.. VESI- JA YMPARISIOHALLITUKSEN MON 1 STESARJA Nro 575 POHJAVESIALUEILLA TAI NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ SIJAITSEVAT KAATOPAIKAT Jari Toippanen Martti Vehmas VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MOMSTESARJA Nro 575 POHJAVESIALUEILLA TAI NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ SIJAITSEVAT KAATOPAIKAT Jari Toippanen Martti Vehmas Vesi— ja ympäristöhallitus Helsinki 1994 Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota vesi— ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona, Julkaisua saa vesi— ja ympäristöhallituksen kuntatoimistosta, puh. (90)69511. ISBN 951—47—9121—5 ISSN 0783—3288 Painopaikka: Vesi— ja ympäristöhallituksen monistamo, Helsinki 1994 3 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisun päivämäärä Vesi— ja ympäristöhallitus 12.8.1994 Tekijä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jari Tolppanen, Martti Vehmas Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Pohjavesialueilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevat kaatopaikat Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen aseftamispvm Selvitys Julkaisun osat Tiivistelmä Selvityksen alkuosassa tarkastellaan pohjavesialueiden inventoinnissa vuosina 1977 — 82 määritetyillä yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevien tai niiden alueille vaikutuksensa todennäköisesti tai todetusti ulottavien kaatopaikkojen mahdollisia pohjavesivailcutuksia. Pohjavesivaikutuksia on arvioitu kohteista tehtyjen tutkimusten, pohjavesialueiden tutkimusten ja kartoitusten yhteydessä selvitettyjen tietojen sekä maaperä— ja peruskarttojen tulkinnan perusteella. Lisäksi arvioinnin pohjana ovat olleet Suomessa ja ulkomailla tehdyt tutkimukset kaatopaikkojen yleisistä pohjavesivaikutuksista. Suomessa on sijainnut v. 1990 tärkeillä pohjavesialueilla tai niiden alueille vaikutuksensa todennäköisesti ulottaen ainakin 155 toiminnassa olevaa tai käytöstä poistettua kaatopaikkaa. Yhdyskuntajätteitä sisältäviä jätealueita näistä on 116 ja kaatopaikkoja, joille tiedetään tai perustellusti epäillään viedyn ongelmajätteitä, 39 kappaletta. Yhdyskuntajätteiden kaatopaikoista 70 arvioidaan aiheuttavan paikallisia vaikutuksia pohjavesialueiden vesien laadulle. Pohjavedenottamoiden läheisyydessä, pohjaveden virtaussuunnassa ottamoiden yläpuolella sijaitsevia yhdyskuntajätteiden kaatopaikkoja on 14. Nämä voivat ulottaa pohjavesivaikutuksensa pohjavedenottamoiden alueille. Ongelmajätteitä sisältävistä kaatopaikoista 12 voi aiheuttaa paikallisia muutoksia pohjavesialueiden vedenlaadulle. Pohjavedenottamoiden alueille voi vaikutuksensa ulottaa 17 ongelmajätteitä sisältävää jätealuetta. Näistä kaksi on aiheuttanut todettuja vedenlaadun muutoksia pohjavedenottamoilla. Täydentävän selvityksen mukaan alkuvuonna 1994 Suomessa on pohjavesivarojen uuden inventoinnin (v. 198$— 1994) mukaisilla yhdyskuntien vedenhankintaa varten tärkeillä (luokka 1) tai vedenhankintaan soveltuvila (luokka II) pohjavesialueilla ainakin 280 kaatopaikkaa. Näiden pohjavesialueiden ulkopuolella, korkeintaan kilometrin etäisyydellä, erilaisia jätealueita on selvityksen mukaan 94. Niistä osa saattaa ulottaa vaikutuksensa pohjavesialueille. Mainituilla pohjavesialueilla ja niiden lievealueilla (etäisyys < 100 m) sijaitsevista 302:sta kaatopaikasta 52 on toimivia ja 250 käytöstä poistettuja. Pohjavedenottamoiden välittömässä läheisyydessä, korkeintaan 100 metrin etäisyydellä ottamosta, sijaitsee ainakin 9 ja korkeintaan 300 m etäisyydellä 38 kaatopaikkaa. Asiasanat (avainsanat) Kaatopaikat, pohjavesialue, pohjavesivaikutusten arviointi, pohjavesien valvonta Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Vesi— ja ympäristöhallituksen monistesarja Nro 575 95 1—47—9121—5 0783—3288 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamukselilsuus Suomi 33,60 mk (sis. AVL) Julkinen Jakaja Kustantaja Vesi— ja ympäristöhallitus/kuntatoimisto Vesi— ja ympäristöhallitus PL 250, 00101 Helsinki PL 250, 00101 Helsinki Puh.(90)6951 1 4 PRESENTA TIQNSBLAD Utgivare Utgivningsdatum Vatten— och miljöstyrelsen 12.8d994 Författare (uppgifter om organet: namn, ordförande, sekreterare Jari Toippanen, Martti Vehmas Pubiikation (även den finska titein) Avstjälpningsplatser på eller i närheten av grundvattenområden Typ av pubilkation Uppdragsgivare Datum för tilisättandet av organet Utredning Publikationens delar Referat 1 början av utredningen granskas eventueil inverkan på grundvattnet, förorsakad av avstjälpningsplatser som befinner sig på, eller vars verkningar sannolikt eller konstaterat utsträcker sig till sådana grundvattenområden som är viktiga för vattenanskaffningen, enligt den inventering av grundvattenområden som gjordes 1977 — 82. Eifekterna på grundvattnet har bedömts på basen av undersökningar av piatserna, uppgifter som skaffats vid kartläggningar och undersökningar av grundvattenområden och toikningar av jordartskartor och grundkartor. Dessutom har bedömningen baserats på i Finland och utomlands gjorda undersökningar om avstjälpningsplatsers allmänna verkningar på grundvattnet. År 1990 har åtminstone 155 fungerande eller avslutade avstjälpningsplatser antingen befunnit sig på, eller sannolikt haft verkningar som utsträckt sig till viktiga grundvattenområden. Äv dessa innehöil 116 samhällsavfall och man vet eller har skäl att misstänka, att problemavfall har förts till 39 av platserna. Äv avstjälpningsplatsema för samhällsavfall bedöms 70 förorsaka lokala eifekter på vattnets kvalitet inom grundvattenområdena. 14 avstjälpningsplatser för samhällsavfall ligger i närheten av vattentäkter der uppströms ifrån vattentäkter, Verkningarna ifrån dessa avstjälpningsplatser kan utsträckas till vattentäktområden. 12 av de avstjälpningsplatser som innehåller problemavfall kan förorsaka lokala förändringar i grundvattenområdets vattenkvalitet. Äv de avstjälpningsplatser som innehåller problemavfall kan 17 ha verkningar som utsträcker sig till områden med vattentäkter. Äv dessa har två förorsakat konstaterade förändringar av vattenkvaliteten vid vattentäkter. Enligt en kompietterande utredning fanns i början av år 1994 åtminstone 280 avstjälpningsplatser på grundvattenområden som enligt en ny inventering (år 1988—1994) klassificerats som äntingen viktiga för vattenanskaffningen (klass 1) eller lämpliga för vattenanskaffning (klass II). Utanför dessa grundvattenområden, inom högst 1 kilometers avstånd finns enligt utredningen 94 olika slags avfallsområden. Äv dc 302 avstjälpningsplatser som fanns inom de nämnda grundvattenområdena eller dess närområden (avständ < 100 m) var 52 i användning och 250 var tagna ur bruk. Atminstone 9 avstjälpningsplatser ligger inom 100 meters avständ hän vattentäkter och inom högst 300 meters avstånd ligger 38 avstjälpningsplatser. Sakorö (nyckelord) Avstjälpningsplats, soptipp, grundvattenområde, hedömning av grundvatteneffekter, tiilsyn över grundvatten Qvriga uppgifter Seriens namn och nummer ISBN ISSN Vatten— och miljöstyrelsens duplikatserie nr 575 951—47—9121—5 0783—3288 Sidantal Språk Pris Sekretessgrad finska 33.60 mk (inneh. MVS) offentlig Distribution Förlag Vatten och miljöstyrelsen / kommunbyrån Vatten och miljöstyrelsen P3 250, 00101 Helsingfors PB 250, 00101 Helsingfors Telefon: (90)695 11 5 ALKU$ÄNAT Yhdyskuntien vedenhankinta tulee perustumaan yhä enenevässä määrin maamme arvokkaiden pohjavesivarojen hyödyntämiseen. Käytettävistä vesivaroista huomattava osa sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeiksi tai vedenhankintaan soveltuviksi luokitelluilla pohjavesialueilla. Nykyisin jo yli puolet yhdykuntien tarvitsemasta käyttövedestä hankitaan pohjavedestä tai tekopohjavettä muodostamalla. Pohjavesialueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on kartoitettu monia likaantumisriskiä aiheuttavia toimintoja. Näistä kaatopaikat toimivat tai aiheuttavat pysyvän ympäristö— ja terveysriskin pohjavedelle. Vesi— ja ympäristöhallituksen kuntatoimistossa tehtiin v.1990 alustava selvitys tärkeillä pohjavesialueilla tai niiden alueille mahdollisesti vaikutuksensa ulottavista kaatopaikoista. Selvityksen teki hydrogeologi Jari Tolppanen. Tämän raportin alkuosassa (luvut 1 — 6) on esitetty mainitun selvityksen olennainen sisältö ja tulokset. Alkuosassa tärkeillä pohjavesialueilla tarkoitetaan vuosien 1977 — 1982 pohjavesialueiden inventoinnissa määriteltyjä alueita. Vesi— ja ympäristöhallinnossa on inventoitu kaikki vedenhankintaan käyttökelpoiset pohjavesivarat uudestaan 1980—luvun lopulta aina nykyhetkeen saakka kestäneessä projektissa. Saman aikaisesti saastuneista maa—alueista on karttunut runsaasti uutta tietoutta. Raportin alkuosan tietoja on siten katsottu tarpeelliseksi tarkistaa ja täydentää. Tämän selvitys—ja täydennystyön on tehnyt DI Martti Vehmas. Luvussa 8 on esitetty vuoden 1994 helmi—maaliskuun tilanne uuden pohjavesiluokituksen mukaisilla yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeillä tai vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla sekä niiden läheisyydessä sijaitsevista kaatopaikoista. Helsingissä 25.03.1994 Martti Vehmas 6 SISÄLLYS ÄLKUSANAT 5 1 JOHDANTO 7 2 TIETOLÄHTEET JA AINEISTO 9 3 TARKASTELUMENETELMÄ 10 4 TULOKSET 12 4.1 Yhdyskuntajätteiden kaatopaikat 13 4.2 Ongelmajätteitä sisältävät kaatopaikat 20 5 KAATOPAIKKOJEN VAIKUTUKSET POHJAVEDEN OTfAMOIDEN VESIEN LAATUUN 40 5.1 Pohjavedenottamoiden vesien laatu 40 5.2 Muut pohjavesien laatua vaarantavat tekijät 43 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 44 7 TÄYDENTÄVÄT TIEDOT 48 7.1 Tietolähteet, niiden kehitys ja nykytilanne 48 7.1.1 SAMASE—rekisteri 49 7.1.2 Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus 49 7.1.3 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat 50 7.1.4 Kaatopaikkarekisteri ja muut tietolähteet 50 7.2 Kohdejoukon rajaus ja tarkastelumenetelmä 51 7.3 Tulokset 52 7.3.1 Pohjavesialueilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevat kaatopaikat