TAMMELAN YLEISSUUNNITELMA Tampereen kaupunki alustava luonnos 11.6.2012 SISÄLLYSLUETTELO / luonnos TIIVISTELMÄ Tammelan kaupunginosan kehittäminen Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojekti ”Ekologiset sormenjäljet Tammelassa” Strateginen suunnittelu luo potentiaalia Asukasyhteistyö 1 TAMMELAN KAUPUNGINOSAN HISTORIAA 1.1 Tammelan asutus- ja kaavahistoriaa 1.2 Maankäytön ja asemakaavoituksen historiaa 2 TAMMELAN NYKYTILAN ARVOTTAMINEN / KEHITTÄMISPERIAATTEITA 2.1 Maiseman solmukohta kaupungin ytimenä 2.2 Viherverkon ongelmat ja mahdollisuudet 2.3 Kaupunkitila 2.4 kaupunkikuva 2.5 Arvottaminen ja kehittämisperiaatteet 2.6 Tammelan sijainti radan varressa 2.7 Liikenne 2.8 Väestö/asukasrakenne 3 TAMMELAN NYKYTILA - Keskustan osayleiskaava 1995 - Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 - Viherverkon jatkuvuus 4 KAUPUNKIRAKENTAMISEN TIIVISTÄMISEN REUNAEHDOT - keskustan tiivistäminen - kestävän kehityksen tiellä - täydennysrakentamisen kustannusvaikutukset - kauppa - open air market - julkiset palvelut - liike-elämä - pysäköinti - asuminen 5 YLEISSUUNNITELMA 6 EKOTEHOKKUUS TAMMELASSA 7 TAMMELAN TALOUDELLINEN ARVIOINTI /VTT:n raportti 8 ASUKASYHTEISTÖ 9 TAMMELAN PROFIILI - ANALYYSIOSA - pysäköinti - asuminen TAMMELASSA Asukkaita 6537 Asuntoja 4780 XIV LÄNSI XIV ITÄ Autopaikkoja 4287, joista pihapaikkoja 2522 XV ITÄ HUONEISTOTYYPIT 1033 571 1h+k 1391 29% 759 436 2h+k 1990 42% 657 341 3h+k 1015 21% 4h+k 328 7% 5h+k 47 1% 6h+k 7 7h+k 2 ASUKKAIDEN IKÄPROFIILI Lapsia 0-6v 207 1256 1332 Koululaisia 7-18v 201 888 1038 Työikäisiä 19-64v 4203 904 953 asukkaita Eläkeläisiä yli 65v 1907 asuntoja autopaikkoja XV LÄNSI XV ITÄ 1128 1217 737 922 718 714 XVI LÄNSI XVI ITÄ 4 Tiivistelmä TAMMELAN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN PILOTTIPROJEKTI ”Ekologiset sormenjäljet Tammelassa” Kehittämisalueena Tammelan kaupunginosat XIV, XV ja XVI Tutkimus-, kehittämis- ja suunnitteluhanke HANKKEEN TAUSTA, TARKOITUS JA NYKYTILANNE Hajautuminen on pysäytettävä – ei ole aivan sama minne ja miten kaupungin kasvua suunnataan! Yhdyskuntarakenteen hajautumisen pysäyttäminen on tänä päivänä yksi merkittävimpiä kau- punkisuunnittelun haasteita ja kaupunkirakenteen jatkuva laajentuminen aiheuttaa ylimää- räisiä kustannuksia infra- ja palveluverkoston ylläpidossa sekä ekologisia rasitteita erityisesti liikenteen lisääntymisenä. Tampereen kaupunkiseudun on ennustettu kasvavan jopa 90 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Kasvupaineet pitäisi kyetä kanavoimaan sekä asukkaita että yrityksiä houkutteleviksi uusiksi asunnoiksi ja työpaikoiksi hallitusti kaupungin ja seudun paan Vaativat paikat –hankkeeseen, jossa on tarkasteltu laajemmin Tampereen yhdyskuntarakennetta eheyttäviä identiteettiä, vetovoimaa ja luonnollisia rajoja murtamatta. Samalla tulisi luoda edellytykset kantakaupungin täydennysrakentamispaikkoja ja joustavien rakennustyyppien kehittämistä epäkonventionaalisiin kaupunkiseudun tehokkaalle joukkoliikenteelle. rakennuspaikkoihin Arkkitehtien 3KPL:n (arkkitehdit Simo Kaarsalo, Jenni Partanen, Tiina Leppänen) toimesta. Mistä kaikki alkoi? Nykytilanne Tampereen kaupungin kaupunkikehitysryhmässä Arkkitehtuuria! Vaativat paikat -työssä on Tampereen keskeinen kaupunkialue on vain ydinosaltaan rakennettu kaupunkimaisen tiiviisti. Osaa keskustaksi luoki- visioitu Tampereen keskustan täydennysrakentamista ja erityisesti Tammelan kaupungin- teltuja asuinpainotteisia alueita kuten Amuria ja Tammelaa leimaa lähiömäisen väljä ja jäsentymätön kaupunkikuva ja osan mahdollisuuksia liittyä osaksi keskustamaista kaupunkialuetta. Työ liittyy osana laajem- sekä toiminnallinen yksipuolisuus – siis lähiörakennetta ruutukaavassa. 5 1960-70 -luvuilla rakennetut alueet ovat tulleet vahvasti peruskorjausikään ja asukkaiden ikärakenne on usein yksipuolisesti vanhusvoittoinen, mikä saattaa vaikeuttaa välttämättömien peruskorjausten suunnittelua ja toteut- tamista asunto-osakeyhtiöissä. Peruskorjaukset ovat toisaalta mahdollisuus parantaa vanhojen rakennusten energiatehokkuutta, mikä on tärkeää Suomen ja Tampereen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Se edellyttää kunnianhimoisia tavoitteita, osaamista, uusia rahoitusmalleja ja kannustimia. VISIO HYVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ Tiivistämisellä haetaan vastauksia kaupunkiasumisen uusiin, sosiaalisesti kestäviin haasteisiin ja vanhenevan rakennuskannan peruskorjauksiin. Tammelan täydennysrakentamisen pohdintaa on toteutettu demonstraatiopro- jektina, jonka tähtäimenä on uudet yhteistyö- ja toimintamallit osallistoimintaan, alueratkaisuun ja kumppanuuskaavoitukseen. Tavoitteena on asukasrakenteen ja asuntotuotannon monipuolistaminen sekä asuntotyyppien kehittäminen asuntoarkkitehtuurin tason kohottamiseksi. Parhaimmillaan Tammelasta voisi kehittyä uusi urbaani kaupunkirakentamisen esimerkki –ekologinen kaupunginosa ja innovaatioalusta, jossa kokeiltaisiin erilaisia tapoja ja malleja rakennusten peruskorjaamisessa ja kaupunkirakenteen täydentämisessä. Haasteena on saattaa kaupunginosan vanhat ja uudet rakennukset lähestymään toisiaan energiatehokkuudessa. Tiivis yhdyskunta säästää Tiivistäminen olemassa olevaa rakennetta täydentämällä on aikaa kestävä ratkaisu. Täydentämisen tarkoituksena on yhtenäistää hajanaiseksi koettu kaupunkitila ja mahdollistaa olemassa olevien palvelujen ja liiketilojen pysyminen alueella, mutta myös houkutella uutta liiketilaa. Nyt suurin osa noin 120 maantasoliiketilasta sijaitsee pääväylien Tammelan puistokadun, Itsenäisyydenkadun ja Tammelantorin varrella. Suunnittelun tavoitteeksi onkin asetettu perinteisen ruutukaavaan perustuva kaupunkikuvaa eheyttävä täydentäminen ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien edistäminen. Tähtäimenä on ilmastonmuutoksen hillitseminen, tonttipulaan vastaaminen, energiatehokkuuden lisääminen, asukasmäärän kasvattaminen sekä kaupunkikuvan kohentaminen. 6 Tampereella on sitouduttu kestävää kehitystä edistäviin kotimaisiin ja kansainvälisiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin kau- punkiseudulle laaditun ilmastostrategian ohella. Tammelan kokonaisvaltainen kehittäminen on Tampereen kaupungille strateginen kysymys. Tammelan energiatehokkaan yhdyskuntakonseptin kehittäminen on tärkeä osa Tampereen kaupun- gin ja Sitran yhteistä ECO2-projektia, jolla tähdätään vähähiiliseen kaupunkirakenteeseen. Pilotti- ja prototyyppivaiheessa olevan Tammelan aluekokonaisuuden testauksen ja kehittämisen yhteydessä on käynnis- tetty yhteistyö myös VTT:n ja TTY:n kanssa teemalla uudistava korjausrakentaminen asunto-osakeyhtiöissä ja vuokratalois- sa ApRemodel! –Apartment House Remodelling liittyen Tekesin Rakennettu Yhdyskunta-ohjelmaan. Tampereen kaupunki on hakenut tämän projektin avulla välineitä toimintamalleiksi ja uusiksi menettelytavoiksi, joilla edis- tetään erityisesti omatonttisten As oy-muotoisten asuinkerrostaloyhtiöitten uudistavaa ja energiatehokkuuden paranta- miseen tähtäävää korjausrakentamista kaupunkiympäristön eheyttämisen hengessä. Suomessa on erittäin vähän toteu- tuneita esimerkkejä alueellisista lähiömäisen rakenteen korjaustoimista ja täydennysrakentamisen kehityspoluista, joissa lisärakennusoikeus ja uudet rahoituskonseptit edistäisivät yhtä aikaa ilmastotavoitteita sekä visionääristä ja kestävää kau- punkisuunnittelua. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on linjannut kokouksessaan 21.09.2009, että Tammelaa tarkastellaan pilottina yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kokonaisuudessa ja suunnittelujaosto päätti edelleen kokouksessaan 15.3.2010, että Tammelan täydennysrakentaminen liitetään osaksi Keskusta-hanketta, joka toteuttaa kaupunkistrategian tavoitteita kos- kien ehyttä ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä elävää keskustaa. Suunnittelujaostolle tiedotettiin 30.8.2011 Tammelan suunnittelutilanteesta esittelemällä kolme skenaariovaihtoehtoa kehittymisen poluiksi ja se linjasi, että Tammelan kehittä- mistyötä jatketaan tutkimalla noin 2000 uuden asukkaan lisäystä alueella. Kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2010 talousarvion yhteydessä käynnistää keskustan strategisen kehittämishankkeen. Keskusta-hanke on käynnistynyt vuoden 2011 alusta ja koordinoi keskustan muutoshankkeita kuten Tammelan ja Amurin täydennysrakentamista ja ratapiha-alueen kehittämistä. Tammelan kaupunginosan uudistus- ja kehittämistyötä ohjaamaan perustettiin pormestarin nimeämä seurantaryhmä 14.9.2011, jonka puheenjohtajaksi nimettiin arkkitehti Niina Rissanen (vihr.) ja varapuheenjohtajaksi dosentti Olli Niemi (TTY) sekä koulutusalajohtaja Atanas Aleksovski (sd.), Insinööri Erkki Axen (kok.), johtava asintuntija tri Vesa-Matti Lahti (Sitra, kansalaiset ja energiatehokkuus), johtava erikoissuunnittelija ja arkkitehti Kaarina Kivimäki (Tampereen kaupun- gin kaupunkiympäristön kehittämien), arkkitehti Dani Kulonpää (Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämien, yleiskaavoitus), projektiarkkitehti Jouko Seppänen (Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämien, asemakaa- voitus), kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen (Tampereen kaupungin kaupunkikehitys) ja Tammelan asukkaiden edustaja DI Pasi Ylinen (Tammelan asukasyhdistys). Tammelan seurantaryhmä kokoontui kuukausittain eli yhteensä 9 kertaa. Tammelan kaupunginosan uudistus- ja kehittämistyöltä odotetaan uskallusta ja luovuutta vahvistaa paikan identiteettiä vanhaa kunnioittaen ja luoda entistä viihtyisämpää, yllätyksiä ja elämyksiä tarjoavaa kaupunkiympäristöä. Tammelan koko- naisvaltaisen kaupunginosan kehittämisen avulla tähän tarjoutuu hieno mahdollisuus. 7 HANKKEEN PÄÄTAVOITTEET Asiantuntijavallasta asukaslähtöiseen lisäarvon tuottamiseen Projektin tavoitteena on muuttaa syvällisesti kaupunkisuunnitteluprosessin eri osapuolten osallistumisen toi- minta- ja työtapoja.