JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 193 Kaj Tapani Raiskio Henkilöstön johtaminen Valkeakosken tehdasyhteisössä Rudolf ja Juuso Waldenin aikakaudella 1924–1969 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 193 Kaj Tapani Raiskio Henkilöstön johtaminen Valkeakosken tehdasyhteisössä Rudolf ja Juuso Waldenin aikakaudella 1924–1969 Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi historian ja etnologian laitoksen salissa H320 joulukuun 14. päivänä 2012 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in the building Historica, hall H320, on December 14, 2012 at 12 o'clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2012 Henkilöstön johtaminen Valkeakosken tehdasyhteisössä Rudolf ja Juuso Waldenin aikakaudella 1924–1969 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 193 Kaj Tapani Raiskio Henkilöstön johtaminen Valkeakosken tehdasyhteisössä Rudolf ja Juuso Waldenin aikakaudella 1924–1969 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2012 Editors Petri Karonen Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Sini Tuikka Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture: Työn Äärestä magazine 2/1957. Juuso Walden and Frans Alenius in Tervasaari factory in 1957. URN:ISBN:978-951-39-4976-1 ISBN 978-951-39-4976-1 (PDF) ISBN 978-951-39-4975-4 (nid.) ISSN 1459-4323 (nid.), 1459-4331 (PDF) Copyright © 2012 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2012 “Aikainen mato kanan nappaa” Kaislalle, ”pikkuveljelle” ja Marille ABSTRACT Raiskio, Kaj Tapani Personnel management in the factory community at Valkeakoski in the era of Rudolf and Juuso Walden 1924–1969. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2012, 298 p. (Jyväskylä Studies in Humanities ISSN 1459-4323 (nid.), 1459-4331 (PDF); 193) ISBN 978-951-39-4975-4 (nid.) ISBN 978-951-39-4976-1 (PDF) Diss. Personnel management in the Valkeakoski paper mills community around 1924-1969 was dominated by Rudolf and Juuso Walden. This industrial com- munity was managed in industrial paternalistic way. Although industrial pa- ternalism had been abandoned in major part of of the industry in the early 1900s. The central argument of this study is that Rudolf and Juuso Walden cre- ated a paternalist hold on the Valkeakoski industrial community, even if other industrial plants had already abandoned this idea. Walden´s genuine goal was to create vibrant ideal communities around the factories. The problem was that the independent Finland was in its early stages and the nation was divided. Af- ter the Civil War the idea of ideal plant community was buried. United Paper Mills solution in this problem was to increase the satisfaction of the employees and give fatherly guidance to them. Rudolf Walden upheld a strong patriarchal tradition and Juuso Walden continued in his footsteps until he resigned. This dissertation focuses on personnel management and the relationship between factory management and the labor. The levels of personnel manage- ment open up best when examining past hierarchy. The interaction between employees and the factory management acts as a mirror to personnel manage- ment research. By studying the different forms of relationship it is possible to access and find the ideas and values of the leaders. In this study, leadership re- fers to the management that the company's senior management practiced in relation to subordinates. The study focuses on Rudolf and Juuso Walden. The lower-level managers are only footnotes in archive sources and they are treated as examples of how the values of higher-level management were carried out. Keywords: 20th Century, Finnish history, Economic history, Industrial paternalism, Personnel management, Human resource management, Human resources policy, Rudolf Walden, Juuso Walden, Valkeakoski, Yhtyneet Paperitehtaat, United Paper Mills Ltd, Safety first. Author’s address Kaj Tapani Raiskio Teacher of History and politics Emäkoski School, Nokia Äimäläntie 1115, 36640 Iltasmäki, Finland [email protected] Supervisors Professor Petri Karonen Department of History and Ethnology University of Jyväskylä Professor Jari Ojala Department of History and Ethnology University of Jyväskylä Reviewers Adjunct Professor Niklas Jensen-Eriksen Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies University of Helsinki, Finland Professor Kari Teräs School of History, Culture and Arts Studies University of Turku, Finland Opponent Adjunct Professor Niklas Jensen-Eriksen Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies University of Helsinki, Finland ESIPUHE Valkeakosken tehtaat koskettivat lapsuuttani hyvin vähän. Valkeakosken ”ra- hanhajusta” pääsimme nauttimaan Pälkäneellä aika-ajoin ja ala-asteella olimme tehdasvierailulla Paperituotteen puolella. Mielenkiintoni teollisuuden historiaa kohtaan lähti liikkeelle vasta Suomen historian proseminaarivaiheessa 2000- luvun alussa. Tarkoituksenani oli tutkia sisällissodan seurauksia Valkeakoskel- la. Lähdin tutkimaan tilannetta Ab Walkiakosken arkistojen kautta. Siellä tör- mäsin Rudolf Waldeniin, ja työni keskittyi pian yhtiön johdon ja työntekijöiden väliseen suhteeseen1. ”…arkistojen tila kaikilla tehtailla oli huono. Tärkeiden asiakirjojen löytyminen niistä on vaivalloista ja aikaa viepää. Arkistot olisi ensi tilassa järjestettävä ja annettava niiden hoito jollekin pätevälle henkilölle, joka niistä vastaisi jatkuvasti.”2 Onneksi 60 vuotta sitten ymmärrettiin järjestää arkistot tulevia sukupolvia varten. Ilman UPM-Kymmenen keskusarkiston materiaalia, tätä tutkimusta ei olisi. Suuri kii- tos kuuluukin keskusarkiston avuliaille arkistonhoitajille, jotka ovat matkan aikana minua auttaneet. Olen tehnyt tutkimusta työn ohessa. Historian ja yhteiskuntaopin opetta- jan työ alkuun Vähässäkyrössä ja elokuusta 2005 lähtien Nokialla on saanut mielenkiintoisen lisämausteen tutkimustyöstä. Apurahojen mahdollistamana olen viettänyt kolme pitkää palkatonta opintovapaakautta ansiotyöstäni (syksyt 2007, 2009 ja 2011) sekä lukemattomia lyhyempiä jaksoja. Tärkein tukijani on ollut Tellervo ja Juuso Waldenin säätiö3, joka on vuodesta toiseen jaksanut us- koa, että työni tulee valmistumaan ajan myötä. Erittäin merkittävässä osassa rahoituksen kasaamisessa on ollut toinen ohjaajani professori Jari Ojala. Hänen kauttaan olen saanut Suomen Akatemian rahoittaman tohtorikoulutettavan paikan Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta kahdeksi syk- syksi. Tämän lisäksi olen saanut pienempiä, mutta sitäkin merkittävimpiä apu- rahoja tutkimuksen kuluessa Metsämiesten säätiöltä, Jalmari Finnen säätiöltä, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahastolta ja Kansan Sivistysrahaston Mikko Ampujan rahastolta. Suuri kiitos kuuluu kaikille tutkimustyötäni rahoit- taneille sekä työnantajalleni Nokian kaupungille, joka on päästänyt minut opin- tovapaille. Väitöskirjan tekeminen on ollut suuri haaste, jonka olen halunnut viedä kunnialla loppuun saakka. Vaikka työelämä on vienyt minut mennessään ja perheen perustaminen on laittanut arvomaailman uuteen järjestykseen, niin olen pitänyt kiinni vuoden 2003 lopussa professori Petri Karoselle tekemästäni lupauksesta. Työ valmistuu aikanaan. Minulta on usein kysytty, että miksi lähdin tekemään väitöskirjaa. Olen todennut siihen yksinkertaistaen, että koska minulla on siihen annettu mahdol- lisuus. Olen syntynyt Västeråsissa Ruotsissa ja ensimmäinen äidinkieleni oli 1 Raiskio 2003. 2 UPM, YP, A6, KP, Konttoripäälliköiden kokous 21.3.1949, 3§. 3 Säätiö perustettiin vuonna 1958 tukemaan pääsääntöisesti vähävaraisten nuorten ammattikoulutusta. Walden 1971, s. 303–304; www.waldeninsaatio.com. ruotsi. Saapuminen Suomeen kolmevuotiaana oli shokki ruotsinkieliselle pik- kumuksulle, jota ei ymmärretty hiekkalaatikon reunalla. Kielellisten ongelmien en antanut nujertaa itseäni, vaan asetin tavoitteet korkealle. Suuri kiitos kuuluu erinomaiselle koulujärjestelmälle ja sen tarjoamalle tuelle. Äidinkielenopettajani Pirjo ja Martti Sivonen jaksoivat pitää minulle lukemattomia tukiopetustunteja yläkoulun ja lukion aikana Pälkäneellä. Haluan kiittää niitä kaikkia, jotka ovat minua auttaneet väitöskirjaproses- sin aikana. Suurkiitos ohjaajalleni professori Petri Karoselle, joka on potkinut minua eteenpäin ja ohjannut työtäni oikeaan suuntaan. Välillä tiukka kritiikki on pistänyt nuoren miehen nöyrtymään. Tämä on ollut erittäin tärkeätä tie- deyhteisön ulkopuolella tutkimusta tehneelle peruskoulun opettajalle. Kiitän ystäviäni, opiskelukavereitani, järjestöystäviäni Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:ssa, Opettajien työttömyyskassassa, OKKA säätiössä, OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen hallituksessa, OAJ:n Nokian paikallisyhdistyksessä, kollegoi- tani Emäkosken koulussa ja kaikkia niitä ”vintiöitä”, jotka pitävät minut vir- keänä työpäivieni aikana Emäkosken koulun käytävillä. Erityisen kiitoksen osoitan OAJ Pirkanmaan alueasiamies Liisa Kurikalle, joka on saanut vuosien varrella kuunnella työhön liittyvää tuskaani. Lopuksi kiitän tärkeimpiä tukijoitani. Ilman isältäni ja äidiltäni jo lapsena