RAPORTTEJA 120 | 2015 Palvelutasotarkastelu kantatielle 51 välillä vt 25-Inkilänportti ja kantatielle 50 välillä Inkilänportti-Muurala JANNE RAUTIO TAINA HAAPAMÄKI SAIJA MIETTINEN-TUOMA JUKKA RÄSÄNENI Palvelutasotarkastelu kantatielle 51 välillä vt 25-Inkilänportti ja kantatielle 50 välillä Inkilänportti-Muurala Sisältö JANNE RAUTIO Esipuhe 3 TAINA HAAPAMÄKI SAIJA MIETTINEN-TUOMA Työn tausta ja tavoite 4 JUKKA RÄSÄNEN Tarkastelualue 5 Yhteysvälin liikenteellinen merkitys 5 Tiejaksot 5 Jakso 1, kt 51 välillä vt 25–mt 186 6 Jakso 2, kt 51 välillä mt 186–mt 115 6 Jakso 3, kt 51 välillä mt 115–Kirkkonummi 6 Jakso 4, kt 51 välillä Kirkkonummi–kt 50 6 Jakso 5, kt 50 välillä kt 51–Kauklahdenväylä (mt 1130) 6 Jakso 6, kt 50 välillä Kauklahdenväylä (mt 1130) – Muurala 6 Yhteysvälin liikenneprofiili 8 RAPORTTEJA 120 | 2015 Palvelutasotekijät ja niiden nykytila 10 PALVELUTASOTARKASTELU Turvallisuus 10 KANTATIELLE 51 VÄLILLÄ VT 25-INKILÄNPORTTI JA Ennakoitavuus 11 KANTATIELLE 50 VÄLILLÄ INKILÄNPORTTI-MUURALA Matka-aika 12 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yhteydet 12 Nykyinen palvelutaso 14 Työ- ja asiointimatkat 14 Vapaa-ajan matkat 14 Kuljetukset 14 ISBN 978-952-314-368-5 (pdf) Joukkoliikenne 14 Maankäytön kehityskuva 15 ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) Palvelutasotavoitteet 18 URN URN:ISBN: 978-952-314-368-5 Työ- ja asiointimatkat 18 Vapaa-ajan matkat 18 www.doria.fi/ely-keskus Kuljetukset 18 Joukkoliikenne 18 Toimenpiteet palvelutason saavuttamiseksi 19 Palvelutason muutos ilman toimenpiteitä 19 1 Lähestymistapa 20 Jakso 1, kt 51 välillä vt 25-mt 186 20 Jakso 2, kt 51 välillä mt 186-mt 115 20 Jakso 3, kt 51 välillä mt 115-Kirkkonummi 20 Jakso 4, kt 51 välillä Kirkkonummi-kantatie 50 21 Jakso 5, kt 50 välillä kt 51-Kauklahdenväylä 21 Jakso 6, kt 50 välillä Kauklahdenväylä (mt 1130)-Muurala 21 Joukkoliikenne 21 Toimenpiteiden vaikutukset 21 Yhteenveto palvelutasoista 23 Työ- ja asiointimatkat 23 Vapaa-ajan matkat 23 Kuljetukset 24 Joukkoliikenne 24 Lähteet 25 2 Esipuhe Tässä selvityksessä on määritetty palvelutasotavoitteet kantateiden 50 (Kehä III) länsiosan ja 51 (Län- siväylä) itäpään muodostamalle yhteysvälille. Selvitystarve on noussut kuntien maankäytön suunnitte- lusta. Erityisesti Kirkkonummen ja Siuntion kuntien kaavoitustilanteen kannalta on keskeistä saada linjattua tarkasteltujen tiejaksojen kehittämiseen liittyviä seikkoja. Tarkastelujaksolla on käynnistymäs- sä aluevaraussuunnitelmien laadintatyö sekä kantatiellä 50 että kantatiellä 51. Palvelutasomäärittely helpottaa näiden suunnitteluprosessien lähtökohtien määrittelyä. Palvelutasolähtöisessä suunnittelussa asetetaan palvelutasotavoitteet käyttäjäryhmittäin. Vertaamalla tavoitteita nykyiseen palvelutasoon tai sen ennustettuun kehitykseen voidaan tunnistaa ne yhteysvälit, tiejaksot tai yksittäiset kohteet, joihin liittyy tiettyyn palvelutasotekijään ja/tai käyttäjäryhmään kohdistu- va parannustarve. Tässä selvityksessä palvelutasotekijöinä on käytetty turvallisuutta, matka-aikaa, ennakoitavuutta ja yhteyksiä. Palvelutasot on määritetty henkilöautomatkoista erikseen työ- ja asioin- timatkoille sekä vapaa-ajan matkoille, kuljetuksille ja joukkoliikenteelle. Joukkoliikenteen osalta on tar- kasteltu koko liikennekäytävää sekä sisällytetty Rantaradan junaliikenne mukaan tarkasteluun. Selvitys on tehty Uudenmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta. Hankkeen työryhmään ovat kuuluneet Kirsi Pätsi (pj), Mirja Hyvärinta ja Jaana Kalliolaakso Uudenmaan ELY-keskuksesta. Työstä on vastan- nut Ramboll Finland Oy, josta työhön ovat osallistuneet Janne Rautio (projektipäällikkö 31.7. asti), Taina Haapamäki (projektisihteeri, projektipäällikkö 1.8. alkaen) sekä asiantuntijoina Saija Miettinen- Tuoma, Jukka Räsänen ja Jukka Ristikartano. Työn aikana pidettiin yksi työpaja kuntien (Raasepori, Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi ja Espoo), Uudenmaan liiton, HSL:n sekä kauppakamarien edustajille. Tämän lisäksi alustavia tuloksia esiteltiin em. tahoille esittelytilaisuudessa. Helsingissä lokakuussa 2015 3 1. Ihmisten liikkumisen ja elinkeinoelämän yleistavoitteet Työn tausta ja tavoite Henkilöliikenteessä mahdollistetaan päivittäisten matkojen ja matkaketjujen turvalli- nen sujuminen sekä edistetään ympäristöä säästäviä liikkumistottumuksia. Varmistetaan kuljetusten sujuminen kustannustehokkaasti, täsmällisesti ja turvalli- sesti ympäri vuorokauden ja vuoden. Liikenteen palvelutaso -käsite on moniulotteinen ja sitä voidaan lähestyä esimerkiksi yhteiskunnan, 2. Yhteiskunnalliset yleistavoitteet tienpitäjän tai yksittäisen liikkujan näkökulmista. Palvelutaso ja sitä määrittävät tekijät vaihtelevat eri Parannetaan liikenneturvallisuutta siten, että liikenteessä kuolleiden ja loukkaantu- liikennemuotojen välillä, mutta myös saman liikennemuodon sisällä riippuen matkan tarkoituksesta neiden määrä vähenee jatkuvasti. (työmatka/vapaa-ajan matka). Tekninen palvelutasokäsite on otettu Yhdysvalloissa käyttöön 1960- Vähennetään liikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja muita liikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia (melu, tärinä ja pohjavesien pilaantuminen) sekä lie- luvulla (HCM). Suomessa liikenteen palvelutaso -ajattelu alkoi kehittyä 2000-luvun alussa Tiehallinnon vennetään niiden haittavaikutuksia. vaikutusten hallinnan tutkimusprojektin kautta (Nevala ym. 2003). Liikennevirasto on kehittänyt palvelu- Toteutetaan maankäytön kasvu nykyistä taajama- ja kylärakennetta täydentäen sekä tason määrittelyä edelleen ja laatinut palvelutason määrittämiseen liittyviä ohjeita (Liikenneviraston kehityskäytäviä vahvistaen siten, että vähennetään liikennetarvetta. Kehitetään eri alueiden ja eri väestöryhmien tasapuolisia liikkumismahdollisuuksia. ohjeita, 4/2013, 33/2014). Parannetaan väylänpidon ja liikennepalvelujen taloudellisuutta ja tehokkuutta – uutta kapasiteettia rakennetaan harkiten. Liikennepoliittiseen päätöksentekoon liikenteen palvelutaso -käsite on Suomessa tullut mukaan 2010- luvulla liikennepoliittisen selonteon linjausten kautta. Selonteon mukaan: Lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritettiin liikennemuotokohtaiset palvelutasotavoitteet suurimmissa taajamissa ja keskeisillä yhteysväleillä. Tässä työssä tarkastelluille tiejaksoille suunnitel- ”Palvelutaso perustuu asiakastarpeisiin, yhteiskunnallisiin tavoitteisiin sekä käytettävissä oleviin re- ma asetti tavoitteeksi autoliikenteelle, joukkoliikenteelle ja tavaraliikenteelle pääasiassa hyvän palvelu- sursseihin.” tason. Nykyisin palvelutasomäärittely on monessa hankkeessa edellytys jatkosuunnittelulle. Palvelutasoläh- HLJ 2015 -suunnitelmassa (HSL 2015) tavoitteiksi asetettiin toimiva liikennejärjestelmä, joka turvaa töisessä suunnittelussa määritetään käyttäjäryhmittäin nykytilan palvelutaso sekä asetetaan palvelu- sujuvat ja monipuoliset liikkumismahdollisuudet, vähentää liikenteen haittoja ja edistää seudun kilpailu- tasotavoitteet, jotka pohjautuvat tietyin perustein valittuihin palvelutasotekijöihin. Vertaamalla palvelu- kykyä. HLJ 2015 ilmentää seudun yhteistä tahtotilaa liikennepolitiikassa sekä yhdyskuntarakenteen ja tasotavoitteita nykytilan palvelutasoon voidaan tunnistaa ne yhteysvälit, tiejaksot tai yksittäiset kohteet, liikennejärjestelmän kehittämisessä kasvavalla seudulla. Tavoitteiden saavuttamiseksi koottiin viisi joihin liittyy tiettyyn palvelutasotekijään ja/tai käyttäjäryhmään kohdistuva parannustarve. Palvelu- strategista linjausta: tasotarkasteluissa ei yleensä määritellä yksityiskohtaisia parantamistoimia, vaan pikemminkin priori- Vahvistetaan liikennejärjestelmän rahoituspohjaa soidaan tunnistettuja puutteita ja esitetään yleisiä keinoja palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi. Nostetaan kestävien kulkutapojen (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) palvelutasoa Hyödynnetään informaatio- ja ohjauskeinoja tehokkaasti Huolehditaan logistiikan tarpeista sekä tieliikenteen toimivuudesta Tavoitteiden asettamisen taustalla ovat liikenneturvallisuuden nollavisio, maankäyttöä koskevat tavoit- Saavutetaan tulokset tehokkailla toimintatavoilla. teet ja alueen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa tunnistetut tavoitteet. Liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan strategisissa linjauksissa turvallisuus on asetettu matkojen ja kuljetusten tärkeimmäk- Esitetyt keinot johtavat nykyrakenteen ja pääkeskuksen tehokkaaseen hyödyntämiseen, alueiden tiivis- si laatutekijäksi. Maankäytön osalta mm. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vaikuttavat liikenne- tämiseen sekä nykyisten ja toteutumassa olevien raidekäytävien tukemiseen. järjestelmän kehittämiseen: 1. toimiva aluerakenne Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää tarkastelujakson nykyinen palvelutaso ja sen odotet- 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu tavissa oleva muutos, ongelmakohdat ja puutteet sekä määrittää palvelutasotavoitteet käyttäjä- 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat ryhmittäin. Palvelutasotavoitteiden kautta on tunnistettu vaikutustarpeet ja muodostettu toi- 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto menpidekokonaisuudet, joilla palvelutasotavoitteet on mahdollista saavuttaa. Työn aikana on 5. Helsingin seudun erityiskysymykset käyty vuoropuhelua kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa ja selvitetty eri tahojen 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. tavoitteita ja tulevaisuudennäkymiä tarkastelualueella. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma listasi tavoitteet seuraavasti: 4 Tarkastelualue Yhteysvälin liikenteellinen merkitys Tarkastellut tiejaksot muodostavat itä-länsisuuntaisen yhteyden, joka yhdistää valtatien 25