KUN RAUTA KUN RAUTA Välähdyksiä suomalaisen meriteollisuuden vuosisadasta K ELLUU KUN RAUTA KELLUU Välähdyksiä suomalaisen meriteollisuuden vuosisadasta suomalaisen meriteollisuuden Välähdyksiä Meriteollisuus on Suomen sadan vuoden itsenäisyyden aikana ollut merkittävässä roolissa työllistäjänä ja hyvinvoinnin luojana. Tämän teoksen tarkoituksena on kuvata, miten meriteollisuudesta on kehittynyt se monipuolinen ja kansainvälinen toimiala, jota se nykyisin on. Kyseessä on mielenkiintoinen tarina kiehtovan teollisuudenalan kehityksestä pohjaksi ymmärtämään sen luonnetta. Graafinen suunnittelu: Pekka sell GraPhics KUN RAUTA KELLUU Copyright © Meriteollisuus ry Kirjoittaja: Ville Eerola Julkaisu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Tämän teoksen tekstin ja kuvien jäljentäminen ilman lupaa painamalla, monistamalla, skannaamalla tai muilla tavoin kielletään tekijänoikeuslain mukaisesti. Ulkoasu ja taitto: Pekka Sell Kannen kuva: Bonin von Volker, Helsingin kaupunginmuseo ISBN 978-952-93-8881-3 (nid.) ISBN 978-952-93-8882-0 (PDF) Juvenes Print 2017 KUN RAUTA KELLUU Välähdyksiä suomalaisen meriteollisuuden vuosisadasta VÄLÄHDYksiÄ suOMALAisen meRiteOLLisuuden vuOsisADASTA | 3 MERITEOLLISUUS – ITSENÄISEN SUOMEN RAKENTAJA Suomen satavuotisjuhlavuoden nivoutuminen merite- nen maailmantalouden suhdanteista, energian hinnas- ollisuuden vuosisataan on ilmeistä. Meriteollisuus on ta ja maailmanpolitiikan pyörteistä. Maailman kaupan Suomen sadan vuoden itsenäisyyden aikana ollut mer- syklisyydellä on vaikutuksensa: tavarat kun kulkevat kittävässä roolissa työllistäjänä ja hyvinvoinnin luoja- pääsääntöisesti laivoilla maailmanosasta toiseen, on na. Alalla oli suuri merkitys toisen maailmansodan jäl- sitten kysymys matkustajista, kuivarahdista, nesteis- keen teollistumisen luojana, kun maksoimme sotakor- tä tai nykyisin konteissa kuljetettavasta tavarasta , ja vauksia. Itsenäisyyden aikana, jolloin teollisuutemme tämä vaikuttaa tilattavien laivojen määrään. Meriteol- ja elintasomme on kehittynyt, merellisen liikenteen lisuudelle tyypillistä on ollut eteenpäin katsominen ja toimivuus on luonut edellytykset kaupankäynnille uudistuminen. Vanhojen markkinoiden kuihduttua on muualle maailmaan ja liikkumiseen sekä nykyisin yhä etsitty ja löydetty uusia tilalle. On myös monipuolis- enemmän myös elämykselliseen vapaa-ajanviettoon. tuttu. Vieläkin alaa arvioidaan usein Suomessa pelkäs- Jo maantieteellinen sijaintimmekin on vaatinut eri- tään laivanrakennustelakoiden menestyksellä, vaikka tyistä merenkulun osaamista. Kuten sanonta kuuluu: alan yritykset ovat pääosin kansainvälisiä toimijoita Suomi on saari, ja lähes ainoa maa maailmassa, jonka ja toimittavat tuotteitaan, laitteitaan ja ratkaisujaan kaikki satamat voivat talvella jäätyä. pääosin muualle kuin kotimaan asiakkaille. Suomen satavuotisjuhlavuotena tämän teoksen tar- Luonteenomaista meriteollisuudelle on myös uusi- koituksena on kuvata, miten meriteollisuudesta on en ratkaisujen ja innovaatioiden luominen. Ne ovat kehittynyt se monipuolinen kansainvälinen toimiala, syntyneet pitkäjänteisen yhteistyön tuloksena. Tär- joka se on tänä päivänä. Alan perusta tulee eittämät- keää on ollut, että ratkaisuja on päästy kokeilemaan tä laivanrakennuksesta. Vahvalla laivanrakennusosaa- oikeassa ympäristössä, merellä ja laivassa. Pienen misella ja jatkuvalla kehittämisellä meille on syntynyt maan ja matalan hierarkian ansiosta yhteistyö viran- merkittävä meriteollisuusosaaminen. Meriteollisuu- omaisten, päättäjien, laivan omistajien ja alan toimi- den ekosysteemin muodostaa lähes tuhat yritystä ja joiden kanssa on aina ollut vuorovaikutteista ja suju- tänään, Suomen itsenäisyyden juhlavuotena, ala työl- vaa, ainutlaatuista maailman mittakaavassa. Nyt Suo- listää suoraan noin 30 000 työtekijää. mi ottaa loikkaa miehittämättömissä laivoissa ensim- mäisenä maana maailmassa. Alan mahdollisuudet Ala on viimeisen vuosisadan aikana kohdannut myös ovat monialaiset: hydrodynamiikan osaamisen, pro- haasteita. Jos jossain, niin suomalaisessa meriteolli- jektien hallitsemisen ja eri alojen integroimisen ja suudessa on tarvittu sisua. Ala on aina ollut riippuvai- ennakkoluulottoman asenteen johdosta meriteollisuu- 4 | ALKUSANAT dellamme on paljon tarjottavaa ilmastonmuutoksen teollisuuden alaksi ja kuvannut sen merkittävät ajan- minimoimiseen,väestönkasvuun ja päästöjen hillitse- jaksot. Viimeisten vuosikymmenten kirjoittamatonta miseen sopeutuvassa maailmassa. historiaa alalla syntyneistä yrityksistä olemme katta- neet haastatteluilla. Suomaisen meriteollisuuden menestyksen ovat taan- neet tuhannet alalla sitoutuneet ja pitkät työurat teh- Haluan lämpimästi kiittää ohjausryhmäämme, johon neet ihmiset. Hyvin monella on suvussaan tai tuttava- jäseninä tekijän lisäksi kuuluivat Antti Lehtelä, Ringa piirissään ihmisiä, jotka ovat toimineet alalla. Taval- Masalinin jäädessä äitiysvapaalle Mika Laurilehto, la tai toisella ala koskettaa jokaista suomalaista. Oma Tapani Mylly sekä Henrik Nordell. Hän toimi edeltä- isäni oli ”Romppasella” käyttöönottamassa laivojen jänäni Meriteollisuus ry:ssä, jossa Henrikin ura alan sähköistystä ja lapsuuteni naapurin Hugo hitsaajana edunvalvontatehtävissä kesti runsaat kolmekymmentä seitsemänkymmentäluvun Wärtsilässä. vuotta. Hänen panoksensa teokselle on ollut korvaa- maton. Taloudellisesti tämän teoksen toteuttamisen Minulle itsellenikin alalla kvartaalin vuosisadasta ollee- on mahdollistanut työ- ja elinkeinoministeriön Meri- na on ollut mielenkiintoista pysähtyä katsomaan, kuin- ohjelman tuki. ka tähän päivään on tultu. Ajatusta alan kehityskaarien kokoamisesta sysäsi liikkeelle digitalisoituminen. Pape- Teoksella on ollut kunnia olla osana Suomen itsenäi- rilla ja muistoissa olevaa tietoa arkistoidaan ja ne pik- syyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. kuhiljaa unohtuvat tallenteiden mereen. Tavoitteenam- me oli luoda helppolukuinen, jouheva tarina meriteolli- Suurkiitos kaikille työhön osallistuneille siitä positii- suuden perustasta, laivanrakennuksesta ja kertoa, miten visesta vastaanotosta, jonka tämä teos on jo saanut. monipuolinen se nykyään on ja valottaa myös kuvaa Hyvällä yhteistyöllä maamme meriteollisuus menestyy vahvasta perustasta tulevaisuuteen. Suomen satavuotis- myös tulevat vuosisadat. juhlavuonna on tärkeää huomata, että merenkulku on itsenäiselle valtiolle korvaamattoman tärkeää. Antoisia lukuhetkiä toivottaen Teoksen on kirjoittanut VTM, FM Ville Eerola. Helsin- gin yliopiston nuori väitöskirjatutkija Eerola on teok- Merja Salmi-Lindgren sessa koonnut meriteollisuuden kehityksen punaisen Toiminnanjohtaja langan alkaen telakkateollisuudesta monipuoliseksi Meriteollisuus ry VÄLÄHDYksiÄ suOMALAisen meRiteOLLisuuden vuOsisADASTA | 5 6 | SISÄLTÖ JOHDANTO ............................................................................8 4. 1970–1991: KÄSITYÖSTÄ TEOLLISEEN TOIMINTAAN ......................................................................55 1. SUOMALAISEN LAIVANRAKENTAMISEN Osaamisalueiden synty ja vahvistaminen .....................56 JUURET ................................................................................13 Suurinvestoinnit .............................................................59 Itsenäisen Suomen aika .................................................16 Viidan ensimmäinen komitea ........................................64 Wärtsilä-ryhmän synty ...................................................17 Kilpailu kiristyy – johtaa fuusioihin.............................67 Oman laivaston rakentaminen ja kotimainen kysyntä ..18 Akateemisen laivanrakennuksen synty Suomessa.......20 5. 1991– KaNSAINVÄLISTYMINEN LAAJENEE ...........73 Kehitystä laivanrakennustavassa ..................................78 2. SOTAKORVAUSTEN AIKA ............................................25 Kokonaistoimittajat – julkisten tilojen rakentajat ......80 Sotakorvausten merkitys ...............................................32 Laite- ja järjestelmätoimittajat .....................................82 Kotimainen kysyntä alkaa kauppalaivoista .................33 Suunnittelutoimistot ......................................................87 Meriteollisuus ry:n perustaminen .................................88 3. 1952–1970: SoTAKORVAUKSISTA Meritekniikan oppiaine Aalto-yliopistossa ..................91 BILATERAALISEEN KAUPPAAN ...................................35 Innovaatiot, kehityksen veturi .......................................93 Ensimmäisen toimialayhdistyksen synty Vahva perusta tulevaisuuteen ........................................96 ja telakoiden työnjako ....................................................36 Kustannustakuujärjestelmän synty ..............................38 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS ........................................107 Laivasarjoja itään ...........................................................40 Laivanrakennuksen muuttuva asema ...........................41 LIITTEET ............................................................................112 Sarjoista erikoisaluksiin ................................................42 Liite 1 Meriklusterin tunnusluvut 2015 ......................112 Risteilijöiden esiinmarssi ...............................................44 Liite 2 Suomalaisten laivanrakennusyhtiöiden Jäänmurtajat, arktisen osaamisen taidonnäyte ...........47 osuudet Neuvostoliiton laivantoimituksista Toimittajaverkoston synty ja kasvu ..............................50 runkosopimuskausina 1961–1990................................113 Koulutusta laivanrakennusammattiin ..........................52 Liite 3 Keskeisiä tapahtumia