Tuija Tuhkanen Tuhkanen Tuija Muistokuvia lahjoitettiin Suomen kirkkoihin keskiajalta aina 1700-luvulle asti. Tämä perinne piirtyy historiaan vahvana ja ikään kuin ulkoisista tekijöistä lähes riippumattomana jatkumona. Keskiajalla muistokuvien lahjoittaminen liittyi kiinteästi memoria- ja lahjoituskäytäntöön. Lahjoittajien kuvallinen esittäminen kirkoissa ei kuitenkaan loppunut reformaation myötä, vaikka sen opillinen lähtökohta tuli kielletyksi. Pa- remminkin vaikuttaa siltä, että muistokuvin ja -esinein pyrittiin täyttämään se tyhjyys, jonka memoria-kultin kieltäminen muuten olisi jättänyt. “IN MEMORIAM SUI ET SUORUM POSUIT” Ihanteellista kristittyä esittävät muistokuvat näyttäytyvät myös ulkoisilta piirteiltään lähes muuttumattomina. Toinen lahjoittajien muistokuvien ominaispiirre on niiden sisältämä kaksoisviesti: näemme lahjoittajan nöyrään rukoukseen polvistuneena hahmona, mutta samalla hänen hen- kilöllisyytensä tuodaan korostuneesti esille jopa kolmen merkki- järjestelmän – kuvan, vaakunan ja kirjoitetun nimen – avulla. Kunnioi- tusta ja nöyryyttä osoittava asento rakentaa lahjoittajalle kristillisen hy- veen mukaista eetosta, kun taas kuvatun määrätietoinen esilletuonti on muistetuksi tulemisen kannalta tärkeää. Tutkimus avaa uskonpuhdistuksen molemmin puolin ulottuvan näkö- alan kysymykseen, miten ja miksi lah- joittajat halusivat tulla kuvatuiksi kirk- koihin. Muistokuvia analysoidaan seu- rakunnalle suunnattuina esityksinä, joi- den kuvaretorisessa kielessä välittyy pyrkimys vakuuttaa katsoja lahjoittajan ansioista tulla muistetuksi. Tutkimuk- sessa selvitetään myös laajemmin, mi- ten muistokuvien perinne kehittyi ja rikasti keskiaikaisen ja uskonpuhdis- Tuija Tuhkanen tuksen jälkeisen ajan visuaalista ja so- siaalista kirkkotilaa Suomessa. “IN MEMORIAM SUI ET SUORUM POSUIT” Lahjoittajien muistokuvat Suomen kirkoissa 1400-luvulta 1700-luvun lopulle Åbo Akademis förlag ISBN 951-765-286-0 2005 NDQVLBES Tuija Tuhkanen s. 1958 Rovaniemellä fil.kand. 1994 Turun yliopisto fil.lis. 2001 Åbo Akademi Kansi: Totti Tuhkanen Etukannen kuva: Nicolaus Tolpon epitafimaalaus, 1757. Öljyväri kankaalle, 115 x 75 cm. Kokemäen kirkko. Kuva: Tuija Tuhkanen Takakannen kuva: yksityiskohta Gregorius Finnon epitafimaalauksesta, 1640. Maalaus puulle, 133 x 122 cm. Rauman kirkko. Kuva: Totti Tuhkanen Åbo Akademis förlag Piispankatu 13 20500 Turku Tel. int. +358-2-215 3292 Fax int. +358-2-215 4490 E-mail: [email protected] http://www.abo.fi/stiftelsen/forlag/ Jakelu: Oy Tibo-Trading Ab PL 33, 21601 Parainen Tel. int.+358-2-454 9200 Fax int. +358-2-454 9220 E-mail: [email protected] http://www.tibo.net NDQVLBES 1 ”IN MEMORIAM SUI ET SUORUM POSUIT” 2 3 ”In memoriam sui et suorum posuit” Lahjoittajien muistokuvat Suomen kirkoissa 1400-luvulta 1700-luvun lopulle Tuija Tuhkanen ÅBO 2005 ÅBO AKADEMIS FÖRLAG – ÅBO AKADEMI UNIVERSITY PRESS 4 CIP Cataloguing in Publication Tuhkanen, Tuija ”In memoriam sui et suorum posuit”: lahjoittajien muistokuvat Suomen kirkoissa 1400-luvulta 1700-luvun lopulle / Tuija Tuhkanen. – Åbo : Åbo Akademis förlag, 2005. Diss.: Åbo Akademi. – Summary. ISBN 951-765-286-0 ISBN: 951-765-286-0 Painosalama Oy Turku 2005 5 SISÄLLYS KIITOKSET 7 1. JOHDANTO 9 1.1 Lahjoittajien kuvat tutkimuksen kohteena 9 1.2 Lahjoittajien kuvien retoristen piirteiden luenta tutkimuksen lähestymistapana 25 1.3 Memoria ja lahjoittajien kuvat 32 2. LAHJOITUSKÄYTÄNTÖ JA LAHJOITTAJIEN KUVAT KESKIAJALLA 41 2.1 Lahjoittaminen Jumalan ja pyhimysten kunniaksi sekä lahjoittajan ja hänen läheistensä sielujen pelastukseksi 41 2.2 Polvistuneet rukoilijat ja lahjoittajat länsimaisessa kuvatraditiossa 49 3. LAHJOITTAJIEN KUVAT SUOMESSA KESKIAJALLA 59 3.1 Lahjoittajien kuvat kalkkimaalauksissa 59 3.2 Lahjoittajien kuvat kirkollisissa esineissä 84 3.3 ”Ora pro me”106 4. REFORMAATION VAIKUTUS MEMORIA- JA LAHJOITUS- KÄYTÄNTÖÖN 111 4.1 Martin Lutherin kritiikki kuvien käyttöä sekä memoria- ja lahjoituskäytäntöä kohtaan 111 4.2 Arkkipiispa Laurentius Petrin kirkkojärjestys 116 4.3 Murroksen ja muuttumattomuuden aika Turun hiippakunnassa 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa 119 4.4 Lahjoittajien kuvat tradition jatkajina 129 5. LAHJOITTAJIEN KUVAT SUOMESSA 1600- JA 1700-LUVUILLA 149 5.1 ”Gudhi till ära, Och thena Gudh hüss till prydnad” 149 5.2 Aateliston lahjoittajakuvat 171 5.3 Papiston lahjoittajakuvat 197 5.4 Virkamiesten ja porvariston lahjoittajakuvat 242 5.5 Teksti osana muistokuvaa 254 6. ”GUDHI OCH KIRCHEN TILL ÄHRE OCH DEM TILL HOGHKOMMELSE” 265 LYHENTEET 285 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS 286 KUVALUETTELO 315 LIITTEET 323 SUMMARY 343 6 7 KIITOKSET Kuvat kirkoissa ovat olleet kiinnostukseni kohteena siitä lähtien, kun Åbo Akademin edesmennyt taidehistorian professori Sixten Ringbom ehdotti ensimmäisen harjoitustyöni aiheeksi Pyhää Erasmusta esittävää maalausta. Tämä Kalannin kirkon kalkkimaalauksissa oleva pyhimyskuva osoittautui kuvakerronnaltaan niin mielenkiintoiseksi, että tein siitä myös pro gradu- työni. Kalannin keskiaikaisiin kalkkimaalauksiin liittyvä kuvakerronta oli läh- tökohtana myös tälle väitöskirjalle, kun ryhdyin selvittämään pyhimysten jal- kojen juureen kuvattujen pienten polvistujien esittämistapaa ja kuvakompo- sitioon sisältyvää ristiriitaa. Lahjoittajia esittävä kuvatyyppi vei minut työssä- ni vähitellen aina 1700-luvun lopulle asti. Tutkimukseni on nyt vaiheessa, jolloin haluan kiittää tutkijoita, ystäviä ja yhteisöjä, jotka ovat myötävaikuttaneet väitöskirjani valmistumiseen. Haluan lausua mitä lämpimimmät kiitokset ohjaajilleni Hanna Piriselle ja Kari Kotka- vaaralle, jotka vuosien varrella ovat useaan otteeseen kommentoineet käsikir- joitustani. Heidän oppineet neuvonsa ja innostava suhtautumisensa ovat kan- nustaneet minua viemään työni päätökseen. Kiitän myös väitöskirjani esitar- kastajia Helena Edgreniä ja Jan von Bonsdorffia, jotka esittivät arvokkaita huomioita käsikirjoituksestani. Åbo Akademin taidehistorian professoreita Åsa Ringbomia ja Lars Berggreniä kiitän väitöstyön loppuvaiheen organisoinnista. Lämpimät kiitokset Arto Latvakankaalle, joka luki käsikirjoitukseni teh- den useita tärkeitä huomioita ja tarkennuksiin johtaneita kysymyksiä. Veik- ko Latvakangasta kiitän arvokkaasta työstä, jonka hän teki käsikirjoitukseni kieliasun suhteen. Puolisoni Totti Tuhkanen on ollut kannustava keskustelu- kumppani. Hän on lukenut ja kommentoinut tekstiäni niin tutkimuksen al- kuvaiheessa kuin sen loppumetreilläkin. Sydämelliset kiitokset puolisolleni niistä lukuisista aamutunneille venyneistä työrupeamista, joita olemme keit- tiön pöydän ääressä työni parissa viettäneet. Rakentavien ja työtä eteenpäin vievien tekstin sisältöön tai muotoiluun liittyvien huomioiden lisäksi haluan kiittää puolisoani väitöskirjani painoasun suunnittelusta ja toteutuksesta. Matkan varrella olen onnekseni kohdannut eri alojen tutkijoita, jotka ovat auttaneet minua monin tavoin. Erityisellä kiitollisuudella muistan Jyrki Knuutilaa, Hannu Laaksosta, Jussi Nuortevaa ja Ingalill Pegelowia. Suur- kiitokset taidehistorioitsijoille Truus van Buerenille, Pia Ehasalulle, Riitta 8 Kormanolle ja Lena Liepelle virikkeitä antaneista keskusteluista ja neuvoista. Kiitän myös Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa toimivaa ”Van- hat ajat” -tutkijaryhmää ja sen vetäjää Marjo Kaartista innostavista istunnoista ja rakentavista kommenteista. Arkipäiväni tutkimustyössä olen ollut kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä työtäni Forskiksen sydämellisessä työyhteisössä. Lämpimät kiitokset Kristina Toivoselle, joka kiireen keskellä on osannut pitää huolta meistä tut- kijoista, ja Inger Hasselille, joka asiantuntevasti ohjasi työni painatukseen saamisessa. Näiden hyvien haltioiden lisäksi ovat työpäiviini tuoneet iloa monet tutkijat, jotka ovat pitäneet majaansa Forskiksessa. Erityisesti haluan kiittää Fredrica Nyqvistiä, jonka kanssa sain usean vuoden ajan jakaa niin työhuo- neen kuin tutkimuksen ilot ja surut. Kiitän myös Pauliina de Annaa, Kari Appelgreniä, Eva de la Fuente Pederseniä, Tiina Gröhniä, Satu Hirvonen-Mikkosta, Birgitte Bøggild Johannsenia, Hugo Johannsenia, Merikke Koppelia, Maarit Laitista, Eva Latva- kangasta, Marie-Sofie Lundströmiä, Kersti Markusta, Heidi Pfäffliä, Kalevi Vuorelaa, Jacqueline Välimäkeä ja Margareta Willner-Rönnholmia; he ovat auttaneet minua työssäni monin eri tavoin. Kiitokset Åbo Akademin kirjas- ton ystävälliselle ja asiantuntevalle henkilökunnalle. Ja monet kiitokset kuu- luvat niille seurakuntien työntekijöille, erityisesti suntioille, jotka ovat autta- neet minua kenttätyön eri vaiheissa. Åbo Akademilta, Åbo Akademin säätiön tutkimusinstituutilta (Stiftelsens för Åbo Akademi Forskningsinstitut) sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiöl- tä sain tutkimukselleni rahoitusta usean vuoden ajan. Tästä taloudellisesta tuesta olen suunnattoman kiitollinen. Olen kiitollinen myös siitä, että Åbo Akademis förlag otti väitöskirjani julkaisusarjaansa. Lopuksi tahdon kiittää vanhempiani Lea ja Väinö Ruotasta sekä sisartani Marja Ruotasta kannustuksesta ja tuesta. Sydämelliset kiitokset puolisolleni ja pojallemme Tuomaalle huolenpidosta ja ymmärryksestä. Väitöskirjatyöni on täyttänyt kotimme nurkat korkeilla kirja- ja paperipinoilla sekä seurannut mukana myös lomamatkoille. Tutkimuksen valmistumisesta huolimatta vuosi- en saatossa tavaksi muodostuneesta kirkkoretkeilystä meidän ei tarvitse luopua. Turussa pyhäinpäivänä 5.11.2005 Tuija Tuhkanen Johdanto 9 1. JOHDANTO 1.1 Lahjoittajien kuvat tutkimuksen kohteena Luottamusta muiston voimaan heijastava sitaatti ”In memoriam sui et suorum posuit” tutkimukseni otsikossa on Kokemäen kirkkoherran Nicolaus