HIPHOP SUOMESSA Hiphop on Yhdysvalloissa 1970-luvulla katukulttuurina syntynyt ja HIPHOP SUOMESSA 1980-luvulta lähtien maailmanlaajuiseksi kasvanut nuorisokulttuu- rin muoto. Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä sisältää näkökulmia suomalaiseen hiphop-kulttuuriin ja sen osa- alueiden vaiheisiin koko sen tähänastisen historian ajalta: vuosien VENLA SYKÄRI, INKA RANTAKALLIO, 1983–1984 vaihteesta vuoden 2019 alkuun. ELINA WESTINEN & DRAGANA CVETANOVIĆ (TOIM.) Kirjassa tutkijoiden ja kulttuurin toimijoiden äänet kohtaavat: se sisältää 18 tekstiä, joiden kirjoittajat ovat tutkijoita, artisteja, tai- teilijoita, tanssijoita ja toimittajia. Kirja jakautuu temaattisesti kol- Sykäri • Rantakallio Westinen Cvetanović (toim.) meen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee hiphopin kehitysvaiheita graffitin, breikin ja improvisoidun räpin osalta. Kirjan toinen osa keskittyy räppäämiseen ja räppiin. Aiheina ovat aitouskysymykset sekä yhteiskunnalliset teemat poliittisista kannanotoista uskontoon, etniseen taustaan ja sukupuoleen. Kirjan kolmannessa osassa DJ:t, toimittajat, tuottajat sekä hiphop-työpajojen vetäjät valottavat niitä osia hiphop-kulttuurista, jotka eivät suoraan näy yleisölle taiteelli- sen tuotannon tai performanssin muodossa. Omaehtoiseen taiteelliseen toimintaan kannustavana ilmaisumuo- tona hiphop vetoaa yhä uusiin nuorten sukupolviin. Hiphop on into himo, harrastus, oma ääni yhteiskunnassa sekä nykyään monille myös ammatti. Kulttuurista voi muodostua elämäntapa ja maail- mankatsomus: ”Hiphopin kautta oppii ymmärtämään ja ottamaan huomioon muita, eri kulttuureista tulevia erilaisia ihmisiä, joiden kanssa yhteistyössä toimien on mahdollista saada aikaan jotain ai- nutlaatuista ja ennen kokematonta.” – Pete ”Hende” Nieminen Nuorisotutkimusverkosto Nuorisotutkimusseura ISBN 978-952-7175-87-3 ISSN 1799-9219 Kl 78.89142, 30.12 Nuorisotutkimusverkosto Kenttä HIPHOP SUOMESSA HIPHOP SUOMESSA Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä VENLA SYKÄRI, INKA RANTAKALLIO, ELINA WESTINEN & DRAGANA CVETANOVIĆ (TOIM.) HIPHOP SUOMESSA Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä VENLA SYKÄRI, INKA RANTAKALLIO, ELINA WESTINEN & DRAGANA CVETANOVIĆ (TOIM.) Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 164 nuorisotutkimusseura ry. nuorisotutkimusverkosto Nuorisotutkimusverkoston julkaisut Tiede Teosten sisältö ja tyyli ovat akateemisten kriteerien mukaisia. Kenttä Erilaiset raportit ja selvitykset. Liike Ajankohtaiset yhteiskunnalliset puheenvuorot. Kustannustoimitus: Hermanni Yli-Tepsa Kansikuva: Pete ”Hende” Nieminen Taitto: Tanja Konttinen Tiivistelmän käännös englanniksi: Käännöstoimisto Bellcrest Translations Oy ja Inka Rantakallio Nuorisotutkimusseura on saanut tukea tähän julkaisuun opetus- ja kulttuuriministeriöltä. © Nuorisotutkimusseura ja tekijät Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 164, sarja: Kenttä ISSN 1799-9227 ISBN 978-952-372-024-4 2021. Julkaistu painettuna kirjana vuonna 2019. Julkaisujen tilaukset: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/catalog Sisällys Johdanto: Hiphop Suomessa 35 vuotta 7 I Hiphopin varhaisvaiheet ja muotoutuminen vertaisyhteisöissä 33 Silmät, jotka näkevät vain nimiä Tatu Tuominen 35 Vahva tahto tukijärjestelmänä Jussi ”Focus” Sirviö 41 Breikkaaja Ukko Niemi Porvoosta Dragana Cvetanović 48 Freestyle osana suomalaista hiphop-kenttää: improvisoinnin taito, vaikutteet ja kehitys Venla Sykäri 50 II Räppääminen ilmaisuna ja identiteettinä 87 Suomiräppiä ennen suomiräppiä: suomalainen rap ja historian poliittisuus Antti-Ville Kärjä 89 “Keep it real” – Rap-artistien näkemyksiä autenttisuudesta Elina Westinen & Inka Rantakallio 124 ”Mitä merkkaa yhden emceen runous, sanat vasta alku, loppu vast vallankumous”. Avaimen Punainen tiili -albumin sanoitukset, rap-sukupolvi ja yhteiskuntaluokka Dragana Cvetanović 150 Ympäristökriittinen suomi- ja saameräppi: Paleface, Áilu Valle ja Terttu Järvelä Susanna Välimäki 182 Uskonto ja henkisyys suomalaisessa rap-musiikissa Inka Rantakallio 212 Kuulumisen ja etnisyyden neuvottelua monimuotoisessa suomiräpissä Elina Westinen 234 ”Hei jäbä veti hyvin!” – naisverkostojen tärkeydestä Kirsikka Ruohonen & Nora Horn 270 Räppi oli minulle rakkautta ensi silmäyksellä Dragana Cvetanović 281 III Taustan tekijät ja kulttuurin välittäjät 285 ”Paljon hommaa mistä sun piti huolehtii”. DJ:n vaihtelevat tehtävät ja roolit hiphop-musiikin paikallistumisessa Suomessa Kim Ramstedt 287 Hiphop-tutkimusta radiossa: Rap Scholarin tarina Mikko Mäkelä & Inka Rantakallio 305 Taustan tekijät Marko Ylitalo 309 Anu Manner – Pipefestin tekijä Elina Westinen 319 Rap-työpajat voimaantumisen sosiaalisena kontekstina Hanna Yli-Tepsa 322 Graffitit ja katutaide nuorisotyön välineinä Pete ”Hende” Nieminen 340 Tiivistelmä 357 Abstract 359 Kirjoittajat 361 HIPHOP SUOMESSA: PUHEENVUOROJA TUTKIJOILTA JA TEKIJÖILTÄ Johdanto: Hiphop Suomessa 35 vuotta Elokuu 1984 muutti hetkessä pienen nuorisojoukon elämän Suomessa: Stan Lathanin ohjaama, New Yorkin alakulttuurisista yhteisöistä kertova ja hiphop-kulttuurin elementtejä – breikkausta (breakdance), graffiti- maalausta, DJ-toimintaa, rap-musiikkia ja räppäystä – esittelevä Beat Street -elokuva tuli elokuvateattereihin Helsingissä 10.8.1984.1 Yksi pioneereista, tuolloin 17-vuotias Pasi Palonen aka Kool Ski (alun perin Skinny la Rock & Kool Skinny), kuvaili haastattelussa 2013 hiphop- kulttuurin alkua Suomessa näin: Me oltiin Ruotsissa futisjengin kanssa, ja mä näin siellä graffiteita, keväällä 84. Sitte tuli räppi, ja tuli Grand Master Flashin biisejä tosta Ylestä, oliko Rockradio sillon. Ja sitte kesällä 84 tuli Beat Street tänne Suomeen, ja mentiin kattoon se, ja siitä se lähti, ihan täysillä, sit se oli siinä, et tää on mun juttu. […] Meit oli semmonen 30–40 kaveria. Me kaikki siis, kaikki suurin piirtein oli kiinnostunu maalaamisesta, tanssimisesta, musiikista, et niinku, kaikki tehtiin kaikkee... sit siinä kesti muutama vuos, nii se alko, ihmiset ettii oman, mä löysin musiikista enemmän ku mistään maalaamisesta, nii se vei sitten enemmän mukanaan. […] Joo, ja se oli semmosta ihan, eihän täällä ollu, mehän siis luotiin se tänne, ku ei ollu nettiä nii se piti, joka levy ostaa, joka lehti lukee, kaikki läpi ja, se oli semmosta, tosi tutkimustyötä. (Palonen h2013.) Uusi tanssi- ja musiikkityyli, musiikin soittamisen tapa ja räppääminen olivat syntyneet afrikkalais- ja latinalaisamerikkalaisten nuorten lähiöissä New Yorkissa 1970-luvun alussa, mutta tietoisuus niistä levisi Yhdysval- loissa kautta maan vasta vuonna 1979, kun pieni kaupallinen levy-yhtiö, Sugar Hill Records, julkaisi rap-kappaleen ”Rapper’s Delight” (Chang 2008, 151–156). Vaikka tietoa räpistä, breikistä ja graffitista oli saapunut Suomeen jo vuoden 1983 aikana, voi suomalaisen hiphop-kulttuurin konkreettiseksi lähtölaukaukseksi vastaavasti katsoa elokuvateattereissa 1 Päivämäärätieto on peräisin Mikael ”Pimpu” Kajanderilta (tarkistanut Pete Nieminen). 7 SYKÄRI, RANTAKALLIO, WESTINEN & CVETANOVIĆ (TOIM.) esitetyn Beat Street -elokuvan, joka yhdisti musiikki- ja tanssikulttuurin kokonaisuuteen tiiviisti myös graffiti-maalauksen.Beat Street ja video- vuokraamojen kautta välittyneet muut elokuvat, kuten Charlie Ahearnin Wild Style, saivat joukon suomalaisia teinejä tanssimaan autotalleissa ja olohuoneissa, maalaamaan seiniä ja sähkökaappeja sekä hankkimaan ahneesti musiikkia ja lisätietoa kulttuurista; tämän pohjalta hiphop syntyi ja kasvoi Suomessa vertaisyhteisöjen omaehtoisena alakulttuurina. Vaikka helsinkiläiset tanssikoulut sisällyttivät breikin nopeasti ope- tusohjelmistoonsa, oli hiphop-kulttuurin alkuvaihe muuten tiukan ala- kulttuurinen. Pasi Palosen yllä kuvaamia paikallisia vertaisyhteisöjä eli posseja syntyi pääkaupunkiseudulla, mutta monen yksittäisen nuoren tai pienen kaveripiirin kipinä syttyi ja johti harrastuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen myös pienemmissä kaupungeissa ja taajamissa. Elokuvat, vinyylilevyt, kasetit, harrastajalehdet ja 1980-luvun lopulta alkaen televi- sion taivaskanavien välittämät musiikkivideot olivat saavutettavissa lähes kaikkialla Suomessa. Suurin harrastajamäärä oli silti pääkaupunkiseudulla, ja Lepakkoluolan2, klubien ja levykauppojen myötä Helsingistä muodostui 1980- ja 1990-lukujen aikana alakulttuurin kehto, jossa myös monen muualta tulleen tiet yhtyivät paikallisten harrastajien kanssa. Yksittäisiä intohimoisia harrastajia oli kuitenkin ympäri Suomen, ja kun hiphop- alakulttuurin sylistä maailmanlaajuiseksi musiikinlajiksi kasvanut rap vuosituhannen vaihteessa ponnisti valtavirtamusiikiksi myös Suomessa, tuli hiphop-kulttuurista ja rap-musiikista nopeasti merkittäviä vaikuttajia paikalliseen nuorisokulttuuriin. Tänä päivänä hiphop-kulttuurin kaikki osa-alueet ovat vakiintuneita kulttuurin ja taiteen muotoja samoin kuin opetus- ja sosiaalityön välineitä. Noin 30 vuotta Beat Street -elokuvan ensiesityksen jälkeen, vuoden 2014 lopulla, perustettiin Nuorisotutkimusseuran alaisuuteen Hiphop Suomessa: suuntaukset ja sukupolvet -tutkimusverkosto. Hiphop-kulttuuri oli muodostunut tärkeäksi monitieteiseksi tutkimusalueeksi Yhdysvaltojen 2 Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Lepakkoluolaksi tai Lepakoksi kutsuttu kiinteistö toimi 1980-luvun alusta purkamiseensa asti (1999) merkittävänä nuorisokulttuurisena tapahtumapaikkana. Vuonna 1987 siellä pidettiin ensimmäiset breikin ja graffitin SM- kisat, ja kilpailujen yhteydessä järjestetyt jamit olivat alkuaikojen hiphop-alakulttuurin keskeinen tapaamispaikka (mm. Isomursu & Jääskeläinen 1998, 32–37; ks. myös Sykäri tässä teoksessa). 8 HIPHOP