SUUPOHJA- 1/2005 Suupohjan seutukunnan infolehti Suupohja hyvä esimerkki pienten keskusten kehittämisestä T . s. 2 Suupohja-INFOn teemana on seutuyhteistyö. Lehdestä löydät kokemuksia Miten yksi euro muun muassa aluekeskusohjelma verkostopilotin toteuttamisesta. Verkosto- muuttuu viideksi? pilotissa kehitetään erityisesti Suupohjan yritystoiminnan kärkialoja; logistis- s. 3 ten automaatiojärjestelmien teollisuutta sekä huonekalu- ja elintarvikealoja. Tavoitteena on kehittää kärkitoimialoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa näiden alojen osaamisrakenteita. Kehittämisyhdistyksen työ jatkuu vuoden Kärkialojen lisäksi aluekeskusohjelman avulla halutaan helpottaa asuk- 2007 jälkeenkin kaiden mahdollisuuksia jatkuvaan opiskeluun ja osaamisen tason nostoon Oppiva Suupohja -teeman kautta. Verkostopilottiin kuuluu myös Hyvinvoiva s. 4 Suupohja -osio, jossa tavoitellaan uudenlaisia toimintamalleja alueen so- siaali- ja terveyspalveluihin, asumiseen sekä kulttuuripalveluihin. Lehdestä SEK rahoittaa löydät tietoa myös näistä osa-alueista. kymmeniä hankkeita INFOssa esitellään Suupohjan elinkeinotoimen, Suupohjan Kehittämis- s. 6 yhdistyksen ja Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen toimintaa. Seutumme kunnanjohtajat ja seudullisten organisaatioiden edustajat vastaavat gallupissa, miten he näkevät seutuyhteistyön (sivut 8 - 10). Logistia-toimialan selkärankana klusteri s. 7 Sosiaali- ja terveyspalveluissa paljon yhteistyötä s. 12 Kulttuurikeskus vihitään kesällä s. 13 Food Park vie elintarvikealaa eteenpäin s. 14 Teuvalle on kohonnut seudullinen kulttuurikeskus, jonka nimi julkaistaan lähiaikoina. Suupohja-INFO Päätoimittaja: Toimitussihteeri: Julkaisija: Suupohjan Ohjelmapäällikkö Seututiedottaja elinkeinotoimen kuntayhtymä Timo Vesiluoma Tiina Rantakoski Toimituksen postiosoite: p. (06) 230 8450 p. (06) 230 8308 C/o LC Logistics Center Oy tai 040 525 7207 tai 040 757 2283 Teknologiapuisto 1 s-posti: s-posti: 61800 Kauhajoki [email protected] [email protected] SUUPOHJA-info 1/2005 SUUPOHJA-info 1/2005 P/ Timo Vesiluoma Seutuyhteistyön tulokset, haasteet ja mahdollisuudet esille. Seutuyhteistyö on teema, josta puhutaan yhä enemmän. Suu- yhä merkittävämmäksi pohjaa pidetään eräänä seutuyhteistyön malliesimerkkialuee- käy kuitenkin kuntien, na Suomessa. Yhteistyön tulokset ovat olleet pääsääntöisesti yritysten, oppilaitosten myönteisiä. Perinteisesti yhteistyötä on tehty etenkin elinkei- ja innovaatioyksiköiden no- ja kehittämispolitiikan osalta. Viime aikoina mukaan ovat kumppanuuspohjainen tulleet yhä enemmän myös kuntien perus- ja tukipalvelut sekä yhteistyö. kulttuuritoimi. En liene kovin pal- Tässä Suupohjan seutuinfossa tuodaan esiin monia Suu- jon väärässä, jos veik- pohjan seudullisia yhteistyöhankkeita. Niin kuin aina, mukaan kaan, että yhteistyön on valitettavasti mahtunut yhteistyön kirjosta vain osa. Jotta haasteet jatkossa vain mahdollisimman moni toimija pääsisi jatkossa esille, tarkoitus kovenevat. Oman värin- onkin julkaista samanlaista infoa seutumme päättäjille, yrityk- sä alkaneella kunnallisvaali- sille ja seutuyhteistyön muille sidosryhmille säännöllisesti pari kaudella keskusteluun tuo mm. kertaa vuodessa. valtion käynnistämä kuntien palvelurakenteen uudistamissel- Seudullisessa yhteistyössä on kyse seudun eri toimijoiden vitys. Samoin EU:n uusi ohjelmakausi tuo seutumme kehit- yhteistyöstä, jonka avulla pyritään mm. kokoamaan resursseja tämiseen uuden haasteen, johon on kyettävä vastaamaan. sekä vastaamaan yhä nopeammin muuttuvan maailman haas- Pelkästään edellä mainittujen syiden vuoksi tiedon saaminen teisiin. Muutokset koskettavat myös Suupohjaa, emmekä voi seutuyhteistyön tuloksista, haasteista ja mahdollisuuksista on rajata itseämme niiden ulkopuolelle, niin mukavalta kuin se entistä tärkeämpää. tuntuisikin. Yhteistyön osalta voimme puhua perinteisesti kun- tien keskinäisestä yhteistyöstä, joka on tarpeen etenkin kunti- Timo Vesiluoma en peruspalveluiden järjestämisessä. Muutosten moninaisuu- Ohjelmapäällikkö desta johtuen etenkin kehittämistyössä ja elinkeinopolitiikassa Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti Luovuus ja innovatiivisuus ovat seudun kilpailutekijöitä. Aluekeskusohjelman erikoistutkija Janne Antikainen sisä- Miten kuvailisit Suupohjan seudun kehittämistä? asiainministeriöistä, miksi tarvitaan seutuyhteistyötä? - Olen maininnut Suupohjan monissa yhteyksissä hyvänä - Tärkein syy on varmasti, että arkipäiväisessä elämässä elin- esimerkkinä siitä, miten kehittämistä pitää tehdä. Seudulla on piiri on enemmän kuin kunta. Seutuistuminen alkoi jo yli 30 terve linkitys kaupunkeihin aloilla, joilla puuttuu osaamista. Se vuotta sitten, joten kunnallistenkin toimijoiden on korkea aika on juuri sen tyylistä toimintaa, mitä tulevaisuudessa tarvitaan. kehittää yhteistyötä. Yhteistyön pitää olla kokoon juostua eli Seudun vahva yrittäjyys ja rohkeus ovat käytössä. Strategiset johdettua ja strategista. valinnat, joihin kehittämisessä keskitytään, on hyvin tehty. - Pakkosyy yhteistyölle on kuntatalous eli miten esimerkiksi - Syksyllä Kauhajoella järjestetään seminaari pienten kau- terveys- ja koulutuspalvelut turvataan ja miten niihin saadaan punkialueiden kehittämisestä. Aluekeskusohjelmassa aletaan osaavaa työvoimaa. Megatrendit kuten väestön ikääntyminen miettiä yhä enemmän pienten aluekeskusten politiikkaa ja vaikuttavat siihen, että yksi kunta on liian pieni yksikkö palve- kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Siinä Suupohjaa lurakenteen ylläpitoon. Lisäksi seutuyhteistyöllä säästetään käytetään esimerkkinä hyvin toteutetusta ohjelmasta. varoja esimerkiksi kilpailuttamisen avulla. Miten seutu pärjää tulevaisuuden kilpailussa? Aluekeskusohjelma - Luovuus ja innovatiivisuus merkitsevät paljon. Kauhajoki on yksi rohkeimmista seuduista tässä mielessä. On uskallettu • Mukana 34 kaupunkiseutua + Kauhajoen seudun ver- tehdä valintoja, joilla on noustu lamasta. kostopilotti - Jos oma väestömassa ei riitä, yhtenä ratkaisuna on tehdä • Kauhajoen seutu nimettiin verkostopilotiksi kehittämään yhteistyötä vahvempien keskusten kanssa. Kauhajoen seutu pienempiä seutuja ja verkottumaan muihin aluekeskuksiin on hyvä esimerkki siitä, että se on verkostoitunut suurempien • Käynnistyi 2002 alussa, vuoden 2006 loppuun saakka kaupunkialueiden kanssa ja siten turvaa osaamista alueella. • Tavoitteena pitää maakunnat elinvoimaisina ja mah- - Kolmas tärkeä kilpai- dollistaa nykyistä tasaisempi taloudellinen kasvu koko lutekijä on luottamus. maassa Monet alueet osaa- • Perustuu kaupunkiseutujen omiin vahvuuksiin, osaami- vat tehdä strategia- seen ja yhteistyöhön papereita, mutta • Lähtökohtana luontevat, työssäkäyntiin, asumiseen, pal- ilman luottamusta ei velujen tuottamiseen ja kysyntään perustuvat alueet päästä seuraavalle • Valtioneuvoston erityisohjelma, jota sisäasiainministe- askelmalle, todel- riö koordinoi, ohjelmajohtajana kehitysjohtaja Ulla-Maija liseen yhteistyön Laiho rakentamiseen. Kilpailutekijöitä ovat myös saavutettavuus www.intermin.fi/aluekeskusohjelma ja infrastruktuuri. - 2 - SUUPOHJA-info 1/2005 SUUPOHJA-info 1/2005 S : M Seudullinen kehittämistoiminta on itse asiassa Suupohjan Tarkastelun ulkopuolelle jäivät myös yksittäisten kuntien kunnille hyvin kannattavaa toimintaa, sillä kehittämiseen pa- toteuttamat hankkeet sekä seudun oppilaitosten, kuten TEAK nostettu euro tuo muualta neljä euroa lisää. Tämä ilmenee Oy:n, SeAMK:n ja Suupohjan ammatti-instituutin hankkeet, Suupohja-INFOa varten laaditusta pienimuotoisesta selvityk- elleivät ne ole mukana verkostopilotti-kokonaisuudessa. Mikäli sestä Suupohjan kuntien kehittämistoiminnan kustannuksista mukaan olisi otettu vastaavalta ajanjaksolta myös kuntien ja vuosina 1997 - 2004 sekä osin vuonna 2005. oppilaitosten hankkeet, olisi kehittämistoimien budjetti noussut Tarkasteluun otettiin kahden seudullisen kehittämisorgani- oletettavasti yli 40 miljoonan euron. saation eli Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän (SEK) ja Oma – ja tärkein lukunsa on tietenkin vielä hankkeiden Suupohjan Kehittämisyhdistyksen kautta toteutettava hanke- tulokset; työllistävyys ja muu vaikuttavuus. Hyvin suppeasti toiminta (ks. liitteenä oleva taulukko). ajatellen pelkästään se, että hankkeet pyörivät alueella, työl- Kaiken kaikkiaan Suupohjan kunnat panostivat seudulli- listävät välittömästi henkilöitä ja ostavat palveluita yrityksiltä, seen kehittämistoimintaan tarkasteluvälillä keskimäärin vajaa tuo verotuottoina merkittävän osan kunnallisista panostuksis- 900 000 euroa vuodessa eli yhteensä noin 7 miljoonaa euroa. ta takaisin. Laajemmin tarkasteltuna tärkeimpiä ovat tietysti Tällä summalla saatiin kaikkiaan noin 35 miljoonan euron ke- hankkeiden välilliset vaikutukset. Tämä tarkoittaa selkeimmil- hittämispanostus alueelle. Summa pitää sisällään mm. verkos- lään myötävaikuttamista uusia yrityksien syntymiseen, uusiin topilottihankkeisiin lukeutuvat Pohjanmaan Nikkarikeskuksen työpaikkoihin sekä uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Jurvassa, Kauhajoen Teknologiakeskus Logistian ja kaikki alu- Pidemmällä aikavälillä näkyvät tulokset ovat monesti pro- een kunnat kattavan Suupohjan oppimiskeskusten verkoston. sessimaisia. Tästä esimerkkinä voi olla esim. panostus tekno- Selvitys ei vielä pidä sisällään uutta seutuverkkoratkaisua. logiakeskukseen, joka luo uutta uskottavuutta ja osaamista jo toimivien yritysten tueksi. Tämä voi olla taas hyvin merkittävä Ulkopuolista rahoitusta 21 miljoonaa euroa. kilpailutekijä tulevaisuudessa. Hankkeet raportoivat toiminnastaan tarkasti vuosittain, Täysin ulkopuolista Euroopan Unionin ja valtion rahoitusta