TIETOJA JA TILASTOJA JÄSENORKESTEREIDEN TOIMINNASTA 2016 Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n vuosikertomus 2016 1 Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n ( SUOSIO ) Vuosikertomus 2016 4 Puheenjohtajan katsaus 6 Toimintaympäristö 7 Yhdistyksen toiminta, jäsenistö 8 Konserttien ja muiden tilaisuuksien yleisö 9 Hallitus, toimisto, orkestereiden rahoitus 11 Tilastointi, kokoukset ja seminaarit 12 Viestintä 14 Lausunnot 15 Sidosryhmät ja jäsenyydet, keskuskirjasto 16 Yhdistyksen talous Tietoja jäsenorkestereista vuodelta 2016 17 Orkesterikartta 18 Jäsenistö 19 Soittajisto 20 Kokoonpanot instrumenteittain 21 Kapellimestarit, intendentit ja muu henkilökunta 22 Muusikoiden sukupuolijakauma, keski-ikä sekä muun henkilökunnan määrä Kuulijatilastot 23 Kuva kaikista kuulijoista 2009–2016 Suomessa ja ulkomailla 24 Yhdistelmä kaikkien jäsenorkestereiden esiintymisistä ja kuulijoista kotimaassa 25 Sinfoniaorkesterit 27 Kamari- ja runko-orkesterit 28 Muut orkesterit 29 Kaikki esiintymiset ja kuulijat kotimaassa 2015–2016 ja yleisötyöhön osallistuneet 30 Omat konsertit ja kuulijat kotimaassa 2015–2016 31 Ooppera-, teatteri- ja balettiesitykset 2015–2016 32 Esiintymiset ja kuulijat kotimaassa kotipaikkakunnan ulkopuolella 2015–2016 33 Konsertit ulkomailla, kaikki esiintymiset ja kuulijat Suomessa ja ulkomailla sekä yleisötyöhön osallistuneet 34 Kuva omien konserttien kuulijoista konserttityypeittäin Suomessa 35 Radioidut konsertit, tv-esiintymiset ja verkkolähetykset 2015–2016 Taloustilastot 36 Laskennalliset henkilötyövuodet ja valtionosuus 2016 ja vertailu vuoteen 2015 37 Julkinen rahoitus 38 Julkisen rahoituksen osuus orkesteritoiminnan menoista asukasta kohden 2015–2016 39 Toimintatulot ja muut tulot 40 Palkka- ja palkkiomenot, muut käyttökustannukset sekä kiinteistömenot 41 Menojen ja kokonaisrahoituksen jakautuma 42 Omien tulojen jakautuma 43 Konserttisalit 45 Kantaesitykset 49 Vuoden 2016 aikana ilmestyneet levyt 52 Jäsenorkestereiden ohjelmistojen suomalaiset säveltäjät ja teosten määrät vuonna 2016 2 Suomen Sinfoniaorkesterit ry SUOSIO Kalevankatu 30 00100 Helsinki [email protected] sinfoniaorkesterit.fi facebook.com/sinfoniaorkesterit Aila Sauramo toiminnanjohtaja 040 546 060, myös media [email protected] Elina Tuomola sihteeri 040 594 3079, myös nuotisto [email protected] Vuosikertomuksen valokuvat ja taitto: Maarit Kytöharju | Paino: Newprint Oy 2017 3 Puheenjohtajan katsaus Vuonna 2016 suomalaisorkestereiden toiminnan ilah- elämä alkaa keskittyä lähinnä vain Etelä-Suomen suu- duttavin puoli oli, että konserttien yleisömäärä jatkoi rimpiin kasvukeskuksiin. Suomalaisorkesterien yhdis- edelleen kasvuaan. Vuoden aikana maamme orkeste- täminenkään ei tule kysymykseen, koska ne sijaitsevat reiden kuulijamäärä oli peräti 1 303 034, mikä on kaik- toisistaan liian kaukana. Enintään voisi ajatella varsin kien aikojen yleisennätys. Kotimaan kuulijat lisääntyi- lähekkäin toimivien saman tyyppisten orkestereiden vät 33 959:llä ja ulkomaiset kuulijatkin yli 50 000:lla. organisatorista yhteen liittämistä esimerkiksi pääkau- Erityisen paljon kuulijamäärä kasvoi Tampereella niin punkiseudulla. Mutta tämäkään ei ole Suomen Sinfo- että Tampere Filharmonialla oli viime vuonna Suomen niaorkestrit ry:n ensisijainen tavoite. suurin yleisö. Monilla muillakin paikkakunnilla yleisöä Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen edellytyk- riitti konsertteihin erinomaisesti. Kun myös soiton taso senä tulisi ehdottomasti olla se, että valtion kulttuu- on joka puolella Suomea varsin korkea, orkesterit ovat ribudjettia kasvatettaisiin. Suomella olisi kyllä erin- todella kyenneet osoittamaan sekä tarpeellisuutensa omaisesti varaa kulttuuriin, jonka osuus valtion budje- paikkakunnalla, että yleisen laadukkuutensa. tista on varsin minimaalinen. Kysymys on pelkästä Orkestereiden rahoituksessa tämä ei valitettavasti poliittisesta tahdosta. näy lainkaan. Valtionosuutta nauttivien Suomen Sinfo- Paikallisena mahdollisuutena olisi puolestaan se, niaorkesterit ry:n jäsenorkestereiden henkilötyövuosien että lähekkäin sijaitsevat kunnat rupeavat nykyistä tii- määrää on vähennetty 2010-luvulla lähes vuosittain, viimpään kulttuuriyhteistyöhön. Esimerkiksi Pietar- henkilötyövuosien yksikköhintaa on samalla pikkuhil- saari ja Kokkola, jotka sijaitsevat vain 35 kilometrin jaa alennettu ja opetus- ja kulttuuriministeriön aikai- päässä toisistaan, aloittaisivat kulttuuriyhteistyön, jossa semmin myöntämä harkinnanvarainen työllistämisraha Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri uusisi paljon ny- oli vain kertaluonteinen vuonna 2015. Vuonna 2016 kyistä useammin konserttinsa Pietarsaaressa. Tai Rau- valtionosuutta myönnettiin orkestereille yhteensä run- man kaupunki alkaisi tilata Pori Sinfoniettan konsert- saat 700 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2015. teja Raumalle. Näinhän Hämeenlinna on ostanut kon- Elokuussa 2016 opetus- ja kulttuuriministeriö sertteja Sinfonia Lahdelta. Myös Kemin ympäristökun- asetti työryhmän selvittämään koko rahoitusjärjestel- nat ovat rahoittaneet omalta osaltaan Kemin kaupun- män uudistamista. Tavoitteena on muuttaa sitä siten, ginorkesteria. että otetaan paremmin huomioon toimintakentässä Yksi mahdollisuus olisi sekin, että maakuntaliitot tapahtuneet muutokset (eli otetaan kenties helpom- alkaisivat tukea kulttuuria sillä edellytyksellä, että esi- min uusia toimijoita valtionosuuden piiriin), tuetaan merkiksi maakunnassa toimiva ammattiorkesteri vie- laadukasta ja innovatiivista toimintaa (laatukriteerit railisi säännöllisesti myös muualla maakunnassa. Tällä mahdollisesti valtionosuuden ehtona) sekä turvataan hetkellä maakuntaliitot tukevat vain toimintaa, josta taide- ja kulttuuripalvelujen alueellinen saatavuus. kuvitellaan koituvan maakunnalle taloudellista hyö- Työryhmälle on asetettu ehdoksi kuitenkin, että tyä. Mutta juuri kukoistava kulttuuri voisi olla maakun- sen suosituksen tulee perustua valtion nykyisen kokoi- nalle erinomainen vetovoimatekijä, joka kyllä heijastuisi seen kulttuuribudjettiin. Tällä ennakkoehdolla minis- myös maakunnan elinkeinoelämään. teriön tavoitteet eivät voi millään toteutua. Jos valtion Kulttuurielämälle löytyisi kyllä rahoitusmahdolli- nykyisellä kulttuuribudjetilla uusia toimijoita halu- suuksia. Viime kädessä kysymys on siis vain poliittisesta taan valtionosuuden piiriin, ainoana keinona on joko tahdosta ja siitä että pystyttäisiin ylittämään oma pai- se, että henkilötyövuoden hintaa edelleen alennetaan kallinen nurkkakuntaisuus. ja samalla ajetaan nykyisiä VOS-laitoksia entistä suu- rempaan ahdinkoon, tai sitten joitakin taidelaitoksia – Kalevi Aho pudotetaan uusien tieltä pysyvän valtion tuen piiristä. Kun ajatellaan suomalaista orkesterilaitosta ja sen alueellista kattavuutta, yhtäkään kaupunginorkeste- ria ei ole varaa poistaa VOS-tuen piiristä. Muuten on vaarana, että korkeatasoinen ammatillinen musiikki- 4 5 Vuosikertomus 2016 Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n ( SUOSIO ) tarkoituk- palveluiden saatavuus. Valtionosuuden piirissä on tällä sena on edistää ja kehittää maamme ammattimaista hetkellä 121 museota, 57 teatteria ja 28 orkesteria. Valti- orkesteritoimintaa. onosuutta saavat taide- ja kulttuurilaitokset muodosta- SUOSIO on arvostettu, ennakoiva ja aktiivinen toi- vat vahvan ja selkeän alueellisesti kattavan verkoston. Val- mija musiikin eri areenoilla ja tehokas jäsenorkesterei- tionosuuden piirissä olevissa museoissa, teattereissa ja den toimintaedellytysten ja oikeuksien edistäjä. Yhdistys orkestereiden konserteissa vierailee vuosittain yhteensä on orkesteritoiminnan merkittävä yhteistyöfoorumi ja noin 7 miljoonaa kävijää. Valtionosuusjärjestelmän ulko- vuorovaikutteinen toimija, ja se myötävaikuttaa orkeste- puolella toimii teatterin, tanssin, sirkuksen ja musii- rimusiikin elinvoimaisuuden kehittymiseen (SUOSIO:n kin alalla lisäksi useita ammatillisesti toimivia ryhmiä, strategia). joista osa saa harkinnanvaraista valtionavustusta. Näiden ns. vapaan kentän toimijoiden määrä on ollut kasvussa. Viime vuosina on käyty keskustelua museoiden, teatterei- TOIMINTAYMPÄRISTÖ den (ml. tanssi ja sirkus) ja orkestereiden rahoitusjärjestel- män uudistamisesta. On katsottu, että järjestelmää tulisi KANSAINVÄLISEN TALOUSKRIISIN vaikutukset näkyivät kehittää siten, että se ottaisi nykyistä paremmin huomi- myös orkestereiden toimintaympäristössä. Sivistysval- oon toimijakentässä ja yhteiskunnassa tapahtuneet muu- tion purkamisesta käytävät poliittiset keskustelut luo- tokset. Ongelmana on nähty myös se, että käytettävissä vat uhkaa kaikelle julkiselle palvelulle. Vyönkiristyspo- oleva rajallinen henkilötyövuosimäärä rajoittaa uusien litiikka saa näyttämään leikkaukset välttämättömiltä. toimijoiden pääsyä valtionosuuden piiriin. Kuntatalouden kehnot näkymät ja hallituksen budjetti- Työryhmän tehtävänä on analysoida teatteri-, tanssi- ja riihen tavoiteasettelu loivat uhkakuvia orkestereiden toi- sirkustaiteen palveluiden sekä orkesteri- ja museopalve- mintaan. Joissakin kunnissa orkestereiden määrärahoja luiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia sekä leikattiin, käytiin YT-neuvotteluja, lomautettiin ja luo- valmistella ehdotus em. palveluiden valtionrahoituksen tiin lomautusuhkia. Joissakin orkestereissa otettiin pal- uudistamiseksi. Tavoitteena on uudistaa rahoitusjärjes- kattomia lomia lomautuksen sijasta. Säästötavoitteita telmää siten, että se ottaa huomioon toimijakentässä ja kiristettiin useissa kunnissa. yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ja tulevaisuuden haasteet, tukee laadukasta ja vaikuttavaa toimintaa sekä VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄ kannustaa uudistuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö