VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report VESIHUOLTOLAITOKSET 31.12.1983 Water supply and sewer systems 37.72.1983 HELSINKI 1984 VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki, puh. (90)539011 /julkaisutilaukset ISBN 951-46-8151-7 ISSN 0355-0745 3 VESIHALLITUKSEN TIEDOTUS NO. 249 VESIHUOLTOLÄITOKSET 31.12.1983 SISÄiLYSLUETTELO sivu JOHDÄNTO 5 VESI- JA VIEMÄRILÄITOSTILÄNNE 31.12.1983 6 ENGLISH SUMMÄRY 8 KOKO MAATA KOSKEVAT YHTEENVEDOT 1 VESIPIIREITTÄISET YHTEENVEDOT 27 LÄÄNEITTÄISET YHTEENVEDOT 51 KUNTA- JA LAITOSKOHTAISET TIEDOT 65 Taulukoissa käytetyt tunnukset 65 Vesi- ja viemärilaitoksiin liittyminen sekä vesi johtojen ja viemäreiden pituus 67 Vedenkulutus 103 Vesi- ja viemärilaitosinvestoinnit 137 Jätevesikuormitus sekä jätekuormat 173 Jätevedenpuhdistamot 205 TIETOJEN KERUULOMAKKEET 235 5 JOHDÄNTO Vesihuoltolaitosten inventoimiseksi vesihallitus on suorittanut vuodesta 1970 lähtien vuoden lopun tilannetta koskevan tiedus telun, joka käsittää yhteiset vähintään 200 asukasta palvelevat vesi— ja viemärilaitokset. Vesipiirin vesitoimisto kerää vesi huoltolaitoksia koskevat vuosittaiset tiedot alueensa vesi— ja viemärilaitoksilta vesihallituksessa laaditulla lomakkeella. Vesitoimisto tarkistaa tiedot ja vesihallituksessa laaditaan koko maata koskevat yhteenvedot. Liitteenä on malli vuoden 1983 kyselylomakkeesta. Täytetyt lomakkeet säilytetään vesihallituk sen vesihuoltotoimistossa sekä alueittaiset tiedot vesipiirin ves itoimistossa. Tilasto käsittää vuoden 1983 lopun tilanteen vesi— ja viemärilai— tosten yleisistä tiedoista. Tilaston alussa on tietoja koko maan tilanteesta sekä kehityksestä vuosina 1970-1983. Seuraavaksi on esitetty vesipiiri- ja läänikohtaiset yhteenvedot sekä osasta kyselytuloksia kunta— ja laitoskohtaiset tiedot. Vesipiiri— ja läänikohtaisissa yhteenvedoissa on näin ollen sellaisiakin asioi ta, joista ei julkaista kuntakohtaisia tietoja (esim. vesi- ja viemärilaitosmaksut). Vuosien 1970-1982 vesihuoltolaitostiedot on julkaistu vesihalli tuksen tiedotus—sarjan numeroilla: 13 (1970), 42 ja 43 (1971), 69 ja 70 (1972), 82 (1973), 9$ (1974), 119 (1975), 134 (1976), 163 (1977), 180 (1978), 195 (1979), 214 (1980), 223 (1981), sekä 240 (1982). Lisäksi vesilaitosten veden laadusta on julkaistu seuraavat erilliset tiedotukset: 30 (1970), 44 (1971), 75 (1972) 99 (1973), 167 (1977) sekä 226 (1980). Tilastoa koskevat tiedustelut ja huomautukset voi osoittaa vesi— hallitukselle (dipl.ins. Matti Nieminen) , joko puhelimitse nume roon 90-69511 tai kirjeitse osoitteella Vesihallitus, PL 250, 00101 HELSINKI. 6 VESI- JA VIEMÄRILÄITOSTILÄNNE 31 .12.1983 Maassamme oli vuoden 1983 lopussa 794 yhdyskuntien vesilaitosta ja 614 viemärilaitosta. Vesilaitoksista oli kuntien 463, yhty mien 247, teollisuuslaitosten 29 sekä sairaaloiden, varuskuntien tms. laitoksia 55. Viemärilaitoksista oli kuntien 497, yhtymien 38, teollisuuslaitosten 26 sekä sairaaloiden, varuskuntien tms. laitoksia 53. Vesilaitoksiin liitetyissä kiinteistöissä oli asukkaita vuoden 1983 lopussa 3 792 000 eli 78 % väestöstä. Viemärilaitoksiin liitetyissä kiinteistöissä oli 3 468 000 asukasta eli 71 % väestöstä. Vuoden aikana tapahtunut liittyjämäärän lisäys oli vesilaitoksiin 79 000 ja viemärilaitoksiin 52 000 asukasta. Taajamat ovat lähes täysin vesilaitosten piirissä ja varsinkin Pohjanmaalla myös huomattava osa haja-asutuksesta. Viemärilaitok set toimivat pääasiassa taajamissa. Vesilaitokset jakoivat vuonna 1983 vettä yhdyskuntien tarpeisiin keskimäärin 1 059 000 kuutiometriä vuorokaudessa, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Pohjaveden osuus vedenkulutuk— sesta oli 47 prosenttia. Kulutusluku oli 279 litraa asukasta kohti vuorokaudessa, kun se edellisenä vuonna oli 283 l/as.d ja suurimmillaan vuonna 1972 335 l/as.d. Talousveden osuus veden— kulutuksesta oli yli puolet (55 %) ja yleisten vesilaitosten jakaman teollisuusveden osuus oli 15 %. Yleisen kulutuksen osuus oli 16 % ja ralvelutoimintojen 14 %. Vuonna 1983 käytettiin vesi- ja viemärilaitosten rakentamiseen yhteensä miljardi markkaa, mikä on reaaliarvoltaan hieman vähem män kuin edellisenä vuonna. 1aassa asuvan väestön mukaan lasket tuna vesi— ja viemärilaitosinvestoinnit olivat vuonna 1983 205 mk/as., josta vesilaitoksiin 80 mk/as. ja viemärilaitoksiin 125 mk/as. 7 Vesilaitosten rakentamiseen käytettiin vuonna 1982 yhteensä 390 milj, markkaa. Vedenottamoiden ja —puhdistamoiden osuus inves toinneista oli 10 %, vesisäiliöiden ja pumppuamoiden 5 % sekä vesijohtojen 85 %. Uutta vesijohtoa rakennettiin noin 1 900 km, josta oli 4 % valurautaputkia ja 95 % muoviputkia. Vesijohto pituus oli vuoden lopussa noin 44 200 km. Viemärilaitosten rakentamiseen käytettiin vuonna 1983 yhteensä 610 milj. markkaa. Viemäreiden osuus investoinneista oli 78 %, pumppuamoiden 6 % ja jätevedenpuhdistamoiden 16 %. Jätevedenpuh distamoiden rakentamiseen käytettiin 100 milj. markkaa, mikä on reaaliarvoltaan noin 30 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uut ta viemäriä rakennettiin hieman enemmän kuin vuonna 1982 eli 954 km, josta 23 % oli betoniviemäriä ja 76 % muoviviemäriä. Viemäripituus oli vuoden lopussa noin 24 800 km. Vuoden 1983 lopussa oli käytössä 576 yhdyskuntien jätevedenouh distamoa, joissa käsiteltiin 3 419 000 asukkaan jätevedet. Noin kaksi kolmasosaa puhdistamoista oli rinnakkaissaostuslaitoksia ja noin viidesosa lammikoita ja imeytysojastoja. Viemärilaitosten kokonaisjätevesivirtaama oli 1 420 000 kuutiometriä vuorokaudessa, käsitel josta noin 1 % meni käsittelemättömänä tai mekaanisesti tynä vesistöön, kemiallisesti käsiteltiin 13 %, biologisesti noin 1 % ja biologis-kemiallisesti 86 %. Yhdyskuntien viemärilai— tosten kautta vesistöön joutuvan orqaanisen aineen ja fosforin määrät laskivat edelleen edellisestä vuodesta. Viemärilaitoksiin tulevan ja niistä vesistöön lähtevän jäteveden puhdistuminen, ottaen huomioon viemärilaitoksista myös puhdistamatta johdettu jätevesi, oli orgaanisen aineen suhteen 83 % ja fosforin suhteen 87 %. 1970—luvun alusta fosforikuorma on laskenut noin neljäsosaan ja orgaanisen aineen kuorma noin puoleen, vaikka viemärilaitoksiin tuleva kuormitus on noussut sekä fosforin että orgaanisen aineen (BHK7) osalta huomattavasti. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot toimivat myös viime vuonna tyydyttävästi. Vuonna 1983 tilastoidusta 576 puhdistamosta päästiin yli 90 % käsittelytehoon orgaanisen aineen vähentämi— sessä 198 puhdistamolla ja fosforin vähentämisessä 203 puhdis— tamolla. Yli 70 % käsittelytehoon päästiin molempien kuormitus parametrien suhteen lähes 400 laitoksella. 8 Keskimääräinen veden hinta oli kaupungeissa 2,35 mk/m3 ja muissa kunnissa 2,17 mk/m3 eli yhteensä 2,21 mk/m3. Viemärilaitoksissa keskimääräinen maksutaksa oli kaupungeissa 2,76 mk/m3 ja muissa kunnissa 2,37 mk/m3 eli yhteensä keskimäärin 2,44 mk/m3. Tämä vesihuoltotilasto on laadittu ATK:ta hyväksi käyttäen, kun aikaisempien tilastojen käsittely on tapahtunut manuaalisesti. ENGLISH SUMMÄRY In the end of 1983 in Finland the number of pubuic water supply plants was 794 and that of sewer systems was 614. Äbout half of water supply plants and about three forths of sewer systems were communal. In the end of the year, 3.79 million people (78 per cent) were served by water supply systems and 3.49 million people (71 per cent) by sewer systems. In 1983 the increase of population served by water supply systems was 79 000 inhabitants and that by sewer systems 52 000 inhabitants. The daily consumption of water through water supply systems was 1 059 000 cubic meters in 1983. The proportion of qround water compared to total water consumed, was 47 per cent in 1983. The share of industrial use of total amount supplied by public water works was 15 per cent. The daily per capita consumption decreased from 283 (1982) to 279 (1983) liter per person per day. In 1983 the investments in water supply plants and sewer systems were 1 000 million marks altogether. The per capita investments were 80 mk in water supply plants and 125 mk in sewer systems in 1983. The investments in water supply plants were 390 million marks. The proportion of water supplies and treatment plants was 10 per cent, that of reservoirs and pumping stations 5 per cent, and that of water conduits 85 per cent of total water work investments. The length of water conduit net built durinq 1983 was 1 900 km. In the end of 1983 the total length of water conduit nets was 44 200 km. 9 The investments in sewer systems were 610 million marks. The proportion of sewers was 78 per cent, that of pumping stations 6 per cent and that of waste water treatment plants 16 per cent of total investments in sewer systems. In the building of waste water treatment plants 100 million marks were used. The length of sewers built in 1983 was 954 km. The total length of sewers in the end of 1982 was 24 800 km. In the end of 1983 there were 576 public waste water treatment plants in usage. The plants treated waste waters cominq from house holds of 3.4 million people. Äbout two thirds of the treatment plants were simultaneous precipitation plants and a quarter were oxidation ponds or soil fiitration plants. 1 per cent of waste waters were discharged to recipients untreated, 13 per cent had chemical treatment, 1 per cent had biological treatment and 86 per cent had biological and chemical treatment. The degree of purification for BOD was 82 per cent and for P 83 per cent (included in also the untreated amount of waste water) In the beginninq of this decade the corresponding figures were 48 and 26 per cent respectively. 11 KOKO MAATA KOSKEVAT