9(4%)3%46%3)!,5%%4*!.))$%.9($)34¯-).%. 9(4%)3%46%3)!,5%%4 *!.))$%.9($)34¯-).%. 0EKKA6ILSKA -AANMITTAUSLAITOKSENJULKAISUJANRO -!!.-)44!53,!)4/3 -!! .- ) 4 4 ! 5 3 ,! ) 4 / 3 -!!.-)44!53,!)4/3n4)%4/!-!!34! WWWMAANMITTAUSLAITOSFI kansi.indd 1 25.4.2006 10:54:00 Jakelu: Maanmittauslaitos PL 84, 00521 Helsinki www.maanmittauslaitos.fi ISSN 1236-5084 (painettu versio) ISBN 951-48-0190-3 (painettu versio) ISBN 951-22-8155-4 (verkkojulkaisu http://lib.tkk.fi/Diss) Kansikuva: Veijo Vilska (Simpelejärven maisema Parikkalan Melkoniemestä) Kartat © Maanmittauslaitos lupa 49/MYY/06 YHTEISET VESIALUEET JA NIIDEN YHDISTÄMINEN Pekka Vilska Tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi laadittu väitöskirja, joka esitetään Teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston luvalla julkisesti tarkastettavaksi korkeakoulun päärakennuksen luentosalissa E toukokuun 24. päivänä 2006, klo 12. MAANMITTAUSLAITOKSEN JULKAISUJA NRO 100 TEKNILLINEN KORKEAKOULU VÄITÖSKIRJAN TIIVISTELMÄ PL 1000, 02015 TKK http://www.tkk.fi Tekijä DI Pekka Vilska Väitöskirjan nimi Yhteiset vesialueet ja niiden yhdistäminen Käsikirjoituksen jättämispäivämäärä 26.9.2005 Väitöstilaisuuden ajankohta 24.5.2006 × Monografia Yhdistelmäväitöskirja (yhteenveto + erillisartikkelit) Osasto Maanmittausosasto Laboratorio Kiinteistöopin laboratorio Tutkimusala Kiinteistötekniikka Vastaväittäjä(t) Tekniikan tohtori Olli Ahllund Työn valvoja Professori Kauko Viitanen (Työn ohjaaja) Tiivistelmä Suomen vesialueet voidaan jakaa valtion omistamiin yleisiin (public) vesialueisiin ja yksityisiin vesialueisiin. Yksityisomistuk- sen piiriin kuuluvat vesialueet ovat joko kiinteistöjen vesialueita tai yhteisiä (jointly owned) vesialueita. Yhteisellä vesialueella tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä yksikköä, joka kuuluu kahteen tai useampaan kiinteistöön tietyn perusteen mu- kaisin osuuksin. Vuoden 2004 tammikuussa kiinteistörekisterissä oli hieman yli 20.000 yhteistä vesialueyksikköä. Useissa riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ”Kalaveden omistajan profiili” -raporteissa on vesialueiden pieni koko ja pirstaleisuus todettu niiden käyttöä ja hoitoa vaikeuttaviksi seikoiksi. Tutkimuksessa selvitettiin vesialueiden jakaantuminen kiinteistörekisterin mukaisiin yksiköihin. Etelä-Savon vesialueiden osakaskunnat luokiteltiin niiden koon ja osakaskiinteistö- määrän perusteella eniten pirstoutuneiden kuntien selvittämiseksi. Tutkimuksessa on kuvattu yhteisten vesialueiden hallinnon kehittymistä, vesialueiden yhdistämismenettelyä toimintakaa- vion ja esimerkkien avulla. Yhdistämispäätökseen vaikuttavat tutkittavat tekijät on muodostettu yleisten teorioiden sekä toimituksissa esiin tulleiden seikkojen perusteella. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät edistävät yhteisten vesialueiden osakkaiden muodostamien osakaskuntien yhdistä- misiä ja mitkä tekijät ovat esteenä yhdistämisille. Tutkimusaineistona ovat olleet kaikki Suomessa 1999–2003 suoritetut 73 yhdistämistapausta, niissä mukana olleet 280 osakaskuntaa ja 37 000 osakaskiinteistöä. Yhdistämisiä estäviä tekijöitä tutkit- tiin myös 50 kielteisen päätöksen tehneestä osakaskunnasta. Yhdistämisiä edistävät osakaskuntien aikaisempi yhteistoiminta ja osakaskuntien järjestäytyneisyys. Ne vaikeutuvat, kun 1–4 osakkaalla on vähintään kaksi kolmannesta osuuksista tai osakaskohtainen pinta-ala nousee yli kuuden hehtaarin. Yhdistämisten pulmakohtia ovat hankkeen käynnistäminen järjestäytymättömien osakaskuntien osalta, monivaiheinen me- nettely erilaisine muutoksenhaku- ja oikaisumahdollisuuksineen sekä yhdistämistoimitusten kalleus. Ongelmat vähenevät, kun toimitusmenettelyä kehitetään ja lisätään yhteistoimintaa osakaskuntien sekä eri hallinnonalojen välillä. Asiasanat yhteiset vesialueet, yhdistäminen, osakaskunta ISBN (painettu) 951-48-0190-3 ISSN (painettu) 1236-5084 ISBN (pdf) 951-22-8155-4 ISSN (pdf) ISBN (muut) Sivumäärä 165 + liitteet Julkaisija Maanmittauslaitos Painetun väitöskirjan jakelu Maanmittauslaitos, PL 84, 00521 Helsinki Luettavissa verkossa osoitteessa http://lib.tkk.fi/Diss/ HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF DOCTORAL DISSERTATION P. O. BOX 1000, FI-02015 TKK http://www.tkk.fi Author Pekka Vilska MSc Name of the dissertation Consolidation of Jointly Owned Water Areas Date of manuscript 26 September 2005 Date of the dissertation 24 May 2006 × Monograph Article dissertation (summary + original articles) Department Department of Surveying Laboratory Institute of Real Estate Studies Field of research Land Management Opponent(s) D. Sc. (Tech.) Olli Ahllund Supervisor Professor Kauko Viitanen (Instructor) Abstract The water areas in Finland may be divided into state owned public water areas and private water areas. The private water areas are owned either privately or jointly. Jointly owned water area is a cadastral unit belonging to two or several real properties according to certain share of ownership. In January 2004 there were slightly more than 20.000 jointly owned water areas in the cadastre. In many of the reports prepared by the Finnish Game and Fisheries Research Institute the small size and the fragmentation of water areas are hindrances to their use and maintenance. The distribution of water areas into cadastral units is outlined in the study. The joint property management associations of the water areas in the province of South Savo were classified on the grounds of their size and the amount of participating property units in order to discover the most fragmented municipalities. The study describes the progress of managing the jointly owned water areas and the consolidation procedure of the water areas with a functional diagram and examples. The factors influencing the consolidation decision are formed on the grounds of general theories and circumstances occurring at the proceedings. The study outlines the factors contributing to the consolidation of the joint property management associations formed by partners in the jointly owned water areas, and the factors preventing the consolidation. The research material consists of the 73 consolidations implemented in Finland in 1999 to 2003, the 280 joint property management associations, and the 37 000 participating property units involved. The factors preventing consolidation were also studied considering 50 joint prop- erty management associations with a negative decision. Factors contributing to consolidation are previous co-operation among the joint property management associations and their degree of organisation. It will become more difficult when 1 to 4 partners have two thirds of the shares minimum, or the area per partner exceeds six hectares. The problems with consolidation are the launching of the project among unorganised joint property management associa- tions, the multi-phase proceedings with potential to various appealing and rectification, and the high price of the procedure. The problems will decrease when the cadastral survey procedure is developed and co-operation is increased. Keywords jointly owned water area, consolidation, joint property management association ISBN (printed) 951-48-0190-3 ISSN (printed) 1236-5084 ISBN (pdf) 951-22-8155-4 ISSN (pdf) ISBN (others) Number of pages 165 + appendices Publisher The National Land Survey of Finland Print distribution National Land Survey, P.O. Box 84, FI-00521 Helsinki, Finland The dissertation can be read at http://lib.tkk.fi/Diss/ Alkusanat Yli kolmekymmentä vuotta jatkunut maanmittarin urani alkoi vuoden pestillä maanmittaushallituksen suunnittelutoimistossa. Siirryin toimitusinsinööriksi syntymäkuntaani Parikkalaan lähes vuosikymme- neksi, minä aikana tutustuin yhteisten alueiden (jakokuntien) olemukseen ”Vanhan Suomen arviorup- la-alueella”. Koitsanlahden jakokunnan järjestäytyminen neljännes vuosisata sitten oli ensimmäisiä kos- ketuksia yhteisten alueiden hallintoon. Silloin määräystä osakaskunnan kokouksen koollekutsumiseen haettiin Imatran tuomiokunnasta. Mieleenpainuvimpia toimituksiani ovat olleet rajakuntien tilusjärjestelyt Parikkalassa ja vesitilusjär- jestelyt Savonlinnan ympäristössä. 1990-luvun puolivälistä lähtien olen työskennellyt vesialueiden, niiden järjestelyjen ja hallinnon parissa. Etelä-Savon osakaskuntien Etelä-Karjalasta poikkeava rakenne, vesioi- keudellisten kylien syntyminen paikoin asutuksen muodostumisen aikoina sekä säilyminen nykypäiviin saakka osoittautuivat mielenkiintoiseksi työksi ja myöhemmin tutkimuskohteeksikin. Asianosaiset kysyivät yhteisten vesialueiden osakasluetteloiden vahvistamistoimituksissa jatkuvasti yhteisaluelain ja kalastuslain hallinnon päällekkäisyyksistä. En löytänyt osakaskuntien ja kalastuskuntien työnjaolle järkeviä perusteita, joten kirjoitin 1990-luvun alussa asiasta aloiteluonnoksen. Se jäi lähettä- mättä. Laadin hieman myöhemmin samasta aiheesta apuraha-anomuksen Maanmittausalan edistämis- säätiölle lisensiaatintyötä varten. Työn tarkoituksena oli perustella lainsäädännön muutostarvetta. Asia oli kuitenkin jo kirjattu kalavesityöryhmän muistioon. Samaa ongelmaa kuvattiin tarkemmin yhteis- aluelainsäädäntötyöryhmän muistiossa, ja tilanne korjautui myöhemmin kiinteistönmuodostamislain, yhteisaluelain ja kalastuslain muutoksina vuoden 2001 alussa. Olin yhteisaluelainsäädäntötyöryhmän jä- sen ja toinen sihteeri. Eduskunta mitätöi lisensiaatintyöni säätämällä em. lakeihin esitetyt muutokset. Kiinteistönmuodostamislain muutos teki yhteisten vesialueiden yhdistämisen mahdolliseksi. Tein ensimmäisen yhdistämisen elokuussa 1999 Savonrannalla pidetyssä vesitilusjärjestelytoimituksessa ja esit- telin Pyyveden osakaskunnan tapausta sekä yhteisaluelainsäädäntötyöryhmälle