2x ● 2020 JOULUKUU Julkaisija: 2Kakskertaseura ry Sisältö Pääkirjoitus .............................................................................. 3 Artukka mieleni maisemassa ................................................... 5 Myllykylässä tapahtuu ............................................................. 8 Parhaat muistot säilyvät kuvina ............................................... 14 DISCO -70 ................................................................................. 20 Väärinymmärryksiä .................................................................. 22 Kakskertaseuran tapahtumia v. 2020 ....................................... 25 Vireillä olevia hankkeita ........................................................... 30 (Ilmoituksia) 2x-lehden toimitus ................................................................... 40 Liity nyt jäseneksi ..................................................................... 41 Kakskertaseura ry ja hallitus – yhteystiedot ............................. 42 Kakskertaseuran myyntituotteet .............................................. 43 Rauhaisaa Joulua ja Onnea Vuodelle 2021! Toivottaa Kakskertaseura ry ja lehden toimitus Kansikuvan on kuvannut Jaana Majatie ja tämän sivun taustakuvan Pirjo Koskinen. 2 2X JOULUKUU 2020 Päätoimittaja Raimo Västinsalo Pääkirjoitus Elämme tällä hetkellä vuoden pimeintä aikaa, pihatyötkin joutuu tekemään lisä- valaistuksessa, jos työpäivän jälkeen saa itsensä ulos vietyä. Toki bernilenkki täy- tyy kuitenkin tehdä illan pimeydessä samoin kuten aamulenkkikin. Koiria tämä ei kuitenkaan tunnu haittaavan, yhtä iloisesti sinne lähdetään kuin kesän valoisaan aikaan. Olemme eläneet tämän vuoden poik- keuksellista aikaa ja tilanne tuntuu vain jatkuvan. Kakskertaseurakin on joutunut perumaan sisätiloissa tapahtuvia yleisö- tapahtumia. seuran hallitus on toiminut suunnitellusti, tosin osa kokouksista käyty etänä. Toimintaakin on ollut, tal- koilla on maalattu Kakskertataloa kau- pungin toimittamilla materiaaleilla. Asukasbudjetissa meni läpi Kakskerta- seuran ehdotus maalämmöstä Kaksker- tatalolle, mikä toteutetaan vuoden 2021 aikana. Toimenpide tarkoittaa öljyläm- mityksestä luopumista ja kulujen sääs- töjä. Tulevatkin tapahtumat pitää jo val- miiksi suunnitella asetetut rajoitukset huomioiden. Joulunajan kirkolliset ta- pahtumatkin tulevat muuttumaan tai osittain peruuntumaan. Kuva: ?. 2X JOULUKUU 2020 3 Kakskerrantien varteen on saatu peu- mintaan ja mahdollisuuksiin saarillam- ravaroitus kyltti, mikä ainakin muistuttaa me. On käynyt ilmi, etteivät kaikki asuk- autoilijoita mahdollisesta vaarasta. Peu- kaat tunne, missä asuvat ja mitä täällä ra- tai kauriskolareita on sattunut silti on eivätkä osaa hyödyntää asuinympä- useasti, osasyynä saattaa olla liian suuri ristöään. Kakskerran entisen kunnan nopeus tai pimeys. Vauhti saarten teillä rajat eivät ole tiedossa, niistä määräytyy on noussut välillä aivan liian kovaksi sekä Kakskertaseuran toiminta-alue. ohitukset järjettömiksi, kaupungilla ne samat autot sitten seisovat viereisillä Toivotaan että korona hellittää pika- kaistoilla. puoliin, jotta voimme palata normaalim- paan aikaan. Mitä se normaaliaika sitten Kakskertaseura pyrkii jatkossakin toi- onkaan, varmaan jotain hyvääkin tästä mimaan saarten asukkaiden hyväksi, on opittu. myös niille uusille vastamuuttaneille. Tilaisuudet ja tapahtumat ovat kaikille Rauhaisaa joulunaikaa ja onnea uu- avoimia tulla tutustumaan seuran toi- teen vuoteen! Kuva: Jaakko Tolonen. 4 2X JOULUKUU 2020 Leila Jaakkola Artukka mieleni maisemassa - historiaa ja omia kokemuksiani eti alkajaisiksi voin todeta, että Hänen yhdeksästä lapsestaan kuiten- suvullani on kyllä varsin vankat kin kaksi poikaa muutti Amerikkaan ja Hjuuret Artukan kylään. Edellises- tyttäret menivät tahoillaan naimisiin. sä Kakskerta-lehden numerossa mainit- Artukkaan jäi kolme hänen lapsistaan tu Gustav Adolf Blomqvist oli nimittäin pitämään isänsä jälkeen jaettua taloa. isoisoisäni. Hänen on täytynyt olla varsin Vanhin lapsista Karl Blomqvist sai Länsi- reipasotteinen ja suvun piirissä vaikut- talon, Eeva Honka Rauhalan, joka itse tava persoona, sillä vielä vuosikymme- asiassa oli vanhan Artukan Länsitalon nien kuluttua hänen kuolemastaan su- päärakennus ja isovanhempani Johan ja vun piirissä kulki juttuja hänen tempa- Wilhelmina Lehtoranta Lehtorannan. uksistaan, kuten esimerkiksi hänen tal- Kaikki tunsivat isovanhempani kuitenkin viöisestä rekiajelustaan. Hän oli juovus- Jonnena ja Mimminä. Sukunimensä päissään ajanut päin puuta ja tuli sitten Blomqvist he olivat suomentaneet Leh- herättämään poikaansa (isoisäni) keho- torannaksi vuonna 1935. He pitivät taloa tuksella. ”Haes poika tervaa, hamppat aina vuoteen 1939 asti, jolloin isäni Ar- saivat pahan krällin.” Tämä totesi, että mas ja äitini Eevi avioituivat. Eevin perhe nenäkin on pois paikaltaan. Gustav vain oli vuonna 1920 muuttanut Iniöstä Ar- vastasi. ”Viis minä siitä nenästä, mutta tukan Itätaloon ja sieltä äiti sitten vain hamppat saivat krällin.” Tervaa varmas- siirtyi toiselle puolelle kylää. Tosin muu- ti haettiin ja nenäkin parani aikanaan, tama vuosi vierähti hänellä siinä välissä mutta arpi säilyi loppuelämän. Gustav Samppaan kylässä. oli myös päättänyt 50-vuotiaana, että nyt saavat työt jäädä, ja pojat voivat jat- Vuosi 1939 oli koko Suomen kannalta kaa talonpitoa. Itse hän sentään nousi varsin synkkää aikaa. Ennen rintamalle ylös klo 4 aamulla, keitti pannullisen lähtöään isä oli kuitenkin ehtinyt raken- kahvia, joi sen ja lisäsi vettä porojen taa vanhemmilleen Metsärannan siihen päälle, ja toiset saivat juoda sumppia. Lehtorannan viereen vuonna 1941. 2X JOULUKUU 2020 5 Vuonna 1940 syntyneenä minulla ei tuotettiin itse. Kahvi ja sokeri ostettiin juurikaan ole muistoja sodasta. Mielee- kaupasta. Melkein joka talossa oli lehmiä. ni on kuitenkin jäänyt, että kevättalvella Maito kuljetettiin talvella Valioon ja ke- 1944 meillä asui Jalamon perhe. He oli- sällä kaupungista tulleet kesäasukkaat vat paenneet Turun pommituksia. Silloin olivat maitotinkiläisinä. Kesäasukkaita oli sattuivatkin yhden kerran pommit pu- muutenkin vintti- ja saunakamareissa. toamaan siihen lähistölle. Niitä sitten Silloin ei oltu niin vaativaisia, jos haluttiin istuimme yhdessä pelkäämässä. viettää kesä maalla. Vasta 1960-luvulla isä laajensi omenaviljelystä niin että siitä Vielä kauan sodan jälkeen maalla oltiin tuli pääasiallinen tulonlähde. hyvin omavaraisia. Kaikki, mitä tarvittiin, Kolmen sukupolven isännät: vanha isäntä Gustav Adolf Blomqvist (1836-1914) penkin päässä, nuori isäntä Johan Blomqvist (1883-1973) sylissään tytär Lempi ja Johanin vaimon Vilhelmiina Karoliinan sylissä heidän poikansa, tuleva isäntä Armas Lehtoranta (1908-1989). Kuva skannattu LJ:n negatiivis- ta, tiedot kirjasta ’Tuhat juttua Kakskerrasta’. 6 2X JOULUKUU 2020 Sodan jälkeen Artukkaan tuli siirtolai- sia. Rytkölän perhe muutti aivan naapu- riin. Silloin oli kylässä paljon lapsia. Aina oli hauskaa seuraa ja ulkona keksittiin kaikenlaisia leikkejä. Talvella myös hiih- dettiin ja kesällä uitiin yhdessä. Rauhalan rannassa pidettiin kerran uimakoulukin. Koulunkäynnin, opiskelun ja työelä- män myötä siteet Artukkaan jäivät aina vain vähäisemmiksi, mutta tietenkin olen seurannut, miten sinne muuttaa uusia perheitä. Itselläni on aina kesällä tilaisuus virkistää vanhoja muistoja mö- killä. Tunneside Artukkaan säilyy aina kaikkein voimakkaimpana missä sitten ikinä asuukin. Artukan kyläraittia. Kuva: Jaana Majatie. Vasemmalla Rauhala, oikealla Länsitalo ja taustalla aamulaiva matkalla Tukholmaan. Kuva: Jaana Majatie. 2X JOULUKUU 2020 7 Ritva Nummiora Myllykylässä tapahtuu Löytöretkellä Rakuunantorpassa ja Alitalon pihapiirissä Kuvat: Ritva Nummiora Kahvitorpan muodonmuutos Kylän yhden kuuluisan punaisen van- han torpan, aivan päätien varrella, me Kakskerran Vapparintien varrella, jo kes- kaikki asukkaat ja vierailijat varmasti kiajalla karttoihin merkityssä Myllykyläs- muistamme erityisellä lämmöllä: tuon sä, jatkuu elämä 2000-luvulla lähes sa- vuosikymmenien ajan toimineen iki- man seesteisen maalaismaiseman kes- ihanan kahvion Rakuunantorpan Vappa- kellä. Paljon on vanhasta elinympäristös- rintien mutkassa, peltojen reunalla. Sen tä vielä säilynyt, vaikka esim. karjatalous suloiseen syliin ja pihapiiriin tarvottiin, on historiaa, kuten muuallakin saarillam- pyöräiltiin ja ajettiin kauempaakin kesä- me, ja monet viljellyt pellot ovat olleet päivien iloksi 70-luvulta alkaen lähes 40 kesantoina, tosin uusia viljelysuunnitel- vuotta, kiitos monien torpan kahviota mia on taas näkyvissä. väsymättä pitäneiden emäntien ja isän- tien. Paikalliset emännät, Kerttu Nurmi Rakennuskantaa on Myllykylässä säi- kahvitorpan perustajana v. 1970 ja sen lynyt harvinaisen hyvin ja uudessa pitäjänä yhdessä kälynsä Annikki Nur- osayleiskaavassa onkin lähes 10 raken- men kanssa olivat monen vuoden kah- netun ympäristön kohdetta tai pihapiiriä vinkeittäjiä ja leipojia. Muita paikallisia saanut arvostetun suojelumerkinnän. mukana toiminnassa ovat olleet Anja Näihin sisältyy kantatilojen pääraken- Narjus Jutta-tyttärineen ja viimeksi Ir- nuksia tuotantorakennuksineen ja piha- meli ja Mikko Lehtonen. Kaikki laittoivat piireineen ja kuuluupa joukkoon yksi torpan oman näköisekseen ja leipoivat kaunis moderni uudisrakennuskin me- omat ihanat herkkunsa. renrannalla. Kaikki tämä säilyy toivotta- vasti kulttuuriperintönä seuraavillekin Nyt 1700-luvulta peräisin olevan Ra- sukupolville. kuunantorpan uusi elämä käsittää taas 8 2X JOULUKUU 2020 1700-luvun Rakuunantorppa kunnostettuna pienellä kumpareellaan avaran peltoaukean