Sosiaaliturva 2013 Socialskydd Social Protection port Kotihoidon laskenta 30.11.2012 e R Klientinventering inom hemvården 30.11.2012 Count of regular home-care clients on tatistical 30 November of 2012 S – Riikka Väyrynen +358 29 524 7670 [email protected] tatistikrapport Raija Kuronen S +358 29 524 7477 – [email protected] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166, Helsinki) 00271 Helsinki Puhelin: + 358 29 524 6000 www.thl.fi TILASTORAPORTTI 17 | 2013 ISSN 1798-0887 26.6.2013 Kotihoidon laskenta 30.11.2012 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 11,9 prosenttia oli marraskuun 2012 lopussa säännöllisen koti- hoidon asiakkaina. Säännöllistä kotihoitoa saaneiden ikääntyneiden osuus laski vuodesta 2011. Osuus vaihteli maakunnittain 9,4 prosentista 14,8 prosenttiin. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli kaikkiaan 70 529. Asiakasmäärä laski edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia. Säännöllisen kotihoidon asiakkaista 64,7 prosenttia sai tukipalveluja, kuten esimer- kiksi ateria-, kuljetus- ja turvapalveluja. Kaikista säännöllisen kotihoidon asiakkaista jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon tarve arvioitiin olevan 5,3 prosentilla asiakkaista. Maakunnittain ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien osuus vaihteli 3,5 prosentin ja 19,2 prosentin välillä. Asiakkaita, joiden luona käytiin yli 60 kertaa kuukaudessa, oli hieman yli neljännes (25,3 %). Maa- kuntakohtaiset erot käyntimäärissä olivat suuria. Käyntimäärät vaihtelivat paljon myös iäkkäimpien, 85 vuotta täyttäneiden asiakkaiden ryhmässä. Säännöllisen kotihoidon asiakkaista yli puolen (57,6 %) asiakkuus alkoi suoraan kotoa. Hieman yli neljännes (25,7 %) tuli säännöllisen kotihoidon asiakkaiksi kotiuduttuaan sairaalasta tai terveys- keskuksesta. Kotihoitoon tulon syy oli useimmin fyysinen syy tai vajavuus itsestä huolehtimisessa. Henkilökunnan arvion mukaan valtaosalle (84,1 %) asiakkaista kotihoito oli heille parhaiten sopiva hoitomuoto. Säännöllisen kotihoidon asiakkaista 7,6 prosenttia (5 359) oli sellaisia, joiden henkilö- kunta arvioi selviävän kotona ilman säännöllisiä palveluja. Kuvio 1. Säännöllisen kotihoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaa- vanikäisestä väestöstä 1995–2012 16 14 12 10 8 6 % 75 vuottatäyttäneistä 4 2 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kotihoidon laskenta on tehty joka toinen vuosi vuoteen 2006 saakka. 1 Marraskuussa 2012 kotihoidon laskennan piirissä oli kaikkiaan 105 572 asiakasta, mikä on 1,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asiakkaista 70 529 oli säännöllisen kotihoidon asiakkai- ta. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä laski edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia. Säännöllisen kotihoidon asiakkaaksi määritellään kuuluvaksi ne, joille on toteutunut laskentakuukauden aikana kotisairaanhoidon ja/tai kotipalvelun käyntejä joko voimassa olevan palvelu- ja hoitosuunnitelman perusteella tai jotka muutoin (ilman palvelu- ja hoitosuunnitelmaa) ovat saaneet käyntejä säännölli- sesti vähintään kerran viikossa. (Liitetaulukko 1.) Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden ikä Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden keski-ikä oli 79,4 vuotta. Maakunnittainen vaihtelu oli melko pientä. Keskimääräinen ikä oli alhaisin Keski-Pohjanmaalla (77,6 vuotta) ja korkein Etelä- Karjalassa (81,0 vuotta). Vain 1,9 prosenttia asiakkaista oli alle 45-vuotiaita. (Liitetaulukko 4.) Säännöllisen kotihoidon asiakkaista 53 703 (76,2 %) oli 75 vuotta täyttäneitä. Tämä vastaa 11,9 prosenttia koko maan 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Osuus laski 0,3 prosenttiyksikköä edelli- sestä vuodesta. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteena on säännöllisen kotihoidon osalta 13–14 prosentin peittävyys. Vuoden 2012 marraskuussa säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli pienin Päijät-Hämeessä (9,4 %) ja suurin Pohjois- Pohjanmaalla (14,8 %). (Liitetaulukko 1.) Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden hoidon tarve Säännöllisen kotihoidon asiakkaista hieman yli puolella (51,9 %) arvioitiin olevan toistuva hoidon tarve. Vaativin eli jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon tarve arvioitiin olevan 5,3 prosentilla asiak- kaista (kuvio 2). Maakuntakohtaiset erot jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olivat suuret. Ahvenanmaalla heitä oli 19,2 prosenttia asiakkaista. Manner-Suomessa osuus oli suurin Etelä-Karjalassa (10,7 %) ja pienin Pirkanmaalla (3,5 %). (Liitetaulukko 3.) Lähes jatkuvan hoidon tarve oli 16,4 prosentilla säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Täysin tai lähes omatoimisia oli 9,6 prosenttia. Kuvio 2. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden hoidon tarve ikäryhmittäin vuonna 2012 60 Täysin tai lähes omatoiminen 50 Ajoittainen hoidon tarve 40 Toistuva hoidon tarve 30 % asiakkaista 20 Lähes jatkuva hoidon tarve 10 Jatkuva ympärivuorokautisen 0 hoidon tarve Ikä 2 Hoidon tarve vaihteli jonkin verran ikäryhmien välillä. Nuorimmista asiakkaista (0–14-vuotiaat) 23,7 prosentilla oli vaativimman hoidon tarve, kun taas 85 vuotta täyttäneistä asiakkaista vain 4,6 pro- sentilla arvioitiin olevan jatkuvan, ympärivuorokautisen hoidon tarve. Nuorimpaan ikäryhmään kuu- lui vain 236 asiakasta. (Liitetaulukko 7.) Säännöllisen kotihoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä on kasvanut 30,6 prosenttia vuosien 2001–2012 aikana. Asiakkaiden hoidon tarpeessa ei ole tapahtunut kovin suuria muutok- sia. (Kuvio 3.) Kuvio 3. Säännöllisen kotihoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden hoidon tarpeen jakauma vuosina 2001–2012 30 000 25 000 Toistuva hoidon tarve Ajoittainen hoidon 20 000 tarve Lähes jatkuva hoidon 15 000 tarve asiakkaita Täysin tai lähes 10 000 omatoiminen Jatkuva 5 000 ympärivuorokautisen hoidon tarve 0 Jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut vuosien 2001 ja 2012 välillä 6,3 prosenttia. Lähes jatkuvan hoidon tarpeessa olevien määrä on kasvanut tuona aikana 7,6 prosenttia. Toistuvan hoidon tarpeessa olevien määrä on noussut 48,1 prosenttia ja ajoittaisen hoidon tarpeessa olevien 47,3 prosenttia. Suurin asiakasmäärien nousu, 55,8 prosenttia, on täysin tai lähes omatoimisten ryhmässä. (Kuvio 3.) Säännöllisen kotihoidon käyntimäärät Asiakkaan kanssa yhteistyössä laadittavassa palvelu- ja hoitosuunnitelmassa sovitaan, kuinka usein kotihoidon asiakkaan luona käydään. Vuonna 2012 säännöllisen kotihoidon asiakkaista 41,2 prosentin luokse tehtiin 1–9 kotihoidon käyntiä marraskuun aikana. Yli neljännekselle asiakkaista (25,3 %) toteutui yli 60 kotihoidon käyntiä kuukaudessa. (Kuvio 4, liitetaulukko 6.) Paljon käyntejä saaneiden asiakkaiden osuus on kasvanut vuosien 1995–2012 aikana (Liitetaulukko 13). Kunta- ja maakuntakohtaiset erot käyntimäärissä olivat suuria. Pohjois-Savon maakunnassa asi- akkaista 38,5 prosenttia oli sellaisia, joiden luona käytiin yli 60 kertaa kuukauden aikana. Etelä- Pohjanmaalla vastaava osuus oli 17,4 prosenttia, mikä oli Manner-Suomen pienin. (Liitetaulukko 2.) 3 Kuvio 4. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden käyntimäärät ja hoidon tarve marras- kuussa vuonna 2012 90 80 70 Käyntejä / kk 60 1 - 9 50 10 - 29 40 30 - 59 % asiakkaista 30 60 - 89 20 90 - 10 0 Yhteensä Täysin tai Ajoittainen Toistuva Lähes Jatkuva lähes hoidon hoidon jatkuva ympäri- omatoiminen tarve tarve hoivon tarve vuorokautisen hoivon tarve Hoidon tarve Kotihoidon käyntimäärät vaihtelivat myös iäkkäimmillä asiakkailla. Iäkkäimmistä (85 vuotta täyttä- neistä) asiakkaista runsas neljännes (29,7 %) oli sellaisia, joiden luona käytiin yli 60 kertaa kuu- kaudessa. Yli kolmanneksella (37,1 %) 85 vuotta täyttäneistä asiakkaista kotihoidon käyntejä oli 1– 9 kuukaudessa. Kotihoidon käyntien määrä vaihteli myös asiakkailla, joilla arvioitiin olevan jatkuva ympärivuorokautisen hoidon tarve. Jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevista asiak- kaista 42,0 prosenttia sai 1–9 käyntiä ja 31,9 prosenttia yli 60 käyntiä marraskuun aikana. (Liitetau- lukot 5 ja 6.) Käyntimääriä tarkastellessa on huomioitava, että asiakkaan palvelukokonaisuus voi muodostua useasta eri palvelusta. Tässä tilastoraportissa tarkastellaan vain asiakkaan saamaa kotihoitoa. Asiakas voi saada kotihoidon lisäksi muita palveluja kuten omaishoidon tukea tai tehostetun palve- luasumisen intervallijaksoja. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden saamat tukipalvelut Säännöllisen kotihoidon 70 529 asiakkaasta 64,7 prosenttia sai tukipalveluja. Tukipalveluina asia- kas voi saada ateria-, hygienia-, kuljetus-, siivous-, saattaja-, kauppa- ja turvapalveluja. Tukipalve- luja saaneista asiakkaista 74,5 prosentille oli eritelty asiakkaan marraskuun aikana saamat tukipal- velut. Asiakkaista vajaa puolet (46,5 %) sai yhtä tukipalvelua ja vajaa kolmannes (29,5 %) kahta eri tukipalvelua. Yleisin tukipalvelu oli ateriapalvelu (65,6 %). Toiseksi käytetyin oli turvapalvelu, jota sai 45,7 prosenttia asiakkaista. (Liitetaulukko 12.) Kotihoidon laskennan kuntakohtaiset tiedot raportoidaan tilastovuoden (2012) kuntajaon mukaan. Kotihoidon tilastotietoja voi poimia myös Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetistä osoitteesta www.sotkanet.fi. SOTKAnetin tietoja on mahdollista tarkastella aikasarjana vuodesta, mistä johtu- en SOTKAnetissä tiedot on ilmoitettu voimassa olevalla kuntajaolla. Indikaattorit saa näkyviin esim. asiasanalla kotihoito. 4 Käsitteet ja määritelmät Kotihoidolla tarkoitetaan sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) 9 §:ssä tarkoitettuja kotipalveluja ja terveydenhuoltolain (1326/2010) 25 §:n 1 momentin perusteella järjestettyä kotisairaanhoitoa. Kotipalvelulla tarkoitetaan a) kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista; b) tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-,