Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 45/2015 Tyrnin viljely Hanketuloksia Suomesta ja tutkimustuloksia maailmalta Sanna Kauppinen (toim.) Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 45/2015 Tyrnin viljely Hanketuloksia Suomesta ja tutkimustuloksia maailmalta Sanna Kauppinen (toim.) Luonnonvarakeskus, Helsinki 2015 ISBN: 978-952-326-088-7 (Painettu) ISBN: 978-952-326-089-4 (Verkkojulkaisu) ISSN 2342-76 (Painettu) ISSN 2342-76 (Verkkojulkaisu) URN: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-089-4 Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke) Kirjoittajat: Sanna Kauppinen (toim.) Julkaisija ja kustantaja: Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki 2015 Julkaisuvuosi: 2015 Kannen kuva: Sanna Kauppinen. Kaikki julkaisun kuvat Sanna Kauppinen, ellei toisin mainita. Painopaikka ja julkaisumyynti: Juvenes Print, http://luke.juvenesprint.fi Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 45/2015 Tyrnin viljely – hanketuloksia Suomesta ja tutkimustuloksia maailmalta Sanna Kauppinen (toim.) Luonnonvarakeskus (Luke), Lönnrotinkatu 3, 50100 Mikkeli, [email protected] Tiivistelmä Tyrninviljely on kääntynyt laskuun Suomessa. Syynä tähän ovat ilmastoomme sopimattomien lajik- keiden käyttö, sadonkorjuun vaikeus ja alhaisesta satotasosta sekä korkeista tuotantokustannuksista johtuva marjan kalleus verrattuna ulkomaiseen tuontimarjaan. Useat hankkeet eri tahoilla ovat yrit- täneet korjata tilannetta, mutta viisasten kiveä ei ole vielä löytynyt. Tämä julkaisu tuo viljelijöiden ja muiden tyrnistä kiinnostuneiden tietoon uusimpia tutkimustu- loksia ja käytännön kokemuksia viljelmän perustamisesta, kasvinsuojelusta, taimituotannosta, sa- donkorjuusta ja sadonkorjuun jälkeisestä käsittelystä sekä lajikkeista. Kasvinsuojelullinen haaste tule- vaisuudessa tulee olemaan tyrnikärpänen (Rhagoletis batava Her.). Sadonkorjuu eri tavoin leikkaa- malla on yleistynyt ja tässä julkaisussa esitellään neljä erilaista tapaa. Tyrnin viljelyssä kannattavaan tuotantoon pääseminen on haastavaa. Tyrnin mallitilojen tuotanto ei ole kannattavaa käytetyllä 4 500 – 5 000 kg/ha satotasolla. Mikäli satotaso olisi vähintään 6 500 kg hehtaarilta, olisi tuotanto pienillä mallitiloilla kannattavaa. Suurilla mallitiloilla kannattavan tuotannon edellytys olisi, että satoa saataisiin leikkaamalla joka toinen vuosi, ja senkin jälkeen suurella luomumalli- tilalla kannattavan tuotannon raja olisi 4 600 kg/ha ja tavanomaisessa tuotannossa 6 300 kg/ha. Suomalaisille tyrnin jatkojalostajille suunnattu kysely paljasti, että yritykset olivat valmiita osta- maan suomalaista tyrniraaka-ainetta, jos sen hinta olisi lähellä ulkomaista hintaa. Myös toimitusvar- muus ja riittävän suuret erät olivat edellytys kotimaisen marjan ostamiselle. Tyrni on kasvi, jonka marjat, lehdet ja jopa kuori ja juuri sisältävät paljon erilaisia biologisesti ak- tiivisia aineita, kuten karotenoideja, hivenaineita ja flavonoideja sekä kaikkia vitamiiniryhmiä lukuun ottamatta D-vitamiinia. Tyrnimarjojen korjuu leikkuumenetelmällä tuottaa runsaasti oksa- ja lehtijä- tettä, joka jää toistaiseksi pääosin hyödyntämättä. Tyrnin lehtien ravintoainesisältö osoittautui varsin lupaavaksi sekä peruskoostumuksensa että suoja-ainesisältönsä suhteen. Asiasanat: Tyrni, marja, lehti, Hippophaë rhamnoides L., viljely, tuotantokustannukset, kemiallinen koostumus 3 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 45/2015 Sea buckthorn cultivation – project results from Finland and research results from abroad Sanna Kauppinen (ed.) Natural Resources Institute Finland (Luke), Lönnrotinkatu 3, FI-50100 Mikkeli [email protected] Abstract Sea buckthorn cultivation area has started to decrease in Finland. Reasons are varieties unsuitable to our climate, challenges in harvesting and expensive berry raw material compared to imported raw material due to low yield level and high production costs. Several projects have tried to solve these questions but solutions have not yet been found. This publication brings forward newest research results and practical experiences about estab- lishment of plantation, plant protection, propagation, harvesting, post harvesting handling and varie- ties. One big challenge of plant protection is going to be the sea buckthorn fruit fly (Rhagoletis bata- va Her.). Harvesting based on cutting off the fruit branch has become common method. Here four different styles are introduced. Profitable production in sea buckthorn cultivation is challenging. High yield is a basic prerequi- site. In farm models yields 4,500-5,000 kg/ha didn’t give profitability. The yield has to be over 6,500 kg/ha, before the production in small-scale farms is profitable. In large-scale farms, the prerequisite for profitable production is that harvesting by cutting method can be done every second year. Even then the yield has to be over 6,300 kg/ha in conventional production methods, and 4,600 kg/ha in organic production methods. Interviewing Finnish upgraders revealed that companies would be ready to purchase Finnish sea buckthorn berries, if the price was close to the price they pay for imported berries. Also reliability of delivery and lots big enough were prerequisite for buying domestic berry raw material. Sea buckthorn is a plant, whose berries, leaves and even bark and roots are rich in several bioac- tive compounds like carotenoids, trace elements and representatives of all vitamin groups except vitamin D. Using cutting off the branches as harvesting method produces notable amount of leaves and branches as by-product, which is now poorly utilized. Chemical composition of leaves turned out to be very promising both in basic composition and in antioxidants. Key words: Sea buckthorn, berry, leaf, Hippophaë rhamnoides L., cultivation, production costs, chem- ical composition 4 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 45/2015 Alkusanat Tyrniä on tutkittu Suomessa laajasti eri tahojen toimesta: Turun yliopistossa on pystytty todistamaan tyrnin marjan eri jakeiden terveyttä edistäviä vaikutuksia ihmiselle. MTT, Metla ja Kuopion yliopisto ovat eri aikakausina tuoneet tyrnioppia ja lajikkeita ulkomailta, sekä kehittäneet omia jalosteita. Li- säksi joukko muita toimijoita on nostanut tyrnin esille lukuisissa projekteissa. Kaksi hanketta, jossa paneuduttiin tyrniin huolella ja josta löytyy jälkipolville dokumentoitua tietoa, voisi tässä mainita: Minna Heikkilä kirjoitti Satakuntaliitolle vuosina 1995-1996 kaksi hyvin kattavaa julkaisua tyrnistä: ”Tyrni luonnonvaraisena ja viljelykasvina” sekä ”Tyrnin viljely ja käyttö Suomessa”. MTT:n toteuttama Pohjoisen Laatumarjat -hanke vuosina 1995-2000 pureutui Soile Prokkolan johdolla tyrninviljelyn kehittämiseen testaamalla venäläisiä, lähinnä Moskovan yliopiston kehittämiä lajikkeita. Poiminta- menetelmien testauksessa kokeiltiin imurointia, oksien pakastamista pensaisiin ja ravistelun mahdol- lisuutta. Tämä julkaisu ammentaa aikaisemmista tutkimuksista ja kokoaa yhteen vuodesta 2009 lähtien kahdessa hankkeessa yhdessä eteläpohjalaisten viljelijöiden kanssa tehdyt kokeilut tyrninviljelyn kehittämiseksi sekä maailmalta poimitut tiedot. Käytäntöjen testaaminen ja soveltaminen Suomen oloihin vie aikaa, joten kaikkia tyrninviljelyn haasteita ratkaisevia vastauksia ei vieläkään ole tarjolla. Julkaisun antamilla tiedoilla sekä ammattiviljelijä että puutarhaharrastaja pystyy kuitenkin ratkaise- maan monta eteen tulevaa ongelmaa. Tyrninviljelyn suurimmat haasteet Suomessa ovat edelleen samat kuin jokunen vuosikymmen sitten: Suomen ilmastossa selviävien runsassatoisten lajikkeiden löytäminen, taloudellisesti kannat- tavan sadonkorjuumenetelmän kehittäminen, sekä satotasojen nostaminen ja tuotantokustannusten alentaminen niin, että tyrnintuotanto olisi kannattavaa ja raaka-ainetta pystyttäisiin tarjoamaan jat- kojalostajille kilpailukykyiseen hintaan. Tässä julkaisussa kerrottua tutkimusta ovat rahoittaneet Manner-Suomen maaseudun kehittä- misrahasto vuosina 2009-2012 Uutta vipuvoimaa kasvintuotantoon Etelä-Pohjanmaalla (Vipu) -hankkeessa ja vuosina 2013-2014 Kaksi supermarjaa -hankkeessa. Lisäksi erityisesti uusien lajike- ehdokkaiden kokoamisen Pohjanlahden rannikolta ja saaristosta mahdollisti Oiva Kuusisto Säätiön apuraha vuosina 2009-2011. Tyrnitutkimusta tuki myös Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen kehittämisasiantuntija Hanna Mäkimantila toimi Maaseutu- rahaston hankkeiden erittäin yhteistyökykyisenä rahoittajan edustajana. Tämän julkaisun kirjoittajat Ritva Valo, Anu Koivisto, Timo Karhula ja Jarkko Hellström sekä alle- kirjoittanut työskentelevät Luonnonvarakeskuksessa ja osallistuivat Kaksi supermarjaa -hankkeen käytännön toteutukseen. Hankkeessa jatkettiin Vipu-hankkeen kokeiluja tyrnin leikkuukorjuusta, uusien lajike-ehdokkaiden kokoamista kenttäkokeisiin, sekä laskettiin tyrninviljelyn kannattavuutta ja tutkittiin tyrnin lehden koostumusta. Sekä Vipu-hankkeessa että Kaksi supermarjaa -hankkeessa jär- jestetyt koti- ja ulkomaan opinto- ja konferenssimatkat kerryttivät tyrnitietoutta, jota tässäkin julkai- sussa tuodaan esille. Hankkeen jälkeen Kurikassa ja Juvalla sijaitsevista lajike-ehdokaskentistä synty- vää tietoa kootaan edelleen niin pitkään, että voidaan todeta, onko lajike-ehdokkaista uusiksi lajik- keiksi Suomeen. Mikkelissä 30.6.2015 Sanna Kauppinen Vanhempi tutkija Luonnonvarakeskus Mikkeli 5 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 45/2015 Sisällys 1. Tyrnin esittely ................................................................................................. 8 1.1. Tyrnin eri lajit ja levinneisyys ..........................................................................................