Jarmo Taskinen L’EUROPE NE S’ARRÊTE PAS SUR L’ELBE Les conséquences de la réunification allemande sur le processus d'intégration européen au travers des débats du Parlement européen Pro Gradu -tutkielma Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto Elokuu 2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistinen Tiedekunta Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Jarmo Taskinen Työn nimi – Title L’Europe ne s’arrête pas sur l’Elbe - Les conséquences de la réunification allemande sur le processus d'intégration européen au travers des débats du Parlement européen Oppiaine – Subject Työn laji – Level Yleinen historia Pro Gradu -tutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages 8/2014 130 Tiivistelmä – Abstract Pro Gradu-tutkielma tarkastelee kuinka Euroopan parlamentin keskusteluissa sen poliittiset ryhmät näkivät Saksojen yhdistymisen vaikuttavan Euroopan integraatioon. Keskiössä on samalla myös se, miten Euroopan parlamentin oman aseman nähtiin suhtautuvan yhteisön muihin keskeisiin toimijoihin, joista olennaisimpia ovat Eurooppa-neuvosto ja Euroopan komissio. Samalla työssä on tarkasteltu sitä, kuinka yhteisön eri jäsenmaiden sisäpoliittiset asenteet näkyvät kunkin maan parlamentaarikkojen puheissa suhteessa Saksojen yhdistymiseen ja Euroopan integraatioon. Tältä kannalta keskeisiksi maiksi ovat nousseet yhteisön toisen maailmansodan jälkeiset voittajavaltiot ja samalla yhteisön suuriin jäseniin kuuluvat maat Ranska ja Iso-Britannia. Tutkimus painottuu tarkastelussaan kahteen suurimpaan parlamentaariseen ryhmään sosiaalidemokraatteihin (ESP) ja Euroopan kansanpuolueeseen (EPP), sillä nämä ryhmät yhdessä muodostivat enemmistön parlamentissa. Kyetessään yhteistoimintaan nämä ryhmät pystyivät suuntaamaan parlamentin päätöksentekoa haluamaansa suuntaan. Kuitenkaan pieniä ryhmiä ei ole jätetty huomiotta, vaan myös niissä ilmenneisiin kantoihin ja näkemyksiin on keskeisten kysymysten kannalta kiinnitetty huomiota. Tutkimuksen aikarajaus alkaa Berliinin muurin murtumisesta lokakuusta 1989 ja jatkuu syyskuuhun 1990, jolloin Saksojen yhdistyminen ja sen toteutumisen muoto varmistuivat. Työ seuraa prosessia kronologisesti vuorotellen Saksojen tapahtumien ja parlamentin keskusteluiden välillä. Keskeinen aikakauden taustalla oleva prosessi on myös Euroopan yhteisön yhdentymiskehitykseen liittyvän Maastrichtin sopimuksen voimaan astumisen läheneminen vuonna 1994.Työn metodina on ollut tarkastella parlamentaarikkojen puheita poliittisen diskurssin ja sisällönanalyysin kautta. Keskeinen teoreetikko tutkimuksen kannalta on ollut Paul Chilton. Työ nojaa myös Euroopan parlamentin tutkimuksen aiempiin tuloksiin erityisesti Tapio Raunion ja Amie Kreppelin tutkimusten kautta. Tämän tutkimuksen tulokset ovat myös päätyneet näiden tutkimusten kanssa samankaltaisiin tuloksiin. Tutkielmassa on selvinnyt kuinka keskusteluissa parlamentaarikot ovat nivoneet Saksojen yhdistymisen ja Euroopan integraation vahvasti toisiinsa. Yhdistyminen nähtiin paljolti integraation kehyksessä ja sen yhtenä vaiheena. Suuret ryhmät kykenivät löytämään pidettyjen puheenvuorojen tasolla yhteisymmärryksen sekä integraatiosta, että suhtautumisesta Saksojen yhdistymiseen. Näkökulmaeroja löytyi, mutta ne eivät yhteisen kannan löytymisen puolesta näyttäneen olleen liian suuria. Muut ryhmät joutuivat mukautumaan tähän kahden suuren ryhmän ajamaan linjaan. Eräänä kiinnostavana puolena esiin tuli Britannian konservatiivihallinnon kantojen vähäinen vaikutus brittiläisten europarlamentaarikkojen puheenvuorojen sisältöön. Asiasanat – Keywords Saksojen yhdistyminen, Euroopan yhteisö, Euroopan parlamentti, Euroopan integraatio, parlamenttihistoria, Euroopan kansanpuolue (EPP), Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue (ESP), vuodet 1989 -1990 Säilytyspaikka – Depository Jyväskylän yliopiston kirjasto Muita tietoja – Additional information Tutkielman kieli on ranska 1 LA TABLE DES MATIÈRES 1. LA PRÉFACE ..................................................................................................................... 4 a. Le fond historique ............................................................................................................. 4 b. Les sources et la question de la recherche ......................................................................... 8 2. LE PARLEMENT EUROPÉEN ET SA RECHERCHE ............................................... 14 a. L’institution du Parlement ............................................................................................... 14 b. Deux groupes majoritaires : La Parti populaire européen et les Sociaux-démocrates .... 19 c. Les groupes minoritaires du Parlement ........................................................................... 22 3. LA LITTÉRATURE MÉTHODOLOGIQUE ................................................................ 26 a. Caractères à la base de la vie parlementaire : le pouvoir, la langue et leur recherche .... 26 b. Recherche de l’identité parlementaire dans les discours ................................................. 30 c. La cohésion parlementaire .............................................................................................. 33 4. POURQUOI LA RÉPUBLIQUE ALLEMANDE DÉMOCRATIQUE NE SURVIVE PAS ? LES CAUSES D’UN EFFONDREMENT ................................................................... 37 a. Un Pays communiste au bord de la débâcle .................................................................... 37 b. L'opinion du Parlement européen sur les événements ..................................................... 40 5. LA CHUTE DU MUR DE BERLIN : UN SYSTÈME QUI S’EFFONDRE ................ 45 a. Les événements allemands à l'automne 1989 .................................................................. 45 b. Réactions étrangères à propos de la chute du mur .......................................................... 46 c. La Communauté européenne essaye de prendre position sur les événements allemands 52 6. LA QUESTION DE LA BASE DES NÉGOCIATIONS SUR LA RÉUNIFICATION ALLEMANDE ........................................................................................................................... 66 a. Les grandes puissances prennent position ....................................................................... 66 b. Les discours dans le Parlement européen au début du printemps ................................... 69 c. Le Comité de Donnelly ................................................................................................... 86 7. LE PRINTEMPS ET LES ÉLECTIONS ALLEMANDES ........................................... 90 a. Les puissances étrangères : Margaret Thatcher reste la seule opposante à la réunification allemande ................................................................................................................................ 90 b. Les élections allemandes ................................................................................................. 93 c. Le Parlement européen se prépare pour la réunification ................................................. 95 8. LA PRÉPARATION DU RAPPORT DE DONNELLY ET LES NÉGOCIATIONS ENTRE DEUX PLUS QUATRE ........................................................................................... 103 2 a. La République démocratique d’Allemagne perd son influence dans les négociations de ‘deux plus quatre’ .................................................................................................................. 103 b. Le Rapport intermédiaire de Donnelly .......................................................................... 105 c. L’automne : le « chèque en blanc » et la force majeure ................................................ 111 9. CONCLUSION ................................................................................................................ 119 BIBLIOGRAPHIE .................................................................................................................. 127 1. Sources originaux .......................................................................................................... 127 2. Sources secondaires....................................................................................................... 127 3. Littérature de recherche ................................................................................................. 128 ANNEXES 3 1. LA PRÉFACE a. Le fond historique « L'Asie s'est arrêtée sur l'Elbe !» –Konrad Adenauer, président de CDU, 1946 « L’Europe ne peut pas s’arrêter sur l’Elbe ! » –Egon Klepsch, président du PPE, 1989 La rivière Elbe, qui maintenant traverse les plaines centrales de l’Allemagne contemporaine, a longtemps représenté une frontière pour les peuples européens du continent après la deuxième guerre mondiale. Naturellement, elle était une frontière concrète entre deux Allemagnes, la République démocratique d’Allemagne (RDA) et la République fédérale d’Allemagne (RFA). Mais comme nous l'avons vu dans les citations ci-dessus, l’Elbe n’était pas seulement une frontière concrète comme les autres rivières servant de frontières. Elle était surtout une frontière mentale qui représentait une distinction entre deux systèmes très différents, entre les communistes et les capitalistes d'une part et d'autre part des pays autocratiques et des pays multipartistes. En outre, pour les auteurs de ces citations, elle représentait aussi une division plus profonde entre les « valeurs européennes » et les « valeurs non-européennes ». Comme Konrad Adenauer l'a bien cristallisé, l’impression des ouest-européens