Seppo Kangaspunta Marjo Huusko Terveyskanava ei auennut Terveyden ja hyvinvoinnin yhteisötelevisio - tutkimusprojektin loppuraportti Journalismin tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto Tampere huhtikuu 2003 SISÄLLYS 1. Johdanto tutkimukseen 1 1.1. Tutkimuksen tausta 1 1.2. Tutkimuksen lähtökohtia 1 1.3. Tutkimusasetelma 3 1.4. Tutkimusmenetelmät 4 1.5. Tutkimuksen eteneminen 6 2. Wellnet, Terveyskanava ja terveysjärjestöt 10 2.1. Wellnetin tarina 10 2.1.1 Neljän teeman kanavakonsepti 10 2.1.2. Työelämä- ja teemakanava 12 2.1.3. Työterveyden koulutuskanava 16 2.2. Wellnetin alkuperäinen konsepti 17 2.3. Toimijaryhmien loppuhaastattelu 31 2.3.1. Wellnetin kokemukset 31 2.3.2. Terveysjärjestöjen kokemukset 33 2.4. Terveysjärjestöt ja digi-tv 40 2.4.1. Terveysjärjestöt viestijöinä 40 2.4.2. Mitä terveysjärjestöt voisivat tarjota digi-tv:lle? 43 2.5. Yhteenveto toimijaryhmien näkemyksistä 48 3. Yhteisöt digi-tv:n ansaintalogiikassa 53 3.1. Kannattavuusraja jo lähtöviivalla 53 3.2. Yhteisöt kaupallisessa tv-bisneksessä 54 3.3. Ansainnan värikäs kirjo 58 4. Digi-tv:n vaiheista ja yhteisöllisistä mahdollisuuksista 68 4.1. Digi-tv:n kehkeytyminen 68 4.2. Yhteisöllisiä ja interaktiivisia muotoja 71 5. Yhteisötelevisio 76 5.1. Yhteisöllisyyden määrittely 76 5.1.1. Symbolinen ja toiminnallinen yhteisö 76 5.1.2. Tiedon siirtoa ja yhteisyyttä 77 5.1.3. Virtuaalinen yhteisö 78 5.2. Community-tv 79 6. Johtopäätöksiä 87 Lähteet 94 Liitteet 1 1. Johdanto 1.1.Tutkimuksen tausta Syksyllä 2000 käynnistettiin Terveyden edistämisen keskuksen (TEK) aloitteesta Terveyden ja hyvinvoinnin yhteisötelevisio (THYTV) –tutkimushanke, jonka tavoit- teena oli tutkia digi-tv –kanavaksi aikoneen Wellnetin yhtä teemaosiota, Terveys- kanavaa. Osakanavan pyrkimyksenä oli rakentaa Suomeen ensimmäinen terveyden teemakanava, siten, että ns. kolmannen sektorin terveysalan järjestökentästä olisi tullut kanavan aktiivinen toimija ja sisällöntuottaja. Tavoitteena oli luoda kanavasta yhteisö- televisio. Digi-tv:n yleisistä ja Wellnetin omista vaikeuksista johtuen tämä ei toteutu- nut. Mutta perustyö suomalaiselle terveyden teemakanavalle luotiin. Tutkimus suoritettiin syksyn 2000 alkukartoituksen jälkeen neljässä eri vaiheessa keväällä ja syksyllä 2001 sekä keväällä ja syksyllä 2002. Kustakin vaiheesta koottiin raportti. Tutkimus jakautui kahteen osioon. Viestinnän tutkimusosiosta vastasi tutkija Seppo Kangaspunta ja järjestöosuudesta tutkija Marjo Huusko, joka suoritti syksyn 2002 osuuden osa-aikaisena. Tässä Loppuraportissa tutkimusta käsitellään silti yhtenä kokonaisuutena. Tämän Loppuraportin on koonnut, editoinut ja pääasiassa kirjoittanut Seppo Kangaspunta. Tämä Loppuraportti kertoo Wellnetin ja Terveyskanavan tarinan, kokoaa ja jäsentää kaksivuotista (2001-2002) tutkimuksen antia ja pyrkii vastaamaan tutkimussuunnitel- massa asetettuihin kysymyksiin. THYTV –projektissa on aiemmin julkaistu Välira- portit I, II, ja III (Kangaspunta & Huusko 2001, 2002a, 2002b). Tutkimuksen suoritti Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikkö yhteistyös- sä Tietoyhteiskuntainstituutin (ISI) ja Terveyden edistämisen keskuksen (TEK) kans- sa. Tekes toimi tutkimuksen päärahoittajana ja sen ohella hanketta rahoittivat Sonera, Sofia Digital, Wellnet (2001), TEK, Apteekkariliitto, A-klinikkasäätiö, Kuurojen Liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti, Suomen Reumaliitto, Sydänliitto ja Syöpäyhdistys. Tutkimuksen johtajana toimi vuodesta 2000 vuoden 2001 loppuun YTT Ari Heinonen ja vuoden 2002 alusta YTT Heikki Heikkilä. Tutkimus organisoitiin siten, että tutki- musosapuolten ja rahoittajien edustajista koottiin johtoryhmä, joka seurasi ja ohjasi tutkimusta, ja jolle tutkijat raportoivat säännöllisesti tutkimuksen vaiheista ja edisty- misestä. 1.2. Tutkimuksen lähtökohtia Terveyden ja hyvinvoinnin yhteisötelevisio -tutkimuksen lähtökohdat määriteltiin vuoden 2000 syksyllä seuraavasti. ! Uusi "hyvän olon" kanavaksi tarkoitettu osittain maksullinen digitaalinen tele- visiokanava Wellnet toi yhdeksi keskeiseksi toimijaksi ja sisällöntuottajaksi kolmannen sektorin eli maamme suurimmat terveysalan järjestöt. Asetelman arvioitiin antavan kansalaisille perinteistä televisioviestintää paremmat mahdol- lisuudet osallistua ja tulla osallisiksi. 2 ! Nykyiset televisiokanavat ovat toimintatavoiltaan lähinnä yleiskanavia ja kanavia, jotka suuntaavat ohjelmansa tarkoin profiloiduille ryhmille, kohdeyleisölle. Yhteisötelevisio olisi selvästi uusi, kolmas vaihtoehto. Yhteisöllisyyden ajatus lähti perinteisen lähettäjä-vastaanottaja -toimintamallin murtamisesta. Yleisö ei enää olisikaan kohde vaan osallistuja ja osallinen, minkä uusi vuorovaikutteinen viestintäteknologia mahdollistaisi. ! Suomessa yhteisöllinen televisio on jäänyt joidenkin yksittäisten kokeilujen asteelle. Sen sijaan muissa pohjoismaissa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa on edetty pidemmälle ja yhteisöllisyydestä on saatu hyviä kokemuksia. Keskeistä olikin selvittää miten yhteisöllisyys toimisi Suomessa digitaaliselle alustalle rakentuvan yhteisötelevision avulla sekä miten tämän kehittelyn luomia mahdollisuuksia voitaisiin toteuttaa ja tuotteistaa. ! Digitaalisuus avaa vuorovaikutteisuuden mahdollisuuksia, minkä vuoksi keskeistä oli tutkia miten interaktiivisuuden potentiaalia voidaan digi-tv:n avulla hyödyntää. ! Tekesin iWell -ohjelman eli Hyvinvointi ja terveys -teknologiaohjelman paino- piste oli yksittäisten ihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen elämisen palveluissa ja teknologiatuotteissa, ja näiden integroinnissa kokonaisuuksiksi. Haastavaksi koettiin tutkia, kykenisikö digitaalinen terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvä tv-kanava luomaan uudenlaisen yhteisön, jossa eri toimijat kohtaavat. ! Uudet sisällöt toisaalta edellyttävät ja toisaalta luovat edellytyksiä uusille tekno- logioille ja toimijoiden välisille arvoketjuille. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli tämän yhteistyön edistäminen. Yhteisötelevision tutkimusohjelma pohjautui nk. hyvinvointiklusteriajatteluun, jolla tarkoitettiin sosiaali- ja terveyssektorin sekä yrityssektorin uudenlaista, verkostomais- ta työtapaa. Tarkoituksena oli verkottaa alan toimijoita ja luoda uusia yhteyksiä ja synergiaa sisältötuottajien, teknologiyritysten ja tutkimuksen välille. Yhteisötelevisio-hankkeen klusteriorganisaatio kaaviona: Yhteisöt: sisältötuotanto SPR Sydänliitto MTS TEK A-klinikkasäätiö Syöpäjärjestöt Julkishallinto Palvelutiedotus Johtoryhmä Kanava- ja teknologia- Tutkimus yritykset Journalismin tutkimusyksikkö Wellnet / Terveyskanava, (JTY,TaY) ja Tietoyhteiskunta- tuotantoyhtiö, muut yritykset instituutti (ISI,TaY) 3 1.3. Tutkimusasetelma Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää yhteisötelevision sisällöllisiä ja teknologisia edellytyksiä eri toimijoiden kannalta ja tarkastella erityisesti kanavan avaamia vuoro- vaikutteisuuden mahdollisuuksia. Tärkeäksi tutkimuskohteeksi määriteltiin alun perin myös ohjelmien valtakunnallisen, alueellisten ja paikallisten komponenttien yhdistä- minen. Tutkimuksen päätavoitteita olivat: ! Yhteisötelevision sisältöformaattien ja sisältöjen tuotantoprosessien mallien selvittäminen. ! Yhteisötelevision teknologisten edellytysten selvittäminen eri toimijoiden, ku- ten kolmannen sektorin, teknologiatoimittajien ja televisioyhtiöiden kannalta. ! Tutkia miten uuden teknologian avaamia vuorovaikutteisuuden mahdollisuuk- sia voitaisiin toteuttaa. Taustaoletuksena oli, että yhteisötelevision interak- tiivisuus on kanavan luonteen vuoksi huomattavasti monipuolisempaa kuin yleis- ja kohderyhmäkanavien kohdalla. ! Selvittää miten ohjelmien valtakunnallisen, alueellisten ja paikallisten kompo- nenttien (mm. palvelutiedotuksen) yhdistäminen voidaan toteuttaa yhteisötele- visiossa. Tekesin iWell –ohjelmaan kuuluneen tutkimuksen toiminnallisena tavoitteena oli ! luoda yhteisötelevision tuotantomalli sekä laatia selvitys sen edellyttämistä uusista kvalifikaatioista ja teknologisista ratkaisuista/alustoista ! auttaa ideoimaan digi-tv:n ohjelma- ja oheispalvelukonsepteja, joiden lähtö- kohta on Terveyden edistämisen keskuksen jäsenjärjestöjen ja muiden yhtei- söjen sisältötuotannossa ! laatia selvitys tarvittavista teknologisista innovaatioista (alustoista ja käyttö- liittymistä), jotka mahdollistavat monipuolisen vuorovaikutuksen ja yhteisöjen tuottamien sisältöjen monikanavajulkaisun eri kokoisille ja profiilisille ylei- söille ! kehittää teknologian ja sisällöntuotannon uusia arvoketjuja, joissa sisältötuo- tanto on yhteisö- ja kansalaisyhteiskuntalähtöistä Hankkeen toimenpiteet jakautuvat seuraavaan neljään tutkimuslinjaan: ! Kolmas sektori sisällöntuottajana. Kartoitus järjestöjen tuottamista keskeisistä sisällöistä, viestintätarpeista ja –strategioista sekä resursseista, niin materiaali- sista kuin tieto-taidollisistakin. ! Digi-tv:n teknologiat ja sisällöt. Selvitys digitaalisen television tarjoamista uusista teknisistä mahdollisuuksista ja näiden asettamista haasteista sisällöille; erityisesti siitä, minkä tyyppisiä sisältöjä uudet vuorovaikutteiset palvelut mah- dollistavat. Selvitys digitaalisen yhteisötelevision uusista journalistisista kvalifikaatioista. ! Uudet teknologiatarpeet ja yhteistyörakenteet. Kartoitus niistä uusista tekno- logisten ratkaisujen kehittämistarpeista, joita uusia sisältöjä ja yhteistyöraken- teita toteutettaessa nousee esiin. ! Yhteisöllisen television kehittynyt konsepti. Analyysi yhteisötelevision periaat- teiden käytännöllisestä toteutumisesta ja tähän liittyvät kehittämisehdotukset. 4 1.4. Tutkimusmenetelmät Tämän laadullisen tutkimuksen teon taustafilosofioita oli kaksi,