Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A No 111 Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset Marko Nieminen ja Jari-Pekka Kaitila Vantaa 2000 Marko Nieminen Ekologian ja systematiikan laitos Populaatiobiologian osasto PL 17 00014 Helsingin yliopisto puh. (09) 191 7379 fax. (09) 191 7301 [email protected] Jari-Pekka Kaitila Suomen Perhostutkijain seura Mannerheimintie 146 00270 Helsinki Julkaisun sisällöstä vastaavat tekijät, eikä julkaisuun voida vedota Metsähallituksen virallisena kannanottona. ISSN 1235-6549 ISBN 952-446-166-8 (nidottu) ISBN 952-446-164-1 (URL: http://www.metsa.fi/pdf/luo/a111.pdf) Oy Edita Ab Helsinki 2000 Karttojen © Metsähallitus, 2001 © Maanmittauslaitos 53/MYY/01 Kansikuva: Sinilehtimittari (Scopula decorana), dyynisulkaperhonen (Merrifieldia tridactyla) ja kenttäkirjokoisa (Pyrausta ostrinalis) kangasajuruoholla (Thymys serpyllum). Tuula Vuorinen. © Metsähallitus 2000 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisun päivämäärä Metsähallitus 18.1.2000 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Julkaisun laji Selvitys Marko Nieminen ja Jari-Pekka Kaitila Toimeksiantaja Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Toimielimen asettamispvm Julkaisun nimi Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset Julkaisun osat Tiivistelmä Raportissa tehdään yhteenveto Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueelta tavatuista perhoslajeista. Pääpaino on perinnebiotooppien lajistossa sekä uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluissa lajeissa. Tärkein päämäärä oli selvittää, mitkä perhoslajit ovat perinnebiotoopeista hyötyviä tai peräti niihin sitoutuneita. Kaikki alueelta tavatut lajit on alustavasti luokiteltu perinnebiotooppien indikaattorilajeihin (= perinnebiotoo- peista riippuvat lajit; 88 lajia), perinnebiotoopeista hyötyviin lajeihin (579 lajia) ja ei-perinnebiotooppilajeihin (849 lajia). Tämä luokittelu on siis lähinnä lähtökohta jatkotarkasteluille. Toisena päämääränä oli arvioida, kuinka paljon perinnebiotooppeja tulisi alueella olla, jotta perinnebiotooppien suotuisa suojelutaso voitaisiin saavuttaa. Kysymystä lähestytään epäsuorasti tarkastelemalla täpläverkkoperhos- tutkimusten tuloksia Ahvenanmaalta. Tärkein johtopäätös on, että useimpien perinnebiotooppien perhoslajien suotuisa suojelutaso tuskin täyttyy nykyisessä perinnebiotooppiverkostossa Saaristomeren kansallispuistossa. Kolmantena päämääränä oli pohtia, miten perinnebiotooppeja tulisi kunnostaa ja hoitaa perhosia silmälläpitäen. Sekä kunnostuksessa että hoidossa tulisi noudattaa mosaiikkimaista ja vuorottelevaa käsittelyä siten, että toimen- piteet eivät koskaan kohdistuisi tietyssä biotooppikuviossa samanaikaisesti sen koko alueelle. Näin toimimalla voidaan mahdollisimman hyvin varmistaa paikalla esiintyvän lajiston säilyminen. Neljänneksi raportissa esitetään yleinen seurantasuunnitelma perinnebiotooppien perhoslajien kantojen kehityk- sen seuraamiseksi. Seurannan käynnistäminen olisi erittäin tärkeää, jotta kunnostus- ja hoitotoimien vaikutukset perhoslajistoon voidaan todeta ja tarvittaessa muuttaa menetelmiä. Avainsanat perhoset, perinnebiotoopit, perinnebiotooppien hoito, perinnebiotooppien kunnostus, Saaristomeren kansallis- puisto, seuranta, suojelualueverkoston riittävyys Muut tiedot ISBN 952-446-166-8 (nidottu) 952-446-164-1 (URL: http://www.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/a111.pdf) Sarjan nimi ja numero ISSN Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111 1235–6549 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 221 suomi 80,– julkinen Jakaja Kustantaja Metsähallitus, luonnonsuojelu Metsähallitus PRESENTATIONSBLAD Utgivare Utgivningsdatum Forststyrelsen 18.1.2000 Författare (uppgifter om organet, organets namn, ordförande, sekreterare) Typ av publikation Utredning Marko Nieminen och Jari-Pekka Kaitila Uppdragsgivare Forststyrelsen, Södra Finlands naturtjänster Datum för tillsättandet av organet Publikation Fjärilar på ängar och hagar i Skärgårdshavets nationalpark Publikationens delar Referat Denna rapport ger en översikt över fjärils- och nattfjärilsobservationer (Lepidoptera) i samarbetsområdet för Skärgårdshavets nationalpark i sydvästra Finland. Särskilt betonas vårdbiotopernas fauna (ängar och hagar) och förekomsten av hotade eller hänsynskrävande arter. Det viktigaste målet var att utröna vilka fjärilar som gynnas av vårdbiotoper eller är rentav bundna till dem. Alla i området påträffade fjärilsarter har preliminärt klassificerats, antingen som indikatorarter för vårdbiotoper (= arter begränsade till vårdbiotoper; 88 arter), eller gynnade av vårdbiotoper (579 arter) eller arter hemmahörande i andra biotoper (skogar, myrar etc; 849 arter). Denna klassificering utgör därför i princip en grund fortsatt forsk- ning. Ett annat mål var att uppskatta hur mycket vårdbiotoper det behövs för att uppnå en gynnsam skyddsnivå för fjärilarna. Vi använde en indirekt väg att tackla denna fråga genom att granska resultaten av en detaljerad meta- populationsstudie av hökblomsternätfjärilen (Melitaea cinxia) på Åland. Huvudslutsatsen är att de flesta fjärilar i samarbetsområdet knappast når den gynnsamma skyddsnivån inom det nuvarande nätverket av vårdbiotoper i Skärgårdshavets nationalpark. Ett tredje mål var att ge synpunkter på hur vårdbiotoper borde restaureras och vårdas med tanke på fjärilar. Både röjningar och fortlöpande skötsel borde verkställas mosaikartat och vid olika tidpunkter på olika ställen, så att åtgärderna inte samtidigt utförs på en viss biotopfigurs hela yta. Detta tillvägagångssätt garanterar att så få arter som möjligt går förlorade på grund av röjnings- och skötselarbetena. För det fjärde, presenterar vi en allmän plan för att uppfölja (monitera) utvecklingen av fjärilspopulationer på vårdbiotoper. Det är ytterst viktigt att påbörja uppföljningen för att dokumentera hur röjnings- och skötselmeto- derna påverkar fjärilsfaunan. Resultaten av uppföljningen kan innebära att röjnings- och skötselrutinerna ändras. Nyckelord fjärilar, hagar, ängar, skötsel av vårdbiotoper, restaurering eller röjning av vårdbiotoper, Skärgårdshavets na- tionalpark, uppföljning vårdbiotoper, naturskyddsområdesnätverkets tillräcklighet Övriga uppgifter ISBN 952-446-166-8 (häftad) 952-446-164-1 (URL: http://www.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/a111.pdf) Seriens namn och nummer ISSN Forststyrelsens naturskyddspublikationer. Serie A 111 1235–6549 Sidoantal Språk Pris Sekretessgrad 221 Finska 80,– offentlig Distribution Förlag Forststyrelsen, naturskydd Forststyrelsen DOCUMENTATION PAGE Published by Date of publication Metsähallitus - Forest and Park Service 18.1.2000 Author(s) Type of publication Report Marko Nieminen and Jari-Pekka Kaitila Commissioned by FPS, Natural Heritage Services, Southern Finland Date of assignment / Date of the research contract Title of publication Moths and butterflies in meadows and wooded pastures in the Southwestern Archipelago National Park Parts of publication Abstract This report summarizes the observations of moths and butterflies (Lepidoptera) from the joint cooperation area of the Southwestern Archipelago National Park. Emphasis is laid on the fauna of semi-natural biotopes (meadows and wooded pastures), and on the species rated as threatened or nearly threatened. The main aim was to find out which moth and butterfly species benefit from the semi-natural biotopes or are restricted to them. All species observed in the area have been classified as indicators of the semi-natural biotopes (i.e. species restricted to semi-natural biotopes; 88 species), benefitting from the semi-natural biotopes (579 species) or species living in other biotopes (e.g. forests, bogs, 849 species). Therefore, this classification is principally a starting point for more thorough evaluations. The second aim was to approximate the extent of semi-natural biotopes needed to reach the favorable conservation status of Lepidoptera. We used an indirect way to assess this question by examining the results from detailed metapopulation studies on the Glanville fritillary butterfly (Melitaea cinxia) in the Åland Islands. The main conclusion was that the favorable conservation status for most species of the semi-natural biotopes is hardly fulfilled by the current network of the semi-natural biotopes within the Southwestern Arhipelago National Park. The third aim was to discuss in which way semi-natural biotopes should be restored and managed for Lepidoptera. Both restoration and management should be performed in a mosaic and cyclic manner, so that actions are never carried out within the whole biotope feature during a particular year. This approach guarantees that as few species as possible are lost due to the restoration and management practices. Fourthly, we present a general plan for monitoring the development of Lepidoptera populations of the semi- natural biotopes. Monitoring should be initiated promptly in order to detect the effects of restoration and man- agement methods on the lepidopteran fauna. This would also allow detection of the possible need for changing restoration and management practices. Keywords Butterflies, moths, meadows, semi-natural biotopes, wooded pastures, management, restoration, Southwestern Archipelago National Park, Lepidoptera, monitoring Other information ISBN 952-446-166-8 (soft back ed.) 952-446-164-1 (URL: http://www.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/a111.pdf) Series (key title and no.) ISSN Metsähallituksen luonnonsuojalujulkaisuja. Sarja A 111 1235–6549 Pages Language Price Confidentiality 221 Finnish 80,– FIM Public Distributed by Publisher Metsähallitus