SANOMATTAKIN ON SELVÄ Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajan valintaprosessin demokraattisuus ja jäsenistön rooli siinä ajanjaksolla 1955–2016 Hannele Toropainen Pro gradu-tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Valtio-oppi Jyväskylän yliopisto kevät 2017 TIIVISTELMÄ SANOMATTAKIN ON SELVÄ. Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajan valintaprosessin demokraattisuus ja jäsenistön rooli siinä ajanjaksolla 1955–2016 Toropainen, Hannele Pro gradu-tutkielma Valtio-oppi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Marja Keränen Kevät 2017 113 sivua ja 3 liitettä Tutkimuksessa analysoin Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajavalintojen demokraat- tisuutta ja jäsenistön roolia niissä ajanjaksolla 1955–2016. Aineistona ovat puoluekokous- asiakirjat. Puolueiden kehityksen on esitetty tapahtuneen jäsenistön kustannuksella ja vai- kutusmahdollisuuksien toteutuvan lähinnä puoluekokouksessa. Puheenjohtajavalintoihin keskittyen jaoin aineiston analyysiryhmiin: 1) äänestämättä tehdyt valinnat: vaalitoimikun- nan esityksestä tehdyt ja ns. perintöprinssivalinnat sekä 2) kilpaillut valinnat: istuvan haas- tamiset ja uuden puheenjohtajan valinnat. Valintoihin liittyviä puheenvuoroja tai niiden puuttumista tarkastelin jäsenistön osallistumisen ja vaikutusvallan toteutumisen viiteke- hyksessä arvioiden Pierre Rosanvallonin (2008) heikon/passiivisen demokratian tunnus- merkistön toteutumista. Tutkimus osoitti, että niissä valinnoissa joissa ei äänestetty, oli demokratiavajetta. Se ilmeni hiljaisena suostumuksena tai konsensuksena, jonka yksimielisyys perustui joko jul- kilausumattomiin myönnytyksiin, passiivisuuteen tai välinpitämättömyyteen. Joissain va- linnoissa oli myös vahvaa tyytyväisyyttä puheenjohtajaan, jolla oli näytöillä ansaittua luot- tamusta ja kyky luoda positiivinen tulevaisuusvisio. Se toi prosessiin demokratiapisteitä ja osoitti, että valintojen jakaminen vain demokraattisiin ja ei-demokraattisiin on liian jyrkkä. Ne valintatilanteet joissa äänestettiin, olivat tutkimuksen kriteerein tarkastellen demo- kraattisia, lukuun ottamatta ensimmäistä ja kahta viimeistä valintaa. Jos kuitenkin halutaan hyväksyä, että edustajien puheenvuorot voi korvata julkisuudessa käyty keskustelu ja kan- natuspuheenvuorot, voi niitäkin pitää demokraattisina. Ne toivat kuitenkin julkisuuteen sisäisen areenan erimielisyydet, mitä tutkimuksen alkuvuosikymmeninä pidettiin pahimpa- na mahdollisena, ei-toivottavana asiana. Demokraattisuuden jäädessä heikoksi kokousedustajat toimivat vain sääntömääräisenä kulissina viimeistellen valinnan äänestämällä. Tätä on hankala pitää aseman huononemise- na, koska se ei ole herättänyt mainittavampaa vastustusta. Jäsenistön vähyys ja ikärakenne suhteessa potentiaaliseen kannattajakuntaan eivät myöskään puolla painokkaamman roolin antamista jäsenistölle tai suostumista jäsenäänestykseen puheenjohtajavalinnassa. Kokoo- muksessa on vuosikymmenten mittaan parannettu jäsenistön tasa-arvoa lisääviä ja demo- kraattisina pidettäviä, yleisiä vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia monin tavoin. Viime vuosikymmenen muutostyöt ovat tosin painottuneet ns. aktiivisen kansalaisen mal- lin suuntaan, mikä korostaa yksilön omaa aktiivisuutta. Se on ristiriidassa jäsenistön raken- teen kanssa, ja heikentää sen asemaa. Avainsanat: puolue, kokoomus, demokratia, puoluekokous, puheenjohtaja, jäsen, SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ..............................................................................................................3 1.1. Työn eteneminen .................................................................................................5 1.2. Tutkimuskysymysten tarkentuminen ....................................................................7 1.3. Tutkimusaineistoista ............................................................................................8 1.4. Tutkimuksen rajaukset .........................................................................................9 1.5. Tutkimusmetodi ................................................................................................. 11 1.6. Oma positio ....................................................................................................... 12 2. AIKAISEMPI TUTKIMUS...................................................................................... 14 2.1. Juhani Meriläinen ja vuoden 1969 puoluekokous ............................................... 14 2.2. Jyrki Jokinen ja organisaation kehitystä vuoteen 1979........................................ 15 2.3. Kirsi Varila-Leikola ja Juha Rihtniemen myytti ................................................. 16 2.4. Sakari Nurmela ja vuoden 1991 puoluekokous ................................................... 18 2.5. Pekko Henttosen kaksi tutkimusta ...................................................................... 19 2.5.1. Vuoden 1983 puoluekokous ........................................................................ 19 2.5.2. Vuoden 2004 puoluekokous ........................................................................ 20 2.6. Mari K. Niemi ja puheenjohtajaksi rekrytoituminen ........................................... 20 2.7. Aiemman tutkimuksen anti ................................................................................ 22 3. KOKOOMUKSEN HISTORIATAUSTA ................................................................ 24 3.1. Kantarungosta versonut haara ............................................................................ 24 3.2. Järjestödemokratian alkeita ................................................................................ 25 3.3. Arvo Salmisen ja Jussi Saukkosen vallanvaihto vuonna 1955............................. 25 4. PUOLUEESTA JA DEMOKRATIASTA................................................................. 28 4.1. Puolue-sana ja tehtäviä....................................................................................... 28 4.1.1. Puolueen tavoitteena on saada valtaa ja käyttää sitä .................................... 30 4.1.2. Puolueen monet roolit ja tehtävät ................................................................ 33 4.1.3. Puolueiden paradigman muutos .................................................................. 34 4.1.4. Puolueiden suosio alkoi laskea jo 1970-luvulla ........................................... 35 4.2. Virallista suosionseurantaa ja provosointia ......................................................... 38 4.3. Demokratia kansan valtana ja tahtona ................................................................ 40 4.3.1. Demokratia tarvitsee yhteistä asiaa, julkisuutta ja tilan ................................ 42 1 4.3.2. Demokratiakehityksessä on epäilykselle tilaus ............................................ 44 4.4. Heikko tai passiivinen demokratia vai hiljainen suostumus .............................. 46 4.5. Epäsuora ja osallistava demokratia sekä negatiivisuus ........................................ 47 5. KOKOOMUSEN PUOLUEKOKOUKSESTA ......................................................... 49 5.1. Jäsenen yleiset vaikuttamismahdollisuudet ......................................................... 49 5.2. Jäsenen tiedonsaanti ja median tarjonta .............................................................. 51 5.3. Puoluekokousta koskevia sääntöjä ja määräyksiä ............................................... 54 5.4. Vaalitoimikunta ja sen rooli ............................................................................... 56 6. PUHEENJOHTAJAN VALINNAT ......................................................................... 59 6.1. Puheenjohtajavaaleista ja valinnoista yleisesti .................................................... 59 6.2. Vaalitoimikunnan esityksestä äänestämättä tehdyt valinnat ................................ 62 6.2.1. Vaalitoimikunnan esityksestä äänestämättä tehdyt valinnat ......................... 63 6.2.2. Vallan siirto edeltäjältä ns. perintöprinsseille .............................................. 77 6.3. Kilpaillut puheenjohtajavalinnat......................................................................... 81 6.3.1. Istuvan puheenjohtajan haastaminen ........................................................... 81 6.3.2. Kunnon kamppailut puheenjohtajuudesta .................................................... 85 7. KOKOUSEDUSTAJAN ROOLI JA DEMOKRATIA .............................................. 93 7.1. Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus ....................................................................... 93 7.2. Porukka nostaa ehdokkaat .................................................................................. 95 7.3. Kokousedustajan asemaan vaikuttaneita muutoksia ............................................... 97 7.4. Valintojen yleinen demokraattisuus.................................................................. 100 7.5. Kokousedustajan rooli ja sen muuttuminen valintatilanteessa ........................... 102 7.6. Puheenjohtajan valintatavasta tehdyt aloitteet.................................................. 105 7.7. Jatkotutkimusajatuksia…………………………………………………………106 8. LÄHDELUETTELO .............................................................................................. 107 9. LIITTEET .............................................................................................................. 114 9.1. Puoluekokouksiin liittyviä tilastotietoja............................................................ 114 9.2. Yhdistysten tekemät aloitteet puheenjohtajan valinnasta………………………115 9.3. Suhdelukuvertailuja…………………………………………………………….118