Jalkapallon lajianalyysi – fysiologia ja tekniset suoritukset Koonneet Henri Lehto ja Tomi Vänttinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Copyright © 2010 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2010 Jalkapallon lajianalyysi – fysiologia ja tekniset suoritukset 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ........................................................................................................... 3 2 JALKAPALLON FYSIOLOGISET OMINAISPIIRTEET ........................................................ 4 2.1 Pelaajien liikkuminen otteluiden aikana .............................................................. 4 2.1.1 Pelaajien liikkuma kokonaismatka ............................................................... 4 2.1.2 Pelaajien liikkumisen intensiteetti ................................................................. 9 2.1.3 Pelaajien liikkuminen pallon kanssa .......................................................... 19 2.1.4 Pelaajien liikkumisen suunta sekä käännökset, kiihdytykset ja jarrutukset liikkeiden aikana ............................................................................................. 24 2.2 Kuormittuminen otteluiden aikana .................................................................... 27 2.2.1 Työteho otteluiden aikana ........................................................................ 27 2.2.2 Energiankulutus, -tuotto ja -lähteet ............................................................. 28 2.2.3 Pelinaikainen väsyminen .......................................................................... 29 3 JALKAPALLON TEKNISTEN SUORITUSTEN OMINAISPIIRTEET ...................................... 32 3.1 Pallonhallinnan ominaispiirteet ........................................................................ 32 3.2 Teknisten suoritusten määrät ja niissä onnistuminen ............................................ 34 4 URHEILIJA-ANALYYSI ............................................................................................. 39 4.1 Antropometria .............................................................................................. 39 4.2 Aerobinen ja anaerobinen suorituskyky ............................................................ 41 4.3 Nopeusominaisuudet ..................................................................................... 43 4.4 Voimaominaisuudet ....................................................................................... 44 5 VALMENNUKSELLINEN YHTEENVETO ..................................................................... 46 LÄHTEET ................................................................................................................. 48 Jalkapallon lajianalyysi – fysiologia ja tekniset suoritukset 3 1 JOHDANTO Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää huippujalkapallon fysiologisia ja tekni- siä vaatimuksia pohjautuen kansainvälisiin tieteellisiin julkaisuihin. Viime aikoina ovat yleisty- neet etenkin erilaiset liikkumis- ja pelianalyysimenetelmät ja näiden avulla onkin tehty lukuisia tutkimuksia liittyen jalkapalloilijoiden liikkumiseen ja teknisiin suorituksiin. Myös tässä kirjalli- suuskatsauksessa näitä analyysituloksia on pyritty esittelemään mahdollisimman monipuolisesti. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan huippujalkapalloilijoiden fyysisiä ominaisuuksia tutkimustulos- ten valossa. Kirjallisuuskatsauksen aluksi käydään läpi pelaajien liikkumiseen liittyviä tuloksia ja pelaajien kuormittumista otteluiden aikana. Katsauksen toisessa osassa tarkastellaan teknisiin suorituksiin liittyviä seikkoja ja kolmannessa huippujalkapalloilijoiden fyysisiä ominaisuuksia urheilija- analyysin pohjalta. Lopuksi tärkeimmistä tutkimustuloksista on muodostettu lyhyt valmennuksel- linen yhteenveto. Kappaleiden alkuun on sinireunaisiin inforuutuihin kerätty lyhyesti tärkeimpiä asioita kappaleen sisällöstä. Varsinaisessa tekstissä inforuutujen asiat käydään läpi yksityiskoh- taisemmin. Jalkapallo muuttuu pelinä jatkuvasti pelaajien, harjoitusmetodien ja taktisen näkemyksen kehit- tyessä sekä sääntöjen muuttuessa. Tästä syystä uuden tiedon hankkiminen ja lajituntemuksen päivittäminen on tärkeää kaikille jalkapallon parissa toimiville ihmisille. Jalkapallon lajianalyysi – fysiologia ja tekniset suoritukset 4 2 JALKAPALLON FYSIOLOGISET OMINAISPIIRTEET 2.1 Pelaajien liikkuminen otteluiden aikana 2.1.1 Pelaajien liikkuma kokonaismatka Lyhyesti: • Pelaajat liikkuvat ottelussa keskimäärin 10–11 km, huippuarvot 13–14 km • Keskikenttäpelaajat liikkuvat eniten ja keskuspuolustajat vähiten • Ensimmäisellä puoliajalla liikutaan enemmän kuin toisella • Pelaajien tasolla ei ole selvää yhteyttä liikuttuun kokonaismatkaan • Otteluissa parempia vastustajia vastaan liikutaan enemmän • Sarjakauden lopussa pelatuissa otteluissa liikutaan enemmän kuin alkukierroksilla • LIIKUTTU KOKONAISMATKA EI MITTAA KOKONAISKUORMITTUMISTA 2000-luvulla tehtyjen analyysien perusteella pelaajat liikkuvat otteluissa keskimäärin 10–11 kilometriä mikä viittaa siihen, että pelaajien liikkuma kokonaismatka ei ole kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä sinällään ei ole yllätys, koska suurin osa liikkumisesta jalkapallo-ottelussa tapahtuu kävelemällä tai hölkkäämällä. Laskennallisesti pelaaja käyttää keskimäärin 8.5 minuuttia liikkumaansa kilometriä kohden mikä vastaa reipasta kävelyvauhtia. Tämän vuoksi liikuttua kokonaismatkaa ei yksittäisenä lukuarvona voi pitää hyvänä mittarina huippukuntoisten pelaajien kuormitusta arvioitaessa. On tärkeää myös huomioida, ettei pelissä liikutun kokonaismatkan kasvattaminen ole yleensäkään tavoiteltavaa. Huomio liikkumisessa tulisi kiinnittää paremminkin liikkumisen oikea-aikaisuuteen ja kykyyn liikkua tarvittaessa korke- alla teholla eli intensiteetillä. Ottelussa liikuttu kokonaismatka on riippuvainen pelaajan pelipaikasta. Taulukkoon 1 on koot- tu eurooppalaisten huippusarjojen pelaajilta analysoituja kokonaisliikkumismatkoja sekä kes- kiarvona että pelipaikkakohtaisesti jaoteltuina. Näiden analyysien perusteella eniten otteluissa liikkuvat keskikenttäpelaajat ja laitapuolustajat ja vähiten keskuspuolustajat. Suurimmat analy- soidut kokonaismatkat yksittäisille pelaajille vaihtelivat 13–14 kilometrin välillä (Lago-Penas ym. 2009, Di Salvo ym. 2007). Maalivahtien ottelussa liikkuma matka (5611 ± 613 m) on noin puolet kenttäpelaajien liikkumasta matkasta (Di Salvo ym. 2008). Jalkapallon lajianalyysi – fysiologia ja tekniset suoritukset 5 TAULUKKO 1. Eri tutkimuksissa mitattu kenttäpelaajien ottelussa liikkuma kokonaismatka kaik- kien pelaajien osalta ja pelipaikkakohtaisesti jaoteltuna. Luvut keskiarvoja±keskihajonta. Tutkimus Taso Kaikki (m) KP (m) LP (m) KK (m) LK (m) H (m) Lago ym. Espanjan liiga 10491 11050 11320 11425 10686 2010 ±496 ±482 ±610 ±354 ±714 Lago-Penas Espanjan liiga 10943 10070 11056 11541 11659 10626 ym. 2009 ±935 ±534 ±534 ±594 ±935 ±1242 Di Salvo Espanjan liiga ja 11393 10627 11410 12027 11990 11254 ym. 2007 Mestarien Liiga ±1016 ±893 ±708 ±625 ±776 ±894 Rampinini Italian liiga 11019 9995 11233 11784* 10233 ym. 2007 ±331 ±652 ±664 ±612 ±677 Bradley Englannin liiga 10714 9885 10710 11450 11535 10314 ym. 2009 ±991 ±555 ±589 ±608 ±933 ±1175 Dupont Skotlannin liiga 11049 9924 10762 11935 11742 11317 ym. 2010 ±982 ±389 ±573 ±721 ±696 ±635 Keskiarvo** 11024 10165 11037 11655 11666 10737 MV=maalivahti, KP=keskuspuolustaja, LP=laitapuolustaja, KK=keskimmäinen keskikenttäpelaaja, LK=laitakeskikenttäpelaaja, H=hyökkääjä. * Kaikkien keskikenttäpelaajien keskiarvo **Keskiarvo laskettu taulukoista esitetyistä arvoista Jakson vaikutus liikuttuun kokonaismatkaan. Ensimmäisellä puoliajalla pelaajat liikkuvat keski- määrin enemmän kuin toisella (Taulukko 2). Tämä johtuu siitä, että toisella jaksolla pelaajilla on allaan ensimmäisen jakson aiheuttama fyysinen rasitus ja siten pelin loppua kohden tapah- tuu luonnollisesti väsymistä. Väsymisen on havaittu tapahtuvan ensisijaisesti nimenomaan niillä pelaajilla, jotka liikkuvat ensimmäisellä jaksolla joukkueen keskimääräistä arvoa enemmän. Eroa jaksojen välillä ei juurikaan ole niillä pelaajilla, jotka kuuluvat joukkueen viiden vähiten liikkuneen pelaajan joukkoon. (Rampini ym. 2007.) Ja kuten edellä on jo todettu, on liikkumi- nen pelipaikkakohtaista, joten väsyminenkin on osittain riippuvaista pelaajan pelipaikasta. To- sin myös ottelun luonne, joukkueen toteuttama taktiikka ja pelaajan fyysinen kunto vaikuttavat yksittäisten pelaajien liikkumaan matkaan eri jaksoilla. Jalkapallon lajianalyysi – fysiologia ja tekniset suoritukset 6 TAULUKKO 2. Eri tutkimuksissa mitattu pelaajien liikkuma kokonaismatka (keskiarvo ± keskiha- jonta) ensimmäisen ja toisen puoliajan aikana sekä jaksojen välinen absoluuttinen ja prosentu- aalinen muutos. Tutkimus Taso 1.puoliaika (m) 2. puoliaika (m) Muutos (m) Muutos (%) Lago-Penas Espanjan liiga 5503 5440 -63 -1.1 ym. 2009 ±538 ±522 Di Salvo Espanjan liiga ja 5709 5684 -25 -0.4 ym. 2007 Mestarien Liiga ±485 ± 663 Bradley Englannin liiga 5422 5292 -130 -2.4 ym. 2009 ±561 ± 508 Dupont Skotlannin liiga 5570 5479 -91 -1.6 ym. 2010 ±514 ± 523 Suomalaispelaajat. Taulukossa 3 esitetään kolmen Suomen A-maajoukkuepelaajan liikkumat matkat vuonna 2009 käydyssä Suomi - Wales MM-karsintaottelussa. Ottelusta analysoitiin lai- tapuolustaja (Niklas Moisander), keskimmäinen keskikenttäpelaaja (Roman Eremenko) ja hyökkääjä (Jonatan Johansson). Analyysin