HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTON AS A K RJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT N:o 24-1977

Lasten päfvähoftosuunnltelma vuosille 1978-1982.

Kks toteaa, että lasten päivähoidosta annetun lain 12 §:n mukaan kunnan on vuosittain laadittava lasten päivähoitoa varten viideksi seuraavaksi kalenteri• vuodeksi päivähoitosuunnitelma, jonka tulee soveltua sosiaalihallituksen laati• maan sekä sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään valtakunnalliseen suunni• telmaan. Kunnan suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja vahvistaa sosiaali• hallitus. Vuosia 1978-1982 koskevan valtakunnallisen suunnitelman mukaan kuntien on alistettava mainittuja vuosia koskeva päivähoitosuunnitelma so• siaalihallituksen vahvistettavaksi viimeistään 31. 8. 1977 mennessä. Lasten päiväkoitolautakunta mainitsee (17.8. 1977) liitteenä A olevassa esityk• sessään, että nyt puheena olevia vuosia koskeva valtakunnallinen suunnitelma vähentaa päivähoitopaikkojen lisäystä edelliseen suunnitelmaan verrattuna. Aiemmassa suunnitelmassa lisättiin vuosina 1977-1981 päivähoitopaikkojen määrää koko maassa 77 OOO:lla, joista päiväkotipaikkoja oli 52 000 ja perhepäivä• hoitopaikkoja 25000. Uuden suunnitelman mukaan seuraavan 5-vuotiskauden koko maan päivähoitopaikkojen lisäys on 40900, joista 31 500 on päiväkoti• paikkoja ja 9 400 perhepäivähoitopaikkoja. Koska sosiaalihallitus ei ole vahvis• tanut valtionosuuteen oikeuttavaa paikkalisäystä kuntakohtaisesti edes suun• nitelmakauden ensimmäiselle vuodelle, pyrkimys valtionosuuteen oikeuttavien päivähoitopaikkojen lisäyksen sopeuttamiseen valtakunnalliseen suunnitteluun perustuu arvioon. Lautakunta esittää päivähoitopaikkoja lisättäväksi vuosina 1978-1982 seuraavasti: II

1978 1979 1980 1981 1982 Yht. Kunnalliset päiväkoti- paikat bruttolisäys 1146 1 137 1232 1371 1403 6289 nettolisäys (= brutto- lisäys vähennettynä poistuma-arviolla) 651 937 1082 1221 1263 5154

Valtionosuuteen oikeu- tetut yksityiset päivä- kotipaikat bruttolisäys 40 135 175 nettolisäys 20 115 -20 -20 -20 75

Ohjattu perhepäivä- hoito 500 500 300 200 200 1700

Yhteensä bruttolisäys 1686 1772 1532 1571 1603 8164 nettolisäys 1171 1552 1362 1401 1443 6929

Lautakunnan esitys on tehty äänestyksen jälkeen. Khn suunnittelujaosto mainitsee (11. 10. 1977), että lasten päivähoitolauta• kunnan päivähoitosuunnitelmaehdotus perustuu aikaisemmin vahvistettuun päi• vähoitosuunnitelmaan. Kunnallisten päivähoitosuunnitelmien pohjana oleva val• takunnallinen suunnitelma on mietinnön liitteenä B. Sen mukaan koko maassa saadaan päiväkotipaikkojen määrää lisätä vuoden 1978 aikana noin 4500 uudel• la valtionosuuteen oikeuttavalla päiväkotipaikalla. Ohjattujen perhepäivähoito• paikkojen tarjontaa voidaan lisätä mainittuna vuonna noin 2500 uudella valtion• osuuteen oikeuttavalla hoitopaikaIla. Valtakunnallisen suunnitelman mukaan kuntien on pyrittävä ajoittamaan päivähoitosuunnitelmansa siten, että paikat esitetään sille kalenterivuodelle, jolloin perustaminen on talousarviossa rahoi• tettu aloitettavaksi. Lasten päivähoitolautakunnan päivähoitosuunnitelmaeh• dotus perustuu eräitä vähäisiä tarkistuksia lukuun ottamatta lautakunnan Khlle esittämään keskipitkäntähtäyksen suunnitelmaan vuosille 1978-1982. Jaosto toteaa, että tarkasteltaessa lautakunnan esitystä valtakunnallisen päivähoitosuunnitelman, kaupungin kokonaistalouden ja eri lauta- ja johtokun• tien kuntasuunnitelmaehdotusten pohjalta lautakunnan ehdottaman suunnitel• man toteuttamiseen sellaisenaan ei ole reaalisia edellytyksiä. Kuntasuunnitelmaa III laadittaessa on varauduttu seuraavan päiväkoti- ja perhepäivähoitopaikkojen lisäämiseen:

1978 1979 1980 1981 1982 Yht.

Kunnalliset päiväkoti- paikat bruttolisäys 1088 998 1038 1091 1064 5279 nettolisäys 593 798 888 941 924 4144

Valtionosuuteen oikeu- tetut yksityiset päivä- kotipaikat bruttolisäys 40 135 175 nettolisäys 20 115 -20 -20 -20 75

Ohjattu perhepäivähoito 300 300 100 100 100 900

Yhteensä bruttolisäys 1428 1433 1138 1 191 1 164 6354 nettolisäys 913 1213 968 1021 1004 5119

Lautakunta ilmoittaa lähteneensä esityksessään siitä, että Helsingin osuus koko maan päivähoitopaikkojen lisäyksestä vuosina 1978-1982 voisi olla suu• ruusluokaltaan korkeintaan sama kuin vuonna 1977 eli päiväkotien osalta 16 % ja perhepäivähoidossa 10 %. Lautakunnan esittämä. 500 perhepäivähoitopaikan lisäys vuonna 1978 on kuitenkin n. 20 % valtakunnallisen suunnitelman edellyt• tämästä lisäyksestä. Niin ikään vuosien 1979-1982 osalta lautakunnan esitys ylittää suunnitteluperustaksi asetetun lähtökohdan eli 10 % valtakunnallisesta lisäyksestä. Valtakunnallisten tavoitteiden supistuessa Helsingin kaupungin osuuden suurentaminen tuntuu kyseenalaiselta, kuten lautakunnankin esityk• sessä todetaan. Jaoston esittämät muutokset lautakunnan esitykseen ovat liitteenä D, jossa lomakkeiden ja liitteiden numerointi on yhdenm~ti'täkunn~~ tyksen (liite C) vastaavien lomakkeiden ja liitteiden numeroinnin kanssa. Jaosto katsoo, että päiväkoti- ja perhepäivähoitopaikkoja olisi lisättävä edellä olevan taulukon mukaisesti, mikä on liitteen D mukainen. Lautakunnan esittämä päiväkoti- ja perhepäivähoitopaikkojen lisäys edel• lyttäisi vuosina 1978-1982 noin 100 Mmk pääoma- ja käyttömenoja enemmän kuin jaoston laatima vaihtoehto. Esityksen toteuttaminen sellaisenaan merkitsisi IV muiden haIlintokuntien kuntasuunnitelmaan merkittyjen hankkeiden lykkää• mistä. Jaosto toteaa, että sen esittämän ohjelman mukaan on vuoden 1978 lopussa perhepäivähoitopaikkoja 6,5 %:l1e ja päiväkotipaikkoja 40,0 %:l1e 0-6-vuo• tiaista lapsista. Suunnitelmakauden lopulla lähestytään lautakunnan tavoit• teeksi asettamia mitoi tusnormeja. Jaosto toteaa edelleen, että osasyynä vuoden 1978 päiväkotipaikkojen netto• lisäyksen pienuuteen on se, että 295 päiväkotipaikkaa menetetään, koska val• tionapua ennen 1. 4. 1973 saaneiden lastentarhojen kokopäiväosastot voivat toi• mia 25-paikkaisina kauintaan l. 4. 1978 asti. Jaosto esittää, että kaupungin lasten päivähoitosuunnitelma 5-vuotiskau• delle 1978-1982 hyväksyttäisiin liitteen C mukaisesti kuitenkin siten muutet• tuna kuin liitteessä D esitetyt muutokset edellyttävät. Jaoston päätös tehtiin äänestyksin 5 äänellä 4 ääntä vastaan jäsen Viinikan esitettyä jäsen Helinin kannattamana, että vuodesta 1979 alkaen lasten päivä• hoitosuunnitelma toteutettaisiin lasten päivähoitolautakunnan esittämässä muo• dossa. Vähemmistöön kuuluivat jäsenet Viinikka, Nieminen, Vainio, ja Helin. Khs viittaa edellä esitettyyn ja katsoo, että päivähoitosuunnitelma olisi hy• väksyttävä lasten päivähoitolautakunnan esityksen (liite C) mukaisesti kuiten• kin siten muutettuna kuin Khn suunnittelujaoston esittämät muutokset (liite D) edellyttävät. Khn vähemmistön (Airola, Helin, Nieminen, Salo, Suomela ja Viinikka) mie• lestä kaupungin lasten päivähoitosuunnitelma 5-vuotiskaudelle 1978-1982 olisi vuoden 1978 osalta hyväksyttävä liitteen C mukaisesti, kuitenkin siten muutet• tuna kuin liitteessä D esitetyt muutokset edellyttävät ja vuosina 1979 -1982 osalta liitteen C mukaisesti. Khs ilmoittaa, että päätös lasten päivähoitosuunnitelmasta on alistettava sosiaalihallituksen vahvistetta vaksi.

Edellä olevan perusteella Khs esittää, että K vsto päättäisi hyväksyä kaupungin lasten päivähoitosuunnitelman 5-vuotis• kaudelle 1978-1982liitteen 0 mukaisesti kuitenkin siten muutettuna kuin liitteessä D esitetyt muutokset edellyttävät. Samalla K vsto päättänee, että suunnitelma toteutetaan enintään sosiaalihallituksen vahvistamassa laajuudessa.

Helsingissä 17. lO. 1977 Vakuudeksi: Yrjö Salo Lfltteet kaupunginhallituksen mietintöön n:o 24 vuodelta 1977

Liite A

LASTEN PÄIVÄHOITOLAUTAKUNTA 17. 8. 1977 N:o 526

Kaupunginhallitukselle

Asia: Esityksen tekeminen lasten päivähoitosuunnitelmaksi (PHS) 1978-1982.

Lasten päivähoitolaki (12 §) velvoittaa kuntaa vuosittain laatimaan lasten päivä• hoitoa varten viideksi seuraavaksi kalenterivuodeksi päivähoitosuunnitelman, jonka tulee soveltua lain 9 §:ssä tarkoitettuun valtakunnalliseen suunnitelmaan. Esitys PHS:ksi 1978-1982 on liitteenä. Lasten päivähoitolautakunnan PHS:n 1978-1982 lähtökohtina ovat seuraavat asiakirjat:

Helsingin kaupungin taloussuunnitelmaehdotus 1977-1981 Valtakunnallinen PHS 1978-1982 Sosiaalihallituksen päätös Helsingin PHS:n 1977-1981 vahvistamisesta Helsingin kaupungin talousarvion 1978 ja taloussuunnitelman 1978-1982 laa• dintaohjeet Lasten päivähoitolautakunnan KTS 1978-1982 Kunnan PHS:n 1978-1982 laadintaohjeet Kuntien PHS:n 1978-1982 määräaika on 31. 8. 1977.

Kaupunginhallituksen hyväksymien talousarvion 1978 ja taloussuunnitelman 1978- 1982 laadintaohjeiden mukaan talousarvion, talous suunnitelman ja sektorisuunni• telmien valmistaminen kytketään toisiinsa. Kaupunginhallituksen ohjeiden (10. 1. 1977) mukaan vuoden 1978 talousarvio• ehdotusten ja vuosien 1972-1982 taloussuunnitelmaehdotusten valmistelussa on hankkeiden ja henkilökunnan osalta perusaineistona syytä käyttää kaupunginval• tuuston tiedoksi merkitsemää vuosien 1977-1981 taloussuunnitelmaehdotusta yleis• tilanteen asettamissa puitteissa. Kaupunginhallitus toteaa, että laadittavissa lakisää• teisissä sektorisuunnitelmissa on niin ikään pyrittävä pitäytymään taloussuunnitel• man mukaisissa toimintasuunnitelmissa ja tavoitteissa ja enintään siinä tasossa, jonka valtion viranomaiset ovat po. toimintalohkon osalta vahvistaneet joko suunnitelman ensimmäisen vuoden osalta tai koko suunnitelmakaudelta. Valtakunnallinen PHS 1978-1982 vähentää paikkojen lisäystä edelliseen PHS:aan 1977-1981 verrattuna. Aiemmassa suunnitelmassa lisättiin päivähoitopaikkoja koko maassa v. 1977-1981 77 OOO:lla, joista päiväkotipaikkoja 52 000 ja perhepäivähoitopaikkoja 25 000. Uuden suunnitelman mukaan koko maan lisäys on 40900, joista 31500 päiväkotipaikkaa ja 9400 perhepäivähoitopaikkaa. Koska sosiaalihallitus ei ole vahvistanut valtionosuu• teen oikeuttavaa paikkalisäystä kuntakohtaisesti edes suunnitelmakauden ensimmäi• selle vuodelle, pyrkimys valtionosuuden lisäyksen sopeuttamisesta valtakunnalliseen suunnitteluun perustuu arvioon. Lasten päivähoitolautakunnan PHS:ssa 1978-1982 2 on lähdetty siitä, että Helsingin osuus koko maan päivähoitopaikkojen lisäyksestä voisi korkeintaan olla vuoden 1977 suuruusluokkaa. Seuraavassa esitetään yhteenvetona lasten päivähoitolautakunnan PHS:n 1978- 1982 sisältämä päivähoidon lisäys.

Taulukko A. PHS·78·82, uudet perustettavat hoitopaikat I 1978 I 1979 I 1980 I 1981 I 1982 I yht. Päiväkotipaikat - kunnalliset 1 146 1 137 1232 1371 1403 6289 - yksityiset 40 135 - - - 175 Ohjattu perhepäivähoito 500 500 300 200 200 1700 Yhteensä. I 1686 I 1772 I 1532 I 1571 I 1603 I 8164

Taulukko B. Valtionosuuteen esitettävä li8äY8 (= taulukko A:n li8äY8 vähennettynä poiBtuma-arvioZZa) I 1978 I 1979 I 1980 I 1981 I 1982 I yht. Päiväkotipaikat - kunnalliset 651 937 1082 1221 1263 5154 - yksityiset 20 Il5 -20 -20 -20 75 Ohjattu perhepäivähoito 500 500 300 200 200 1700 Yhteensä. I 1 171 I 1552 I 1362 I 1401 I 1443 I 6929

Taulukko O. Leikin ja toiminnan ohjaus I 1978 I 1979 I 1980 I 1981 I 1982 I yht. Uuden leikkikentän toiminta + rakennus 2 3 2 1 3 II Leikkikenttärakennus (van- hoille leikkikentille ) 2 2 2 2 1 9 Yhteensä I 4 I 5 I 4 I 3 I 4 I 20

Lasten päivähoitolautakunta esittää liitteenä olevan ehdotuksen Helsingin kau• pungin lasten päivähoitosuunnitelmaksi 1978-1982. Lasten päivähoitolautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen, jäsen Räsäsen ehdotettua varajäsen Helinin kannattamana, että päivähoitopaikkojen vuosittaiseksi lisäykseksi ehdotettai'3iin yhteensä 3000 päivähoitopaikkaa vuodessa, kunnes päivä• hoidon tarve on tyydytetty. Mainittu päivähoitopaikkojen lisäys tulisi ehdottaa siitä• kin huolimatta, että osalle paikoista ei saataisi valtionosuutta. Jäsen Räsäsen ehdotuksen ja esittelijän esityslistalla olevan ehdotuksen välillä 3 suoritetussa äänestyksessä todettiin esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi 6 äänellä (Vasama, Collan, Heikkilä, Huotari-Siimes, Niemi, Simojoki) kahta ääntä vastaan (Räsänen, Helin).

Lasten päivähoitolautakunnan puolesta:

Liisä Vasama Puheenjohtaja Leena Ovaska Sihteeri 4

Liite B

Valtakunnallinen suunnitelma lasten päivähoidon järjestämisestä vuosina 1978 -1982

Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1971.

Sosiaali. ja terveysministeriö on tänään, asian oltua valmistelevasti valtioneuvoston raha·asiainvaliokunnan käsiteltävänä, hyväksynyt lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36/73) 9 §:n nojalla seuraavaa:

1. Päivälwidon yleiset päämäärät Lasten päivähoidon yleisenä päämääränä on turvata lapsen hyvä hoito ja edistää lapsen kehitystä sekä oppimismahdollisuuksia kodinomaisessa ympäristössä. Päivä. hoitoa annetaan ensisijaisesti silloin kun lapsen huoltajalla tai huoItajilla ei ole tähän mahdollisuutta kodin ulkopuolisten ansiotyön, yritystoiminnan, opiskelun, sairauden, kuntoutumisen tai muun syyn vuoksi tahi kun lapsi kotiolosuhteittensa vuoksi tai muutoin on päivähoitona annettavien hoito· ja kasvatuspalveluiden tarpeessa. Saman· aikaisesti pyritään lisäämään ja kehittämään myös osapäiväisiä päivähoitopalveluita, joilla tarjotaan virikkeistä toimintaa lapsille muissakin kuin edellä mainituissa tapauk. sissa. Tällöin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös lastenkodeissa olevien alle kouluikäisten lasten mahdollisuuksiin osallistua päiväkotien viriketoimintaan. Päivähoitoa oppivelvollisuusikää nuoremmille lapsille ja tarvittaessa myös koulu· ikäisille lapsille annettaessa tulee eri ikäryhmien hoidolliset ja kasvatukselliset tarpeet ottaa huomioon. Päivähoitomuotoja kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti perhepäivähoidon sopivuuteen alle 1-vuotiaiden hoitojärjestelynä. Suunnitelmakaudella on pyrittävä selvittämään yhteistyössä kouluviranomaisten kanssa oppivelvollisuusikäisten osapäiväisen hoidon tarve ja varaamaan tarpeellisessa määrin hoitopaikkoja oppivelvollisuusikäisten päivähoitoa varten. Päivähoidon toimintamuotoja kehitettäessä on otettava huomioon myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset. Heidän tarvitsemansa päivähoitopalvelut järjestetään kokopäivähoidossa yhdessä toisten lasten kanssa samalla huolehtien heidän erityisohjauksestaan tai perustamalla erityispäiväkotipaikkoja. Päivähoitopalvelujen tarjontaa ja toimintaa pyritään kehittämään vastaamaan paikallisia olosuhteita. Tavoitteena on sijoittaa päivähoitopalveluita lähelle lapsen kotia ja järjestää pieniä päiväkotiyksikköjä asuintalojen yhteyteen. Palveluja järjestettäessä tulee muutoinkin kiinnittää huomiota lapsen totunnaiseen elinympäristöön ja luonnolliseen päiväjärjestykseen. Palveluita tulee olla tarjolla niinä aikoina vuodesta ja viikosta, jolloin niitä tarvitaan. Ilta· ja yövuorossa työskentelevien huoItajien lapsille pyritään turvaamaan tar· peellinen hoito riittävässä määrin joko perhepäiväkodissa tai päiväkodissa. Tällöin on otettava huomioon, että lapsen riittävä ja keskeytymätön yöunen tarve on turvattu. Samalla on huolehdittava siitä, että lapsella ja huoltajalla on mahdollisuus päivittäi. seen yhdessäoloon. Ympärivuorokautista hoitoa antavien päiväkotien toiminnassa on noudatettava sosiaalihallituksen erikseen antamia ohjeita. 5

Päivähoitoon otetun lapsen sairastuessa on hänen hoitonsa tarkoituksenmukaisinta järjestää lapsen omassa kodissa. Tällöin voidaan tarpeen mukaan käyttää kunnallisia kotipalveluja, jollei lapsen äiti voi käyttää työ- tai virkaehtosopimuksen mukaista oi• keuttaan jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta. Perhepäivähoitajan sairastuessa on hänen hoidossaan olevien lasten hoito turvattava kotipalveluja tai muita perhepäivä• hoitajia käyttäen. Harvaan asutuilla alueilla ovat virikepalvelut tärkeitä, vaikka päivähoidon tarve muutoin olisikin huoltajien ansiotyön vuoksi vähäistä. Tästä syystä päiväkoti voidaan hyväksyä toimivaksi myös eri toimipisteissä osaviikkoisena tai osavuotisena. Myös päiväkodin tiloihin ja toiminta-aikoihin vaikuttavat erityisolosuhteet tulee ottaa huo• mioon toiminnan järjestämisessä. Suunnitelmakaudella kehitetään lasten leikin ja toiminnan ohjausta ja valvontaa täydentämään kotona hoidettavien sekä päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevien lasten toimintaa. Tällöin tulevat kysymykseen lähinnä kasvatuksellisia tavoitteita sisältävä ohjattu leikkikenttä- ja puistotätitoiminta. Päivähoidon tavoitteiden ja kasvatussisällön kehittämisellä pyritään suunnitelma• kaudella yhdistämään pedagogista toimintaa hyvään perushoitoon. Tässä tarkoituk• sessa kiinnitetään huomiota sellaisiin kasvatus- ja toimintamenetelmiin, joilla autetaan lapsen kehittymistä tasapainoiseksi yksilöksi.

2. Toimintatavoitteet Kuntien päivähoitosuunnitelmista saatujen tietojen mukaan on päivähoitopaik• kojen kokonaistarve suunnitelmakauden alussa noin 240 000 hoitopaikkaa. Aikaisem• missa valtakunnallisissa suunnitelmissa hyväksyttyjen sekä kuntien toimintasuunni• telmissa vahvistettujen paikkojen toteutuminen vuonna 1976 ilmenee seuraavasta taulukosta Valtakunnallisessa Kuntien toiminta- Poistetaan Päiväkodit suunnitelmassa suunnitelmissa toteutumat- hyväksytyt toteutuvat tomina Päiväkodit 78000 72500 5500 Perhepäivähoito 28000 28000

Valtakunnallisissa suunnitelmissa hyväksytyt mutta vuoden 1976 loppuun men• nessä toteutumatta jääneet päiväkotipaikat on poistettu suunnitelmista vuoden 1976 lopussa. Vuoden 1976 loppuun mennessä toteutuneiden paikkojen määrään lisätään vuonna 1977 toteutettavaksi hyväksytyt 8000 päiväkotipaikkaa ja 5000 perhepäivä• hoitopaikkaa. Vuosina 1978-1982 lisätään mahdollisuuksien mukaan päivähoitopaik• koja seuraavasti: Päiväkoti- Perhepäivä- Yhteensä paikat hoitopaikat 1978 4500 2500 7000 1979 5500 2200 7700 1980 6500 2000 8500 1981 7500 1500 9000 1982 7500 1200 8700 6

Hyväksyttyjen valtionosuuteen oikeuttavien päivähoitopaikkojen määrä tulee näin ollen vuoden 1982 loppuun mennessä olemaan yhteensä noin 154 400 paikkaa. Ensisijaisesti lisätään edelleenkin kokopäiväisiä hoitopaikkoja. Päiväkoteja perus• tettaessa on kuitenkin huolehdittava siitä, että niissä tarpeen mukaan voidaan antaa myös osapäiväisiä hoito- ja kasvatuspalveluja. Suunnitelmakaudella kuntien on pyrittävä ajoittamaan päivähoitosuunnitelmansa siten, että paikat esitetään sille kalenterivuodelle, jolloin perustaminen on talousarviossa rahoitettu aloitettavaksi. Sosiaalihallitus voi muuttaa kunnallisia päivähoitosuunnitelmia vahvistaessaan valtakunnallisessa suunnitelmassa hyväksyttyjä päiväkotipaikkoja perhepäivähoito• paikoiksi ja päinvastoin valtakunnallista suunnitelmaa muuttamatta silloin kun muut• tamistarve on korkeintaan 10 %.

3. Päivähoidon henkilökunta Suunnitelmakaudella muodostuu tärkeäksi toimenpiteeksi päivähoidon henkilö• kunnan määrän ja vuosittaisen lisäyksen tarkentaminen. Päivähoidon suunnittelujär• jestelmässä pyritään siihen, että kuntien vahvistetut päivähoitosuunnitelmat entistä tarkoituksenmukaisemmin vastaisivat päivähoidon ja sosiaalihuollon suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa syntyneitä uusia vaatimuksia ja samanaikaisesti antaisivat toiminnan järjestämistä sekä koulutustarpeita varten tarpeellista seurantatietoa.. Tästä syystä pyritään kuntien päivähoitosuunnitelmia laadittaessa siihen, että vuosia 1978-1982 koskeva suunnitelmaesitys sisältäisi valtakunnallista suunnitelmaa varten tarvittavan henkilöstöselvityksen. Edelleen sosiaalihallitus vuosia 1979-1983 koskevia kuntien päivähoitosuunnitelmia käsitellessään hoitopaikkojen sijasta vah• vistaa toiminnan edellyttämän henkilöstön virkojen ja toimien määrän sekä niissä tapahtuviksi arvioitujen muutosten enimmäismäärät. Vuoden 1976 aikana toteutetussa päivähoitotoiminnassa hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilöstön määrä oli 5 900, perhepäivähoitajien määrä 16 150 ja muun hen• kilöstön määrä 6 160. Vuoden 1977 aikana henkilöstön määrän arvioidaan lisääntyvän noin 660 hoidosta ja kasvatuksesta vastaavalla henkilöllä ja noin 2880 perhepäivä• hoitajalla sekä noin 680 muulla henkilöllä. Tämän lisäksi uutta päivähoitohenkilöstöä tarvitaan vuosina 1978-1982 nykytilanteen pohjalta arvioiden seuraavasti:

Hoidosta ja Perhepäivä• Muu kasvatuksesta hoitajat henkilöstö vastaava henkilöstö

1978 390 1450 305 1979 463 1260 387 1980 536 1150 474 1981 610 837 560 1982 585 655 585

Vuoden 1982 lopusa päivähoidon tehtävissä toimisi yhteensä noin 42 677 henkilöä. Lasten hoito ja kasvatus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Näistä tehtävistä suoriutu- 7 minen edellyttää, että päivähoidon henkilöstön tulisi olla perehtynyt lasten kehityk~ seen eri ikäkausina ja alle kouluikäisten pedagogiikkaan. Päivähoidon henkilöstön rakennetta kehitettäessä tavoitteena on, että päiväkotien johtajilla, perhepäivähoidon ohjaajilla ja päiväkotien hoidosta ja kasvatuksesta vas• taavilla henkilöillä olisi vähintään nykyisen lastentarhanopettajakoulutuksen tasoinen koulutus, joka kattaa tasapuolisesti päivähoitoikäisten kehitystarpeet. Päiväkotiapulaisten peruskoulutusta pyritään määrällisesti lisäämään. Perhepäivähoitajien koulutus tulee järjestää edelleenkin vähintään 150 tunnin pi• tuisina kursseina. Suunnitelmakaudella pyritään kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstöpoliit• tisiin ja muihin toimenpiteisiin, joilla parannetaan työolosuhteita ja työskentelymene• telmiä sekä lisätään työntekijöiden viihtyvyyttä. Tämän vuoksi tulee pyrkiä huoleh• timaan toimipaikka- ja täydennyskoulutuksesta sekä eri ammattiryhmien yhteistyö• muotojen kehittämisestä.

4. Päivähoidon kokeilu- ja tutkimustoiminta Päivähoidon kokeilutoiminnan tavoitteena on kehittää päivähoidon toimintamuo• toja siten, että lasten yksilölliset ja heidän huoltajiensa sekä erilaisten lapsiryhmien tarpeet otetaan huomioon. Suunnitelmakaudella on keskeistä päivähoidon pedagogiikan kehittäminen, jonka perusteena tulee olla kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen varhaiskasvatuksen perus• tutkimusohjelma. Tämän lisäksi tarvitaan monipuolista soveltavaa tutkimusta ja ko• keilua päivähoidon toiminnan ja menetelmien kehittämiseksi. Päivähoidon ja lasten huoltajien yhteistyön muotoja on monipuolistettava. Tär• keää on myös kokeilun avulla kehittää yhteistyötä päivähoidon henkilöstön välillä. Kokeilun avulla tulee edelleen laajentaa päiväkodin toimintaa lähiyhteisön osana. Keskeistä on myös erityishoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoidon tarpeen selvittäminen sekä heidän sijoittamisensa päivähoitoon ja toiminta yhdessä muiden lasten kanssa. Edelleen jatketaan haja-asutus alueiden palvelujen kehittämistä ja vuorotyössä käyvien huoltajien lasten päivähoidon järjestelyä koskevaa tutkimusta ja kokeilua. Päivähoitoa koskevan kokeilun tulee perustua yksityiskohtaiseen toteuttamis• suunnitelmaan ja siihen tulee liittyä tutkimusta ja seurantaa.

5. Päivähoidon kustannukset Päivähoidon maksupolitiikka perustuu järjestelmään, jonka mukaan muilta kuin vähävaraisilta huoltajilta peritään huoltajan maksukyvyn mukainen korvaus. Nykyi• sin kustannusten arvioidaan jakaantuvan siten, että valtion osuus kustannuksista on noin 40 %, kuntien ja yksityisten ylläpitäjien osuus on noin 43 % sekä palvelujen käyt• täjien osuus on noin 17 %. Päivähoitopalvelujen lisäämisen myötä myös maksukykyiset perheet pääsevät niistä osallisiksi nykyistä suuremmassa määrin. Tästä syystä ja ottaen huomioon v. 1976 tehdyt maksujen korotukset on ilmeistä, että suunnitelma• kauden lopulla päivähoidon palvelujen käyttäjien osuus kokonaismenoista on noin 20%. Suunnitelmakauden aikana varataan vaItionosuutta ja -avustusta lasten päivä- 8

hoitotoimintaan ellei valtion kunkin vuoden tulo- ja menoarviosta muuta johdu seu• raavasti:

Valtionosuus Valtionavustus Päiväkoti- ja Lasten leikin Päiväkotien Vuosi perhepäivähoito• ja toiminnan perustamis• toiminta ohjaus kustannukset 1978 378666500 2750000 10000000 1979 403276300 3300000 10 000 000 1980 429721400 3300000 10 000 000 1981 457572900 3300000 10000000 1982 485162700 3300000 10 000 000

6. Hallintoviranomai8ten tehtävät Kunnan tulee huolehtia siitä, että päivähoidon toimeenpanoon osallistuvat saavat tarpeelliset toimintaansa koskevat tiedot ja ohjeet. Samoin kunnan tulee tiedottaa lasten huoltajille päivähoitopalveluista. Niin ikään kunnan tehtävänä on huolehtia yksityisten päivähoidon valvonnasta. Edelleen kuntien on vuonna 1977 vuosia 1978- 1982 koekevia päivähoitosuunnitelmia . laatiessaan tarkennettava päivähoidon hen• kilöstöä koskevat tiedot sosiaalihallituksen erikseen antamien ohjeiden mukaisesti. Kuntien on laadittava päivähoitosuunnitelmansa vuosille 1978-1982 siten, että se voidaan alistaa sosiaalihallituksen vahvistettavaksi sen määräämässä ajassa, kui• tenkin viimeistään vuoden 1977 elokuun loppuun mennessä. Lääninhallitusten tehtävänä on ohjata kuntia päivähoitotoiminnan järjestämi• sessä sekä valvoa, että päivähoitotoiminnan kehittäminen kunnissa tapahtuu siitä annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lääninhallitusten on vii• meistään vuoden 1977 syyskuun loppuun mennessä annettava lausuntonsa kuntien päivähoitosuunnitelmista sosiaalihallitukselle. Sosiaalihallituksen tehtävänä on antaa kunnille lähemmät määräykset ja ohjeet päivähoidon järjestämisestä siitä annettujen säännösten ja tämän suunnitelman edel• lyttämällä tavalla. Vuosia 1979-1983 koskeva valtakunnallinen suunnitelma lasten päivähoidon jär• jestämisestä sosiaalihallituksen on alistettava sosiaali- ja terveysministeriölle hyväksyt• täväksi viimeistään vuoden 1977 lokakuun loppuun mennessä. Tätä suunnitelmaa laa• dittaessa on otettava huomioon viisivuotiskauden aikana tapahtuva suunnitelmien vahvistamiskäsittelyn siirtyminen lääninhallitusten tehtäväksi. Tällä suunnitelmalla kumotaan sosiaali- ja terveysministeriön 2 päivänä kesäkuuta 1976 hyväksymä valtakunnallinen suunnitelma lasten päivähoidon järjestämisestä vuosina 1977-1981. Sanottua suunnitelmaa on kuitenkin sovellettava käsiteltäessä valtionosuuksien ja -avustusten myöntämistä vuoden 1977 toimintaan sekä muutoinkin järjestettäessä lasten päivähoidon toimintoja viimeksi mainitun vuoden aikana. Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1977. Irma Toivanen Sosiaali- ja terveysministeri Matti Marjanen Apulaisosastopäällikkö Liite 0

Lasten päivähoitolautakunnan esitys Helsingin kaupungin lasten päivähoitosuunnitelmaksi 1978-1982 11

SISÄLLYSLUETTELO

A. TEKSTIOSA Sivu

1. Johdanto ...... 13 1.1. Laadintaohjeet ...... 13 1.2. Valtakunnallinen päivähoitosuunnitelma vuosille 1978-1982 ...... 13 1.3. Lasten päivähoitolautakunnan KTS 1978-1982 ...... 14

2. Lähtökohtatilanne 31. 12. 1977 ...... 15 2.1. Toiminnassa ja perustamisvaiheessa oleva päivähoito 31. 12. 1977 .... 15 2.2. Päivähoitotilanne 31. 12. 1977, paikkojen riittävyys ...... 18

3. Lasten päivähoitopaikkojen lisääminen Helsingissä 1978-1982 ...... 20 3.1. Lasten päiväkotitoiminta ...... 20 3.2. Ohjattu perhepäivähoito ...... 22 3.3. Sisällä ja ulkona tapahtuva leikin ja toiminnan ohjaus ...... 22

4. Lasten päivähoitotoimen kehittäminen Helsingissä suunnitelmakaudella 23 4.1. Hallinto ...... 23 4.1.1. Lasten päivähoitolautakunta ja lasten päivähoitovirasto ...... 23 4.1.2. Rationalisointohjelma 1978-1982 •...... 24 4.1.3. Ohjaustoiminnan kehittäminen ...... 24 4.2. Päivähoidon laadullinen kehittäminen ...... 26 4.2.1. Päivähoitomuotojen kehittämissuunnitelmat ...... 26 4.2.2. Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymät kokeiluprojektit ... . 28 4.2.3. Lasten päiväkotien tilasuunnittelun kehittäminen ...... 29 4.2.4. Ruokahuolto ...... 30 4.2.5. Ruotsinkieliset päiväkotipaikat ...... 31 4.3. Erityispäivähoito ...... 31 4.4. Toimintamuotoja tukevat toiminnot ...... 32

5. Suunnitelman toteuttamisen vaikutuksia ...... 34 5.1. Päivähoitotilanteen kehitys suunnitelmakaudella ...... 34 5.2. Henkilökunta ...... 35 5.3. Toimitilat ...... •...... 37 5.4. Talous ...... • ...... 38 5.4.1. Käyttötalous ...... 38 5.4.2. Pääomatalous ...... 39 :12

B. P ÅIVÄHOITOSUUNNITELMALOMAKKEET

6. Lomakkeet 1 ja 2

7. Lomakkeiden selityksiä c. LIITTEET

- I: väestötietoja - II-X: hoitopaikkatilanne 31. 12. 1977 - XI-XIII: päivähoidon lisäystietoja 13

A. TEKSTIOSA

1. Johdanto LI. La a d i n tao h j e e t Sosiaalihallitus on lähettänyt kunnille 13. 5. 1977 päivätyt ohjeet kunnan päivä• hoitosuunnitelman (PHS) laatimiseksi. Kuntien suunnitelmien määräaika on 31. 8. 1977. Ohjeissa kiinnitetään huomiota PHS:n niveltymiseen kuntasuunnitelmaan ja sen yleiseen realistisuuteen kunnan voimavarojen kannalta. Lähtökohtatilannetta koskevalta osin on merkittävää, että kunnille vuoden 1977 aikana vahvistettuun toteutuneeseen hoitopaikkamäärään voidaan lukea toiminnassa olevan päivähoidon lisäksi myös perustamisvaiheessa olevaa päivähoitoa. Nyt laadittaessa kunnan PHS:ssa esitetään vahvistettavaksi entisen käytännön mukaisesti hoitopaikkamäärä. Ohjeiden mukaan seuraavalla suunnittelukaudella vahvistetaan hoitopaikkojen sijasta henkilöstön määrä sekä uudet virat ja toimet. Päivähoidon henkilöstön määrästä tehdään kartoitus syyskaudella 1977 PHS:sta 1978-1982 erillisenä toimenpiteenä, ja sen tietoja tullaan käyttämään vahvistamis• käsittelyssä tarkennuksena henkilöstötietoihin. Ohjeissa annetaan yksityiskohtaisia ohjeita kunnan PHS:n laatimiseksi. Erityis• piirteenä tässä suunnitelmassa on, että kaksikielisissä kunnissa tulee selvittää sekä suomen- että ruotsinkielisen päivähoidon tarve erikseen.

1.2. VaI t aku n n a II i n e n päivähoito suunnitelma vuosille 1978-1982 Lasten päivähoitolain 9 §:n mukaan sosiaalihallituksen tulee vuosittain laatia valtakunnallinen suunnitelma lasten päivähoidon järjestämisestä viittä seuraavaa kalenterivuotta varten. Suunnitelma ja siihen tehtävät muutokset on alistettava so• siaali- ja terveysministeriön hyväksyttäväksi. Lain 12 §:n mukaan kunnan vuosittain laadittavan päivähoitosuunnitelman tulee soveltua valtakunnalliseen suunnitelmaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on 24.2. 1977 hyväksytynyt valtakunnallisen suun• nitelman lasten päivähoidon järjestämisestä vuosina 1978-1982. Suunnitelmassa käsitellään päivähoidon yleisiä päämääriä ja toimintatavoitteita päivähoidon hen• kilökuntaa, kokeilu- ja tutkimustoimintaa, kustannuksia ja hallintoviranomaisten tehtäviä. Seuraavassa esitetään valtakunnallisen PHS:n 1978-1982 mukainen päivähoito• paikkojen lisäys.

Päiväkoti- Perhepäivä- Yhteensä paikat hoitopaikat 1978 4500 2500 7000 1979 5500 2200 7700 1980 6500 2000 8500 1981 7500 1500 9000 1982 7500 1200 8700 Yhteensä 31500 9400 40900 14

Päivähoitopaikkojen kokonaislisäys kasvaa vuosittain 1978-1981. Vuoden 1982 lisäys on edeltävää vuotta vähäisempi. Päiväkotipaikkoja lisätään samoin enenevässä määrin vuosina 1978-1981, perhepäivähoitopaikkojen lisäys vähenee vuosittain vuo• den 1978 tasosta. Valtakunnallinen PHS 1978-1982 merkitsee vähennystä edeltävään PHS:aan 1977 -1981 (sosiaali- ja terveysministeriö 2. 6. 1976) verrattuna. Aiemmassa suunni• telmassa lisättiin päivähoitopaikkoja yhteensä 77 OOO:lla, joista päiväkotipaikkoja 52000 ja perhepäivähoitopaikkoja 25000. Kokonaislisäystavoitteita on supistettu 47 prosenttia. Valtakunnallinen PHS 1978-1982 sisältää seuraavan kuntien päivähoitosuunni• telmaa koskevan uudistuksen. Sosiaalihallitus vahvistaa vuosia 1979-1983 koskevia kuntien päivähoitosuunnitelmia käsitellessään hoitopaikkojen sijasta toiminnan edel• lyttämän henkilöstön virkojen ja toimien määrän sekä niissä tapahtuviksi arvioitujen muutosten enimmäismäärät.

1.3. Las t e n p ä i v ä hoi toi a u t aku n n a n k e s k i P i t k ä n t ä h t ä Y k• sen suu n n i tel m a (K T S) 1 97 8 - 1 982 Khn lO. 1. 1977 hyväksymien Helsingin kaupungin talousarvion 1978 ja talous• suunnitelman 1978-1982 laadintaohjeiden mukaan taloussuunnittelussa noudatetaan vuoden 1976 alusta sovellettua menettelyä, jolloin talousarvion, taloussuunnitelman ja sektorlsuunnitelmien valmistaminen kytketään toisiinsa. Vuonna 1977 kootaan vuo• sille 1978-1982 keskipitkän tähtäyksen suunnitelma, KTS, joka sisältää taloussuun• nitelman, rationalisointiohjelman, asunto-ohjelman, rakentamisohjelmat sekä laki• sääteiset lasten päivähoitosuunnitelman ja kansanterveystyön toimintasuunnitelman. KTS:n osasuunnitelmista raportoidaan erikseen, mutta ne laaditaan saman aikataulun mukaisesti ja käsitellään yhtenä kokonaisuutena kaupunginhallituksessa ja kaupungin• valtuustossa. KTS vastaa uuden kunnallislain edellyttämää kuntasuunnitelmaa. Helsingin kaupungissa vuonna 1977 harjoitettava lasten päivähoitotoimen viisi• vuotissuunnittelu jakaantuu kahteen eri tarkoitukseen tehtävään suunnitelmaan; osaksi kaupungin kaikki toiminnot käsittävään taloussuunnitelmaan, toisaalta osaksi lasten päivähoidon valtakunnallista suunnittelua lasten päivähoitolain 12 §:n säätämällä tavalla. Khn ohjeiden (lO. 1. 1977) mukaan on vuoden 1978 talousarvioehdotusten ja vuosien 1978-1982 taloussuunnitelmaehdotusten valmistelussa on hankkeiden ja henkilökunnan osalta perusaineistona syytä käyttää Kvston tiedoksi merkitsemää vuosien 1977-1978 taloussuunnitelmaehdotusta yleistilanteen asettamissa puitteissa. Khs toteaa, että laadittavissa lakisääteisissä sektorlsuunnitelmissa on niinikään pyrit• tävä pitäytymään taloussuunnitelman mukaisissa toimintasuunnitelmissa ja tavoit• teissa ja enintään siinä tasossa, jonka valtion viranomaiset ovat po. toimintalohkon osalta vahvistaneet joko suunnitelman ensimmäisen vuoden osalta tai koko suunni• telmakaudelta. Lphlk päätti 12. 5. 1977 hyväksyä keskipitkän tähtäyksen suunnitelman vuosille 1978-1982 esitettäväksi Khlle. PHS 1978-1982 vastaa aikatähtäykseltään sekä kunnallisen päivähoidon osalta sisällöllisesti lphlk:n KTS:aa 1978-1982. Yksityisen valtionosuutta saavan päivähoi• don tiedot on kuitenkin PHS:ssa esitettävä yksityiskohtaisemmin kuin kaupungin KTS:ssa. 15

PHS 1978-1982 on laadittu KTS:n 1978-1982 lähtötietojen pohjalta siten, että se eräitä vähäisiä tarkistuksia lukuunottamatta vast.aa lphlk:n KTS:aa. Tarkistukset johtuvat KTS:n laadinnan jälkeen tehdyistä päätöksistä sekä suunnitelmien rakenteel• lisista ja sisällöllisistä eroista, ja ne vastaavat laadintahetkellä (7/1977) tiedossa olevaa tilannetta.

2. Lähtökohtatilanne 31. 12. 1977

2.1. Toi m i n n a 8 8 aja per u 8 t a m i 8 vai h e e 8 8 a ole v a p ä iv ä hoi t 0 31. 12. 1977 Laadintaohjeiden mukaan pidetään uusia hoitopaikkoja vahvistettaessa perustana kunnille vuoden 1977 aikana vahvistettua toteutunutta hoitopaikkamäärää. Toteutu• neella toiminnalla tarkoitetaan tällöin vuoden 1977 lopussa toiminnassa olevaa päivähoitoa ja myös - perustamisvaiheessa olevaa päivähoitoa. Sosiaalihallitus on 24. 3. 1977 vahvistanut Helsingin PHS:n 1977 -1981 siten, että 31. 12. 1976 toiminnassa olevien ja vuodelle 1977 siirtyviksi hyväksyttyjen 13735 päiväkotipaikan ja 1600 kunnallisen ohjatun perhepäivähoitopaikan lisäksi saadaan 31. 12. 1977 mennessä perustaa 1 305 päiväkotipaikkaa ja 500 kunnallista ohjattua perhepäivähoitopaikkaa, joten Helsingin kaupungissa saa olla 31. 12. 1977 mennessä 15 040 valtionosuuteen oikeutettua päiväkotipaikkaa ja 2 100 kunnallista ohjattua perhepäivähoitopaikkaa. Lisäksi sosiaalihallitus ilmoittaa kirjelmässä mm., että vahvistettujen hoitopaik• kojen toteuttamista ei voida siirtää vuodelle 1978 ilman sosiaalihallituksen suostu• musta. Edelleen sosiaalihallitus mainitsee, että Helsingin kaupungin tulee olla PHS:aa 1978-1982 laatiessaan kiinteässä yhteydessä Uudenmaan lääninhallituksen sosiaali• ja terveysosastoon, jotta hoitopaikkamäärän lisäysehdotuksessa voitaisiin ottaa huo• mioon läänin päivähoidon kokonaistilanne sekä julkistaloudelliset säästötoimet. Helsingissä toiminnassa olevat kunnalliset, kunnallisiin verrattavat ja 30 % val• tionosuutta saavat lasten päiväkotipaikat on yksiköittäin eritelty liitteissä II, III ja IV. 16

Seuraava taulukko käsittää yhteenvedon Helsingin vaItionosuuteen oikeutetusta lasten päivähoitotoiminnasta 31. 12. 1977.

Kunnal. Yksit. verrat- Ohjattu Kunnall. 30 % Päivä- tavat valtion- perhe- päivä- kodit yksit. osuutta päivä- kodit yht. päivä- saavat hoito kodit päiväkodit

Hoitopaikat 31. 12. 1976 A 12001 511 720 13232 1600 Vuonna 1976 valtionosuu- teen oikeutetut toteutta- matta jääneet paikat, vuo- teen 1977 siirtyneet B 374 -- 374 - Uusi lisäystavoite v. 1977 C 1 120 - 185 1305 500 Tavoite valtionosuuteen oikeuttavaksi 31. 12. 1977 D= A+B+C 13495 511 905 14911 2100

Valtionosuuteen oik. hoito- paikat 31. 12. 1977 E _1) _1) _1) 15040 2100 Toimiva päivähoito 31. 12. 19779) F 12481 511 538 13530 2100 Perust. vaiheessa 1) oleva päivähoito 31. 12. 1977 G 294 - 267 561 - Toteutunut päivähoito H= F+G 12775 511 805 14091 2100 Vaje vahv. 2) hoitopaikoista 1= E-H _1) _1) _1) 949 0

1) Ei eritelty. 2) Ennakko-arvio. 17

Seuraavassa luetellaan edellä olevassa taulukossa perustamisvaiheeseen sijoitetun päivähoidon muodostuminen: päiväkodit, jotka toimivien lisäksi esitetään sisällytet• täväksi Helsingin vahvistettuun hoitopaikkamäärään 31. 12. 1977. Hankkeet on alueel• lisesti eritelty liitteissä V ja VI.

Ylläpitäjä K= kunta Y = yksit. Päiväkoti Hoito- paikat Huom.1)

K Elka 75 rakenteilla 31. 12. 1977 K Tärnan-Tiira 62 rakenteilla 31. 12. 1977 K Perhonen 50 rakenteilla 31. 12. 1977 K Eskola 50 myyntitarj. Khn käsiteltävänä K Pähkinä 32 rakenteilla 31. 12. 1977 K Puolukka 25 rakenteilla 31. 12. 1977 K Yhteensä 294

Y Saksalainen srk 20 käyttöönotto 9/1977 Y Aurora & Laakso 52 käyttöönotto syksy 1978 2) Y Folkhälsan 20 toiminnassa, ehto valtion osuu- den saamiselle: henkilökunnan riittävyys ja kelpoisuus Y Ressukka 32 käyttöönottoajankohta, vuosi 1978 2) Y Elanto 40 käyttöönottoajankohta, 1. 1. 1978 2) Y Alko 32 käyttöönottoajankohta 8/1978 2) Y Engl. Play-School 26 toiminnassa, ehto valt. osuuden saamiseksi: 4 tunnin toiminta-aika Y Sedmigradsky II 25 käyttöönottoajankohta vuosi 1978 2) Y Shell 29 toiminnassa Yhteensä 267 K+Y Yhteensä 561

1) Tiedot 7/1977. S) Ylläpitäjän ilnloit,*sen mukaan. 18

Liitteet VII ja VIII esittävät lukumäärätietoja Helsingissä toimivasta muusta kuin valtionosuuteen oikeutetusta päivähoitotoiminnasta. Liitteenä IX on luettelo Helsingin kaupungin leikkikentistä vuonna 1977 ja niiden kävijämääristä vuonna 1976.

Ruotsinkieliset hoitopaikat

31. 12. 1977 ruotsinkielisille lapsille on tarjolla yhteensä 767 kunnallista päiväkoti• paikkaa, joista 12 erityispaikkaa. Kunnallisiin verrattavia yksityisiäpäiväkotipaik• koja on 141 ja 30 % valtionosuutta saavia päiväkotipaikkoja on 256 ruotsinkielisille lapsille. Liite X esittää ruotsinkielisten päiväkotipaikkojen tarjonnan ja tarve-ennusteen erittelyn alueittain.

2.2. Päivähoitotilanne 31. 12. 1977, paikkojen riittävyys

Vuoden 1977 lopussa on laadintahetken tietojen mukaan toteutunut kunnallisia hoitopaikkoja (mukaanlukien perustamisvaiheessa olevat paikat) seuraavasti:

31. 12. 1977 A = kunnalliset hoitopaikat B = kunnalliset + kunnallisiin verrattavat yksityiset hoitopaikat hoitomuoto tarjonta tarvearvio - vajaus + ylitarj. päiväkotipaikat - kokop. A 6792 14190 -7398 B 7205 -6985

- puolip. A 49lO 2526 +2384 B 4980 +2454

- koul.pk A 869 6085 -5216 B 869 -5216

- erit.pk A 204 378 174 B 232 146 perhepäivähoito A 2lO0 3639 -1539 19

Paikkojen riittävyyttä voidaan tarkastella myös tarjontasuhteen avulla (paikkoja 100 lasta kohti):

31. 12. 1977 paikkoja/ tavoite hoitomuoto 100 lasta *) päiväkotipaikat kokopäiväpaikat 21.3. 42 puolipäiväpaikat 14.7. 8 koulul. päiväkotipaikat 4.0 30 perhepäivähoito (ohjattu) 5.8 10

Ruotsinkieliset päivähoitopaikat Seuraavassa esitetään laskelma ruotsinkielisten päiväkotipaikkojen riittävyydestä 31. 12. 1977.

A = kunnalliset hoitopaikat B = kunnallisiin verrattavat yksityiset hoitopaikat

31. 12. 1977 tarjonta tarvearvio vajaus + ylitarj. ruotsinkieliset päiväkotipaikat - kokop. A 262 1037 -775 B 403 -634

- puolip. A 493 212 +281 B 493 +281

- koul.pk A 524 -524 B -524

- erit.pk A 12 28 -16 B -16 perhepäivähoito A 50 266 -216 20

Ruotsinkielisiä paikkoja 100 ruotsinkielistä lasta kohti on seuraavasti:

31. 12. 1977 paikkoja! tavoite hoitomuoto 100 lasta *) ruotsinkieliset päivähoitopaikat *) kokopäiväpaikat 16.3 42 puolipäiväpaikat 32.5 8 koulu. päiväkotipaikat 30 ruotsinkielinen perhepäivähoito 1.8 10 .) KunnaIliset + kunnallisiin verrattavat yksityiset päiväkotipaikat.

3. Lasten päivähoitopaikkojen lisääminen Helsingissä 1978-1982 Koska sosiaalihallitus ei ole vahvistanut valtionosuuteen oikeuttavaa paikkali• säystä edes suunnitelmakauden ensimmäiselle vuodelle, pyrkimys valtionosuuden li• säyksen sopeuttamisesta valtakunnalliseen suunnitteluun perustuu arvioon. PHS:ssa 1978-1982 on lähdetty siitä, että Helsingin kaupungin osuus koko valtakunnan päivä• hoitopaikkojen lisäyksestä voisi korkeintaan olla vuoden 1977 suuruusluokkaa. Tämä lähtökohta on myös lääninhallituksen taholta ilmoitettu tarkoituksenmukaiseksi Helsingin PHS:aa 1978-1982 laadittaessa. Periaate saa tukea siitä, että valtakunnal• linen PHS 1978-1982 lisää päivähoitopaikkoja v. 1978 vähemmän kuin v. 1977. Valta• kunnallisten tavoitteiden supistuessa näyttää Helsingin kaupungin osuuden suuren• taminen valtakunnallisesta paikkalisäyksestä jokseenkin kyseenalaiselta. Vuonna 1977 on Helsingin kaupungin osuus valtionosuuteen oikeutettujen paik• kojen valtakunnallisesta lisäyksestä seuraava:

Valtakunnallinen Helsingin Helsingin lisäys osuus Päiväkotipaikat 8000 1305 16,3 % Ohjattu perhepäivähoito 5000 500 10 %

3.1. Las t e n p ä i v ä k 0 t i toi m i n t a Lasten päiväkotipaikkojen lisäystä joudutaan viisivuotissuunnittelussa kuvaamaan eri nimityksillä:

bruttolisäys, jolla tarkoitetaan pääsääntöisesti uusiin tiloihin sijoitettavia hoito• paikkoja, lisäksi tämän käsitteen alaan voidaan lukea myös entisiin päiväkoti• tiloihin sijoitettavat toiminnan muutoksella saatavat pysyvät uudet hoitopaikat, nettolisäys, jolla tarkoitetaan kokonaishoitopaikkamäärän lisäystä, poistuma, jolla tarkoitetaan olemassaolevassa hoitopaikkakannassa tapahtuvaa paikkamäärän vähennystä, valtionosuuteen oikeuttava lisäys, jolla tarkoitetaan PHS:ssa esitettävää lisäystä vahvistettuun hoitopaikkamäärään nähden; käsitteen alaan kuuluvat sekä kun• nalliset että yksityiset paikat. 21

PHS-Iomakkeella 1 esitetään vaItionosuuteen oikeutettujen kunnallisten ja yksi• tyisten päivähoitopaikkojen lisäys. Seuraavassa on yksityiskohtaisesti tarkasteltu kunnallisen ja yksityisen, valtionosuutta saavan päiväkotitoiminnan lisäystä.

Kunnallinen lasten päiväkotitoiminta PHS:n 1978-1982 sisältämä kunnallisten lasten päiväkotipaikkojen lisäys on: Kunnallisia päiväkoti- paikkoja 1978 1979 1980 1981 1982 yht. bruttolisäys A 1146 1137 1232 1371 1403 6289 poistuma B 495 200 150 150 140 1135 nettolisäys C=A-B 651 937 1082 1221 1263 5154

Kunnallisten päiväkotipaikkojen poistuman on laskettu muodostuvan seuraavasti: 1 = vanhassa hoitopaikkakannassa toiminnan muutosten, tilojen puutteellisuu• den yms. vuoksi tapahtuva hoitopaikkojen väheneminen (arvio). II = sosiaalihallituksen yleiskirje C7/1973/lv, jonka mukaan valtionapua ennen 1. 4. 1973 saaneiden lastentarhojen kokopäiväosastot voivat toimia 25-paikkaisina vain perustellun hakemuksen nojalla 1. 4. 1978 asti.

1978 1979 1980 1981 1982 yht. 1 200 200 150 150 140 840 II 295 295 yht. 495 200 150 150 140 1135

Uudet kunnalliset päiväkotitilahankkeet (bruttolisäys) on esitetty liitteessä XI.

Yksityinen lasten päiväkotitoiminta Yksityisen päiväkotitoiminnan lisäyksen sisällyttäminen suunnitelmaan perustuu lasten päivähoitolautakunnan maaliskuussa sanomalehdissä julkaisemaan ilmoituk• seen, jossa pyydetään suunnitelmakaudeksi suunnitteilla olevien yksityisten päivä• kotien ilmoittautumista PHS:aan. Ilmoituksen tuloksena PHS 1978-1982 sisältää yhden uuden 30 %:n valtionosuuden luokkaan sijoittuvan yksityisen päiväkotihank• keen vuodelle 1978 sekä kolme samaan luokkaan sijoittuvaa hanketta vuodelle 1979. Hankkeiden erittely on liitteessä XII. PHS:n 1978-1982 sisältämä yksityinen, 30 % valtionosuuteen oikeutettu päivä• kotitoiminnan lisäys on: yksityisiä päiväkoti- paikkoja 1978 1979 1980 1981 1982 yht. Bruttolisäys A 40 135 175 poistuma B 10 10 10 10 10 50 nettolisäys C=A-B 30 125 -10 -10 -10 125 22

Yksityiset päiväkotipaikat sisällytetään PHS:aan 1978-1982 sillä edellytyksellä, että ne mahtuvat Helsingille vahvistettavaan hoitopaikkakiintiöön sen jälkeen, kun kunnallinen päiväkotitoiminta on otettu huomioon.

Osuus valtakunnallisesta lisäyksestä Seuraavassa esitetään laskelma PHS:n 1978-1982 sisältämän lasten päiväkoti• paikkojen osuudesta valtakunnalliseen lisäykseen nähden (Valtak. PHS:n 1978-1982 mukaan). Helsingin osuus vuoden 1977 valtakunnallisesta päiväkotipaikkojen li• säyksestä oli 16.3 %.

1978 1979 1980 1981 1982 yht.

Helsinki 1) 671 1052 1062 1201 1243 5229 Koko maa 4500 5500 6500 7500 7500 3150 Helsingin %-osuus 14.9 19.1 16.3 16.0 16.6 16.6

1) Kwmallinen + yksityinen valt.osuuteen oikeutettu päiväkotitoiminta.

3.2. 0 h j a t t u per h e p ä i v ä hoi t 0 Ohjattua perhepäivähoitoa lisätään PHS:n 1978-1982 mukaan seuraavan tau• lukon osoittamalla tavalla. Samalla esitetään Helsingin suunnitellun lisäyksen osuus valtakunnallisesta lisäyksestä (valtak. PHS 1978-1982). Helsingin osuus vuoden 1977 valtakunnallisesta lisäyksestä oli 10 %.

1978 1979 1980 1981 1982 yht.

Helsinki 500 500 300 200 200 1700 Koko maa 2500 2200 2000 1500 1200 9400 Helsingin %-osuus 20.0 22.7 15.0 13.3 16.6 18.0

3.3. S isä II ä j a u 1 k 0 n a t a p a h t u vaI e iki n j a toi m i n n a n 0 h j a u s Suunnitelman mukaan sisällä ja ulkona tapahtuvaa kunnallista ohjaustoimintaa lisätään seuraavasti:

1978 1979 1980 1981 1982 yht. uuden leikkikentän toiminta + rakennus 2 3 2 1 3 11 leikkikenttärakennus (vanhoille leikkikentille) 2 2 2 2 1 9

Ohjelman alueellinen sijoittelu on esitetty liitteessä XIII. 23

4. Lasten päivähoitotoimen kehittäminen Helsingissä suunnitelmakaudella

4.1. Halli n t 0

4.1.1. Lasten päivähoitolautakunta ja lasten päivähoi~ovirasto Helsingin kaupungin lasten päivähoito-ohjesäännön 1 §:ssä määrätään, että lasten päivähoidosta annetun lain mukaan sosiaaIiIautakunnalle kuuluvista tehtävistä huo• lehtii lasten päivähoitolautakunta alaisenaan lasten päivähoitovirasto. Ohjesäännön mukaan (2 §) lasten päivähoitolautakuntaan kuuluu Kvston toiminta• kaudekseen valitsemat yhdeksän jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Lasten päivähoitoviraston päällikkönä on päivähoitotoimen johtaja. Virasto ja• kautuu hallinto- ja talousosastoon sekä päivähoito. osastoon, joiden johdossa ovat osastopäälliköt. Lisäksi virastossa toimii suunnittelupäällikön johtama suunnittelu• ryhmä. Hallinto- ja talousosasto huolehtii mm. lasten päivähoitolautakunnan sihteerin ja kansliatehtävien hoitamisesta, lautakunnan ja viraston talousasioiden hoidosta, hen• kilöstöasioista sekä viraston yleisistä toimistotehtävistä. Hallinto- ja talousosasto jakautuu edelleen henkilöstöasiaintoimistoon, taloustoimistoon sekä lautakunnan sih• teerin kansliaan. Päivähoito-osaston tehtävänä on huolehtia kaupwlgin ylläpitämien lasten päivä• kotien toiminnasta, ohjatusta perhepäivähoidosta, ohjatusta leikkikenttätoiminnasta sekä yksityisten harjoittaman lasten päivähoitotoiminnan valvonnasta. Lasten päivähoitovirasto osallistuu 1. 8. 1975 alkaneeseen ja kaksi vuotta kestävään sosiaalitoimen palvelupiirikokeiluun, jonka muina osapuolina ovat huoltotoimi, lasten• suojelutoimi ja kaupungin kasvatusneuvolat ja jota toteutetaan terveydenhuollon piirijaon mukaisessa 33. palvelupiirissä. Kokeilualueella huoltolautakunnan huoltojaoston, lastensuojelulautakunnan las• tensuojelujaoston ja suojelukasvatusjaoston sekä lasten päivähoitolautakunnan pää• täntävaltaa käyttää sosiaaliohjesäännön muutoksen mahdolliseksi tekemä llS. ko• keilujaosto, jonka asettamisesta lasten päivähoitolautakunta päätti omalta osaltaan 12. 6. 1975. Sosiaalitoimen palvelupiirikokeilun yhteyteen on järjestetty lasten päivähoito• toiminnan hallinnon kehittämistä palveleva kokeilu palkkaamalla Suursuon kokeilu• toimistoon lasten päivähoitotointa varten llS. piiriohjaaja. Päivähoitopalvelujen määrällinen kehittäminen edellyttää toimialan hallinnon jatkuvaa kehittämistä suwmitelmakaudella. Henkilöstö- ja taloushallinnon organi• saatiot vastannevat rakenteeltaan laajenemisen asettamia vaatimuksia. Näiden osalta tulee esiin ilmeisesti vain suhteellisen rajoitettu työvoiman lisätarve. Suwmitelmakaudella voidaan sekä henkilöstöhallinnossa että taloushallinnossa turvautua tähänastista suuremmassa määrin atk:n hyväksikäyttöön. Sen sijaan suunnitelmakaudella joudutaan ilmeisesti arvioimaan uudelleen päivä• hoitopalvelujen ohjaus- ja valvontaorganisaation sekä tähän liittyen asiakaspalvelu• organisaation rakenne. Tällöin käytetään hyväksi sosiaalitoimen palvelupiirikokeiluun liittyvästä piiriohjaajakokeilusta saatavia tuloksia. Ns. keskuspäiväkotijärjestelmän kehittäminen on vireillä. Kun lasten päivähoitoviraston eri toimintamuotojen organisaatio on tällä hetkellä toisistaan täysin eriytynyttä ja myös maantieteelliseltä työnjaoltaan epäyhtenäistä, joudutaan tulevaisuudessa tarkastelemaan ohjaus- ja asiakaspalveluorganisaation 24

kehittämistä toisaalta maantieteellisesti yhtenäisen työnjaon ja toisaalta nykyistä kiinteämmän keskinäisen yhteistyön pohjalta. Samoin asiakaspalvelua on ilmeisesti kehitettävä siten, että asiakkaan päivähoitoasioita voidaan hoitaa kullakin kaupungin osa-alueella keskitetysti. Päivähoitotoimen hallinnon kehittämiseen suunnitelmakaudella saattaa vaikuttaa suunnitteilla oleva sosiaalihuoltolaki.

4.1.2. Rationalisointiohjelma 1978-1982 Lasten päivähoitotoimen muutostavoitteet vuosina 1978-1982 sisältävät sekä mittavia määrällisiä kasvutavoitteita että laadullisia kehittämistavoitteita. Näiden tavoitteiden toteuttaminen mahdollisimman pienin kustannuksin edellyttää voima• varojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Toiminnan on oltava tuloksellista, tarkoituk• senmukaista ja taloudellista. Rationalisointiohjelman avulla pyritään löytämään kei• noja sekä entisten että uusien toimintojen suorittamiseksi mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Lasten päivähoitoviraston rationalisointiohjelmaan (IphIk 12. 5. 1977) sisältyy II rationalisointiprojektia. Näistä viisi koulurakennusten hyväksikäyttö koululaisten päiväkotitoiminnassa, osapäiväpaikkojen muuttaminen kokopäiväpaikoiksi, päiväko• din henkilökunnan työaikakartoitus, siivoushuoIIon kehittäminen ja perhepäivähoita• jien palkanlaskennan yksinkertaistaminen ovat uusia. Muut projektit sisältyvät edelliseen rationalisointiohjelmaan mutta useita niistä on huomattavasti täsmennetty. Rationalisointiprojektista neljä kohdistuu ohjausjärjestelmien kehittämiseen. Näistä yhdessä (päätösluettelomenettelyn uusiminen) on kysymys lisäksi konttorituotannon rationalisoinnista. Kuuden projektin rationalisointialueena on tuotannon ja palvelujen rationalisointi. Päivähoidon alueellisen organisaation kehittämisprojekti tähtää sekä ohjaus- että palvelupiirijärjestelmän kehittämiseen. Taloudelliset säästöt ovat tulosalueena neljässä rationalisointiprojektissa, tuotannon ja palvelujen sisäinen parantaminen viidessä, hallinnon tehostaminen neljässä, asiakas• palvelun parantaminen yhdessä ja paremmat työolosuhteet yhdessä projektissa. Rationalisointiohjelman toteuttamiseen kuluu noin 93 henkilötyökuukautta eli keskimäärin 8,5 henkilötyökuUkautta projektia kohden. Rahallisia kustannuksia ai• heutuu lasten päivähoidon atk-projektista. Kahta lukuunottamatta projektit on aloitettu tai aloitetaan vuonna 1977. Niiden keskimääräinen kestoaika on kaksi vuotta.

4.1.3. Ohjaustoiminnan kehittäminen Päivähoitotoiminnan laajennuttua erittäin voimakkaasti viime vuosina, käsittäen v. 1977 lopussa 15040 valtionosuuteen oikeuttavaa päiväkotipaikkaa ja 2100 kun• nallista ohjattua perhepäivähoitopaikkaa sekä 26 ympärivuotista leikkikenttää ja 9 kesäleikkikenttää, joudutaan koko laajan kentän ohjaustoimintaan kiinnittämään tehostettua huomiota. Edessä on käytettyjen ohjausmenetelmien uudelleen arviointi sekä uusien menetelmien kehittäminen. Päiväkotien ohjaustoiminnassa on käytettävissä tarkastaja ja kuusi apulaistarkas• tajaa. Kaupunki on jaettu viiteen suurpalvelupiiriin, joiden alueiden päiväkodeista apulaistarkastajat huolehtivat. Yhdellä apulaistarkastajalla on vastuualueenaan yk- 25 sinomaan ruotsinkielisten lasten päivähoitotoiminnan ohjaus koko kaupungin alueella. Samoin yksityisten päiväkotien ohjaus ja valvonta on koko kaupungin alueelle kes• kitetty yhdelle apulaistarkastajalle. Vuoden 1977 alusta käynnistyi päiväkotitoiminnan puolelle varsinaisesti alueelliset apulaistarkastajien vetämät kokoukset päiväkodin johtajille. Näitä kokouksia on tarkoitus pitää kesäkautta lukuunottamatta kerran kuussa. Käsiteltävinä asioina tulevat olemaan hallinnolliset, taloudelliset ja pedagogiset kysymykset. Perhepäivähoidon ohjaukseen on käytettävissä tarkastaja ja kaksi johtavaa oh• jaajaa. Kaupungissa sijaitsee 22 perhepäivähoidon aluetoimistoa joihin on sijoitettu 43 perhepäivähoidonohjaajaa, jotka valvovat ja ohjaavat kunnallisia perhepäivähoi• tajia sekä alueensa yksityisiä perhepäivähoitajia mahdollisuuksien mukaan. Erityislasten määrän nopea kasvu perhepäivähoitotoiminnassa tulee suwmittelu• kaudella vaatimaan tämän alueen nopeaa ohjaustoiminnan kehittämistä. Perhepäivähoidon ohjaajille on jo useita vuosia järjestetty kerran kuussa tapahtuvia informaatio- ja neuvottelutilaisuuksia ja sen lisäksi erilaisia työnohjaus- ja konsul• taatiotoimintaa. Perhepäivähoidon ohjaajat ovat puolestaan järjestäneet koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia sekä kunnallisille että yksityisille perhepäivähoitajille ja joi• takin tilaisuuksia lasten vanhemmille. Leikkikenttien ohjaustoiminnassa on käytettävinä yksi tarkastaja ja yksi johtava leikinohjaaja. Näiden kahden työntekijän voimalla on hoidettu leikkikenttätoiminnan ohjaus ja yksityisen puistotätitoiminnan valvonta. Vastaaville leikkikenttien ohjaajille on järjestetty useiden vuosien ajan kuukau• sittain informaatio- ja neuvottelutilaisuuksia. Edellä mainittujen varsinaisesta ohjaustoiminnasta, huolehtivien lisäksi ovat seu• raavat asiantuntijat osallistuneet koko päivähoitotoimen ohjaustoimintaan: ruoka• huollonohjaaja, siivoustyönohjaaja, perhepäiväkotien lääkäri ja päiväkotien terveys• sisar. Koulutustoiminnan voidaan katsoa hyvin läheisesti liittyvän päivähoidon ohjaus• toimintaan. Viime vuosina päivähoidolle asetettujen sosiaalisten ja pedagogisten ta• voitteiden saavuttamiseksi on kaikilla päivähoidon toimintasektorilla jouduttu tun• tuvasti lisäämään henkilökunnan lyhytmuotoista täydennyskoulutusta ja sitä tullaan edelleen jatkamaan ja kehittämään. Edellä mainitun henkilöiden suorittaman ohjaustoiminnan rinnalle on jouduttu kehittämään myös kirjallisesti tapahtuva ohjaustoiminta. Näitä ovat kaikille toimintapisteille menevät kiertokirjeet, joita vuoden 1976 aikana lähetettiin 29 kpl. Kirjeet sisältävät ajankohtaista tietoa, kertamääräyksiä ja ohjeita. Järjestelmä on parhaillaan edelleen kehittelyn alaisena. viraston kanslian ja tiedotus• toimikunnan kanssa. Vuoden 1977 aikana on aloitettu kunnallisille perhepäivähoita• jille tarkoitetun toimintakirjesysteemin kehittely. Pysyviä kirjallisia ohjeita varten on jatkettu päiväkotien käsikirjan kehittelyä. Tämä käsikirja sisältää mm. seuraavia tietoja:

1. Lasten päivähoidon yleinen hallinto ja suwmittelu 2. Kaupungin päiväkodit 3. Päivähoito 4. Henkilöstöhallinto 5. Taloushallinto 6. Ruokahuolto 26

7. Laitoshygienia 8. Terveydenhuolto 9. Tiedotustoiminta 10. Kiinteistön ja ulkoalueiden huolto 11. Määräaikaistehtävät 12. Katastrofiohjeet

Vuoden 1977 aikana on aloitettu vastaavan käsikirjan tekeminen soveltuvin osin myös perhepäivähoidon aluetoimistojen ja leikkikenttien käyttöön.

4.2. P ä i v ä hoi don 1 a a d u 11 i n e n k e h i t t ä m i n e n Päivähoidon tulee korvata lapselle koti sinä aikana jolloin häntä ei vanhempien työssäolon, opiskelun tms. aikana voida hoitaa omassa kodissaan. Lasten päivähoitoa tulee järjestää siten, että se edistää lapsen kehitystä ja oppimismahdollisuuksia. Kun yhä suuremmat lapsimäärät tulevat olema.an päivähoidon piirissä kehityksensä kannalta olennaiset vuodet sekä vireimmän ja vastaanottavimman ajan päivästään, joudutaan päivähoidon sisällön kehittämiseen sekä tavoitteeseen ja suunnitelmalliseen kasva• tukseen kiinnittämään entistä suurempi huomio. Laadullisen kehittämisen perusedel• lytyksiä on riittävä pedagogisen koulutuksen saanut hoito- ja kasvatushenkilökunta, joka yhdessä pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjelmaa, joissa lapsiryhmän ja yksityisen lapsen tarpeet ja kehitystaso otetaan huomioon. Näyttää ilmeiseltä että useita vuosia kestäneeseen koulutetun henkilökunnan puutteeseen on odotettavissa huomattava parannus, sillä maassamme valmistuu voi• makkaasti tehostetun koulutuksen ansiosta runsaasti kasvatus- ja hoitohenkilökuntaa. Uusien koulutettujen henkilöiden sijoittuminen päivähoitotoimintaan tulee ratkaise• valla tavalla tehostamaan lasten kasvatusta ja laadullista kehittämistä.

4.2.1. Päivähoitomuotojen kehittämissuunnitelmat Yhteiset kehittämissuunnitelmat Päivähoitotoimintaa kehitettäessä voidaan erottaa yhteiset kaikkia päivähoito• muotoja koskettavat kehittämissuunnitelmat sekä yksityisen päivähoitomuodon omat kehittämissuunnitelmat. Päivähoitomuotojen (päiväkotitoiminta, perhepäivähoitotoiminta, leikkikenttätoi• minta) välisellä yhteistyöllä sekä yhteisillä kehittämissuunnitelmilla varmistetaan toiminnan yhdenmukaisuus ja samansuuntaisuus, kuitenkin ottaen huomioon kunkin päivähoitomuodon omaleimaisuus. Näin menetellen pystytään paremmin takaamaan lapsille kasvatuksen jatkuvuus ja saman sisältöisyys heidän joutuessaan siirtymään päivähoitomuodon sisällä hoitopaikasta toiseen tai päivähoitomuodosta toiseen. Täl• laisia kaikkia päivähoitomuotoja koskettavia kehittämissuunnitelmia ovat: yhteistyö vanhempien ja päivähoidon välillä päivähoitotoimen ja koulun välinen yhteistyö yksityisen päivähoidon ohjauksen ja valvonnan kehittäminen ruotsinkielisten lasten päivähoitopalvelujen kehittäminen 27

Päiväkotitoiminnan kehittäminen Suunnitelmakaudella tullaan edelleen päiväkodeissa kiinnittämään huomiota toiminnan tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen sekä päiväkotikohtaisten toi• mintasuunnitelmien laatimiseen. Sosiaalihallituksessa työskenetelevä päivähoidon sisällön kehittämistä tutkiva työryhmä on tuottanut päivähoidon käyttöön toimintaohjelmien ja muun toiminnan kehittämiseen tarkoitettua materiaalia. Tämän aineiston pohjalta on tarkoitus ryhtyä kehittämään eri ikäisille tarkoitettuja perustoimintaohjelmia. Parhaillaan on työsken• telyn alaisena koululykkäystä saaneiden lasten perustoimintaohjelma. 0-3-vuotiaiden lasten pedagoginen toiminnan edelleen jäsentely ja kehittely tulee sisältymään lähivuosien päivähoitosuunnitelmiin. Tässä yhteydessä kehitellään päivä• kotien pienten ja isojen ryhmien välistä yhteistyötä ja kokeilemaan erilaisia ryhmä• kokoonpanoja mahdollisimman tarkoituksenmukaisen ja joustavan ryhmärakenteen kehittämiseksi. Kehittämisen painopistealueeksi joudutaan suunnitelmakaudella va• litsemaan myös koululaisten päiväkotitoiminta.

Leikkikenttätoiminnan kehittäminen Ohjatussa kunnallisessa leikkikenttätoiminnassa tullaan suunnittelukauden aikana kiinnittämään huomiota entistä enemmän toiminnan tavoitteisuuteen ja suunnitel• mallisuuteen sekä kehitetään yhteistoimintaa perhepäivähoidon ja päiväkotitoiminnan kanssa. Ohjelmoituja viikkosuunnitelmiin perustuvia toimintaohjelmia kehitetään ja moni• puolistetaan siten; että ne entistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla ottavat huo• mioon kentän käyttäjien laajan ikäjakauman. Suunnitelmakaudella tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa koululaisten päiväkoti• toimintaa leikkikenttien yhteyteen, kokeilla pienten lasten ulkoilutoimintaa leikki• kentillä sekä kehittää sisällä tapahtuvaa leikkikenttätoimintaa (I)lasten tapahtuma• paikkM, I)avoin päiväkotv»).

Perhepäivähoidon kehittäminen Perhepäivähoitotoiminnan tavoitteena on turvata lapsen hyvä perushoito ja edistää lapsen kehitystä ja oppimismahdollisuuksia kodinomaisissa olosuhteissa. Perhepäivä• kotien kasvatuksellisen tason kohottamiseksi jatketaan edelleenkin useiden 150 tunnin perhepäivähoitajien korkeampaan palkkaukseen oikeuttavien kurssien järjestämistä. Perhepäivähoidon ohjaajien suorittamaa ohjaustoimint.aa ja sen menetelmiä kehitetään niin, että lapsen hyvään perushoitoon liitetään tarkoituksenmukainen virikkeellinen ja kasvatuksellinen toiminta. Osana perhepäivähoidon laadullista kehittämistä on näh• tävä v. 1976 käynnistynyt leikki- ja toimintavälineiden lainaamotoiminta, jota tullaan edelleen kehittämään niin, että se entistä tarkoituksenmukaisemmin palvelisi eri ikäisiä lapsia. Yhteistyötä perhepäivähoidon, leikkikenttätoiminnan sekä päiväkotitoiminnan kanssa kehitetään palvelemaan entistä paremmin yksityisen lapsen ja lapsiryhmän tarpeita. 28

4.2.2. Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymät kokeiluprojektit

Kuusivuotiaiden opetuksen kokeilutoiminta Lasten päivähoitolautakunnan alaisuudessa on jatkunut vuodesta 1971 alkaen esikoulukomitean käynnistämä, sosiaalihallituksen alainen kuusivuotiaiden opetuksen kokeilutoiminta. Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt edellä mainitun kokeilutoiminnan las• ten päivähoidosta annetun lain tarkoittamaksi korotettuun valtionosuuteen oikeutta• vaksi kokeiluksi. Varsinaista esikoulukokeilua suoritetaan päiväkoti Munkkivuoressa kahdessa 6-vuotiaiden lasten ryhmässä, joissa kummassakin on 22 lasta. Tämän lisäksi osallistuu ns. soveltavaan esikoulukokeiluun yhdeksän 6-vuotiaiden lasten ryhmää sekä kaksi koululaisten päiväkodeissa toimivaa oppivelvollisuudesta vuodeksi lykkäystä saaneiden lasten ryhmää seuraavasti:

Bertha-Maria-Hemmet 1 lapsiryhmä 22 lasta Kontula 2 ) 44 ) Naapuri 1 ) 22 ) Roihuvuori 2 ) 44 ) Sakara 1 ) 22 ) Siilitie 2 ) 44 ) Kotivara koul.pk 1 ) 12 ) Väinölä koul.pk 1 ) 12 )

11 ryhmää Yht. 222 )

Kokeilua valvoo ja ohjaa kouluhallituksen kokeilu- ja tutkimustoimisto. Käytän• nön järjestelyistä vastaa lasten päivähoitovirasto. Kokeilutoiminnan seurantatutki• mukset suorittaa Jyväskylän Yliopiston kasvatustieteiden tutkimuslaitos (KTL) lukuunottamatta Juaan ja Kiuruveden kunnissa suoritettavaa kokeilua, jonka seuranta kuuluu Joensuun korkeakoululle. Soveltuvan kokeilun valvontaa ja ohjausta kouluhallitus on voinut suorittaa vain rajoitetussa määrin. Lukuvuodesta 1972-1973 lähtien on esikoulututkimuksen painopiste jatkuvasti ollut opetussuunnitelmallisessa kehittämistyössä. Kaikissa esikoulun kokeilupisteissä (11 paikkakunnalla) on noudatettu esikoulu• komitean laatimaa, tarkistettua kokeiluopetussuunnitelmaa ja toimittu pääpiirteit• täin yhtenäisen keskusaihe-ehdotelman ja sen pohjalta tehtyjen viikkokohtaisten opetusohjelmien varassa. Kokeilun seuranta on tapahtunut pääasiassa päiväkirjojen avulla, joihin opettajat ovat kirjanneet toimintansa tavoitteet, sisällöt ja opetus• menetelmät sekä arviot heille suunnitelluista ja toteutetuista ohjelmista katsoen asian itsensä, lapsiryhmänsä ja toimintaolosuhteittensa kannalta. Kokeiluopetussuunnitelman kehittelyn ja seurannan tuloksena ilmestynyttä ra• porttia )kuusivuotiaiden opetuksessa käytettävät työ- ja toimintatavat) (kouluhal• litus 1973), on käytetty hyväksi kokeilutoiminnan jatkuessa. Kuusivuotiaiden opetuksessa kokeilutoiminta on osoittautunut myös päiväkotien toiminnan sisällön ja työtapojen kehittämisen kannalta hyödylliseksi. Sosiaalihallituksen toimesta valmistunut oppimateriaalipaketti käsittää kaksi kir• jasta - Iloiset toimintatuokiot ja Viisi-kuusivuotiaiden kasvatuksessa ja opetuksessa 29 käytettävät työ- ja toimintatavat -, joiden sisältö pohjautuu kuusivuotiaiden opetus• kokeiluista ja tutkimuksista saatuihin tuloksiin, tietoihin ja kokemuksiin. Valtioneuvoston periaatepäätöksen 30. 5. 1974 mukaan peruskoulun yleisen kehit• tämisen rinnalla tulee valmistella myös esiluokan liittämistä peruskouluun. Valmistelu• työ merkitsee kuusivuotiaiden ja peruskoulun ala-asteen opetuksen tavoitteiden tarkas• tamista ja opetusmenetelmien kehittämistä erityisesti työ- ja toimintatapojen sekä oppimateriaalin osalta siten, että ne niveltyvät toisiinsa mahdollisimman hyvin. Edellä olevaan viitaten kouluhallitus pitää tärkeänä. ja kehittämistyölle välttämät• tömänä, että myös päiväkodeissa suoritetaan kuusivuotiaiden opetuksen kokeilun jatkamista ainakin vuoden 1977 loppuun saakka. Lasten päivähoitolautakunta päätti v. 1972 että esikoulutoimintaa ei entisestään laa• jenneta. Myös valtakunnallisella tasolla esikoulukokeilun määrä on pysytetty ennallaan.

Kolmiperhekokeilu Kunnallinen kolmiperhehoitokokeilu käynnistyi Helsingissä sosiaali- ja terveys• ministeriön luvalla 16. 8. 1976. Kokeilun tavoitteena on järjestää Helsingin alueella kunnallista kolmiperhehoitoa ja suorittaa seurantaa sekä kokeilun päätyttyä arvioida saatujen tulosten perusteella voidaanko tästä toiminnasta kehittää päivähoitomuoto, joka voitaisiin liittää kunnalliseen päivähoitojärjestelmään. Tällä hetkellä kokeilussa on 13 palkattua kunnallista kolmiperhehoitajaa, joiden hoidossa on yhteensä 45 lasta. Hoitorenkaan kolmiperhehoidossa muodostaa 2-4 kotia, joissa on enintään 4 lasta. Hoito tapahtuu vuoroviikkoina lasten omissa kodeissa ja esim. ruokahuollosta kukin hoitokoti vastaa vuorollaan. Kolmiperhehoidon ohjaus• toimintaa varten on päivähoitovirastossa kokeilua johtava johtoryhmä sekä oma kolmi• perhehoidon ohjaaja. Kokeilun ensimmäinen vaihe päättyy elokuussa 1977, mutta päivähoitolautakunta on jo päättänyt anoa sille vuoden jatkoaikaa. Kaupunginhallitus on 28. 3. 1977 tekemällään päätöksellä oikeuttanut lasten päivähoitolautakunnan jatkamaan kolmiperhehoitokokeilua ajan 16. 8. 1977 ja 15. 8. 1978. Kokeilu tulee jat• kumaan mikäli sosiaalihallitus myöntää tarvittavan jatkoluvan.

Kehity leikkien kokeilu Joulukuun alusta 1976 käynnistyi päiväkoti Koulutanhuassa sosiaali- ja terveys• ministeriön luvalla )kehity leikkiem niminen kokeilu. Tämä kokeilu toteutetaan yhteis• työnä lasten päivähoitoviraston ja HYKSin lastentautien klinikan tutkijaryhmän kanssa. Kokeilutoiminnan piiriin kuuluu 5-6 vuotiaita lapsia joilla esiintyy lievää aivotoimintahäiriötä. Näille lapsille järjestetään normaalin päiväkotitoiminnan lisäksi systemaattisesti suunniteltua kuntoutusohjelmaa erityisopettajan, puheterapeutin, toimintaterapeutin, lääkintävoimistelijan sekä tutkijaryhmän toimesta. Varsinainen kokeilutoiminta on osapäivätoimintaa ja iltapäiväksi hoitoa tarvitsevat lapset on sosiaalihallituksen ohjeiden mukaisesti pyritty sijoittamaan kunnalliseen perhepäivähoitoon.

4.2.3. Lasten päiväkotien tilasuunnittelun kehittäminen Lasten päiväkotien tilasuunnittelun kehitysprojekti )Pikkuprinssi) aloitti toimin• tansa 3. 12. 1975. )Pikkuprinssi) on Helsingin kaupungin rakennusviraston talosuun• nitteluosaston ja Helsingin kaupungin lasten päivähoitoviraston sekä sosiaalihallituk- 30 sen yhteistyöprojekti. Suunnitteluorganisaatio muodostuu johtoryhmästä, työryhmästä ja asiantuntijoista. Projektin päätavoitteena on päiväkotien tilaohjelman ja suunnitteluohjeiden tar• kistaminen sekä teoreettisen tarkastelun lisäksi nk. kokeilupäiväkodin suunnitteleminen ja rakentaminen. Pyrkimyksenä on päiväkotien rakentamisen taloudellisuuden edistä• minen samanaikaisesti päiväkodin toiminnallisen kehittämisen kanssa. Kokeilupäivä• kodin sijoituspaikaksi valittiin ns. Puistolan asemanseudun uusi kerrostaloalue. Lasten päiväkotien tilasuunnittelun kehitysprojekti on tähän mennessä tulostanut seuraavat selvitykset: )Toiminnallisen suunnittelun lähtökohtaselvityksiä 20. 5. 1976), )Lasten mitat ja ulottuvuudet 11. 1. 1977), )Toimintojen tilantarpeen mitoitus 8. 4. 1977) ja )Korttelipäiväkoti 8. 4. 1977), Työn alla on tällä hetkellä tilasuunnittelun kokeilukohteeksi päätetty päiväkoti.

4.2.4. Ruokahuolto Päiväruokailun tavoitteena on lasten yksilölliset ravintovaatimukset täyttävän, terveellisen, lasten maku- ja ruokatottumuksia kehittävän ruoan tarjoaminen. Ruoka• huolto pohjautuu yhtenäisen, kuuden viikon pituisen, kiertävän ruokalistan mukaan valmistettuihin aterioihin. Ruokalistat laaditaan erikseen alle l-vuotiaille, 1-6- vuotiaille ja koululaisten päiväkodeille, erikseen talvi- ja kesätoimintakaudeksi. Erikoisruokavalioita tarvitseville lapsille laaditaan omat sovellutukset päiväkodin ruokalistoista. Dieetin suunnitteluvaiheessa järjestetään lapsikohtaisesti neuvottelu lapsen vanhempien, opettajan, keittäjän ja ruokahuollon ohjaajan kanssa. Kaupungin päiväkodeissa olevat lapset syövät 1-3 ateriaa päivittäin 3-3,5 tunnin välein. Kokopäiväryhmissä olevat lapset saavat 2/3 ja puolipäiväryhmissä olevat 1/3 päivän ravinnon tarpeesta päiväkodissa ollessaan. Ruoanvalmistus tapahtuu päiväkodeissa, muutamaa päiväkotia lukuunottamatta, joiden heikkojen ruoanvalmistusolosuhteiden vuoksi tuodaan lounaan pääruoka elin• tarvikekeskuksesta. Päiväkodissa tapahtuvasta ruoanvalmistuksesta johtuen ruoka on korkealuokkaista ja ruoanvalmistus voidaan sopeuttaa päiväkodin olosuhteisiin. Päiväkodin keittiön ja siellä tapahtuvan ruoanvalmistuksen avulla voidaan toteuttaa päiväkodin kasvatus• tavoitteita työn arvostuksen virittämisessä ja työvalmiuksien luomisessa. Elintarvikehankinnat suoritetaan keskitetysti hankintakeskuksen nimeämistä hankintapaikoista. Kaupungin leikkikentillä tarjotaan perinteisesti kesäaikana lämmin keittoateria. Ateria katsotaan vastaavan oSIttain koulun lämmintä ateriaa niille lapsille, joilla ei ole kotona mahdollisuutta sitä saada. Elintarvikelain säädännöstä, kuljetuksista ja kenttien olosuhteista johtuen ateria voi olla vain keittotyyppinen. Keitto pyritään saamaan mahdollisimman ravintorikkaaksi ja kun ateriaa täydennetään kotoa tuoduilla eväillä voidaan leikkikenttien aterian katsoa vastaavan lapsen )työpaikkaruokaiIulle) ase• tettavia vaatimuksia. Ohjatussa perhepäivähoidossa olevien lasten ruokahuoltoa, sen laatua ja järjeste• lyjä ohjaavat ja valvovat perhepäivähoidon ohjaajat kotikäyntien yhteydessä. 31

Perhepäivähoitajille jaetaan ravitsemusaiheista materiaalia ja heille järjestetään teemailtoja ko. aiheesta. Perhepäivähoidon ohjaajille järjestetään ravitsemusaiheisia koulutustilaisuuksia.

4.2.5. Ruotsinkieliset päiväkotipaikat Ruotsinkielisten päiväkotipaikkojen suunnittelun lähtökohtana on, että ruotsin• kielisiä päiväkotipaikkoja perustetaan sekä erillisinä yksikköinä että suomenkielisiin päiväkoteihin sijoittuvina erillisinä hoitoryhminä. Lasten päivähoitolautakunta on tähän mennessä esittänyt seuraavat suunnitelma• kaudelle ajoittuvat päiväkotien perustamissuunnitelmat, joissa on ruotsinkielisiä hoi• topaikkoja: 1 pk Elka, Munkkiniemi » Tärnan-Tiira, Lauttasaari » Tomtebo, Etelä-Haaga » Kukkaniitty-Blomängen, Vartioharju » Nalle, Yliskylä

4.3. Eri t y i s P ä i v ä hoi t 0 Valtakunnallisessa suunnitelmassa lasten päivähoidon järjestämiseksi vuosina 1977-1981 mainitaan lasten päivähoidon kokeilu ja tutkimustoiminnan kohteena ole• van erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoidon selvittäminen ja heidän sijoittamisensa päivähoitoon. Päivähoitolaki ottaa huomioon lapsen kehityksen ja oppimismahdollisuuksien järjestämisen kunnan avulla. Sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella voidaan päiväkoti tai sen osa järjestää erityispäiväkodiksi (laki lasten päivähoidosta 3 § 2 momentti). Päiväkodin tai sen osan tultua hyväksytyksi erityispäiväkodiksi on val• tionosuus sen käyttökustannuksiin 10 prosenttiyksiköllä korotettuna. Erityistoimintaa on järjestetty neljällä eri tavalla:

päiväkoti toimii erityispäiväkotina, jossa annetaan erityistä hoitoa ja kasvatusta ainoastaan erityishoitoa tarvitseville lapsille normaalissa päiväkodissa toimii joko erityisryhmä, jossa erityislapset ovat koottuna pienryhmiksi tai jonka jäsenet ovat päivittäin lapsiryhmässä yhdessä normaali- lasten kanssa . erityislasten on ollut myös mahdollista saada päivähoitoa tavallisissa päiväkoti• lapsiryhmissä. erityislapsia on sijoitettu kunnalliseen perhepäivähoitoon.

Sosiaalihallituksen yleiskirjeen B 31.1975flv mukaan erityisen hoidon ja kasvatuk• sen tarpeessa olevat lapset tulee ensisijaisesti pyrkiä sijoittamaan tavallisiin lapsiryh• miin. Kun yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia si• joitetaan tavalliseen lapsiryhmään, on tällä tavoin muodostuneen ryhmän enimmäis• kokoa pienennettävä siten, että erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa oleva vastaa kahta lasta. Milloin on kysymys erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevan lap- 32 sen ottamisesta päivähoitoon, on hänestä hankittava kasvatusneuvolan tai erikois• lääkärin lausunto. Erityispäivähoitoa annetaan kaupungin omistamissa lasten päiväkodeissa tunne• elämäitään poikkeaville, kuulovammaisille, puhehäiriöisille sekä kokeiluluonteisesti oppivelvollisuudesta lykkäystä saaneille lapsille sekä kaupungin avustamassa yksityi• sessä päiväkodissa vajaaliikkeisille, CP-Iapsille sekä puhehäiriöisille. Helsingin kaupungin päiväkodeissa ja ohjatussa kunnallisessa perhepäivähoidossa hoidetaan tällä hetkellä n. 700 erityislasta. Erityispäivähoitoa on annettu 1976 ja 1977 seuraavissa päiväkodeissa:

kuulovammaisille kahdessa erityispäiväkodissa (Hakaniemi, ) puhehäiriöisille kolmessa erityispäiväkodissa (Kallio, Puotila, ruotsinkiel. SolhäUa) tunne-elämältään poikkeaville vuonna 1976 kahdessa erityisryhmässä (Liuske, Tapaninvainio) ja kahdessa erityispäiväkodissa (Porolahti, Vanamo) sekä vuonna 1977 kahdessa ryhmässä (Tapaninvainio, Vanamo) oppivelvollisuudesta vuodeksi lykkäystä saaneille kolmessa ryhmässä (Kotivara, Porolahti, Väinölä) Viimeksi mainituille sekä 6-vuotiaille kuulovammaisille lapsille on järjestetty kul• jetus. Suunnitteilla olevia vuoden 1977 aikana toimintansa aloittavia erityisryhmiä on kaksi (Havukka, Soittaja). Päiväkotien erityisryhmiin on vuoden 1975 alusta perustettu erityislastentarhan• opettajan virat. Lisäksi toimii kuulovammaisten ja puhehäiriöisten päiväkodeissa puheterapeutti. Päiväkodeissa, joissa on tunne-elämältään poikkeavia lapsia, on toi• minta tapahtunut kasvatusneuvolan tarkkailun ja ohjauksen alaisena. Lphlk on tutkimuksen perusteella arvioinut erityispäiväkotipaikkojen tarpeeksi 1,04 % 0-6 vuotiaista lapsista. Tavoitteena on lisätä erityispäivähoitopaikkoja 1-2 ryhmää vuosittain. Suunnittelukaudella pyritään luomaan erityislasten systemaattinen hoitoon ohjaus• järjestelmä sekä kehittämään entisestään yhteistyötä eri asiantuntijatahojen kanssa.

4.4. Toi m i n t a m u 0 t 0 j a t u k eva t toi m i n n 0 t

Terveydenhuolto Helsingin kaupungin terveyskeskus, päiväkotien lääkäri ja lastenneuvolat huo• lehtivat päiväkodeissa suoritettavasta terveydenhuollosta kansanterveyslain mukaisesti. Terveydenhuoltohenkilöstö pyrkii yhteistyössä lasten vanhempien sekä päiväkodin henkilökunnan kanssa edistämään lasten kasvua, kehitystä ja kasvatusta sekä muuta terveydenhoitoa siten, että lapsella on suotuisat mahdollisuudet säilyttää terveytensä ja kehittyä hyvin. Jokaisella kaupungin päivähoitoon tulevalla lapsella on oltava lastenneuvolasta saatu terveystodistus. Päiväkodeissa olevien lasten terveydentilaa sekä kasvua ja kehitystä seurataan määräaikaisissa terveystarkastuksissa, jotka kuitenkin ovat vä• hentyneet terveystodistuksien tultua käyttöön. Lapsen sairastuessa äkillisesti päiväkodissa hänet viedään tarvittaessa sairaalan poliklinikalle tai kutsutaan lääkäri paikalle vanhempien kustannuksella. Tapaturman 33 sattuessa päiväkodissa lapsi viedään henkilökunnan toimesta tarvittaessa sairaalan poliklinikalle. Päiväkodeissa hoidettavien lasten hammashuollosta huolehtivat terveyskeskuksien hammashoitolat. Lasten hampaat pyritään tarkastamaan ja hoitamaan kerran vuo• dessa. Helsingin kaupungin kasvatusneuvolat huolehtivat päiväkodeissa ilmenevien mie• lenterveydellisten ongelmien tutkimisesta ja hoidosta. Päiväkotien lääkäri ja päiväkotien terveydenhoitajat suorittavat ympäristöhy• gieenisiä tarkastuskäyntejä päiväkodeissa. Tarvittaessa terveydenhoitoviraston val• vontaosasto antaa apua laitoshygieniaa koskevissa asioissa. Päivähoidossa olevien lasten terveydenhoitoa tullaan kehittämään kansanterveys• lain sallimissa puitteissa ja kansanterveystyön viisivuotissuunnitelmaa seuraten.

Puheenhuolto Esikoulukomitean (komitean mietintö 1972: A13) esittämässä kokeiluopetussuunni• telmassa mainitaan lapsen kielellinen kehittäminen eräänä tärkeimpänä esikoulun tavoitteena. Suunnitelman mukaan opetuksessa tullaan käyttämään lapsen havaintoi• hin sekä elämyksiin perustuvia spontaaneja ja suunnitelmallisia keskusteluja sekä eri• laisia kuulemis- ja kuuntelemisharjoituksia. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjes• tämään asiantuntijan antamaa yksilöllistä puheilmaisun hoitoa sitä tarvitseville. Entistä enemmän tullaan kiinnittämään huomiota nuorempiin ikäluokkiin, koska uu• simpien tutkimusten mukaan kielellinen kehitys on nopeinta 4-4,5 vuoden iässä. Puheopettajat käyvät päiväkodeissa tutkimassa lasten kielellistä kykyä. Terapiaa annetaan niille lapsille, jotka todennäköisesti eivät selviytyisi vaikeuksistaan ilman asianmukaista ohjausta. Lasten kokonaiskehitystä edistävien toimenpiteiden suunnit• teluun ja toteuttamiseen osallistuvat tarvittaessa päiväkotien lääkäri, puhe- ja ääni• häiriöihin erikoistunut lääkäri, kasvatusneuvolan työntekijät sekä päiväkotien hen• kilökunta.

Päivähoidon järjestely lapsen sairastumistapauksessa Lasten päivähoitolaki ei tuonut sairastuneen lapsen päivähoitokysymykseen oleel• lista parannusta. Lasten päivähoitoasetuksen 9 §:n 7 kohta edellyttää ainoastaan, että kunnan päivähoitosuunnitelmaan tulee sisältyä selvitys sairastuneen lapsen tarvitse• man päivähoidon järjestämisestä. Kunnallisesta kodinhoitoavusta annettu laki sisältää säädöksiä, joiden nojalla voidaan huolehtia sairastuneen lapsen hoidosta. Kaupunginhallitus asetti 24.9. 1973 työryhmän selvittämään sairaan lapsen päivä• hoidon erityisongelmien ratkaisua henkilökuntajärjestelyineen. Työryhmä jätti mie• tintönsä kaupunginhallitukselle 27. 2. 1974. Kaupunginhallitus päätti 29. 4. 1974 työryhmän lnietinnön johdosta mm. että kaupungin toimesta suoritettava sairaan lapsen päivähoito tapahtuu tämän omassa kodissa, mikäli lapsi ei ole varsinaisen sairaalahoidon tarpeessa, ja että hoidosta huolehtii huoltoviraston kodinhoitotoimiston alainen lähinnä kodin• hoitajatasoinen henkilökunta. Lisäksi kaupunginhallitus päätti mm. kehottaa la,sten päivähoitolautakuntaa neu• vottelemaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa sairaiden ja toipilasvaiheessa olevien lasten päivähoidosta huolehtivan vapaaehtoisen hoitajareservin kehittämiseksi. 34

Huoltoviraston kodinhoitotoimistossa on kodinhoitajan virkoja v. 1977 286. Vuoden 1976 aikana välitettiin lapsiperheisiin kodinhoitajia n. 5360 kertaa. Yhteistyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja lasten päivähoitoviraston kanssa käynnistyi v. 1974 sairaiden ja toipilasvaiheessa olevien lasten päivähoidosta huoleh• tivan vapaaehtoisen hoitajareservin kehittämiseksi. Toiminnan tarkoituksena on vä• littää hoitoapua ensisijaisesti perheisiin, joissa molemmat tai ainoa huoltaja käy ansio• työssä ja lapsi on kodin ulkopuolella päivähoidossa. Hoitoapua annetaan tapauksissa, jolloin lapsi on lievästi sairastunut eikä tarvitse sairaalahoitoa tai lapsi on toipilas. Vuoden 1975 alusta lukien on hoitajarengastoiminta käynnistynyt kokeiluluon• toisesti Lauttasaaressa. Työmarkkinajärjestöt ovat keväällä 1975 sopineet, että seu• raavalla työehtosopimuskierroksella työehtosopimuksiin sisällytetään määräykset äidin tai yksinhuoltajan oikeudesta jäädä hoitamaan sairastunutta lasta 1-3 päiväksi. Koska sopimus koskee vain sairauden ensimmäisiä päiviä, ei hoitajareservin tarve kuitenkaan poistu. Vuodesta 1976 alkaen on Mannerheimin Lastensuojeluliitto kouluttanut tulevat hoitajat tehtäviinsä 36 tuntia kestävällä kurssilla, sekä järjestänyt kerran kuussa ta• pahtuvaa jatkokoulutusta hoitajille. Vuoden 1976 aikana välitettiin sairastuneen lap• sen hoitajia Lauttasaaren, Herttoniemen, Laajasalon, Suursuon ja Myllypuron per• hepäivähoidon aluetoimistoista. Aikaisemmasta käytännöstä poiketen sairastuneen lapsen hoitajia on 1. 2. 1977 alkaen välitetty keskitetysti Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimesta. Helsingin kaupunki maksaa välitystä suorittavan henkilön palkan. Käytäntö on osoittautunut erittäin onnistuneeksi, koska n. 60 hoitajan keskitetty välitys on sujunut tarkoituk• senmllkaisemmin koko kaupungin tarpeen huomioonottaen.

Yhteistyö kasvatusneuvoloiden kanssa Kasvatusneuvoloiden ja lasten päivähoitoviraston yhteistyöneuvotteluissa on so- vittu päivähoidon ja kasvatusneuvoloiden välisen yhteistyön suuntaviivoista. Kasvatusneuvolat pyrkivät antamaan seuraavia palveluja: yksilökohtaista tutkimusta ja hoitoa, lausuntoja erityispäivähoidon tarpeesta, konsultaatioapua joko yleiskonsultaationa, tapauskohtaisena ryhmäkonsultaationa tai tapauskohtaisena yksilökonsultaationa. Lisäksi kasvatusneuvolat avustavat päivähoitoa lasten valinnoista erityispäivä• hoitopaikoille. Alueellisissa yhteistyöneuvotteluissa tullaan pohtimaan vielä erityisesti sitä mihin päivähoidon toimintapisteisiin kasvatusneuvoloiden apu kiireellisimmin kohdistet• taisiin.

5. Suunnitelman toteuttamisen vaikutuksia

5.1. P ä i v ä hoi t 0 t i 1 a n tee n k e h i t Y s suu n n i tel m a k a u d ella Seuraavassa taulukossa esitetään suunnitelman mukainen kunnallisten päiväkoti• paikkojen lukumäärä vuosittain sekä hoitopaikkojen kokonaistarpeen arvio ajankoh• dalla 1. 1. 1983. 35

kokop. puolip. kpk erit. yht. 31. 12.

A 1977 6792 4910 869 204 12775 B paikka- tarve 13965 2346 6085 378 22774 A-B (-) vajaus ( +) ylitarj. -7173 +2564 . -5216 -174 -9999 1978 7333 4810 1069 214 13426 1979 8140 4760 1239 224 14363 1980 9112 4710 1389 234 15445 1981 10033 4685 1714 16432 C 1982 11181 4615 1889 244 17929 D paikka- 14693 2628 4442 395 22157 tarve 1.1. 1983 C-D (-) vajaus ( +) ylitarj. -3511 +1987 -2553 -151 -4228

Ohjattujen perhepäivähoitopaikkojen laskennallinen tarve 1. 1. 1983 on 3 721 paik• kaa ja vastaava paikkamäärä suunnitelman mukaan 3800.

5.2. H e n k i 1 ö kun t a

Yleistä Lasten päivähoitoviraston alaisen henkilökunnan määrä on vuosien 1974-1977 kehittynyt seuraavasti (talousarvion mukaan):

1974 1975 1976 1977 Hallinto 54 64 77 81 Leikkikentät 107 110 109 110 Perhepäivähoito 1271 ) 387 740 1043 Lasten päiväkodit' 1467 1.580 1897 2180 Yhteensä 1758 2141 2823 3414 1) Perhepäivähoidon henkilökuntaan sisältyy kunnalliset perhepäivähoitajat, joiden lisäyksen on laskettu olevan 250 vuonna 1977.

Lasten päivähoitotoimen voimakkaaseen laajentamiseen on vuoteen 1977 asti liittynyt lähes koko alalla jonkinasteisia vaikeuksia pätevän hoitohenkilökunnan saa• misessa. Suurimpana vaikeutena on ollut lastentarhanopettajien pula. Lastentarhan• opettajien koulutuksen voimakkaan lisäämisen tuloksena valmistuu keväällä 1977 koko 36 maassa yli 1000 lastentarhanopettajaa, joista n. 200 valmistuu Helsingissä. Lasten• tarhanopettajapula on näin selvästi väistymässä oleva ongelma ja syksystä 1977 al• kaen uusien päiväkotien avaamista ei viivästyttäne enää hoitohenkilökunnan puute. Päivähoitovirasto on kehittänyt henkilöstöhallintoaan perustamalla vuonna 1975 uusitun organisaationsa yhteydessä henkilöstöasiaintoimiston. Tämä toimisto hoitaa keskitetysti tällä hetkellä lähinnä seuraavat henkilöstöhallinnon tehtäväalueet: hen• kilöstöhankinta ja -suunnittelu, palkka.asiainhoito, yleiset palvelussuhdeasiat sekä eläkeasiat. Keskitetyn työhönoton ja sijaisvälityksen avulla on pyritty tehostamaan henkilöstöhallinnon menetelmiä ja käytettävissä olevien henkilökuntaresurssien teho• kasta ja tarkoituksenmukaista jakoa päivähoidon eri toimintamuotojen ja eri toiminta• yksiköiden kesken. Henkilöstöhankintaa on omalta osaltaan helpottanut lasten päivähoitolautakunnan päätös, joka on oikeuttanut ottamaan päiväkotiin työhön tulevan työntekijän lap• sen päivähoitoon. Vastaavasti pätevän henkilökunnan saantia tukee se, että asunnon• jakotoimikunta on varannut noin 100 työsuhdeasuntoa asunnoiksi niille kaupungin hallintokunnille, joilla on suurin työvoiman tarve ja vaikeuksia sen saannissa. Lasten päivähoitovirastolla on nyt kolme 4 h + k:n soluasuntoa, joissa asuu 16 henkilöä. Päivähoitoviraston osuus tulee kaikenkaikkiaan olemaan 25-30 asuntoa. Päivähoidon laajentamisen myötä kasvava henkilöstön kasvu tulee vaatimaan päivähoitotoimen alueella erityisesti toimenpiteitä henkilöstöhallinnon ja hallinnon rationalisoinnin kehittämiseksi sekä hallinnollisen henkilökunnan lisäystä. Henkilö• kuntapulan väistyessä on mahdollista työhönotossa ja sijaisvälitystoiminnassa aikai• sempaa enemmän keskittyä myös laadullisiin kysymyksiin sekä suorittaa henkilöstön hankintaa ja -suunnittelua auttavia selvityksiä. Aikaisempaa keskeisemmälle sijalle nousee myös henkilöstön kehittäminen, toimipaikka- ja perehdyttämiskoulutuksen muodossa sekä toisaalla sisäisen tiedotustoiminnan kehittäminen.

Leikkikentät Suunnitelmakaudella perustettavaksi ehdotettavien uusien leikkikenttien maara kasvattaa leikkikenttien henkilökuntamäärää vuosittain alle kymmenellä henkilöllä. Mikäli valtion viranomaiset antavat ohjeita leikkikenttien henkilökunnan mitoituk• sesta ja asettavat henkilökunnalle pätevyysvaatimukset, saattaa näillä toimenpiteillä olla vaikutusta henkilökuntamäärän lisääntymiseen.

Perhepäiväkodit Ohjattu perhepäivähoito on suunnitelmakauden alkupuolella voimakkaassa laa• jentamisvaiheessa, jolloin myös henkilökunnan määrä kasvaa samassa suhteessa. Kui• tenkin sekä perhepäivähoidon ohjaajia että perhepäivähoitajia on tulossa alalle, joten työvoiman saannissa ei näytä olevan vaikeuksia.

Lasten päiväkodit Lasten päiväkotien henkilökunnan kohdalla on vielä vuoden 1977 kevääseen asti ollut suurimpana vaikeutena pula pätevistä lastentarhanopettajista. Jossain määrin on ollut pätevän henkilökunnan vajausta myös sosiaalikasvattajien ja lastenhoitajien kohdalla. Vuoden 1976 lopussa oli lastentarhanopettajien tarve (vajaus + epäpätevät) n. 150 ja lastenhoitajien tarve n. 20. Lastentarhanopettajien sijaisina on käytetty 37 useimmiten lastenhoitajia, mutta varsin runsaasti on jouduttu ottamaan myös muun koulutuksen saaneita henkilöitä. Lastentarhanopettajia valmistuu valtakunnallisesti kolmea eri tietä: viidestä las• tentarhaseminaarista, yliopistoista ja korkeakouluista ja vuoden kestävällä poikkeus• koulutuksella. Vuosittain valmistuvien lastentarhanopettajien määrä on noussut no• peasti. Kun uusien lastentarhanopettajien kokonaismäärä oli vuoima 1974 koko maassa noin 200, se oli vuonna 1975 kaksinkertainen. Tänä vuonna valmistuu n. 1000 uutta lastentarhanopettajaa. Lähimmän viiden vuoden aikana pyritään valmistuvien lasten• tarhanopettajien määrä ratkaisemaan siten, että lastentarhanopettajia valmistuu tarvetta vastaava määrä. Helsingin kaupungin ammattioppilaitosten johtokunnan alaisuudessa on toimeen• pantu kolme lastentarhanopettajien poikkeusvalmistuskurssia lastenhoitajille, joista on valmistunut yhteensä 96 uutta lastentarhanopettajaa. Neljäs Helsingin kaupungin oma vuoden kestävä poikkeusvalmistuskurssi 32 lastenhoitajalle on juuri käynnisty• mässä. Lastenhoitajia valmistuu viidellä paikkakunnalla vuosittain yhteensä noin 350. Määrä ei lähitulevaisuudessa tule nousemaan. Sosiaalikasvattajia valmistuu vain yh• dellä paikkakunnalla Pieksämäellä. Vuosittain valmistuvien määrä on n. 40. Suunnitelmakaudella tarvitaan toiminnan laajentumisen vuoksi vuosittain n. 60-80 lastentarhanopettajaa ja samassa määrin lastenhoitajia. Hoidosta ja kasva• tuksesta vastaavan henkilöstön pula poistuu tai ainakin pienenee merkittävässä mää• rin jo suunnitelmakauden alkupuoliskolla. Valmistuvia lastentarhanopettajia on en• simmäisen kerran tänä vuonna hakeutumassa tarvetta vastaavassa määrin Helsingin kaupungin palvelukseen. Työhön sijoittumisvaiheessa saattaa kuitenkin tilannetta jos• sain määrin muuttaa asunnonsaantivaikeudet.

5.3. Toi m i t i 1 a t

Suunnitelma edellyttää uusien päiväkotien valmistumista toteutustavan mukaan seuraavasti:

1978 1979 1980 1981 1982 yht. HKR 7 8 12 12 14 53 ATT 6 6 1 13 vuokr. 3 8 9 7 10 37 osto 4 2 1 2 5 14 yht. 20 24 22 22 29 117

Suunnitelman toteutuminen merkitsee pinta-alana ilmaistuna yhteensä noin 85000 k-m2:n hankkimista kaupungin päiväkotitoiminnan käyttöön vuosina 1978- 1982. Ulkoleikkitoimintaan liittyviä uusia tiloja on suunnitelmassa 20 kpl, yhteensä noin 2700 k_m2• Vanhojen päiväkotien lopettamista ei suunnitelmassa ole eritelty päiväkotiyksi• köittäin. 38

5.4. Talo u s

5.4.1. Käyttötalous Kunnallisen päivähoitotoimen käyttömenot Helsingin kaupungin kunnallisen lasten päivähoitotoimen käyttömenot jakautuvat viiteen momenttiin:

vuosi vuosi 1977 1982 Lasten päivähoitolautakunta ja hallinto 3,5 % 2,8% Lasten leikkikentät 3,3 % 2,7 % Perhepäivähoito 19,0 % 19,8 % Lasten päiväkodit 70,8 % 71,9 % Muut lasten päivähoitotoimen menot 3,4% 2,8 % yhteensä 100,0 % 100,0 %

Lasten päivähoitotoimen vuosittainen reaalikasvu suunnittelukaudella 1978-1982 on keskimäärin noin 8,2 %. Kokonaiskäyttömenot ovat vuonna 1982 274,9 mmk ja tulot 95,1 mmk. Suunnitelman käyttömenot ja -tulot on laskettu vuoden 1977 kevään palkka- ja hintatason mukaan. Kunnallisen päivähoitotoimen käyttömenojen rahoitus: Helsingin kaupunki kuuluu 10. kantokykyluokkaan ja siten se saa päivähoitolain mukaan 35 % valtionosuutta eräisiin päiväkoti- ja perhepäivähoitotoiminnan käyttö• menoihin. Helsingin ohjatun perhepäivähoitotoiminnan ja kunnallisen lasten päiväkotitoi• minnan käyttömenojen rahoitus (lomake 2 kohta H) on päivähoitolain voimaantulon jälkeen ollut lähes vakio:

Helsinki Koko maa

Valtio 25,0 40,0 Kunta 64,0 43,0 Huoltajat 11,0 17,0 100,0 100,0

Suunnittelukaudella ennakoidaan rahoitusosuuksien pysyvän ennallaan.

Yksityisten päiväkotien käyttömenot

Kunnallisiin verrattavien yksityisten päiväkotien sekä yksityisten 30 % valtion• osuutta saavien päiväkotien käyttömenojen rahoitus on seuraava (lomake 2, kohta H 4-5): 39

Kunnallisiin verrattavat Yksityiset 30 % yksityiset päiväkodit valtionosuutta saavat päiväkodit

Valtio 24% 20% Kunta 54% 30% Huoltajat 18 % 20% Muu yksityinen rahoitus 4% 30% 100% 100 %

Suunnittelukaudella ennakoidaan sekä kunnallisiin verrattavien että yksityisten 30 % valtionosuutta saavien päiväkotien kaupungin osuuden nousevan 2-5 %. Yksityisten 30 % valtionosuutta saavien päiväkotien kohdalla on vuoden 1978 käyttömenoihin sisällytetty myös vuonna 1977 perustamisvaiheessa olevat uudet hoitopaikat (yhteensä 267). Niin ikään näiden hoitopaikkojen vaikutus on otettu huo• mioon henkilöstön kokonaismäärän nousuna vuoden 1978 kohdalla.

5.4.2. Pääomatalous Päivähoitosuunnitelmalomake 2, kohta 1, sisältää laskelman kunnallisten päiväko• tien perustamisen edellyttämästä pääomarahoituksesta. Suunnitelman pääomarahoitus• tarve 1978-1982 on n. 225 mmk. Rahoitustarve lisääntyisi vähitellen vuodelle 1978 arvioidusta n. 39 mmk:sta vuoteen 1982 arvioituun 51 mmk:aan. Rahoitustarpeesta suurin osa (n. 73 %) kohdistuu päiväkotien rakentamiseen HKR:n toimesta. Leikkikenttärakennusten rakentamisohjelma merkitsee lisäksi noin 8 mmk:n pääomarahoitustarvetta 1978-1982. B. P Älv ÄHOITOSUUNNITELMALOMAKKEET

6. Lomakkeet 1 ja 2 3

Kunta PÄIVÄHOITOSUUNNITEl;MA Lomake 1 vuosille 197~1982 Helsinki Wnl Uudenmaan Kantokykyluokka hyväkaymispäivämtlärä

10 Suunnitelma hyväksytty kunnanvaltuuston kokouksessa

Suunnlbrlmak""den elkena peruetettavat päivähoitopaikat

Vahvistetut, perustamatta Jääneet palkat·) Perustettavat Pelkkoja vuo- PAlvlholtomuoto uudet den lopussa Palkkoje yh- hOltopalket yhteensä teensä perua· I niistä perus- I jää tamatta tetaan v. 1978 perustamatta 1 2 3 4 5 1978 Pälväkodl~ kunnalliset 651 13 426 1 510 294 949

palvakodl~ yksityiset 20 1 336 267

Kunnallinen ohjattu perhepäivähoito 500 2 600 - -- Leikin ja tolmlM8n ohjauksen tOimintapisteet 2 39 1 052 15 814 1979 Päiväkodit I I Kunnallinen ohjattu 500 100 perhepllvähoito I I 3 1 062 16 876 1980 Plliväkodlt I I Kunnallinen ohjattu perhepAlväholto I 300 I 3 400 1 201 18 1981 PIIlvIIkodit I I 071 Kunnallinen ohjattu Derhepälväholto I 200 I 3 600 1 243 19 320 1982 Päiväkodit I Kunnallinen ohjattu perhepäivähoito I 200 I 3 800

-) Sarakkelsftn 3, 4 Ja 5 merkitään n41den paikkoJen lukumäärl, jotka eivät ole toiminnassa vuoden 1977 lopussa.

LlITIEET PERUSTELUT PAlVAHOITOSUUNNITELMAAN, lomske 2 (Suomen Kunnelll.lllton lomeke no 7544)

LISASELVITYKSET (eosl•• tlhslll1ukeen ylelaklrjeesBä ml>inlttu tekstlose)

Soaiaallhallltukaen 19n hyvAkayml 4

Kunta PERUSTELUT PÄIVÄHOITO- Lomake 2 SUUNNITELMAAN vuosille 1978 - 1982 Sivu 1 A

A I Kunnan väestö ja lasten ikäjakauma

31•12 Tilanne ~~:ighhn p.nnt. Kunnan väestö 31•12.1917 1978 1979 1980 1981 1982

1. Kokoneisväkiluku 488 984 485 870 482 759 479 514 476 650 473 665

2. 0-2 -vuotiaat 18 340 18 180 18 094 18 049 18 008 17 823

3. 3-5 -vuotiaat 13 699 14 480 15 717 1'5 632 1'5 '502 1'5 4'52

4. 6-vuotiaat 4 348 3 974 3 498 4 no 4 762 4 7'5~

5. 7-10 -vuotiaat 20 284 18 016 1'5 981 14 330 14 ~n 14 RoR B. Päivähoidon tarve 31 12 PI!i vähoi tomuoto 1977 1978 1979 1980 1981 1982

1. Kokapäivähoidon tarve (~ -vuotiaat) 17 829 17 946 18 276 18 823 18 754 18 632

2. VlAP!'okautissn hoidon tarve 500 500 500 500 500 500 3. Osapäiväisen sekä oaa- viikko- tai osavuotisen päivähoidon tarve (3-6 -vuotiaat) 2 526 2 584 2 690 2 851 2 837 2 829

4. Koululaisten päivlihoidon tarve 6 085 5 405 4 794 4 299 4 312 4 442

5. Erityispäivähoidon tarve 378 381 388 399 398 395

6. Pä i vIIhoi topaikko jen tarve yhteensä (kohdat 1-5) 27 318 26 816 26 648 26 872 26 801 26 798

SUomen Kunnallis- Soaiaalihallit~8en liiton lomake n:o 7544 :. 77 1977 hyvllksyri! 5

Ku"lta PERUSTELUT PÄIVÄHOITO- Lomake 2 SUUNNITELMAAN vuosille 1978 - 1982 Helsinki Sivu 1 B

AlI A Kunnan väestö ja lacten- ikäjakauma Tilastokesk"'sen Yäestöennuste )1.12 Tilanne Kunnan väestö 1.1.1976 1978 1979 1980 1981 1982

1. Kokonaisväkiluku 497 092 481 691 476 565 471 402 466 142 460 802

2. 0-2 -vuotiaat 16 973 19 079 19 060 18 987 18 789 18 509

3. 3-5 -vuotiaat 14 971 14 814 15 739 16 213 16 2'38 16 22'3

4. 6-vuotiaat 5 256 4 413 4 087 4 497 4 933 4 952

5. 7-10 -vuotiaat 24 ·477 19 070 17 673 16 665 16 458 16 699

B. Päivähoidon tarve 31.12 x)

Päi 'lihoi tomuoto 1977 1978 1979 1980 1981 1982

1. Kokopäivähoidon tarve (0-6 -vuotiaat)

2. Vuo"okautisen hoidon tarve

3. Osapäiväiaen sekä 088- vi ikko- tai osa vuotisen päivähoidon tarve (y.6 -vuotiaat)

4. Koululaisten päivähoidon tarve

5. Erityiapäivähoidon tarve

6. Päivähoitopaikkojen tarve yhteensä (kohdat 1-5) x) Esitetään edellisellä sivulla

Suomen Kunnallis- Soaiaalihallit" .. n liiton lomake n:o 7544:. 77 1971 hyväksymä 6

Ku"ta PERUSTELUT PÄIVÄHOITO- Lomake 2 SUUNNITELMAAN vuosille 1978 - 1982 Helsinki Sivu 1 C

A III Ruotsinkieliset Kunnan väestö ja lasten ikäjakauma Vä!~öenn~st3~7~elsingin kaupungin tilasto- Tilanne 1. . Kunnan väestö to eto 1.1.1976 1980 1985

1. Kokonaisväkiluku 50 874 - -

2. 0-2 -vuot iaat 1 147 873 705

). )-5 -vuotiaat 1 160 873 705

4. 6-vuotiaat 353 291 235

5. 7-10 -vuotiaat 1 748 1111 961 B. Päivähoidon tarve Pii vähoi tomuoto 1976 1980 I 1985

1. Kokopäivähoidon tarve (~ -vuotiaat) .1 303 1 001 803

2. VUf7'oKautisen hoidon tarva 35 35 35

3. Osapäiväisen sekä 088- vi ikko- tai os8vuotisen päivähoidon tarve (~ -vuot iaet ) 212 163 132

4. Koululaisten päivähoidon tarve 524 333 290

5. Erityiapllivllhoidon tarve 28 21 17

6. Pilivllhoitopaikkoj.n tarve yhteensä (kohdat 1-5) 2 102 1 553 1 277

SUoIBen Kunnallis- Sooi ••lihaUi tukeen Uiton lomak. n:o 7544:· 71 1'J71 hyvllJcayml 7

Lomake 2 C. Vahvistetun äivähoitosuunnitelman Siv 1. Päiväkodit J kunnalliset ja yksityiset 2. Perhepäivähoito

1 040 D Kunnallinen päivähoitotoiminta Toiminnassa Perustamis- 1. PÄIVÄKOOIT vaiheessa Suunnitelmakaudella perustettavat Ul.OET päivähoi topaikat olevat paikat olevat paikat 31•12.1977 31•12.1977 1978 1979 1980 1981 1982 1 146 1 137 1 232 1 403 ( -140) 1.1 Paikkoja yhteensä. 12 481 294 - 4Q,,) - ?OO) (-1"0\ t-1~O) siitä ~ijg) 857 9 ( 946 1.2 kokopäiväpaikat 6 548 244 - {_ "n\ f_ ;L -?"a 1 168 ( -20) 1.3 vuorokautista hoitoa antavat paikat ------1.4 osapäiväpaikat 4 885 25 - 1?8) (- H5 )(-ld8) (~8~5 ) 50 (-12 0) 1.5 088Viikko-/OS8vuotiset päi väkotipaikat ------1.6 päiväkotipaikat xl eri tyisryhmissä 204 - 10 10 10 - 10 1.7 koululaisten l~~, (~r~, päiväkotipaikat 844 25 200 ( ~2<; _7<; .~ .~ 2. KUNNALLI NEN OHJATTU PERHEPÄIVÄHOITO

2.1 Paikkoja yhteensä 2 100 - 500 500 300 200 200 siitä 2.2 vuorokautista hoitoa antavat paikat 40 - 10 10 5 5 5 2.3 koululaisten paikat 88 - 21 21 13 8 9 3. KUNNALLINEN LEIKIN JA TOIMINNAN OHJAUS 3.1 Toimintapisteitä yhteensä 37 - 2 3 2 1 3 siitä 3.2 leikkikenttiä 37 4. KOKEILUTOIMINTA 5. KUNNALLISTEN PÄIVÄKOTIEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ xx) 4.1 Paikkaluku yhteensä 31.12.1977 5.1 Päiväkotien :::mää'ä 31.1<.197715.2 niistä OS:iikkO-/OSaVUOtiSia 321 E Yk S1GY1nen·t . pa1Va... "h 01. t 0 t 01rn1n.. t a Toiminnassa Perustamis- 1. KUN'IALLISIIN VERRATIAVAT Suunnitelmakaudella perustettavat ULOET päivähoitopaikat YKSITYISET PÄIVÄKOOIT olevat paikat ~t!~:~s~:ikat 31•12•1977 3 •12 • '977 1978 1979 1980 1981 1982 ' - - - - - 1.1 Paikkoja yhteensä 511 - (-ln) (-10) f -10) (-1 0) f-1n\ siitä 1.2 kokopäiväpaikat 413 ------1.3 vuorokautista hoitaa antavat paikat ------

1.4 osapäi väpaikat 70 ------1.5 osavi ikko-/osavuot iset päivllkotipaikat ------1.6 päiväkotipaikat eri tyisryhmissä .l 28 ------1.7 koululaisten päiväkotipaikat ------1.8 PÄIVÄKOTIEN LLKUMAÄRÄ 31. 12.1977 15 x) Myöe erityispäiväkodeissa Cjatkuu seuraavalla sivulla) xx) Kakei lutoiminnan paikkaluku lasketaan m\J

Lomake 2 i:>lVU :J lli VALTIONOSWTEEN Toiminnassa Pel"'ustamis- 2. MUUT 30 vaiheessa Suunnitelmakaudella perustettavat llDET päivähoitopaikat OIKEUTETUT YKSITYISET olevat paikat olevat paikat PÄIVÄKOOIT 31•12 •1977 31.12.1977 1978 1979 1980 1981 1982 J~, 2. , Paikkoja yhteensä 538 267 t~~n' f:,n, f:' n' f:' n' siitä 2.2 kokopäiväpaikat ?,' '71> - "n - - - 2.3 osapä i väpaik at lln ?<: ?"''' 71 -- - päiväkotipaikat 2.4 x) erityisryhmissä ------2.5 koululaisten päi väkot ipa ikat 70 20 - - - - -

2.6 Päiväkotien lukumäärä 19 3. MUU PÄIVÄHOITOIKÄISILLE TARKOITETTU YKSITYINEN TOIMINTA 4. YKSITYINEN VALV TTU PERHEPÄIVÄHOITO 5. ~~M6~~~g ltJ

F Kunnallinen päivähoitotoiminta , henkilöstön kokonaismäärä VIRAT JA TOIMET 1977 1978

1 a Lastentarhanopettajat ja sosiaalikasvattajat 797 845

2. Lastenhoi tajat 329 426 3. Hoitohenkilökunta yhteen- 1979 1980 1981 1982 sä (kohdat 1 + 2) 1 126 1 271 1 470 1 612 1 7"~ , o,n 4. Eri tyislastentarhan- 2f'attai at 20 24

5. Muu eri tyishenkilökunta 3 4 6. Eri tyishenk ilökunta yh- 1979 1980 1981 1982 t.ansä (kohdat 4 + 5) 23 28 30 32 .", >:11 7• Päiväkotiapulaiset 647 745 8. Muu talous- ja laitos- henkilökunta 548 538 9. Talous- ja laitoshenkilö- 1979 1980 1981 1982 kunta yht. (kohdat 7 + 8) 1 195 1 283 1 420 , "",R , I><:? 1 792

10. Perhepäivähoidon ohjaajat 43 49 ')3 "Ii <:7 <:Il 11. Kunnalliset ohjatut perhepä i vähoi ta j et 1 000 1 193 1 423 , ,,1> '" , ";nll , &:r::'Z .. .. )( G. Yks~ty~nen valt~onosuuteen o~keutettu paivaho1toto1m1nta, henkilöstön

kokonai~määrä ~ '977 1978 1. Lastentarhanopettajat ja sosiaal ikasvettajat 41 62

2. Lastenhoi tajat 68 74 3. Hoitohenkilökunta yhteen- 1979 1980 1981 1 1982 sä (kohdat' + 2) 109 136 149 1 149 1 149 , Lio 4. Erityislastentarhan- opetta ·et - - 5. Muu erityishenkilökunta 5 5 6. Erityishenkilökunta yh- 1979 1980 1981 1982 teens.a. (kohdat 4 + 5) 5 5 5 1 " 1 " 1 <: 7. Päi väkotiapulaiset 61 74 8. Muu talous- ja laitos- henkilökunta 33 42 9. Talous- ja lai toshenkilä- 1979 1980 1981 1982 kunta yht. (kohdat 7 + 8) 94 116 122 1 122 1 , ,? 1 1 "" x) Myös erityispäiväkodeissa xx) Kokeilutoiminnan paikkaluku lasketaan mtJ.:.aan myös ao. toimintamuotoa koskevilla riveillä. 9

Lomake 2 H Päivähoidon käyttömenot (1000 mk), Päivähoitolain mukainen toiminta Sivu 4 1977 1~78 1~~ 1~80 1981 1982 1. Kunnallisten päiväkotien menot yhteensä 105 818 133 969 150 644 165 392 180 654 197 640 Rahoitus: 1.1 vai tio 29 650 34 820 39 550 43 630 47 810 52 500

1.2 kunta 63 218 83 529 94 294 103 592 113 134 123 850

1.3 huoltajat 12 950 15 620 16 800 18 170 19 710 21 290 2. Kunnallisen ohjatun perhe- päivähoidon menot yhteensä 26 393 38 759 44 971 49 612 53 042 54 491 Rahoitus: 2.1 valtio 6 570 9 100 10 461 11 567 12 332 12 700

2.2 kunta 19 '543 2'5 929 29 963 32 991 3'5 247 36 1'59

2.3 huoltajat 2 280 3 no 4 547 5 054 5 463 5 632 3. Kunnallisen leikin ja toiminnan ohjauksen menot yhteensä 4 943 5 856 6 384 6 806 7 162 7 495 4. Kunnallisiin verrattavien yksityisten päiväkotien menot yhteensä 4 530 4 700 4 750 4 800 4 900 5 000 Rahoitus: 4.1 valtio 1 080 1 128 1 140 1 1'51 1 17'5 1 200 4.2 kunta 2 _4'56 25R" , /';10 , /,;40 , 74" , 800 4.3 huoltajat R14 R4/,; R"" 8/,;4 R8" 000 4.4 muu yksityinen rahoitus 180 141 145 145 95 100 5. Yksityisten 30 I vaI tion- osuutta saavien päiväko- tien menot yhteensä 3 035 4 782 5 777 5 927 6 077 6 227 Rahoitus: 5.1 valtio 633 956 1 155 1 185 1 215 1 245

5.2 kunta 882 1 435 2 020 2 074 2 127 2 180

5.3 huoltajat 630 956 1 155 1 185 1 215 1 245 5.4 muu yksi tyinen rahoitus 890 1 435 1 447 1 4R'\ 1 "'0 1 ""7 1 Kunnallisten päiväkotien perustaminen 1977 - 1982 Toimintavuosi 1977 Yhteensä 1~78 - 1~82 Investointien ajoittaminen 1978 - 1979 Uusia Kustannuk- Uusia KustannlJc- 1~78 1979 hoito- set hoi ta- set Uusia Kustannuk- Uusia Kustannuk- paikkoja (1000 mk) paikkoja (1000 mk) hoito- set hoito- set paikkoja (1000 mk) paikkoja (1000 mk) 1. Kiinteän omaisuuden --- hankinta 1 000 5 000 1 000 - 1 000 2. Uusien toimitilojen rakentaminen 437 22500 3 515 164 000 439 3 000 554 27 000 3. Osakehuoneistojen hankinta 136 4 000 636 30 000 251 0 000 86 5 000 4. Toimitiloissa tapahtuvat peruskor jaukset 48 1 500 480 12 000 80 2 000 120 3 000 5. Toimintavarustus ~ (~ekä ~il~rhi~}iin että vuokra- - 2 084 --14 299 3 162 - 2 597 6. Kohdentamattomat varaUc:set

7. 1 nvestoinni t yhteensä 621 31084 4 631 225 299 170 39162 760 38 597 10

7. LOMAKKEIDEN SELITYKS!A

Seuraavassa luetellaan eräitä päivähoitosuunnitelma• lomakkeeseen 2 liittyviä selityksiä, jotka eivät muu• toin käy tekstiosasto ilmi. KOHTA A I Khn 10.1.77 hyväksymän kuntasuunnitteluohjelman ja kes• kipitkän tähtäyksen suunnittelun läht5tietoihin vuodel• le 1977 sisältyvä väest5suunnite. Suunnitetta on käy• tetty PHS:n tarvearviolaskelmissa.

AlI Taulukkoon on merkitty viimeiset tiedossa olevat henki• kirjoitustiedot (1.1.1976). Väest5ennusteet perustuvat Tilastokeskuksen väest5ennusteisiin TK-75, laskelma 1.

A III Helsingin kaupungin tilastotoimiston laatima (21.3.77) ruotsinkielisen väest5n ennuste. Ennuste käsittää vuo• det 1980 ja 1985.

B Päivähoitopalvelujen tarvelaskelmien pOhjana käytetään lasten päivähoitolautakunnan hyväksymässä KTS:ssa vuo• siksi 1978-82 läytettyjä mitoitusperusteita, jotka on koottu seuraavaan taulukkoon:

palvelumuoto mitoitus huom.

Ohjattu perhepäivä• 10 % 0-6- hoitopaikka vuotiaista päiväkotipaikka 50 % 0-6- vuo• 40/50/60 % tiaista koko kaupungin• kaupungin alu• osittain/ eella osa-alueit• tain vaih• dellen koululaisten päivä• 30 % 7-10-vuo• kotipaikka tiaista leikkikenttä vähintään yksi (kokovuotinen) leikkikenttä jo• toimipiste kaiseen kaupungin• osaan/osa-alueelle, jonka väest5pohja vähintään n. 200 4-14-vuotiasta 11

Tavoitetilanteessa on päiväkotipaikoista 84 % kOkopäi• väisiä ja 16 % puolipäiväisiä. Erityispäivähoidon tarpeeksi arvioidaan 1,04 % 0-6-vuo• tiaista ja tarpeen oletetaan jakautuvan samoin kuin tavallisen päivähoidon kohdalla kokopäivä- ja puoli• päivähoitoon. Vuorokautisen hoidon tarve on arvio. Tarvetta pyritään perusteellisesti selvittämään seuraavaan 5-vuotissuun• nitelmaan mennessä.

F Laskelma Pohjautuu henkilökunnan mitoitusnormeihin jotka perustuvat päivähoitoasetukseen ja sosiaalihalli• tuksen ohjeisiin: - kokopäiväryhmää kohti 2 koulutettua työntekijää - puolipäiväryhmää kohti 1 koulutettu työntekijä - jos päiväkodin paikkaluku on n. 100 ja päiväkodissa toimii vähintään 2 kokopäiväryhmää, on päiväkotiin perustettu osastot yöstä vapautettu jOhtajan virka. - ryhmää kohden 1 laitosapulainen sekä lisäksi jos päiväkodissa toimii vähintään 1 Icokopäiväryhmä, 1 lai• tosapulainen päiväkotia kohti siivoustehtäviin. - keittäjän toimi perustetaan jOkaiseen päiväkotiin jossa ruoka valmistetaan itse. - keittiöapulaisen toimi perustetaan päiväkoteihin joissa kokopäiväpaikkoja on vähintään 50. Vuoden 1977 tiedot ovat talousarvion henkilökuntaliit• teen mukaisena. Ryhmään 1, lastentarhanopettajat ja sosiaalikasvatta• jat, on laskettu yhteen seuraavilla nimikkeillä olevat virat: päiväkodin jOhtaja, lastentarhanopettaja, sei• menopettaja ja päiväkodin opettaja. Ryhmä 2, lastenhoitajat; ns. vanhan henkilökuntamitoi• tuksen mukaisissa päiväkodeissa oleva lastenhoitajava• jaus (yht. 81 virkaa) on suunniteltu korjattavaksi vuosina 1978-79 (41 + 40), mistä syystä lastenhoitaj1en lisäys on näinä vuosina huomattavasti suurempi kuin mitä uudet paikat edellyttäv~t. Ryhmään 5, muu erityishenkilökunta on laskettu päivä• koteihin sijoitetut pUheterapautit. Ryhmään 8, muu talous- ja laitoshenkilökunta, on lasket• tu keittäjät, keittiöapulaiset, harjoittelijat ja tunti• siivoojat. Harjoittelijoiden toimet (yht. 138) lakkau- 12

tetaan suunnitelmakauden kuluessa (-28, -3D, -3D, -20). Tilalle perustetaan vastaava määrä päiväkotiapulaisen toimia. Em. syystä on vuonna 1978 muun talous- ja lai• toshenkilökunnan kokonaismäärän pienempi kuin vuonna 1977. Tuntisiivoojia lasketaan olevan yksi päiväkotia kohden. Ryhmä II, kunnalliset ohjatut perhepäivähoitajat: vuo• den 1977 luku 1000 on vuoden lopussa oleva perhepäivä• hoitajien lukumäärä. Lomakkeessa ilmoitettuihin perhe• päivähoitajien lukumääriin on päästy hoitopaikkalisäys• lUkujen perusteella siten, että keskimääräisen "lapsi• kertoimen"/hoitaja on laskettu kohoavan nykyisestä 2:sta ainakin 2.5:een. 13

C. LIITTEET 14

Liite I VÄESTöTIETOJ.A 1.

Henkikirjoitettu Väestösuunnite Suuralue ja väestö 1.1. 7 6 1.1.83 kaupunginosa 0-6v. 7-10v. Koko 0·-6v. 7-10v. Koko väestö väestö Kantakal!l'unki 11 297 6 011 187 150 11 140 3 767 164 377 Keskusta 2 046 1 058 33 865 2 032 588 29 373 1. 577 315 8 875 548 192 6 688 2. 53 33 965 60 20 788 3. Kaartinkaupunki 100 55 1515 90 28 1 126 4. 662 335 12 270 707 184 11 844 5. 654 320 10 240 627 164 8 927

Eteläinen Kantakau- punki 1 451 809 21 181 1 598 603 19 977 6. 110 75 1 484 114 48 1 189 7. 837 488 13 118 833 244 10 762 8. 215 88 3 291 456 215 5 470 9. Kaivopuisto 54 30 622 37 20 470 20. Länsisatama 92 32 1 538 63 24 1 087 52. Suomenlinna 142 96 1 121 95 52 994 53.1 Länsisaaret 1 - 7 -- 5 Läntinen Kantakaupun- ki 3 256 1 611 50 393 3 435 1 274 47 037 13. Etu-Töölö 879 426 15 684 789 228 12 060 14. Taka-Töölö 1 075 570 18 110 991 344 16 399 15. Meilahti 374 212 6 204 340 92 4 551 16. Ruskeasuo 196 100 3 221 136 52 2 347 17. Pasila 646 253 4 738 1 088 534 9 530 18. Laakso 86 50 2 436 91 24 2 152

Itäinen Kantakaupunki 3 305 1 651 62 156 2 984 822 52 873 10. Sörnäinen 273 118 4 739 365 124 6 525 11. Kallio 1 372 691 26 398 1 168 311 22 083 12. Alppiharju 909 437 17 001 828 179 13 819 19. Mustikkamaa- Korkeasaari 5 3 54 6 4 54 21. Hermanni 181 111 3 633 188 60 2 774 22. Vallila 565 291 10 331 429 144 7 618

Pohjoinen Kantakau- punki 1 239 882 19 555 1 091 480 15 177 23. Toukola 132 80 2 172 110 44 1 658 24. Kumpula 190 125 2 714 247 88 2 707 25. Käpylä 502 339 9 087 422 192 6 568 26. Koskela 387 317 5 185 294 144 3 886 27. Vanhakaupunki 28 21 397 18 12 298 15

Liite I

2. Henkikirjoitettu Väestösuunnite Suuralue ja väestö 1.1.76 1.1.83 kaupunginosa 0-6v. 7-10v. Koko 0··6v. 7-10v. Koko väestö väestö 1 Esikaupungit 24 959 17 790 296 128 25 956 11 973 298 153 Läntiset esikaupungit 7 917 4 214 94 328 8 584 3 394 94 355 29. Haaga 2 016 1 153 26 916 2 294 790 26 678 30. Munkkiniemi 1 306 742 19 670 1 010 432 15 239 31. Lauttasaari 1 928 870 21 868 1 568 516 17 007 32. Konala 480 287 4 892 506 180 4 641 33. Etelä-Kaarela 1 479 781 13 315 2 299 1 110 21 643 46. Pitäjänmäki 708 381 7 667 907 366 9 147

POhjoiset esikaupungi 3 004 2 172 38 774 2 571 1 238 33 299 28. Oulunkylä 1 989 1 453 26 021 1 660 803 21 208 34. Pakila 751 556 9 431 527 279 7 975 35. Tuomarinkylä 264 163 3 322 384 156 4 116

Koilliset esikaupungi 4 658 3 579 48 671 5 891 2 963 61 848 36. Viikki 80 25 670 67 20 534 37. Pukinmäki 200 148 2 460 768 392 8 467 38. Malmi 1 494 1 114 17 151 1 680 797 19 242 39. Tapaninkylä 800 494 9 502 958 411 9 881 40. Suutarila 668 329 5 735 1 347 704 12 017 41. Suurmetsä 1 416 1 469 13 153 1 071 639 11 707

Itäiset esikaupungit 9 380 7 825 14 355 8 910 4 378 108 651 42. Kulosaari 302 233 4 471 223 96 3 566 43. Herttoniemi 1 240 964 21 122 952 401 16 759 44. Tammisalo 167 117 2 105 117 52 1 763 45. Vartiokylä 1 942 1 678 28 821 2 837 1 407 33 994 47. Mellunkylä 2 843 2 589 29 402 2 243 1 196 26 139 48. Vartiosaari 1 1 25 - - 17 49. Laajasalo 1 269 968 12 672 1 301 594 13 190 50. Villinki - - 5 - - 5 51. Santahamina 125 120 1 001 49 120 1 012 53.2. Itäsaaret 17 11 79 9 4 63 54. Vuosaari 1 474 1 144 14 652 1 179 508 12 143 Muut 948 676 13 814 900 667 14 400

Koko kaupunki 37 200 24 477 497 092 37 996 16 407 476 930 16

Liite II

KUNNALLISET LASTE,I PÄIVÄKODIT 31.12 .1971 .. - o i t o p a i k e. t KaUr Kaupunginosa. Päiväkoti H osa osa-alue osa- Itp pp kpk ~~~e L.l 1-2 3-6 yht. 3-6 7-10 erit. yt.tee~!:ä

__50~ ___ ~~ A------~g~-- _!~- 184 _~L_ ----- _!L_ 1 Kruununhaka Virkkula - - 40 40 50 - - 90 Vironniemi - - 15 15 30 - 15 60 2 Kluuvi - 3 Kaartin kau- punki ------4 Kamppi Pienola - - 20 20 50 -- 70 Ruoholahti - - 20 20 50 - - 70 5 Punavuori Meripirtti - 24 20 44 50 -- 94 Solhem - - 25 25 25 - - 50 Vuokko - - 20 20 50 - - 70 _l..~_ 145 _~2_ - 395 ~yt~-~~-!.------~- __!QL ---- -~------6 Eira Eira 6 22 20 48 50 - - 98 7 Ullanlinna Fylgia - - 25 25 50 - - 75 Onnela - - 20 20 50 - - 70 Toimela - - -- 25 25 - 50 8 Katajanokka Katajanokka - - 20 20 25 - - 45 9 Kaivopuisto ------20 Linsiaatama ------52 Suomenlinna Suomenlinna - 12 20 20 25 - - 57 53:1 Länsisaaret ------42 _!~ --~g 580 _ _22~ -E._ _!.~g--- ~~ ~~.1~!._ ------1------~Q.. 13 Etu-Töölö Domuseula - - 20 20 - - - 20 Leppäsuo 12 24 40 76 50 - - 126 Väinölä - - -- - 25 12 37 14 Taka-Töölö B-M-Hemmet - - 37 37 100 - - 137 Päiväpirtti - - 25 25 75 - - 100 Rauhala - - 20 20 50 - - 70 Topelius - 24 20 44 50 - - 94 1,5 Meilahti Pihlaja 6 24 25 55 50 -- 105 16 Ruskeasuo Ruskeasuo 6 24 25 55 50 - - 105 17 Pasila 17.1.2 Linsi':'j a Pob Kyllikki - 20 - 20 - - - 20 jois-Pasila Pasila - - 20 20 25 -- 45 17

Liite II

KUNiiALLISET LASTEN PÄIVÄKODIT 31.12.1971 2.

H o i o p e. i k a t Kaul· Kaupunginosa Päiväkoti t osa osa-alue 05a- kp pp kpk alue . ..1 !l:o L-l 1-2 3-6 yht. 3-6 7-10 erit. Yhueer.s&. 7:3,4 Itä- ja Kes- Kullero - - 20 20 25 - - 45 ki Pasila Lehdokki - 22 20 42 25 25 - 92 Leinikki 18 12 - 30 - - - 30 Orvokki - 12 40 52 25 - - 71 Ratamo - 12 20 32 - - - 32 Talvikki - 12 20 32 25 - - 57 18 Laakso ------455 60 1 291 ~~ ~~'!:~.:._-- f------~-~~- I-!I~_ ---"'--495 ~QI-- _!g2_ ------Sörnäinen ------11 Kallio 11:1 Siltasaari ------11:2 Linjat Ahtola - - - - 25 50 - 75 Alppimaja - - 45 45 25 -- 70 Arla -- 40 40 -- - 40 Hakaniemi - 20 20 40 25 - 12 77 Kallio -- 20 20 25 - 12 57 Solhä11a -- 20 20 25 - 12 57 Taru 12 12 - 24 - -- 24 Terhi - - 20 20 25 -- 45 Touhula - 12 20 32 - -- 32 11:3 Torkkelinmäki ------Alppiharju 12:1 Harju Ebeneser - - 20 20 5 -- 25 Kalliorinne -- 20 20 50 -- 70 Päivärinne 6 24 - 30 - - - 30 Tapio - - 40 40 --- 40 12:2 Alppila Hanna Rotlm -- 25 25 25 - - 50 Valkama - 12 25 37 25 -- 62 19 Musti.kkamaa Korkeasaari ------21 Hermanni Hermanni 6 24 - 30 -- - 30 Kotikallio -- 70 70 50 50 - 170 Kotivara - - --- 25 - 25 Pääskylä -- 25 25 25 - - 50 Vanamo ------24 24 18

Liite II

KmmALLlSET LASTE" PÄIVÄKODIT 31.12.1977 3.

Kaup. Kaupungin'os a. Päiväkoti H o i t o P !l. i i< e. t osa/ osa-alue pp kpk osa- kp - I~t~ L.l 1-2 3-6 :lnt . 3-6 7-10 erit. y~teense. 22 Vallila Hemgård - - 20 20 25 -- 45 Miina 12 12 - 24 - - - 24 Päijänne - 24 20 44 25 - - 69

Sirkkul.a - 24 20 44 50 - - 44 Vallila - 12 25 37 25 -- 62 235 355 - 22 672 !:2!!~2 ~~-~~~-!.------>--~~- --~~ ------f-~L- ~------23 Toukola Annala - - 20 20 50 - - 70 Floora - 24 40 64 -- 10 74 Toukola 6 24 - 30 -- - 30 24 Kumpul.a Marjala - - 20 20 50 - - 70 25 Käpylä Alku - - 25 25 75 - - 100 Käpylinna 12 24 25 61 25 - - 86 Malva - - 20 20 25 - - 45 26 Koskela Herttua 6 24 40 70 25 - 12 107 Koskela - - 25 25 25 - - 50 Koskelanrin ne - - 20 20 20 - - 40 27 Vanhakaupunk ------LÄNTI IT 454 790 ~~~~ ~~-- --g~- 10 _~_~!2 ___ ~~-~~~~~ ------~~------29 Haaga 29:1 Etelä-Haaga Kyläneva 6 24 40 70 25 - - 95 Lapinmäki 12 24 60 96 40 -- 136 29:2 Kivihaka ------29:~ Pohj. -Haaga Jotuni - - 25 25 25 -- 50 Kanerva - 24 25 49 50 - - 99 Männistö - - 25 25 50 -- 75 Pakkala 6 24 25 55 50 - - 105 Pikku-Iita 6 24 - 30 --- 30 29:4 Lassila Lassi 6 24 40 70 25 25 - 120 30 Munkkiniemi 30:1 Vanha-Munk- kino Elka - 22 - 22 . 60 -- 82 Kaartintorp- pa - - 20 20 75 - - 95 30:2, Kuusisaari ------Lehtisaari ------19

Liite II

KUNNALLISET LASTEN PÄIVÄKODIT 31.12.1977 4.

Kaup. Kaupunginosa, Päiväkoti H o i t o p a i :~ a t --1 lasa/ psa-a1ue Io sa- kp pp kpk ja1ue I!i:o L.1 1-2 3-6 y!",,;. 3-6 1-10 erit. 1!".teensä 30:4 Munkkivuori Munkkivuori 6 24 40 10 15 - - 145 30:5 Niemenmiki ------31 Lauttasaari Lokki 6 24 40 10 25 25 - 120 Melklto - 12 25 31 - - - 31 lotr11ykallio -- 20 20 25 -- 45 Pajalahti - 24 40 64 50 - - 114 Telkltä - - - - 25 25 - 50 32 Konala Hilape1to - - 20 20 - - - 20 Karhi 6 24 40 10 25 -- 95 E-Kaare1a 33:1 Kanne lJDäki Kanne lJDäki 6 24 25 55 50 - - 105 Kitara - 12 20 32 - -- 32 KlEllieetti -- -- - 25 - 25 Mikonmiki - 12 20 32 25 - - 51 Purpuri 6 24 20 50 25 - - 15 Soittaja 6 24 40 10 - - 10 80 Tiuku 12 24 40 16 - -- 16 Vanhainen - 12 50 62 25 - - 81 33 Maununneve, Kaare1a - - 20 20 - - - 20 33:3 ,~ Malminkartane ------Hakuni DII1aa ------46 PitäjäDmäki 46:1':: Pajamäki ja Tali Pajamäki 6 24 25 55 50 -- 105 Lauri 25 - 25 46:3 Reimar1a Pitäjänmiki - - 20 20 50 - - 18 Reimar1a - 24 - 24 - - - 24 46:4 Marttila Marttila -- 25 25 - - - 25 46:5 Pitäjänm.te- 011. alue ------~E __ __ !!2~_ .-_~L ___ ~2 10 1 238 POHJO SET------ESIKAUP. ------,gg§- t-ll-E------28 Oulunkylä 28:1 Pirkkola ------1:!8,2,6 Maunula Haavikko 6 24 - 30 - -- 30 M.puisto Kuusikko - 12 25 31 50 - - 81 20

Liite II

Y.LJElAUn>ET LASTEN PÄIVÄKODIT 31.12.1977 _. 5 .

l<:·u'Fl Kaupunginosli Päiv~_l

Maunula - 36 25 61 75 - - 136 M8.Wl ulanmäki - -- - - 25 - 25 Pirjo - 12 25 37 25 -- 62 Suursuo 6 24 50 80 50 -- 130 28:3 Metsälä ------28:4 Patola Majava 6 24 20 50 - - - 50 Oulunkylä -- 25 25 75 -- 100 Pilvikki - 12 40 52 25 -- 77 Saukko - - 14 14 - 14 - 28

28:5 Veräjämäki Veräjämäki 6 24 50 80 50 -- 130 34 Pakila 34:1 Länsi-Pakila Havukka 12 24 40 76 - - 10 e 86 Pakila - - 25 25 75 - - 100 34:2 Itä-Pakila Tammi - 12 40 52 25 -- 77 35 Tuomarinkylä 35:1 Paloheinä Paloheinä - - 25 25 25 -- 50 Valkea 6 24 40 70 - -- 70 35:2 Torpparinmäki ------3,4,5 Tuomarinkylä Haltiala, Niskala ------..J~~ ll~_ 1108 2~L _l.9.9__ __lJ.?2___ Q!~g :l~'!:_~~~!:!p-.:._ ------J:L_ __ _ -_!~-- 36 Viikki 36:1,2 Viikinmäki ------Latokartano ------37 Pukinmäki Pukinmäki - - 20 20 25 -- 45 Pukki 6 12 40 58 - 25 - 83 ~8 Malmi ~8:1 Ylä-Malmi Ylä-Malmi 6 24 40 70 50 - - 120 38:2 Ala-Malmi Sepänmäki - 12 20 32 - - - 32 38:3 Pihlaj amäki Aulanko 6 24 25 55 50 - - 105 Liuske - - 40 40 - - 8 48 Louhikko - 12 50 62 50 -- 112 21

Liite II

KUNNALLISET LASTEN PÄIVÄKODIT 31.12.1971 6.

Kaup. Kaupunginosa, Päiväkoti H 0 i t o p a i k e. t --l ose/ osa-alue osa- kp pp kpk alue - n:o Ll 1-2 3-6 yht. 3-6 7-10 erit. ·1:.. ~ee~2~ Pihka 12 24 - 36 - 25 - 61 Pihlajamäki 6 24 50 80 50 -- 130 Pyynikki - 12 20 32 25 - - 57 ~8:4,5 Ki vikko ,Mal- min lento- kenttä ------~9 Tapaninkylä Tilhi 6 24 60 90 - - - 90 ~9:1 Tapaninvaini Tapaninvai- nio 6 24 20 50 50 - 8 108 ~9:2 Tapanila Tapanila 6 24 50 80 50 - - 130 flO Suutarila flO:l Siltemäki Kiertotähti - 12 20 32 --- 32 Siltemäki 6 24 60 90 65 -- 155

~l Suurmetsä 1:1 Puistola Puistola - - 25 25 - -- 25 Pippuri 6 24 40 70 25 - - 95 1:2,3 Heikinlaskso ------Tattarisuo 1:4 Jaltomäki Jukola - - -- 25 50 - 75 Jskomäki 6 24 62 92 50 - - 142 Kankare - 12 20 32 - - - 32 Suurmetsä - 12 50 62 50 -- J.l2 ITÄIS ~-~~~!._- __ 2~~_ 1240 380 3 212 ------..,!Q~-- ~~- ~~L ----- __22 __ ------Kulosaari 42 Domue - - - - 50 - - 50 Kulosaari 6 24 25 55 75 - - 130 43 Herttoniemi 43:1 Länsi-Hertto- niemi Herttoniemi 6 24 25 55 75 - - 130 Kettu ------25 25 Siili tie 6 24 50 80 50 - - 130 43:2 Roihuvuori Porolahti - 12 40 52 50 25 36 163 Roihuvuori 6 24 40 70 75 - - 145 i 44 Tammisalo ------45 VartiOkylå 45:1 Vartioharju Vartiokylä 6 24 20 50 50 - - 100 22

Liite II

KUNNALLISET LASTEN PÄIVÄKODIT 31.12.1911 7. Kaup. Keupunginose,/ Päiväkoti H o i tor e i k e t ] osa/ osa-alue OS9.- kp pp kpk alue L..1 1-2 3-6 yr::; • 3-6 1-10 erit. ---_.y!;.tc-ensii 45:2 Puoti1a Puotila 6 24 28 58 40 - 11 109 45:3,/ Puotinharju Puotinharju 6 24 40 10 50 -- 120 Vartiokylän Olavi - - - -- 40 - 40 teoll.alue Rinkeli --- - - 25 - 25 45: 4 My1ln>uro ~arnabo - - 20 20 25 -- 45 My1ln>uro 6 24 40 10 50 -- 120 Mylläri - 12 40 52 --- 52 Neulanen 6 24 40 10 25 25 - 120 Sampo1a -- - - - 40 - 40 45:5 Marjaniemi Karpalo - - - - - 25 - 25

41:1 Kontula Jousi 6 24 40 10 - 25 - 95 Kontula 6 24 50 80 100 - - 180 LammikkO 6 24 40 70 25 25 - 120 Leikkitupa - - 20 20 - -- 20 Naapuri -- 25 25 15 - - 100 Rintinpolku - - -- - 25 - 25 Sakara 6 24 50 80 15 - - 155 41:2 Vesala Vesala - 12 20 32 - -- 32 Vasa - - 20 20 - - - 20 Tuukkala - --- - 25 - 25 41:3 Me11U1l111iki Inari - 12 20 32 25 -- 57 Saana 6 24 40 10 25 25 - 120 48 Vartiosaari ------49 Laajasalo 49:1 Ylisky1ä Kasperi --- - - 25 - 25 Koulutanhua 6 24 40 10 25 25 12 132 Tahvonlahti 6 24 60 90 50 - - 140 Yliskylä 6 24 25 55 15 - - 130 49: 2,3 JOllas,Tulli------saari,Tahvon- lahti Hevossalmi ------50 Villinlti ------51 Santahamina Santahamina -- 25 25 25 - - 50 23

Liite II

KlJ:':;AT,LISF.'I' LA'3T::':~ PÄIVi:':::ODIT 31.12.1971 8.

Päi-,i'.koti H 0 i t o p a i k a t osa!",;,"'I"""='iOO", osa-alue osa- kp pp kpk alue 1:!:O LI 1-2 3-6 yht. 3-6 7-10 erit. Yhteensä

53:2 Itäsaaret ------54 Vuosaari Sjöboden -- -- 50 - - 50 Meritähti 6 36 50 92 15 -- 161 ~~IS! 1780 109 4060 ~'!:~ _____ ------108 _J2-.?_ 2-lI:!_ 1.2.72:.._ ---- ~QQ------]'_~.9 8421 ESlKA ~~~!'!:_------..?_8_8__ _ _..?.!t3.2. 4.2Jl_ ]]'.9.L §~4.._ I--~~------29__ 8 ~_4..8 __ ~J __ 844 204 12481 KOKO ~~~!_------6 _lJ..6.i _4..1_ ..6_ ------Perustamisva heessa oleva tlaikat 36 108 100 24.4 25 25 - 294 TOIMINNASSA PERUST.VAIH. YHTEENSÄ 432 2074 4286 6792 4910 869 204 12775 24

Liite II!

~ISIIN VERRATTAVAT YKSITYISET PAIVAKODIT 31.12.1977 aLkat Kaup. Hoi t o p osa/ Kaupungin pp kpk osa-a1u o&&/osa- Päiväkoti kp I alue 7-10 n:o ~1 1-2 3-6 yht. 3-6 " .. ;'" -

KESKUST

2 Kluuvi Ml1:n H:gin 30 os.ry 6 24 - 30 - - -

4 Kamppi Arbetets Vän ners daghem - 9 16 25 - - - 25

5 Punavuori B.E.von Schantz barn 24 krubba - 24 - 24 - - -

LÄNTINE KANTAKAUPUNl 14 Taka-Töölö TölÖ barnträ - 25 25 - - - 25 g!rd - - 34 Tö1ö daghem 6 28 - 34 - - -

16 Ruskeasuo Vajaaliik- keisten Kun 12 to ry ------12

ITÄINEN KANTAKAUPUNK 10 Sörnäinen H:gin srk 40 lasten pk - - 40 40 - - - 11:2 Linjat Brita Maria Ren1unds barnkrubba 6 12 15 33 - - - 33 Pelastusar- meijan He1s. 77 pk 6 36 35 77 - - - 12 Alppiharju Harjun päivä koti - - - - 50 - - 50 22 Vallila Sophie Man- nerheim 6 30 - 36 - - - 36 LÄNTI ET ESIKAIlPUN IT 31 Lauttasaari Lauttas .yits1 • pk 6 12 15 33 - - - 33 Suomen puhe opiston kan natusyhd.ry: 16 36 pk Kataj shBJ ~u - - - - 20 - KOILLI ET ESIKAUPUN IT ~1l:Z AJ.a-1'IIUIII1 ml: n Malmi 30 ystävät 4 26 - 30 - - - Pe1astusarm Malmin pk 6 20 - 26 - - - 26 __ ;}~It. ___~..o_ 12 _)112- ____ UP~ ______J~ _J.§~_ -~~~ ----- _12:i _____ KANTAK ------__ Sa_ __ l5.. ___ 132.. __ -2n. ::::11i: ~------fS~ ------k 221 146 ___ J~ _ _.?H _____ 413 __ }2_ ------25

Liite IV 30 ~ VALTIONOSUUTTA SAAVAT Pl\!VÄKOUI'l' jl.l<:! .1~77

1.

Kaup. Kaupunginosa, PäiY3.koti !l o i t 0 P a i k e. t osa/ osa-alue 1 pp kpk .osa- kp alue Yhteer,s .. .,a: LI 1-2 3-6 yht. 3-6 7-10 erit. 1

~ 1 Kruununhaka Sedmigradsky Småbarnskola 1 -- - - 25 -- 25 5 Punavuori Sedmigradsky Småbarnskola Mariaa ~syls Småbarnskbla -- -- 50 -- 50 @iTIN !:N UNTAKAUPUl IKI 1) 14 Taka-Töölö HYKSin henki lökunnan Ruu sulankadun päiväkoti - 12 40 52 -- - 52 Kivelä Hespe rian sairaa- lain henkilö kunnan laate päiväkoti - 10 18 28 --- 28 Töölön laatez seimi-Tölö Barnkrubba - 16 20 36 -- - 36 16 Ruskeasuo Invalidisää- tiön päiväko ti 6 8 8 22 - - - 22 POHJO rnEN UNTP.KAlO :tmKI 25 Käpylä Fri tidBjeDDl1e i Kottby ------20 20 LÄNTI ET ESI~UPUN IT 2) 9:3 Pohj oi s-He.ag ~asten Kesä ~:n päiväko l. - - 20 20 - - - 20 30:4 Munkki vuori ~edmigradBkys ~måbarnskola/ ~jörneborgs- lrigens små- ~arnsskola -- - - 25 -- 25 31 Lauttasaari "indergarten. ~ - - -- 25 - - 25 ~ÄHY:n Päivä 3) ~oti -- 10 10 - - - 10 33:1 Kannelmäki ~edmigre.dSkys ~måbarnskola/ pamlasvägens Småbarnskola - -- - 25 - - 25 26

Liite IV 30 % VALTIONOSUUTTA SAAVAT PÄIVÄKODIT 31.12.1977

2 . Päiväkoti H o i t o p a i k a t ---1 Kai' Kaupunginos et osa !osa-alue osa- kp ?P kpk

alue y:-."t.,=.:;::~E In'n '-1 1-2 3-6 y~t. 3-6 7-1') erit. . 4) 33:2 Maununneva H:gJ.n Suoma- lais-Venäläi 6-10 v aen koulun päiväkoti -- - - - 50 - 50 I 46:3 Reimarla Teknos-Maa- lit Oy:n päi I väkoti - - 20 20 - - - 20 POHJO SET ESlKAUPill bIT 28:2 Maunula Sedmigradsky I SmAbarnskola Månsas smA- barnskola - - -- 25 - - 25 28:4 Patola Patolan päi- väkoti - 6 9 15 - - 15 34:1 Länsi-Pakila Pakilan Lat1 tenpaikka - - 30 30 10 - - 40 ITÄIS ~ ESlKAUPUNG Ir 45:2 Puotila Sedmigradsky smAbarnskolE Botby smA- barnsskola -- - - 25 -- 25 49:3 Tulli saari Sedmigradsky SmAbarnskole Degerö smA- barnskola - - -- 25 -- 25

KANTAKAUPUNKl 6 46 86 138 75 20 ------233 ~~~~~!! ------b- liiö------1--_:" ----- ==~2= ~==~ --~Q------=~2~=== __ IQ_ ~2~2_~~~ ------6 -~~-- __nL -g~~- r-~~~-- 1---=-- --~~§----I Perustamisv iheessa ole- vat paikat - 36 140 176 71 20 - 267 Toiminnassa+ erustamis- vaiheessa yh 6 88 315 409 306 90 - 805

1) aloittaa 1 pimintansa 1. 9.77. ~i ole IYksilö tynä P S:ssa 1977- 81; me: tuu Hel- singille 1 iahvistettuun oitopl kkamå' rään

2) Ei sisälll Yksilöitynä HS:e.az 1977- ~l Uud nmaan ääninl p.!litu on pä töksellään 20.12.76 ili 248/76 byri synyt bäiväk din to mitilE 30 % altio osuute n oikeutta vaksi ~o

KUNNALLISET PÄIVÄKODIT 31.12.1977 ;>ERUS':':'Al·:ISVAIHEESSA OLEVAT "Jr.r.".KOTIPft.IKA'l' Liite V

Kau osa 7 Kaupungin- Hoi t o p a i k a t osa- osa/osa-aluE Päiviikoti alue kp pp kpk n:o (1 1-2 3-6 yht. 3-6 ~-10 er~_t. Yhteensä

LÄNT SET ESIKAUPUI GIT

30.1 Vanha Munk- kiniemi E1ka 6 24 20 50 25 -- 75

31 Lauttasaari ~ärnan-Tiira 18 24 20 62 - - - 62 POJlJ ISET ESIKAUP iNGIT

28.5 Veräjämäki Perhonen 6 24 20 50 - - - 50 KOIL ISET ESIKAUP INGIT

37 Pukinmäki Eskola 6 24 20 50 - -- 50 40:2 A1a-Tikkuril Pähkinä - 12 20 32 - - - 32 ITÄI ET ESIKAUPUN IT 45.5 Marjanimei Puolukka - - - -- 25 - 25 Yht. 36 108 100 244 25 25 - 294 28

30 % VALTIONOSUUTEEN OIKEUTETUT YKSITYISET PÄIVÄKODIT 31.12.1977 PERUSTAMISVAIHEESSA OLEVAT PÄIVÄKOTIPAIKAT Liite VI

Kau~ osa Kaupungin- Hoi t opaikat osa- osa/osa-aluE päiväkoti alue kp pp kpk n:o <1 1-2 3-6 yht. 3-6 7-10 erit. Yhteensä

KESKl STA

3 Kaartinkaup. Saksalainen erk ---- 20 - - 20 LÄNT tlEN KANTAKAUP INKI 14 Taka-Töölö Aurora&Laakso - 12 40 52 - -- 52 Folkhä1san - --- - 20 - 20 LÄNTI NEN KANTAKAUPl INKI 17.3 Itä-Pasila Ressukka 12 20 32 - -- 32

ITÄIN i:N KANTAKAUPUl KI 10 Sörnäinen Elanto -- 40 40 - -- 40 LÄNTI >ET ESIKAUPUN IT 31 Lauttasaari Alko - 12 20 32 - -- 32 Eng1. P1ay- School - -- - 26 - - 26 Sedmigradsky II - --- 25 -- 25 ITÄIS r.r ESIKAUPUNG T 54 Vuosaari Oy Shell Ab - - 20 20 - -- 20 Yht. - 36 140 176 71 20 - 267 29

Liite VII

YHDISTYSTEN, SÄÄTIöIDEN YM. YHTEISöJEN OMISTAMAT PÄIVÄKODIT 31.12.1971

Päiväkoti kp pp kpk yht.

Alppilan srkn koululaisten pk 25 25 Fritidshemmet i Topelius- skolan (Samfundet Folk- hälsan l;-tv",lolic-'...c;.qJ,(1A.-, ~~ 20 20 Isak Räsäsen säätiön pk 30 30 Helsingin juutalaisen srkn pk 18 18 Kaapelitehtaan pk 37 37 KOUIU1·rk.TOukola (Paava - lin srk 20 20

Puistolan kirkon pk 25 15 40 Päiväkoti Caritas-Kasvatta kaa Lapset ry 20 20 Pyhän Marian lastentarha 35 35 Oy Shell Ab:n päiväkoti 20 20 Tapanilan lasten pk (srk) 30 30 Tuomiokirkkosrk pk 36 36 Vartiokylän srkn pk 20 10 30 Vuosaaren srkn päiväkoti 16 16 269 43 65 377 30

Liite VlII

YJ'.:HTYI::!'l'EN HENKILöIDEN OMISTAMAT PÄIVÄKODIT 31.12.1Q77

k~ pp yht

Aho 25 25 Alho 18 18 Heinonen 9 9 Helispää 25 25 Kaisla ja Tynjälä 25 10 35 Karimus 34 34

Laaksonen 31 31 Lahelma 25 25 Lehtonen 9 9 Luoto-Palmas 30 30 Manssila 25 25 Mäkinen 15 10 25 PalvaIin 60 60 Potrykus, Keskusta 40 40 Potrykus, Lauttasaari 25 25 Pösö 40 40 Toivokainen 25 25 Somersalo 7 7 468 20 488 31

Liite IX

KAUPUNGIN LEIKKIKENT::T :977 u';' " ... .J..U1;" r..iWi.iA1Vj,;ARAT VUONr-;A 1976

Leikkikentän nimi Lasten samanaikainen lukumäärä Lasten käyn kentä11u keskim./pv tikertoja keskim.!pv ,0-6 v. ! 7-10 v. 11-18 v. Yht.

KOKOVUOTISET i Brahe ...... 24 9 5 38 228 Ete1ä-Haaga ...... 14 8 5 21 162 Hesperia ...... 29 13 7 49 294 Jakomäki ...... 14 11 4 29 114 Kannelmäki ...... 16 13 8 31 222 Kimmo ...... 18 11 1 36 216 Konala ...... 16 5 2 23 138 Kontu1n ...... 17 11 8 36 216 Laajasalo ...... 5 7 2 14 84 Lauttasaari ...... 19 10 5 34 204 Malmi 1 ••••••••••••• 5 , 6 4 15 90 Maunula ...... 34 I 16 11 61 360 I Myllypuro ...... 17 I 15 18 50 300 Pihlajamäki ••••••.• 21 I 8 2 31 186 ~~~b~äM~aga ..•••• 21 12 8 41 246 uo J.n arju .•...••. i4 -7 6 ~7 1b2 Roihuvuori ...... 13 11 2 26 156 Sepänpuisto ...... 35 14 10 59 364 Siilitie ...... 17 14 6 37 222 Toinen En,ia ...... 23 11 4 38 228 Toukola ...... 7 , 4 4 15 90 Tullinpuomi ...... 13 8 5 26 156 Vallila ...... 15 , 10 6 31 186 Vesala ...... "' 6 10 i 4 20 120 Vuosaari ...... 17 13 I 210 I 5 35 Ylisky1ä ...... 14 9 I 1 :.::4 144 I 444 266 , 149 859 5 148 I KESÄLEIKKI~TÄT , Itä-Pasi:j.a - ; - I - Länsi-KaJ.vopui~to .. 23 13 : 2 38 114 I Me11u=äki ...... 21 12 4 37 111 Mikor.mäki ...... 10 9 2 21 63 Munkkiniemi •j I ...... 1? i 13 i 5 30 90 Munkkivuori ...... 18 , 10 4 32 96 Patola ...... 15 , 12 6 33 99 Pitäjänmäki ...... 15 16 i 8 39 117 Puotila • 2)' ••.••••• 16 14 1 31 93 Siltamäki ; •.••••••• 15 I 10 , 4 29 a7 145 109 36 290 870 ! Yhteensä 589 375 I 185 1149 6 018 i) Perustettu 1977

2) Kenttä on perustettu kokovuotiseksi, mutta toiminut vuonna 1976 vain kesän. 32

Liite X 1. RUOTSINKIELISTEN PÄIVÄKOTI PAIKKOJEN TARJONTA 1.1.1978 JA LISÄTARVE \~OTEEN 1985 MENNESSÄ

Hoitopaikat kn pp kpk ent ,5-1 1-2 3-6 yht 3-6 7-10 YHT 1. Keskusta

A Tarve 1985 3 12 24 39 8 18 - 65 B Tarjonta=D+E+F(l.1.1978) - 33 41 74 100 - - 174 C Lisätarve = A - B 3 -21 -17 -35 -92 18 - D Kunnalliset pk-paikat - - 25 25 25 - - 1-}09 50 E Yksit. (35%valt.os)pk-paikat - 33 16 49 - - - 1 49 F Yksit. (30%valt.os)pk-paikat - - - - 75 - - 75

2. Eteläinen Kantakaupunki

A 4 18 36 58 12 29 - 99 B - - 25 25 50 - - 75 C 4 18 11 38 -38 29 - 24 D - - 25 25 50 - - 75 E ------F ------3. Läntinen kantakaupunki A 3 14 28 45 8 20 - 73 B 6 44 82 132 100 - - 232 C -3 -30 -54 -87 -92 20 - -159 D 37 100 E - - 37 - - lP7 6 28 25 59 - - - 1)59 F - 16 20 36 - - - 36 4. Itäinen kantakaupunki A 1 4 8 13 4 5 - 22 B 6 12 80 98 75 - 12 1.73+ 12 C -5 -8 -72 -85 -71 5 -12) -151 D - - 65 65 75 12 140+ - 12 E 6 12 15 33 - - - 1)33 F ------33

2. Liite X

Hoitopaikat kp pp kpk ,5-1 1-2 3-6 yht 3-6 7-10 ent. Yht 5. POhjoinen kantakaupunki A 1 4 8 13 4 7 - 24 B - - 20 20 25 20 - 65 C 1 4 -12 -7 -21 -13 - -41 D - - 20 20 25 - - 45 E ------F - - - - - 20 - 20

6. Läntiset esikaupungit

A 18 72 144 234 44 B 99 - 377 - - - - 135 - - 135 C .18 72 144 234 D -91 99 ,- )242 - - 85 E - - - - - 85 F ------50 - - 50 7. POhjoiset esikaupungit

A 2 10 20 32 4 B 14 - 50 C - - - 25 - - 25 2 10 20- 32 -21 14 D - 25 E ------F ------25 - - 25 8. Koilliset esikaupungit A 4 16 32 52 8 23 - 83 B 12 C - - - 8 - - 20 4 16 32 40 0 23 - 63 D - - - 12 8 - - ?) 20 E ------F ------9. Itäiset esikaupungit

A 13 52 104 169 32 75 276 B 40 40 - C - - 175 - - 215 13 52 64 129 -143 75 - 61 D 40 40 125 E - - - - 165 F ------50 - - 50 34

3. Lii te X

Hoitopaikat

ko pp k!)k erit .YHT 1,5-1 1-2 3-6 YHT 3-6 7-10

Kantakaupunki A 12 52 104 168 36 79 - ~~~ B 12 89 248 349 350 20 12 71 C 0 -37 -144 -181 -314 59 (-12) 436+l2 D - - 172 172 275 - 12 447 E 12 73 56 141 - - - 141 F - 16 20 36 75 20 - 131

Esikaupungit

A 37 150 300 487 88 211 - 786 B - -(1 ) 40 52 343 - - 395 C 37 150 260 435 -255 211 - 391 D - -(1 n 40 52 218 - - 270 E ------F - - - - 125 - - 125

Kokokaupunki

A 49 202 404 655 12 290 106~ 1,l2) - + 1 B 12 89 288 401 69 20 12 1114 C 37 113 116 254 -56~ 270 (-12) ~~5+l2 D - -(1" ~ 212 224 49 12 717 E 12 73 56 141 - - - 141 F - 16 20 36 20( 20 - 256

1) Hoitopaikat kaksikielisiä, etusija ruotsinkielisillä lapsilla. 2) Perustamisvaiheessa lisäksi 50 hoitopaikkaa 3) Sekaryhmä 1-6-vuotiaille lapsille 35

Liite XI KPNNALLISET 1978

Kaup Kaupungin Päiväkoti 'lbteu- lioitooaikat osa/osa-alue tU.'3- osa tapa kp pp kpk h:o - e1'~t--_- .- . (1 1-2 3-6 yht. 3-6 7-10 5 Punavuori Punavuori IV osto - 12 20 32 - 25 I - 157- 8 Katajahokka f4ajakke. ATT - 12 20 32 I - =, - i 3L, Katajan. (8007 V'Jok. 6 1 12 1 - 18 - - I - ! 18 Pohj ois-Haaga 29.3 Ella ATT - 12 40 52 - 25 ~- 33.1 Kannelmäki Kannel P.KR 6 12 40 58 - 1 25 -183 33.3 !4alminkal'tano Timotei ATT 6 24 40 70 25 25 - lL2å-- 46.3 Reimarla Turkka osto 6 12 40 58 - 1 - - 158- Pa1sarni osto 12 24 20 - - - 5"6 I i I 56 39.2 Tapani1a loIaitikka ATT - -- - - 25 - 125 Saniainen ATT 6 24 40 70 -- - 170 40.2 Ala-Tikkurila fUnttu osto 6 24 40 70 10 - 1 - 180 41. 4 Jakomäki Naava HKR 6 12 40 58 ------158 Somerikko HKR - - - -- 25 --::-r;;5'- !6J:U~Ur~t;f'.f.~~ 45.3 ta] !-\. '"' vtorttu P.KR 6 24 40 70 - - - 170 115.5 Marjaniemi Herukka HKR 6 12 40 58 - - '--=-, 58 . l-!ansikka ATT - 12 IlO 52 - - -~ l-lustikka vuok - 24 20 114 - - - -r 44 - HOAS vstgv.ouist vuok 6 12 - 18 - - - ! 18 117.1 Kontula Keinu HKR - - - - - 25 1 - T25 511 Vuosaari Koralli HKR 6 24 40 I 70 25 ! 25 -p:2O 20 kpl I 711 288 : 520 I 886 <;0 12.0.0 I Q 10 r 1 1 ,(-- 1 I i : I : , I ! 1 I I I 1 . I I 1 I I I I I I I I I 36

Liite XI KUNNALLISET 1979 2.

Kaup. Kaupunr;in Päiväkoti. Toteu Hoitooaikat osa osa/osa-alue tus- pp n:o tapa ko kpk rit YHT <11 1-2 3-6 yht. 3-6 7-10 1 Kruununhaka Virkkula HKR -- 40 40 25 - - 65 Vekara HKR - 12 - 12 - 25 - 31 4 Kamppi Lappi osto 6 24 20 50 - - - I 50 Palokärki vuokr - 12 20 32 - - - 32 5 Puna vuori Punavuori V osto 12 24 - 36 - -- 36 -- 8 Katajanokka Katajan. (8009 vuokr - 5 10 15 - - - 15 17 .1 Länsi-Pasila L-Pasila (Al) vuokr - 12 20 32 --- 32 10 Sörnäinen Kaisla vuokr - 12 20 32 - - - 32 11. 3 Torkkelinmäk Torkkeli vuokr - 12 - 12 - - - 12 24 Kumpula Kumpula II AIT - 12· 20 32 - - - 32 29.1 Etelä-Haaga Tonttula HKR - 12 20 32 25 25 - 82 Tomtebo HKR - 12 20 32 - - - 32 32 Konala Konala IV ATT -- 20 20 - -- 20 33.3 ~lrninkartano Malmink. III vuokr -- 20 20 --- 20 46.3 Reimarla Taneli vuokr - 12 20 32 - - - 32 37 Pukinmäki Savela vuokr 6 12 40 58 - 25 - I 83 38.2 Ala-Malmi Aloit.kortt. ATT - 24 40 64 - 25 - 89 40.2 Ala-Tikkuril Revontulenti ATT - 12 20 32 - -- 32 41.2 Heikinlaakso Nummi HKR 6 12 20 38 25 25 - 88 4h4 Jakomäki Kotilo HKR 12 24 20 56 - 25 10 91 45_4 Myllypuro Leipuri HKR 6 24 40 70 - 25 - 95 49.1 Yliskylä Pultti HKR - 24 40 64 - - - 64 Reiherintie ATT - 3 11 14 - 20 - 34 Sarvasto ATT - 12 20 32 - - - 32 24 kpl 48 308 501 857 75 195 10,1137

i

I I I I I 1 37

Liite XI KUNNALLISET 1980 3.

Kaup. Kaupungin- Toteu Hoitopaikat osa osa/osa-alue Päiväkoti tllS- n:o t.apa kp pp kpk eri YHT (1 1-2 3-6 yht 3-6 7-10 ~ Kamppi Kamppi V vuokr - 12 20 32 -- - I 33 Kamppi VI vuokr - - 20 20 -- - 20 8 Katajanokka Katajan. (8011 vuokr - 5 10 15 - I - 1 - ---I J:5 14 Taka-Töölö I Taka-Töölö V vubkr 6 12 20 38 -- - I 39 17:1 Länsi-Pasila L-Pasila (A6) vuokr 12 12 20 44 --- 44 L-Pasila(AlO) vuokr - 12 20 32 -- - 32 L-Pasila (Ale; vuokr - 12 20 32 - -- 32 10 Sörnäinen Sörnäinen II(294 20 vuokr 6 12 38 --- 36 - 12.2 Alppila Alppila Irr osto 6 24 20 50 - -- 50 29.4 Lassila Lassila rr vuokr - 12 20 32 -- - 32 31 Lauttasaari Taivaanvuohi HKR - 12 40 52 - 25 - 77 32 Konala Luhti HKR --- - - 25 - 25 33.1 Kannelmäki Pelimanni HKR 6 24 40 70 25 25 - 120 33.3 Malminkartano Halmink rr0328, HKR 6 24 40 70 -- - 70 46.3 Reimarla Kolkka HKR 12 24 20 56 - 25 - 51 38.2 Ala-Malmi Karvikka HKR 6 12 40 58 25 83 - - "--- 10 --_c. Ala-Ti.kkuril Paprika HKR - - -- - 25 - 25 Pikkuprinssi HKR 12 24 40 76 - -- 76 Pikkaraistie HKR -- 40 40 - 25 - 65 1!:~KKan1.l.tt;y- 45:1 Vartioharju Blomanl1:en HKR - 36 60 96 --- 96 45:5 Marjaniemi Vaapukka HKR 6 24 40 70 25 - - 95 54 Vuosaari Keula HKR 12 24 40 76 - - 10, 86 22 kpl 90 317 590 997 50 1175 10 11232

0 ---I I

, , I I I 38

Liite XI KUNNALLISET 1981 4.

Kaup. Hoito aikat osa KaulJungin- Päiväkoti osa/osa-alue kp pp kpk eri n:o I YHT < 1 1-2 3-6 yht 3-6 7-10 8 Katajanokka Katajan. (8010 vuokr -- 20 20 25 25 - 1.~ Katajan. (8003 HKR 6 12 20 38 25 25 - 88 14 Taka-Töölö Taka-Töölö VI osto - 2!J 40 6!J - - I - 6!J Taka-Töölö VI osto - - - - - 25 - 25 15 14eilahti Neilahti (520 vuokr 6 12 20 38 - -- 38 17.1 Länsi-Pasila L-Pasila (A16 vuokr - - 40 !JO - - - 40 17.3 Itä-Pasila I-Pasila VII HKR - - - - - 25 - 25 10 Sörnäinen SörnäinenI1I(29!J vuokr 6 12 20 38 -- I - 38 11.2 Linjat Linjat (306) vuokr 6 12 20 38 -- - 39 22 Vallila VallilaVII (36 )HKR - - 20 20 - 25 - 45 29. 4 Lassila LassilaIII(29192 2)HKR - 24 !JO 6!J - 25 - 89 32 Kona1a Tähkätie HKR 12 2!J !JO 76 -- - 76 33.3 J.1alminkartaro Malmink. IV(33237 ATT - 12 20 32 - 25 - 57 46.3 Reimar1a Taavi' vuokr 6 12 20 38 25 25 - 38 28.!J Patola Nestori HKR 6 24 !JO 70 - 25 - 95 37 Pukinmäki Sunilankuj a HKR - 12 !JO 52 - 25 ------77 38!1 Ylä-Malmi Heinäpellont. HKR - 12 40 52 - 25 - 77 40.1 Siltamäki Seu1anen HKR 6 2!J 20 50 - 25 - 75 43.1 Länsit-Hertton. Irllerttoniemi IV HKR 6 12 20 38 - -- 33 117.2 Vesa1a Tanhuantie vuokr 6 12 20 38 25 - - 63 - 47.3 Mellunmäki Tunturi HKR 6 2!J !JO 70 -- - 70 54 Vuosaari Simpukka HKR 6 24 !JO 25 70 - - I 95 22 kol 78 288 'i80 Q!J6 100 '12'i - 1137 1

-

--- i I i 1 I I

I I I I I I 39

Liite XI KUNNALLISET 1982 . o

Kaup. Kaupungin- Päiväkoti Toteu Hoitopaikat osa osa/osa-alue tus- tapa kp pp kpk rit n:o YH? (1 1-2 3-6 yht 3-6 7-10 7 Ullanlinna Ullanlinna IV osto - 12 20 32 - - - 32__ . 8 Katajanokka Kataj an. (160) vuokr - 12 20 32 - 25 - 57 52" Suomenlinna Suomenlinna vuokr - 12 20 32 -- .-- 32 13 Etu-Töölö Etu-Töölö IV osto - 12 20 32 - - - 32 17:1 Länsi-Pasila L-Pasila (51) vuokr - - - 25 25 io 60 L-Pasila (56) vuokr 12 12 20 44 - - - 44 L-Pasila VIII HKR - - - - - 25 - 25 11.2 Linjat Linjat IX osto - 12 20 32 - - - 3L 11.3 'lbrkkelinmä1d 'lbrkke liranIlk:i II osto - 12 20 32 -- - 32 12.2 Alppila Alppila IV vuokr - 12 20 32 -- - 32 22 Vallila Vallila VIII 24 HKR 12 - 36 - - - 36 .. 29.1 Etelä-Haaga E-Haaga V HKR 12 24 40 76 - - - 76 - 30.1 Vanha-~1unkkinie Ii HbJnkIdni~, HKR 6 24 40 70 - - - 70 31 Lauttasaari [lauttasaari V HKR 6 24 20 50 25 -- 75 Tavi HKR --- - - 25 - 25 28.4 Patola Norppa HKR 24 40 64 64 - - - - ...--...... 38.3 Pihlajamäki Pihlaj amäJd VII vuokr - 12 20 32 - 25 - 57 39.1 Taoaninvainio ~lII'VI1unmentie HKR 6 12 40 58 - -- 58 39.2 Tapanila Tapanila IV HKR - 24 40 64 - -- 64 41.1.3 ~tola ja Tat Nunkkatie HKR 6 12 20 38 - - - 38 Vihtorinkuja HKR - 24 40 64 - 25 - 89 45.1 Vartioharju VartioharjuII HKR 6 12 40 58 -- - 58 45.4 Myllypuro 'lIl"1rimlllri 1 ~okr - 12 40 52 - - - 52 '"l"Irim!llri II vuokr - 12 20 32 - - - 32 45.5 Marjaniemi Itäkeskus(A2. l)vuo - 12 40 52 --- 52 47.1 Kontula Kontula IX osto - 12 20 }2 --- 32 47.2 Vesala Aarrepolku HKR - -- - - 25 - 25 Vesala VI jHKR 6 24 40 70 - - - 70 54 Vuosaari Vuosaari V jvuokrl - 12 : 40 52 I - I - - : 52 29 kpl 72 396 i700 168 I 50 175 10 140, , I I I 1 I 40

30 % VALTIONOSUUTEEN OIKEUTETUT YKSITYISET PÄIVÄKODIT 1978 Liite XII 1.

~:~~ Kaupungin- Hoi t 0 P a i k a t 05a- osa/osa-aluE Piiiväkoti r- alue kp pp kpk n:o <.1 1-2 3-6 yht. 3-6 17-10 erit. Yhteensii - - Steiner - --- 40 - - 40 41

Liite XII 30 % VALTIONOSUUTEEN OIKEUTETUT YKSITYISET PÄIVÄKODIT 1979 2.

Kali~ osa Kaupungin- Hoi t 0 P a i k a t 08a- osa/osa-alue Päiväkoti alu~ kp pp kpk n:o <.1 1-2 3-6 yht. 3-6 7-10 erit. Yhteensä

7.3 L!lnsi-Paaila Kaupunkilä- hetys - - 20 20 25 - - 45 M.S. Tecava- tupa - - 40 40 - - - 40 HYKS1) - 10 40 50 - - - 50 - 10 100 110 25 - - 135

1) ympäri ruotinen 42

Liite XIII

SISÄLLA JA ULKONA TAPAHTUVAN LEIKIN JA TOIMINNAN OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

R = uusi rakennus T = toiminnan aloittaminen

Vuosi Kohde R/T Huom. 1978 Patola R T Pukinmäki R T Pihlajamäki R Roihuvuori R 1979 Itäkeskus R T Kannelmäki (uusi alue) R T Itä-Pasila R T Kona1a R Eläintarha R sisäti1a,III-1injan 1k: n 1aaj enmis 1980 Malminkartano R T Laajasalo R Länsi-Pasila R T Y1isky1ä R 1981 Ylä-Malmi R Ala-Malmi R T Lauttasaari R 1982 Ete1ä-Haaga R Reimar1a R T Vesa1a R T Mellunmäki R T Liite D

Kaupunginhallituksen suunlrlittelujaoston esittämät muutokset lasten päivähoitolautakunnan esittämään lasten päivähoitosuunnitelmaehdotuk• seen vuosille 1978-1982 45

Kunta PÄIVÄHOITOSUUNNITELMA lomakefD vuosille 197~1982 Helsinki Lllnl Uudenmaan Kantokykyluokka hyvakqymlep61v4maarA

10 Suunnitelma hyv8ksytty kunnanvaltuuaton kokoukseasa

Suunnitelmakauden aikana perustettavat päivähoitopaikat

Vahvlstetu~ peruetamatta jällnaet palkat") Perustettavat Palkkoja wo- Pälvilholtomuoto uudet den lopussa Palkkoja yh- jM hoitopaikat yhteanea teensä perus- nllaHl peru.- I tamatta letaen v. 1978 peruatamatta 1 2 3 4 5 1978 Pälv8kodl~ kunnalll ••t 593 13 368 1 510 294 949

Pälväkodl~ yk.ltyl ••t 20 1 336 267 Kunnallinen ohjattu perhepäivähoito 300 2 400 --- Leikin Je toiminnan ohjauksen toiminta pisteet 2 39

1979 Päiväkodit I 913 15 617 Kunnallinen ohjattu perhepäivähoito I 300 2 700 1980 Päiväkodit I 868 I 16 485 Kunnallinen ohjattu perhepäivähoito I 100 I 2 800 1981 Päiväkodit I 921 I 17 406 Kunnallinen ohjattu Derhepillvilholto 100 I 2 900 1982 Päiväkodit 904 I 18 310 Kunnallinen ohjattu perhepäivähOito I 100 I 3 000

") Sarakkel.lln 3, 4 ja 5 merkltll8n niiden paikkoJen lukumMrii, Jotka elvilt ole tolmlnn .... vuoden 1977 lopu ....

LllnEET PERUSTELUT PAIVAHOITOSUUNNITELMAAN, lomake 2 (Suomen Kunnellialllton loml!llke no 7544)

LISASELVITYKSET (SOsiaalihallituksen ylelaklrJoe.sa mainittu teksllo.. )

Soal8ellhallltukeen 19n hyvlksyml 46

Lomake 2/D c. Vahvistetun äivähoitosuunnitelman hoitopaikat 31.12.1977 Sivu 2 1. Päiväkodit, kunnalliset ja yksityiset 2. Perhepäivähoito 15 040 2 100

D Kunnallinen päivähoitotoiminta Toiminnassa Perustamis- 1. PÄIVÄKOOIT vaiheessa Suunnitelmakaudella perustettavat ULDET päiYähoit~aikat olevat paikat olevat paikat 31•12.1977 31• 12.1977 1978 1979 1900 1981 1982 12 481 294 1 08~) : . 998 1 091 1 064 1.1 Paikkoja yhteensä -495 If -200-) ~ -~~~) I( -1<50-) 1l-140') siitä 828 . 81 8~~) 1.2 kokopäiväpaikat 6 548 244 -~'4',,) 1, - "03,) Ir _ Il- 8{,,6) Ir _ 8}J\ 1.3 vuorokautista hoitoa antavat paikat ------50 25 75 (_~~O) 25 1.4 osapäiväpaikat 4 885 25 f-f'io) 1l-12S) 1(-100) I 1(-120) 1.5 osavi ikko-/OS8VUOt iset päi väkotipaikat ------1.6 päiväkotipaikat x) eri tyisryhmissä 204 - 10 10 - 10 10 1.7 koululaisten 200 ( 15?) :;~) 175 päiväkotipaikat 844 25 200 - 2" ( 2. KUNNALLINEN OHJATIU PERHEPÄ I VÄHOITO

2.1 Paikkoja yhteensä 2 100 - 300 300 100 100 100 siitä 2.2 vuorokautista hoitoa antavat paikat 40 - 10 10 5 5 5

2.3 koululaisten paikat 88 - 21 21 13 8 9 3. KLNNALLINEN LEIKIN JA TOIMINNAN GiJAUS 3.1 Toimintapisteitä yhteensä 37 - 2 3 2 1 3 siitä 3.2 leikkikenttiä 37 4. KOKEILUTOIMINTA 5. KUNNALLISTEN PÄIVÄKOTIEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ xx) 4.1 Paikkaluku yhteensä 31.12.1977 5.1 Päiväkotien lukumäärä 31.12.197715.2 niistä osaviikko-/osavuotisia 321 177 - E. Yksityinen päivähoitotoiminta KLN~IALLlSIIN VERRATIAVAT Toiminnassa Perustamis- 1. Suunni telmakaudella perustettavat UlDET päivähoitopaikat YKSITYISET PÄIVÄKODIT olevat paikat ~r!~:tS~:ikat 31•12.1917 31•12.1977 1978 1980 1981 1982 1979 - 1.1 Paikkoja yhteensä 511 - (-10) (-10) (-;:0) (-;:0) (-10) siitä 1.2 kokopäi väpaikat 4n ------1.3 vuorokautista hoitoa antavat paikat ------1.4 oaapäiväpaikat 70 ------1.5 oS8vi ikko-/osavuot i set päi vIIkotipaikat ------1.6 päiväkotipaikat eri tyisryhmissä x) 28 ------1.7 koululaisten päiväkotipaikat ------1.8 PÄIVÄKOTIEN LUKI.MAÄRÄ 31.12.1977 15 x) Myös erityispäiväkodeiesB (jatkuu seuraavalla sivulla) xx) Kokeilutoiminnan paikkaluku lasketaan miJtsan myös BO. toimintamuotoa koskevilla riveillä. 47

Lomake 2/D

2. MUlIr 30 % VAL TIONOSWTEEN Toiminnassa Perustamis- vaiheessa SuunnitelmakaudeUa ~;u:~tt:;vat UDET päivähoitopaikat OIKEUTETlIr YKSITYISET olevat paikat olevat paikat PÄIVÄKODIT 31•12.1977 31•12.1977 1978 1979 1980 1981 1982 4~) 13 1, _ - - 2.1 Paikkoja yhteensä 538 267 Ir _ 10 Ic - 10 10) I( - 10) (- 10) siitä 2.2 kokopäiväpaikat 233 176 - 110 - - -

2.3 osapäiväpaikat 235 71 40 25 - - - 2.4 päiväkotipaikat x) eri tyisryhmissä ------2.5 koululaisten päiväkotipaikat" 70 20 -- - - -

2.6 Päiväkotien lukumäärä 19 3. MUU PÄIVÄHOITOIKÄISILLE TARKOITETTU YKSITYINEN TOIMINTA 4. YKSITYINEN VALV TTU PERHEPÄIVÄHOITO 5. Y!lSITYISEN PÄI 4,1 VAHOIDON KOKEI 3.1 Hoi tc?p8ikkojen lukumäärE 3.2 Toimintapisteiden luku- Päivähoito- 4,2 LUTOIMINNAN 31,12.77 t:e~U!~!~J eai~~ojen lu- ::~~äj~~~ 1~~7 77 (luettelo umaara PAIKKALlJ

2. Lastenhoi tajat '329 394 3. Hoitohenkilökunta yhteen- 1979 1980 1981 1982 sä (kohdat 1 + 2) 1 126 1 226 1 341 1 450 1 573 1 691 4. Eri tyislastentarhan- opettajat 20 22

5. Muu eri tyishenkilökunta '3 4 6. Eri tyishel'lkilökunta yh- 1979 '980 1981 1982 teen5ä (kohdat 4 + 5) 23 26 28 30 30 32 7. Päiväkotiapulaiset 647 n2 8. Muu talous- ja laitos- henkilökunta 548 538 9. Talous- ja laitoshenkilä- 1979 1980 1981 1982 kunta yht. (kohdat 7 + 8) 1 195 1 270 1 357 1 459 1 551 1 639

10. Perhepäivähoidon ohjaajat 43 46 49 50 51 52 11. Kunnalliset ohjatllt eerhepäi vähoitajat 1 000 1 180 1 316 ,1 362 1 408 1 454 G. Yksityinen valtionosuuteen oikeutettu päivähoitotoiminta, henkilöstön

kokonai"määrä~ 1977 1978 1. Lastentarhanopettajat ja sosiaalikasvattajat 41 62

2. Lastenhoitajat 68 74 3. Hoitohenkilökunta yhteen- 1979 1980 1981 1982 sä (kohdat 1 + 2) 109 136 149 1 149 1 149 1 149 4. Erityislastentarhan- opetta 'at - -

5. Muu erityishenkilökunta 5 5 6. Eri tyishenkilökunta yh- 1979 1980 1981 1982 teensä (kohdat 4 + 5) 5 5 5 1 5 1 5 1 5

7. Päiväkotiapulaiset 61 74 8. Muu talous- ja lai tos- henkilökunta 33 42 1981 9. Talous- ja laitoshenkilä- 1979 1980 1982 kunta yht, (kohdat 7 + 8) 94 116 122 1 122 1 122 1 122 x) Myös erityispäiväkodeissa xx) Kokeilutoiminnan paikkaluku lasketaan m"'aan myös ao. toimintamuotoa koskevilla riveillä. 48

Lomake 2/D ~. H. Päivähoid,on käyttömenot (toOO mk), Päivählaitolain mukainen toimint lVU 4 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1,. Kunnallisten päiväkotien menot yhteensä 105 818 130 305 147 000 159 OO{) 170 000 183 000 Rahoitus: 1.1 valtio 29 650 34 820 39 000 43 000 45· 000 48 000

1.2 kunta 63 218 79 865 92 000 99 000 106 000 115 000

1.3 huoltajat 12 950 15 620 16 000 17 000 19 000 20 000 2. Kunnallisen ohjatun perhe- päivähoidon menot yhteensä 28 393 36 517 40 765 42 232 43 698 45 165 Rahoitus: 2.1 valtio 6 570 9 100 9 711 10 011 10 311 10 612

2.2 kunta 19 543 23 687 26 757 27 757 2!l 757 29 757

2·3 huoltajat 2 280 3 730 4 297 4 464 4 630 4 796 3. Kunnallisen l~ikin ja toiminnan ohjauksen menot yhteensä 4 943 5 815 6 384 6 806 7 162 7 495 4. Kunnallisiin verrattavien yk~~~Yi8ten päiväkotien men yhteensä 4 530 4 700 4 750 4 800 4 900 5 000 Rahoitus: 4.1 valtio 1 080 1 128 1 140 1 151 1 175 1 200

4.2 kunta. 2 456 2 585 2 610 2 640 2 745 2 800

4.3 huoltajat 814 846 855 864 885 900 4.4 muu yksityinen rahoitus 180 141 145 145 95 100 5. Yksityisten 30 111 valtion- osuutta saavien päiväko- ; tien menot yhteensä 3 035 4 782 5 777 5 927 6 077 6 227 Rahoitus: 5.1 valtio 633 956 1 155 1 185 1 215 1 245

5.2 kunta 882 1 435 2 020 2 074 2 127 2 180

5.3 huoltajat 630 956 1 155 1 185 1 215 1 245 5.4 muu yksityinen rahoitus 890 1 435 1 447 1 483 1 520 1 557 1 . Kunnallisten päiväkotien perustaminen 1977 - 1982 Toimintavuoai 1977 Yhteensä 1978 - 1982 Investointien ajoittaminen 1978 - 1979 Uusia Kustannuk- Uusia KuatannlJc:- 1978 1~ hoito- set hoito- set Uusia Kustannuk- Uusia Kustannuk- paikkoja (1000 mk) paikkoja (1000 mk) hoito- set hoito- set paikkoja (1000 mk) paikkoja (1000 nl<) 1. Kiinteän omaisuuden - hankinta - 1 000 5 000 --1 000 1 000 2. Uusien toilnitilojen rakentami nen 437 22 000 2 652 114 "00 381 21 5'00 472 23 500 3. Osakehuoneistojen hankinta 136 4 000 60'1 20 000 193 9 800 111 3 500 4. Toimitiloissa" tapahtuvat peruskorjaukset 48 1 500 480 12 000 80 2 000 120 3 000 5. Toimintsvarustus (sekä ~~~igi~iin että vuokra- - - - 2 084 14 300 - 3 200 2 600 6. Kohde.ntamattomat vara"'set

7. Investoinnit yhteensä 621 30 584 3 735 165 800 654 37 500 703 33 600 1978

2 Rakennettavat 1 1-2 3-6 kp pp kpk erit. hp Kkm kmk

15-02525 Vuosaari, Kora11i, 54091/1 6 24 40 70 25 25 120 1 540 5 000 02544 Kannelmäki, Kannel, 33150/3 6 12 40 58 25 83 1 125 4 000 02608 Puotinharju, My11ytonttu, urh.puisto 6 24 40 70 70 995 4 400 02677 Itäkeskus, Herukka, 45053/2 6 12 40 58 58 723 3 500 02700 Jakomäki, Somerikko, 41218/1, YH 25 25 02721 Kontu1a, Keinu, 47018/10, YH 25 25

I)stettavat 15-02538 Reimar1a, Turkka, 46162/1 6 12 40 58 5~ 735· 2· 800 02549 Ala-Tikkurila, Minttu, 40122/1 6 24 40 70 10 80 1 170 3 500 02638 Pukinmäki, Pa1sami, 37027/1 12 24 20 56 56 • 800 2 500 02723 Puna vuori, IV 12 20 32 25 57 350 1 000 ~

Vuokrattavat 15-02533 POhjois-Haaga, Ella, 29161/1 12 40 52 25 77 1 00.0 02563 Malminkartano, Timotei, 33221/1, YH 6 24 40 70 25 25 120 02572 Itäkeskus, Mansikka, 45082/2 . 12 40 52 52 676 02599 Itäkeskus, Mustikka, 45098/1 24 20 44 44 600 02616 Itäkeskus, Lakka, 45048/9 6 12 18 250 02624 Katajanokka, 8007/1 6 12 18 18 250 02625 Katajanokka, Majakka, 8008/1 12 20 32 32 350 02710 Tapani la , Saniainen, 39311/1 6 24 40 70 70 850 02724 ~apanila, Maitikka, 30310/1 25 25 150 1:"' ...... et Q) Yhteensä 1978 B2B 50 200 10 ibåå >< .....H '=' 1979

Rakennettavat 1 1-2 3-6 kp pp kpk erit. hp Kloi KJan 15-02540 Jakomäki, Kotil0, 41223/1, YH 12 24 20 56 25 10 91 02550 Yliskylä, Piltti, 49006/12 24 40 64 64 1 040 4 000 02552 Myllypuro, Leipuri, 45155/1 6 24 IlO 70 25 95 1 163 II 400 02571 Heikinlaakso, Nummi, 41136/1 6 12 2Q 38 25 25 88 1 200 11000 02610 Jakomäki, Naava, 41200/2 6 12 40 58 58 850 ;5 5.00.

Ostettavat 15-02670 Kamppi, Lappi, 1611/7 6 24 20 50 25 75 750 2 300 02725 Punavuori, V 12 24 36 36 1100 1 200

VI Vuokra t ta va t 0 15-02530 Pukinmäki, Savela, 37203/1 6 12 40 58 25 83 1 100 02539 Merihaka, Kaisla, 399/5 20 20 20 250 02556 ReimarIa, Taneli 12 20 32 32 350 02564 Länsi-Pasila, Al 12 20 32 32 350 02591 Torkkelinmäki. Torkkeli, 366/9 12 12 12 200 02592 Kamppi, Palokärki, 173/1 12 20 32 32 350 02594 Yliskylä, Nalle, 119074/3 :- 40 40 40 450 02621 Malminkartano, HOAS, 33233/1 20 20 20 250 02650 Katajanokka, 800911 5 10 15 15 200 02665 Yliskylä, sarvasto, 49112/1 12 20 32 32 350 02711 Ala-Malmi, Vilppula. 38085/8 24 40 611 25 89 1 100 02726 Kumpula, 24956/1 12 20 32 . 32 350 02727 Konala, Aitta, 32082/1 20 20 20 250 t"' 02728 Ala-Tikkurila, Revontulentie 12 20 32 32 350 ,.... et- <1> >< . Yhteensä 1979 1l1~ 25 150 10 998 .....H 1\) t:! 1980

Rakennettavat 1 1-2 3-6 kp pp kpk erit. hp Kkm 2 kmk 15-02528 Kannelmäki, Pelimanni, 33178/2,YH 6 24 40 70 25 25 120 02581 Ala-Tikkurila, Pikkuprinssi, 40136/1 12 24 40 76 76 1 100 4 000 02597 Malminkartano, Apila, 33233/2 l2" 24 40 76 76 1 100 4 000 02695 Kruununhaka, Virkkula, 22/17, YH 40 40 25 65 02696 Kruununhaka, Vekara, 22/19, YH 12 12 25 37 02578 Itäkeskus, Vaapukka, 45048/5 6 24 40 70 25 95 1 000 4 000 02697 Konala, Luhti, 32026/3, YH 25 25 02699 Ala-Tikkurila, Paprika, 40119/1, YH 25 25 02730 Lauttasaari, Taivaanvuohi, 31026/4 12 40 52 25 1 100 4 000 02737 Reimarla, Kolkka, 46120/6 12 24 40 76 n 1 150 4 000

Dstettavat 15-02731 Alppila III 6 24 20 50 50 550 1 'r00 -VI Vuokrattavat 15-02593 Taka-Tööl,J', V 6 12 20 38 38 400 02596 Länsi-Patrila, A6 12 12 20 44 44 500 02598 Länsi-Pasila, AIO 12 20 32 32 350 02640 Sörnäinen' II, 294 6 12 20 38 38 450 02732 . Länsi-Pasila, A15 12 20 32 32 350 02733 Lassila II 12 20 32 32 350 02734 Kamppi, V 12 20 32 ~2 350 02735 Kamppi, VI 20 20 20 250 02736 Katajanokka, 8011/1 5 10 15 15 250 02748 Suomenlinna 12 20 32 32 350 ..,..,.t'" . et" (1) >< Yhteensä 1980 838 75 125 lQ38 H "- VI t:I 1981

2 Rakennettavat 1 1-2 3-6 kp pp kpk erit. hp Kkm kmk 15-025115 Siltamäki, Seu1anen, 1100211/2, YH 6 211 20 50 25 75 02551 Vuoaaari, Keula, 511021/1 12 211 IlO 76 10 86 1 300 ·11 500 02565 Ala-Malmi, Karvikka, 38055/10, YH 6 12 IlO 58 25 83 02582 Mellunmäki, Tunturi, 117203/18 6 211 IlO 70 70 900 3 600 025811 Etelä-Haaga, Tonttula-Toffitebo,29039/11 - 211 110 611 25 25 1111 1 200 II 500 026511 Ala-Malmi, Vi1ppu1antie, YH 12 211 20 56 56 02701 Katajanokka, 8003/1, YH 6 12 20 38 25 25 88 02729 Vartioharju, Kukkaniitty,B1omängen, 1152511/1 36 60 96 96 1200 II 500

Qatettavat VI N 15-027112 Taka-Töölö VI 211 110 611 611 750 2 300 027113 Taka-Töölö VII 25 25 150 500

Vuokrattavat 15-02677 Malminkartano, 33237 12 20 32 25 57 650 02632 Meilahti, 520 6 12 20 38 38 1150 026112 Veaa1a, Tanhuantie 6 12 20 38 25 63 700 02671 Reimar1a, Taavi 6 12 20 38 25 25 88 950 027111 Kallio, 306/8 6 211 20 50 50 600 027115 Sörnäinen, 111, 2911 6 12 20 38 38 1150

Yhteenaä v •. 1981 806 100 175 10 1091 ..,..,.t"'. < .....H ..,. t:! 1982 2 Rakennettavat 1 1-2 3-6 kp pp kpk erit. hp Kkm kmk 15-02588 Vuosaari, 3impukka, 54070/5 6 24 40 70 25 95 1 200 4 51)0 02652 Lauttasaari, Tavi, 31115/1, YH 25 25 02655 Ylä-Malmi, Raitti, 38112/39 12 40 52 25 77 1 100 4 OOg 02681 Pukinmäki, 3uni1ankuja 12 40 52 25 77 950 3 800 02720 Vesala, Aarrepo1ku,·YH 25 25 02738 Lassila 111, 29192/2 24 40 64 25 89 1 200 4 200 02739 Puistola, Vihtorinkuja, 41021/2, YH 6 12 20 38 89 02740 Pukinmäki, Pieksupo1ku, 37021/15 6 12 40 58 58 850 3 000

Ostettavat 15-02574 Kontu1a IX 12 20 32 32 350 1:.000 02591 Kallio, Linjat 12 20 32 32 350 1 000 v. 02623 Etu-Töölö IV 12 20 32 32 350 1 000 t.> 02664 Ullanlinna IV 12 20 32 32 350 1 000 02751 Torkkeiinmäki II 12 20 32 32 350 1 000

Vuokrattavat 15-02560 Vuosaari V 12 40 52 52 600 02600 Itäkeskus, A 2.31 12 40 52 52 600 02643 Alppila, IV 12 20 32 32 350 02744 Länsi-Pasila, A 16 40 40 40 500 02747 Katajanokka, 160 12 20 32 32 350 02749 Länsi-Pasila, 31 25 25 10 60 500 t"' 02750 Länsi-Pasila, 36 12 12 20 44 44 550 t-'. 02752 Pihlajamäki 12 20 32 25 57 600 t-'. et (D >< ...... H Yhteensä 1982 829 25 200 10 1064 VI Ö