STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 255 Annu Kaivosaari ”LEMPEÄ LYDIA” – ”VOIMAKAS BJÖRGEN” Naishiihtäjien representoinnin muutokset Urheilulehden teksteissä vuosina 1905–2010 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 255 Annu Kaivosaari ”LEMPEÄ LYDIA” – ”VOIMAKAS BJÖRGEN” Naishiihtäjien representoinnin muutokset Urheilulehden teksteissä vuosina 1905–2010 Esitetään Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Liikunta-rakennuksen salissa L304, huhtikuun 21. päivänä 2017 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Sport and Health Sciences of the University of Jyväskylä, in building Liikunta, auditorium L304, on April 21, 2017 at 12 o’clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 ”LEMPEÄ LYDIA” – ”VOIMAKAS BJÖRGEN” Naishiihtäjien representoinnin muutokset Urheilulehden teksteissä vuosina 1905–2010 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 255 Annu Kaivosaari ”LEMPEÄ LYDIA” – ”VOIMAKAS BJÖRGEN” Naishiihtäjien representoinnin muutokset Urheilulehden teksteissä vuosina 1905–2010 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 Editors Jarmo Liukkonen Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Harri Hirvi Open Science Centre, University Library of Jyväskylä Cover photo:. Lydia Wideman in the 1952 Olympic Games, women´s 10 km. Sports Museum of Finland. Permanent link to this publication: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6984-4 URN:ISBN:978-951-39-6984-4 ISBN 978-951-39-6984-4 (PDF) ISBN 978-951-39-6983-7 (nid.) ISSN 0356-1070 Copyright © 2017, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2017 ABSTRACT Kaivosaari, Annu From “SWEET LYDIA” to “STRONG BJÖRGEN”. Changes in representations of female cross-country skiers in the Finnish sports magazine Urheilulehti from 1905 to 2010. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2017, 227 p. (Studies in Sport, Physical Education and Health ISSN 0356-1070; 255) ISBN 978-951-39-6983-7 (nid.) ISBN 978-951-39-6984-4 (PDF) The purpose of my study is to examine how female skiers are represented in the texts of a Finnish sports magazine, Urheilulehti, and how these representations have changed during the examination period from 1905 to 2010. Relying on Judith But- ler’s ideology of gender performativity, I analyse the representations of female ski- ers from the perspective of promoting the traditional female norm and simultane- ously from the perspective of breaking and reforming it. The methodological framework of my study consists of Fairclough’s three- dimensional framework, which is based on the tradition of critical discourse analy- sis (CDA). In compliance with this framework, I began the analysis from the textual level and proceeded through the discursive practice level to explaining different interpretations at the social practice level. The analysis produced a classification of four ‘upper-level discourses’ and eight ‘main discourses’ for structuring female skiers’ representations. The upper- level discourses were named skier discourse, female skier discourse, individual discourse and female discourse. The main discourses are based on pairs of opposing discourses within each upper-level discourse: successful skier – failing skier, respected female skier – unaccepted female skier, worthy individual – unworthy individual, and traditional wom- an – boundary-breaking woman. Several changes were discovered in the representations of female skiers. The discourse of successful skier, which became the dominant discourse in the examined texts, increased its share towards the end of the research period. During the last years, it became increasingly common to represent female skiers even as sports heroes. Descriptions of female skiers’ personal lives began to appear in the texts in 1970, and the role of these descriptions grew towards the end. Texts highlighting traditional femininity became less frequent, whereas descriptions of deviation from the traditional female norm increased. Overlapping of the discourses became typi- cal of the representations. In the last years of the data, female skiers were primarily presented as multidimensional ‘subjects’ or agents. Contrary to earlier research findings, the texts in the final years of the research period included no trivialisation of female skiers, such as underestimation, description of appearances or focus on irrelevant matters. Keywords: Discourses, Female cross-country skiers, Gender norms, Media portrayal, Representation Author’s address Annu Kaivosaari School of Applied Educational Science and Teacher Education University of Eastern Finland PL111 80101 Joensuu [email protected] Supervisors Professor Hannu Itkonen Faculty of Sport and Health Sciences University of Jyväskylä Docent Kalervo Ilmanen Faculty of Sport and Health Sciences University of Jyväskylä Reviewers Docent Ilkka Pirttilä University of Tampere Docent Erkki Vasara Department of Political and Economic Studies University of Helsinki Opponents Docent Juha Herkman Department of Social Research University of Helsinki ESIPUHE ”Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki” – Aaro Hellaakoski Kun aloitin tämän tutkimusprojektini syksyllä 2008, päätin olla tehokas. Ajatte- lin, että teen väitöskirjani valmiiksi muutamassa vuodessa työmäärää pelkää- mättä. Työmäärää en ole pelännyt ja tehokaskin olen ollut. Väitöskirjan valmis- tumiseen meni kuitenkin muutaman vuoden sijaan yli kahdeksan vuotta. Vas- tavalmistuneen, jatko-opintoja aloitelleen tutkijakokelaan suunnitelma osoittau- tuikin näin jälkikäteen tarkasteltuna varsin idealistiseksi. Monilla tieteen aloilla seikkaileva, tutkijan ymmärrystä korostavan metodologian sisältävä monogra- fia vaati ehdottomasti aikaa valmistuakseen siinä muodossa, mihin sen lopulta saatoin. Tutkimusprosessin myötä olen ymmärtänyt, miten tärkeää on antaa ajatuksilleen aikaa, jotta jotain uutta ja luovaa, oikeasti ymmärrystä lisäävää voi syntyä. Kunpa malttaisimme useammin odottaa, ottaa etäisyyttä – pitkästyäkin. Ja kunpa uskaltautuisimme elämän eri alueilla useammin astumaan siltä odote- tulta tieltä umpihangen puolelle, luomaan jälkemme hankeen omaperäisesti, omia toiveita ja tavoitteita kuunnellen – ehkä raskaamman kautta, mutta kui- tenkin aidommin, täydemmin, vapaammin ja lopulta myös rikkaammin. Nyt kun tutkimusprosessini tiepätkineen ja umpihankivaiheineen alkaa olla loppusuoralla on aika esittää kiitokset kaikille niille, jotka ovat matkan var- rella minua opastaneet, kannustaneet, kuunnelleet, tukeneet ja ennen kaikkea ymmärtäneet. Lämmin kiitos työni ohjaajille, kriittisille kannustajille professori Hannu Itkoselle ja dosentti Kalervo Ilmaselle. Kalervoa kiitän erityisen tarkasta ja kriit- tisestä, mutta samalla rohkaisevasta otteesta, jolla olet teksteihini ja esityksiini suhtautunut erityisesti tutkimusprosessini alku- ja loppuvaiheissa. Nöyrimmän kiitokseni kohdistan työni pääohjaajalle Hannulle. Vankalla asiantuntemuksel- lasi olet osannut ohjata minua oikeille teille, tai pikemminkin löytämään tiet itse, useimmiten sieltä umpihangen puolelta. Ennen kaikkea olet ollut taitava koh- taaja, kannustaja, innostaja, mentori ja tukija. Kaikkea sitä, mitä tällaiseen pro- jektiin uskaltautuva tutkijanalku voi vain toivoa. Säännölliset vierailuni ohjaus- keskustelujen merkeissä Pursitiellä ovat olleet merkkipaaluja matkani varrella. Näistä lämminhenkisistä hetkistä lämmin kiitos myös ohjaajani puolisolle, He- lena Itkoselle, joka olet osoittanut suurta kiinnostusta paitsi tutkimustyötäni, myös muuta elämänmenoani kohtaan. Tutkimukseni esitarkastajia Ilkka Pirttilää ja Erkki Vasaraa kiitän spar- rauksesta viimemetreillä. Kriittisen, rakentavan ja äärimmäisen kannustavan palautteen turvin oli hyvä lähteä luomaan viimeiset suunnat käsikirjoitukseen. Siitä, että olen ylipäätään aikoinaan saanut ajatuksen jatko-opinnoista, haluan kiittää tutkija Antti Lainetta. Esimerkkisi kunnianhimoisesta ja erityisen pedan- tista tutkimustyön tekemisestä sekä kannustava palautteesi graduvaiheeni ai- kana synnyttivät kipinän tutkimustyöhön ja loivat uskoa omiin kykyihini tutki- jana. Tutkimuksen eri vaiheissa olen saanut tärkeitä kommentteja useilta tutki- jakollegoilta erinäisten seminaarien ja esitysten yhteydessä. Näistä kommenteis- ta kiitos erityisesti professori Pirkko Markulalle. Kanssasi kesällä 2014 käydyn keskustelun myötä ratkesi moni tutkimukseni metodologisiin valintoihin liitty- vä kimurantti kysymys. Lämpimän kiitoksen saa myös työyhteisöni Joensuussa. Mahtaville tata- kollegoilleni kiitos siitä, että olette kannatelleet yhteistä urakkaamme minunkin puolesta silloin, kun olen ollut tutkimusmaailmoissani. Erityiskiitos Tarja Krö- gerille kokeneen tutkijan tuesta ja opastuksesta tieteen kiemuroihin. Työparille- ni Tuomas Korhoselle suuri kiitos koko tutkimusprosessin kestäneestä myötä- elämisestäsi. Olet kuunnellut ja osoittanut kiinnostuksesi tutkimustani kohtaan aina ja kommenttisi teksteihini ovat olleet rohkaisevia ja ajatuksia herättäviä. Lähipiiriini kohdistuvaa kiitollisuutta on vaikea pukea sanoiksi. Ilman tu- keanne, uskoanne ja ymmärrystänne en olisi selvinnyt tästä urakasta. Kiitos rakkaat ja tärkeät ystävät, että olette kuunnelleet tarinoitani naishiihtäjistä, mut- ta ennen kaikkea siitä, että olette tarjonneet tutkijan arjelleni vastapainoa sään- nöllisin väliajoin. Lämmin kiitos ystävälle ja tutkijakollegalle Jaana Karille, joka olet perehdyttänyt minua niin monien tieteellisten käytäntöjen äärelle. Apusi on ollut korvaamatonta ja tutkijan tuskan jakaminen