CCCC MMM YYYYCMCMCMCMMYMYMYMYCYCYCYCMYCYCMYCMYCMYKKK K Janne Mäkitalo Janne Mäkitalo Janne Mäkitalo Janne Mäkitalo JanneJanneJanneJanne Mäkitalo MäkitaloMäkitalo Mäkitalo PARTISAANISODASTA ALUEELLISEEN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄN PARTISAANISODASTA ALUEELLISEEN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄN ALUEELLISEEN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄN PARTISAANISODASTA PARTISAANISODASTA ALUEELLISEEN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄN PARTISAANISODASTA PARTISAANISODASTAPARTISAANISODASTAPARTISAANISODASTAPARTISAANISODASTA ALUEELLISEENALUEELLISEENALUEELLISEEN ALUEELLISEEN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄNPUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄNPUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄNPUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄN JUGOSLAVIALAISENJUGOSLAVIALAISENJUGOSLAVIALAISENJUGOSLAVIALAISEN SOTATAIDOLLISEN SOTATAIDOLLISENSOTATAIDOLLISEN SOTATAIDOLLISEN AJATTELUN AJATTELUNAJATTELUN AJATTELUN KEHITTYMINENKEHITTYMINENKEHITTYMINENKEHITTYMINEN TOISEN TOISENTOISEN TOISEN MAAILMANSODAN MAAILMANSODANMAAILMANSODAN MAAILMANSODAN JÄLKEEN JÄLKEENJÄLKEEN JÄLKEEN Julkaisusarja 1 N:o 16 Julkaisusarja 1 N:o 16 Julkaisusarja 1 N:o 16 Julkaisusarja 1 N:o 16 ISBN 9789512523306ISBNISBNISBN 9789512523306 9789512523306 9789512523306 ISSN 14565196ISSNISSNISSN 14565196 14565196 14565196 MaanpuolustuskorkeakouluMaanpuolustuskorkeakouluMaanpuolustuskorkeakouluMaanpuolustuskorkeakoulu www.mpkk/mil.fiwww.mpkk/mil.fiwww.mpkk/mil.fiwww.mpkk/mil.fi Sotahistorian SotahistorianlaitosSotahistorianSotahistorian laitos laitos laitos PL 7 PLPLPL 7 7 7 MaanpuolustuskorkeakouluMaanpuolustuskorkeakouluMaanpuolustuskorkeakouluMaanpuolustuskorkeakouluJulkaisusarjaJulkaisusarjaJulkaisusarjaJulkaisusarja 1,1, 1, N:oN:o N:o 1616 161, N:o 16 00861 Helsinki008610086100861 Helsinki Helsinki Helsinki SotahistorianSotahistorianSotahistorianSotahistorian laitos laitoslaitos laitos Suomi FinlandSuomiSuomiSuomi Finland Finland Finland 1 PARTISAANISODASTA ALUEELLISEEN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄN JUGOSLAVIALAISEN SOTATAIDOLLISEN AJATTELUN KEHITTYMINEN TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN 2 3 Maanpuolustuskorkeakoulu Janne Mäkitalo PARTISAANISODASTA ALUEELLISEEN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄN JUGOSLAVIALAISEN SOTATAIDOLLISEN AJATTELUN KEHITTYMINEN TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN 4 © Janne Mäkitalo ja Maanpuolustuskorkeakoulu/Sotahistorian laitos Kannen kuva: Kopnena vojska Jugoslovenske narodne armije – Jugoslavian kansanarmeijan maavoimat (Vojni leksikon, 1981) Taitto: Heidi Paananen/TKKK/MPKK ISBN 978–951–25–2330–6 ISSN 1456–5196 Juvenens Print Oy Tampere 2012 5 6 ESIPUHE Jugoslavia muistutti aikanaan monessakin mielessä Suomea. Maa oli tah- tomattaan tullut vedetyksi toisen maailmansodan pyörteisiin. Jugoslavia jou- tui kylmän sodan aikana elämään idän ja lännen välisen vastakkainasettelun raja-alueella, pyrkien ylläpitämään ystävälliset suhteet molempiin suuntiin, mutta joutuen ajoittain voimakkaankin poliittisen painostuksen kohteeksi idän suunnasta. Maata johti voimakastahtoinen valtionpäämies, jonka vaikutus ulottui lähes kaikille yhteiskunnan toiminnan osa-alueille. Jugoslavialaista so- tataitoa pidettiin omintakeisena, koska sotilaallisessa doktriinissa maan kaikki resurssit pyrittiin suuntaamaan puolustukseen. Maan asevoimien kalusto oli erikoinen yhdistelmä idästä ja lännestä hankittua materiaalia sekä kotimaista tuotantoa. Jugoslaviaa ja Suomea toki myös erottivat lukuisat tekijät, alkaen poliittisesta järjestelmästä. Allekirjoittaneen tutkimusintressi ei virinnyt näistä yhteneväisyyksistä, vaikkakin mielenkiintoa ne osaltaan pitivät yllä. Kiinnostus jugoslavialaiseen sotataitoon syntyi Jugoslaviassa vuosina 1991–1995 käytyihin hajoamissotiin liittyneiden aiempien opinnäytetöideni yhteydessä. Sotia edeltänyttä aikaa kos- kevan lähdeaineiston sisältämät sotataidolliset piirteet alkoivat kiehtoa. Oman maan erityispiirteiden hyväksikäyttöä painottanut, voimakkaasti sissisodan- käyntiin tukeutunut ja monipuolisia toimintatapoja yhdistellyt sotataidollinen ajattelu vei mukanaan. Jugoslavialaisen sotataidon tutkiminen on ollut hankala ja pitkä, kymmen- vuotinen prosessi. Tutkimuksen ajallinen kesto selittyy sillä, että se on pitänyt tehdä vapaa-ajalla iltaisin, viikonloppuisin ja vuosilomalla varsinaisten virka- tehtävien sekä perhe-elämän ehdoilla. Prosessin kesto on toisaalta kypsyttänyt tutkimuksen tekijän ajattelua, mahdollistanut etäisyyden ottamisen tutkitta- van aiheeseen, varmistanut objektiivisen lähestymistavan ja estänyt liian hä- täisten johtopäätösten teon. Mikään väitöskirja ei varmaankaan ole helpon ja kevyen työn tulosta, mutta suomalaisen upseerin väitöskirja jugoslavialaisesta sotataidosta on ollut monellakin tavalla ”pitkä marssi”. On pakko tunnustaa, että se mikä on tutkimukseen panostettu, on ollut tavalla tai toisella perhe- elämältä pois. Tutkimus ei olisi valmistunut ilman tiettyjen tahojen tukea ja kannustusta. Haluan kiittää työn tavoitteisiin, rakenteeseen ja sisältöön suuresti vaikutta- nutta ensimmäistä ohjaajaani professori emeritus Ohto Mannista sekä viimei- simpänä vuotena ohjaajana toiminutta professori Jari Leskistä asiantuntevasta ja eteenpäin johdattelevasta avusta. Väitöskirja sai viimeisten parin vuoden aikana tuekseen useiden seminaarien rakentavien kommenttien lisäksi myös kenraalimajuri, FT Vesa Tynkkysen ja professori, yleisesikuntaeversti Pasi Kesselin kehittämisesitykset sekä heidän lempeän määrätietoisesti asettaman- sa väliesittelymääräajat. Ilman tutkimusprosessin loppuvaiheen avointa ja ke- hittävää tukea olisi väitöskirjan valmistuminen saattanut jäädä haaveeksi. Erityisen kiitoksen asiantuntevista huomautuksista haluan osoittaa väi- töskirjan esitarkastajille kenraalimajuri, FT Vesa Tynkkyselle ja dosentti, yleisesikuntaeversti evp Pekka Visurille. Pitkän prosessin aikana tutkimuksen etenemisen kannalta arvokkaat ”por- tinpylväät” ovat sijainneet sekä Suomessa että entisen Jugoslavian alueella. 7 Molemmissa suunnissa on osoitettava suuri kiitos organisaatioille ja ihmisille. Tutkimusprosessin aikana olen ehtinyt palvella seitsemässä palveluspaikassa ja niissä on poikkeuksetta suhtauduttu positiivisesti urakkaani. Kukaan esi- miehistäni ei ole asettunut poikkiteloin alaisensa ikuisuusprojektille, vaan kaikki ovat tukeneet tutkimusta mahdollisuuksiensa mukaan. Suuren tuen työlle osoittivat silloisen Serbia ja Montenegron asevoimien Sotataidon instituutti, Sotahistoriallinen instituutti ja sen arkisto. Erikseen ha- luan mainita everstit Mihajlo Basaran ja Dragan Krsmanovićin, silloisen evers- tiluutnantti Zlatan Jeremićin ja silloisen kapteeni Miroslav Glisićin. Suomen Belgradin suurlähetystö ja sen avulias henkilökunta, varsinkin media-analyy- tikko Elina Cukovic, ja Suomen sekä silloisen Serbia ja Montenegron puolustus- sekä ulkoministeriöiden valmistelevat virkamiehet mahdollistivat kirjasto- ja arkistotutkimusmatkat Serbiaan. Vuosien kuluessa tutkimusta ovat tukeneet käännöstöitä tehden, kommentteja antaen ja myös muin tavoin Valnea ja Obrad Prohaska Serbiassa sekä Tanja Popović sekä Zemir Plehandzić Suomessa. Hvala vam! Kiitän FM Sara Hännikäistä ja FM, ELL Hanna Salmelaa väitöskirjan käsikirjoituksesta tehdyistä arvokkaista huomautuksista. Erityiset kiitokset suuritöisestä kieliasun tarkastamisesta haluan osoittaa FM Hanna Pakarisel- le. Haluan kiittää myös everstiluutnantti Petteri Lalua hänen avustaan väitös- kirjan karttojen muokkaamisessa, kieliasiantuntija, FM Tommi Tikkaa hänen avustaan englanninkielisen yhteenvedon tarkastamisessa sekä taittaja Heidi Paanasta väitöskirjan taittamisesta. Edellä mainittujen asiantuntijoiden anta- masta tuesta huolimatta väitöskirjan lopullisesta ulkoasusta ja sisällöstä vas- tuun kantaa luonnollisesti kirjoittaja itse. Koska tutkimuskohde on ollut maantieteellisesti ja kielellisesti hankalasti tavoitettavissa, on väitöskirjaa taloudellisesti tukeneiden säätiöiden tuki ollut ensiarvoisen tärkeää. Kiitän Eevi ja Emil Tannisen säätiötä, Kauppaneuvos Werner Hacklinin säätiötä, Kenraaliluutnantti ja rouva Unio Sarlinin pionee- riupseerisäätiötä, Opistoupseerikoulutuksen tukisäätiötä ja Marsalkka Man- nerheimin säätiötä upseerien sotatieteellisen tutkimuksen tukemiseksi. Kiitän Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitosta siitä, että se on hyväksynyt väitöskirjani julkaisusarjassaan kustannettavaksi sekä laitoksen henkilökuntaa vuosien varrella osoittamastaan kannustuksesta ja avusta. Jugoslavialaisessa sotataidossa ovat vaikuttaneet voimakkaasti tietyt ku- mouksellisen sodan teorioihin liittyvät periaatteet. Ne ilmenivät myös tämän tutkimuksen käytännön vaiheissa. Yli kymmenen vuoden mittainen tutkimus- prosessi on todellakin ollut pitkä marssi. Ajoittain tässä pitkällisessä kamp- pailussa on pitänyt palata joustavasti aiempaan vaiheeseen, jotta koko taistelu ei olisi päättynyt. Kamppailu olisi päättynyt tappioon ilman selustan tukea. Kiitän perhettäni kestävyydestä, tuesta ja kriittisistä kommenteista – ne ovat olleet vuosien kuluessa tarpeen. Lappeenrannassa huhtikuussa 2012, Janne Mäkitalo 8 Sisältö ESIPUHE ...................................................................................... 6 1 JOHDANTO ....................................................................... 12 1.1 Tutkimuksen kohde ja rajaukset ....................................12 1.2 Sotataito ja sotataidollinen ajattelu ..............................16 1.3 Aiheen aikaisempi tutkimus ...........................................22 1.4 Tutkimusmenetelmä ........................................................24 1.5 Tutkimusongelma, tutkimuskysymykset ja ...................27 tutkimuksen rakenne ...............................................................27 1.6 Jugoslavialaisen sotataidon käsitteet ............................32 1.7 Lähteistö ..........................................................................41