alvisodan katkerien kokemusten vuoksi Suomessa ryh- Lars T dyttiin keväällä 1941 värväämään vapaaehtoisia Saksan Westerlund Waffen-SS-joukkoihin. Tämä teos tarjoaa uutta tietoa siitä, mitä värvätyt suomalaissotilaat Saksan armeijassa tekivät Suomalaiset SS-VAPAAEHTOISET ja väkivaltaisuudet Suomalaiset SS-VAPAAEHTOISET ja mikä oli heidän suhteensa natsi-Saksan armeijan suoritta- miin väkivaltaisuuksiin. Suomalaiset sijoitettiin SS-Divisioona Wikingiin, johon vär- väytyi 1408 nuorta suomalaismiestä. Heistä kaksi kolmasosaa kaatui, haavoittui tai katosi sotaretken aikana. He taistelivat p una- armeijaa vastaan Ukrainassa ja Kaukasuksella vuosina 1941–1943. Samalla alueella toimivat myös pahamaineiset Einsatzgruppe C:n tuhoamisyksiköt, joiden tavoitteena oli juutalaisten lopulli- nen hävittäminen ja elintilan raivaaminen germaaniselle rodulle. Waffen-SS:n ja Saksan Wehrmachtin joukot velvoitettiin tukemaan 1941–1943 tuhoamisyksiköitä. Juutalaisia, siviilejä ja sotavankeja surmattiin järjestelmällisesti ja raa’asti. Selvitys tarkastelee suomalaisten tietoisuutta väkivaltaisuuksista ja osallistumista niihin. Valtioneuvoston kanslia on tilannut selvityksen Kansallis- arkistolta. Sitä varten on käyty läpi runsaasti ennen tutkimatto- Lars Westerlund mia suomalaisia ja ulkomaisia arkistoaineistoja. Selvitys antaa kuvan siitä, mitä suomalaiset tiesivät raakuuksista Ukrainassa ja Kaukasuksella, millainen oli heidän reaktionsa niihin ja mikä oli heidän osuutensa niiden toteuttamisessa. Kirja sisältää tapahtu- Suomalaiset mia valaisevaa kuvitusta. SS-VAPAAEHTOISET ja väkivaltaisuudet 1941–1943 9 789518 581157 ISBN 978-951-858-115-7 • 90 • www.fi nlit.fi /kirjat • Kansi: Jaana Tarsa SKS SKS ”Hvis vi ikke har de nedskrevne afhørinsrapporter af de danske SS-frivillige i vores arkiver, kan det ende med, at deres egen fortælling blir sandheden, og at der med sker en historie forfalskning til fordel for disse frivillige.” Jos meillä ei ole arkistoissamme tanskalaisten SS-vapaaehtoisten alkuperäisiä tutkinta-asiakirjoja, voi lopputuloksena olla se, että heidän omat kertomuksensa muuttuvat totuudeksi, mikä johtaa historian vääristymiseen näiden vapaaehtoisten hyväksi. – Martin Q. Magnussen: De forsvundne nazidokumenter. Den ufortalte historie om tyveriet fra Rigsarkivet (2019) Lars Westerlund Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943 Juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaaminen Saksan hyökkäyksessä Neuvostoliittoon Suomentanut Timo Soukola Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Kansallisarkisto Helsinki | 2019 Ohjausryhmä: Alivaltiosihteeri Timo Lankinen, Valtioneuvoston kanslia (puheenjohtaja) Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, Kansallisarkisto Pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansallisarkisto Oikeudellinen neuvonantaja Päivi Pietarinen, Tasavallan presidentin kanslia Projektipäällikkö Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen, Valtioneuvoston kanslia (sihteeri) Projektiryhmä: Pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansallisarkisto (puheenjohtaja) Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, Kansallisarkisto (varapuheenjohtaja) Apulaisprofessori Antero Holmila, Jyväskylän yliopisto Professori, oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Pia Letto-Vanamo, Helsingin yliopisto Professori Kimmo Rentola, Helsingin yliopisto Dosentti, akatemiatutkija Oula Silvennoinen, Suomen Akatemia Professori, kenraalimajuri Vesa Tynkkynen, Maanpuolustuskorkeakoulu Dosentti André Swanström, Åbo Akademi Professori Lars Westerlund Tutkija Ville-Pekka Kääriäinen, Kansallisarkisto (sihteeri) Englanninkielinen alkuteos: Lars Westerlund: The Finnish SS-volunteers and Atrocities against Jews, Civilians and Prisoners of War in Ukraine and the Caucasus Region 1941–1943. An Archival Survey. SKS 2019. Alkuteokseen tehdyt täydennykset on selvitetty esipuheessa. © 2019 Kansallisarkisto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Kirjokansi 230 ISBN 978-951-858-182-9 ISSN 2323-7392 (painettu) ISSN 2670-0131 (verkkojulkaisu) Kansallisarkiston toimituksia 23 ISSN 2489-7167 (painettu) Kääntäjä: Timo Soukola. Kustannustoimittaja: Katri Maasalo Kartat: Spatio Oy Kannen suunnittelu: Jaana Tarsa Typografian suunnittelu: Markus Itkonen Taitto: Maija Räsänen Kuvien reproduktio: Jaana Tarsa Kansikuva: Suomalaisia SS-miehiä valmiina marssimaan kohti itää toukokuussa tai kesä- kuun alussa 1941. Olli Wikbergin kokoelma. This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License. To view a copy of the license, please visit http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ Copyright is retained by the author(s). Sisällys Lukijalle 11 1 408 SS- 18 Talvisodan kokemukset antoivat taustan suomalaisten SS-vapaa- ehtoisten värväämiselle 19 Voimakas neuvostovastaisuus yhdisti suomalaisia SS-vapaaehtoisia 24 Waen-SS:n Wiking-divisioona – yleiskuvaus ja katsaus lähteisiin 26 Divisioonan kokoonpano 27, Suomalaisten SS-miesten poliittiset näkemykset 32, Kansallissosialististen suomalaisjärjestöjen yritykset vaikuttaa suomalaisten vapaaehtoisten valintaan 35, Rapautuva kuva SS:n valioyksiköstä 38, Waen-SS:n osallisuus väkivaltaisuuksiin 43, SS-Divisioona Wikingin suomalaisten vapaaehtoisten todistamat väkivaltaisuudet 52, Tanskalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten SS-miesten julmuudet 62, Waen-SS:n säilyneet asiakirjat 69, Muut arkistolähteet 71, Suomalaisten SS-miesten 76 päiväkirjaa 72, Alankomaalaisten ja norjalaisten SS-miesten päiväkirjat 76, Suomalaisten SS-miesten muistelmat ja omaelämäkerrat 77, Valokuvalähteet 78 SS-D W 81 SS-rykmentti Nordland 81 SS-rykmentti Westland 83 SS-rykmentti Germania 86 SS-tykistörykmentti 5 87 SS-tiedusteluosasto 5 90 SS-panssarintorjuntaosasto 5 90 Suomalainen vapaaehtoispataljoona 90 Suomalaisten panos Waen-SS:ssä 92 Divisioonan komentaja Felix Steiner 93 Rykmenttien ja pataljoonien komentajat 99 S P 1939–1940 103 K , L- U E 105 J U 1941 113 Siviilit 113 Juutalaiset 116 Partisaanit 120 Neuvostoliittolaiset sotavangit 128 Poliittiset komissaarit 134 V 136 J L 1.–7.7.1941 140 Lviv 1.7.1941: Ensikokemukset väkivaltaisuuksista 141 Kansallismieliset ukrainalaiset 142, Tuhoamisryhmä C:n toiminta 146, Saksalaisten kertomukset tapahtumista 148, Alankomaalaisen vapaaehtoisen kuvaus 150, Norjalaisvapaaehtoisten havainnot 150, Suomalaisten SS-miesten kokemuksia 154 Vilšanitšja 2.7.1941: ensimmäiset neuvostoliittolaiset sotavangit ja siviilit ammutaan 161 Novosilki 2.–3.7.1941: rykmentinkomentaja Wäckerlen kuolema kostetaan verisesti 162 Krivitši 2.7.1941: paikallisyhteisö tuhotaan 170 Slovita 2.7.1941: tuhopolttoja, holtitonta ammuskelua ja teloituksia 173 Kurovitši 3.7.1941: 180 neuvostoliittolaista sotavankia ja joukko juutalaisia ammuttiin 180 Zolotšiv 3.–4.7.1941: everstiluutnantti Groscurth hillitsee SS-Divisioona Wikingin raakuutta 181 Julmuudet paikallisasukkaiden muistelmissa 181, Ukrainalaiset nationalistit 184, Everstiluutnantti Helmuth Groscurth 188, SS-Divisioona Wiking 189, Tuhoamiskomennuskunta 4b:n vähäinen osuus 193, Alankomaalaisten ja norjalaisten SS-vapaaehtoisten toimet 194, Suomalaisten SS-miesten kokemuksia 195 Zboriv 4.7.1941: uusi juutalaisten joukkomurha 196 Ozerna 3.–5.7.1941: 180–200 juutalaista tapettiin ja kaksi synagogaa poltettiin 198 Noviki 3.–4.7.1941: vähäisiä kahakoita ja harhailijoiden surmaaminen 200 Podhorylce heinäkuun alussa 1941: kaksi siviiliä sai surmansa kahden suomalaisen luodeista 201 Uritš 7.7.1941: ainakin 300 siviiliä ammuttiin 204 V T 4.–6.7.1941 206 Ternopil 4.–5.7.1941: joukkomurha kaupungissa 206 Kaupunginkomendantti Erwin Sander 206, Ukrainalaiset nationalistit 208, Tuhoamiskomennuskunta 4b 209, Alankomaalaisten vapaaehtoisten toiminta 210, Suomalaisten SS-miesten kokemuksia 213, Muonituskomppanian mahdollisesti järjestämä kujanjuoksu 216 Mikulintši 5.7.1941: Wikingin miesten raivopäisyys 218 Ukrainalaisnationalistien hyökkäykset 219, SS-joukkojen toiminta 221 Steinerin väitetään käskeneen 5.7.1941 teloittaa 200 neuvostoliittolaista sotavankia 222 Hrimailiv 5.7.1941: nopeita hirmutöitä ohikulkumatkalla 224 Horostkiv 5.7.1941: raakuuksia juutalaisia kohtaan 226 Husjatin 6.7.1941: raakuuksia ja pyrkimys katkaista väkivallan kierre 227 Alankomaalaisten vapaaehtoisten muistelmat 228, Suomalaisten SS-miesten kokemuksia 229, Wehrmachtin yritykset hillitä väkivaltaa 230 V 1941 1943 232 Proskuriv 11.7.1941: puhdistuksia kaduilla 233 Bila Tšerkva heinäkuun 1941 puolivälissä: juutalaisia ammuttiin 234 Dnipropetrovskin sillanpääasema elokuussa 1941: siviilejä ammuttiin 235 Žitomir heinäkuun 1941 puolivälissä: kaupunki sai kuoliniskun 236 Tuhoamiskomennuskunta 4b 237 Krementšuk 12.8.1941: neuvostoluutnantti teloitettiin 238 Dniprodzeržinsk 22.8.1941: pidätetty venäläinen ammuttiin 239 Kylä Donsken lähellä 18.1.1942: pakko ampua iivanoita 240 Kabardinskaja 26.9.1942: kaikki loikkarit ammuttiin ja kaksi venäläistä hirtettiin 240 Toldzgun uudenvuodenaattona 1942: suomalaiset pioneerit teloittavat ”siviilivakoojia” ja sotavankeja 241 Metšetinskaja tammikuusta maaliskuuhun 1943: sotavankeja ammuttiin 245 S 246 Suomalaisten SS-vapaaehtoisten suhtautuminen antisemitismiin 246 Kansallissosialististen rotuoppien iskostaminen sotilaisiin 251 Myötätuntoa juutalaisten kärsimyksiä kohtaan 256 Haluttomuus ottaa kantaa väkivaltaisuuksiin 262 Väkivaltaisuuksien tuomitseminen ja suomalaisten SS-vapaa- ehtoisten piilevät saksalaisvastaiset asenteet 265 Tanskalaisten, alankomaalaisten ja norjalaisten kielteisiä ja ymmärtäviä asenteita juutalaisia kohtaan 270 S 276 Uhrien määrä 277 Tekijäjoukon koostumus 278 Kansallismielisten ukrainalaisten välinäytös 282 Jälkijoukkoina kulkeneet tuhoamisosastot 287 Wehrmachtin osastoissa asenteet