Pohjois-Karjalan ja Keski- Karjalan työmarkkinat 2010- luvulla sekä väestö-, työvoima- ja työpaikkaennuste vuoteen 2030 Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden tilastoanalyysi Selvitys on toteutettu osana KasvuPOK hanketta Tilastoanalyysissa on tarkasteltu Pohjois-Karjalan työmarkkinoita koko maakunnan sekä yksittäin kaikkien kuntien näkökulmasta. Tarkastelussa on kuvattu Pohjois-Karjalan työmarkkinoita viidestä eri näkökulmasta: 1. Työikäisen toteutunut väestönkehitys 2. Työvoiman toteutunut kehitys ja rakenne 3. Työpaikkojen ja työllisten toimialoittainen kehitys 4. Väestöennuste ja skenaariot vuoteen 2030 5. Työvoima- ja työpaikkaskenaariot vuoteen 2030 ▪ Maakuntatason tarkastelussa Pohjois-Karjalan kehitystä on verrattu viiteen verrokkimaakuntaan, jotka on kuvattu viereisessä kartassa. ▪ Kuntatason tarkastelussa on tarkasteltu jokaista Pohjois-Karjalan kuntaa sekä jokaisen kunnan näkökulmasta, että laajemmasta näkökulmasta. ▪ Tarkastelussa Heinävesi on luettu osaksi Pohjois-Karjalaa, eikä Etelä-Savoa. Valtimo on taas takautuvasti liitetty osaksi Nurmesta. Pohjois-Karjalan työikäinen väestö, PohjoisPohjois-Karjalan-Karjalan työikäisentyöpaikkojen työllisen väestön väestön osuus osuus osuus koko koko maastakoko maasta maasta 2018 20182019Etelä-Karjala Etelä-Savo Etelä2,1-Karjala % työvoima ja työpaikat Etelä2,2-- Savo% 2,12,2 % Pohjois-Savo 2,3 % Pohjois4,1 -%-Savo Etelä-Pohjanmaa ▪ Pohjois-Karjalassa asui vuonna 2019 hieman vajaa 100 000 4,24,3 % Etelä-Pohjanmaa3,2 % työikäistä henkilöä (15-64-vuotiasta). Pohjois-Karjalassa asui Etelä-Pohjanmaa 3,33,2 %%Kainuu verrokki-maakunnista kolmanneksi eniten työikäisiä vuonna Kainuu1,2 % 2019. 1,2 % Pohjois-Karjala ▪ Pohjois-Karjalassa asui vuonna 2018 yhtensä 62 157 työllistä PohjoisPohjois2,6-- Karjala%Karjala/ henkilöä, eli 2,6 prosenttia koko maan työllisestä väestöstä. 2,9 %/ Pohjois-Karjalan osuus koko työllisestä väestöstä on hieman 2,661 583 %/ pienempi kuin työikäisen väestön osuus koko maan 6298 157hlö037hlö työikäisestä väestöstä. työpaikkaa ▪ Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2018 yhteensä 61 583 työpaikkaa eli 2,6 prosenttia koko maan työpaikoista. Maakunnassa oli lähes vastaava määrä työpaikkoja kuin työllisiä, eli maakunta on lähes työpaikkaomavarainen. Pieni ero työllisten ja työpaikkojen määrässä selittyy sisäänpendelöintiä suuremmalla ulospendelöinnillä. PohjoisPohjois-KarjalanPohjois-Karjalan työikäinen-Karjalan työllinen työpaikat väestö väestö kunnittain 2018 2018 2019 Keski-Karjalan työikäinen väestö, Rääkkylä PolvijärviPolvijärvi Tohmajärvi Rääkkylä0,8 % Tohmajärvi KiteeKitee OutokumpuOutokumpu 2,42,31,9 %% 2,1 % työvoima ja työpaikat 1,1 % 2,4 % 5,65,5 % % 3,73,53,9 %% HeinävesiHeinävesi Nurmes 1,81,7 % % 5,25,3 % IlomantsiIlomantsi ▪ Keski-Karjalassa asui 8 830 työikäistä vuonna 2019. Hieman Liperi LiperiLiperi 2,52,5 %% vajaa joka kymmenes maakunnan työikäinen asuu Keski- 5,5 % 8,17,4 %% Karjalassa. Keski-Karjalan kunnan työikäisestä väestöstä 61 prosenttia asui Kiteellä, 27 prosenttia Tohmajärvellä ja 12,3 Lieksa prosenttia Rääkkylässä. Lieksa5,8 % 5,75,8 % Keski-Karjala Kontiolahti 585 236 830606 työpaikkaa/ työikäistä/ 5,5 % ▪ Keski-Karjalassa asui 5 606 työllistä henkilöä vuonna 2018. 8,59 % % Pohjois Pohjois-Karjalan-Karjalan Kontiolahti Kontiolahti työpaikaistatyöikäisisitätyöllisistä Työllisten osuus koko maakunnan työllisistä oli 9 prosenttia. 9,3 % Keski-Karjalan kunnan työllisestä väestöstä 61 prosenttia 10,6 %Juuka asui Kiteellä, 27 prosenttia Tohmajärvellä ja 12,3 prosenttia 2,3 % Rääkkylässä. Juuka 2,5Juuka % 2,3 % JoensuuJoensuu 50,548,9 % % ▪ Keski-Karjalassa oli 5 236 työpaikkaa vuonna 2018. Keski- Joensuu 57,0 % Karjalassa oli 8,5 prosenttia maakunnan työpaikoista. Keski- Karjalan seudulla on enemmän työllisiä, kuin työpaikkoja: tätä selittää pendelöinti maakunnassa. Työikäisen väestön kehitysindeksi 2009*-2019 Pohjois-Karjalan työikäisen väestön (2009=100) kehitys 2010-2019 100 Maan sisäinen muuttoliike Ikäkohorttien koon vaihtelu -3 170 -9 481 ▪ Pohjois-Karjalan työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) supistui 95 hieman vajaalla 13 000 henkilöllä 2010-luvulla (-11,7%). Työikäinen väestö supistui voimakkaasti koko 2010-luvun ajan. Työikäisen väestön kehitys oli kuitenkin suhteellisen maltillista verrokkimaakuntiin verrattuna. 90 ▪ Merkittävin 2010-luvulla Pohjois-Karjalan työikäistä väestöä Pohjois-Karjalan supistanut tekijä oli ikäkohorttien kohorttien koon vaihtelu: 2010- työikäisen luvulla maakunnan työikäisestä väestöstä poistui 9 481 henkilöä 85 väestönkehitys enemmän kuin työikäiseen väestöön siirtyi henkilöitä. -12 937hlö/-11,7% ▪ Maan sisällä kärsityt muuttotappiot supistivat kohtuullisesti työikäistä väestöä, joskin erot kuntien välillä olivat erittäin suuret. 80 ▪ Kuolleisuus oli myös merkittävä työikäistä väestöä supistanut tekijä, joskin kuolleisuus painottui 55-64-vuotiaisiin (miehiin), jotka olisivat joka tapauksessa poistuneet työvoimasta. 75 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Maahanmuutto Kuolleet ▪ Maahanmuutto oli ainoa työikäistä väestöä kasvattanut tekijä +3 075MK09 Etelä-Karjala MK10 Etelä-Savo-3 361 2010-luvulla. Merkittävä osa maahanmuutosta Pohjois-karjalaan kuitenkin ”valuu” maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuhun MK11 Pohjois-Savo MK12 Pohjois-Karjala maahan MK14 Etelä-Pohjanmaa MK18 Kainuu 5,0 % Pohjois-Karjalan kuntien työikäisen väestön kehitys 2010-2019 0,0 % ▪ Pohjois-Karjalan työikäisen väestön kehitys oli erittäin -5,0 % polarisoitunutta 2010-luvulla. Työikäinen väestö kasvoi Kontiolahdella, supistui hieman Joensuussa ja kohtuullisesti -10,0 % Liperissä, muissa, maakunnan kunnissa työikäinen väestö supistui erittäin voimakkaasti. Keski-Karjalan kaikissa kunnissa työikäinen väestö supistui voimakkaasti 2010-luvulla. -15,0 % ▪ Työikäisen väestön polarisoituneen kehityksen syvyys korostuu -20,0 % paikkatietopohjaisessa tarkastelussa. Työikäinen väestö kasvoi Joensuun ydinkeskustassa, osissa Kontiolahtea sekä Liperin Ylämyllyn taajaman alueella. Muilla alueilla ja etenkin muissa -25,0 % -25,1 % taajamissa työikäinen väestö supistui erittäin voimakkaasti 2010- luvulla. -30,0 % -28,1 % -31,7 % ▪ Keski-Karjalan alueella työikäinen väestö supistuu suurimmassa -35,0 % osassa Keski-Karjalaa, pientä kasvua on tapahtunut 2010-luvulla vain pistemäisesti. Erityisen voimakasta työikäisen väestön supistuminen oli Kiteen keskustaajaman alueella (jossa myös väestöntiheys on suuri). Pohjois-Karjalan väestön ikärakenne Pohjois-Karjalan väestöpyramidi 2019 Pohjois-Karjalan ja verrokkimaakuntien työikäisen väestön ikärakenne 2019 100 95 100 % 90 90 % 85 25,7 % 25,0 % 24,6 % 23,9 % 29,1 % 28,8 % 80 80 % 75 70 70 % 65 18,1 % 20,6 % 19,2 % 19,8 % 60 60 % 20,8 % 19,6 % 55 Seuraavan 10 vuoden aikana eläkeikään siirtyvät 50 50 % 18,2 % 18,9 % 19,7 % 45 19,0 % 18,0 % 40 40 % 17,5 % 35 30 30 % 19,2 % 17,4 % 19,3 % 18,2 % 25 16,0 % 17,0 % 20 20 % 15 10 10 % 18,7 % 18,0 % 16,5 % 18,1 % 18,4 % 16,6 % 5 Seuraavan 10 vuoden aikana työikään siirtyvät 0 0 % 2000 1500 1000 500 500 1000 1500 2000 MK12 Pohjois- MK09 Etelä- MK10 Etelä-Savo MK11 Pohjois- MK14 Etelä- MK18 Kainuu Karjala Karjala Savo Pohjanmaa Naiset Miehet 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Ero työikäisen väestön ikärakenteessa ja 2020-luvulla eläkeikään siirtyvän väestön osuudessa on suuri Pohjois-Karjalan kunnissa 100 % 90 % 20,2 % 21,3 % 25,8 % 29,3 % 36,1 % 34,6 % 33,6 % 35,2 % 38,5 % 39,6 % 37,6 % 80 % 42,3 % 39,9 % 15,5 % 70 % 21,0 % 20,9 % 60 % 19,1 % 17,6 % 19,3 % 21,1 % 22,7 % 22,1 % 20,7 % 50 % 22,9 % 21,6 % 20,4 % 22,9 % 24,7 % 21,7 % 18,5 % 40 % 16,6 % 17,6 % 23,2 % 15,5 % 15,3 % 18,2 % 15,8 % 30 % 16,9 % 14,9 % 16,1 % 17,2 % 16,7 % 17,8 % 15,4 % 20 % 12,8 % 13,6 % 16,0 % 9,5 % 11,1 % 11,5 % 11,8 % 11,2 % 10 % 23,4 % 15,8 % 16,4 % 13,4 % 12,8 % 13,9 % 14,0 % 12,3 % 10,6 % 12,0 % 11,7 % 10,0 % 12,4 % 0 % Heinävesi Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi 15 - 24 25 - 34 35 - 44 45 - 54 55 - 64 PohjoisMaanKeski sisäinen-Karjalan-Karjalan nettomuutto kuntien työikäisten työikäisten työikäisten nettomuutto nettomuutto ryhmissä 2010 -2010 20102019--20192019 Työikäisten muuttoliike maan sisällä 80002000200 1000 60000 0 ▪ Pohjois-Karjalan muuttotappiot maan sisällä perustuvat -1000 muuttotappioihin 15-24-vuotiaiden ja 25-34-vuotiaiden 4000-200 ikäryhmissä. Muuttotappiot ovat etenkin nuorten ryhmässä -2000 verrokkeihin verrattuna maltillisia, kun taas 25-34-vuotiaiden -400 ryhmässä suuria; tätä selittää maakunnan merkittävä -30002000 korkeakoulutustoiminta. Muuttovoittoa Pohjois-Karjala saa lähinnä 55-64-vuotiaista. -4000 -6000 ▪ Maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus Pohjois-Karjalan kuntien -5000 väestönkehitykseen vaihteli merkittävästi. Joensuu oli ainoa kunta -6000-800 maakunnassa, joka sai muuttovoittoja maan sisältä. -2000 Muuttotappiot olivat maltillisia Kontiolahdella ja Liperissä, muissa -7000 -1000 maakunnan kunnissa tappiot olivat huomattavan suuria. -4000 -8000 ▪ Keski-Karjalan kaikissa kunnissa muuttotappiot maan sisällä perustuvat pitkälti 15-24-vuotiaiden muuttoihin. Alueen kunnista -1200 -6000 muuttaa 15-24-vuotiaita etenkin Joensuuhun. Tässä ikäryhmässä muuttajat ovat pääosin opiskelijoita ja työllisisiä. -1400 ▪ Kitee kärsii myös suhteellisen suuria muuttotappioita 25-34- Kitee Rääkkylä Tohmajärvi vuotiaiden ryhmässä, jossa Rääkkylä kärsii pieniä muuttotappiota, 15-2415-24 25-3425-34 35-4435-44 45-5445-54 55-6455-64 kun taas Tohmajärvi saa pieniä muuttovoittoja. Kansainvälinen nettomuutto 2010-2019 työikäisten Työikäisten kansainvälinen muuttoliike ikäryhmissä Vierskielisten 4000 Muuttovoitot