Väyläviraston julkaisuja 30/2019 PISARA+ -LIIKENTEELLINEN TOIMENPIDESELVITYS Pisara + -liikenteellinen toimenpideselvitys Väyläviraston julkaisuja 30/2019 Väylävirasto Helsinki 2019 Kannen kuva: Otto Virtanen / Väylän kuva-arkisto Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-701-7 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puh. 0295 34 3000 Väyläviraston julkaisuja 30/2019 3 Pisara + -liikenteellinen toimenpideselvitys. Väylävirasto. Helsinki 2019. Väyläviraston julkaisuja 30/2019. 73 sivua ja 8 liitettä. ISSN 2490-0745, ISBN 978-952-317-701-7. Avainsanat: ratasuunnitelmat, kapasiteetti, palvelutaso, Helsinki, Pasila Tiivistelmä Tässä työssä tehtiin Pisararataan liittyvä liikenteellinen selvitys, jonka tulok- sena syntyi Pisara+ -toimenpidepaketti. Toimenpiteitä tarkasteltiin koko kaupunkirataverkolla ja Helsinki–Pasila-yhteysvälillä. Työn lähtökohtana oli Pisararadan vuonna 2017 hyväksytty ratasuunnitelma. Ratainfrastruktuurin osalta oletettiin, että Lentorata ja Espoon kaupunkirata Kauklahteen asti ovat toteutettu. Työssä määritettiin Pisara+ -toimenpidepaketin tavoitteeksi mahdollistaa kaukojunaliikenteen junamäärän kasvun vapauttamalla kapasiteettia Helsingin ratapihalta ja Helsinki–Pasila-yhteysväliltä ja kaupunkijunaliikenteen palvelu- tason säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla. Työssä tutkittiin ratateknisin tarkasteluin mahdollisuuksia toteuttaa Pisararata vaiheittain ja selvitettiin ratainfrastruktuurin kehittämistoimenpiteitä kaupunki- radoilla liikennöinnin ja häiriönhallinnan parantamiseksi. Kaukojunille tehtiin alustava aikataulusuunnittelu, jonka tarkoituksena oli tutkia, millä edellytyksillä Helsinkiin olisi mahdollista liikennöidä selvitystyössä tavoitteeksi asetettu 20 kaukojunaa tunnissa Lentoradan ja Pääradan suunnista. Liikenteellisen tarkas- telun perusteella laadittiin Helsingin ja Pasilan välille kehitetty raiteistoratkaisu, joka parantaisi edellytyksiä lisätä kaukojunien määrää merkittävästi. Kaupunkirataverkolle laadittiin liikennöintimallien selvitys, jonka tarkoituksena oli löytää paras mahdollinen liikennöintimalli häiriösietoisuuden ja matka- aikojen näkökulmista tilanteessa, jossa Pisararata on toteutettu. Aikataulu- suunnittelun lähtökohtana oli, että kaupunkijunia ei enää säilytetä Ilmalan varikolla, vaan liikennöinti tapahtuu Pääradan, Rantaradan sekä mahdollisesti Kehäradan varren uusilta varikoilta. Liikenteen simuloinneilla tutkittiin kehitet- tyjen liikennöintimallien kykyä toipua häiriötilanteiden aiheuttamista viiveistä. Työn taustatarkasteluna tehtiin kansainvälinen vertailu ympyrälinjojen liiken- nöinnin ominaispiirteistä sekä kaupunkijunien nykyisestä täsmällisyydestä. Selvitystyössä ideoitiin myös alustavia vaihtoehtoisia ratkaisuja Pisararadan sijaan kaukojunaliikenteen kapasiteetin kasvattamiseksi Helsingin ratapihalla. Työn lopputuloksena löydettiin Pisara+ -toimenpidepaketti sekä sen toteutta- miseen tähtäävä toimenpidepolku, jonka avulla Pisararata täyttää sille tässä työssä asetetut tavoitteet. Työn yhtenä johtopäätöksenä nousi esille Pisara- radan hankearvionnin päivitys Pisara+ -toimenpidepaketin mukaiseksi ottaen huomioon kaikki toimenpidepaketissa olevat investoinnit ja valittava liiken- nöintimalli. Muut työssä tunnistetut jatkoselvitystarpeet liittyvät Pisararadan suunnitelmien päivitykseen, kaupunkijunien varikkoratkaisuihin, kaupunki- ratojen kulunvalvonnan ratkaisuihin sekä kaukojunaliikenteen investointi- tarpeisiin muulla rataverkolla. Väyläviraston julkaisuja 30/2019 4 Centrumslingan+ – en trafikrelaterad åtgärdsutredning. Trafikledsverket. Helsingfors 2019. Trafikledsverkets publikationer 30/2019. 73 sidor och 8 bilagor. ISSN 2490-0745, ISBN 978-952-317-701-7. Sammanfattning I detta arbete gjordes en trafikutredning kring Centrumslingan, vilket resulterade i åtgärdspaketet Centrumslingan+. Åtgärder granskades i hela stadsbanenätet och på förbindelsesträckan Helsingfors–Böle. Utgångspunkten för arbetet var den år 2017 godkända banplanen för Centrumslingan. När det gäller baninfrastrukturen antogs att Flygbanan och Esbo stadsbana fram till Köklax har genomförts. Arbetet fastställde att målet för åtgärdspaketet Centrumlinjen+ var att möjliggöra ett ökat antal tåg inom fjärrtågstrafiken genom att frigöra kapacitet på bangården i Helsingfors och på förbindelsesträckan Helsingfors–Böle samt att åtminstone bevara nuvarande servicenivå i stadstågtrafiken. Arbetet undersökte med bantekniska granskningar möjligheterna att bygga Centrumslingan i etapper och utredde åtgärder för att utveckla baninfrastrukturen på stadsbanorna i syfte att förbättra trafiken och störningshanteringen. För fjärr- tågen gjordes en preliminär tidtabellsplan i syfte att undersöka under vilka förutsättningar Helsingfors kunde klara av en trafik på 20 fjärrtåg i timmen i riktningen Flygbanan och Huvudbanan, vilket hade uppställts som mål i utrednings- arbetet. Utifrån trafikutredningen utarbetades en spårlösning mellan Helsingfors och Böle, som betydligt skulle förbättra förutsättningarna för att öka antalet fjärrtåg. För stadsbanenätet utarbetades en utredning om trafikmodeller i syfte att finna den bästa möjliga modellen med tanke på störningstålighet och resetider i en situation då Centrumslingan har byggts. Utgångspunkten för tidtabellsplaneringen var att stadståg inte längre ska förvaras i depån i Ilmala, utan trafiken ska ske från de nya depåerna vid Huvudbanan och Kustbanan och eventuellt från depåerna vid Ring- banan. Genom trafiksimuleringar undersöktes de framtagna trafikmodellernas förmåga att återhämta sig från fördröjningar orsakade av störningar. För att få en bakgrund till arbetet gjordes en internationell jämförelse av särdragen i trafiken på ringlinjer samt stadstågens nuvarande punktlighet. I utredningsarbetet presenterades också idéer om preliminära alternativa lösningar, i stället för Centrumslingan, för att öka fjärrtågstrafikens kapacitet på bangården i Helsingfors. Arbetet utmynnade i åtgärdspaketet Centrumlinjen+ och en ”åtgärdsväg” för att genomföra paketet, med hjälp av vilken Centrumslingan uppfyller de mål som uppställts i detta arbete. En slutsats av arbetet var att projektbedömningen av Centrumslingan bör uppdateras i enlighet med åtgärdspaketet Centrumslingan+ med beaktande av alla investeringar i åtgärdspaketet och av den valda trafik- modellen. Andra behov av vidare utredningar som identifierades i arbetet gäller en uppdatering av planerna för Centrumslingan samt stadstågens depålösningar och lösningar för tågövervakning på stadsbanan, liksom investeringsbehov i fjärrtågstrafiken på det övriga bannätet. Väyläviraston julkaisuja 30/2019 5 Pisara + study of traffic-related measures. Finnish Transport Infrastructure Agency. Helsinki 2019. Publications the Finnish Transport Infrastructure Agency 30/2019. 73 pages and 8 appendices. ISSN 2490-0745, ISBN 978-952-317-701-7. Abstract This study involved carrying out a traffic study related to the City Rail Loop (Pisararata); the Pisara+ action package was created as a result. Measures were studied throughout the whole city rail network and the section between Helsinki and Pasila. The City Rail Loop track plan approved in 2017 formed the starting point for the work. With regard to the track infrastructure, it was assumed that the Lentorata airport railway and the Espoo City Railway up to Kauklahti had been implemented. The study specified that the goal of the Pisara+ action package was to make it possible to increase the number of trains in long-distance rail service by freeing up capacity in the Helsinki rail yard and the section between Helsinki and Pasila, while maintaining the city rail service level at the current level at minimum. The study used railway engineering studies to examine the possibilities of implementing the City Rail Loop in stages and investigate the track infrastructure development measures in city railways in order to improve the service and disturbance management. Preliminary timetable planning was carried out for long-distance trains with the aim of finding out what preconditions would be required to reach the goal of 20 long-distance trains operating from the direction of the Lentorata airport railway and the Päärata main railway to Helsinki that was set for the investigation. Based on the traffic analysis, an advanced track system solution that would improve the preconditions for increasing the number of long-distance trains significantly was drawn up for the section between Helsinki and Pasila. A service model study was drawn up for the city rail network; its objective was to find the best service model possible from the points of view of disturbance resistance and travel times in a situation in which the City Rail Loop had been implemented. The starting point of timetable planning was that commuter trains would no longer be kept at the Ilmala depot; instead, the new depots along Päärata, the Rantarata coastal line and possibly also the Ring Rail Line (Kehärata) would be used. Traffic simulations were used to study the ability of the service models developed to recover from the delays caused by disturbances. As a background review of the study, an international comparison on the special characteristics of operation on ring lines as well as the current punctuality of commuter trains was carried out. Ideas for alternative solutions for increasing the long-distance rail service capacity in the Helsinki rail yard instead of the City Rail Loop were also sought during the study. As a result of the study, the Pisara+ action package was drawn up in addition to the action path leading