustehokas vaih- yhteiskäsittelyratkaisussa toehto VE 2 Tohmajärven + Keskittäminen isompaan yksikköön - Pitkä siirtoviemäröinti Joensuun Hammas- jätevedet Joensuu- parantaa yleensä toimintavarmuutta lahteen ja edelleen Kuhasaloon hun + Vähentää resurssitarvetta ja käyttö- - Kuormituslisäys ylittää Kuhasalon puhdista- kustannuksia mon mitoituskapasiteetin, mutta laajennus- + Vesistökuormitus Tohmajärveen lop- tarve muutoinkin. Purkuvesistön ja vesistö- puu alueen muutos. + Laitokset, joilla vielä hyvin käyt- - Kokonaisvuosikustannuksiltaan kallein töikää, jäävät käyttöön vaihtoehto Tohmajärvelle + Haja-asutuksen liittymismahdolli- suus siirtoviemäriin + Kuhasalossa energian hyödyntämi- nen käytössä VE3 Tohmajärven ja + Keskittäminen isompaan yksikköön - Pitkähkö siirtoviemäröinti, mutta osa lin- Kiteen keskustaaja- parantaa yleensä toimintavarmuutta jasta jo rakennettu man yhteiskäsittely + Vähentää resurssitarvetta ja käyttö- - VE 3 A Kuormituslisäys ylittää Kiteen puh- A) Kiteen keskus- kustannuksia distamon mitoituskapasiteetin, laajennus- puhdistamoon + kuormitus Tohmajärveen loppuu tarve B) uuteen yhteis- + Parempi purkupiste Kiteenjärveen, - Purkuvesistön muutos puhdistamoon etenkin VE 3B:ssä - Vesistökuormitus Kiteenjärveen lisääntyy + Laitokset, joilla vielä hyvin käyt- tai säilyy ennallaan ja VE 3 B:ssä lisääntyy töikää, jäävät käyttöön Humalajokeen + 7,7 km jo valmista siirtoviemäriä ra- - Lupaprosessin tarve kennettu tätä yhteyttä ajatellen + Haja-asutuksen liittymismahdolli- suus siirtoviemäriin + VE 3 A Kokonaiskustannuksiltaan halvin vaihtoehto VE4 Jätevesienkäsit- + Keskittäminen isompaan yksikköön - Pitkät siirtoviemärit telyn keskittäminen parantaa yleensä toimintavarmuutta - Kuormituslisäys ylittää selvästi Kiteen puh- Kiteen keskuspuh- + Vähentää resurssitarvetta ja käyttö- distamon mitoituskapasiteetin, laajennus distamoon kustannuksia - Purkuvesistön muutos A) koko alue + Vesistökuormitus Tohmajärveen ja - Vesistökuormitus Kiteenjärveen lisääntyy B) ilman Rääkkylää Pyhäjärveen loppuu - Lupaprosessin tarve ja Kesälahtea + VE 4 B investointikustannuksiltaan - Puhoksen, Kesälahden ja Rääkkylän puh- toisiksi halvin vaihtoehto distamoilla ei ole merkittäviä kehittämistar- peita, laitosten käyttöikä jäisi ”kesken”. - Rääkkylän ja Kesälahden jätevesien siirto- viemäröinti kallista - epätodennäköinen vaihtoehto Kiteen nykyisen kaavoituksen perusteella VE 5 Jätevesienkä- + Keskittäminen isompaan yksikköön - Pitkät siirtoviemärit sittelyn keskittämi- parantaa yleensä toimintavarmuutta - Purkuvesistöjen ja vesistöalueen muutos nen Puhoksen uu- + Vesistökuormitus Tohmajärveen ja - Lupaprosessin ja mahdollinen YVA- tarve teen puhdistamoon Kiteenjärveen loppuu - Kuormituslisäys Oriveden Mustanselkään A) koko alue + Kiteen keskuspuhdistamon nyky- - Kiteen ja Rääkkylän puhdistamoilla ei ole B) ilman Rääkkylää paikka saadaan muuhun maankäyt- merkittäviä kehittämistarpeita, jolloin lai- ja Kesälahtea töön tosten käyttöikä jäisi ”kesken”. - Rääkkylän ja Kesälahden jätevesien siirto- viemäröinti kallista - Taloudellisesti kallis vaihtoehto VE 6 Kaikki Keski- + Keskittäminen isompaan yksikköön - Todella pitkät siirtoviemäröinnit Karjalan jätevedet parantaa yleensä toimintavarmuutta - Voi aiheutua hajuhaittoja Joensuun puhdista- + Vesistökuormitus Tohmajärveen, Ki- - Kuormituslisäys ylittää Kuhasalon puhdistamolle teenjärveen ja Pyhäjärveen loppuu mon mitoituskapasiteetin, laajennustarve + Kiteen keskuspuhdistamon nyky- - Lupaprosessin tarve mahdollinen paikka saadaan muuhun maankäyt- - Purkuvesistön ja vesistöalueen muutos töön - Kiteen ja Rääkkylän puhdistamoilla ei ole merkittäviä kehittämistarpeita, jolloin laitosten käyttöikä jäisi ”kesken”. - Kustannuksiltaan selvästi kallein vaihtoehto

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 63 20.2.2018

6.4 Puhdistamolietteiden ja välpejätteen käsittely ja hyödyntäminen

Tulevaisuuden suuntaviivoina lietteenkäsittelyn vaatimuksista ja rajoituksista seuraaville vuosi- kymmenille voidaan tunnistaa kolme kokonaisuutta: - ympäristövaikutusten ja haitallisten aineiden vaikutusten minimoiminen - resurssitehokkuuden sekä ravinteiden talteenoton kehittäminen, erityisesti fosforin osalta - kehittyminen kohti energiaomavaraista jätevedenpuhdistamoa

Vuoden 2016 alussa voimaan astunut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto rajaa puhdistamotoiminnassa syntyvien puhdistamolietteiden, välppäjätteen sekä hiekanerotushiekan sijoittamista kaatopaikalle. Välpejätteen ja mahdollisesti myös hiekan sijoittaminen kaatopaikalle edellyttää nykyisin niiden tehokasta jatkokäsittelyä, jossa pääosa jätteen orgaanisesta aineksesta (jäljelle jäävä osuus orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä ≤10 %) pestään ja johdetaan puhdistusprosessiin. Orgaanista jätettä tulisi hyödyntää materiaalina ja energiantuotannossa. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on rajattu siten, että vain kaatopaikan pintakerrok- sen tiivistyskerroksessa ja sen yläpuolisissa kerroksissa on mahdollista jatkossa hyödyntää orgaanista jäteaineista, esimerkiksi käsiteltyä puhdistamolietettä.

Puhdistamolietteen jatkokäsittelyn tarkoituksena on seostaa ja stabiloida liete edelleen niin, että se on hygieenistä ja voidaan sijoittaa viherrakentamiseen tai muuhun vastaavaan hyötykäyttöön. Lietteen jatkokäsittely voidaan myös ulkoistaa.

Lietteen jatkokäyttömahdollisuudet tulee turvata mm. teollisuusjätevesien valvonnalla ja teolli- suusjätevesisopimuksin. Viemäriin ohjattavien jätevesien haitta-ainepitoisuuksille tulisi olla raja- arvot. Jatkossa haitta-aineet ja niiden aiheuttamat riskit tulevat todennäköisesti rajaamaan lietteiden jatkokäsittelyä ja hyödyntämistä.

Puhdistamot voisivat yhteistyössä kilpailuttaa ja ulkoistaan lietteen ja mahdollisesti myös välpe- jätteen jatkokäsittelyn.

6.5 Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta

Tavoitteena on varautumisen jatkuva kehittäminen huomioiden muutokset laitoksen toimintaym- päristössä. Varautumisen ja riskienhallinnan tulee olla osa normaalia toimintaa. Vesihuoltolaitok- sen toiminnassa tulee kehittää jatkuvuudenhallintaa, toimintojen jatkumista häiriötilanteen aikana sekä mahdollisimman nopeaa palautumista häiriötilanteesta normaalitilanteen toimintoihin. Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumista on myös poikkeustilanteiden harjoittelu, jonka tulisi kuu- lua vesihuoltolaitoksen toimintaan.

Vesihuoltolaitoksen varautuminen sisältää operatiivisen ja rakenteellisen (tekninen valmius) osan. Operatiivisen varautumisen kehittäminen on pääosin laitoksen toimintatapojen muutta- mista hallituiksi ja dokumentoiduiksi. Suurimmat riskit vesihuoltolaitosten operatiivisessa toiminnassa liittyvät puutteelliseen ohjeistukseen. Vesihuoltolaitosten toimintakulttuuri on perustunut pitkäaikaiseen henkilöstösuhteeseen ja työssä oppimiseen ns. kisälli- mestarimallilla eikä erityisiä ohjeistuksia ole välttämättä luotu. Riskienhallinnan ja varautumisen tieto on pääosin hiljaisena tietona. Nykyisessä toimintaympäristössä se ei enää ole riittävää vaan muodostaa riskin toimin- tavarmuudelle ja kehityskohteen. Tietojen dokumentoiminen, säilyttäminen, turvaaminen ja tie- toturvan riittävä taso tulee varmistaa. Tiedon tulee olla helposti oikeiden henkilöiden saatavilla tavanomaisessa ja poikkeustilanteessa.

Vesihuoltolaitosten laajojen teknisten toimintojen ja toiminnan tärkeyden sekä laitosten normaa- litoimintaan mitoitettujen henkilöstöresurssien vuoksi vesihuoltolaitokset tarvitsevat apuvoimia toimintaan vakavissa toimintahäiriöissä. Luontaisia avustajia vesihuoltolaitokselle ovat paikalliset olosuhteet ja vesihuollon hallitsevat läheisten vesihuoltolaitosten henkilöt. Alueen yhteistyön ke- hittäminen on tulevaisuudessa ensisijaisen tärkeää toimintojen varmistamiseksi alueellisesti. Yh- teistoiminta ja yhteiset harjoitukset luovat myös pohjan henkilöstön osaamisen kehittämiselle kollegiaalisen vertaistuen kautta. Säännöllinen yhteistyö kehittää laajoihin alueellisiin erityistilanteisiin varautumista. Tällaisia ovat esimerkiksi poikkeuksellisen sääilmiön aiheuttamat tekniset

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 64 20.2.2018

viat ja sähkökatkot, jotka voivat lamauttaa viestimien, tietoverkkojen ja sähkönjakelun toiminnan vuorokausiksi haitaten samalla merkittävästi myös vesihuoltotoimintaa.

Vedenkäsittelylaitoksilla tulee olla valmius aloittaa veden desinfiointi kuuden tunnin kuluessa saastumistapauksen havaitsemisesta tai epäilystä. Vedenkäsittelylaitokselta lähtevän veden UV- desinfiointi varmistaa paikallisesti veden mikrobiologisen laadun, mutta UV-desinfioinnin vaikutus ei jatku verkostossa. Laitoksella tulee olla valmius desinfiointikemikaalin, esim. natriumhypoklo- riitti, käyttöön.

Varavedenottamoiden vedenottolaitteistojen toimintakuntoa tulee ylläpitää, jotta vedenottamot ovat valmiina käyttöönottoon tarvittaessa. Johdettaessa vettä kulutusalueelle yhdyslinjoilla, tavoitteena on linjojen hyvä toimintavarmuus.

Sähkönjakeluhäiriöiden aikana vedenottamoiden toiminta edellyttää varavoiman käyttöä, jota ilman vedenjakelu keskeytyy. Varavoimaa voidaan tarvita myös kriittisillä paineenkorotusasemilla, jätevedenpumppaamoilla sekä jätevedenpuhdistamolla. Varavoiman käyttökohteet ja niiden priorisointi erilaisissa tilanteissa tulisi suunnitella ennakolta.

6.6 Vesiosuuskuntien toimintaedellytykset ja kehittämisehdotukset

Keski-Karjalan alueella vesiosuuskunnat ja -yhtiöt ovat pääosin rakentaneet haja-asutusalueiden sekä kunnallisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden lievealueiden vesihuoltoverkostot. Tähän on pääsyynä investoinnin nopeuttaminen ja kustannusten kohdentaminen suoraan liittyjiin.

Vesihuoltoa ohjaavien valtion viranomaisten nykyinen kanta on, että uusia vesiosuuskuntien syn- tymistä ei pitäisi enää suosia, vaan mahdollisia uusi vesihuoltoverkostoja tulisi rakentaa nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueita laajentamalla. Myös terveydensuojelun näkökulmasta suuremmat ja ammattimaisempaa toimintaa harjoittavat yksikkökoot ovat suositeltavia. Suunni- telma-alueella haja-asutuksen vesihuoltoverkostot ovat jo kattavia, jolloin vesiosuuskuntien ke- hittämistarpeet keskittyvät jo rakennettujen verkostojen käyttö- ja kunnossapitoon sekä toiminnan kehittämiseen.

Velvoitteita vesiosuuskunnan toiminnalle annetaan esimerkiksi osuuskuntalaissa, vesihuoltolaissa, terveydensuojelulaissa, terveydensuojeluasetuksessa sekä sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksissa. Vesiosuuskunnan hallinnon tulee olla tietoinen vesihuoltotoimintaan liitty- vistä vastuista ja velvoitteista, kuten riittävästä vesihuoltopalveluiden huolehtimisvelvoitteesta, talousveden laadunvalvonnasta, varautumisesta häiriötilanteisiin sekä taloudellisesta tilanteesta.

Jotta pienten osuuskuntien verkostojen ylläpito vastaisi lainsäädännön edellyttämää tasoa, pitäisi talkoopohjaisesta toiminnasta siirtyä kohti ammattimaisempaa toimintaa. Väestön ikääntyessä ja osan rakennuskannasta muuttuessa osa-aikaiseen käyttöön, voimavarat ja halu talkoopohjaiseen toimintaan heikkenevät, kuten myös edellytykset infrastruktuurin ylläpitoon. Kiteen alueella Ki- teen Vesikunnan hoitama vesiosuuskuntien ylläpito ja hallinto toimii jo hyvänä palveluna.

Vesiosuuskuntien toimintaedellytyksiä jatkaa toimintaa itsenäisinä voidaan arvioida tarkastele- malla erilaisia riskitekijöitä sekä taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä. Toisaalta tarkastelun perusteella voidaan arvioida myös mahdollisuuksia yhdistyä muihin vesiosuuskuntiin tai kunnalliseen vesihuoltolaitokseen. Seuraavassa on listattu tekijöitä, joita voidaan käyttää em. tarkasteluissa:

- riittävä liittyjämäärä, jotta toiminta voidaan turvata · liittymisaste · väestötiheys · väestön ikäjakauma · alueen maankäyttö · liittyjämäärä verkostopituutta kohti

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 65 20.2.2018

- vesihuollon asianmukaisuus · laitteistojen ja verkostojen rakentamisen taso · talousveden laatu · käyttötarkkailu, mittaukset, kaukovalvonta · laitteistojen ja verkostojen huoltotoimenpiteiden toteuttaminen · riittävyys ja suunnitelmallisuus · dokumentointi · laitteistojen ja verkostojen ikä ja kunto -> saneeraustarve? · vuotovedet, putkirikot ym. ongelma- ja vikatilanteet - vesihuollon taloudellisuus · perittävät vesihuoltomaksut · kannattavuus, vakavaraisuus · laitteistojen ja verkostojen huoltotoimenpiteiden kustannukset · laitteistojen ja verkostojen saneeraustarpeeseen varatut ja arvioidut kustannukset (saneeraussuunnitelmat) · liiketaloudellinen ennustemallin laatiminen laitoksen talouden kehittymisestä - hallinto · sopimukset, luvat yms. · liittymissopimusehdot, vastuurajat · vedenottolupa tai vedentoimitussopimus · vastuu- ja käyttöhenkilöiden riittävyys ja ammattitaito · lainsäädännön vastuiden ja velvoitteiden tunteminen sekä hoitaminen · toimintakertomus · talousveden valvontatutkimusohjelma · selvilläolo/dokumentointi: laitospiirustukset, verkostokartat, toiminta-alueet · varautumissuunnitelmat häiriötilanteiden varalle

Itsenäisinä laitoksina jatkavien vesiosuuskuntien tulisi yleisesti kehittää toimintaansa ja ottaa huomioon mm. seuraavat näkökohdat. - Vesiosuuskuntien perimien maksujen tasoa ja kustannusvastaavuutta tulisi tarkistaa niin, että niillä voidaan kattaa kaikki vesihuoltotoiminnasta aiheutuvat kustannukset huomioiden myös varautuminen häiriötilainteisiin ja saneeraustarpeisiin. - Kaikkien vesihuolto- tai vesilaitoksiksi luokiteltujen vesiosuuskuntien tulisi laatia toiminnastaan riskiarviointi, varautumissuunnitelma häiriötilanteiden varalle sekä talousveden valvontatutkimusohjelma. Vähintään vesihuoltolaitoksiksi luokiteltujen vesiosuuskuntien ja muun vettä toimittavan vesihuoltolaitoksen välille tulisi laatia sopimukset erityistilanteiden varalle sekä ohjeet hyvitysten maksamisesta mahdollisissa vedenjakelun yli 12 tunnin keskeytysti- lanteissa. - Talousvesiasetuksen37 11 §:n mukaisesti vesihuoltolaitoksilla tulee olla kuuden tunnin desinfi- ointivalmius, mikäli talousvesi saastuu mikrobiologisesti. Tällöin vesiosuuskunnilla tulee olla valmius verkostojensa desinfiointiin esim. putkirikon vuoksi. - Vedenkulutuksen määrää tulisi seurata, jotta verkostojen kuntoa voidaan arvioida. Toiminnal- lisia ongelmia saattaa aiheutua esim. viemäritukoksista tai putkirikkoina. Verkostojen kunnossapito on tärkeää niin talousveden laadun turvaamisen kuin viemäröinnin jätevesivuotojen minimoimisen vuoksi. - Vedenkulutuksen vähentyminen väestökatoalueilla lisää veden viipymää verkostossa, jolloin veden hygieeninen laatu voi heiketä etenkin verkostojen latva-alueilla. Verkostoveden laatua tulee tarkkailla ja huolehtia veden riittävästä vaihtuvuudesta esim. juoksuttamalla. - Verkostokartat tulee olla sähköisessä muodossa ja niihin olisi hyvä merkitä ilmenneet putkirikot sekä tehdyt korjaukset.

37 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 1352/2015

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 66 20.2.2018

Osuuskuntatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvia ongelmia voivat olla mm. - infrastruktuurin kunnossapito ja elinkaaren hallinta - osuuskunnan puuhamiesten/-naisten aikanaan tapahtuva väistyminen - osuuskunnan purkutilanne ja sulauttaminen laitokseen.

Näihin varautumiseksi on muodostettava vaihtoehtoisia toimintamalleja erityisesti osuuskuntien verkostojen toiminnan ja käytön kestäväksi ratkaisemiseksi.

6.6.1 Yhteistyö kunnan laitosten kanssa

Osuuskunnalle helpoin ja jo koeteltu ratkaisu oman toimintansa tukemiseksi on tehdä yhteistyötä kunnan laitoksen kanssa. Yhteistyö voi olla yleistä tiedonvaihtoa tai koulutusta tai yksityiskohtai- semmin sovittavia, käytännön työhön liittyviä tehtäviä kuten rakennuttaja- tai rakentamispalve- luita.

Toimintamallin vahvuuksia ovat: - Mitoitus- ym. perusteet saadaan pysymään yhtenäisinä. - Laitoksen henkilöstö pysyy hyvin ajan tasalla osuuskunnan tilanteesta. - Laitos pääsee jakamaan saavuttamaansa osaamista ”alas” kuntalaisille. - Palvelut oikein hinnoittelemalla laitokselle saadaan pientä lisätuloa. - Osuuskunta saa edelleen myös ilmaista tukea ja tietoa.

Toimintamallin heikkouksia ovat: - Uudet tehtävät merkitsevät laitokselle lisää työtä, joka on resursoitava. - Laitos muuttuu normaalitehtäviensä ohella palvelutarjoajaksi, jolle tulee todennäköisesti aikanaan myös markkinaehtoisia haastajia. - Jos palveluita annetaan ja myydään koko toiminnan skaalalla, voi kysyä, miksi osuuskunta lopulta perustettiin.

6.6.2 Isännöintipalvelu

Vaihtoehto kunnallisen laitoksen kanssa käynnistettävälle yhteistyölle on aloittaa suoraan yksityisen palveluntarjoajan kanssa. Siinä ulkopuolinen yritys tekee pääosan edellä mainituista tehtä- vistä, mutta samalla myös kunnan laitokselle jää väistämättä edelleen vähintään neuvojan rooli. Toiminta on verrattavissa kiinteistönhoitopalveluun.

Toimintamallin vahvuuksia ovat: - Yksityinen intressi ja erikoistuminen tuottavat todennäköisesti tehokkuutta. - Sekä tilaajalla että tuottajalla mahdollisuus kytkeä muihin toimintoihin, esim. kiinteistöhuol- toon. - Riippumattomuus kuntarajoista.

Toimintamallin heikkouksia ovat: - Myös kilpailutus vaatii osaamista ja vaivaa. - Palveluntarjoajaa vaihdettaessa uhkana menettää osaamista. - Palvelu tuskin kattaa aivan kaikkea, eli tilaajan tulee edelleen tuntea asiansa. - Nykyisen tarjolla olevan volyymin riittävyys ja todennäköinen hinnoittelu.

6.6.3 Fuusio haja-asutusalueiden laitokseksi

Kolmantena vaihtoehtona on pitää osuuskuntien langat niiden omissa käsissä, oman haja-asutus- alueisiin keskittyvän laitoksen kautta. Vaihtoehtoina on sekä toimintojen että omistuksen fuusioiminen tai pelkkien toimintojen fuusioiminen. Jälkimmäinen vastaa itse omistettua isännöintipal- velua, joka palvelee osakkaidensa omistamia osuuskuntia. Toimintamallin vahvuuksia ovat:

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 67 20.2.2018

- Osaaminen ja valvonta keskitetään, hyödyt skaalataan. - Alihankintojen kilpailuttaminen todennäköisesti tehostuu. - Amatööripohjaiset osuuskunnat toimivat omistajina ja tilaajina, mutta operointiin luodaan ai- dot erikoistumisen mahdollisuudet. - Operaattori varmistaa taatun tilauspohjan omistuksensa kautta. Muita asiakkaita voi mutta ei ole pakko hankkia. - Omistajien verkostot ovat pääasiassa aivan uusia, eli varsinaisia saneerauksia ei tarvita vielä pitkään aikaan.

Toimintamallin heikkouksia ovat - Toiminnan vaatimaton mittakaava heijastuu todennäköisesti edelleen kalliimmiksi hinnoiksi.

6.7 Haja- ja loma-asutuksen vesihuollon kehittäminen

Keskitettyä vedenhankintaa ja jätevesien käsittelyä on kehitettävä soveltuvissa kohteissa. Valtion vesihuoltoavustukset haja-asutusalueiden verkostorakentamisen tukemiseen ovat kuitenkin ny- kyisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen loppumassa, jolloin uusille hankkeille ei todennäköi- sesti ole saatavissa enää rahoitustukea. Tällöin kiinteistökohtaiset vesihuoltoratkaisut voivat olla usein kannattavin vaihtoehto.

Suomen ympäristökeskuksen Hakeve 2030-hankeessa38 on yhtenäisin kriteerein pyritty selvittä- mään, minkä tyyppisille alueille keskitetyt vesihuoltoverkostot on teknistaloudellisesti perustel- tuja ratkaisuja. Hankkeen tulosten perusteella helposti kaivettavan maaperän alueilla yhteinen vesihuolto alkaa olla kiinteistökohtaisia ratkaisuja edullisempaa, kun verkostoon liitettyjen rakennusten tiheys on 20–30 rakennusta neliökilometrillä. Vaikeasti kaivettavan maaperän kohdalla vastaava rakennustiheys on 40–60 rakennusta neliökilometrillä.

Seuraavan kartan mukaisesti suunnitelma-alueen vesihuoltoverkostot kattavat jo lähes kaikki alueet, joilla verkostojen rakentaminen on teknistaloudellisesti kannattavaa Hakeve-hankkeen ohjeellisen rakennustiheyden perusteella. Suunnitelma-alueen vesijohtoverkostot kattavat laajalti myös harvemmin rakennettuja alueita.

38 Suomen Ympäristö 4/2013, Haja-asutusalueen yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut vuoteen 2030

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 68 20.2.2018

Kuva 35. Nykyiset vesihuollon ja verkostot sekä asuin- ja lomarakennusten määrät neliökilometrillä (1 km ruuduittain). Alueiden vesihuoltoverkoston rakentamisen kannattavuuteen vaikuttavat alueen tiiviyden (verkostopituus/asukas tai kiinteistö) lisäksi asukasmäärä, kiinteistöjen määrä ja tyyppi, veden ominaiskulutus sekä verkoston rakentamiskustannukset. Yleisesti ottaen haja-asutusalueen vesihuollon tehokkuus on huomattavasti asemakaava-aluetta alhaisemmalla tasolla, mutta toisaalta haja- asutusalueen verkoston rakentamisen yksikkökustannus on asemakaava-aluetta alhaisempi.

Alueilla, joille yhteistä vesihuoltoa ei ole teknis-taloudellisesti kannattavaa toteuttaa, tulee vesihuolto järjestää kiinteistökohtaisilla tai useamman kiinteistön yhteisillä menetelmillä. Kiinteistö- kohtaisten vesihuoltojärjestelmien valinnassa tulee huomioida kiinteistön olosuhteet, lainsää- däntö sekä kunnan rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset. Kiinteistön haltija vastaa siitä, että kiinteistöllä on käytettävissään riittävästi talousvedeksi soveltuvaa vettä39 ja että jäte- vedet käsitellään vaatimusten mukaisesti40.

Kiinteistökohtaista vedenhankintaa on seurattava riittävästi ja puututtava havaittuihin yksittäisiin tai alueellisiin epäkohtiin. Kiinteistökohtainen jätevesienkäsittely on saatettava lain edellyttämälle tasolle riittävällä ohjeistuksella ja valvonnalla.

39 Talousveden laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 401/2001 vaatimukset 40 Valtioneuvoston asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 69 20.2.2018

6.7.1 Vedenhankinta

Yhteisen vesihuoltoverkoston ulkopuolella talousvesi hankitaan yksityisistä rengas- tai porakaivoista. Kaivo tulee sijoittaa likaantumisriskejä välttäen ja toteuttaa rakenteet niin, etteivät pintavedet pääse valumaan kaivoon. Kaivo kannattaa sijoittaa mahdollisimman luonnontilaiselle alueelle, jolla ei ole likaantumisriskiä. Vesilain (87/2011) mukaan kaivo voidaan sijoittaa myös naa- purin tontille, jos omalta tontilta ei löydy kaivolle paikkaa. Kannattaa selvittää myös mahdollisuus yhteiseen vedenhankintaan naapureiden kanssa. Vesilain mukaan kiinteistökohtainenkin vedenotto omalta alueelta vaatii luvan, jos sillä on vaikutusta yleiseen etuun.

Talousveden laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) vaatimukset. Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on hyvä. Veden laatuongelmissa, kuten kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet, kannattaa harkita veden käsittelyä, ellei laadultaan parempaa vettä ole saatavilla.

Talousveden laatu kannattaa tutkituttaa esim. kolmen vuoden välein ja porakaivoista tulee tutkia ainakin kerran radon-, uraani-, arseeni- ja fluoridipitoisuudet. Pohjois-Karjalassa porakaivojen keskimääräiset radon- ja uraanipitoisuudet ovat olleet alle niille asetettujen toimenpide- ja suosi- tusrajojen.

6.7.2 Jätevesien käsittely

Jätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulainsäädännön sekä kunnan ympäristönsuojelumää- räysten mukaisesti. Haja-asutusalueilla on voimassa valtioneuvoston asetus talousvesien käsitte- lystä vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017). Tällä ns. hajajätevesiase- tuksella säädetään vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaiselle jätevesien käsittelylle. Talousjäte- vesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen osalta 80 %, kokonaisfosforin osalta 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna laskennalliseen haja-asutuksen kuormituslukuun. Vesistöjen ranta-alueilla (100 m vesistöstä) tai vedenhankinta- käytössä olevilla ja siihen soveltuvilla pohjavesialueilla perustason puhdistusvaatimukset tulisi täyttää 31.10.2019 mennessä ja muilla alueilla vain kiinteistön muun ilmoitus- tai lupamenettelyä vaativan remontoinnin yhteydessä (Ympäristönsuojelulain muutos 13.1.2017/19). Uudisrakenta- mista vaatimukset koskevat välittömästi. Jätevesienkäsittelyn vaatimukset koskevat niin vakitui- silta kuin lomakiinteistöjäkin.

Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa perustason puhdistusvaatimusta anka- rampia vaatimuksia, jos ne ovat välttämättömiä paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi. Tällai- silla pilaantumiselle herkillä alueilla tulee talousjätevedet käsitellä siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähin- tään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

Jos kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, jätevesien puhdis- tustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta voi hakea poikkeamista kunnan toimivaltaiselta viranomaiselta ja se myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeamisen myöntämi- sen edellytyksenä on, että ympäristöön aiheutuvaa kuormitus on huomattavan vähäistä tai käsit- telyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet ovat korkeiden kustannusten ja teknisen vaa- tivuuden vuoksi kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Arvioitaessa toimien kohtuuttomuutta otetaan huomioon kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella, kiinteis- tön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät sekä kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste.41

Yleisesti ottaen nykyiset kiinteistökohtaiset jätevesienkäsittelymenetelmät ovat puutteellisia. Vas- tuu siitä, että kiinteistön jätevesijärjestelmä on suunniteltu, rakennettu, käytetty ja huollettu siten, että se täyttää säädetyt vaatimukset, on kiinteistön omistajalla tai haltijalla.

41 Ympäristönsuojelulaki 527/2014, muutos 13.1.2017/19

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 70 20.2.2018

Kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyjärjestelmää valittaessa tulee huomioida kiinteistön sijainti, koko, pohjavesiolosuhteet sekä maaperä. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa tulee käyttää ammattitaitoista toimijaa. Jätevesijärjestelmästä tulee säilyttää kiinteistöllä selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida jätevesistä aiheutuva ympäristövaikutus. Järjestelmästä on oltava kiinteistöllä ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet ja järjestelmää tulee käyttää ohjeiden mukaisesti.

6.8 Organisaatiot ja yhteistyö

Vesihuollon palvelullista, teknistä ja toiminnallista kokonaisuutta voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta, joita havainnollistaa alla oleva kuva 36. Asiakkaan eli vedenkuluttajan näkökul- masta keskeisimpiä kysymyksiä ovat veden laatu, toimitusvarmuus ja kuluttajahinta. Kunnan nä- kökulmasta keskeisiä ovat yhdyskunnan toiminnan kannalta tärkeät laatu, toimitusvarmuus, verkoston kattavuus sekä varautuminen riskeihin ja erityistilanteisiin. Vesihuoltopalvelun hinta kiin- nostaa kuntaa lähinnä mahdollisena vetovoimatekijänä ja toisaalta mahdollisena ostovoiman ra- joitteena. Näiden lisäksi kunnan laitokselta saama omistajakorvaus voi joissakin tapauksissa näy- tellä merkittävääkin roolia kunnan taloudessa. Laitoksen näkökulmasta kaikki edellä mainittu on olemassaolon peruste ja niihin liittyvät myös sen ensisijaiset tavoitteet. Tavoitteita tukevia, laitokselle itselleen tärkeitä seikkoja ovat kyky ylläpitää infrastruktuuria, kyky houkutella ja pitää osaa- vaa henkilökuntaa sekä kyky investoida toiminnan kehittämiseen. Alueellinen näkökulma yhdistää tavallaan kaikki edelliset seikat ja tuo niiden rinnalle toiminnan optimoinnin esimerkiksi alueen pohjavesiesiintymien ja muiden käytettyjen resurssien käytössä. Valtakunnallinen näkökulma nostaa esiin muun muassa valuma-alueajattelun, vesivarojen käytön kokonaisuuden, tasapuolisuuden periaatteet, olemassa olevien lakien hengen ja yhteiskunnan toivotun kehityksen. N E N I L S L A S A E K O T E A T N I I U U S L A A K L A

• veden laatu • toimitusvarmuus • kuluttajahinta

• verkoston kattavuus • varautuminen riskeihin

• kyky ylläpitää infrastruktuuria • kyky houkutella & pitää henkilökuntaa • kyky investoida toiminnan kehittämiseen

• hankinta- ja neuvotteluvoima • resurssien alueellinen optimointi • luonnonvarojen käytön optimointi Kuva 36. Näkökulmia vesihuoltopalveluihin

Seuraavissa kohdissa esitellään yleisellä tasolla vaihtoehtoisia tapoja järjestää vesihuolto jatkossa. Lähtökohtana tarkastelulle ovat Suomessa tällä hetkellä toimivat kuntien vesihuoltolaitokset ja toisaalta kasvava tarve kasvattaa yhteistyötä yli kuntien, laitosten ja toimialojen rajojen.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 71 20.2.2018

6.8.1 Sopimuspohjainen yhteistyö kuntien vesihuoltolaitosten välillä

Sopimuspohjaista veden ostoa ja myyntiä sekä jätevesien johtamista ja käsittelyä harjoitetaan tällä hetkellä hyvin yleisesti, esimerkiksi taajamassa sijaitsevan kunnallisen vesilaitoksen ja sen lähettyvillä toimivien vesiosuuskuntien kesken. Sopimuksista osa käsittää veden ja/tai jäteveden jatkuvaa johtamista, osa koskee vain tarvittaessa tapahtuvaa käyttöä, esimerkiksi matalan pohjaveden aikaan, ja osalla on luotu varojärjestelmä kriisitilanteiden varalle.

Vesihuoltolaitosten toimintamuotojen tai omistussuhteiden järjestelyitä harkittaessa sopimusyh- teistyö tarkoittaa useimmiten nykyisessä toimintamallissa pysymistä: niin kuntien laitokset, osuuskunnat kuin yhtiötkin ovat itsenäisiä ja niiden kesken vedestä käydään kahdenkeskisiin sopimuksiin perustuvaa kauppaa. Tämän ”nollavaihtoehdon” etuna voidaan nähdä, että nykyiselleen hioutuneet käytännöt jatkuvat eikä minkäänlaisiin organisaatio- tai omistusjärjestelyihin ole tarvetta.

Sopimuspohjaisen toiminnan heikkouksia ovat kuitenkin mm. toiminnan hajanaisuus, kokonaisuuden hallinnan puute ja päällekkäiset toiminnot. Jos minkäänlaista yhteistoimintaelintä ei perusteta, alueen vesihuollon kokonaisuutta voivat kehittää vain suuret kunnat lähikuntien kanssa tekemäl- lään teknisellä yhteistyöllä sekä välillisesti alueellinen viranomainen (ELY) tukipäätöksillään ja muilla ohjauskeinoillaan. Tukimuotoja on ollut tarjolla lähinnä teknisiin ratkaisuihin kuten siirto- viemäreihin ja yhdysvesijohtoihin. Tällä hetkellä vesihuollon taloudelliset tukijärjestelmät (valtion ja EU:n avustukset) ovat hiipumassa käytännössä lähes kokonaan.

Ongelmia tässä ovat sekä aktiivisen, demokraattisen päätöksenteon puute – vesihuollon kokonais- kehitystä ajavat eteenpäin vain kiristyvä lainsäädäntö ja alueellisen viranomaisen toimet – että käytettyjen keinojen rajallisuus hallinnollisen kehityksen suhteen. Vesihuollon toimijoiden yksikkö- koko pysyy pienenä, syvää asiantuntemusta ei pääse ohuisiin organisaatioihin syntymään ja pit- käjänteiseen kehitystyöhön ei ole varaa tai aikaa. Samoin ostoissa ei päästä mittakaavaetuihin, oman toiminnan tehokkuutta on vaikea todentaa, kun asianmukaiset palveluntarjoajat eivät pie- nistä työkohteista kiinnostu ja organisaatioiden tilaajaosaaminen ei pääse kehittymään.

Kun vesihuoltolaitosten yhteistyö lisääntyy, sopimukset tulevat väistämättä myös ketjuuntumaan. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa asiakkaan käyttämä vesi kulkee toimitusketjussa normaa- lioloissakin neljän tai jopa viiden eri organisaation kautta. Tätä ei enää voi pitää tarkoituksenmu- kaisena, vaan organisaatioita olisi edellä ja seuraavissa kohdissa esitettävistä syistä aiheellista yhdistää.

6.8.2 Kuntayhtymä Kuntayhtymät soveltuvat muutaman kunnan yhteishankkeisiin, ja periaatteessa ne voivat vastata vesihuollon koko toimitusketjusta. Ylintä päätösvaltaa voivat käyttää joko jäsenkunnat omilla pää- töksillään, yhtymäkokous tai perustamissopimuksessa sovittu toimielin. Tämä voi olla esimerkiksi yhtymävaltuusto. Vesihuoltolaitos-kuntayhtymiä on Suomessa nykyisin muutamia.

Kuntayhtymä ei kuitenkaan ole kovin toimiva vaihtoehto, jos osapuolia on paljon. Vaarana on hae- tun tehokkuuden kaatuminen demokraattisen päätöksenteon hampaattomuuteen. Teknisenä ja kustannuksensa kattavana alana vesihuoltoon ei myöskään liity samalla tavalla laadullisia valintoja kuin verovaroin kokonaisuudessaan rahoitettaviin koulutoimeen tai terveydenhuoltoon, joissa kun- tayhtymämalli on ollut suositumpi.

6.8.3 Vesihuollon tukkuyhtiö

Tukkuosakeyhtiöillä on Suomessa pitkä perinne vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn tukkupor- taana. Niiden lähtökohta on yleensä ollut luotettavan ja laadukkaan vedenhankinnan hankaluus paikallisella tasolla, kun alueellisesti vastaavat asiat olisivat saatavilla tai jätevesien keskitetty yh- teiskäsittely useamman kunnan yhteisesti hoitamana.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 72 20.2.2018

Tukkuyhtiön ylin päättävä elin, yhtiökokous, valitsee osakeyhtiön hallituksen. Hallitus ohjastaa operatiivisesta toiminnasta vastaavaa toimitusjohtajaa. Kaikkiaan vesihuollon tukkuyhtiöitä on Suomessa kymmeniä, ja määrä on viime vuosina hieman kasvanut. Osassa tapauksista tukkutaso on selvästi perusteltu myös pitkällä tähtäimellä, osassa se voidaan nähdä askeleena kohti lopulta myös vähittäistasolla toimivaa alueellista yhtiötä.

Tukkuosakeyhtiön mallissa kaikki vedenottamot ja koko vedenjakelun runkoverkko tai jätevesi- puolella jätevedenpuhdistamot ja mahdollisesti siirtoviemärit sekä pumppaamot, muodostavat alueellisen kokonaisuuden, jonka toiminnasta vastaa yksi tukkuyhtiö. Yhtiö myy vettä tai puhdistaa jätevettä kunnille ja osuuskunnille niiden kanssa solmimiensa toimitussopimusten mukaan. Tuk- kuyhtiö ei itse siis lainkaan toimi suoraan vähittäisasiakkaiden kanssa.

Tukkuyhtiön käynnistäminen edellyttää tukkutason infrastruktuurin siirtämistä perustettavan tuk- kuyhtiön omistukseen. Omaisuuden luovuttajien taseet siis kevenevät. Siirtyvän omaisuuden käy- tön, kunnossapidon ja kehittämisen päävastuu siirtyy tukkuyhtiölle. Näiden velvollisuuksien siirty- minen näkyy myös kuntien ja osuuskuntien tuloslaskelmissa – entisestä omasta työstä tulee osto- palvelua. Tukkuyhtiöissä omistuspohja voi vaihdella tilanteen mukaan, mutta yleensä omistuksen olisi hyvä olla suunnilleen samassa suhteessa palvelujen käyttöön. Useimmiten vesihuollon tukku- yhtiöiden omistajina ovat olleet pelkästään kunnat, mutta myös yksityisiä toimijoita voi olla omis- tajana, jos tukkuyhtiön asiakkaana on esim. muuhun yhdyskuntaan nähden suuri teollisuuslaitos. Vakaan ja pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi on kuitenkin suositeltavaa, että vesihuollon tuk- kuyhtiöt olisivat suoraan kuntien omistuksessa.

6.8.4 Alueellinen vesihuoltoyhtiö

Alueellisella vesihuoltoyhtiöllä tarkoitetaan tässä perinteisen täyden palvelun vesihuoltolaitoksen lailla veden koko toimitusketjussa toimivaa yhtiötä, jolla ei ole erillistä tukkuporrasta. Sen toiminta on yksityisoikeudellista ja sitä ohjaavat vesihuollon lainsäädännön lisäksi mm. osakeyhtiölaki ja kirjanpitolaki.

Vesihuoltoyhtiöllä voi periaatteessa olla rajaton määrä omistajia, mutta vesihuollossa tyypilliseksi näyttää muodostuvan joko yhden kunnan 100-prosenttinen omistus tai alueellisen yhtiön tapauksessa omistuksen jakaminen osallistujakuntien kesken esimerkiksi asukasmäärien, vedenmyynti- määrien tai luovutettavien käyttöomaisuuksien nykyarvojen suhteessa. Periaatteessa myös teolli- suusyritykset tai jopa osuuskunnat voisivat olla suorilla sijoituksilla yhtiössä osakkaina, mutta tämä ei ole suositeltavaa. Omistus ja päätösvalta on selkeintä pitää pelkästään kuntien käsissä, mikä kannattaa sopia sitovasti jo yhtiötä perustettaessa osakassopimuksissa ja yhtiöjärjestyksessä. Yh- tiön hallinto ja rakenne ovat samanlaiset kuin millä tahansa osakeyhtiöllä eli se on sen puolesta rinnastettavissa vesihuollon tukkuyhtiöihin.

Yhden alueellisen vesihuoltoyhtiön mallin etuja muihin malleihin verrattuna ovat sen yksinkertai- suus, vesihuollon toimijoiden maksimaalinen vähentyminen ja toiminnan läpinäkyvyys. Heikkouk- sia ovat vastaavasti raskas sopimusprosessi, vähemmistöön jäävien kuntien ja muiden osapuolten roolin selvittely ja riski yhtiön etääntymisestä kunnallisista suunnitteluprosesseista. Mallissa korostuu yhtiön rooli vesihuollon ammattilaisorganisaationa, joka tukee osakkaitaan kaikissa vesihuoltoon liittyvissä kysymyksissä mutta joka on samalla merkittävässä määrin taloudellisesti ja toimin- nallisesti itsenäinen.

Vesihuolto-osakeyhtiön malli on vesihuollon piirissä Suomessa yleistyvä toimintamuoto. Toisena merkittävänä kehityskulkuna Suomessa on ollut vesihuollon koko toimitusketjun liittäminen kunnallisen tai alueellisen energiayhtiön toimintoihin.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 73 20.2.2018

Taulukko 19. Kuntien vesihuoltoyhteistyömuotojen vahvuuksia ja heikkouksia VAHVUUDET HEIKKOUDET SOPIMUSYHTEISTYÖ Ø Riippumaton organisaatiomuodoista Ø Jättää kokonaisnäkemyksen ja kehittä- Ø Joustaa tilanteen mukaan misaloitteet helposti toiminnan valvojalle Ø Palvelu lähellä asiakasta Ø Toimintojen yksikkökoko pysyy pienenä Ø Paikallistuntemus säilyy Ø Kykenee ratkaisemaan paikallisia, mutta ei alueellisia ongelmia Ø Syvälle asiantuntemukselle tai kehitys- työlle ei ole resursseja eikä aikaa

KUNTAYHTYMÄ Ø Luo ylikunnallisen päätöksenteko-or- Ø Johtajuus on lähtökohtaisesti poliittista. ganisaation Ø Päätöksenteolla riski jäädä jäykäksi ja Ø Toteuttaa seututason demokratiaa hitaaksi Ø Voi tehdä jäseniään sitovia päätöksiä Ø Ei mahdollista osuuskuntien osallistu- mista

TUKKUYHTIÖ Ø Verkon jako toiminnallisin perustein Ø Vähittäisjakelun kenttä, toimintatavat ja asiakaspalvelu jäävät edelleen hajanai- Ø Prosessiteollinen lähestymistapa siksi Ø Yksi rajapinta viranomaisiin Ø Kuntien paikalliset päätökset voivat edel- Ø Paikallisten vähittäislaitosten kump- leen olla ristiriidassa tukkuyhtiön tavoit- pani teiden kanssa Ø Itsenäinen ja läpinäkyvä talous sekä investointi- että käyttöpuolella Ø Selkeät omistajien suhteet ja keinot yhtiön ohjaukseen ALUEELLINEN VESIHUOLTOYHTIÖ Ø Toimii koko toimitusketjussa veden- Ø Sopimusprosessi vaatii kertaluontoisesti otosta jv-puhdistukseen huomattavia resursseja Ø Yksi verkkojen omistaja, yksi ope- Ø Yhteys kuntien maankäytön prosesseihin roija, yksi asiakaspalvelija on varmistettava Ø Taloudellinen itsenäisyys ja läpinäky- Ø Liittyvien osuuskuntien vaihtoehtona vyys vain sulautuminen Ø Toiminnan mittakaava riittävän suuri Ø Todennäköinen haluttomuus investoida myös toiminnan kehittämiseen haja-asutusalueille Ø Omistajien ohjausmekanismit selkeät Ø Ainakin periaatteessa epäpoliittinen päätöksenteko

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 74 20.2.2018

6.8.5 Toimintojen ulkoistaminen: palvelumalleista yksityistämiseen

Edellä esitetyissä esimerkeissä kunta jää edelleen vesihuoltolaitoksen omistajan rooliin, mutta laitos saa toiminnalleen aiempaa laajemman pohjan muiden omistajien mukaantulon ja toiminta- alueiden laajenemisen myötä. Samalla omistajan ja operatiivisten toimijoiden välinen etäisyys kasvaa ja toiminnasta tulee entistä itsenäisempää. Alueellinen yhteisorganisaatio siis johtaa saman- suuntaiseen kehitykseen kuin kunnallisen laitoksen eriyttäminen kirjanpidollisesti tai liikelaitosta- malla.

Organisatorisen kehityksen rinnalla tai sille vaihtoehtona julkinen vesihuoltosektori on kasvavassa määrin myös ulkoistanut joitakin osatoimintojaan kokonaan yksityisen sektorin hoidettaviksi. Pe- rinteisten lyhytkestoisten rakennusurakoiden rinnalle on syntynyt valikoima syvempää yhteistyötä huoltosopimuksista aina kokonaisvaltaiseen operointivastuuseen asti. Nämä kaikki ulkoistamiskei- not sopivat myös edellä esitettyjä yhteistyömalleja täydentämään tai niille vaihtoehdoksi.

6.9 Organisaatio ja talous

Vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitosten uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittä- vien maksujen tulee olla kohtuullisia ja tasapuolisia.

Liittyjiltä perittäviä vesihuoltomaksuja tulisi tarvittaessa nostaa ja taksarakennetta muuttaa niin, että vesihuoltolaitosten tulos pysyisi positiivisena. Vähenevän liittyjämäärän kautta vesihuolto- maksuista kertyvät tulot laskevat, mikä aiheuttaa paineita maksujen korotuksiin ja voi aiheuttaa taksarakenteen vinoutumista. Tällöin maksujen kohdentaminen vesihuoltoon on erityisen tärkeää ja lisää kustannusten läpinäkyvyyttä.

Vesihuoltolaitosten tulosta rasittavat yleinen kustannustason nousu sekä suuret investoinneista aiheutuvat poistot. Rakenteellisesti osaa vesihuoltolaitoksia rasittavat hajanainen verkosto sekä se, että verkostokilometrejä on paljon suhteessa liittyjien määrään. Toiminta-alueilla on myös kiinteistöjä, mitkä tulisi saada liitettyä jo rakennettujen vesihuoltoverkostojen piiriin. Vanhimpien verkostonosien saneeraukset tulevat olemaan merkittävä kuluerä tulevaisuudessa. Asemakaava- alueiden ulkopuolisia harvaan asuttuja verkostoalueita ei tulisi sisällyttää toiminta-alueeksi, jollei alueen vesihuollon järjestämisen taloudellisuutta ja asianmukaisuutta ole varmistettu.

6.10 Hulevesi

Hulevesien aiheuttamia tiedossa olevia ongelmia ovat: - taajamatulvat, jotka yleisimmin liittyvät rankkasateisiin - liikenteen häiriintyminen tulvatilanteissa - kellareiden tulviminen ja vesivahingot - hulevesien purkupisteiden lika-ainekuormitus (kiintoaine ja orgaaninen aine, mahdollisesti öljy tai liuottimet) - hulevesien pääsy jätevesiviemäreihin vanhoista salaojaliittymistä, sekaviemäröidyiltä alueilta, vuotavista kaivoista tai saumoista yms. kohteista - viemärien ylivuodot ja hygieniaongelmat vesistöissä tai pohjavesissä - veden luontaisen kiertokulun heikentyminen.

Maankäyttö- ja rakennuslain yhtenä tavoitteena on parantaa hulevesien kokonaishallintaa niin ilmastonmuutoksen kuin yhdyskuntarakenteen aiheuttamien muutosten hallitsemiseksi. Huleve- sien hallinnan tulee tapahtua suunnitellusti eri vaiheissa yhdyskunnan kehitystä. Tärkeimmät suunnitteluvaiheet ovat maankäytön suunnittelu yleiskaava- ja osayleiskaavatasolla, asemakaa- voitus ja tekninen toteutussuunnittelu.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 75 20.2.2018

Hulevesien hallintaa suunniteltaessa luonnonmukaiset käsittelyratkaisut ovat ensisijainen vaihtoehto. Pinnoitetuilta alueilla syntyvät vedet ohjataan hulevesijärjestelmän avulla erilaisiin viivy- tys-, suodatus- ja imeytysrakenteisiin. Hulevesiä voidaan viivyttää passiivisin rakentein mm. lam- mikoissa, kosteikoissa ja avouomia suosimalla. Puoliläpäiseviä ja läpäiseviä pinnoitteita käyttä- mällä voidaan vähentää muodostuvaa pintavaluntaa.

Huleveden viemäröinnillä tarkoitetaan huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista vesihuoltolaitoksen hulevesiviemärissä ja mahdollista käsittelyä. Hulevesien hallinnan maanpäälli- set ratkaisut, jotka perustuvat maanpinnan muotojen hyväksikäyttöön, eivät sisälly huleveden viemäröinnin käsitteeseen. Kunnan tulisi suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaava-alueilla. Vesihuoltolaitoksella ei ilman kunnan erillistä päätöstä ole velvollisuutta huolehtia huleveden viemäröinnistä. Kunta voi päättää, että vesihuoltolaitos huolehtii hulevesien viemä- röinnistä.

7. VESIHUOLTOSUUNNITELMA VUOTEEN 2030

Yhteistyön kehittäminen Keski-Karjalan alueella on tärkeää, jotta voidaan varmistaa yhteiskunnan toiminalle elintärkeiden vesihuoltopalveluiden toimintavarmuus. Yhteistyön kehittämistarve koskee sekä kunnallisten laitosten ja vesiosuuskuntien keskinäistä, että niiden välistä yhteis- työtä. Yhteistyön tarve korostuu väestön vähenemisen ja vanhenemisen sekä erityisesti ammatti- maisen vesihuoltohenkilöstön ja -osaamisen vähenemisen myötä.

Vesihuoltolaitosten välistä yhteistyötä olisi suositeltavaa kehittää erityisesti seuraavilla osa-alueilla: - hallinto /organisaatio - varautuminen - jätevedenkäsittely - lietteenkäsittely

7.1 Talous ja organisaatiosuositukset

Yhteistyön kautta pyritään edistämään mm. vesihuollon resurssointia, taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta, sekä varautumista ja riskienhallintaa. Kohdassa 6.8 on esitetty yleisimpiä tapoja edis- tää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Suunnittelualueella mahdollinen jätevedenkäsittelyn keskittäminen ohjaa myös yhteistyön edistä- mistä vesihuoltotoimijoiden kokoamiseksi isommiksi vesihuollon ammattiorganisaatioiksi. Yhteis- organisaatioiden muodostamiseen vaikuttaa ratkaisevasti valittava jätevedenkäsittelyn vaihtoehto.

Jos esimerkiksi päädytään toteuttamaan Kiteen ja Tohmajärven jätevesien yhteiskäsittely kuntien rajalle rakennettavassa uudessa jätevedenpuhdistamossa, olisi siinä luontevana organisointimal- lina tukkuyhtiö, joka käsittäisi jätevedenpuhdistamon ja mahdollisesti joitakin siirtoviemärilinjoja. Kunnat perustaisivat uuden osakeyhtiön, joka rakentaisi jätevedenpuhdistamon ja rahoittaisi kaikki käyttö- ja pääomakulut jäteveden käsittelystä asiakaslaitoksilta perittävillä maksuilla. Tulevien maksujen taso on välttämätöntä määritellä mahdollisimman luotettavasti ja läpinäkyvästi jo ennen yhtiön perustamista, jotta päätöksenteko olisi ylipäänsä mahdollista ja eri vesihuoltolaitokset pys- tyvät varautumaan siihen talouden suunnittelussa. Jos yhteiskäsittely päätettäisiin toteuttaa ny- kyistä Kiteen Vesikunnan omistamaa jätevedenpuhdistamoa laajentamalla, olisi luontevinta, että kuntien perustama uusi tukkuyhtiö ostaisi ensin nykyisen puhdistamon Vesikunnalta ja alkaisi sen jälkeen suunnitella ja toteuttaa puhdistamon laajennusta. Myös uuden puhdistamon vaihtoehdossa Kiteen kaupungin olisi ensin ostettava nykyinen puhdistamo tontteineen Kiteen Vesikunnalta osapuolten yhteisesti sopimalla hinnalla.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 76 20.2.2018

Usein suositeltava toimintamuoto alueelliselle vesihuoltolaitokselle on osakeyhtiö. Periaatteessa myös liikelaitos tarjoaa samoja hyötyjä kuin osakeyhtiö, mutta pitkällä tähtäimellä yhtiötä voidaan sen suuremman taloudellisen läpinäkyvyyden sekä notkeamman operatiivisen ohjauksen - mm. itsenäinen henkilöstö-, hankinta- ja investointipolitiikka - vuoksi pitää usein suositeltavana vaihtoehtona. Yhtiöittämisen tarkemmat vaikutukset on kuitenkin syytä tarkastella osana mahdollisen perustamisen esiselvityksiä.

7.1.1 Vesihuollon maksut

Vesihuollon maksulla tulee kattaa kaikki vesihuollon kustannukset. Maksuissa tulee varautua pit- källäkin aikavälillä tuleviin uus- ja saneerausinvestointeihin sekä yllättäviin kuluihin. Tällöin maksujen nostot tulisi tehdä mahdollisimman ennakoivasti ja tasaisesti, jotta ei jouduttaisi tekemään suuria kertakorotuksia. Alueellisen yhteistyön kautta voidaan saavuttaa tehokkuutta ja hillitä maksujen nousua.

Liittymismaksut tulisi pitää jo rakennetuilla alueilla vähintään ennallaan ja uusilla alueilla aiheut- tamisperiaatteen mukaisesti. Maksutasoja määritettäessä vesihuollon kiinteät kustannukset tulisi kattaa perusmaksuilla ja muuttuvat kustannukset käyttömaksulla, mutta käytännössä yleisohje42 maksujen suhteelle on noin 50 %/50 %. Tällöin erityisesti perusmaksuja tulisi korottaa. Erityisen tärkeää perusmaksujen kautta perittävät tulot ovat harvaan asutuilla alueilla, joissa verkostopituus asukasta kohti on korkea. Tätä korostaa entisestään väestön väheneminen alueella ja asuin- rakennusten muuttuminen vapaa-ajanasunnoiksi. Haja-asutusalueiden vesihuoltoverkostojen taloudellinen kannattavuus heikkenee liittymisasteen laskiessa.

Suositus maksutasoista ja vyöhykkeistä, joilla voidaan periä vesihuoltolain mukaisen aiheutta- misperiaatteen mukaisesti erisuuruisia maksuja, voidaan määrittää vesihuollon aluetehokkuuden perusteella. Vesihuollon aluetehokkuudella viitataan vesihuoltopalvelujen tuottamisen kustannuksiin liittyjää tai liittynyttä kerrosneliötä kohden. Tutkimusten mukaan 70 -75 % vesihuollon aluetehokkuudesta selittyy yhdyskuntarakenteen tiiviydellä. Väljästi rakennettu pientaloalue edellyttää laajempia vesihuoltoverkostoja kerrosneliötä kohden kuin tiivisti asuttu kerrostaloalue, jolloin myös verkostojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat korkeammat. Muita aluetehok- kuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat alueen etäisyys rakennettuun runkoverkostoon, sekä rakenta- misolosuhteet, erityisesti maaperä ja maaston muodot. Suuntaa antava arvio aluetehokkuudesta saadaan suhteuttamalla alueen vesihuoltoverkostojen pituus liittyjämäärään.

Karkealla tasolla aluetehokkuutta voidaan arvioida verkostoon liittyneiden kiinteistöjen tiiviyden perusteella. Tällöin vyöhykejaossa voidaan hyödyntää esim. kuvan 37 kaltaista rakennusten ti- heystarkastelua. Selvästi asemakaava-aluetta harvemmilla alueilla (esim. 250 m ruudun asuinra- kennusten määrä alle viisi) perusmaksun tulisi olla selvästi korkeampi esim. kaksinkertainen, kuin asemakaava-alueilla, jotta vesihuollon ylläpitäminen olisi alueella taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi olemassa olevien aineistojen perusteella voidaan mahdollisuuksien mukaan huomioida myös verkostojen ikä ja kunto. Maksujen määrittäminen nykytilanteen ja tulevaisuuden nä- kymien kannalta oikealla tasolle edellyttää käytännössä laitoksen talouden kassavirtapohjaista mallintamista vähintään vuosikymmeneksi eteenpäin.

42 Vesihuoltolaitosten maksuja koskevat ohjeet ja suositukset, Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja nro 67/2017. Kiinteillä kustannuksilla tarkoitetaan kulutuksesta riippumattomia kustannuksia, jotka aiheutuvat vesihuoltolaitokselle sen ylläpitäessä valmiutta ja rakenteita.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 77 20.2.2018

Kuva 37. Esimerkki rakennustiheydestä Kiteen keskustassa ja ympäröivällä alueella.

7.1.2 Haja-asutuksen vesihuoltolaitokset

Haja-asutusta palvelevien vesiosuuskuntien ja -yhtiöiden osalta Keski-Karjalassa on toiminut hyvin ns. isännöintipalvelu, jossa Kiteen Vesikunta on hoitanut pienempien vesiosuuskuntien hallintoa ja operatiivista toimintaa. Pohjois-Karjalassa on myös hyviä esimerkkejä toteutuneista osuuskuntien yhdistymisistä suuremmiksi osuuskunniksi. Näin on saatu muodostumaan suurempia toiminnallisia yksiköitä haja-asutusalueiden vesihuollon toimijoiksi, jolloin näillä on enemmän resursseja toiminnan kehittämiseen ja ylläpitoon. Suuremmat osuuskunnat pystyvät myös paremmin varautumaan poikkeustilanteisiin ja erilaisten riskien sietokyky on parempi, kuin pienissä hajanaisissa yksiköissä. Hyvä tavoite on, että kunkin kunnan alueella ainakin pääosa osuuskunnista yhdistyisivät kunta- kohtaiseksi haja-asutusalueen vesihuoltolaitokseksi.

Pienten vesiyhtiöiden ja osuuskuntien toiminta on muuttumassa haasteelliseksi vaatimusten kiris- tyessä ja osuuskuntien alkuperäisjäsenten ikääntyessä. Vesihuoltopalveluiden tuottamiseen liitty- vät vastuukysymykset ovat viime vuosina nousseet aiempaa suurempaan rooliin, eivätkä pienten vesiyhtiöiden ja osuuskuntien vastuuhenkilöt välttämättä edes tiedosta henkilökohtaisen vas- tuunsa merkitystä. Lisäksi viemäriverkostojen laajentaminen haja-asutusalueelle on tuonut uusia haasteita vesiosuuskunnille. Niillä ei välttämättä ole valmiuksia lähteä toteuttamaan viemäröinti- hankkeita, jotka ovat investointeina suurempia ja myös käytön osalta vaativampia verrattuna pelk- kään veden jakeluun. Pidemmällä aikavälillä yhdistyneet osuuskunnat olisi suositeltavaa liittää kuntien omistamiin vesihuoltolaitoksiin tai mahdolliseen alueelliseen vesihuoltolaitokseen, jolloin ko- konaisvastuu vesihuollosta olisi yhdellä toimijalla kunnan alueella tai koko seudulla.

Edellä kuvattu kehitys edellyttää vesihuoltolaitosten taksarakenteen uudistamista siten, että eri alueiden kustannuserot voidaan läpinäkyvällä ja oikeudenmukaisella tavalla ottaa huomioon palveluiden hinnoittelussa kunnan tai seutukunnan vesihuoltolaitoksen eri osissa. Käytännössä tämä tarkoittaa parin, kolmen erilaisen maksuvyöhykkeen määrittämistä niin liittymismaksuille kuin pe- rusmaksuillekin.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 78 20.2.2018

7.2 Varautuminen, toimintavarmuus ja jatkuvuudenhallinta

Vesihuoltolaitosten varautumisessa häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin kannattaa suosia laitosten ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Yhteistyöllä mahdollistetaan resurssien tehokas käyttö (hen- kilöstö, keskitetyt varmuusvarastot, erityiskalusto) erilaisissa vesihuollon erityistilanteissa ja voidaan harjoitella toimintaa ennalta. Vesihuoltolaitoksilla tulee olla vesihuoltolain mukaiset varautumissuunnitelmat, joita pidetään ajan tasalla riskitarkasteluineen.

Suunnittelualueella vedenhankinta on pääosin hyvin hajautettua ja alueiden välillä on myös yhdyslinjoja, mikä lisää toimintavarmuutta niin pohjaveden laatuhäiriöiden kuin siirtolinjojen toi- mintahäiriöiden kannalta. Rääkkylässä käytössä olevat pohjavesialueet ovat etäällä kulutusalueista ja vedenhankinta pääosin yhden runkolinjan varassa, jolloin toimintavarmuutta olisi suositeltavaa parantaa. Vedenhankinnan toimintavarmuuden parantaminen edellyttää uusien vedenottopaikkojen tutkimuksia ja vedenottamoiden toteuttamisia ja/tai yhdyslinjojen toimintavarmuuden ja kapasiteetin varmistamista. Alueella on myös joitain pienempiä verkostoalueita, joille on vain yksi syöttölinja. Näiden verkostoalueiden vedenjakelun toimintavarmuuteen on syytä kiinnit- tää huomiota, kun suunnitellaan verkostojen saneerausta ja tarkastella mahdollisuudet lisätä ver- kostoihin kiertoyhteyksiä. Vedenhankinnan hajauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä on esitetty kuntakohtaisissa toimenpidesuosituksissa.

Johdettaessa vettä etäällä sijaitsevilta pohjavedenottamoilta kulutusalueille tulee siirtolinjojen toimintavarmuuteen kiinnittää huomiota. Mahdollisten toimintahäiriöiden korjaamisen tulee olla nopeaa ja varayhteyksien hetkellisen maksimikapasiteetin riittävyys olisi suositeltavaa varmistaa ennalta. Veden siirtokapasiteettia voidaan tarkastella verkostomallinnuksella ja varautua ennalta mahdollisiin häiriöihin sekä suunnitella toimintavarmuuden parantamiseen tähtääviä investoin- teja.

Vedenottamoiden raakaveden laadun tarkkailua voitaisiin tehostaa. Raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet on hyvä sisällyttää vedenottamoiden käyttötarkkailuun ja suunnitella näytteen- ottosykli siten, että kaikki kaivot tulevat tutkituksi säännöllisin väliajoin. Vedenottamoiden riskin- arvioissa tunnistetut raakaveden laatua uhkaavat paikalliset riskitekijät tulee huomioida käyttö- tarkkailuanalyyseissä. Talousveden valvontatutkimusohjelmassa talousvesiasetuksen43 mukaisten suureiden (antimoni, arseeni, bentseeni, boori, 1,2,-dikloorietaani, elohopea, fluoridi, nitraatti, seleeni, syanidit, tetrakloorieteeni, torjunta-aineet, trikloorieteeni, kloorifenolit, uraani, radon, tritium, viitteellisen annoksen arvioimiseen käytettävät seulontatutkimukset, Clostridium perfringens, alumiini, kloridi, natrium, radon, sulfaatti) tutkimukset voitaisiin siirtää vedenkäsitte- lylaitoksilta lähtevään veteen, tällöin saadaan välillisesti tietoa myös käsittelylaitoksille tulevan raakaveden laadusta.

Vedenkäytön vähentyessä viipymät verkostoissa kasvavat ja voivat aiheuttaa talousveden laatu- häiriöitä ja toisaalta viemäriverkostojen tukkeentumisia ja hajuhaittojen lisääntymistä. Verkosto- jen huuhtelulla voidaan lisätä veden vaihtuvuutta verkostossa. Suositeltavaa olisi laatia verkostojen huuhteluohjelma, jossa on tunnistettu ongelmalliset verkostoalueet. Talousveden laadun seu- rannassa tulee huomioida verkoston laitamien alueet näytepisteitä määritettäessä ja lisätä käyt- tötarkkailunäytteitä tarpeen mukaan, jotta voidaan varmistua talousveden laatuvaatimusten ja - suositusten täyttymisestä kaikilla kulutuspisteillä. Harvaan asutuilla alueilla, joilla vakituinen vä- estö vähenee edelleen, voidaan joissakin tapauksissa joutua verkosto-osia esim. pidempien sivulinjojen latva-alueilta rajaamaan pois käytöstä, mikäli vesimäärät vähenevät merkittävästi, eikä niiden toimintaa pystytä asianmukaisesti ja taloudellisesti ylläpitämään. Verkostoja saneeratessa voidaan käyttää myös putkikokoa pienentäviä saneerausmenetelmiä. Saneerausmenetelmän va- linnan tulee kuitenkin olla tapauskohtaista ja kapasiteetin tarkastelussa tulee huomioida alueelliset erot kuluttajien sijoittumisessa sekä mahdollinen kausiluonteinen kulutus.

43 1352/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 79 20.2.2018

Vedenjakelualueiden välisillä yhdyslinjoilla olisi hyvä ylläpitää riittävää virtaamaa veden vaihtu- vuuden takaamiseksi. Yhdyslinjojen veden laadun varmistaminen saattaa edellyttää linjan sään- nöllistä huuhtelua. Myös pitkään käyttämättömänä olleet varayhdyslinjat tulee ennen käyttöön ottoa huuhdella ja tarvittaessa desinfioida.

Vesihuoltoverkostojen korjausvelka on yksi merkittävimmistä vesihuollon toimintavarmuutta uh- kaavista seikoista. Huonokuntoiset verkostot ovat alttiita putkirikoille ja vuotovesien lisääntymi- nen vaikuttaa kapasiteettiin niin verkostoissa kuin laitoksissa. Vuotovesien lisääntyminen heiken- tää jätevedenpuhdistusprosessin toimintaa. Vesihuoltoverkostojen korjausvelkaa voidaan vähen- tää vain saneeraamalla verkostoja. Saneerauksen tulisi olla suunnitelmallista ja toimenpiteet kohdistaa huonokuntoisimpiin verkoston osiin. Saneerauskohteita voidaan selvittää vuotovesisel- vityksen ja kuntokartoituksin, joiden perusteella voidaan laatia pitkän tähtäimen saneerausohjel- mat, joissa voidaan huomioida myös katujen saneeraussuunnitelmat.

Vesihuoltolaitosten dokumentoitiin tulee kiinnittää huomiota. Verkostokartat tulisi saattaa yhte- näiseen digitaaliseen muotoon. Toiminnan dokumentoinnissa olisi hyvä lisätä paikkatiedon käyt- töä, jolloin paikkatietoja voidaan hyödyntää mm. omaisuuden hallinnassa, operoinnissa ja suunnittelussa.

Vesilaitoksilla olisi suositeltavaa määrittää vuosittain vesihuollon tunnuslukuja, joiden avulla voidaan seurata trendejä ja havaita hiljalleen eteneviä muutoksia. Verkostojen vuotavuuden tunnusluvut indikoivat myös verkoston kuntoa ja saneeraustason riittävyyttä. Mikäli vuotavuus lähtee nousuun, tilannetta tulisi selvittää ja verkoston saneeraustoimia lisätä.

Viestintä ja tiedottaminen ovat tärkeä osa vesihuoltolaitoksen toimintaa. Vesihuoltolaitosten tulisi laatia vuosittain toimintakertomus, jossa on kuvattu asiakkaiden kannalta ymmärrettävässä muodossa olennaiset tiedot vesihuollon laatua kuvaavista tunnusluvuista esim. vesihuollon hinta- taso, tehokkuus, laatu, kannattavuus. Säännöllinen tiedottaminen normaalioloissa antaa valmiu- det ja luo perustan tiedottamiselle häiriötilanteissa. Häiriötilanteiden hallinnassa on huolehdittava operatiivisen toiminnan sujumisesta ja tiedon kulusta eri toimijoiden välillä. Häiriötilanteissa tie- dottamisen on oltava nopeaa, riittävää ja luotettavaa. Hyvä kriisiviestintä perustuu normaa- liaikoina opittuun viestintään, selkeisiin ja helposti löydettävissä oleviin toimintaohjeisiin sekä häiriötilanteissa toimivien tahojen yhteiseen harjoitteluun.

7.3 Jätevedenkäsittely

Jätevesien käsittelyn vaihtoehtotarkastelujen perusteella kaikkien Keski-Karjalan jätevesien keskitetty käsittely ei ole taloudellisesti kannattavaa. Etenkin Rääkkylän ja Kesälahden puhdistamot sijaitsevat niin etäällä muista, että niiden toimintaa kannattaa jatkossakin jatkaa. Suositeltavim- pia vaihtoehtoja ovat Tohmajärven ja Kiteen keskustaajaman jätevesienkäsittelyn keskittäminen. Ensimmäisenä vaiheena tule selvittää, voiko Kiteen keskuspuhdistamo sijaita jatkossakin nykyi- sellä paikallaan. Tämän jälkeen suurin ratkaisu on, uusitaanko Tohmajärven Kemien puhdistamo vai johdetaanko jätevedet siirtoviemäriä pitkin Kiteelle tai Joensuuhun. Jos päädytään Kiteelle johtamiseen, on samalla päätettävä, rakennetaanko kokonaan uusi puhdistamo esim. kuntarajalle vai Puhokseen. Kiteen keskustaajaman jätevedenpuhdistamoa laajentaminen on epätoden- näköinen vaihtoehto ilman nykykaavoituksen muutosta. Mikäli mahdollinen kaavamuutos sallisi keskustaajaman puhdistamon laajentamisen ja toiminnan jatkamisen nykyisellä sijainnillaan, olisi tämä yhteiskäsittelyvaihtoehdoista edullisin. Puhoksen uuden puhdistamon vaihtoehdossa voidaan harkita Kesälahden jätevesien johtamista keskitettyyn käsittelyyn, jolloin myös haja-asutusta olisi mahdollista liittää siirtoviemärilinjan varrelta viemäriin. Rääkkylän puhdistamon toimintaa on sekä kustannus- että ympäristövaikutuksien vuoksi suositeltavaa jatkaa.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 80 20.2.2018

Yhteiskäsittelyvaihtoehto valittaessa tulee aloittaa yksityiskohtaisemmat uuden puhdistamon suunnitelmat, käsiteltyjen jätevesien purkupaikka- ja vesistövaikutuksin selvitykset sekä ympä- ristölupahakemuksen laadinta. Mahdollisesti voidaan tarvita myös harkinnanvaraista ympäristö- vaikutusten arviointimenettelyä. Lupamenettely voi muodostua pitkäksi prosessiksi.

Tavoitteellinen yhteiskäsittelyn enenemispolku ja aikataulu on esitetty seuraavassa kaaviokuvassa.

• Esiselvitys vaihtoehdoista VE 1, VE 3 A ja B • Päätös Kiteen keskuspuhdistamon nykysijainnissa • Päätös yhteispuhdistamosta ja puhdistamon kokoluokasta v. 2019

• Hankesuunnitelma, sijainti- ja purkuvesistötarkastelut 8 000 € • Organisaatiotarkastelut v. 2019

• Yleissuunnittelu (puhdistamo ja siirtoviemärit) • Maastotutkimukset uuden puhdistamon alueella 50 000 € v. 2020 • Kaavamuutos

• YVA-tarvearvio • Ympäristölupahakemus v. 2021

• Tekninen suunnittelu (puhdistamo ja siirtoviemäri) 230 000 € v. 2022

• Puhdistamon rakentaminen • Siirtoviemärin rakentaminen v. 2024 2 600 000 €

• Käyttöönotto

v. 2026

• Vanhan puhdistamon purkaminen 100 000 € v. 2027

Kuva 38. Tavoitteellinen yhteiskäsittelyn enenemispolku ja aikataulu.

8 213 000 €

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 81 20.2.2018

7.4 Lietteenkäsittely ja hyödyntäminen

Lietteen jatkokäsittely suositellaan ulkoistettavaksi, jolloin myös lopputuotteen hyötykäyttökoh- teen löytäminen kuuluu urakoitsijalle.

Koska lietekompostille ei ole enää löytynyt riittävästi viherrakentamisen käyttökohteita paikallisesti, tulee selvittää muita vaihtoehtoja. Lietteiden sisältämille haitta-aineille on todennäköisesti tulossa tiukempia raja-arvoja, mikä vaikeuttaa lietteiden hyödyntämistä lannoitteena esim. maa- taloudessa. Lietteiden sisältämien ravinteiden hyödyntäminen olisi kuitenkin suositeltavaa jatkossakin, jolloin viemäriin johdettavien jätevesien haitta-aineita tulisi vähentää ja sitä kautta parantaa lietteen hyödyntämismahdollisuuksia. Lietevalmisteita voidaan käyttää myös metsien lannoitteena. Lietteen jalostamista ja käyttöä metsien lannoitteena on selvitetty44, eikä haitallisten aineiden ole todettu kertyneen tutkittuihin kasvi- ja sienilajikkeisiin. Yleinen epävarmuus ja mieli- kuvat lietteiden laadusta sekä niiden turvallisesta hyödyntämisestä rajaavat kuitenkin käyttö- mahdollisuuksia.

Lietteenkäsittelyssä ei suositella tässä vaiheessa uusien lietteen jatkojalostustekniikoiden käyt- töönottoa suunnitelma-alueelle, koska haitta-aineiden vuoksi lietteiden tulevat käyttörajoitukset ovat vielä avoimia. Yhdyskuntalietteitä ei ole myöskään suositeltavaa sekoittaa maatalouden tai teollisuuspuolen biotaloushankkeisiin, koska näiden lietteiden laatu on paremmin hallittavissa kuin yhdyskuntapuolen lietteissä. Yhteishankkeissa ongelmia voivat aiheuttaa mm. lopputuotteen hygieenisyys, lupatarpeet ja lopputuotteen hyväksymismenettelyt.

Suunnitelma-alueella lietettä toimitetaan jo nyt jatkokäsittelyyn BioKymppi Oy:n biokaasulaitokselle. Mikäli asianmukaisesti kompostoitua lietettä ei pystytä hyödyntämään lannoite- ja multa- tuotteina ja vastaanotto biokaasulaitokselle lopetetaan, on lietteen jatkokäsittelylle ja hyödyntä- miselle tarve etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia. Pitkällä tähtäimellä tulee varautua, että lietteet tulee todennäköisimmin polttaa. Mahdollisessa yhteispuhdistamossa tulisi varautua lietteen mädätykseen lietteen määrän vähentämiseksi. Puhdistamot voisivat yhteistyössä kilpailuttaa ja ulkoistaan lietteen ja mahdollisesti myös välpejätteen jatkokäsittelyn.

7.5 Kuntakohtaiset toimenpidesuositukset

Seuraavissa kohdissa on esitetty tässä kehittämissuunnitelmassa esitetyt kuntakohtaiset toimenpidesuositukset kustannusarvioineen. Muita vuosittaisia vesihuollon ylläpidon investointi- ja käyt- tökustannuksia ei ole esitetty.

Kaikille vesihuoltolaitoksille esitetään vuotovesien vähentämiseksi ja verkostojen saneerausvelan pienentämiseksi vesihuoltoverkostojen saneeraustoimenpiteitä. Verkostojen vuosittainen sanee- rausmäärä on laskettu kustannusarvioissa verkostopituuden mukaan käyttäen vähintään arviota 2 % verkostojen kokonaispituudesta (50 vuoden saneerausväli). Verkostosaneerauksen yksikkö- hintana on käytetty taajama-alueilla 130 €/m ja haja-asutusalueilla 50 €/m. Verkostojen saneeraustarve riippuu verkoston ikärakenteesta ja kunnosta, joten verkostojen korjausvelka tulisi sel- vittää saneerausten riittävän tason varmistamiseksi. Alueen uudehkojen vesiosuuskuntien ver- kostoilla ei arvioida suunnitelmakaudella olevan juurikaan saneeraustarvetta, jolloin Rääkkylän Nieminen-Sintsin viemäriverkostolle ei esitetä verkostojen saneerauskustannuksia.

Kustannusarvioissa on käytetty kohteesta riippuen aiemmin laadittujen suunnitelmien kustannus- arvioita, vastaavien kohteiden kustannustietoja. Arvioidut kustannukset ovat karkeita arvioita, jotka tarkentuvat tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yhden vesilähteen varassa olevien alueiden varavedenjakelu olisi suositeltavaa varmistaa yhdysvesijohdoin. Korkeiden investointikustan- nusten vuoksi sekä harvan ja vähenevän asutuksen vuoksi niitä ei kuitenkaan esitetä toteutetta- viksi tässä suunnitelmassa. Häiriötilanteessa varavedenjakelu voidaan tällaisilla alueilla järjestää esim. säiliöautoilla.

44 Metsäntutkimuslaitoksen loppuraportti; Lietteen ja lannan jalostaminen lannoitteiksi ja energiatuotteiksi sekä näiden lannoitteiden hyötykäyttö metsien lannoituksessa.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 82 20.2.2018

7.5.1 Kitee

Kiteen Vesikunnalla on suunnitteilla keskustaan uuden vedenottamon käyttöönotto ja uuden kä- sittelylaitoksen rakentaminen. Tällä turvataan vedenhankinnan kapasiteettia ja varmuutta.

Kiteen kaupungin maankäytön tulee ratkaista, voiko keskustaajaman puhdistamon sijaita jatkossakin nykyisellä paikallaan. Tämä vaikuttaa oleellisesti tulevaisuuden jätevedenkäsittelyn kehittä- miseen ja mahdolliseen keskittämisvaihtoehdon valintaan. Tässä suunnitelmassa on suositeltu keskuspuhdistamon toiminnan jatkamista nykyisellä paikallaan, koska muut vaihtoehdot ovat sel- västi kalliimpia ja vaikeampia toteuttaa mm. pitkäkestoisten lupaprosessien vuoksi. Kehittämis- toimenpiteenä on esitetty kunkin laitoksen arvioidut saneerauskustannukset suunnitelmakaudella.

Taulukko 20. Suunnitelmassa esitetyt kehittämistarpeet Kiteen alueella (ei sisällä tavanomaisia vuosittaisia vesihuollon käyttö- ja kunnossapitokustannuksia). Kohde Toimenpide Kustannus- arvio Ylävesisäiliö (1500 m³) kuntokartoitus ja saneeraus 350 000… € 500 000 Keskustan uusi vedenottamo käsittelylaitos 1000-2000 m3/d 900 000 €

Vesijohtoverkosto kapasiteettitarkastelut 3 000…10 000 € Kiteen keskuspuhdistamo saneeraus 1 000 000 € Kesälahden puhdistamo saneeraus 800 000 € Puhoksen puhdistamo saneeraus 200 000 €

Kiteen kaupungin vesihuoltoverkostojen saneeraus 150 000 €/a laitos Kiteen Vesikunta verkostojen saneeraus 300 000 €/a Kesälahden vesihuoltolaitos 200 000 €/a Keski-Karjalan läntinen vesi- verkostojen saneeraus 200 000 €/a osuuskunta Eteläinen vesiosuuskunta verkostojen saneeraus 150 000 €/a Palo-ojan vesiosuuskunta verkostojen saneeraus 130 000 €/a

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 83 20.2.2018

7.5.2 Rääkkylä

Rääkkylässä vedenhankinta on keskittynyt Jaaman/Leppälammen vedenottamoille yhden käsitte- lylaitoksen ja runkolinjan varaan. Pitkäkestoinen toimintahäiriö käsittelylaitoksella tai runkove- silinjalla voi aiheuttaa merkittäviä häiriöitä vedenjakeluun. Tällöin vedenhankinnan varmuutta olisi suositeltavaa parantaa saneeraamalla ja pitämällä Rasivaaran vedenottamoa käyttöönotto- kunnossa, selvittämällä vedenhankintamahdollisuudet Nieminen-Sintsin vesiosuuskunnan verkostosta sekä yhdistämällä Rääkkylän ja Kiteen vesijohtoverkostot. Rääkkylän jätevedenpuhdista- mon toimintaa on esitetty jatkettavaksi erillisenä laitoksena.

Taulukko 21. Suunnitelmassa esitetyt kehittämistarpeet Rääkkylän alueella (ei sisällä tavanomaisia vuosittaisia vesihuollon käyttö- ja kunnossapitokustannuksia). Kohde Toimenpide Kustannus- arvio Vedenottamot (2 + 1 kpl) kuntokartoitus, saneeraus, 100 000 € virtaamamittaukset, Rasivaaran käyttöönotto varavedenottamoksi/uusi siiviläkaivo Ylävesisäiliö (200 m³) kuntokartoitus, saneeraus 150 000… € 300 000 Vesijohtoverkosto kapasiteettitarkastelut 10 000 € Yhdysvesijohto (2,5 km) Rääkkylä-Kitee 300 000 € Jätevedenpuhdistamo saneeraus 500 000 € Vesiosuuskuntien toiminta-alueet määritys ja vahvistaminen 5 000… € Rääkkylän vesihuoltolaitos verkostojen saneeraus 180 000 €/a

Nieminen-Sintsi vesiosuuskunta verkostojen saneeraus 90 000 €/a Orvisalo-Vannilan vesiosuuskunta verkostojen saneeraus 60 000 €/a Paksuniemen vesiosuuskunta verkostojen saneeraus 7 000 €/a Salokylä-Pötsönlahti vesiosuus- verkostojen saneeraus 100 000 €/a kunta

7.5.3 Tohmajärvi

Tohmajärven vedenhankinta on hajautettu ja riittävää ennustetulle vedenkulutukselle. Kirkonky- län/Valkealammen vedenottamoa on kuitenkin tarve saneerata. Kemien jätevedenpuhdistamo on käyttöikänsä päässä, jolloin laitos tulee uusia kokonaisuudessaan tai jätevedet johtaa muualle käsiteltäväksi. Jätevedenkäsittelystä olisi suositeltavaa laatia erillinen yleissuunnitelma, jossa vertailtaisiin oman uuden laitoksen rakentamista ja yhteistyövaihtoehtoja tarkemmin. Seuraa- vassa on esitetty oman uuden puhdistamon kustannusarviot.

Taulukko 22. Suunnitelmassa esitetyt kehittämistarpeet Tohmajärven alueella (ei sisällä tavanomaisia vuosittaisia vesihuollon käyttö- ja kunnossapitokustannuksia). Kohde Toimenpide Kustannus- arvio Kirkonkylän/Valkealammen vedenot- saneeraus 150 000 € tamo Ylävesisäiliö (350 m³) kuntokartoitus ja sanee- 350 000… € raus Vesijohtoverkosto kapasiteettitarkastelut 10 000 € Jätevedenpuhdistamo 5 500 000… uusi puhdistamo 6 500 000 € Tohmajärven kunnan vesihuoltolaitos verkostojen saneeraus 800 000 €/a Värtsilän vesikunta verkostojen saneeraus 50 000 €/a

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 84 20.2.2018

8. VESIHUOLTOSUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Keski-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan sovelletaan SOVA-lainsäädännön mukaista suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia. Sen tarkoituksena on edistää ympä- ristökysymysten huomioon ottamista suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa. Lisäksi se lisää yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.

SOVAssa arvioidaan suunnitelman välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ihmisiin, luonnonympäris- töön, yhdyskuntarakenteeseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Lisäksi on arvioitu suunnitelman taloudellisia vaikutuksia. Seuraavissa kappaleissa kuvataan Keski-Karjalan vesihuollon kehit- tämissuunnitelman merkittävät ympäristövaikutukset, jotka ovat pääosin myönteisiä.

Alueen vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittäminen vaikuttaa etenkin vesihuollon toimintavarmuuden parantumiseen. Pidemmällä tähtäimellä yhteistyön kehittämisellä voidaan arvioida olevan myös taloudellisesti positiivisia vaikutuksia.

Suunnitelmassa esitettävillä toimenpiteillä varaudutaan alueen väestön ikääntymiseen ja vähene- miseen. Haja-asutusalueen vesihuollon kehittämisellä tähdätään suunnitelmassa etenkin olemassa olevan vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseen. Suunnitelmassa on esitetty mm. yhdysvesijohdon rakentamista ja kehittämistoimenpiteitä nykyisten vesiosuuskuntien vesihuollon toimintaedellytysten parantamiseksi. Tällä on vaikutusta ihmisten terveyteen ja elinolosuhteisiin sekä elinkeinotoimintaan. Esitetyillä hankkeilla ei arvioida olevan vaikutuksia yhdyskuntarakenteen kehittymiseen.

Vedenhankinnan ja -jakelun kehittämisellä suunnitelmassa tähdätään etenkin vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseen kaikissa häiriö- ja erityistilanteissa. Toimenpiteillä on positiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja elinoloihin. Uudet mahdolliset vedenottoalueet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, mikä vaikuttaa osaltaan yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Vedenoton ekologiset vaikutukset mm. luonnonsuojeluarvojen ja pintavesien tilaan tulee ottaa huomioon etenkin uusia vedenottamoita käyttöönotettaessa. Sekä Natura-verkostoon että muuhun luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset tulevat erikseen arvioitaviksi vesilain mukai- sissa lupamenettelyissä.

Jäteveden viemäröintiin ja käsittelyyn liittyvillä kehittämistoimenpiteillä on vaikutusta etenkin laitosten toimintavarmuuteen ja vesistökuormitusten vähentämiseen. Jätevedenkäsittelyn mahdolli- sista yhteiskäsittelyvaihtoehdoista tehtiin tarkastelu, jossa verrattiin eri vaihtoehtojen vaikutuksia mm. ihmisten viihtyvyyteen, maankäyttöön, käsiteltyjen jätevesien purkuvesistöön ja mahdolliseen muutokseen sekä talouteen. Jätevedenkäsittelyn keskittämisellä voidaan lopettaa joidenkin herkkien vesistöjen kuormitus yhdyskuntajätevesistä, millä on myönteinen vaikutus vesistön ja mahdollisesti sen Natura-alueen tilaan. Tehokkaampien käsittelymenetelmien avulla voidaan vä- hentää kokonaiskuormitusta ja siten ympäristövaikutuksia. Esim. MBR-tekniikan käyttöönotolla voitaisiin saavuttaa myös tehokkaampi puhdistustulos mm. bakteerien osalta, mikä vaikuttaa ve- sistön hygieeniseen tilaan ja sitä kautta positiivisesti myös ihmisten terveyteen. Samanaikaisesti tarvitaan tehokkaita toimia muista lähteistä aiheutuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi.

Jätevedenpuhdistamoiden kompostoidun lietteen jatkojalostuksella pyritään tehostamaan lietteen sisältämien ravinteiden hyödyntämistä. Lietteen jatkokäsittelyyn toimituksella on kuitenkin kul- jetuksia lisäävä vaikutus, mikä vaikuttaa kustannuksiin, energiankulutukseen ja päästöihin.

Negatiivisia ympäristövaikutuksia aiheutuu rakentamistoimenpiteistä (mm. vesijohtojen, viemä- reiden sekä vedenottamoiden ja jätevedenpuhdistamoiden rakentaminen). Vaikutukset kohdistuvat yleensä luonnonympäristöön, maisemaan, sekä asumiseen ja muihin toimintoihin rakennus- paikan välittömässä ympäristössä. Johtolinjoilla vaikutukset ovat yleensä hyvin paikallisia ja ilme- nevät pääosin rakentamisen aikana. Laitosten rakentamisen vaikutukset voivat olla pidempiaikai- sia ja laajemmalle ulottuvia. Vaikutukset tulevat tarkemmin arvioitaviksi rakentamisen yksityis- kohtaisen suunnittelun ja lupamenettelyn yhteydessä. Vaikutukset mm. luonnonympäristöön arvioidaan kuitenkin jäävän melko vähäisiksi.

Taulukoihin 23-25 on koottu yhteenvetoja vaikutusten arvioinneista.

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 85 20.2.2018

Taulukko 23 Yhteenveto vedenhankinnan ja -jakelun keskeisimmistä ympäristövaikutuksista. Toimenpide Vaikutus Yhteistyön lisääminen + Vedenjakelun toimintavarmuus paranee · ihmisten elinolot paranevat · olosuhteet elinkeinojen harjoittamiseen paranevat + Toiminnan ammattimaisuus paranee ja tehostuu · ihmisten elinolot paranevat · olosuhteet elinkeinojen harjoittamiseen paranevat Vesijohtoverkoston yh- + Vedenjakelun toimintavarmuus paranee distäminen/ · ihmisten elinolot paranevat saneeraaminen · olosuhteet elinkeinojen harjoittamiseen paranevat - Verkoston rakentamisen aikaiset vaikutukset · melu ja pöly huonontavat väliaikaisesti ihmisten elinoloja · työkoneiden ja kaivuutyön vuoksi kasvillisuus tallaantuu · väliaikainen maisemahaitta - Yhdyslinjasta aiheutuvat pysyvät, paikalliset vaikutukset · mahdollinen pysyvä maisemahaitta · rajoitteet maankäytölle vesitornien + Vedenjakelun toimintavarmuus paranee saneeraaminen · ihmisten elinolot paranevat · olosuhteet elinkeinojen harjoittamiseen paranevat Uuden vedenottamon + Vedenjakelun toimintavarmuus paranee rakentaminen/ vanhan · ihmisten elinolot paranevat saneeraaminen · olosuhteet elinkeinojen harjoittamiseen paranevat - Vedenottamon ja syöttövesijohdon rakentamisen aikaiset vaikutukset · melu ja pöly huonontavat väliaikaisesti ihmisten elinoloja · työkoneiden ja kaivuutyön vuoksi kasvillisuus tallaantuu · väliaikainen maisemahaitta - Vedenottamon vaikutukset luonnonympäristöön · mahdolliset pohjaveden ja harjulampien pinnan alenemisen vaikutukset · mahdolliset pohjaveden virtaussuunnan muutokset · mahdolliset vaikutukset suojelluille luontotyypeille ja lajeille - Vedenoton vaikutukset maankäyttöön · rajoituksia pohjavesialueella harjoitettaville toiminnoille

Taulukko 24 Jäteveden- ja lietteenkäsittelyn tehostamisen keskeisimmät ympäristövaikutukset. Toimenpide Vaikutus verkostojen + vuotovesien vähentämisen myötä jätevedenkäsittelyn toimintavar- saneeraus muus paranee · vesistökuormitus pienenee · ihmisten viihtyvyys paranee puhdistamon + jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus paranee toiminnan · ihmisten elinolot paranevat tehostaminen/sanee- · olosuhteet elinkeinojen harjoittamiseen paranevat raaminen/uuden ra- + vaikutukset luonnonympäristöön kentaminen / jäteve- · vesistökuormitus pienenee denkäsittelyn keskittä- · mahdollisesti myös hygieenisyys paranee minen - vaikutukset luonnonympäristöön keskittämisvaihtoehdossa · jätevesikuormitus siirtyy ja lisääntyy keskitettyyn vesistöön - rakentamisen aikaiset vaikutukset · melu ja pöly huonontavat väliaikaisesti ihmisten elinoloja Lietteenkäsittelyn te- + lietteen ja jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus paranevat hostaminen · lietteen määrä ja sitä kautta jatkokäsittelyn tarve vähenee · ihmisten elinolot paranevat · olosuhteet elinkeinojen harjoittamiseen paranevat + vaikutukset luonnonympäristöön · ympäristökuormitus pienenee Lietteen jatkokäsittely + ravinteiden hyödyntäminen paranee · ympäristökuormitus pienenee - kuljetusmatkat pitenevät · ilmanpäästöt lisääntyvät

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 86 20.2.2018

Taulukko 25 Yhteenveto suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksista. vaikutukset luonnon- vaikutukset vaikutukset vaikutuk- ympäristöön ihmisiin yhdyskunta- set talou- rakentee- teen seen Yhteistyön li- + ammatti- sääminen maisemman toiminnan ei merkittäviä vaikutuk- + vesihuollon toi- ei merkittäviä ja tehostu- sia mintavarmuus para- vaikutuksia misen nee ja sitä kautta kautta myönteiset vaiku- säästöjä tukset myös ihmis- Uudet veden- ten terveyteen ja - tapauskohtaisesti voi - rajoitteet ottamot/ van- muihin elinoloihin, olla negatiivisia vaiku- maankäy- hojen sanee- viihtyvyyteen ja tuksia tössä raus elinkeinojen harjoittamiseen. vesitornien ei vaikutuksia saneeraus - inves- verkostojen +/- rakentamisesta vä- tointien yhdistäminen, häisiä lyhytaikaisia vai- kautta ko- laajennus ja kutuksia, mutta toimin- rotuksia ve- saneeraus tavarmuuden parantu- + vesistön hygieeni- sihuolto- misen myötä pitkällä nen laatu paranee maksuihin tähtäimellä positiivisia vaikutuksia - pitkät siirtoviemä- + riskien- jätevedenkä- + vesistökuormitus yh- ei merkittäviä röinnit voivat aiheut- hallinnan vaikutuksia sittelyn te- teensä vähenee taa hajuhaittoja kautta ja hostaminen ja - vesistökuormitus kes- pidemmällä keskittäminen kittyy/lisääntyy tiettyyn tähtäimellä vesistöön säästöjä lietteen jatko- +lietteen varastointi- käsittely määrä vähenee +ravinteiden hyödyntä- + hajuhaitat vähe- minen paranee nevät, viihtyvyys - kuljetusmatkojen pi- paranee teneminen, ympäristö- päästöt

Ramboll Vesi, työ 1510022920 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 1-1

LIITE 1 VEDENOTTAMOT Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 1-1

Vedenot- Veden- ottomäärä otto lupa- Pohjavesialue otto pv- Veden laatu Käsittely (lai- Veden- Varavoima tamo ottolupa 2016 m3/d määrästä alueen tos) ottaja m3/d (jos ei ole lu- antoisuu- paa, arvosta desta % 250 m³/d) % Marjoniemi 500 169 34 Marjoniemenkankaan 2,8 pH ka 7,2. Veden hiili- pohjavesialue dioksidipitoisuudet Ei varavoimaval- ovat alhaiset. Vesi on miutta, selvitteillä erittäin pehmeää ja Painesuodatusal- sen saaminen alkaliteetti matala. kalointi, UV-des- Mäntyranta 500 75 15 Putelinmäkien pohja- 4,4 Happipitoista, Fe- ja infiointi. Keskukseen mah- vesialue Mn-pitoisuudet ovat dollista syöttää pienet varavoimaa, siir- Kiteen rettävä 40 kW ag- kau- gregaatti punki, Pitkälampi 560 Pois käy- 0 Pitkälammen pohja- 0,0 Vedenottamo käyttö- Kesälah- töstä n. 10 vesialue kiellossa Pesäkeluku, den vh- vuotta. koliformiset bakteerit, Painesuodatusal- laitos Käyttöönotto nitraattityppi sekä hii- kalointi vaatii paljon lidioksidiarvot koholla. toimenpi- teitä

e Sortolampi 500 124 25 Pitkälammen pohja- 3,4 Vedessä paikoin kor- Keskukseen Painesuodatusal-

e vesialue keita Fe-pitoisuuksia, mahdollista syöt-

t kalointi, UV-des- i pH ka. 7,0. Alkaliteetti tää varavoimaa, infiointi. K ja kovuus alhaisia. siirrettävä 40 kW aggregaatti Hallakorpi 1800 842 47 Hallakorpi 46,8 Mn- ja Fe- pitoisuudet Kiinteä automaat- alhaisia. tikäynnisteinen Lipeäalkalointi, varavoimakone Kajoo 250 pv- 117 Kajoon pohjavesialue 9,8 pH ka 6,6. Happipitoi- UV-desinfiointi. Kiinteä automaat- Kiteen karvona, suus hyvä. Fe- ja Mn- Käytettävissä siir- tinen varavoima- vesikunta tilap. 300 pitoisuudet alhaiset. rettävä desinfioin- kone Meijerinranta 2500 811 32 Kitee 21,9 Pääasiassa hyvä. Jos- tilaitteisto. Varavoimakytken- kus aiemmin todettu täyhde valmiina, nitraattia. ei omaa konetta. Potoskavaara 400 184 46 Haapavaaran pohja- 5,6 pH ka 7. Alkaliteetti ja Lipeäalkalointi, Palo-ojan Kiinteä automaat- vesialue kovuus ovat alhaiset. UV-desinfiointi. vesi- tinen varavoima- Alueen vesi on erittäin Käytettävissä siir- osuus- kone vuonna pehmeää. Nitraatin ol- rettävä desinfioin- kunta 2016 lut aiemmin koholla. tilaitteisto. Kitee yht. 7010 2323 33 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 1-2

Vedenot- Veden- otto- otto lupa- Pohjavesi- otto pv- Veden laatu Käsittely (laitos) Vedenottaja Varavoima tamo ottolupa määrä määrästä alue alueen m3/d 2015 (jos ei ole antoisuu- m3/d lupaa, ar- desta % vosta 250 m³/d) % Vahalahti 200 77 38 Vuoniemi- 1,6 pH ka. 6,8. Alkaliteetti ? Nieminen-Sintsi Sintsi ja kovuus ovat alhaiset. vesiosuuskunta Fe-pitoisuus koholla Jaama 400 382 96 Jaamankan- 14 Jaamankankaan pohja- Vesi käsitellään Leppälam- Rääkkylän kaan pohjave- vesialueelta ei ole raa- men vedenkäsittelylaitok- kunta, vesihuol- sialue kaveden laatutietoja. sella. tolaitos Rääkkylän Leppä- 500 0 0 Leppälammen 0 pH ka. 6,5 tasolla. Fe- ja Vedenkäsittelynä veteen kunta, vesihuol- Kiinteää vara- lampi pohjavesialue Mn määrät ovat olleet lisätään lipeää pH:n nosta- tolaitos voimakone ä l alhaiset miseksi. Lisäksi vesi desin- Rääkkylän y fioidaan UV-valolla. kunta, vesihuol- k tolaitos k

ä Rasivaara ei käy- Aronkankaan pH ka. 6,4. Nitraatin pi- Vedenottamolla vedenkä-

ä (Siurlahti) tössä pohjavesialue toisuus on ollut koholla. sittelyyn käytetään hiek-

R Fe- ja Mn toisinaan ko- kasuodatinta. holla. Nikkeliä tutki- tuissa näytteissä on ollut keskimäärin 20 µg/l eli talousvedelle asetun enimmäispitoisuuden verran. Rääkkylä 957 yht. Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 1-3

Vedenottamo Veden- otto- otto lupa- Pohjavesialue otto pv- Veden laatu Käsittely (lai- Vedenottaja Vara- ottolupa määrä määrästä alueen tos) voima m3/d 2016 (jos ei ole lu- antoisuu- m3/d paa, arvosta desta % 250 m³/d) % pH 7,0, erittäin pehmeää. Fe- Kirkonkylä/ Valkealammen ja Mn-pitoisuudet matalat. 900 595 66 43 Kalkkialkalointi Valkealampi pohjavesialue Veden hygieeninen laatu moitteeton. On pH 6,4, erittäin pehmeää. Fe- Akkalan pohja Mn-pitoisuudet matalat. i Riikola 350 93 27 12 Kalkkialkalointi

v javesialue Veden hygieeninen laatu Tohmajärven r moitteeton. kunnan vesi- ä j pH 6,8, erittäin pehmeää. Fe- huoltolaitos

a Tikkalan-Tee- ja Mn-pitoisuudet matalat.

m Tikkala 60 37 62 rivaaran poh- 0,7 Kalkkialkalointi Veden hygieeninen laatu

h javesialue moitteeton. o

T pH 6,5, erittäin pehmeää. Fe- Uusi-Värtsilän ja Mn-pitoisuudet matalat. Uusi-Värtsilä 500 116 23 8 Kalkkialkalointi pohjavesialue Veden hygieeninen laatu moitteeton. Varavoi- maval- pH 7,5, Fe- ja Mn-pitoisuudet Kaation pohja- Värtsilän ve- mius ja Pykälävaara 330 92 28 8 matalat. Veden hygieeninen ei käsittelyä vesialue sikunta trakto- laatu moitteeton. riaggre- gaatti Tohmajärvi 2140 933 44 yht. Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 2-1

LIITE 2 VESIHUOLTOLAITOSTEN LIITTYJÄMÄÄRÄT Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 2-2

Kitee Vesijohto Jätevesiviemäri

Vakituiset Liittyneet Vakituiset Liittyneet asukkaat kiinteistöt asukkaat kiinteistöt Vakituiset/loma Vakituiset/loma Kiteen Vesikunta 6 500 1154 30 6 420 1233 3 Kiteen kaupungin vesihuoltolai- 835 337 11 494 217 2 tos (Puhos, Tolosenmäki) Kesälahti 1 100 408 82 1 100 386 81

Palo-ojan vesiosuuskunta 700 248 29

Eteläinen vesiosuuskunta 700 229 56

Keski-Karjalan läntinen vesi- 910 197 206 osuuskunta

Yhteensä

Rääkkylä Vesijohto Jätevesiviemäri Vakituiset Liittyneet Vakituiset Liittyneet asukkaat kiinteistöt asukkaat kiinteistöt Vakituiset/loma Vakituiset/loma Nieminen-Sintsi vesiosuuskunta 460 95 Orvisalo-Vannilan vesiosuuskunta 288 Paksuniemen vesiosuuskunta 55

Rääkkylä, vesihuoltolaitos 724 628

Salonkylä-Pötsönlahti vesiosuuskunta 587 Yhteensä

Tohmajärvi Vesijohto Jätevesiviemäri

Vakituiset Liittyneet Vakituiset Liittyneet asukkaat kiinteistöt asukkaat kiinteistöt Vakituiset/loma Vakituiset/loma Tohmajärven kunta, vesihuoltolai- 3297 1380 54 2418 835 17 tos Värtsilän vesikunta 400 193

Yhteensä Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 3-1

LIITE 3 JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN KUORMITUKSET Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 3-2

Kiteen keskustaajaman jätevedenpuhdistamo

Tulokuormitus 2015 2016 keskimäärin Mitoitus kuormitusaste 2015-2016 Q m3/d 1305 1349 1330 1600 83 %

BOD7 kg/d 238 217 230 350 65 % mg/l 192 163 180 Kok-P kg/d 11,4 8,9 10 17 60 % mg/l 8,7 6,6 8,0 Kok-N kg/d 62 60 61 100 61 % mg/l 47 45 46

CODCr kg/d 547 537 540 mg/l 420 397 410 kiintoaine kg/d 279 261 270 420 64 % mg/l 213 193 200

Vesistökuormitus 2015 2016 Lupa Reduktio Luparaja 2016

BOD7 kg/d 8,3 3,7 mg/l 6,4 2,7 ≤10 98 % 93 % Kok-P kg/d 0,45 0,3 mg/l 0,35 0,2 ≤0,5 96 % 95 % Kok-N kg/d 62,0 29,0 mg/l 32,0 21,0 53 %

CODCr kg/d 42,3 32,4 mg/l 32,4 24,0 Vna 94 % kiintoaine kg/d 12,0 10,0 mg/l 9,2 7,5 Vna 96 % NH4-N kg/d 14,0 9,2 mg/l 11,0 6,9 Tavoite 85 % Tavoite 90 % ≤4 Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 3-3

Puhoksen taajaman jätevedenpuhdistamo

Tulokuormitus 2015 2016 keskimäärin Mitoitus kuormitusaste 2015-2016 Q m3/d 147 170 160 170 94 %

BOD7 kg/d 24 29 27 53 57 % mg/l 164 148 160 Kok-P kg/d 0,77 0,97 0,90 2,4 38 % mg/l 5,2 5,0 5,0 Kok-N kg/d 5,9 8,0 7,0 13,3 75 % mg/l 40 41 40

CODCr kg/d 48 65,8 57 mg/l 328 338 330 kiintoaine kg/d 29 33 31 70 43 % mg/l 196 173 180

Vesistökuormitus 2015 2016 Lupa Reduktio Luparaja 2016

BOD7 kg/d 0,39 1,1 93 % mg/l 2,7 5,4 ≤13 96 % Kok-P kg/d 0,030 0,07 93 % mg/l 0,17 0,35 ≤0,7 93 % Kok-N kg/d 3,6 5,9 mg/l 25 30 27 %

CODCr kg/d 3,3 6,7 75 % mg/l 23 34,5 ≤125 90 % kiintoaine kg/d 1,4 3,5 mg/l 9,6 18 ≤35 90 % 90 % NH4-N kg/d 2,1 2,9 mg/l 14 15 63 % Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 3-4

Tohmajärven kirkonkylän jätevedenpuhdistamo

Tulokuormitus 2015 2016 keskimäärin Mitoitus kuormitusaste 2015-2016 Q m3/d 665 760 710 1250 57 %

BOD7 kg/d 368 251 310 225 138 % mg/l 553 330 440 Kok-P kg/d 8,4 9,1 8,8 12 73 % mg/l 13 12 12 Kok-N kg/d 43 56 49 45 109 % mg/l 64 74 69

CODCr kg/d 908 594 750 mg/l 1365 781 1070 kiintoaine kg/d 605 378 490 mg/l 910 497 700

Vesistökuormitus 2015 2016 Lupa Reduktio Luparaja 2016

BOD7 kg/d 3,5 8,2 mg/l 5,3 11 ≤15 97 % 90 % Kok-P kg/d 0,36 0,33 mg/l 0,54 0,43 ≤0,7 96 % 92 % Kok-N kg/d 18 22 mg/l 26 29 60 %

CODCr kg/d 23 30 mg/l 35 40 ≤125 95 % 75 % kiintoaine kg/d 2,6 5,2 mg/l 3,9 6,8 ≤35 99 % 90 % NH4-N kg/d 14 15 mg/l 20 20 73 % Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 3-5

Rääkkylän kirkonkylän jätevedenpuhdistamo

Tulokuormitus 2015 2016 keskimäärin Mitoitus kuormitusaste 2015-2016 Q m3/d 361 338 350 400 88 %

BOD7 kg/d 62 48 55 120 46 % mg/l 170 141 160 Kok-P kg/d 1,7 1,9 1,8 6 30 % mg/l 4,6 5,5 5,0 Kok-N kg/d 10 12 11 20 55 % mg/l 28 34 31

CODCr kg/d 125 102 110 mg/l 346 300 320 kiintoaine kg/d 55 41 48 200 24 % mg/l 151 120 140

Vesistökuormitus 2015 2016 Lupa Reduktio Luparaja 2016

BOD7 kg/d 4,3 1,5 mg/l 12 4,3 ≤15 97 % 90 % Kok-P kg/d 0,10 0,090 mg/l 0,28 0,27 ≤0,7 95 % 93 % Kok-N kg/d 7,3 7,6 mg/l 20 22 34 %

CODCr kg/d 13 7,5 mg/l 37 22 ≤125 93 % 75 % kiintoaine kg/d 3,9 2,2 mg/l 11 6,4 ≤35 95 % 90 % NH4-N kg/d 6,1 5,8 mg/l 17 17 50 % Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 3-6

Kesälahden jätevedenpuhdistamo

Tulokuormitus 2015 2016 keskimäärin Mitoitus kuormitusaste 2015-2016 Q m3/d 348 366 360 300 120 %

BOD7 kg/d 130 105 120 105 114 % mg/l 374 286 330 Kok-P kg/d 5,4 4,1 4,7 4,5 105 % mg/l 16 11 13 Kok-N kg/d 32 30 31 18 171 % mg/l 91 82 86

CODCr kg/d 270 225 250 mg/l 776 615 700 kiintoaine kg/d 165 137 150 160 94 % mg/l 474 374 420

Vesistökuormitus 2015 2016 Lupa Lupa Reduktio Luparaja Luparaja <-- --> 2016 <-- --> 3.1.2018 3.1.2018 3.1.2018 3.1.2018

BOD7 kg/d 2,4 2,0 mg/l 6,8 5,4 ≤15 ≤10 98 % 90 % 93 % Kok-P kg/d 0,06 0,04 0 0 mg/l 0,17 0,11 ≤0,5 99 % 95 % Kok-N kg/d 26 25 mg/l 75 68 17 %

CODCr kg/d 17 16 mg/l 49 44 Vna 93 % kiintoaine kg/d 5,6 1,9 mg/l 16 5,2 Vna 99 % NH4-N kg/d 25 25 mg/l 70 67 18 % Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 4-7

LIITE 4 JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIHTOEHTOJEN KUSTANNUSARVIOT VAIHTOEHTOVERTAILU VE1 VE2 VE3-A VE3-B VE4-A VE4-B VE5-A VE5-B VE6 Paikallinen Tohmajärvi --> Tohmajärvi --> Tohmajärvi + Kiteen Keskitetty käsittely Keskitetty käsittely Keskitetty käsittely Keskitetty käsittely Jätevesien käsittely JNS Kitee keskustaajama, Kiteen Kiteen uudella Puhoksen uudella Puhoksen johtaminen yhteiskäsittely keskustaajamassa keskustaajamassa, puhdistamolla (myös puhdistamolla, mutta Joensuuhun uudessa (myös Rääkkylä ja mutta Kesälahti & Rääkkylä ja Kesälahti) Kesälahti & Rääkkylä puhdistamossa Kesälahti) Rääkkylä saneeraus saneeraus INVESTOINTIKUSTANNUKSET € Siirtolinjat Investointikustannukset Vesikunta 2 030 000 1 720 000 1 890 000 9 450 000 Puhos 1 020 000 2 020 000 460 000 460 000 2 060 000 Kesälahti 4 300 000 3 290 000 6 370 000 Rääkkylä 5 850 000 5 930 000 5 810 000 Tohmajärvi 5 520 000 2 600 000 1 330 000 2 600 000 2 600 000 3 520 000 3 610 000 4 710 000

Puhdistamot Investointikustannukset Vesikunta 1 000 000 1 000 000 2 000 000 3 400 000 2 000 000 2 000 000 Puhos 200 000 200 000 200 000 Kesälahti 800 000 800 000 800 000 800 000 800 000 Rääkkylä 500 000 500 000 500 000 500 000 500 000 Tohmajärvi 6 000 000 4 600 000 Uusi puhdistamo 9 000 000 9 000 000

Investointikustannukset yhteensä 8 500 000 8 000 000 6 100 000 11 360 000 15 800 000 7 900 000 23 900 000 16 300 000 28 400 000

PÄÄOMAKUSTANNUKSET €/a Vesikunta 74 000 74 000 147 000 108 000 150 000 150 000 90 000 100 000 520 000 Puhos 15 000 15 000 15 000 15 000 55 000 120 000 25 000 25 000 120 000 Kesälahti 59 000 59 000 59 000 59 000 240 000 59 000 180 000 59 000 360 000 Rääkkylä 37 000 37 000 37 000 37 000 320 000 37 000 330 000 37 000 330 000 Tohmajärvi 440 000 300 000 150 000 51 000 150 000 150 000 200 000 210 000 270 000 Uusi puhdistamo 590 000 660 000 660 000

KÄYTTÖKUSTANNUKSET €/a Vesikunta 280 000 280 000 430 000 45 000 500 000 400 000 40 000 50 000 240 000 Puhos 35 000 35 000 35 000 35 000 13 000 33 000 6 000 6 000 44 000 Kesälahti 80 000 80 000 80 000 80 000 48 000 80 000 50 000 80 000 130 000 Rääkkylä 85 000 85 000 85 000 85 000 86 000 85 000 90 000 85 000 110 000 Tohmajärvi 210 000 79 000 58 000 33 000 58 000 58 000 80 000 90 000 120 000 Uusi puhdistamo/Joensuu 410 000 350 000 430 000 350 000 1 700 000 Käyttökustannukset yhteensä 690 000 970 000 690 000 630 000 710 000 660 000 696 000 660 000 2 340 000

KOKONAISVUOSIKUSTANNUS €/a Vesikunta 350 000 350 000 580 000 150 000 650 000 550 000 130 000 150 000 760 000 Puhos 50 000 50 000 50 000 50 000 68 000 150 000 31 000 31 000 164 000 Kesälahti 140 000 140 000 140 000 140 000 290 000 140 000 230 000 140 000 490 000 Rääkkylä 120 000 120 000 120 000 120 000 410 000 120 000 420 000 120 000 440 000 Tohmajärvi 650 000 790 000 210 000 80 000 210 000 210 000 280 000 300 000 390 000 Uusi puhdistamo/Joensuu 940 000 1 090 000 1 010 000 Yhteensä 1 310 000 1 450 000 1 100 000 1 480 000 1 630 000 1 170 000 2 180 000 1 750 000 2 240 000

€/m3 käsitelty Vesikunta 0,72 0,72 0,78 1,1 0,61 0,68 0,95 1,15 3,17 Puhos 0,86 0,86 0,86 0,86 2,66 4,07 1,27 1,44 4,41 Kesälahti 1,1 1,1 1,1 1,1 3,7 1,1 3,2 1,1 5,3 Rääkkylä 0,94 0,94 0,94 0,94 4,71 0,94 3,96 0,94 5,04 Tohmajärvi 2,51 3,05 2,31 2,39 2,31 2,31 2,80 3,28 3,11 Keskimäärin 1,2 1,4 1,0 1,4 1,5 1,1 2,1 1,6 2,1

€/m3 laskutettu Vesikunta 1,3 1,3 1,4 2,0 1,2 1,2 1,7 2,0 4,4 Puhos 1,2 1,2 1,2 1,2 3,1 5,1 1,8 2,0 5,5 Kesälahti 2,3 2,3 2,3 2,3 6,3 2,3 6,9 2,3 9,7 Rääkkylä 3,0 3,0 3,0 3,0 12 3,0 12,7 3,0 13 Tohmajärvi 4,5 5,5 3,0 4,3 3,0 3,0 5,0 5,9 4,3 Keskimäärin 2,3 2,6 2,0 2,7 2,9 2,1 3,9 3,1 4,0