PORVOONJOKILAAKSON KIVIKAUTISET KOHTEET – sijaintiin vaikuttavat tekijät ympäristön ja arkeologisten muuttujien avulla tarkasteltuna Anna-Riikka Vaden Pro gradu -tutkielma Arkeologia Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Huhtikuu 2020 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos/ Humanistinen tiedekunta VADEN, ANNA-RIIKKA: Porvoonjokilaakson kivikautiset kohteet – sijaintiin vaikuttavat tekijät ympäristön ja arkeologisten muuttujien avulla tarkasteltuna Pro gradu -tutkielma, 111 s., 55 liites. Arkeologia Huhtikuu 2020 Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Porvoonjokilaakson kivikautisten kohteiden sijaintiin vaikuttavia tekijöitä, painotuksen ollessa mesoliittisissa kohteissa. Tutkimusalue on Por- voonjokilaakso, lukuun ottamatta Porvoon aluetta. Tutkimusaineistona on alueen 271 kivikautista kohdetta. Työssä tutkitaan kohteiden sijoittumista, siinä mahdollisesti ha- vaittavia muutoksia sekä etsitään selityksiä sekä sijoittumiselle että mahdollisille muu- toksille. Yleisellä tasolla tutkitaan miten tutkimusaineiston kohteet ajoittuvat ja miten eri-ikäiset kohteet sijoittuvat tutkimusalueelle. Tarkemmin kohteiden sijoittumiseen vaikuttavia te- kijöitä tutkitaan kohteiden fyysisen ympäristön ja kohteiden arkeologiseen tietoaineis- toon perustuvien muuttujien avulla. Fyysisen ympäristön muuttujia tutkimuksessa ovat rannan muoto, kohteen taustan jyrkkyys, kohteen sijainti suhteessa avoimeen vesialuee- seen, maaperä sekä kohteen avautumissuunta. Arkeologisia muuttujia ovat kohteen koko, löytömäärä ja löytötiheys. Muuttujien avulla tutkitaan eri tekijöiden vaikutusta sekä näiden yhteisvaikutusvaikutusta kohteiden sijoittumiseen ja näissä tapahtuvia muu- toksia kivikauden kuluessa. Eri-ikäisten kohteiden lukumäärillä tarkasteltuna alueen asutuksessa ei ole nähtävissä dramaattisia muutoksia kivikauden aikana, eniten kohteita on ajoitettavissa keskimeso- liittiselle ajalle. Varhaismesoliittiset kohteet muodostavat kaksi keskittymää. Keskime- soliittisella ajalla kohteiden painopiste siirtyy kohti etelää ja kohteiden määrä kasvaa tutkimusalueen keskiosassa. Myöhäismesoliittiset kohteet painottuvat Askolan alueelle ja neoliittisia kohteita on järvien ja muinaisjärvien läheisyydessä. Fyysisen ympäristön muuttujien esiintymistä kohteilla voidaan todeta, että näiden esiin- tyminen yhdessä viittaa selkeästi siihen, että kohteiden sijainnissa riittävä suoja on ollut olennaista, ei kaikista suojaisin paikka. Fyysisen ympäristön muuttujista maaperällä on merkitystä varhaismesoliittisten kohteiden sijoittumiselle. Avautumissuunnissa on poik- keuksia keski- ja myöhäismesolittisten kohteiden osalta. Arkeologisten muuttujien va- lossa tutkimusalueen kohteet ovat pääsääntöisesti kooltaan pieniä ja vähälöytöisiä, mut- ta joukossa on myös hyvin suuria ja runsaslöytöisiä kohteita. Arkeologisten muuttujien perusteella kohteiden käytön intensiteetti on heikoin keskimesoliittisella ajalla. Tämä kuvastaa ajalla tapahtunutta nopeaa ympäristön muutosta. Muuttujia tutkittaessa todet- tiin seitsemän korkean käyttöintensiteetin kohdetta, joiden voidaan katsoa olevan mah- dollisia perusleirejä. Perusleirejä on aiemmista malleista poiketen sijainnut mesoliittisel- la ajalla myös sisämaaympäristöissä. Korkean käyttöintensiteetin kohteille merkityksel- lisiä muuttujia ovat hiekkainen maaperä ja riittävän, ei maksimaalisen, suojaisa sijainti. Varhaismesoliittisille kohteille merkityksellistä on lisäksi kvartsilouhokesen läheisyys ja keski- ja myöhäismesoliittisille kohteille avautuminen luoteeseen, joka on tulkittavissa selvimmin kohteen sijaintia ohjaavaksi kulttuuriseksi piirteeksi. Asiasanat: arkeologia, kivikausi, mesoliittinen kausi, neoliittinen kausi, asuinpaikat, Porvoonjokilaakso, Askola, Hollola, Lahti, Orimattila, Pukkila Sisällys: 1. Johdanto 3 2. Tutkimusalue ja vesistöhistoria 6 2.1. Tutkimusalue 6 2.2. Vesistöhistoria 8 2.3. Muinaisjärvet 11 3. Tutkimusaineisto ja tutkimushistoria 14 3.1 Tutkimusaineisto 14 3.2. Tutkimushistoria alueella 15 3.3. Kivikautisen asuinpaikkojen ja asutusmallien tutkimustraditio Suomessa 1980-luvulta nykypäivään 19 3.4. Tutkimusnäkökulmiin ja tutkimustraditioon liittyvät ongelmat 25 4. Kohteiden ajoittuminen tutkimusalueella 27 4.1. Ajoituksen ongelmia 27 4.2. Radiohiiliajoitukset 28 4.3. Ajoitukset perustuen aiempiin tutkimuksiin, rannansiirtymään ja löytöihin 30 4.4. Kohteiden ajoittuminen 32 4.5. Eri ikäisten kohteiden sijoittuminen tutkimusalueella 36 5. Kohteiden tarkastelu muuttujien avulla 51 5.1. Fyysisen ympäristön muuttujat 51 5.1.1. Yleistä 51 5.1.2. Rannan muoto 52 5.1.3. Taustan jyrkkyys 54 5.1.4. Avoin vesi 58 5.1.5. Maaperä 60 5.1.6. Avautumissuunta 63 5.2. Fyysisen ympäristön muuttujien esiintyminen yhdessä ja tulkinta 65 5.3 Arkeologiset muuttujat 79 5.3.1. Yleistä 79 1 5.3.2. Koko 80 5.3.3. Löytömäärä ja löytötiheys 87 5.4. Arkeologisten muuttujien yhteenveto ja tulkinta 96 6. Loppuyhteenveto 102 Lähteet 106 Liitteet: Liite 1. Kohteiden perustiedot. Liite 2. Kohteiden ajoitukset. Liite 3. Fyysisen ympäristön muuttujien (rannan muoto, avoin vesi, taustan jyrkkyys) arvot. Liite 4. Fyysisen ympäristön muuttujat, kohteiden maaperätiedot ja avautumissuunta. Liite 5. Arkeologisten muuttujien arvot. 2 1. Johdanto Suomalaisen kivikauden tutkimuksen historiassa Porvoonjoen varren kivikautisilla koh- teilla on ollut erityinen merkitys. Kohteiden parissa tehty tutkimus on vaikuttanut mer- kittävästi, aina sotien jälkeisestä ajasta lähtien, ymmärrykseemme varhaisimman kivi- kauden asutuksesta maassamme. Porvoonjokilaakson runsas ja kohtalaisen hyvin doku- mentoitu aineisto tarjoaa edelleen hyviä tutkimusmahdollisuuksia. Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Porvoonjokilaakson kivikautisia kohteita, painotuksen ollessa mesoliittisissa kohteissa. Työssä on tarkoitus tutkia kohteiden sijoit- tumista, siinä mahdollisesti havaittavia muutoksia sekä etsiä selityksiä sekä sijoittumi- selle että mahdollisille muutoksille. Työssä tutkitaan tutkimusalueen kohteita sekä yleisemmällä tasolla että tarkemmin kohdekohtaisella tasolla eri muuttujien avulla. Yleisellä tasolla tutkitaan miten tutki- musaineiston kohteet ajoittuvat ja miten eri-ikäiset kohteet sijoittuvat tutkimusalueelle. Tarkemmin kohteiden sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä tutkitaan kohteiden välittömän fyysisen ympäristön ja kohteiden arkeologiseen tietoaineistoon perustuvien muuttujien avulla. Muuttujien avulla tutkitaan eri tekijöiden vaikutusta sekä näiden yhteisvaikutus- vaikutusta kohteiden sijoittumiseen ja näissä tapahtuvia muutoksia kivikauden kuluessa. Työn keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat: Miten muuttujat esiintyvät aineiston koh- teilla? Millaisia muutoksia muuttujien esiintymisessä on tarkasteluajanjaksolla? Miten muuttujien esiintyminen, näissä havaitut muutokset sekä muuttujien avulla tehdyt tul- kinnat suhteutuvat aiempiin tutkimuksiin? Työn perimmäisenä tarkoituksena on ymmär- tää paremmin asuinpaikkojen valintaa ja sijaintia määrittäviä syitä. Kattava aineisto, joka mahdollistaa muuttujista tehtävät tilastolliset vertailut, on yksi keskeisistä syistä tutkimusalueen valinnalle. Tutkimusalueena on Porvoonjokilaak- so ja sen tärkeimmät sivu-uomat lukuun ottamatta Porvoon aluetta, jossa pääosa koh- teista ajoittuu neoliittiselle kivikaudelle. Yhteensä alueelta tunnetaan 271 kivikautista kohdetta. Tutkimusalueelta on myös julkaistu runsaasti tutkimuksia, keskeisimpänä Vil- le Luhon, Heikki Matiskaisen ja Hannu Takalan väitöskirjat, jotka mahdollistavat ai- neiston paremman tulkinnan ja vertailun (Luho 1967, Matiskainen 1989, Takala 2004b). Tarkasteltaviksi kohteiden fyysisen ympäristön muuttujiksi tutkimuksessa on valittu rannan muoto, kohteen taustan jyrkkyys, kohteen sijainti suhteessa avoimeen vesialuee- seen, maaperä sekä ilmansuunta, johon kohde avautuu. Muuttujista kolme ensimmäistä on jaettu kolmeen eri vaihtoehtoon, joiden perusteella muuttuja saa olosuhdetta kuvaa- 3 van arvon. Kohteen muuttujista rannan muoto saa arvon sen perusteella, sijaitseeko koh- de lahdessa, suoralla rannalla tai niemessä. Samoin kohde saa arvon sijainnin suhteesta avoimeen veteen sen mukaan, sijaitseeko kohde aavan veden äärellä, kapeamman vesi- alueen rannalla vai onko kyseessä kapeikon tai kuivan maan kohde. Niin ikään kohteen taustan jyrkkyys on luokiteltu kolmeen arvoluokkaan: tasainen maasto, loiva rinne, jyrkkä mäki/kallio. Kohteen suhteelle avoimeen veteen ja taustan jyrkkyydelle on tutki- muksessa määritelty tarkemmat raja-arvot, joiden perusteella muuttujien arvot määritel- lään. Työssä käytetyt fyysisen ympäristön muuttujat ovat pitkälti samat, joita Petri Hali- nen ja Teemu Mökkönen (2009) käyttävät artikkelissaan Karjalan kannaksen kivikautis- ten asuinpaikkojen suojaisuutta ja sijaintia käsitellessään. Tämän tutkimuksen yhteydes- sä ei kuitenkaan tehdä suojaisuusanalyysiä samoista topografisista muuttujista huolimat- ta. Tutkimuksen muuttujiksi valitut topografiset piirteet ovat hyvin yleisiä ja ne on koet- tu yleisesti merkityksellisiksi kivikautisia asuinpaikkoja tutkittaessa. Tutkimuksessa huomioitavia arkeologisia muuttujia ovat kohteen koko, löytömäärä ja löytötiheys. Muuttujat ovat yleisesti käytettyjä tarkasteltaessa kohteiden käytön tois- tuvuutta ja käytön intensiteettiä. Myös kohteiden ajoitus on luokiteltavissa yhdeksi muuttujaksi. Aineiston käsittelyn helpottamiseksi ja muuttujien esiintymisessä tapahtu- vien muutoksien