ffiWffiffi rssN 0356-s440 xss5 \i rJ r t"'>t PL234 RÄITIO ISSN 0356-5440 9, rnrosikerta Li! sr-oos:r selsnn<t päåtoimittaja Ismo leppänen 9O:731O27t (t) @ 54 4a-3 90-595 793 (k) toimitussihteeli Jorma Rauhala 90-707 29St (t) >€! KOP Hki-Aleki 103 160-1003977 90-873 s836 (k) uutistoimitteja Arto Hellm& 90.321 066 (k) SUOMEN RAITIOTIESEURA ry aikataulirtoimittaja Jarmo Oksanen Perustett[ 16.1.1972 Kustantajå Suomen Raitiotieseurå ry Johtokunta: Painopaikka Hera, Helsinki 1985 puheeniohtaja bfio Leppihen varåpuheedohtaja Toivo Niskamn Ilnestyy neljästi vuodessa. sihteeri Jorma Rauhala Pertti rahåstonloitaja kinofläki RAITIO orl paikallisiiiken$eharrastajio sitoutumaton tie- årkistonhoitaj a Arto Hellrnel teellinen .ikåkåusjulkabu. jåsex Jukkå Hannikaine[ E.sio råråjå9n Virta Julkaisuun kirjoittevien henkilökohteiset näkemykset eivät vålttimåttji oleyhtenevietoimitukleljayhdistyken kaman kanssa. Atkisto: Alkistoa koskevat tiedustelut ja Iainausasiat hoiteå arkiston' lnoitushinnat prydetti€sså hoitaja puhelin illahin 90-32I 066. toimitukelta. Irhti jåetaan jäseniile mak$ttomana j:isenlehtenä. Kansikuva /On the covet : O COPYRIGHI Suomen Raitiotieseura 1985 Oy Klnt Ab:n 750 md slihkömuta e oli keydisen opinrc- ry Tämän julkakun jäljentiimircn, matkdmtv eth kohde. Htimeenkyön Kytötkoskella siart tåi sen osan monistardnen ja levittiminen mekådis€sti, idokopioimslh tai såhköises- seta puuialostustehdts kuli e ttad massapuu ta kuohmo s ta ti ilnan toimitulcen ja kirjoittajs! tai tehtaaseen, loiden vdlbnatkn on yaiaat kaksi kilometriajL kur'ååjsn lupsa kielle- Uiiitr tekijänoikeukista ånnetun (404/1961) Raltatiellli on rcin 50 ko*ealqitaista avovaunua, pai kun- lain nolalta. tussa?idofi tanltsemaa tararuvaunua tekii kaki siihkövetu- Otamme jatkuvasti vastaån julkaistevaksi riL Kuran eittiinä wo on ASEA\ vuotma l9l51ralmista- talkoitettuja artik- kel€ita ja kuvia. Awstukset plydetilin ma, jd toinen eli nro 2 on ASEA4 ,ahniste vuodelta 1937. liihettåmään posti. osoitteeseemme tai niistji voi sopia toimitussihteetin Nto l:ss'ii on nykydain nm 2:ft kod ia kakkosessa puoles- kanssa, Uutisluontoise! åvustukse! voidaån taan jiildlaiteen hanHttu uusi hltti K{skotutta on uuslttlt ilmoiltåa myös suoraån uutirtoimittrjalle. viime wosina hank*inalla Roslagsbanalta tuur"Tukho ltnas- tt köytettyå kiskoa rutaosalta RImbo - Haustavik. Pdiitien ,aihtäisssa on s,iihkökimt itts ankarien talyien yarolta. This 750 mm gauge industial line is still in operution in Aikal$mmin ilm€nyneitå RAlTlOite on vielä saåtavanå. Ktöskoski, some 40 km northwest of Tmeere me ttuins Tåydennä nvt koko€lmiasi. dte used exluslrel! fot aimber ianspott. merc arc two loco\ built by ASEA in l9I5 ad 1937. 1974:1,2,4 Kuva/photo : M. Alamert, 4.5. 1985 19791 1 , 2, 3, 4 1980: 1.2,3 11t1,2,3,4 Takakansi/On the back couer: yR:n 1942t 1 , 2, 3, 4 hI6 2301 ja joukko aktiivlsia hamstaiid Valmet O)r: 19831 1 , 2, 3, 4 n k it ko ka lus to t e h t aalla keviin e * e lliimme. 1984t 1 , 2, 3, 4 mis yiew shows the newest VR diesel loco Dr 16 28Al with d group of ruIlway and ttamita! enthusiasts in the Tamperc Tilaukset SRSin postkiirtotilin kautta; hinta 5 mk nurr€- roltå. Kuva/ pho to : M. Aalamen, 4. 5. I 985 2e RAtTtO 2-1985 lilsToRtAil r.Efl0ttTIl koonnut J. Rouholo Kulo6aareD Raitiotieosåkeyhtiön johtokunna[ ehdotus 19. syysluutå l9l T pidettävålle ylim:iäåiseUe yhtiökokouk- selc yhtiön nitiotien jatkåmisesra Kulosrårcsti Puotilaan scki osåkepäoman koruttåmisesta. Jo silloin, kurl raitiotie päätettih irrottåå Alktiebolaget Toimilupasäännösten mukåån råutatieyhtiön osakepää- &iirdö Vilastadin muusta toiminnalta jå penrstaa e.illinen oman on oltava puolet rakennuskustaJuluksista, Kun otetaan osakeyhtiö sen haltuuDottoajå liikennöintiä vårten, kiirlnos- huomioor hyvä kannattavuus, jonka yhtiö ka&esta päåtei- tuocet piirit esittivät, että aitiorieti jatketaan Herrtonie. l€lt pyst]y saawttsmaafl, osatepåäomaa ei tawitse määråtä meen. mahdolljsesti jopa Öste.sundomiin, jouoin raitiotie kork€ammaki kuin mitä toimil pö:iånnökset edellyttävät, jzilkimmåis€ssä tåpauksessa sivuaisi rantåå sopivassa påikassa. eli l:issä tapauksessa Fmk 1,900,000:-, mistä sumnasra li. ja voitaisiir saariston matkustaja- ja ta!ånliikenteen t: löin såksi viilennetän obligaatiolaina, j onlca tårnän kalraisen yh- olettaa kåyttlivån Bitiotietä. tiön voi laskea saavan. X.aitiotien jattamisel piärarkoitus o]i nykyisen Linjsn i.ii- Johtokunta esittää, että päoma,joka on Fmk 900,000. kenteen lisiiiiminen ja niin muodoin yhtiön kannattåwuden ko.oretåan Frnk:aal 2,000,000. pårantaminen. Kun sömäisten salmen yli pystytettäviin sil. Johtokunta on ajåtellut emissiokurssiksi 150, koska yh- lan Ekennuskustanruksel tulisivat olemaan huomattavåt, tiöön tulee tiillöin enemmån pååomaa, jå erityisesd kun Sör- olisi sitå ki].t€ttävå ma}ldo[irimman tehokkaasri h].väksi, näisten sålmefl siltå, joka tulee olemaan puuralenteinen, åi- joistå sjlå lisåtulot, ei aiheutusi lisäh. uj3, parantaisivat mil- kanåån ko ataar muusta måteriåålista valmistetulla l€veäm- tei kokonaisuudessaan lettovoittoa. miillå sillallå, dikii edell)'ttiiä merkittävää kuoletusta sekii ja Kurr Herttoniemen Puotilan maa-alueet ovat sittenmin tarkoitusta va en perustettua ahastoå, johon tarkoituksee[ siiiyneet Bdndö-yhtiön vaikuruspiiriin, olisi raitiotien jåt- voitaisiin kiiyttåå eflissioylij:iämnä. Jotta osaH€ille kyettäi. kÄmistå tissäkin mielessä pidettävå itsesti:in selvånå, mikåli siin pikifihiten makamåan kohtuullinen osinko, olisi tär. pidennyt rajoittuu kyseisten tilojen maille. ke?iä, e .ii wosivoirtoa eijoudutå merkittävåni käyrtämään yhtiön johtokudta Sen sijaan kåtsoo, ettii Bitiorien jar- ra&entamiskustannuster kuoletråftiseen. Kun on kysynyk- pitenunälle kaminen Puotilaå ei tule riillä erlä kysymykeen. sessä liikenneyhtiö, joka ei ensialkuun pysty tuottamaln Mikåli raitiotie jarkettaisii4 Östersuldomiin, liikenne olisi voittoa, on erityisesti osakkaid€[ etujen mukaista pyrkii !åäosiltaan kåusiluontoista kaikkine siihen liittyvirc hait- nikaisuun, joka varmistaa heti alusta (vaikls vähäisenkin) toin€en, eikii sit?i paitsi ole lainkåan varmaa, etii kilpailu osingon maksamisen, höyrylåivojen kånsså k*intyisi rairiorien eduki, sillå ajono- Vaikkå ratatöitii pystytään tekemään vain mjoitetusti en- peus on *4upunSissa våin 20 km/t eikä sitii voida nostaa ni- nen lauhån solnimista. mutta toisåalta sijoitettavaå råIaa meksikiiin kaupungin rajojen ulkopuolela, nikili liikennön o[ runsaasti, ksinattåå py.kiii siihen, että osakepiäoma dji;in våunutyypeillå, joita voidarn kiiyttä nykyiser kaltai- maksetåar jo kuiuvån vuodeo aikana, erittäinki[ kull yhtiö silla raitiotie.adoilla. Merkittävin sly siihen, ertå rairiotieti pystyy maksamaal päåomalle korkoa. jatkaå ei kånnåta Östelsundomiio on, ett?t .ada[ pituus ka3- Ede[å olevån perusteella johtokunta esitEä kunnioitra. vaisi l0 krn ja nkennuskustånnukset olisivat 1,500,000 d 2,000,000 markkåå, murta kamårtaruus olisi sangen kyseel- alåinen ainåkin €rEidmäisinii mosina, jolloin radån varteen johtokunnan ei oie rielä ehtinyt muodostua öurusta. etd lhtökokous oikeuttu hakemarn toi" Jopa raitiotien jatkaminen Puotila& maksaa likemmä nilupaa ia ryhtynuitin nuihin talpee hiin toimiin nitbtien jatkamiseksi 2,000,000 markkåa ja kun yhtiön osålepääoma ilmånlcifl, sen n! klisesut tdisesit pddtepisteestd Kulosn- Sömäisten sillan ra.kennuskusta$rukset huomioon ottaeo. retta Puotilann; on riittimåtön, osakep;iäomaå on nostettava iåskerdalla liik- ettd )thtiökokous pddttliö nostaa lhtiön osakepdionan keese€n uusiå osåkkeita. Fnk 900,0A0:sta Fnk 2,000,000:aan laskemalh liikkeeseen Raitiodehen sidotun påäomln årvo. johonTsjsjlly Sömäis. 11,000 uutta 100 ma*a4 osaketta, iok| oikeuttaltat osin- ien sillån nkentårnisen jälkeen tarpeertomaksi kliyvåä höy- koon ,uodesta 1918, joiden osakkeiden emissioknrssi on rylautta3, on ruoden 1916 wosikefiomuksen ar']ion mu, 150, ia on yhtiön osakkaalla etuoikeus me*itti uusia osak- k€.'rnoin.. ...... Fmk 340,000:- keita siind suhteessa, kun lninelki io on otakkeita, ia ettli Lisåksir uudet osakkeet oti fiaksettdva kuluran unden loppuun 2 telimootlorivaunua noir 200.000:- Sömäisten salmen silta noin ...... ) 1,000,000:- Kulo$årei sålnen silta noin . r l0O.0O0:- Muur rararydt Kulosaares 160.000:- tlelsingissä, sryskuus$ 19 17 Johlokunnm ehdottarne jåtko Puotitaan, rakennuksineefljakålusloineen.6km 2,000,000:- Joh!okunra Flnk 3,800,900:- RATTtO 2-1S85 29 Suomen Teollisuuslehden S:ihkö ja Voima, 1909 Helsingin såhköraitioteistä Osvad G. Bos öm Vuonna 1900 muutettiin hevosnitiotiet sähköraitioteik- l/oit u ja joMot si. Silloisissa olosuhteissa eivät liikennevaatimuket vielä ol- 'leet koviir suuret, minkåtiihden halpuutensa takia mitiotie Raitioteiden keskusasema on Ilakanieften torin laidåssa. rakennettiin ykiraiteiseksl vaihl€illa mäårätyilä et?iisyyksil. Se råkenrettiir nykyiseen kokoonsa jo sähköråitioteitå ra- l;i, jojrsa vaunut voivat siruttaa toisensa. T,ilti seuraii kui kennettaessa, j a varattiin viittå kone tta j a yhtiimonta höyry- tenkio s€ epämukar us, €ttä vaunut tulivat toisistaal riip- kaldlaa varren. vielä ei kuitenkaan ole ollur rarpeen åset!åa puvaisiksi, niin ettii useat, ja ehki kaikki, vaunur samalla .a- useampaa kuir 3 konertå ja 3 höyrykattilaa. Höyrykoneet dalla saivat odottaå vaihteissa, jos yksi våunu jostakin syysu ovlt kaksisylinierisiä kompurdkoneita koldensaisioodlla myöhiistyi. Sellåiset seisåhduksei aikaansaivat oikeutettua ja kiyvät 10 iirhak. ylipaineella. Höyrykattilat ovat vesitor. f,yyt!.rn:ittöm)ryttä ylebössä jå suorånaistå våhinkoayhtiöl- vikårtiloita S ie inmiille