Petri Juuti (toim) Tässä teoksessa Suomen poliittisen historian näkökulmia poliittisen kentän eri laidoilta tarjotaan useasta eri tutkimusasetelmasta käsin. Tähän varsin tutkittuun ajanjaksoon Suomen historiassa pureudutaan lähtökohdista, jotka rinnakkain asetettuna täydentävät toisiaan aivan eri tavalla kuin vaikkapa samaan poliittiseen liikkeeseen kohdentuvat tutkimukset. Molemmilla lähestymistavoilla on tietenkin puolensa. Vastakkainasettelusta lähtien kokonaiskuva, joka on nyt tavoitteena, muodostuu todennäköisesti monipuolisemmin ajankohtaa kuvaavaksi kuin yksittäisistä tutkimuksista saatava käsitys. FM Juha Peltolan artikkeli “Eteenpäin ja Raivaaja – Kaksi amerikansuomalaista näkökulmaa talvisotaan” tarkastelee Suomen poliittista tilannetta Atlantin takaa. Amerikansuomalaisten kommunistien ja sosialistien lehdet seurasivat intensiivisesti tapahtumia vanhassa kotimaassa. Ideologia ja sympatiat Suomea kohtaan olivat usein vaikeasti yhteensovitettavia. Kansakokonaisuus-käsitteeseen ja sen rooliin varsinkin IKL:n ohjelmassa ja toiminnassa meidät tutustuttaa YTM Jussi Maijala. Artikkeli “Kansakokonaisuuden puolesta” perehdyttää lukijansa kansallisen yhtenäisyyden merkityksen korostamiseen aikana, jolloin ulkoiset uhat olivat kouriintuntuvat. Nämä ulkoiset uhat ja niiden torjunnan keinona IKL:n käyttämä kansakokonaisuus-käsite uhkasivat jopa punaisen Sallan sosialistien vahvaa asemaa. Artikkelissaan “Vaihtuvat puoleet, pysyvät arvot – Poliittisia valintoja 1930-luvun Sallassa” FM Ulla Aatsinki piirtää kuvan tuon ajan poikkeuksellisten olojen, mm. kommunistilakien ja oikeistoradikalismin vaikutuksista kunnan poliittiseen asetelmaan. ”Vallattomien” eli kommunistien toiminta jatkui kommunistilaeista huolimatta, mutta poliittiseen ilmastoon laeilla oli vaikutuksensa. FM Elsi Maijala pohtii artikkelissa “Mellastavia oppikoululaisia vai Suur-Suomen sotureita? –Tamperelaisia sinimustia” miksi Tampereelle syntyi aktiivinen sinimustapaikallisosasto, vaikka yleinen äänestyskäyttäytyminen suosi sosiaalidemokraatteja. Sinimustista kehittyi IKL:n nuorisojärjestö, jossa myös tytöt toimivat. Tyttöjen poliittista toimintaa pyrittiin rajoittamaan ja ohjailemaan poikien toimintaa enemmän. Dosentti Petri Juutin artikkeli vallan huipulta “Politiikan draamaa – Suomen poliittisen eliitin käsitys presidentti Rytin erosta” keskittyy toisen maailmansodan ajan sisäpolitiikkaan poliittisen eliitin kannalta tarkasteltuna. Artikkelin keskiössä ovat ne tekijät, joiden perusteella Ryti teki oman eroratkaisunsa. Asiasanat: Poliittinen historia, Suomen historia, amerikansuomalaisten työväenlehdet, poliittiset liikkeet, oikeistoradikalismi, maalaisliitto, kommunismi, koululais- ja nuorisojärjestöt, poliittinen eliitti ISBN 951-98151-5-5 Ovh 33 € Petri Juuti (toim.) sinistä punaista mustaa Näkökulmia Suomen 1930–40-lukujen poliittiseen historiaan Petri Juuti (toim.) sinistä punaista mustaa Näkökulmia Suomen 1930–40-lukujen poliittiseen historiaan © Kirjoittajat 2005 [email protected] Kannet & taitto: Katri Wallenius [email protected] ISBN 951-98151-5-5 Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2005 Tampere University Press, ePublications - verkkojulkaisut ISBN 951-44-6336-6 Tampere 2006 -Sisällys- PETRI JUUTI Näkökulmia Suomen 1930–40-lukujen poliittiseen historiaan ...........................................5 JUHA PELTOLA Eteenpäin ja Raivaaja - kaksi amerikansuomalaista näkökulmaa talvisotaan ......7 Tausta......................................................8 Eteenpäin ja Raivaaja – “amerikansuomalaisen työväenliikkeen puolesta toisiaan vastaan” .................................8 Kiinnostuksen määrä ja vaihtelu ............................11 Uutisaineiston rakenne ja alkuperä ........................12 Kiinnostuksen vaihtelu ....................................13 Suomi ja Baltia suurvaltojen etupiiripolitiikan kohteina ..14 Suomi sodan pyörteeseen ....................................19 Sotilaallinen tilanne kiirehtii ratkaisua .................25 “Hirvittävä pakkorauha” vai uuden luottamuksen alku? ........30 Mannerheim-linjan vastakkaisilla puolilla – taistelu amerikansuomalaisten työläisten sieluista .................32 Amerikansuomalaiset työväenlehdet ja Suomen talvisota .....34 JUSSI MAIJALA Kansakokonaisuuden puolesta? ........................43 IKL – ei luokkia tai yksilöitä vaan kansakokonaisuus ......44 Kansakokonaisuusajattelun synty ja kehitys ................44 Kokoomuksen, AKS:n ja Lapuan liikkeen kansakäsitys .........50 Isänmaallinen kansanliike – kaikki kokonaisuuden puolesta ..55 Kansakokonaisuuden luominen Suomen kansan olemmassaolon ja itsenäisyyden edellytyksenä ................................70 ULLA AATSINKI Vaihtuvat puoleet, pysyvät arvot – Poliittisia valintoja 1930-luvun Sallassa..........80 Agraarista moderniin – arvot puntarissa ....................81 Vaalit ja valta ...........................................85 Marxismi tai alkiolaisuus, aate kestää, mutta miksi? ..........89 Murroskauden politiikkaa ..................................106 ELSI MAIJALA Mellastavia oppikoululaisia vai Suur-Suomen sotureita? .........................................113 “Valkoisen Suomen asialla” ..................................114 Sinimustien toiminta Lapuan liikkeen ja IKL:n aikana ..........116 Vala – alokkaasta täysivaltaiseksi jäseneksi .............120 Paimenet ja lampaat ........................................124 Sinimustien aattellinen tausta – kotikutoisuutta ja lainaa ulkomailta ........................................129 Loppupäätelmiä: aktiivinen oppikoululainen ...............132 PETRI JUUTI Politiikan draamaa – Suomen poliittisen eliitin käsitys presidentti Rytin erosta .............................................137 Rytin tausta: talousmies ja reaalipoliitikko .............138 Pako perikadon uhatessa? .................................140 Suomi suurvaltojen puristuksessa .........................141 Rauhanneuvotteluista Ribbentrop-sopimukseen ..............145 Madame Kollontain vaatimukset ............................153 Toimintaa kulissien takana ...............................158 Herrasmiessopimus päämajassa .............................160 Presidentti vaihtuu ......................................163 Pienen poliittisen eliitin ratkaisu ......................166 Näkökulmia Suomen 1930–40-lukujen poliittiseen historiaan Usein toistettu hokema on, että poliittinen historia jäsentää lähimenneisyyttämme. Poliit- tisen historian varhaiset vaiheet liittyvät kiinteästi kansainvälisten suhteiden, valtiollisten tapahtumien ja “suurmiesten” vaiheiden tutkimukseen. Jo 1960–70-luvuilta alkanut ns. uusien historioiden, kuten ympäristöhistoria, naishistoria, kehitysmaatutkimus jne., esiinmarssi on monien muiden tekijöiden kanssa laajentanut huomattavasti poliittisen his- torian tutkimuskenttää. Esimerkiksi arkielämän, perheiden, liikkeiden, moraalin, kuvien ja symbolien historia ovat suosittuja, mutta yhä edelleen ns. vanhat hyvät tutkimusalat ovat voimissaan. Osoituksena tästä on jatkuva uusien nimikkeiden ilmestyminen niin kan- sainvälisesti kuin Suomessakin. Poliittista historiaa on varsinkin 1980–90-luvuilla parjattu suurmiesten historiaksi tai poliittisen eliitin ja sotien historiaksi, joka ei ns. häviäjien historiaa kirjoita. Nämä argumentit ovat jo vanhentuneita kun katsotaan vaikkapa viimeisimpien vuosien historian julkaisuja ja jopa historian oppikirjoja. Poliittisen historian tutkimustraditio on pitkä ja ansiokas. Se on ollut myös työkaluna rakennettaessa kansallista identiteettiä, toisin sanoen historiantutki- muksessa vallitsi ns. kansallinen paradigma, jonka jälkikäteen katsottiin ohjanneen histo- riankirjoitusta muun muassa kansallisvaltioiden rakentumisen yhteydessä sekä kansallisen identiteetin rakentajana. Näin tietysti oli myös Suomessa, ympäröivän yhteiskunnan paineet eivät voi olla vaikuttamatta historiankirjoitukseen. Näin on ollut kaikkina aikoina, jolloin historiaa on kirjoitettu. Tämän hetken ulkoiset, tiedostetut ja tiedostamattomat, paineet, arvot ja asenteet käyvät selville vasta myöhemmin. Tiedostettu ja selkeä tätä hanketta ohjaava tekijä on pyrkimys vertailevaan tutkimukseen, joka lähestyy laajaa tutkimuskohdettaan, Suomen poliittisen historian kirjavaa kuvaa, vallan eri tasoilta aina parlamentaarisen järjestelmän ulkopuolelle joutuneista eliitin huipulle asti. Tässä teoksessa Suomen poliittisen historian näkökulmia poliittisen kentän eri laidoilta tarjotaan useasta eri tutkimusasetelmasta käsin. Tähän varsin tutkittuun ajanjaksoon Suomen historiassa pureudutaan lähtökohdista, jotka rinnakkain asetettuna täydentävät toisiaan aivan eri tavalla kuin vaikkapa samaan poliittiseen liikkeeseen kohdentuvat tutkimukset. Molemmilla lähestymistavoilla on tietenkin puolensa. Vastakkainasettelusta lähtien kokonaiskuva, joka on nyt tavoitteena, muodostuu todennäköisesti monipuoli- semmin ajankohtaa kuvaavaksi kuin yksittäisistä tutkimuksista saatava käsitys. Järjestyksessä ensimmäisen osion aloittaa FM Juha Peltolan artikkeli “Eteenpäin ja Raivaaja – kaksi amerikansuomalaista näkökulmaa talvisotaan” tarkastelee Suomen poliittista tilannetta Atlantin takaa. Amerikansuomalaisten kommunistien ja sosialistien lehdet seurasivat intensiivisesti tapahtumia vanhassa kotimaassa. Ideologia ja sympatiat Suomea kohtaan olivat usein vaikeasti yhteensovitettavia. Kansakokonaisuus-käsitteeseen ja sen rooliin varsinkin IKL:n ohjelmassa ja toiminnassa meidät perehdyttää YTM Jussi Maijala. Artikkeli “Kansakokonaisuuden puolesta” pereh- dyttää lukijansa kansallisen yhtenäisyyden merkityksen korostamiseen aikana, jolloin