JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 258 Heikki Vuorimies Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat noin vuoteen 1760 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 258 Heikki Vuorimies Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat noin vuoteen 1760 Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Historica-rakennuksen salissa H320 syyskuun 25. päivänä 2015 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in building Historica, auditorium H320, on September 25, 2015 at 12 o’clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2015 Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat noin vuoteen 1760 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 258 Heikki Vuorimies Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat noin vuoteen 1760 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2015 Editors Kustaa H.J. Vilkuna Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Timo Hautala Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Epp Lauk, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture: 17th and 18th century Swedish cavalryman as a tin soldier. Photo by Heikki Vuorimies URN:ISBN:978-951-39-6283-8 ISBN 978-951-39-6283-8 (PDF) ISSN 1459-4331 ISBN 978-951-39-6282-1 (nid.) ISSN 1459-4323 Copyright © 2015, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2015 ABSTRACT Vuorimies, Heikki The acculturation of the Swedish soldiers who were ordered to the Finnish province of Tavastia after the Great Northern War until the 1760’s Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2015, 399 p. (Jyväskylä Studies in Humanities ISSN 1459-4323; 258 (nid.) ISSN 1459-4331; 258 (PDF)) ISBN 978-951-39-6282-1 (nid.) ISBN 978-951-39-6283-8 (PDF) English summary Diss. The purpose of this dissertation is to examine Swedish soldiers acculturation in the eighteenth-century Finnish countryside. This dissertation is also a test of John W. Berry’s model of the acculturation: how it fits to observe immigration in the early modern communities. After the Great Northern War (1700–1721) the Finnish military troups, which had spent the latest seven years in Sweden as refugees, were in such a bad condition that before they were able to return to their own provinces in eas- tern part of Sweden, i.e. Finland, they were reinforced by about 2400 Swedish soldiers. The reinforcement was supposed to be short-term, but in Finland there were very few men fit to be recruited, which delayed the soldiers´ demobiliza- tion. Only one Finnish province, called Tavastia (in Finnish Häme), is under scrutiny in this reseach. The choice allows to study soldiers more individually and systematically. I have closely analysed the careers of 576 soldiers and made a biography of each of these soldiers. That means that methodologically this study is prosopographical. The extension of the men´s stay in Tavastia caused conflicts among the soldiers who had left their homes and families in Sweden. The majority of the unmarried men got adapted to the conditions in their new environment. They were offered permanent contract, they participated in the post-war reconstruc- tion work and, above all, they got married to local women and to war-widows. From the point of view of village communities these soldiers were regarded as a heaven-sent present, according to the prevailing Lutheran spirit of the era. The factors that contributed to the soldiers´acculturation were their youth, their territorial distribution, a croft of their own with its fields, period of service, family in Tavastia and handicraft skills. Statistically the most significant of these factors were the period of service, handicraft skills and family in Tavastia. And finaly the Berry’s model of acculturation is valid as regards the premodern im- migration. Keywords: 18th century, Finland, soldiers, rural communities, immigration, acculturation, prosopography. Author’s address Heikki Vuorimies University of Jyväskylä, Department of History and Ethnology P.O.BOX 35(H) FI-40014 University of Jyväskylä, Finland [email protected] Supervisors Professor Kustaa H. J. Vilkuna Department of History and Ethnology University of Jyväskylä, Finland Professor Petri Karonen University of Jyväskylä, Finland Department of History and Ethnology Professor Jari Ojala University of Jyväskylä, Finland Department of History and Ethnology Reviewers Docent Teemu Keskisarja University of Helsinki, Finland Docent Matti Enbuske University of Oulu, Finland Opponent Docent Teemu Keskisarja University of Helsinki, Finland ESIPUHE Parikymmenvuotinen päämäärätön uurastukseni ruotujakoisen sotalaitoksen kimpussa keskittyi aluksi yksittäisten sotamiesten metsästykseen. Tavoitteenani oli koota kaikki Hämeen läänin jalkaväkirykmentin keskisuomalaiset ruotu- sotamiehet pitäjittäin laadittuihin matrikkeleihin. Kiinnostukseni alkoi kuiten- kin yhä useammin etääntyä alkuperäisestä tavoitteesta ja kohdentua erilaisiin erityiskysymyksiin yhä kyltymättömäksi käyneen uteliaisuuteni johdosta. En malttanut pitäytyä rullissa ja kirkonkirjoissa vaan mukaan astuivat tuomiokirjat, rykmenttien kirjeenvaihto, läänintilien verifikaatit, konsistorin pöytäkirjat ym. asiakirjakokonaisuudet. Kohtalokkaan kolauksen sain, kun erään päiväkäynnin aikana Tukholmassa kävin kolkuttamassa paikallisen sota-arkiston ovea. Pikai- sesti ja kokeeksi tehty asiakirjatilaus osoittautui aarreaitaksi. Siitä alkoi vaihe, jossa erityiskysymykset alkoivat hallita elämääni. Syntyneet artikkelit ”siellä sun täällä” muodostuivat tieteellisen kirjoittamiseni harjoituskentäksi. Muuta- mat purevat lausunnot – teksti on kirjoitettava pääosin uusiksi! – kiihottivat mieliäni kuin punainen vaate. Kasvu tutkijaksi oli alkanut. Olin laatinut Suo- men Sukututkimusseuran vuosikirjaa varten erityisartikkelin Hämeen läänin jalkaväkirykmentin keskisuomalaiskomppanioihin Uudenkaupungin rauhan jälkeen sijoitetuista ruotsalaissotilaista ja läpikäynyt artikkelia varten sotilasrul- lien ja kirkonkirjojen lisäksi jo suuren määrän tuomiokirjoja sekä läänin ja tuo- miokapitulin asiakirja-aineistoa. Kuinkas sitten kävikään? (Sitaatti Tove Jansson 1952). Lopullisen työni aiheeksi muodostuikin tämän joukon sopeutumispro- sessi paikallisyhteisöjen elämään Hämeessä. Varsinaiseen väitöskirjatyöhön ryhtyessäni en tiennyt mihin olin joutumassa; mitä pitemmälle pääsin tutki- muksessani, sitä enemmän tunsin muuttuneeni historioitsijasta sosiologiksi. Toisaalta – olinhan työelämäni edellyttämiä opintoja suorittaessani tottunut ylittämään tiedekuntarajoja. Alkupotkun – ”kuule, tee siitä väitöskirja” – antamisesta saan kiittää pro- fessori Toivo Nygårdia. Ja sitä alkupotkua minä tarvitsin, minä, joka golfinpe- luun sijasta olin yhä tiiviimmin uppoutunut seurustelemaan arkistojen uu- menissa menneisyyden sotilaiden kanssa. Työn ohjauksesta saan kiittää profes- sori Toivo Nygårdia ja hänen siirryttyä armoitettujen emeritusprofessorien joukkoon, professoreita Petri Karosta, Jari Ojalaa ja Kustaa H. J. Vilkunaa. Eri- tyinen kiitos heille siitä, että olen saanut työni lopulta päätökseen. Työn esitar- kastajat dosentti Teemu Keskisarja ja dosentti Matti Enbuske ansaitsevat myös kiitokset rakentavista työtä jalostavista kommenteistaan. Työn etenemiseen ja ennenkaikkea sen ulkoiseen muotoon vaikutti tietämättään myös professori Jussi T. Lappalainen teoksensa Haluatko historiankirjoittajaksi välityksellä. Kiitos siitä hänelle. Taloudellisesta tuesta saan kiittää Aikuiskoulutusrahastoa sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiötä. Niiltä saatu rahallinen tuki helpotti elämää- ni siinä määrin, että saatoin keskittyä vuoden ajan aineiston keruuseen ja kirjoi- tustyöhön vapaana taloudellisista murheista. Kongressimatkallani Upsalaan olen saanut nauttia Ruotsin valtionpankin juhlavuoden säätiön – Riksbankens Jubileumsfond – tukea. Kiitokset on suunnattava myös niille tukiorganisaatioille ja -henkilöille, joiden apuun olen joutunut turvautumaan. Yliopiston atk-palvelusta sain asian- tuntevaan apua tilastollisten analyysimenetelmien valinnassa, käyttämäni SPSS-ohjelmiston hyödyntämisessä ja saatujen tulosten tulkinnassa. Timo Hau- tala auttoi tekstin ja taulukoiden ym. ulkoasuun liittyvien ongelmien ratkaise- misessa, Lari Murtomäki hoiti kielentarkistuksen ja lehtori Erkki Pitkänen tar- vittavat käännöstyöt. Ilman heidän apuaan työn valmistuminen olisi viivästy- nyt hamaan tulevaisuuteen. Samoin haluan esittää erityisen kiitokseni kummitädilleni Elisa Palohei- molle, jonka henkinen kannustus on ollut kaikinpuolin merkittävä, ja lopuksi, joskaan ei vähiten pitkämielisyydestä ja myötäelämisestä vaimoani Kirstiä, joka on joutunut elämään vuosien ajan tietokoneen näyttöruudun edessä omissa aja- tuksissaan kököttävän miehen kanssa tehtävänään palauttaa tämä aika ajoin reaalimaailmaan huomautuksella ”voisitko välillä keskittyä eläviin ihmisiin”. Työn valmistuminen vei enemmän aikaa kuin olin alunperin ajatellut. Pa- la palalta koottavan biografia-aineiston keruu houkutteli edetessään penko- maan yhä useimpia niin Suomen kuin Ruotsin