Perspectives on the historiography of neidan studies: approaching the state of the art in Western language research of Daoist internal alchemy Master’s thesis Study of religions Faculty of Arts University of Helsinki Teemu Suuntamaa November 2020 Tiedekunta – Fakultet – Faculty Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme Humanistinen tiedekunta Kulttuuriperinnön maisteriohjelma Opintosuunta – Studieinriktning – Study Track Uskontotiede Tekijä – Författare – Author Teemu Suuntamaa Työn nimi – Arbetets titel – Title Perspectives on the historiography of neidan studies: approaching the state of the art in Western language research of Daoist internal alchemy Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma year 102 11 / 2020 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmassa tarkastellaan taolaisen sisäisen alkemian (neidan) länsimaisen tutkimuksen historiaa, sen lähestymistapoja ja tilaa. Näitä arvioidaan uskontotieteen näkökulmasta ja lähinnä englannin- ja ranskankieliseen tutkimuskirjallisuuteen perustuen. Neidan-tutkimus on osa taolaisuuden tutkimuksen (Daoist studies) kenttää, jossa taolaisuutta tarkastellaan monimuotoisena uskonnollisena perinteenä. Työ on diskursiivisesti orientoitunut, tutkimushistoriallinen ja metateoreettinen analyysi. Aineistona on alan tähänastinen länsimainen tutkimuskirjallisuus kokonaisuudessaan: artikkelit, artikkelikokoelmat, monografiat, väitöskirjat, bibliografiat ja käännökset. Työssä ei käsitellä kiinankielisiä alkuperäislähteitä eikä populaaria käännöskirjallisuutta. Aineistoa eritellään tutkielman teoriaosuuteen pohjaavan analyyttisen kehyksen avulla. Neidan-tutkimuksen vaiheita ja lähestymistapoja hahmotetaan nelijakoisen tutkimusohjelmien typologian kautta. Sisäistä alkemiaa ja sen aineistoja on tutkimuksessa lähestytty 1) osana tieteellisen ajattelun historiaa 1930–1980- luvuilla, 2) kiinalaisen kulttuurihistorian puitteissa 1920-luvulta alkaen, 3) diskurssina ja oppina 1970-luvulta alkaen sekä 4) uskontona monitieteellisen tutkimuksen kontekstissa 1990-luvulta alkaen. Paradigmaattisen hegemonian sijaan rinnakkaisten tutkimusohjelmien tulkitaan kilpailevan auktoriteetista puhua sisäisestä alkemiasta. Keskeiset tutkimusalakonventiot ovat kuitenkin pitkään liittyneet sinologiseen tutkimusperinteeseen. Tutkimusohjelmien ohella eritellään viisi sisäisen alkemian käsitteellistämisen tapaa, jotka kattavat tähänastiset määrittelyt pääpiirteissään. Sisäistä alkemiaa on kuvattu a) fysiologisena alkemiana, b) symbolisena alkemiana tai valaistumisen tekniikkana; c) psykofyysisten menetelmien synteesinä; d) esoteeristen oppien ja menetelmien kirjona; sekä e) kontemplatiivisten harjoitteiden kenttänä. Näissä akateemisen diskurssin neidan-kuvauksissa heijastuvat perinteisen neidan-diskurssin painotukset: ne sijoittuvat linjalle kehokeskeisistä henkisiin tai mieltä korostaviin tulkintoihin. Neidan-kuvauksissa vaihtelua tapahtuu myös poissulkevasta ja selkeyttä korostavasta määrittelystä kohti avoimempaa ja sisäisen alkemian historialliset muodot laajasti kattavaa määrittelytapaa. Yleisen typologian jälkeen tarkastellaan kolmea erityisteemaa: seksuaalialkemia, naisten alkemia ja varhainen Quanzhen-taolainen alkemia. Tämä rajaa suhteellisen laajaa tutkimusaineistoa. Aihepiirit käsittävät kuitenkin suuren osan tutkijoista sekä edustavan historiallisen otoksen yli tuhatvuotisesta neidan-perinteestä. Itsessään nämä kolme teemaa edustavat enemmän sisäisen alkemian reuna-alueita kuin sen valtavirtaa. Niiden käsittelyssä keskitytään aihealueiden tutkimuksen kiistoihin ja erimielisyyksiin, joiden myötä piirretään tarkempaa kuvaa tutkimuksen lähestymistavoista, intresseistä, ongelmista ja tutkimusohjelmien eroista. Erityisteemojen käsittelyn kautta tutkimuskentän tilaa hahmotetaan laajemmin. Tutkimusohjelmien, neidan-käsitysten ja kiistakohtien paikantamisen lisäksi vastataan kysymyksiin tähänastisen tutkimuksen kattavuudesta, siitä miten tutkimus on vastannut postmodernin kritiikin haasteisiin sekä tutkimuksen tulevaisuudennäkymistä. Kehitysmahdollisuuksia ovat muun muassa refleksiivisyyden ja teoreettisen keskustelutason lisääntyminen, tutkimusalojen vuorovaikutus sekä vertaileva tutkimus. Neidan-tutkimuksen suhdetta uskontotieteeseen tarkastellaan vertailevan esoterismi-käsitteen kautta. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Neidan, taolainen sisäinen alkemia, taolaisuuden tutkimus, tutkimushistoria, tutkimuksen tila, diskurssitutkimus Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin Yliopisto, Keskustakampuksen kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information Sisältää yhden liitteen An estimation of the state of a research field has proven an ambitious task. When beginning this work I knew it would take time. It took a few years longer. And it has surely taken more coffee and dark chocolate I can count. This is only a report of what has been done. I extend my gratitude to Fabrizio Pregadio for strict comments; Neidan Studies Facebook group for resources and discussions; Helsinki University Library and the National Library of Finland for ordering all those peculiar books; my parents for occasional financial support; the forest, friends, and kids, for keeping me alive; Riikka, for loving patience and being there. Everything that is said or written participates in a discourse, explicitly or implicitly, knowingly or without. And discourses construct, maintain, or deconstruct the social reality we participate in. As far as we participate in language, and operations guided by means of language, we are involved. Words are political, acts are political, thoughts are political, as they matter. Everyone is situated in this participation. Therefore, be mindful. CONTENTS 1. To begin with 1 What is it? Research interest and research questions Structure of the thesis 2. Theoretical foundations 2.1 Daoist studies and research of neidan 4 2.2 Discourse and discursive study of religion 6 2.3 Western esotericism 9 2.4 Other resources of evaluation and critique 10 Scholarly approaches and positions Postmodern critique Paradigm, research program 3. A word on methodology 3.1 Review, comparison, and analysis 13 3.2 Epistemological reflection and research position 16 4. Notions on the state of the field 4.1 Initial definitions and a discussion of boundaries 17 Relevant terms and meanings for ”internal alchemy” In what sense is it reasonable to call neidan Daoist? 4.2 Four research programs (and five descriptions of neidan) 20 (1) Study of neidan materials in the context of the history of scientific thought (2) Study of neidan as Chinese cultural history (3) Study of neidan as discourse and doctrine (4) Study of neidan as religion within a multidisciplinary and theoretically diverse orientation Discussion 5. Drilling holes to Hundun (Chaos) 5.1 Theme one: ”sexual alchemy” 35 Literature review Representation of Chen Zhixu (fl. 1329–1336) and his neidan Discussion 5.2 Theme two: female alchemy 45 Literature review A genuine empowerment of women or a counter-revolutionary discourse? Discussion 5.3 Theme three: early Quanzhen neidan 57 Literature review What was early Quanzhen neidan, and was it, really? Discussion 5.4 Concluding remarks 72 6. Reflections 75 So, may we say something now? Future prospects of neidan studies Discussion on neidan and esotericism Bibliography 84 Appendix: List of Chinese terms, names, and texts mentioned 93 1. TO BEGIN WITH What is it? This thesis concerns the historiography of the study of Daoist internal alchemy, neidan. Neidan studies may be considered an academic subfield of the emerging field of Daoist Studies, with an interest toward Daoism as a religious tradition. The work is a discourse-oriented, research- historical and (meta)theoretical analysis, grounded in second hand materials (articles, monographs, dissertations, bibliographies, translations), and does not deal with primary sources, written in literary Chinese. This work attempts to provide a state of the art perspective to neidan studies today. Internal alchemy, neidan,1 refers broadly to a contemplative self-cultivation doctrine and methodology (an embodied spiritual practice or a transformative practice) aiming at transcendence (expressed as immortality or union with the Dao), and applied widely in all contemporary Daoist sects of China, monastic, liturgic, as well as lay traditions. Its first traces in literature appear in the eighth century. As a cultivation practice it gained wide popularity since the Song dynasty (960– 1279). Among researchers, it is conventionally separated from external alchemy (waidan), laboratory alchemy, which aims to create an elixir of immortality through the refinement and usage of often poisonous substances, ritual application and cosmological correspondences. Internal alchemy borrows the alchemical symbolism of waidan, but states that the ingredients and the instruments of the process are to be found within the practitioner’s body, or self. A form of late Chinese mysticism, the aim of neidan practice is to transform the cosmological multiplicity into unity, perceived as the eternal Dao. This is to be reached through an intensive work on cultivating the fine substances (”three treasures”) of the human body and being. External alchemy is only one among several other traditional influences in the development of neidan. Neidan may be, in certain terms, considered within the comparative category of esotericism, particularly, when the latter concept is taken out of its genealogical contexts as ”Western” esotericism.