JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 113 Maria Lassila-Merisalo Faktan ja fiktion rajamailla Kaunokirjallisen journalismin poetiikka suomalaisissa aikakauslehdissä Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Juomatehtaalla JT120 tammikuun 10. päivänä 2009 kello 12. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ 2009 Faktan ja fiktion rajamailla Kaunokirjallisen journalismin poetiikka suomalaisissa aikakauslehdissä JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 113 Maria Lassila-Merisalo Faktan ja fiktion rajamailla Kaunokirjallisen journalismin poetiikka suomalaisissa aikakauslehdissä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ 2009 Editors Raimo Salokangas Department of Communication, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Marja-Leena Tynkkynen Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Matti Rahkonen, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Minna-Riitta Luukka, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover layout by Anssi Koskinen URN:ISBN:978-951-39-3539-9 ISBN 978-951-39-3539-9 (PDF) ISBN 978-951-39-3437-8 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright ©2009 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2009 ABSTRACT Lassila-Merisalo, Maria On the Borderline of Fact and Fiction. The Poetics of Literary Journalism in Finnish Magazines. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2009, 238 p. (Jyväskylä Studies in Humanities ISSN 1459-4323; 113) ISBN 978-951-39-3437-8 English summary Diss. This study explores the concept of “literary journalism” in Finnish context. Literary journalism is defined as a subspecies of nonfiction, which depicts ac- tual events and people using techniques of fictional discourse. Finnish journal- ists have borrowed literary techniques from fiction through the ages but it has been done if not unconsciously, then at least unsystematically. The aim is to acknowledge the form by highlighting it from different angles, from a humanis- tic point of view. The study deals with two main issues: searching the line be- tween fact and fiction and defining the nature of Finnish literary (magazine) journalism. The study consists of three sections. The first section focuses on the concepts of fact and fiction and their definitions as well as crossing the lines by applying narratological methods to journalism studies. The second section takes a look at the practice of writing: how the concepts of fact and fiction have been understood and utilized in for example ethical guidelines for journalists. The third part includes a history of Finnish literary journalism as well as interviews with contemporary writers of the form. In the beginning of each section is a pre- viously published peer-reviewed article. These articles form the theoretic- analytical core of the study, applying methods from literary studies to journalis- tic texts and thereby mapping the nonfictional nature of the stories. It can be concluded that even though the term literary journalism has been rather un- known in Finland, the methods of the form have nevertheless been used ac- tively in Finnish magazines. The study suggests that Finnish literary journalism can and should be regarded as a representative of the genre of nonfiction. Still, it is worth remembering that every time a repoter crosses the line between non- fiction and fiction, it is a violation of the reader’s trust. Thus, using fictional techniques requires a high sense of responsibilty from the writer. And even though it may sometimes be difficult to find a boundary between fiction and nonfiction, this does not mean that one could stop searching. Keywords: literary journalism, magazine, nonfiction, poetics. Author’s address Maria Lassila-Merisalo Lassilantie 53 13430 Hämeenlinna [email protected] Supervisor Professor Raimo Salokangas Department of Communication University of Jyväskylä Reviewers Professor Risto Kunelius Department of Journalism and Mass Communication University of Tampere Docent Markku Lehtimäki Department of Literature and the Arts University of Tampere Opponent Professor Risto Kunelius Department of Journalism and Mass Communication University of Tampere LUKIJALLE Tämä tutkimus on kymmenen vuotta kestäneen prosessin tulos. Siemenet kyl- vettiin vuonna 1998, ensimmäisenä syksynäni Jyväskylän yliopiston viestintä- tieteiden laitoksen journalistiikan opiskelijana. Opetuksen uutiskeskeisyys johti minut alusta lähtien kyseenalaistamaan vallinneita näkemyksiä ja etsimään vaihtoehtoisia tapoja tehdä journalismia. Löysin kaunokirjallisen journalismin johtoajatukset ennen vuosituhannen vaihdetta. Pohdin ja testasin löytöjäni niin opiskelussa kuin toimittajan työssä. Ensimmäisessä valitsemani tie tuntui yksinäiseltä ja tyhjältä, jälkimmäisessä taas tunsin ajavani ruuhkaista moottoritietä vastaantulevien kaistalla. Pro gradu -tutkielmani valmistui vuonna 2001. Sain seuraavana vuonna työstäni Tiedotusopillisen yhdistyksen gradupalkinnon. Se rohkaisi jatkamaan aiheen parissa, ja aloitinkin väitöstutkimuksen teon liki heti maisteriksi valmis- tuttuani. Prosessi on nyt päättymässä ja on kiitosten aika. Nelivuotisen päätoimisen tut- kijuuteni mahdollisti paikka Muuttuvan viestinnän tutkijakoulu Muuvissa. Kii- tos professori Heikki Luostariselle, joka töni minua kohti tutkijakoulua ja toimi alussa myös työni toisena ohjaajana. Koko matkan työtäni on seurannut ja ohjannut professori Raimo Salokan- gas. Kiitos kannustuksesta ja uskon valamisesta heikkoinakin hetkinä. Haluan kiittää myös kaikkia artikkelieni nimettyjä ja nimeämättömiä ar- vioitsijoita sekä muita, joilla olen tekstejäni luetuttanut. Kommenteilla on ollut suuri arvo. Kiitos Helsingin Sanomien Kuukausiliitteelle siitä, että sain oleilla toimi- tuksessa niin paljon, että olin jo vähällä joutua apinalaatikkoon. Kiitos myös kirjastoille ja arkistoille, joiden palveluita olen käyttänyt häpeilemättä hyväkse- ni, etenkin Hämeenlinnan kaupunginkirjastolle ja siellä erityisesti Arja Nykäsel- le, Tampereen yliopiston kirjaston humanistis-kasvatustieteelliselle osastokir- jastolle eli Hämeenlinnan yksikölle, Helsingin Sanomien arkistolle ja Päiväleh- den arkistolle. Tutkijakoulu Muuvin jälkeen olen saanut kahdesti rahallista tukea Suo- men Kulttuurirahaston Hämeen rahastolta, Väinö ja Hilkka Kiltin nimikkora- hastosta. Kiitos näistä täysipainoisen työskentelyn mahdollistaneista luotta- muksen osoituksista. Kiitos serkulleni Anssi Koskiselle väitöskirjani kannesta. Erityinen kiitos kuuluu tutkimukseni esitarkastajille professori Risto Ku- neliukselle ja dosentti Markku Lehtimäelle heidän aiheellisista ja rakentavista huomioistaan. Olen työskennellyt kotona, 180 kilometrin päässä työyhteisöstäni. Ratkaisun on tehnyt mahdolliseksi läheisten vankkumaton tuki ja vastuun jakaminen, oli sit- ten kyse lastenhoidosta, kirjastoreissuista tai lähdeviitteiden oikolukuavusta. Äidille ja isälle kiitos aina saamastani rohkaisusta ja kannustuksesta. Juhalle kiitos ihan kaikesta. Olin tehnyt väitöstutkimusta alle kolme viikkoa, kun aloin odottaa ensimmäistä lastamme. Omistan tutkimuksen tyttärilleni Viljalle ja Ellille, joiden maailmaan tulo viivästytti tämän työn valmistumista, mutta muistutti koko ajan asioiden tärkeysjärjestyksestä ja auttoi pitämään ajatukset maanpinnalla. Hämeenlinnan Hattelmalassa 1. joulukuuta 2008 Maria Lassila-Merisalo KUVIOT KUVIO 1 Fiktiivisen ja dokumentaarisen kirjallisuuden suhde lähdeanalyysiin..........................................................................................15 KUVIO 2 Fakta ja fiktio: sisältö ja muoto ................................................................33 KUVIO 3 Boothin-Chatmanin malli .........................................................................56 KUVIO 4 Kuneliuksen malli......................................................................................61 KUVIO 5 Kuneliuksen kerronnallinen voimakenttä .............................................62 KUVIO 6 Journalismin geneerinen tekstikäytäntö.................................................65 TAULUKOT TAULUKKO 1 Asiatekstin ja kaunokirjallisen tekstin eroavaisuuksia................88 TAULUKKO 2 Kuka haastattelee ketä? ..................................................................107 TAULUKKO 3 Jutuissa esiintyvät asenteet ............................................................117 SISÄLLYS ABSTRACT......................................................................................................................3 LUKIJALLE......................................................................................................................5 KUVIOT JA TAULUKOT ..............................................................................................7 SISÄLLYS.........................................................................................................................9 1 JOHDANTO.........................................................................................................11 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, juoni ja käyttöopas ..........................................11 1.2 Kaunokirjallinen journalismi – mistä on kyse? .....................................12 Osa 1: Faktan ja fiktion käsitteet Johdannoksi ja lukuohjeeksi .......................................................................................28