Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37 3.2 KOSOLAN PUHEET LAPUANLIIKKEEN ALKUVAIHEESSA ........................................................................39 3.3 KANSANJOHTAJA HAASTAA VALTIOVALLAN .......................................................................................49 3.4 PUHEIDEN TEEMAT ..............................................................................................................................63 3.5 PUHEIDEN VASTAANOTTAJAT JA YLEISÖ ..............................................................................................67 3.6 LAPUANLIIKKEEN JULKILAUSUMAT JA KANNANOTOT ..........................................................................71 4 TAUSTARYHMIEN VAIKUTUS LAPUANLIIKKEESEEN JA RETORISEN TASON MUODOSTUMINEN ..................................................................................................................................77 4.1 VIENTIRAUHA , SUOMEN SUOJELUSLIITTO JA TYÖNANTAJAT ...............................................................78 4.2 SUOJELUSKUNNAT JA K. M. WALLENIUS .............................................................................................82 4.3 AKATEEMINEN KARJALA -SEURA JA SUOMEN LUKKO ..........................................................................88 4.4 VAPAUSSODAN RINTAMAMIESTEN LIITTO JA ILP – ISÄNMAAN JA LAIN PUOLESTA .............................93 4.5 ETSIVÄ KESKUSPOLIISI JA RIEKKI ........................................................................................................95 4.6 PAPIT JA HILJA RIIPINEN ......................................................................................................................97 4.7 MINNA CRAUCHER ............................................................................................................................101 5 REAKTIOITA LAPUANLIIKKEESEEN ...........................................................................................102 5.1 LEHDISTÖN KANNANOTOT LAPUANLIIKKEESEEN ...............................................................................102 5.2 LEHDISTÖN KANNANOTOT JAKAUTUVAT ...........................................................................................110 5.3 VALTIOVALTA ...................................................................................................................................122 5.4 P. E. SVINHUFVUD .............................................................................................................................132 5.5 KOMMUNISTIT ...................................................................................................................................140 5.6 SDP ...................................................................................................................................................143 6 PÄÄTÄNTÖ ............................................................................................................................................146 6.1 RETORIIKAN MUUTOKSET ..................................................................................................................146 6.2 RETORIIKAN JA TOIMINNAN SUHDE ....................................................................................................151 LÄHTEET ..................................................................................................................................................159 SANOMALEHDET ...............................................................................................................................159 AIKAKAUSILEHDET ...........................................................................................................................160 MUISTELMAT JA PAMFLETIT ..........................................................................................................161 TUTKIMUSKIRJALLISUUS ................................................................................................................164 LIITTEET ...............................................................................................................................................172 2 1 Johdanto Vihtori Kosolan puheet, julistukset ja poliittiset kannanotot muodostivat lapuanliikkeen julkisivun. Tarkastelen niitä lapuanliikkeen retoriikassa ja niiden vastaanottoa. 1.1 Tulkinnat lapuanliikkeestä Lapuanliikkeestä on kirjoitettu paljon, varsinkin osana henkilöhistorioita. Keskeisenä ja käänteentekevänä tutkimuksena pidetään Juha Siltalan vuonna 1985 julkaistua teosta La- puanliike ja kyyditykset 1930 , mutta tulkintoja liikkeestä tehtiin tietysti aiemminkin. 1 Lapuanliike ei noussut historiantutkimuksessa kovinkaan keskeiseksi 1940–1950 lu- vuilla. Tuolloin vedottiin lievemiesteoriaan ja antikommunistisen reaktion välttämättö- myyteen. Lapuanliike nähtiin joko itseruoskinnan tai kommunismin vaaran valossa. His- toriankirjoitus tarkasteli liikettä enemmän pidemmällä ja henkilökohtaisemmalla perspek- tiivillä. Tuolloin juuri Vihtori Kosolan rooli tuli tärkeäksi. Hänessä nähtiin muitakin puo- lia kuin illegaali aktivismi. 2 Lapuanliikkeen kuva muuttui 1960-luvulla uusien selitysmallien myötä. Myös oikeis- tolaista ääriainesta pidettiin Suomen etujen vastaisena. Lapuanliike nähtiin demokra- tiavastaisena ja jopa fasistisena. Kulttuuriradikaalit halusivat antaa äänen unohdetulle vasemmistolle ja näyttää kommunistit enemmän epäoikeudenmukaista yhteiskuntaa vas- 1 Perustutkimuksesta mainittakoon vuonna 1998 tehty median roolia käsittelevä Reijo Perälän väitöskirja Lapuan liike ja sanan mahti , vuonna 1971 tehty Lauri Hyvämäen Sinistä ja mustaa: tutkielmia Suomen oikeistoradikalismista sekä vuonna 1990 kirjoitettu Martti Ahdin teos Kaappaus . Lapuanliikkeen tutkimuk- sesta ja siihen liittyvistä poliittisista intohimoista, ks. esim. Ahti 1990, s. 5–6, 11–12. Oikeisto–vasemmisto -dilemmasta, ks. esim. Siltala 1985, s. 13. Sodan jälkeen oikeisto piti liikettä talvisodan hengen mahdollis- tajana, vasemmisto taas katsoi lapualaisuuden olleen pahimman luokan poliittista terroria, jopa fasismia. Laajemmin suomalaisen sotahistoriankirjoituksen tulkintojen vaikutuksista. Ks. esim. Meinander 2003, s. 27–30. Kannen lainaus, ks. Uusi Suomi 16.7.1930. Vihtori Kosolan Lapuan päivien puheen loppusanat. 2 Ruuskanen 2006, s. 16–17. Kosola oli taistellut maan puolesta sisällissodassa ja murtanut lakkoja. Lapual- la Kosolan kunnioitus säilyi jopa tasavaltalaisten maalaisliittolaistenkin piirissä. 3 taan taistelevana etujoukkona. 3 Merkittävä ja uusi näkökulma oli, että lapuanliike nähtiin osana laajempaa eurooppalaista kommunisminvastaista oikeistoliikehdintää ja kytkettiin osaksi ryssävihan yleistä nousua. Makrotason ilmiöt, ulkopolitiikka, ideologiat, sosiaali- set rakenteet ja demokratian säilyminen Suomessa lapuanliikkeenkin aikana, olivat 1970- luvun lapuanliikettä koskevan tutkimuksen pääteemoja. Marxilaiset tutkijat pitivät lapu- anliikettä fasistisena, kun muut korostivat ilmiön suomalaisuutta. Myöhemmin liikettä on ehkä rehabilitoitu kommunismin uhkan tutkimuksen kautta. 4 Risto Alapuron monimutkainen ja laaja teoria kokoaa yhteen myöhäisen teollistumi- sen, fennomanian ideologian kansakokonaisuuden ja sen edun korostamisen, uskonnolli- suuden ja kansallisen tradition. Alapuro päätyy korostamaan lapuanliikkeen kaksijakoista luonnetta: se kokosi yläluokan nationalismin ja alaluokan populismin yhteen. Lapuanliik- keessä oli alussa selvästi talonpoikaisenemmistö, mutta se ei koostunut pienviljelijöistä. Alapuron mukaan populistisen talonpoikaliikkeen raja-aita jopa fasismiin mataloitui sel- västi kriisitilanteen 5 iskiessä, mutta yhtä tärkeää on myös huomata tuon mataloitumisen hetkellisyys. 6 Toivo Nygård näkee lapuanliikkeen enemmän osana suomalaisen äärioikeiston järjes- täytymätöntä vaihetta. Nygårdin mukaan lapuanliikkeen aatteellinen tausta oli itsenäi- syystaistelussa ja jääkäriliikkeessä. Suosio perustui talonpoikain voiman kanavoimiseen lapuanliikkeen nousuun. Talonpoikien voima liikkeessä loppui jo vuonna