SUKLAASYDÄN, TINAKUORET JAZZISKELMÄ SUOMESSA 1956–1963 TINAKUORET JAZZISKELMÄ SUKLAASYDÄN, Jazziskelmä oli modernisoituvan Suomen ääniraita vuosina 1956–1963. Se kertoi perinteen ja muutoksen kohtaamisesta osuvammin kuin mikään muu aikakauden musiikki-ilmiö. SUKLAASYDÄN, TINAKUORET Brita Koivusen Suklaasydän toimi uranuurtajana, jonka jäljessä tulivat JAZZISKELMÄ SUOMESSA 1956–1963 Laila Kinnusen Lazzarella, Helena Siltalan Ranskalaiset korot ja monet muut hittiklassikot. Suomi luotti vanhaan iskelmään ja samalla vastaanotti uuden kansainvälisen soinnin. Suklaasydän, tinakuoret kertoo niin jazziskelmän keksijöistä ja tekijöistä kuin sen kulttuurisesta merkityksestä. Teoksessa käsitellään jazziskelmän luonnetta ja suosiota, levy-yhtiöiden hittikilpailua ja median roolia. Kirjoittajat pohtivat myös sukupolven ja sukupuolen kysymyksiä sekä tähtikulttuuria. Kirjaan on listattu aikakauden keskeiset jazziskelmäkappaleet esittäjineen. ARI POUTIAINEN & RISTO KUKKONEN (toim.) KUKKONEN ARI POUTIAINEN & RISTO 78.89 ISBN 978-952-67401-1-9 www.jazzpoparkisto.net ARI POUTIAINEN & RISTO KUKKONEN (toim.) Suklaasydän, tinakuoret Jazziskelmä Suomessa 1956–1963 Ari Poutiainen ja Risto Kukkonen (toim.) Suklaasydän, tinakuoret Jazziskelmä Suomessa 1956–1963 Musiikkiarkisto JAPA © Musiikkiarkisto JAPA ja kirjoittajat 2011 Valokuvat JAPAn kokoelmista, ellei toisin mainita Kannen kuva Timo Klaavo ja Ari Poutiainen Kannen taitto Timo Klaavo Taitto Olli Turunen / Tovia Design Oy ISBN 978-952-67401-1-9 (painettu) ISBN 978-952-68364-6-1 (PDF) Paino PrintService Oy, Helsinki 2011 Sisällys Esipuhe .........................................................................................6 Ari Poutiainen Johdanto .......................................................................................9 Ari Poutiainen Sopuisasti ja sulavasti svengaten Jazziskelmää määrittävät elementit .........................................19 Vesa Kurkela Jazzpolvet kilpasilla ...................................................................51 Janne Mäkelä Svengaava susipari Jazzin ja iskelmän salasuhde musiikkilehdissä .......................79 Jari Muikku Daavidin ja Goljatin taistelu – Scandian ja Fazerin kilpailu kotimaisen äänitetuotannon herruudesta ...............103 Risto Kukkonen ja Pekka Gronow Jazzista jazziskelmiin – Scandia 1950-luvulla........................121 Kaarina Kilpiö ja Terhi Skaniakos Huolitellut naiset valkokankailla ja tv-ruuduilla ...................145 Tuija Modinos Villi ja vapaa – vai vallaton? ....................................................183 Janne Poikolainen Jazziskelmän tähdet ja heidän ihailijansa .............................209 Harri Hirvi Jazziskelmiä 1956–1963 ...........................................................235 Henkilö- ja yhtyehakemisto ....................................................251 Kirjoittajat ................................................................................256 Liite: Laajempi diskografia jazziskelmistä vuosilta 1956–1963 .....257 Esipuhe ämä kirja sai alkunsa lyhyestä, kymmenen minuutin imp- rovisaatiosta. Kun olin saanut jatko-opintoni päätökseen, haeskelin pit- kään uutta tutkimusaihetta. Etsintäni ei kuitenkaan tuotta- Tnut mainittavammin tulosta, mikään ideoistani ei tuntunut kantavan tarpeeksi. Aiemmin väitellyt ystäväni Risto Kukkonen, johon olin tu- tustunut Musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakoulussa, oli pitkälti sa- manlaisessa tilanteessa. Päätin soittaa hänelle ja kysyä, haluaisiko hän toimittaa kanssani vaikkapa tietokirjaa. Risto piti ehdotuksesta- ni, ja niin me eräänä aurinkoisena iltapäivänä elokuussa 2009 istah- dimme Esplanadin nurmikolle jäätelöt käsissämme pohtimaan mu- siikin kartoittamattomia tutkimusalueita. Risto oli ottanut mukaan uusia tutkimussuunnitelmiaan. Niitä se- laillessamme poimin yhdestä paperista sanan ”jazziskelmä”. Ilmeni, että kumpaisenkin tiedot jazziskelmän ajasta olivat melko pinnalliset. Ehdotin, että ajatusleikkinä yrittäisimme vartissa improvisoida tuon aiheen ympärille tietokirjan. Aloimme ripeästi heitellä ilmoille aja- tuksia, muistella ajanjaksoa käsittelevää kirjallisuutta ja kehitellä uu- sia tutkimuskysymyksiä. Mielijohteesta lähtenyt kokeilu tuotti tulos- ta nopeasti: kymmenessä minuutissa olimme edellisten lisäksi ehti- neet jopa miettiä, keitä tutkijoita voisimme kysyä projektiin mukaan. Äimistyimme, kuinka hupailuna kehitelty idea oli ottanut vakuutta- van muodon paljon ennen määräajan umpeutumista. 6 Yllättävällä tavalla syntynyttä suunnitelmaa piti välttämättä hiu- kan harkita. Viikon kypsyttelyn jälkeen olimme varmoja, että jazz- iskelmästä kannattaisi tehdä kirja. Pian sen jälkeen otin suunnitel- man puheeksi Suomen Jazz & Pop Arkiston johtajan Janne Mäkelän kanssa. Hän kannusti kokoamaan työryhmää saman tien. Koska alus- tavat tiedustelut tutkijoiden parissa olivat hyvin rohkaisevia, Janne ennakoi, että arkisto saattaisi olla kiinnostunut julkaisemaan tulok- set. Jazziskelmäisen aiheen parissa komppi saatiin siis kasaan var- sin vaivattomasti. Kaikki kävi niin kuin hyvässä soitossa kuuluukin. Kun Esplanadin improvisaatiosta oli kulunut vain pari kuukaut- ta, olimme Riston kanssa jo ehtineet perehtyä aikaisempaan tutki- mukseen, tehdä muuta taustatutkimusta sekä kerätä roimasti varsin- kin äänite- ja kuva-aineistoa. Maineikas kirjoittajakuntakin oli pitkäl- ti kasassa. Ensimmäinen työryhmän aivoriihi pidettiin heti syksyllä ja siitä lähtien kirjan sisältöä hiottiin innostavissa tapaamisissa rei- lun vuoden ajan. Näihin parhaimmillaan kerran kuussa pidettyihin ”seminaareihin” tilat ja tarjoilut ystävällisesti tarjosi tuleva kustan- tajamme. Asetimme kirjalle kunnianhimoiset tietotavoitteet, joiden kannustamina kukin alkoi naputella riviä rivin alle. Työ tempasi mu- kaansa, kappale rullasi eteenpäin. Tutkimusten ollessa hyvässä vauhdissa työn etenemisen pysäyt- ti suru-uutinen: Risto Kukkonen menehtyi kotonaan äkilliseen sai- raskohtaukseen 11.9.2010. Hyvän ystävämme ja kollegamme odot- tamaton poismeno oli meille kaikille voimakas järkytys. Oli mahdo- tonta uskoa, että väkevänä uimarina tuntemamme Risto oli kutsuttu keskuudestamme pois näin varhain. Tieteilijän näkökulmasta tun- tui epäoikeudenmukaiselta, että sisukas tutkija ja taidokas soittaja ei saanut toteuttaa kutsumustaan enää pidemmälle. Raskain mielin jätimme jäähyväiset Ristolle. Ystävän menetys toi kirjantekoon mollin sävyä pitkäksi aikaa. Pi- tääksemme kiinni jo lukkoon lyödystä julkaisuaikataulusta jaoimme keskenämme vastuutehtäviä uudestaan ja hiljalleen saimme ryhmä- nä rytmistä jälleen kiinni. Kirjan viimeistelyyn osallistuivat talkoo- hengessä kaikki tutkijat. Kustantajan roolissa Janne Mäkelä otti hoi- 7 taakseen monia tehtäviä, joista en olisi nyt ainoana toimittajana en- nättänyt millään suoriutua. Tiiviillä yhteistyöllä näiden kansien vä- liin saatiin nidottua lopulta paljon perusteltua ja punnittua sisältöä. Kirjan valmistelussa apua ja tukea saatiin lukuisilta eri tahoilta. Valmisteluvaiheessa arvokkaita kommentteja antoivat jazztutkijat Lewis Porter (New Jersey), Will Friedwald (New York) sekä Anthony Barnett (Lewes). Alussa tukeuduimme myös Pekka Gronowin asian- tuntemukseen. Myöhemmin hän täydensi Risto Kukkosen kesken- eräisen artikkelin julkaisukuntoon. Kun kuvaa jazziskelmän ajasta hahmoteltiin, taustoitusta antoi myös tunnetuimpien jazziskelmä- levyjen äänittäjänä työskennellyt Aarre Elo. Lisäksi tutkimustyössä hyödynnettiin ensi kertaa Harri Hirven keräämää laajaa kotimaisten musiikkiartikkelien kokoelmaa. Kirjoittajakunnan jäsenistä Janne Mä- kelä ja Kaarina Kilpiö tekivät ison työn tarkastaessaan artikkelien lo- pullisen kieliasun. Maaret Storgårds avusti kuva-aineiston keräämi- sen, hankinnan ja lupien kanssa. Taloudellisesti kirjan toimitustyö- tä tukivat apurahalla WSOY:n kirjallisuussäätiö sekä Suomen Jazz & Pop Arkiston entinen johtaja Jukka Haavisto, joka ohjasi 80-vuotis- päivänsä rahalahjoitukset arkiston tutkimustoimintaan. Näille kaikille henkilöille ja osapuolille sekä ennen kaikkea kirjan kirjoittajille haluan lausua nöyrimmän, moninkertaisen kiitokseni. Kirja on omistettu ystävällemme ja työtoverillemme Risto Kuk- koselle. Helsingissä 20.1.2011 Ari Poutiainen 8 Ari Poutiainen Johdanto 950-luvulla suomalaisessa populaarimusiikissa tapahtui pal- jon. Vuosikymmenen alussa raikuivat ensin hauskat rilluma- rein iskelmät. Niissä rakastettiin poutaista maalaismaisemaa, havumetsiä ja perinnettä. Levyille alettiin kaivertaa yhä use- 1ammin myös uria, jotka soivat kaupunkielämän virtaviivaisuudesta. Haitarin rempsakan poljennon korvasi jazzillisen pienyhtyeen eteen- päin viettävä syke. Vuosikymmenen puolivälissä erityisesti pohjois- amerikkalaiset musiikkivaikutteet hyökyivät Eurooppaan. Moder- ni jazz väikkyi uuden ajan aallonharjalla. Suomenlahden rantamil- la, iskelmän ja jazzin ristiaallokossa muotoutui kiehtova yhdistelmä: jazziskelmä. Jazziskelmä oli hyväntahtoinen ja luova liitto. Siinä kahden ryt- mimusiikkityylin parhaat puolet pääsivät upeasti esiin. Musiikillises- ti jazziskelmä oli iskelmää, jota leimasi swingin ja bebopin välimaas- toon asettunut svengaava, tanssillinen jazz. Sävelmät olivat usein il- maisultaan iloisia, melodisesti tarttuvia ja kauniita lauluja, joissa tai- dokkaasti sovellettiin jazzin rytmiikan, improvisaation ja harmoni- an aineksia. Jazziskelmissä sointui 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa vallinnut eteenpäin tähyävä, moderni kulttuuri-ilmapiiri. Tässä kirjassa keskitytään vuosiväliin 1956–1963, jota voidaan kut- sua jazziskelmän ajaksi tai aikakaudeksi. Kirjan kahdeksan artikkelia 9 © WARNER/CHAPPELL