Pöytäkirja PTK 47/2019 vp Pöytäkirja PTK 47/2019 vp Täysistunto Keskiviikko 9.10.2019 klo 10.02—22.04 Täysistunto alkoi klo 10.02. Täysistunto päättyi klo 22.04. Puhetta johtivat ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen (10.02—12.01, 14.02—15.00, 16.02—18.01 ja 20.01—21.01) ja toinen varapuhemies Juho Eerola (12.01—14.02, 15.00— 16.02, 18.01—20.01 ja 21.01—22.04). 1. Nimenhuuto Nimenhuutoraportti Liite 1A Toimitettiin nimenhuuto. 2. Ilmoituksia 2.1. Kansalaisaloitteet Eduskunnalle on 8.10.2019 toimitettu kansalaisaloite KAA 7/2019 vp: Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi. 3. Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 Hallituksen esitys HE 29/2019 vp Lähetekeskustelu Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Lähetekeskustelua varten esitellään päi- väjärjestyksen 3. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 4.—25. asiasta. Käydään tähän keskusteluun, ja aloitetaan se pääministerin puheenvuorolla. Puheenvuo- ro on 5 minuuttia. — Olkaa hyvä. Keskustelu 10.03 Pääministeri Antti Rinne: Arvoisa puhemies! Eilen keskustelimme täällä siitä, mi- ten nyt käsiteltävänä oleva budjetti sopii nykyiseen taloustilanteeseen. [Hälinää — Puhe- mies koputtaa] Valmis 5.0 Pöytäkirja PTK 47/2019 vp Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Anteeksi — rauhoitutaan ja käydään keskustelut muualla kuin täällä salissa, että kuullaan esittely. Talouskasvun näkymä on hidastuva, ja epävarmuudet ovat suuret. On kysytty, miten hallitus on tähän näkymään reagoinut. Toteutamme juuri sitä aktiivista finanssipolitiikkaa, jota kansainvälisessä keskustelussa ja yhä enemmän myös kotimaisessa keskustelussa on viime aikoina korostettu. Tämä aktiivisen finanssipolitiikan periaate on selvästi kirjattu hallitusohjelmaan. Nyt toteutamme sitä käytännössä. Budjetti vahvistaa kokonaiskysyntää ja sitä kautta kasvua ja työllisyyttä ensi vuonna. Ilman tämän budjetin uusia päätöksiä ensi vuoden kasvuluku olisi valtiovarainministeriön ennusteessa 0,5 prosenttia pienempi. Val- tiovarainministeriön johtavat virkamiehet vahvistivat tämän, kun eilen keskustelin heidän kanssaan. Ilman hallituksen talouspoliittisia päätöksiä ensi vuoden kasvu ei yltäisi edes 1 prosenttiin. Utan regeringens beslut skulle den ekonomiska tillväxten inte ens nå 1 procent. Arvoisa puhemies! Oikean suunnan ja politiikan lisäksi tarvitsemme politiikkaa, joka nos- taa työllisyyttä pysyvästi nykyisestä. Siihen olemme hyvin vahvasti sitoutuneet. Kuten ei- lisessä keskustelussa kävin läpi, työllisyyden kasvuun on hallitusohjelmassa kirjattu sel- keät tavoitteet ja suuntaviivat. Olemme edenneet täsmälleen hallitusohjelmassa asetettu- jen askelmerkkien ja aikataulun mukaisesti. Arvoisa puhemies! Eilen viittasin tässä keskustelussa budjettiin liitetyn taloudellisen katsauksen sivulta 99 löytyvään taulukkoon, jossa on käyty läpi niitä tekijöitä, joilla voim- me vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä tulevaisuudessa. Julkisen talouden kestävyy- den turvaaminen edellyttää ensinnäkin sitä, että saavutamme pysyvästi nykyistä korkeam- man työllisyyden. Talouden kasvun ja korkean työllisyyden perusedellytysten on oltava kunnossa. Det betyder att vi har kunskap, bra utbildning, forskning, innovationer, infrastrukturer och service. Det betyder att vi har tillit och tro, att alla är med. Se tarkoittaa siis korkeaa osaamista, toimivaa koulutusta, korkeatasoista tutkimusta ja in- novaatiotoimintaa, toimivia liikenneväyliä ja etenkin toimivia raideyhteyksiä sekä toimi- via työllisyyspalveluita. Lisäksi se tarkoittaa yhteiskunnan vakautta ja ennakoitavuutta ja luottamusta ihmisten välillä, sitä että kaikki pysyvät mukana. Tärkeä osa vakautta ja ennakoitavuutta on ilmastopolitiikka, joka on kunnianhimoista ja oikeudenmukaisella tavalla toteutettua, niin että kaikki voivat katsoa turvallisin ja luotta- vaisin mielin tulevaan. Kun nämä perustekijät ovat kunnossa, yritykset ovat valmiita inves- toimaan ja työllistämään ja työpaikat ja työntekijät löytävät toisensa. Silloin saavutamme nykyistä korkeamman työllisyyden pysyvästi. Tätä perustaa hallituksen talouspolitiikka vahvistaa. Panostamme tässä budjetissa koulutukseen, tutkimukseen, työllisyyspalvelui- hin, liikenneväyliin sekä ilmasto- ja luonnonsuojelutoimiin. Vahvistamme sosiaalista oi- keudenmukaisuutta. Nämä ovat kaikki niitä tekijöitä, joihin taloudellinen menestyksemme perustuu. 2 Pöytäkirja PTK 47/2019 vp Vår ekonomiska framgång är baserad på utbildning, sysselsättning och social rättvisa. Allt det här ger också människor framtidstro. Arvoisa puhemies! Korkean työllisyyden ohella julkisen talouden kestävyyttä voidaan vahvistaa vaikuttavasti julkisia palveluita kehittämällä. Ennalta ehkäisevillä ja kuntoutta- villa palveluilla on suuri rooli. [Ben Zyskowicz: Oikein!] Kun ihmiset pääsevät lääkäriin oikeaan aikaan ja saavat oikeaa hoitoa tai kuntoutusta oikeaan aikaan, toimintakyky vah- vistuu. Potentiaali varsinkin ikäsidonnaisten menojen kasvun hillitsemiseen tätä kautta on suuri. Myös näihin asioihin liittyviä toimenpiteitä laitamme liikkeelle ensi vuoden budje- tissa. Esimerkiksi hoitotakuun toteuttaminen on tässä suhteessa tärkeää. Sen tavoitteena on, että kiireettömässä tilanteessa ihminen pääsee hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Arvoisa puhemies! Tämä budjetti on tärkeä osa sitä reilua, oikeudenmukaista ja vastuul- lista talouspolitiikkaa, jolla haluamme vahvistaa ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. — Kiitoksia. Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen: Tähän osioon on varattu nyt kaksi tun- tia. Edustajille tiedoksi, että nyt käydään debatti ja jos tämä loppuu ennen tätä kahta tuntia, ennen kello 12:ta, niin sitten jatketaan sillä puhujalistalla, joka keskeytyi eilen illalla istun- nossa. Käydään debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat varata puheenvuoron, pai- namaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Orpo. 10.08 Petteri Orpo kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Arvoisa herra päämi- nisteri, teidän hallituksenne on nyt ollut muutaman kuukauden olemassa, ja nyt valitetta- vasti näyttää siltä, että tämän teidän hallituksenne toiminta on hyvin sekavaa, ja näyttää myöskin siltä, että toimintakykynne ja päätöksentekokykynne on melko heikkoa erityises- ti vaikeissa asioissa. Muutama esimerkki: Te olette siirtäneet nämä tärkeimmät eli työllisyystoimet, käytän- nössä kaikki uudet työllisyystoimet, johonkin ensi vuoteen. Me emme ole saaneet tarkkaa kuvausta siitä, milloin on tulossa ja mitä on tulossa. Vanhuspalveluista te teitte kirjauksen, joka on loppujen lopuksi tyhjä kirjaus: ei ole hoitajia, ei ole rahaa. Te lisäsitte menoja en- nen tietoakaan pysyvistä tuloista, vaikka olette puhuneet jo muuta. Ilmastonmuutostoimia ei näy, ei kuulu. Yritystuet ovat perkaamatta, [Antti Lindtmanin välihuuto] ja palkansaajan ostovoima heikkenee. Eli te olette tehneet vain helpot päätökset. Rahaa on, ja te olette to- della sitä jakaneet. Herra pääministeri, minun kysymykseni on se: onko teillä hallituksessa kykyä tehdä myös näitä vaikeita päätöksiä, jotka tulevat käytännössä ratkaisemaan sen, [Puhemies: Ai- ka!] saavutatteko te teidän hallitusohjelmanne tavoitteet ja pystytäänkö [Puhemies koput- taa] turvaamaan suomalaisten tärkeät hyvinvointipalvelut? [Timo Heinonen: Niitä odotel- lessa!] 10.10 Antti Lindtman sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt vä- hän kysyn myöskin opposition vaihtoehdon perään. Ministeri, korjaan, edustaja Orpo, mikä teidän saldonne oli yritystukien leikkaamisessa? [Eduskunnasta: Nolla!] — Nolla eu- roa, pyöreä nolla euroa. — Edustaja Orpo, kun te täällä nyt suureen ääneen kyselette, kos- ka hoitajamitoitus tulee voimaan, niin mikä teidän saldonne on, mikä teidän oma historian- 3 Pöytäkirja PTK 47/2019 vp ne on tässä kysymyksessä? Te olette valtavan määrän käyttäneet vuosien varrella poliittis- ta pääomaa estääksenne tämän. Sen lisäksi leikkasitte kymmeniä miljoonia vanhuspalve- luista ja veitte hoitajilta lomarahat. Arvoisa puhemies! Hallituksen budjetti on oikea vastaus tähän suhdannetilanteeseen: ta- louden toimeliaisuutta tukeva, lievästi elvyttävä. Kun kokoomus täällä kritisoi hallitusta lievästä alijäämästä, niin nyt kysymys kuuluu, mitä jättäisitte toteuttamatta — yhdenver- tainen päivähoito-oikeus, [Ben Zyskowiczin välihuuto] ammatilliset opettajat, teiden kor- jausrahat — ja jos ette jättäisi toteuttamatta, niin miten te alijäämää kasvattamatta [Puhe- mies koputtaa] toteuttaisitte miljardituloveronkevennykset vielä tämän kaiken päälle. [Leena Meri: Hyviä säästökohteita perussuomalaisilla!] 10.11 Ville Tavio ps (vastauspuheenvuoro): Rouva puhemies! Vieraskielisten määrä Suo- messa on noussut 1 prosentista noin 5 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Pääkau- punkiseudulla vieraskielisten määrä on nyt jo lähemmäs 20 prosenttia, ja väestöennusteen mukaan muun muassa Vantaalla esimerkiksi 15 vuoden ennuste on 34 prosenttia väestös- tä. Onko hallituksella mielestänne mitään vastuuta siitä, miten tämä Suomen vieraskielis- ten osuuden, ulkomaalaisten määrän kasvu tulee tapahtumaan? Millaisen ulkomaalaisten määrän osuuden hallitus haluaa Suomessa? Turvapaikanhakijamäärät olivat ennen, 90-luvulla, aika pitkälti mitättömiä, mutta sitten 2000-luvulle tultaessa oltiin 3 000:ssa ja nyt ollaan menty 5 000:n vuosivauhtia ja men- nään yhä. Tästä huolimatta nostatte pakolaiskiintiötä vähintään sadalla. Minkä takia? Tie- dättekö te