Tekniikan Waiheita 1/15 HIENOMEKAANINEN KEKSINTÖTEHDAS KRIISIAIKANA ERKKI LAURILA TUTKIMUSJOHTAJANA VALTION LENTOKONETEHTAALLA Petri Paju Fyysikko Erkki Laurila komennettiin kesällä 1942 kehittämään hienomekaanista osaamista Valtion len- tokonetehtaalle. Tutkin hänen toimintansa kautta hienomekaanisen osaston keksijätoimintaa ja muuta kehitystyötä vuoteen 1946. Tänä aikana Laurilan ja hänen alaistensa aktiivisuus loi tärkeän perustan muun muassa sodanjälkeiselle Valmetin instrumenttivalmistukselle sekä auttoi uuden teknillisen fy- siikan professuurin saamisessa Teknilliselle korkeakoululle. Artikkelissa tarkastellaan useita Laurilan vähän tunnettuja keksintöjä ja ensi kertaa pitkään unohtuneena pysynyttä kaukokompassia, jolle hän sai Sveitsissä ensimmäisen patenttinsa. Vuonna 1921 perustettua Valtion lentoko- ja joistakin, kuten Laasosesta ja Laurilasta, netehdasta pidetään tärkeänä varhaisena TKK:n rehtoreita ja vararehtoreita. Toinen suomalaisen teknisen huippututkimuksen maailmansota oli useissa maissa saanut ai- laitoksena. Nuori valtio tuki avokätises- kaan nopeaa teknis-tieteellistä ja tiedepo- ti maan- ja ilmapuolustukselle merkittä- liittista kehitystä. Myös sota-ajan Suomessa vää laitosta, joka siirrettiin Tampereelle tiedemiehet ja teollisuus keksivät monella vuonna 1936. Erityisesti jatkosodan aikana taholla, mutta läheskään kaikesta teknis- tehtaan johto rekrytoi työhön joukon insi- tieteellisestä tutkimuksesta ei vielä tiedetä nöörejä ja luonnontieteilijöitä, jotka hioivat tarkemmin.1 Millaiseen luovuuteen kriisi- tutkijan taitojaan sotatehtävissä. Tunne- ajan lentokonetehdas kannusti tai pakotti? tusti yksi näistä oli fyysikko Erkki Laurila Seuraavassa keskitytään tarkastelemaan (1913–1998), josta pian tuli ensimmäinen Erkki Laurilan kautta lentokonetehtaan hie- teknillisen fysiikan professori Teknillisellä nomekaanisen osaston kehitystä. Osastosta korkeakoululla, tietotekniikan suomalainen on aiemmin kirjoitettu osana yleistä lento- uranuurtaja, sittemmin Suomen Akatemi- konetehtaan tutkimus- ja kehitystoiminnan an jäsen ja kotimaisen ydinvoima-alan pit- tarkastelua. Koko tehtaan tunnetuimmat käaikainen koordinaattori ja johtohahmo. keksinnöt tehtiin puu- ja materiaalitutki- Erkki Laurilan lisäksi lentokonetehtaalla muksessa, josta syntyi uusia potkureita ja palveli muun muassa hänen opiskelutove- lentokoneiden suksia. Suunnittelijat ja tutki- rinsa Pentti Laasonen (1916–2000) Helsin- jat puolestaan olivat murto-osa kotimaisen gin yliopistolta. Sodan jälkeen monet teh- suurtehtaan kokonaisvahvuudesta: Sodan taan asiantuntijoista siirtyivät Teknilliseen loppuaikoina vuonna 1944 lentokoneteh- korkeakouluun professoreiksi. Heistä tuli taalla Tampereella työskenteli noin 4000 vuonna 1942 perustetun Valtion teknillisen ihmistä.2 Laurilan luotsaama hienomeka- tutkimuslaitoksen laboratorioiden johtajia niikka edusti tässä kokonaisuudessa yhtä 17 Tekniikan Waiheita 1/15 tehtaan huipputeknologista osastoa ja tule- keskittyminen painottaa johtotason näkö- vaisuuden tekniikkaa. kulmia hienomekaaniseen osastoon ja uut- Kotimaiseksi tuotanto- ja tutkimuslai- ta luovaa työtä. Toivon uuden näkökulman tokseksi Valtion lentokonetehtaasta on kir- paljastavan ennennäkemättömiä asioita joitettu paljon. Jukka Raunio on esimerkiksi tästä Suomen teknologiselle tulevaisuudel- kirjannut sen kehityksen kolmeosaiseen kir- le olennaisesta tutkimuslaitoksesta mutta jasarjaan. Uusin kokoomateos kattaa Tam- myös syventävän ymmärrystä Laurilan myö- pereen lentokonetehtaan pitkän muuntau- hemmästä elämänurasta. Tutkimusmenetel- tumisen nykyiseksi Cargotec Oyj:ksi.3 Niin mänä on ollut etsiä ja verrata monenlaisia ikään Laurilan toiminnasta lentokoneteh- aineistoja, kuten Laurilan lukuisat julkaisut, taalla on jo aiemmin kirjoitettu useassa tut- patenttitiedot, muistitieto ja tutkimuskirjal- kimuksessa,4 mutta turhan usein on tyydytty lisuus, entistä eheämmän kokonaiskuvan ja hänen myöhemmin kertomiinsa seikkoihin yksityiskohtaisempien tietojen saavuttami- alkuperäislähteiden sijasta. Niiden löytämis- seksi. tä on toki vaikeuttanut se, ettei Laurilasta ole Sota-ajan Laurila kuvasi merkinneen toistaiseksi olemassa elämäkertatutkimusta. hänelle itselleen käännettä siinä mielessä, Jukka Raunio ja jotkut muut ovat käyttäneet että se muutti hänet ”fyysikosta teknikoksi”. hyvänä perustana lentokonetehtaan arkis- Hän perehtyi Lentokonetehtaalla käytännön toa, jota tässä artikkelissa täydentävät Erkki Laurilan arkistoaineisto, julkai- sut ja patenttitiedot, mukaan lukien patentit ulkomailla ja tiedot peruu- tetuista patenttihakemuksista. Nämä hyödyntämäni materiaalit ovat pääasi- assa ennen käyttämätöntä arkisto- ja alkuperäisaineistoa, johon lukeutuu myös Suomen Sveitsin suurlähetystön kauppapoliittisia papereita. Sovellan artikkelissa biografis- ta tutkimusmenetelmää eli lähestyn henkilöhistoriallisesti Valtion lento- konetehtaan hienomekaanista toi- mintaa. Tulkitsen yksilöbiografiaa laajasti ja kiinnitän huomiota Laurilan yhteistyöhön muiden henkilöiden ja tahojen kanssa. Lähestymistapaan on vaikuttanut myös innovaatiotutkimuk- sen tulokset verkostojen ja yhteistyön suuresta merkityksestä keksintöjen ja innovaatioiden synnylle.5 Laurilaan Professori Erkki Laurilan muistelmien (Otava, 1982) kannessa näkyvät hänen tunnuksensa akateemikkona: rusetti ja piippu. Kirjassa Laurila kertoi valikoituja tarinoita elämästään. 18 Tekniikan Waiheita 1/15 kautta lentokoneiden instrumentteihin ja 1942 yllättäen valita ja halusi mieluummin tutustutti itsensä niiden teoriaan.6 Alempaa siviili- kuin sotilastehtäviin, esimies eversti ilmenee, että hän ei jostakin syystä muistel- Uno Fagernäs sanoi jo ennestäänkin ajatel- lut sodanajan tekemisiään kattavasti, vaan leensa, että ’kapteeni on rohkea mies.’ Lau- vaikeni esimerkiksi omista keksinnöistään. rila kertoi, että hän ei pohtinut hetkeäkään Laurilan tarinaan keskittyminen syventää ja esimiehen sanojen mahdollisia tulkintoja, tarkentaa aiempia käsityksiä lentokoneteh- vaan matkusti saman tien. Hän saapui ute- taan hienomekaanisen osaston toiminnasta liaana Tampereen Härmälään selvittämään ja sen tärkeästä vaikutuksesta suomalaiseen itselleen komennuksen sisältöä.9 Siitä tuli teknologiseen kehitykseen. Laurilalle käänteentekevä. Laurilaa oli Valtion lentokonetehtaalle suositellut toinen fyysikko Paavo Tahvo- FYYSIKKO HIENOMEKAANISELLE TYÖ- nen. Tahvonen oli hänkin sovelletun fysii- PAJALLE kan professori Jarl Wasastjernan oppilas ja Laurilan dosenttikollega fysiikan laitokselta. Erkki Aukusti Laurila syntyi Hämeenlinnas- Laurila oli hiljattain vuonna 1942 nimitet- sa kauppiaan toisena poikana vuonna 1913. ty dosentiksi omalle laitokselleen Helsingin Vuodesta 1920 perhe kunnosti ja uudisti yliopistoon. Laurila itse arvioi uskottavasti, suurta maatilaa Hämeenlinnan maalaiskun- että tärkein suositus komennukseen olivat nassa. Haaveet maanviljelijän ammatista hänen omatekoiset automaattiset rönt- loppuivat isän kuolemaan saman vuosikym- genspektrografinsa.10 menen lopulla. Ikämiehenä Laurila muiste- Siirron taustalla lymysivät tekniikan li, että hän omaksui jo nuoruusvuosinaan monimutkaistuminen ja Suomen muuttu- maatilan rakennustöissä huomaamattaan va asema maailmansodassa. Ilmavoimien teknisiä käsityötaitoja äidinisältään, joka esikunnassa oli alettu pelätä koneiden ma- oli kirvesmies ja itseoppinut mekaanik- teriaalitoimitusten täydellistä riippuvuutta ko.7 Tämän teknisen kasvatuksen jälkeen Saksasta. Saksalaisten kokemat takaiskut lahjakas ja ahkera Laurila opiskeli luon- itärintamalla ennakoivat tulevaisuutta, jossa nontieteitä Helsingin yliopistossa vuodesta Suomen pitäisi taas pärjätä yksin Neuvos- 1932 lähtien. Talvisotaan osallistumisen jäl- toliittoa vastaan. Omavaraisuuteen pyrki- keen hän väitteli 27-vuotiaana fysiikan alalla minen edellytti myös lentokoneen erilaisten Helsingin yliopistossa loppuvuonna 1940. mittareiden, hyrräkompassien ja muiden Tutkimuksen otsikko kuului Die Streuung kojeiden valmistamista omin avuin.11 Aiem- der Röntgenstrahlen an Edelgasen. Työ kä- pi kotimainen hienomekaaninen osaaminen sitteli tiettyjen jalokaasujen elektronikuor- oli vaatimatonta: alan teollisuus toimi tuon- ten rakennetta mittaamalla röntgensäteiden nin varassa. Saksalaiset hienomekaniikan sirontaa kaasuissa. Mittaukset Laurila suo- valmistajat kuten Askania, Fuess ja Gossen ritti omatekoisella röntgenspektrografilla. olivat entisestään vahvistaneet markkina- Jatkosodassa luutnantti Laurila määrättiin asemaansa Suomessa sotavuosina, kun rintamalle Uhtuan suuntaan Itä-Karjalaan. muut kansainväliset hankintakanavat vai- Sieltä hänet komennettiin vierailevaksi up- keutuivat. Tärkeää täydentävää materiaalia seeriksi Saksan Ukrainan rintamalle keväällä saatiin taivaalta: venäläistä sotasaalistekniik- 1942.8 kaa. Syksyllä 1942 Valtion lentokonetehdas Itäkarjalaiseen korpeen palannut Lauri- aloitti useamman kotimaisen lentokoneen la janosi päästä rintamalta tuottaviin, itsel- suunnittelu- ja rakennustyöt, kuten Myrsky- leen sopiviin tehtäviin. Kun hän sai vuonna hävittäjien valmistuksen, mikä kertoi yhtääl- 19 Tekniikan Waiheita 1/15 tä tehtaan suuresta kasvusta ja sotatilanteen tettyä aneroidia ja moottorin paineen mittaa- käänteiden luomasta paniikista kuin toisaal- misessa käytettyä bourdonkaarta pystyttiin ta kasvatti osaamistarvetta aiempaa tuontia valmistamaan kotimaassa. Molemmat olivat korvaavien mittareiden tekijöille.12 lentokonemittarien peruselementtejä.16 Hän Sotatilanne oli samaan aikaan moni- selvitti lisäksi, miksi alas ammutuista venä- puolistanut lentokoneiden mittarointia, läiskoneista irrotetut