su Kirja on valmistunut vuonna 2009 kaupunkisuunnittelu­ viraston näyttelytila Laiturin esikaupunkeja koskevaa laajaa b 26 näyttelyä varten. Samalla se on itsenäinen julkaisu, joka toimii oppaana retkellä kaupungissa. HELSINKI Monet ovat jo tutustuneet kaupunkikeskustan nähtävyyk­ siin. Tämä on kirja niille, jotka haluavat tutustua Helsinkiin laajemmin. Kanta kaupungin ulkopuolella on viihtyisiä ja monipuolisia kaupunginosia, joissa on vireä elinkeino­ TAPAHTUU! ESIKAUPUNGEISSA elämä, laadukasta asumista, hyvät palvelut ja upeita luontokohteita. Tämän oppaan tarkoitus ei ole esitellä kaikkia esikau­ punkeja. Ulkopuolelle jää vielä runsaasti omaleimaisia kaupunginosia, joissa on paljon löydettävää ja koettavaa – jotainhan pitää jäädä seuraavaankin oppaaseen. Kirjan matka alkaa, kun astutaan itään menevään metroon ja valitaan pääteasemaksi Vuosaari. Helsingin kaupunki sub 26 Kaupunkisuunnitteluvirasto ESIKAUPUNGEISSA TAPAHTUU! Opas sille, joka retkeilee kaupungissa ESIKAUPUNGEISSA TAPAHTUU! Opas sille, joka retkeilee kaupungissa sub 26 HELSINKI © Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2009 Toimittanut: Marja Piimies Graafinen suunnittelu ja taitto: Heikki Jantunen, Yliopistopaino Paino: Edita Prima Oy, 2009 ISBN 978-952-223-506-0 (nid.) ISBN 978-952-223-507-7 (PDF) www.hel.fi/lahioprojekti 2 Vuosaari Lukijalle 4 Vuosaari 11 Puotila 15 Itäkeskus 19 Viikki 29 Myllypuro 37 Mellunkylä 45 Östersundom 53 Jakomäki 59 Roihuvuori 67 Herttoniemi 73 Laajasalo 79 Kulosaari 85 Oulunkylä 91 Pihlajamäki 97 Malmi 103 Tapanila 109 Tapulikaupunki 115 Siltamäki 121 Maunula 127 Pirkkola 127 Haagat 135 Kannelmäki 141 Malminkartano 145 Helsingin itäiset kartanopuistot -retki 170 Pihlajamäen arkkitehtuuripolku 196 Lähteitä 198 LUKIJALLE Lähes kaikki tuntevat Helsingin keskustan, mutta harva tuntee yhtä hyvin esikaupungit. Moniko helsinkiläinen voi sanoa tuntevansa koti- kaupunkinsa hyvin oman elinpiirinsä lisäksi? Osalla voi olla ennak- koluuloja. Mediassa saatetaan antaa yksipuolinen käsitys esikaupun- kielämästä; moni ei tunnista asuinaluettaan lehtijutusta. Toistamiseen Helsinkiin tuleva matkailija on saattanut jo katsoa kan- takaupungin nähtävyydet ja haluaa laajentaa tutustumiskierrostaan – kyseessä voi olla myös arkkitehtimatkaaja tai kaupunkisuunnittelija, jota kiinnostaa rakennetun kaupungin laajeneminen ja kehitys. Mistä löytyy hienoa asuntoarkkitehtuuria, upeita joenvarsimiljöitä, eniten merenrantaa, parhaat liikuntamahdollisuudet? Kuinka moni tietää, missä Helsingissä on kansainvälisesti todella merkittäviä yri- tyksiä. Lähiöillä tarkoitetaan usein tietynlaisia ja tietyn aikakauden metsäkaupunkeja korkeine kerrostaloineen – pelkkää asumista. Tie- detäänkö, että niissä on omat, kattavat palvelut, hyvät kulkuyhteydet ja isojakin pientaloalueita. Entä se, että esikaupungeista löytyy lähes 30 kartanoa ja kartanopuistoa ja vihersormet kaikkiin ilmansuuntiin. Esikaupungit houkuttelevat: kaksi kolmesta helsinkiläisestä asuu esi- kaupungeissa, kaksi viidestä työpaikasta Helsingin alueella sijaitsee esikaupungeissa. Tämä vyöhyke on siten merkittävä osa Helsinkiä. 4 Vuosaari Ajatus laajasta esikaupunkeja esittelevästä näyttelystä kaupunkisuun- nitteluviraston näyttelytila Laiturissa syystalvella 2009 virisi tarpeesta tuoda esiin kantakaupungin ulkopuolella olevaa Helsinkiä, esikaupun- kien laajaa kirjoa, hyvänä paikkana asua, elää ja yrittää, harrastaa ja virkistäytyä. Tämä julkaisu on laadittu tähän Esikaupungeissa Ta- pahtuu! -näyttelyyn. Julkaisu on samalla itsenäinen opas sille, joka haluaa retkeillä kau- pungissa. Se ei ole alueeltaan kattava, mutta kertoo 26 keskenään erilaisesta kaupunginosasta. Mukavaa retkeä Helsingin viihtyisissä ja moni-ilmeisissä esikaupun- geissa, kaupunginosissa, joissa tapahtuu! Tuomas Rajajärvi Harri Kauppinen virastopäällikkö kiinteistöjen kehittämispäällikkö kaupunkisuunnitteluvirasto kiinteistövirasto Helsingin lähiöprojektin puheenjohtaja Kuva: Kaupunkisuunnitteluvirasto, Sirkka Hinkkanen 6 Vuosaari 8 Vuosaari Sinulle, joka olet jo nähnyt Helsingin kantakaupungin, on mahdollisuus tutustua sen ulkopuolisiin kaupunginosiin Helsingin erinomaisen julkisen liikenteen avulla. Metroon ja lähi junaan voit ruuhka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin ottaa mukaan myös polkupyörän. Aloittakaamme retki astumalla rautatieaseman metroasemalta itään ja Vuosaareen menevään metro- junaan, Kampissa kaukoliikenteen bussiterminaalista on mahdollisuus siirtyä samaan metroon pysäkkiä aiemmin. Ajetaan päätepysäkille. Voit jatkaa itäpäässä myös polkupyörällä ja ajaa oppaan lopussa esiteltävän kauniin kartanoreitin. Kuva Simo Karisalo Simo Kuva 10 Vuosaari VUOSAARI – SATAMAKAUPUNKI Ilkka Laine Rautatientori Vuosaari liitettiin Helsinkiin silloisesta Helsingin maalaiskunnasta eli nykyisestä Vantaasta vuonna 1966. Vuosaaressa on merkkejä asutuk- sesta jo pronssikaudelta. 1900-luvun alussa Etelä-Vuosaaresta tuli hel- singin herrasväen huvila-aluetta, jonka liikenne hoidettiin höyry laival- la. Vuosaari säilyi pääosin maatalousalueena 1930-luvun lopulle, jolloin Oy Saseka Ab osti tiilitehdasta varten Vuosaaren kartanoiden Vuosaari maa-alueet. Asuntosäästäjät ry rakennutti 1960-luvun puolivälissä osittain hartiapankkirakentamisena Keski-Vuosaaren metsäkaupungin, jota on kutsuttu myös ”köyhän miehen Tapiolaksi”. 14.8 km | 52 min Vuosaaren nykyinen rakennusbuumi käynnistyi 1980-luvun lopussa. Meri-Rastila valmistui ensimmäisenä Vuosaaren uusista asuinalueista ja sitä rakennettiin pääasiassa vuosina 1989–1994. Meri-Rastila 13.8 km | 20 min on 5 000 asukkaan kerrostaloalue, jota ympäröivät laajat virkistys- alueet ja jonka keskus on aivan metroaseman vieressä. Metroradan pohjois puolelle valmistui vuonna 2000 Rastilankallion 2 000 asuk- kaan suurkortteli. Meri-Rastila kasvaa edelleen Ramsinrannassa, jonne rakennetaan merellistä pientaloaluetta. Seuraava suuri aluekokonaisuus on 1990-luvun aikana rakennettu 7 000 asukkaan Kallahti. Kaupunkimaisesti rakennetut kerrostalo- Kaupungin urbaanein uimaranta on Aurinkolahdessa. Kuva Simo korttelit ulottuvat meren rantaan. Pysäköinti on keskitetty pysäköinti- Karisalo. laitoksiin ja asukastalot tarjoavat monipuolista kerhotoimintaa. Vesille voi lähteä oman ikkunan alta. Kuva Simo Karisalo. Aurinkolahdessa on jäljellä myös huviloita. Villa Solvikissa toimii ravintola. Kuva Simo Karisalo. Keski-Vuosaaren iloa ja elämää. Kuva Simo Karisalo. 12 Vuosaari Aurinkolahden rakentaminen alkoi vuonna 2000 ja jatkuu edelleen Uutelankanavan rannalla. Aurinkolahti on nostanut Vuosaaren ylei- seen tietoisuuteen korkealaatuisena merihenkisenä asuntoalueena. Aurinkolahden rantarakentaminen, uimaranta ja Uutelankanava ovat keränneet ansaittua tunnustusta. Aurinkolahden seuraavaksi näh- tävyydeksi suunnitellaan Pauligin kahvipaahtimon entiselle paikalle uutta asuinaluetta, Kahvikorttelia, jossa panostetaan mielenkiintoisten asunto ratkaisujen ohella aukioiden rakentamiseen ja taiteeseen. Taide on jo ennestään alueen vahvuuksia, sillä Aurinkolahteen rakennettiin taiteilijatalo Helsingin kaupungin 450-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Vuosaaren metroaseman ympärille on rakentumassa Vuosaaren uusi keskusta, joka palveluineen ja työpaikkoineen yhdistää vanhat ja uudet asuinalueet. Nykyisin vielä keskeneräinen keskusta tarjoaa Keski-Vuosaaren tunnetuimpia asuintaloja ovat varmaankin Ulappasaarentiellä arkkitehti Touko Nerosen suunnittelemat terassitalot. Kuva Simo Karisalo. Vuosaaren keskustassa Cirruksen asuntotornista on huikeat näköalat. Kuva Simo Karisalo. Vuosaaren satama avattiin syksyllä 2008. Kuva Helsingin Satama, tulevaisuudessa merkittäviä mahdollisuuksia liike- ja toimistotilojen Skyline Foto oy. sekä liikunta-, kulttuuri- ja oppilaitosten rakentamiseen. Vuosaarenhuippu on 60 metrin korkeuteen merenpinnasta 1970-luvun alussa rakennetun telakan alueelle valmistui vuonna kohoava, upea ulkoilualue 2008 Vuosaaren satamakeskus. Sataman yritysalueelle on hakeutunut näkymineen satamaan ja yli merkittäviä merellisen alan yrityksiä ja Pauligin uusi kahvipaahtimo koko merellisen itäisen Helsingin on rakenteilla. Satama ja sen yhteyteen suunniteltu yritysalue muo- – Noin 60 hehtaarin alueelle on dostavat tulevaisuudessa merkittävän työpaikkakeskittymän. Sata- rakentumassa luontoalue, jossa kotimaiset luonnonkasvit kasvavat man naapurissa on maakaasuvoimala, jonka osuus Helsingin koko niitty- ja kallio-olosuhteissa energia tuotannosta on yli 50 prosenttia. luonnonmukaisesti. Kuva Keiko Yoshizaki-Tyrkkö. Mustavuoren lehtoalue, Kallahden niemi ja Uutela ovat Helsingin tärkeitä ulkoilualueita. Entinen täyttömäki ja kaatopaikka-alue on muuttumassa Vuosaarenhuipun virkistysalueeksi. Monipuolisia liikunta- mahdollisuuksia tarjoavat myös golfkenttä ja suunnitteilla oleva Vuo- saaren liikuntapuisto. Vuosaaren rannat on varattu pääosin yleiseen virkistyskäyttöön. Vuosaaressa on viisi pienvenesatamaa ja uusia rakennetaan, uimarantojakin on viisi. 14 Vuosaari PUOTILA – METROKESKUS JA Barbara Tallqvist KARTANOROMANTIIKKAA Vuosaari Puotilan kerrostaloalue on yhtenäinen, rauhallinen ja viihtyisä. Se ulot- tuu Itäväylältä Vartiokylänlahden rantaan. Puotila rakennettiin suurim- maksi osaksi 1960-luvulla, nimittäin kolmi- ja nelikerroksiset korttelit metroaseman eteläpuolella. Metroaseman ympäristö on 1990-luvun Puotila viimeisiltä vuosilta. 3,4 km | 12 min 3 km | 3 min Vanha harmaakivinen viljamakasiini toimii nyt kappelina, joka on yksi Helsingin suosituimmista vihkikirkoista. Kuva Marja Piimies. Metroasema on vuodelta 1998. Se on siitä erikoinen, että vaikka se on rakennettu Itäväylän alle, laiturilta on ikkunat ulos. Metroaseman vierestä kulkee