PTK 5/2012 vp 5. PERJANTAINA 10. HELMIKUUTA 2012 kello 12.03 Päiväjärjestys Ilmoituksia Keskustelu 1) Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2012 ja kes- keisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä ......................... 2 Pääministerin ilmoitus PI 1/2012 vp Puhetta johti puhemies Eero Heinäluoma Lasse Männistö /kok (12.03—14.35). Hanna Mäntylä /ps (s) Johanna Ojala-Niemelä /sd Pekka Ravi /kok (s) Juha Rehula /kesk Nimenhuuto Anni Sinnemäki /vihr Juha Sipilä /kesk Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa Alexander Stubb /kok (e) oleviksi seuraavat 27 edustajaa (e = eduskunta- Maria Tolppanen /ps (s) työhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perheva- Erkki Tuomioja /sd (s) paa): Kaj Turunen /ps (s) Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Jutta Urpilainen /sd (e) Paavo Arhinmäki /vas (p) Sinuhe Wallinheimo /kok (e) Maarit Feldt-Ranta /sd (s) Mirja Vehkaperä /kesk (s) Jukka Gustafsson /sd (e) Pekka Haavisto /vihr Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat Rakel Hiltunen /sd 4 edustajaa: Ilkka Kanerva /kok Anni Sinnemäki /vihr (12.32) Inkeri Kerola /kesk Päivi Lipponen /sd (12.50) Mari Kiviniemi /kesk Lasse Männistö /kok (13.11) Paula Lehtomäki /kesk (p) Mari Kiviniemi /kesk (13.31) Päivi Lipponen /sd Maria Lohela /ps (s) Outi Mäkelä /kok 2 Perjantaina 10.2.2012 5/1 Hallituksen esitykset silla on edessämme suuri yhteinen tehtävä ja haaste: suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan Puhemies Eero Heinäluoma: Tasavallan presi- pelastaminen. Kyse on suomalaisten hyvinvoin- dentti on 9.2.2012 antanut eduskunnalle hallituk- nin tulevaisuudesta. Siitä, miten turvaamme van- sen esitykset HE 1—4/2012 vp. huksille hyvän hoivan, lapsille korkeatasoisen perusopetuksen ja esimerkiksi laadukkaat ter- veyspalvelut kaikille suomalaisille kestävällä ta- valla. Näiden palveluiden turvaaminen kymme- niksi vuosiksi eteenpäin edellyttää nyt vastuulli- Kertomukset sia, vaikeitakin päätöksiä ja hyvää yhteistyötä. Hyvinvointimme kivijalka on murenemassa. Puhemies Eero Heinäluoma: Yleisradio Oy:n Nykymenolla tulomme eivät pitkällä aikavälillä hallintoneuvosto on 7.9.2012 antanut eduskun- riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan meno- nalle kertomuksen yhtiön toiminnasta vuosilta ja. Ilman määrätietoisia toimia Suomi ei voi lu- 2009 ja 2010 (K 16/2011 vp). nastaa kansalaisille antamaansa hyvinvointilu- pausta. Tämä tarkoittaisi palveluiden tuntuvaa heikkenemistä ja kasvavaa eriarvoisuutta. Kyse on ennen kaikkea huoltosuhteen heikke- nemisestä. Kun suomalaista hyvinvointiyhteis- kuntaa rakennettiin, sataa työikäistä kohti oli PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: noin 45—50 lasta ja seniorikansalaista. Tilanne muuttuu nopeasti: väestö ikääntyy jokaisessa 1) Pääministerin ilmoitus hallituksen poli- kunnassa. Tämä tarkoittaa palvelutarpeen lisään- tiikasta vuonna 2012 ja keskeisimmistä tymistä ja esimerkiksi sitä, että palkastaan veroja eduskunnalle annettavista esityksistä maksavien osuus pienenee ja eläketuloistaan ve- roja maksavien osuus lisääntyy. Arviolta 15—20 Keskustelu vuoden kuluttua meillä on noin 20 lasta ja senio- Pääministerin ilmoitus PI 1/2012 vp ria enemmän sataa työikäistä kohden kuin tänä päivänä. Samalla kun työikäisten suomalaisten Puhemies Eero Heinäluoma: Pääministerin il- määrä vähenee, tarve hyvinvointipalveluille kas- moituksen johdosta käydään valtiopäivien vaa. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että avauskeskustelu. vuoteen 2030 mennessä perusterveydenhuollon Pääministeri Jyrki Kataisen puheenvuoron jäl- palveluiden tarve puolitoistakertaistuu, vanhus- keen käydään ryhmäpuheenvuorokierros, jossa tenhuollon palveluiden tarve jopa kaksinkertais- puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuut- tuu. tia. Tämän jälkeen mahdollistetaan 1 minuutin Kun työikäisten suomalaisten määrä vähenee, puheenvuorokierros ryhmäpuheenvuoron käyttä- myös talouskasvu hidastuu. Hyvinvointiyhteis- jille ja sen jälkeen puhemiehen harkinnan mu- kunnan rahoituspohja heikkenee, vaikka samaan kaan enintään 2 minuutin mittaisia puheenvuoro- aikaan hyvinvointimenot kasvavat jyrkästi. Val- ja, ja nämä 2 minuutin mittaiset puheenvuorot tiovarainministeriö arvioi, että julkisen talouden varataan V-painiketta käyttäen. Voi olla, että jos- pitkän aikavälin kestävyysvaje on suuruusluo- sain vaiheessa lyhennämme sitten tätä keskuste- kaltaan noin 5 prosenttia bruttokansantuotteesta. luosuutta 1 minuuttiin sen mukaan kuin keskus- Tämä tarkoittaa noin 10 miljardin euron vajetta, telu kuluu, mutta aloitamme ensin ryhmäpuheen- jota ei voi kuroa umpeen yksin budjettitoimin. johtajien lyhyillä puheenvuoroilla tämän ryhmä- Valtio velkaantuu jo nyt nopeaa tahtia, vaikka kierroksen jälkeen ja sitten 2 minuutin mittaisilla 20 vuotta kestävä huoltosuhteen raju heikkene- puheenvuoroilla. minen on vasta juuri alkanut. Hallitusohjelmassa sovitut 2,5 miljardin euron sopeutustoimet eivät Pääministerin ilmoitus riitä tasapainottamaan valtiontaloutta eivätkä taittamaan velkaantumiskehitystä. Tällä hallitus- 1 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa herra kaudella valtio uhkaa velkaantua kuudesta seitse- puhemies! Arvoisat edustajat! Meillä suomalai- mään miljardia euroa lisää joka vuosi. Tämä syö- 5/1/1 PTK 5/2012 vp 3 mävelka otetaan lastemme piikkiin. Valtion vel- tuksen sisällöstä. Kehysriihessä hallitus linjaa kaantuminen heikentää entisestään kykyämme myös kantojaan rakenteellisiin toimiin. Tämän ottaa vastaan väestön ikääntymisestä aiheutuva lisäksi kehysriihessä sovitaan toimista kestävän lisärasitus. Kasvavat korkomenot ovat nekin pois kasvun ja korkeamman työllisyysasteen aikaan- yhteisten hyvinvointipalveluiden rahoittamises- saamiseksi. ta. Hallitus tekee tarvittavan lisäsopeutuksen hal- Velkaantuminen uhkaa myös kuntia: ainakin litusohjelmassa sovitun mukaisesti: veronkoro- kolmannes Suomen kunnista on joutumassa suu- tuksia ja menosäästöjä samassa suhteessa. Nämä riin taloudellisiin vaikeuksiin jo 2020-luvulla. kehysriihessä sovittavat sopeutustoimet tulevat Ellei kehitykseen puututa, kuntalaiset joutuvat koskettamaan jokaista suomalaista. Toimet ovat sietämättömän eriarvoiseen asemaan niin palve- kuitenkin välttämättömiä, jotta suomalaisen hy- luiden saatavuuden kuin verotaakankin osalta. vinvointiyhteiskunnan tulevaisuus saadaan kes- Arvoisa puhemies! Tämä on kaunistelematon tävälle pohjalle. Sopeutustoimet ajoittuvat vuo- kuva Suomen hyvinvointiyhteiskunnan tulevai- sille 2013—2015. Veronkorotusten ja säästöjen suutta koettelevista haasteista. Me suomalaiset ajoituksessa huomioidaan vallitseva suhdanneti- voimme kuitenkin selviytyä näistä haasteista. lanne, sillä tarkoituksena ei tokikaan ole heiken- Voimme pelastaa meille kaikille tärkeän hyvin- tää entisestään jo hiipuvaa talouskasvua. Samoin vointiyhteiskunnan ja meille kaikille tärkeät hy- keinot on valittava siten, että kielteiset vaikutuk- vinvointipalvelut. Tämä kuitenkin edellyttää, set kasvuun ja työllisyyteen kyetään minimoi- että uskallamme uudistaa Suomea. maan. Velkaantuminen on siis katkaistava, mut- ta keinojen on vaalittava työllisyyttä, kestävää Med tanke på den gemensamma uppgift som kasvua ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. vi står inför är hejdandet av statens skuld- Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunnan sättningstakt den mest brådskande åtgärden. Vid pitkän aikavälin kestävyys edellyttää rakenteelli- ramförhandlingarna i mars gäller det för re- sia toimia, joilla vahvistetaan hyvinvointipalve- geringen att enas om sådana nya åtgärder med luiden rahoituspohjaa. Erityisen tärkeitä toimia vars hjälp statens skuldsättning kan minskas. Ge- ovat työurien pidentäminen ja työvoiman tarjon- nom utgiftsinbesparingar och skattehöjningar nan lisääminen. Pidempi työura tarkoittaa työn- kan man snabbt minska skuldsättningen och där- tekijälle parempaa eläketurvaa ja maltillisempaa med se till att skulden och räntorna på den inte työeläkemaksujen kehitystä. Samalla julkinen ta- stiger till en ohållbar nivå. Målet är således att vi lous — siis suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ska leva på våra inkomster, inte på skuld. — vahvistuu suurempien verotulojen myötä. Pa- rempi työn tarjonta puolestaan tarkoittaa korke- Yhteisen tehtävämme edessä kiireellisin toi- ampaa työllisyyttä ja sitä kautta pienempiä tu- menpide on valtion velkaantumisvauhdin hillit- loeroja ja vahvempaa hyvinvointiyhteiskuntaa. seminen. Hallituksella on maaliskuun kehysrii- Nämä rakenteelliset toimet ovat välttämättö- hessä edessään sellaisista uusista toimista sopi- miä. Mitä aiemmin niistä voidaan sopia, sitä lie- minen, joilla vähennetään valtion velkaantumis- vempinä ne voidaan tehdä. Mitä myöhempään ta. Menosäästöillä ja veronkorotuksilla vähen- lykkäämme väistämättömien uudistusten teke- nämme nopeasti velkaantumisen määrää, jotta mistä, sitä rajumpina ne joudutaan myöhemmin velka ja siitä maksettavat korot eivät kasva kestä- toteuttamaan. Nyt päätökset ovat meidän omissa mättömälle tasolle. Tavoitteena on siis elää tulo- käsissämme. jemme mukaisesti, ei velaksi. Hallitus on ohjel- Tarvitsemme myös muita toimia talouskas- massaan sitoutunut toteuttamaan uusia sopeutus- vun vauhdittamiseksi. Talouskasvun kannalta toimia, mikäli valtion velan bruttokansantuote- olennaista on mahdollisimman korkea työlli- osuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion ta- syysaste, parempi työn tuottavuus ja kasvuhakui- louden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosent- sen ja kansainvälisen yritystoiminnan tukemi- tiin bruttokansantuotteesta. nen. Tavoitteena on vähäpäästöinen ja resurssite- Hallitus keskustelee talousnäkymistä ja sopii hokas Suomi, jossa kestävän kasvun avulla tur- julkisen talouden sopeuttamistarpeen mittakaa- vataan tulevaisuuden